Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa on kulttuurin osalta monia tulevaisuuteen suuntavia pitkän aikavälin linjauksia.

Transkriptio

1 Valtiosihteeri Marcus Rantala Suomen kulttuurin muutos Kunnallisalan kehittämisseminaari, Finlandia talo n. klo Hyvät ystävät! Kära åhörare! Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa on kulttuurin osalta monia tulevaisuuteen suuntavia pitkän aikavälin linjauksia. Ohjelmassa painotetaan kulttuuripolitiikan kehittämistä koko maassa tavoitteena kulttuurin alueellinen saavutettavuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Siinä luvataan tukea kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Kulttuuripolitiikalla tuetaan taiteen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta, kulttuurilaitoksia, eri väestöryhmät ja alueet kattavien palvelujen toteutumista, luovuuden kehittymistä, kansalaistoimintaa sekä taloudellista kasvua. Kulttuuri- ja taidelaitosten asema sekä taiteen vapaan kentän toimijoiden toimintamahdollisuudet turvataan. Kirjastojen roolia vahvistetaan lähipalveluna sekä kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytyksiä parannetaan. Många av dessa mål utgår ifrån riktlinjer som lades upp för tiotals år sedan och de är förenliga med det finländska bildningssamhällets historiska och stabila värdegrund. I en föränderlig och allt mer globaliserad värld kommer vi att möta också helt nya utmaningar de kommande årtiondena. Också de utmaningarna syns i regeringens programmet. Muuttuva globaalin talouden toimintaympäristö edellyttää panostusta aineettoman tuotannon ja luovan talouden tietoiseen kehittämiseen. Saamme seurata päivittäin mediassa talouden nopeita ja jyrkkiä käänteitä, jotka ovat näkyneet voimakkaasti erityisesti vanhoilla teollisuuden aloilla. Pitkänä linjana on kuitenkin se, että aineettoman tuotannon ja vaihdannan merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän myös osana kestävää

2 2 kehitystä. Taloudellisen notkahduksen aikana meillä on erityisesti syytä katsoa taantuman yli kauemmas tulevaisuuteen ja investoida tämän alueen kehittämiseen, kulttuuritoimialojen talouteen ja kulttuuriyrittäjyyteen. Luovuuden edellytysten turvaaminen taiteen ja kulttuurin alueella on myös innovaatioiden ja luovan talouden välttämätön ehto. Näihin haasteisiin viittaavat maininnat hallitusohjelmassa koskevat varautumista rahapelien yksinoikeusjärjestelmän mahdollisiin muutoksiin sekä audiovisuaalisen ja elokuvatuotannon edellytysten parantamista. Yhtä lailla kulttuurin ja taiteen verotuskysymyksiin kaivataan uusia ratkaisumalleja. Myös makrotason globaalit toimintaympäristön muutokset heijastuvat taiteen ja kulttuurin saralle. Ilmastonmuutos, väestökehitys, maahanmuuttajat ja teknologinen kehitys suuntaavat kulttuurimme kokonaisuutta uudella tavalla. Hyvät kuulijat, Hallituksen strategia-asiakirjaan on kirjattu eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta annettavan selonteon laatiminen. Edellistä kulttuuripoliittista selontekoa eduskunta käsitteli 1990-luvun alussa ja taiteilijapolitiikkaa 200-luvun alussa. Kulttuurin suuri merkitys yhteiskunnan eri sektoreilla on ollut voimakkaassa nousussa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. On siis syytä keskustella siitä, millä tavoin taiteen ja kulttuurin keinoin voidaan edistää ihmisten elämän merkityksellisyyttä, rikkautta ja laatua. Selonteon valmistelemiseksi opetusministeriö on vuosi sitten asettanut toimikunnan, jonka puheenjohtajana toimii Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson. Toimikunnan työn tehtäväksi asetettiin hahmottaa globaalin toimintaympäristön heijastumista kulttuuriin, kartoittaa taiteen ja kulttuurin kentän muutostekijöitä sekä kuvata taiteen ja kulttuurin edistämisen edellytyksiä. Keskeiseksi tavoitteeksi todettiin tehdä näkyväksi, millaisilla valinnoilla ja keinoilla kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin kehitys turvataan muuttuvissa olosuhteissa. Vaikka tulevaisuuden miettimisen aikaperspektiivi on ulotettu 25 vuoden päähän saakka, työltä odotetaan myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja valittujen suuntien ensi askeleita jo seuraavalle hallituskaudelle. Toimikunnan työn lähtökohtina ovat taiteen ja kulttuurin eri sektoreilla viime vuosina toteutetut uudistukset, meneillään olevat ohjelmat ja kehittämisehdotukset.

3 3 Toimikunnan työssä on pyritty avoimeen ja osallistavaan keskusteluprosessiin mahdollisimman laajasti taiteen ja kulttuurin toimijoiden kanssa. Ihmisiä on aktivoitu antamaan panoksensa ja lähettämään kommentteja. Työn kuluessa sihteeristö on kuullut pienimuotoisissa tapaamisissa useita satoja taiteen ja kulttuurin kentän toimijoita ja asiantuntijoita. Ensimmäistä kertaa opetusministeriössä työ on ollut avoimena myös facebookissa, jossa Kulttuurin tulevaisuus -ryhmään kuuluu muutama sata jäsentä. Selontekotyön etenemistä voi seurata ja kommentoida opetusministeriön verkkosivujen yhteyteen perustettavilla selonteon sivuilla. Vid Undervisningsministeriet har man under de senaste tio åren gjorts flera grundläggande utredningar inom olika kultursektorer. För närvarande utarbetas en kulturpolitisk strategi och kulturpolitiska indikatorer vid ministeriet. När dessa kompletteras med en utredning av framtidsutsikterna för kulturen kan vi konstatera att vi arbetar med en unik helhet. Tulevaisuuden mahdollisuuksien miettimisessä ei ole tärkeintä löytää lopulta todellisuudessa toteutuvia, oikeita vaihtoehtoja, vaan kysyä oikeita kysymyksiä. Kysymyksistä tärkein on: millaisen tulevaisuuden me haluamme antaa lapsillemme? Taide ja kulttuuri ovat tärkeitä välineitä tulevaisuuden tekemisessä. Ne ovat inhimillisen olemassaolon itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Niiden vaikutus näkyy ympärillämme arjessa joka päivä sekä suoraan että sovelluksina yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa. Kuten saksalainen kirjailija Magnus Enzeusberger on sanonut: "Kulttuuri on kuin laittaisi Alka-Seltzerin lasiin, et näe sitä, mutta jotenkin se tekee jotain." Selontekotyön taustaselvitys Kultuuri - tulevaisuuden voima julkistettiin Turussa viime joulukuussa. Siinä kuvataan läpikäydyistä aineistoista ja siantuntijoiden kuulemisista esiin nousseita taiteen ja kulttuurin kentän edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden keskeisiä muutostrendejä, heikkoja signaaleita ja mahdollisia voimatekijöitä. Näitä arvioidaan kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen, hyvinvoinnin, tasa-arvon, kulttuuritoimialojen talouden ja työllisyyden tavoitteista käsin. Taustaselvitykseen on koottu muuttuvassa toimintaympäristössämme kulttuuriin kohdistuvia paineita ja sen tarkoitus on toimia jatkokeskustelun ja käsittelyn pohjana.

4 4 Toimikunnan työn loppuraporttina olevaan selontekoon kulttuurin tulevaisuudesta kootaan taiteen ja kulttuurin kenttää koskevia nähtävissä olevia muutoksia ja jännitteitä sekä niihin liittyviä paineita ja arvovalintoja. Erityisesti taiteen ja kulttuurin tulevaisuuden hahmottamisessa painottuu tulevaisuuden luomisen näkökulma. Maaliskuussa 2010 julkaistavassa varsinaisessa selonteossa ehdotetaan tulevaisuuspolkujen valinnoista seuraavia käytännön toimenpiteitä sekä suosituksia niiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin. Framtiden är en komplex helhet, och därför man inom framtidsforskningen, i motsats till andra vetenskapsområden, baserar sina insikter och motiveringar på omfattande visionär information. Framtiden är inget lineärt kontinuum som bygger på tidigare trender och utvecklas enligt de moderiktningar som gäller i dag. Vi kan inte alltid ens föreställa oss vilka faktorer eller tekniska tigersprång och utvecklingslinjer som mest inverkar på framtiden. När vi ser tillbaka verkar det som att det som människan kan fantisera, det lyckas hon också förverkliga förr eller senare. Är den enda begränsningen alltså vår fantasiförmåga? I dag vet vi att vi på jorden stöter också på andra begränsningar i form av klimatförändringar, populationsutveckling och globalisering. On kuvaavaa, että suurin osa dokumentoiduista tulevaisuuden visioista ja unelmista on koskenut teknologista kehitystä. Pitäisikö meidän siis maailman uusien vakavien haasteiden edessä alkaa unelmoida myös toisenlaisia unelmia oikeudenmukaisesta maailmasta, jossa toteutuu tasa-arvo. Unelmoida maailmasta, jossa kunnioitetaan jokaisen kasvavan lapsen omaa luovuutta ja itseilmaisua. Tulevaisuutta eivät tee ennustajaeukot, vaan se rakennetaan yhdessä. Tulevaisuuteen vaikuttavat ne, jotka kertovat kaikkein vetovoimaisimpia tarinoita tulevaisuudesta, tarinoita, joita toteuttamassa kaikki haluavat olla mukana. Sellaiset tulevaisuustarinat alkavat toteuttaa itse itseään. Toimikunnan tähänastisessa työssä ja sihteeristön asiantuntijakuulemisissa on noussut esiin ja vahvasti erottunut joitakin hyvin selviä tulevaisuuden trendejä ja ilmiöitä. Nämä nostetaan varsinaisessa selonteossa myös toimenpiteiden kohteiksi. Tällaisia trendejä ovat Suomen erittäin voimakas monikulttuuristuminen seuraavien 25 vuoden aikana ja siitä seuraavat kulttuuriset sekä kielelliset haasteet. Sosiaalinen media ja uusyhteisöllisyys ovat voimakkaasti nousussa olevia ilmiöitä, joka tulee muuttamaan monin tavoin taiteen ja kulttuurin tuotantoa, kulutusta ja jakelua. Luovan talouden ydin on luova pääoma ja sen

5 säilymisen ja lisääntymisen kannalta taiteen ja kulttuurin kentältä nousee voimakas huoli yleissivistävän koulun taide- ja taitoaineiden tilanteesta. Lasten luovista kyvyistä huolehtimalla pidämme huolta huomisen luovista aikuisista. 5 Tulevaisuutta mietittäessä on tapana keskittyä kysymään, mitkä asiat muuttuvat. Yhtä tärkeää on kysyä, mitkä asiat pysyvät. Ihmiselle tärkeimmät asiat: läheiset ihmiset, ystävyys, rakkaus, toimeentulo, kärsimys ja kuolema tulevat olemaan läsnä. Toistuvat vuotuisjuhlat ja riitit sekä niihin liittyvät myytit ja tarinat ovat ihmiskunnan pysyvää, joskin eri sukupolvien muuntelmaa perinnettä. Kirjailija Marcel Proust kiteytti loistavasti yhden tulevaisuusajattelun yleisimmistä tosiasioista seuraavasti: " Ainoa asia, joka ei muutu, on että jokainen aikakausi puhuu suuresta muutoksesta." Taustaselvitykseen koottiin työn aikana havaittuja näitä koskevia kulttuurin muutospaineita ja trendejä. Keskeisimmiksi kulttuurin kehitykseen vaikuttaviksi näkökulmiksi nousivat globaalit makromuuttujat: ilmastonmuutos ja ympäristö, väestökehitys, globalisaatio, luova pääoma, teknologia ja yhteisöllisyys. Kulttuuriin ja taiteeseen sovellettuina näistä piirtyi esiin jännitteisiä alueita, joiden suhteen tarvitaan tietoisia yhteiskunta- ja kulttuuripoliittisia linjauksia, arvovalintoja. Käytännön ratkaisuja ja toimenpiteitä tarvitaan esimerkiksi taiteen ja kulttuurin arvon ja merkityksen, kulttuuriperinnön, monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden, sivistyksellisten ja kulttuuristen oikeuksient, luovuuden edellytysten, kulttuuripalvelujen ja tuotantojen rakenteen sekä kulttuuritoimialojen talouden, työllistymisen ja toimeentulon alueilla. Tulevaisuus on kompleksinen kokonaisuus ja tulevaisuudentutkimuksessa tieto ja perustelut painottuvatkin muista tieteenaloista poiketen laajaan näkemykselliseen tietoon. Tulevaisuus ei ole menneisyyden trendien lineaarinen jatkumo eikä se kehitys nykyisyyden vahvojen muotitrendien mukaisesti. emme aina osaa kuvitella niitä asioita ja hyppäyksellisiä uusia teknologioita tai kehitystä, jotka siihen eniten vaikuttavat. Hyviä esimerkkejä tästä ovat toisaalta Ikaros, jolla jo parituhatta vuotta sitten oli antiikin tarun mukaan pähkähullu päähänpinttymä lentämisestä, ja toisaalta lordi Kelvin, joka vielä 1800-luvun lopussa epäili, että ilmaa raskaammat lentävät koneet ovat yksinkertaisesti mahdottomia. Jules Vernen tieteisutopiat ja visiot toteutuivat vähitellen. Elokuva-alan sisällä asiantuntijat epäilivät 1920-luvulla vahvasti äänielokuvan kaupallisia

6 mahdollisuuksia. IBM:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Watson ennusti maailmantalouden tarvitsevan noin viisi tietokonetta. Ted Nelsonin haaveena oli jo luvulla maailman tiedon kattavan epälineaarisen hypertekstin luominen. Nyt world wide web on päässyt jo aika lähelle tätä unelmaa. 6 Toivotan teille antoisaa ja keskustelevaa seminaaripäivää ja samalla toivon entistä suurempaa aktiivisuutta ja osallistumista kultuurin tulevaisuuden pohdintaan lähiviikkoina ja alkuvuodesta eri foorumeilla. Keskustelu taiteen ja kulttuurin tulevaisuudesta on erinomainen tapa aloittaa uusi vuosikymmen.