Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2018

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Tilinpäätös 2018

2 Tilinpäätöksen sisällys Toimintakertomus Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 Keudan strategia... 6 Keudan hallinto... 8 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely Toteutumisvertailu Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja tuloskortit vuodelta Kuntayhtymän kehittämisen painopisteet ja keskeiset hankkeet Käyttötalouden toteutuminen Yhteiset palvelut Opetus- ja koulutuspalvelut Työelämäpalvelut Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan toteutuminen Henkilöstöraportti Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset... 85

3 Toimintakertomus

4 Kuntayhtymän johtajan katsaus Perussopimuksensa mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista ammatillista- ja kansanopistokoulutusta sekä toteuttaa alueellista elinkeinoelämän kehitystyötä. Lisäksi tehtävänä on tuottaa tutkintoja edeltäviä osaamisen kehittämis- ja koulutuspalveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Keuda toteutti tehtäväänsä vuonna 2018 erittäin onnistuneesta ja myös tuloksellisesti. Keudan monipuolinen ammatillisen koulutuksen tarjonta mahdollisti, että pystyimme hyvin vastaamaan alueen väestön ja elinkeinoelämän koulutuskysyntään ja osaamistarpeeseen. Kaikkien peruskoulunsa päättäneiden ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien on ollut mahdollista saada opiskelupaikka. Olemme myös pystyneet hyvin reagoimaan alueen työvoiman osaamistarpeeseen, jonka seurauksena mm. osaamistaan päivittävien aikuisten osuus opiskelijamäärästämme kasvoi edelleen. Omistajakuntien toiveesta aloitimme syksyllä 2018 kokonaan uutena toimintona aikuisten perusopetuksen. Toiminta käynnistettiin Keravalla ja Nurmijärvellä yhteensä viidellä ryhmällä. Toimintavuotta 2018 leimasivat erityisesti uuden ammatillisen koulutuksen mukaisen toiminnan käytäntöön vienti ja opettelu sekä opettajien vuosityöaikaan valmistautuminen. Organisaatio Yhtymävaltuuston ja -hallituksen päättämässä organisaatiossa on kolme tulosaluetta: Opetus- ja koulutuspalvelut, Työelämäpalvelut ja Yhteiset palvelut. Vuoden 2018 aikana tehtiin tarkennuksia lähinnä Opetus- ja koulutuspalvelujen tulosalueen sisäiseen vastuualuejakoon. Perustettiin mm. oma YTO-opetuksen vastuualue (=Yhteisten tutkinnon osien opetuksen vastuualue). Vuoden 2018 aikana yhtymähallitus päätti myös perustaa koulutusjohtajan, vararehtorin viran. Koulutusjohtaja, vararehtorin johdettavaan kokonaisuuteen eli suunnittelu- ja ohjauspalveluihin siirrettiin opiskelijapalvelut, oppimisympäristöpalvelut ja tutkintoa edeltävät palvelut. Muutokset ovat heijastuneet myös kuntayhtymän hallintosääntöön, jota päivitettiin vuoden aikana yhtymävaltuustossa kaksi kertaa. Muutosten tavoitteena on strategiamme mukaisesti parantaa asiakaspalvelua ja saada aikaan parempi asiakaskokemus sekä opiskelijoille että työelämälle. Toimintavuoden aikana Keudan rehtori kauppatieteiden maisteri Riitta Narko jäi eläkkeelle. Keudan uutena rehtorina aloitti kesäkuun alussa kasvatustieteiden tohtori Anna Mari Leinonen. Ammatillisen koulutuksen reformi, voimaan Vuoden alusta ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmä uudistui siten, että koulutuksen järjestäjän kaikkea ammatillista koulutusta säädellään yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjät voivat sen puitteissa aiempaa vapaammin päättää koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä muodostuu koulutuksen järjestämisluvista ja vuosittaisista seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perustana olevista suoritepäätöksistä. Järjestämisluvassa määritellään perusrahoituksen opiskelijavuosien vähimmäismäärä, jonka pitäisi turvata toiminnan ennakoitavuutta. Keudalla se on OKM:n päättämänä 5 059, tällä määrällä Keudan rahoitus kuitenkin pienentyisi nykytasoon nähden usealla miljoonalla. 1

5 Vuoden aikana valtakunnallinen Opintopolku.fi palvelu täydentyi edelleen ns. Koskipalvelulla. Koski kerää yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä opintosuorituksesta suoritettuihin tutkintoihin asti. Palvelu sisältää myös tiedot opintooikeuksista sekä suoritettujen tutkintojen keskeisistä sisällöistä ja osaamisvaatimuksista. Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus tallentaa Koskeen mm. opiskelijoiden koulutus ja tutkinto, aloittaminen ja lopettaminen (ns. läsnäolo), suoritetut opinnot ja näiden arvioinnit sekä rahoituksen tarvitsemat tiedot. Opetushallitus rakentaa palvelua yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Koski-palvelu on suunnitelmien mukaan käytössä täydessä laajuudessaan vuonna Opintopolku.fi:n eperusteet-palvelussa löytyy kaikki opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteet varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Keuda on julkaissut palvelussa myös omat tutkintojen toteuttamissuunnitelmat. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistuu siten, että kaikki ammatilliset tutkinnot ovat osaamisperusteisia ja niiden laajuus määritellään osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen uudistetut tutkinnot ovat tulleet voimaan porrastetusti vuodesta 2017 alkaen. Kun kaikki tutkinnot on uudistettu vuoden 2019 alkuun mennessä, ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Tutkintojen määrä vähenee aiemmasta 351 tutkinnosta 164 tutkintoon. Samalla opiskelijoiden mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti. Amisreformin myötä ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin yhteen osaamisperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto ja otettiin käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi (HOKS). Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta edistettiin ottamalla käyttöön koulutussopimus työssäoppimisen tilalle ja lisäämällä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta yhdenmukaistamalla sen rahoituksellinen asema suhteessa muihin koulutusmuotoihin ja kehittämällä sen hallinnollisia menettelyitä nykyistä selkeämmiksi. Keudan talous Vuosina ammatilliseen koulutukseen kohdistui yhteensä noin 220 milj. :n säästöt. Keudan osuus näistä säästöistä oli yhteensä n. 9,0 milj. eli kahdessa vuodessa kuntayhtymän tulojen vähennys on ollut noin 15 %. Tilinpäätöksessä toimintatuotot olivat 57,99 milj. eli rahoituksellisesti olemme samalla tasolla kuin vuonna Taloutta ja toimintaa on sopeutettu monin tavoin ja olemme onnistuneet siinä erittäin hyvin. Se on edellyttänyt kokonaan uudenlaista otetta mm. opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ja siihen on sisältynyt myös vaikeita päätöksiä. Erittäin merkityksellistä talouden tasapainottamisen kannalta on kuitenkin ollut se, että olemme pystyneet kompensoimaan osan edellä mainituista leikkauksista volyymin eli opiskelijamäärän kasvulla. Tämä on puolestaan tarkoittanut tuottavuuden merkittävää nousua. Vuoden 2018 tilikauden tulos on n. 2,7 milj., kun muutetun budjetin tulostavoite oli Ennakoitua parempi tulos johtuu onnistuneesta kuluhallinnasta sekä erityisesti siitä, että saimme hakemuksesta OKM:ltä vuoden aikana lisärahoitusta n. 2,7 milj.. Se koostui strategiarahoituksesta ( ) sekä kahdesta opiskelijavuosien lisähausta. OKM myönsi meille yhteensä 225 lisäopiskelijavuotta (195+30). 2

6 Vuosi 2018 oli Keudan 100%:sti omistaman Keuda Koulutuspalvelut Oy:n toinen toimintavuosi. Yhtiö vastaa mm. ei-tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta, eitutkintoon sisältyvistä korttikoulutuksista sekä opetuksesta erillään olevasta sekä ilman opiskelijoita tapahtuvasta palvelutoiminnasta. Osakeyhtiöllä ei ole omia tiloja eikä myöskään omaa henkilökuntaa vaan hallinto-, koulutus- ja muut palvelut ostetaan pääsääntöisesti kuntayhtymältä. Osakeyhtiön ja kuntayhtymän välille on solmittu palvelusopimus, jossa on sovittu mm. palvelun hinnoitteluperiaatteista. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli n ( vuonna 2017) ja tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen n (4 600 vuonna 2017). Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä ei laskuta jäsenkuntiaan eikä myöskään peri maksuosuuksia vaan tarvittaessa taloutta tasapainotetaan muilla keinoin. Toiminnan kehittäminen Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty strategialähtöisesti ja strategiaa on viety käytäntöön mm. sen perusteella laadittujen kehittämisohjelmien kautta sekä erityisesti OKM:n myöntämän strategiarahoituksen avulla. Olemme myös hyödyntäneet kehittämistoiminnassamme monipuolisesti hankerahoitusta. Nyt päättyneisiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin on saatu rahoitusta mm. Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Opetushallitukselta (ml. kansainvälinen liikkuvuus). Suurimmat päättyneet hankkeet vuonna 2018 ovat liittyneet mm. nuorten ohjaamiseen ja uraohjaukseen (Ohjaamo Keski- Uusimaa, #NuoriTöihin) sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäyhteistyön kehittämiseen. Keudalla on tällä hetkellä laaja hankesalkku ml. ministeriön myöntämä strategiarahoitus, jolla tuetaan Keudan strategisia tavoitteita ja uuden ammatillisen koulutuksen toimeenpanoa. Isona uutena hankkeena on vuonna 2018 alkanut Keudan koordinoima valtakunnallinen Parasta palvelua -kehittämisohjelma, joka tukee työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelua, luo oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen työelämän ja opiskelijan kannalta selkeät ja tehokkaat toimintatavat sekä yhdenmukaistaa palveluprosessia. Koulutuksen ennakointityötä on tehty monipuolisesti mm. jatkuvalla yhteistyöllä kuntien elinkeinotoimen ja yritysten kanssa. Lisäksi Keuda on osallistunut aktiivisesti Helsingin kauppakamarin ennakointikamarin työhön. Opiskelijat Kevään 2018 yhteishaussa Keudaan oli ensisijaista hakijaa eli 0,82 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Vuonna 2017 ensisijaisia hakijoita oli (0,87) eli hakijamäärä hieman laski edellisvuoteen verrattuna. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäville. Muut hakijat hakeutuvat koulutukseen pääsääntöisesti erillishakujen ja jatkuvien hakujen kautta. Tällä hetkellä Keudan opiskelijoista lähes 2/3 tulee jatkuvan haun kautta. Nimensä mukaisesti jatkuva haku on käynnissä koko ajan. Kokonaisuutena opiskelijahankinnassa onnistuttiin erittäin hyvin ja vuoden 2018 opiskelijamäärä oli enemmän kuin Keudassa koskaan aiemmin. Opiskelijamäärän tarkkaa arviointia vaikeuttivat uuden opiskelijahallintojärjestelmän käyttöönotto ja siirtyminen kokonaan uuteen käsitteeseen eli opiskelijavuoteen. Keudan kokonaisopiskelijavuosikertymä vuodelta 2018 oli painotettuna opiskelijavuotta. Lukuun sisältyy kuitenkin epävarmuutta, sillä raportin tekeminen vaatii edelleen paljon käsityötä ja esimerkiksi opiskelijoiden loma-aikaa ei ole pystytty vähentämään, eikä esimerkiksi erityisopetuksen, majoituksen tai vankilakoulutuksen kertoimia ole voitu huomioida. 3

7 OKM:n Keudalle vuodelle 2018 päättämä painotettu tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä oli 5 659, johon saatiin vuoden aikana 232,5 opiskelijavuotta lisää eli yhteensä 5 891,9. Tämä määrä siis joka tapauksessa ylitettiin reilusti. Lisäkoulutuksen (at, eat) määrä oli 796 opiskelijavuotta. Työvoimakoulutuksen määrä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Keuda olisi voinut ottaa enemmänkin työvoimakoulutuksen opiskelijoita, mutta opiskelijavalinnoista vastaava TE-hallinto ei saanut osoitettua niihin enempää opiskelijoita. Keudan jäsenkuntien asukasmäärä oli vuoden 2018 lopussa noin henkeä. Peruskoulusta päässeiden ikäluokka on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Peruskoulusta pääsevä ikäluokka on Keudan alueella noin 2 700, kun se suurimmillaan oli yli vuonna Järjestämme myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (=VALMA). VALMA:n opiskelijavuosikertymä oli toimintavuonna yhteensä 63,6 opiskelijavuotta. Aikuisten perusopetuksen kurssimäärä vuonna 2018 oli Opinnoissaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden suhteellinen määrä hieman aleni vuoteen 2017 verrattuna ja se oli 886 eli noin 10 % opiskelijoiden kokonaismäärästä. Keudan yhteinen opiskelijakunta Kuoma on perustettu tammikuussa Sen toiminta on kehittynyt ja vakiintunut. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijakuntatoiminta edustaa entistä paremmin kaikkia Keudan opiskelijoita. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää Keudan toimipisteiden opiskelijakuntien yhteistyötä ja toimia niiden edustajana, valvoa ja toteuttaa ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain toteutumista Keudassa, edustaa opiskelijakuntaa eri toimielimissä ja yhteistyöryhmissä sekä tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetus- ja koulutuspalveluja koskevissa asioissa. Menestyminen ammattitaito- ja kulttuurikilpailuissa Ammattitaidon EM-kilpailu EuroSkills järjestettiin Budapestissa Kilpailut järjestetään joka toinen vuosi ja niihin osallistui yli 500 nuorta osaajaa 28:sta Euroopan maasta. Keudan opiskelija Josefiina Kivero sai kultamitalin floristiikka-lajissa ja hänet palkittiin myös Suomen joukkueen parhaana. Keudasta pääsi Taitajafinaaliin Tampereelle yhteensä 11 kilpailijaa (vuonna 2017 Keudasta oli 15 kilpailijaa). Joukkueemme saavutti yhteensä kaksi kultaa, yhden hopeaa ja yhden pronssin. Ilona Paaso-Rantala voitti floristiikkalajin ja Julia Attenberg lähihoitajalajin. Roosa Helenius saavutti hopeaan viherrakentamisessa ja Julius Simonaho sai pronssia talonrakennuslajin muuraus ja laatoituksessa. Keudalla oli jälleen suuri joukkue (lähes 50 kilpailijaa eri sarjoissa) Kokkolassa järjestetyissä SAKUstars 2018 Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuissa. Tämän lisäksi ennakkosarjoihin osallistui useita opiskelijoita. Keudan opiskelijat saavuttivat yhteensä 24 mitalia, jonka lisäksi tuli useita kunniamainintoja. SAKUstars-kisojen luonteeseen kuuluu, että yhtä tärkeää kuin menestys on myös innostus ja mukana olemisen riemu, tällä on vaikutusta myös opiskelumotivaatioon. Keudan opiskelijat toivat SAKU:n urheilu/liikuntakilpailuista mitalin maastojuoksusta, frisbeegolfista, beachvolleystä, koripallosta, salibandystä sekä tansanialaisesta jalkapallosta. Keudan hallinto Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Aarno Järvinen Tuusulasta ja yhtymähallituksen puheenjohtajana Juha Salo Sipoosta. Keudan hallinnossa on asiantunteva ryhmä elinkeinoelämän, koulutuksen ja kunnallishallinnon näkökulman omaavia 4

8 jäseniä. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeudella edustettuna myös opiskelijoiden ja henkilökunnan edustus. Toimintavuoden aikana yhtymähallitus piti 10 kokousta ja käsitteli 88 pykälää. Yhtymävaltuustolla oli kaksi kokousta. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä Ammattiosaamisen toimikunta jäi historiaan ja sen tilalle perustettiin ns. monijäseninen toimielin vuoden 2018 alusta. Se päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä. Monijäsenisessä toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajana on toiminut Eero Lahtinen Rakennus Omera Oy:stä. Osana työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä kuntayhtymällä on kuusi kumppanuusverkostoa. Kumppanuusverkostot rakentuvat Keudan toimialarakenteen mukaisesti ja niitä ovat hyvinvointipalvelujen, auto- ja logistiikkapalvelujen, palvelualojen, liike-elämän palvelujen, teknologia- ja rakentamispalvelujen sekä luonnonvara- ja ympäristöpalvelujen verkostot. Verkostoissa on jäseninä yli 50 elinkeinoelämän edustajaa. Heillä on monipuolista ja monialaista työelämän asiantuntemusta ja koulutuksen kehittämisessä ja ennakoinnissa tarvittavaa osaamista. Jäsenet myös edustavat Keudan alueen ja alan keskeisiä työelämätahoja. Ammatillinen koulutus on keskellä lähihistoriansa suurinta muutosta. Ammatillisen koulutuksen reformi, rahoituksen pysyvä vähentyminen, digitalisaatio ja työelämän murros haastavat koulutuksen järjestäjän rakenteet ja toimintatavan. Olemme osana tätä opetelleet uutta ammatillista koulutusta ja sen mukaista toimintaa vuoden. Ydinkysymys on ja tulee olemaan, miten pystymme toteuttamaan palvelumme niin, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja tuovat heille lisäarvoa. Olemme Keudassa tähän valmistautuneet ja toiminnan peruselementit ovat kunnossa. Paljon on vielä muutosmatkaa jäljellä, mutta katsomme erittäin luottavaisesti tulevaan. Kiitän kuluneesta vuodesta Keudan opiskelijoita ja henkilökuntaa erinomaisesti tehdystä työstä. Kiitän myös Keudan luottamushenkilöitä sekä yhteistyökumppaneita luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Hannu Laurila kuntayhtymän johtaja 5

9 Keudan strategia Keudan strategia Keudan nykyinen yhtymästrategia vuosille on tullut voimaan Kuntayhtymän strategia on yleensä uusittu kerran valtuustokaudessa ja tätä taustaa vasten yhtymähallitus päättikin tammikuussa käynnistää uuden strategiaprosessin. Tavoitteena on, että Keudan uusi strategia olisi hyväksyttävänä yhtymävaltuuston marraskuun 2019 kokouksessa. Strategiaprosessin tueksi tullaan teettämään sidosryhmäanalyysi, joka perustuu mm. Keudan sidosryhmien ja omistajien haastatteluihin. Sen lisäksi strategiaa tullaan valmistelemaan mahdollisimman osallistavasti eli koko Keudan henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua strategian valmisteluun ja ideatyöpajoihin. Ideointityöpajoja tullaan järjestämään myös opiskelijoille. Yhtymähallitus päätti myös perustaa ns. strategiaryhmän, joka vastaa prosessin eteenpäin viennistä ja eri näkemysten yhteen sovittamisesta. Strategiaryhmään kuuluvat kolme yhtymähallinnon edustajaa ja Keudan johtoryhmä. Tämän lisäksi strategiatyön etenemisessä ja prosessin eri vaiheissa hyödynnetään kuntayhtymän eri asiantuntijoiden työpanosta ja asiantuntemusta sekä kuullaan yhtymähallituksen näkemys. Keudan nykyinen strategia on edelleen hyvin ajan tasalla. Se on helposti ymmärrettävä ja se antaa meille selkeä tekemisen suunnan. Strategiasta on myös tehty esittelyvideo Keuda uusin silmin yhteistyössä Tussitaikureiden kanssa. Videossa tiivistyy erinomaisella tavalla Keudan strategian mukainen toiminta ja toisaalta uuden ammatillisen koulutuksen mukainen toiminta ja tavoitteet. Keudan strategian peruselementit ovat toiminta-ajatus, arvot, asiakaslupaukset ja visio. Toiminnan keskiössä ovat opiskelijat, työelämä ja henkilöstö. 6

10 Kuntayhtymässä otettiin vuonna 2017 käyttöön ns. onnistumiskeskustelut. Onnistumiskeskustelukäytäntöä kehitettiin edelleen vuoden 2018 aikana. Onnistumiskeskustelut kytkevät yhteen mm. Keudan strategian asiakaslupaukset sekä eri tulosalueiden, vastuualueiden ja tiimien tavoitteet. Strategian käytäntöön vientiä on tehty sen perusteella laadittujen kehittämisohjelmien ja toteutussuunnitelmien kautta. Kehittämisohjelmat laadittiin asiakaslupauksittain ja yhteensä niitä oli seitsemän. Jokaiselle kehittämisohjelmalle nimettiin vastuuhenkilö ja työryhmä. Kehittämisohjelmien toteuttamisen aikataulu on vaihteleva, osa on jo valmiina ja osan toteuttaminen kestää eri välivaiheineen koko strategiakauden ajan. Kehittämisohjelmat liittyvät mm. osaamisperusteisen opintotarjonnan rakentamiseen, yhtenäisen ohjauksen ja opiskelijahuollon kokonaisuuden rakentamiseen, henkilökohtaistamisprosessin rakentamiseen ja kehittämiseen, yhdenluukun palvelukulttuurin luomiseen sekä esimiesten muutosvalmennukseen ja esimiestyön tasalaatuisuuteen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmään tuli uutena elementtinä vuoden 2018 alusta strategiarahoitus, jota ministeriö myöntää hakemuksesta ja harkintansa mukaan. Strategiarahoituksen tarkoituksena on tukea ja ohjata ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toimintansa kehittämisessä ja uudistamisessa koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän johtoryhmässä on linjattu, että erillisten kehittämisohjelmien sijaan strategian toimeenpanoa tuetaan strategiarahoituksen avulla. Keuda sai vuodelle 2018 yhteensä strategiarahaa. Sen perusteella laaditun toteutus- ja taloussuunnitelman keskeisinä kehittämiskohteina ovat: 1. Uuden asiakaslähtöisen toimintakulttuurin luominen ja että sen periaatteet ovat selvät koko henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille. Keudan kaikilla tasoilla kehitetään toimintaa yhden luukun palvelukonseptin mukaiseksi. Yhden luukun toiminnan prosessien ja toimintojen on siten oltava katveettomia ja oikea-aikaisia ja aina asiakkaan tarpeesta lähteviä. Kehittämistoiminnalla tavoitellaan koko organisaation kehittämistä ja yhtenäisten toimintatapojen ja mallien käyttöönottoa, mikä kirkastaa uuden asiakaslähtöisen toimintakulttuurin periaatteet koko henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille. 2. Keudan koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa kehitetään pedagogista johtamista ja tavoitteellista tiimityöskentelyä. Koulutusten suunnitteluosaamisen ja uusien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen tukevat joustavampia ratkaisuja koulutustoiminnalle, mikä mahdollistaa paremmin joustavat opintopolut kaikille opiskelijoille. Tavoitteena on, että Keuda kykenee vastaamaan tehokkaasti ja joustavasti asiakkaiden tarpeisiin. 3. Uusi asiakaslähtöinen toimintakulttuuri edellyttää henkilöstöltä osaamista, yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Laadukkaan ja yhdenvertaisen opiskelijakokemuksen luomiseksi on tärkeää kehittää HOKS-osaamista. Keudan kaikille toimialoille ja tutkintoihin kehitetään ja otetaan käyttöön henkilökohtaistamisen toteuttamisen tukijärjestelmä sekä joustava jatkuvan haun toimintamalli. 4. Keudan uuden asiakaslähtöisen toimintakulttuurin tueksi kehitetään tiimien innovointitoimintaa. Käytännössä Keudan innovointitukitiimi valmennetaan innovointityökalun käyttöön ja sen käytön tukena toimimiseen. 5. Keudan omia työpaikkaympäristöjä ja niissä tapahtuvaa ohjausta kehitetään ja edistetään lisäämällä henkilöstön osaamista ja yhteistyötä. 7

11 Keudan hallinto Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Alla olevassa organisaatiokaaviossa on esitetty kuntayhtymän toimielimet sekä jako tulosalueisiin. Tulosalueita ovat Yhteiset palvelut, Opetus- ja koulutuspalvelut ja Työelämäpalvelut. Edellä mainituille tulosalueille yhtymävaltuusto on asettanut sitovan tulostavoitteen. Tilivelvolliset on määritelty kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjeessa (Yhtymähallitus ). Sen mukaan tilivelvollisia ovat: kuntayhtymän hallitus, kuntayhtymän johtaja, talouspäällikkö, rehtori ja työelämäpalvelujen johtaja. 8

12 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2018 alusta ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistui. Rahoituksen peruselementit ovat perusrahoitus (opiskelijavuodet), suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkinnon osat), vaikuttavuusrahoitus (mm. työllistyminen ja jatko-opinnot) sekä strategiarahoitus. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2022 perusrahoituksen osuus 50% takaa koulutuksen kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille, 35% kokonaisrahoituksesta muodostuu suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista. Työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella saadaan 15% rahoituksesta. Perus-, suoritus-, ja vaikuttavuusrahoitus määräytyvät laskennallisin perustein. Strategiarahoitus myönnetään hakemusten perusteella ja se perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön harkintaan. Koulutuksen järjestäjä päättää rahoituksen käyttämisestä tehokkaimmalla tavalla tavoitteidensa saavuttamiseksi ja toimintansa kehittämiseksi. Rahoituksen lainsäädännön muutokset tulevien vuosien aikana aiheuttavat hieman epävarmuutta ja muutoksia yleisessä toiminnassa. Toiminnallisten prosessien uudistamista ja toimintojen kehittämistä täytyy miettiä aiempaa enemmän ja toimintaa pitää sopeuttaa raamien sisällä, missä rahoituksella on erittäin suuri merkitys. Monen asian seurannan ja ennakoinnin merkitys tulee korostumaan aikaisempaa enemmän. Vaiheittainen siirtyminen uudessa rahoitusjärjestelmässä antaa kuitenkin mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa edelleen, jos siihen on tarvetta. Investointitason on arvioitu olevan vuosina saman suuruinen kuin vuonna 2018 sekä poistojen määrän on arvioitu pysyvän melko saman suuruisina. Vuosikate tulee kattamaan nettoinvestointitason, jos investointitaso pysyy nykyisellä tasolla ja mitään suurempia investointeja ei tulla tekemään. Ammatillisen koulutuksen uudistukset ja sille asetetut tavoitteet edellyttävät entistä laadukkaampaa ja taloudellisempaa toimintaa. Koko organisaation toiminnan tarkemmalla seuraamisella ja toiminnan tehostamisella taloudellinen tilanne saadaan pysymään vakaana. 9

13 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Merkittävimmät toiminnan ja talouden riskit liittyvät koulutustarjonnan osuvuuteen, opiskelijavirtauman hallintaan, henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen sekä julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja rahoituksen riittävyyteen. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta ja se on edelleen merkittävin toiminnan kehittämiseen liittyvä tekijä. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa korostuvat osaaminen, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. Kaikki koulutus lähtee opiskelijoiden ja työelämän tarpeista. Yksilöllisiin osaamistarpeisiin vastataan joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Jokaiselle tutkintoa tai sen osaa suorittavalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan siitä, miten tavoitteeksi asetettu osaaminen saavutetaan ja millaista opetusta, ohjausta ja tukea opiskelija tarvitsee. Opiskelija opiskelee vain sitä, mistä häneltä puuttuu osaamista. Hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa. Osaamisen arvioinnista vastaavat opettajat ja työpaikan edustajat yhdessä. Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ja päästä joustavasti silloin, kun on tarve. Se tarjoaa osaamista eri vaiheissa työuraa. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku säilyy peruskoulunsa päättäville ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville. Ammatillisesta koulutuksesta voit jatkaa ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Työpaikoilla tapahtuvaan koulutukseen on kaksi tapaa, työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus. Näitä on mahdollista yhdistellä joustavasti opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyivät työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön osaksi ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Keudan strategia ja sen toimeenpanoa tukeva organisaatio mahdollistavat hyvin myös reformin mukaisen toiminnan. Reformin myötä myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttui. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa, aiemman toteutuneisiin kustannuksiin perustuneen rahoituksen sijaan. Tähän sisältyy normaali poliittinen ja suhdannepoliittinen epävarmuustekijä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestäjän varainhoitovuoden tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän sekä siihen sisältyvän työvoimakoulutuksen tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Uudessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoituksen yksikkönä on opiskelijavuosi. Opiskelijavuoden laskentaan liittyy nyt alkuvaiheessa paljon epävarmuutta mm. eri kertoimien huomioimiseen ja siihen, miten eri keskeytykset huomioidaan. Tieto opiskelijavuosista ja opiskelijan suorituksista siirtyy valtakunnalliseen Koski-järjestelmään suoraan koulutuksen järjestäjän opiskelijatietojärjestelmästä, Keudan järjestelmänä on Studenta+. Tähän on liittynyt ja liittyy edelleen paljon testaamista ja sen varmistamista, että tieto siirtyy oikeanlaisena. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoituksesta 50 % tulee opiskelijavuosimäärän perusteella, 35 % suoritusten eli tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella ja 15 % vaikuttavuudesta eli opiskelijoiden työllistymisestä, jatko-opinnoista, opiskelijoiden antamasta palautteesta sekä työelämäpalautteesta. 10

14 Rahoitusjärjestelmään sisältyy siirtymäaika ja kokonaisuudessa sitä noudatetaan, kun vuoden 2022 rahoituksesta määrätään. Suurelta osin vuoden 2022 rahoituksen määrä tulee perustumaan vuoden 2020 lukuihin. Uusi rahoitusjärjestelmä reagoi hitaammin muutokseen (esim. opiskelijamäärä) kuin vanha järjestelmä ja tätä kautta koulutuksen järjestäjän ennustettavuus rahoituksen suhteen paranee, toisaalta vuosittain päätettävä budjettimääräraha sekä OKM:n päättämä tavoitteellinen määrä lisäävät merkittävästi epävarmuutta. Lisäksi uusi rahoitusjärjestelmä on suhteellinen järjestelmä eli muiden koulutuksen järjestäjien aikaansaamat suoritteet vaikuttavat myös Keudan saamaan rahoitukseen. Kuntayhtymän tiedossa olevat toiminnan ja talouden riskit ja epävarmuustekijät liittyvät siihen, miten suoriudumme reformin haasteista ja pysyvästä toimintaympäristön muutoksesta. Keskeistä tulee olemaan opetuksen suunnittelu ja virtauman hallinta. Tekoäly, automaatio ja robotisaatio muuttavat työelämää ja tulevat enenevissä määrin vaikuttamaan myös ammatilliseen koulutukseen. Teknologian nopea kehitys kannustaa koulutusta hyödyntämään sen mahdollisuuksia entistä tehokkaammin. Tekoäly, automaatio ja robotisaatio haastavat myös kuntayhtymän opetus-, kehittämis- ja tukihenkilöstön osaamista ja muokkaavat toimialojen tapoja toimia. Tähän liittyy oleellisesti henkilöstön riittävän osaamistason varmistaminen sekä toisaalta onnistunut rekrytointipolitiikka. Kuntayhtymän henkilökunnan saatavuus on ollut pääasiassa hyvä. Muutamissa autoalan sekä teknologia- ja rakentamispalvelujen opetushenkilöstön sekä ammattimiesten rekrytoinneissa on ollut pula osaavista ja pätevistä hakijoista. Tietojärjestelmien pettäminen lyhytaikaisestikin voi lamaannuttaa kuntayhtymän palvelutoiminnan. Erityisen kriittisiä ovat KOSKI-siirrot, opiskelijavalintaan ja opiskelijoiden valmistumiseen liittyvät ajankohdat sekä palkanmaksuun, kassatoimintoihin ja tilinpäätökseen liittyvät ajat. Kuntayhtymän tietohallintopalvelut huolehtii osaltaan tietojärjestelmien jatkuvasta ylläpidosta, varajärjestelmien toimivuudesta, varmuuskopioinneista ja tietoturvasta. Kuntayhtymässä on myös hyväksytty tietoturvapolitiikka, sähköpostin ja sosiaalisen median käsittelysäännöt. Kuntayhtymän turvallisuussuunnitelma on hyväksytty yhtymähallituksessa syksyllä Siinä turvallisuuden kokonaiskenttää on tarkasteltu seuraavista näkökulmista: kiinteistöturvallisuus, väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta, varautuminen ja kriisinhallinta, turvallisuusviestintä, pelastusturvallisuus, henkilöstöturvallisuus, ympäristöturvallisuus, työturvallisuus, opetuksen, ohjauksen ja toiminnan turvallisuus, tietoturvallisuus ja tietosuoja. Kuntayhtymän johtoryhmä tekee riskikartoitusten aikataulusuunnitelman vuodelle Työturvallisuusriskien arviointi tullaan toteuttamaan kevään 2019 aikana. Arviointi tehdään kaksiportaisena (1. vaarojen ja riskien kartoitus, 2. havaittujen riskien arviointi ja poistaminen tai riskin vähentäminen). Riskit dokumentoidaan kuntayhtymän toiminnanohjausjärjestelmään (IMS). Muut operatiiviset riskit sekä strategiset ja taloudelliset riskit arvioidaan vuoden 2019 aikana ja tallennetaan IMS-riskiosioon. Tietosuoja-asetuksen myötä henkilötietojen käsittely edellyttää aiempaa tarkempaa suunnittelua ja dokumentointia. Tietosuojaa koskevat kysymykset on tunnistettava ja otettava huomioon jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan henkilötietojen käsittelyä sisältäviä toimintoja tai kehitetään tietojärjestelmiä. 11

15 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Koulutuskuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Kuntalain mukaan ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Koulutuskuntayhtymän hallintosäännössä on esitetty tarpeelliset määräykset sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimivallasta ja tehtävien jaosta. Hallintosäännön mukaan yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Tulosalueiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan lisäksi riskienhallinnasta vastuualueellaan. Hallintosäännössä on myös määritelty, että kuntayhtymän johtajalla on vastuu koko koulutuskuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Riskienhallintapolitiikan mukaan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmä, arvot ja strategiset tavoitteet luovat perustan riskienhallinnalle. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että johtaminen, toiminnan suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kuntayhtymässä noudatettiin tilikaudella 2018 sisäisen valvonnan ohjetta, joka on astunut voimaan Siinä on määritelty sisäisen valvonnan järjestämisvastuu ja toiminnan tavoitteet. Sisäinen valvonta toteutuu sekä kuntayhtymän toiminnassa, että johtamis-, suunnittelu-, ohjaus- ja tiedonhallintakäytännöissä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään: toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus) laillisuuden ja sisäisten ohjeiden noudattamiseen (lait, johtosäännöt, yleiskirjeet, toimintaperiaatteet, suunnitelmat ym. sisäiset ohjeet) toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta on johdon väline varmistua asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäinen valvonta on erilaisten riskien kokonaisvaltaista hallintaa. Sisäiseen valvontaan kuuluu myös, että organisaation eri tasoja informoidaan kuntayhtymän toiminnan tarkoituksesta ja asetetuista tulostavoitteista ja että asetettujen tulostavoitteiden toteutumista seurataan. Sisäistä valvontaa suorittavat yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja, tulos- ja vastuualueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja koko henkilöstö, kukin roolinsa mukaisesti. 12

16 Tilintarkastajien tarkastustoimintaan kuuluu myös sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuuden tarkastaminen. Vuodesta 2009 alkaen kuntayhtymän tilintarkastusyhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Tarkastuskohteet yksilöidään tilikausille laadittavassa tarkastusohjelmissa ja tarkastuksista laadittiin erilliset raportit, jotka annetaan tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen Koulutuskuntayhtymän on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, laki ammatillisesta koulutuksesta sekä laki ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Edellisten lisäksi kuntayhtymän toimintaa ohjaavat mm. perussopimus, hallintosääntö, sekä toimintaohjeet, jotka kaikki löytyvät kuntayhtymän intranetistä. Reformin myötä edellä mainittuja ohjeita ja sääntöjä on päivitetty. Eri viran- ja toimenhaltioiden päätösvaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Hankintaohje hyväksyttiin yhtymähallituksessa ja tuli voimaan Sisäisen valvonnan ohje päivitettiin ja tuli voimaan yhtymähallituksen päätöksellä Hallintosääntöä päivitettiin yhtymävaltuuston toukokuun ja marraskuun kokouksissa. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Toimintaa on toteutettu säännösten, lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan mukaisesti. Hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä käsiteltävänä henkilön irtisanomista ja opinto-ohjaajien palkkausta koskevat valitukset sekä markkinaoikeudessa yksi laitehankintaa koskeva valitus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan, tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Toiminnan tuloksellisuutta ja strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja valvotaan eri mittareiden avulla. Oleellisista poikkeamista tai erityisen alhaisista mittariarvoista pyydetään selvitykset ao. tulosalueen vastuuhenkilöltä. Tulosalueista Opetus- ja koulutuspalvelut ylitti muutetun TA2018 tilikauden tulostavoitteen +1,9 milj. eurolla. Työelämäpalveluiden tilikauden tulos ylittyi +0,1 milj. eurolla sekä Yhteisten palvelujen +0,7 milj. eurolla. Riskienhallinnan järjestäminen Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymään tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Tulosalueiden esimiehet vastaavat oman alueensa riskienhallinnasta työsuojelutoimikunnan ohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa ja osa sisäistä valvontaa. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan jo toiminta- ja työketjuihin sisällytettävissä päivittäisissä varmistuksissa. Toimintaketjuista tehdyt menetelmäkuvaukset edesauttavat riskien tunnistamista ja niiden hallintaa. Strategisesti merkittävistä prosesseista ja muusta ydintoiminnasta on laadittava ja ylläpidettävä prosessikuvaukset. Niiden avulla voidaan kartoittaa tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Prosessikuvausten ja menetelmäkuvausten laatimisesta vastaa jokainen prosessinomistaja. Esimerkiksi työpaikan riskien arviointien dokumentointi löytyy IMS-järjestelmästä. 13

17 Omaisuus- ja vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kuntayhtymän nykyinen vakuutussopimus OP Vakuutuksen kanssa on astunut voimaan vuoden 2012 alusta. Vakuutusturva kattaa kuntayhtymän keskeiset toiminnot, huomionarvoista on, että kuntayhtymän autoihin otetaan pelkkä liikennevakuutus. Vakuutustoiminnan käytännön toteuttamisesta vastaa hallintosäännön mukaisesti talouspäällikkö. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Kuntayhtymän omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvonalennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Omaisuuden luovutukseen liittyvät arvonlisäveron palautusvelvollisuus sekä valtionosuuden takaisinperintävastuu on esitetty taseen liitetiedoissa. Sopimukset laaditaan kuntayhtymän edut turvaavina ja niiden on noudatettava ko. alan yleisiä sopimusehtoja. Sopimusten valvonta kohdistuu laadintaan, täytäntöönpanoon ja noudattamiseen. Täytäntöönpanon ja sopimusten noudattamisen osalta valvotaan mm. laskutusta ja maksatusta, tilitysten suorittamista, indeksitarkistuksia ja irtisanomista. Sopimusten hyväksymisoikeudet määrätään hallintosäännössä. Sopimusten valvontavastuu on sopimuksen hyväksyjällä tai hänen määräämällään henkilöllä. Kaikki uudet sopimukset on viety vuodesta 2011 alkaen systemaattisesti Dynastyasianhallintajärjestelmään. Tätä aiemmista sopimuksista ei kaikilta osin ole pidetty kattavaa ja ajantasaista luetteloa. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai muuta erillistä toimijaa. 14

18 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja vastaavasti toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kuntayhtymän rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa esitetään, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Kuntayhtymän tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase on esitetty sivuilla Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2018 tilinpäätöksessä toimintatuotot ovat 58,0 milj. euroa ja toimintakulut ovat 51,1 milj. euroa. Vuoteen 2017 verrattuna toimintatuotot nousivat 0,5 milj. euroa ja toimintakulut pysyivät melko samana. (v.2017 toimintakulut 51,0 milj. euroa) Vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna toimintatuloja kertyi n. 1,0 milj. euroa enemmän kuin ennakoitiin. Tulojen nousu selittyy pääosin perusrahoituksen suuremmasta määrästä sekä saadusta strategiarahoituksesta ( ), mitä oli alun perin ajateltu saatavan. Toimintamenot alittuivat talousarvioon verrattuna 1,7 milj. eurolla, joka johtuu palvelujen ostojen sekä aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kulujen pienenemisestä. 15

19 Alla olevassa kuvassa on verrattu toimintamenojen toteutumista talousarvioon Henkilöstökulut nousivat talousarvioon verrattuna n.1,0 milj. euroa. Muissa kuluryhmissä toteutunut määrä oli pienempi kuin oli arvioitu talousarviossa. 16

20 Toimintakate eli toimintatuottojen ja -menojen erotus muodostui selvästi paremmaksi, kuin mitä talousarviossa oli arvioitu. Toimintakate on vuoden 2018 tilinpäätöksessä 6,9 milj. euroa, mikä on 2,7 milj. euroa parempi kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintatuottojen suhde toimintakuluihin oli 113,4 %, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 112,4 %. Suhdeluku kertoo sen, paljonko toiminnan tuloista jää muiden menojen kuin toimintamenojen kattamiseen, näitä muita menoja ovat esimerkiksi rahoitusja investointimenot. Talousarvion sitovuustasoksi käyttötaloudessa oli määritelty tulosaluekohtainen tilikauden tulos. Tilikauden aikana tehtiin keväällä 2018 muutoksia tulostavoitteisiin kaikkien tulosalueiden osalta, koska laadittaessa kuntayhtymän vuoden 2018 talousarviota rahoituksen määräytymisperusteet eivät olleet kaikilta osin selvillä. Tulosalueista Opetus- ja koulutuspalvelut ylittivät muutetun TA2018 tilikauden tulostavoitteen +1,9 milj. euroa. Työelämäpalveluiden tilikauden tulos +0,1milj. euroa sekä Yhteiset palvelut +0,7 milj. euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä kuntayhtymän vuosikatteeksi muodostui 6,9 milj. euroa. Vuosikate nousi edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa, mutta talousarvioon verrattuna se oli 2,7 milj. euroa parempi kuin ennakoitiin. Pitkällä aikavälillä talouden tasapainon edellytys on, että vuosikate eli tulorahoitus riittää sekä nettoinvestointien että mahdollisten lainojen lyhennysten kattamiseen. Vuosikate on 166% poistoista, vuonna 2017 vastaava tunnusluku oli 158%. Suunnitelman mukaiset poistot ovat pysyneet lähes saman suuruisina vuodesta 2013 lähtien. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 4,1 milj. euroa, vuoden 2017 poistot olivat myös 4,1 milj. euroa. Tilikauden tulos vuonna 2018 on 2,7 milj. euroa, mikä on n. 0,3 milj. euroa parempi kuin vuonna Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen, poistojen ja tilikauden tuloksen kehitys vuosina

21 Toiminnan rahoitus ja investoinnit Vuoden 2018 investointimenot olivat n. 4,5 milj. euroa mikä oli noin 1,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna Talousarvioon 2018 tehtiin määrärahamuutos yhteensä 0,9 milj. euroa koskien Sarviniitynkadun sähkö- ja kemianosaston saneerausta sekä Saaren maarakennus- ja metsäopetuksen hallia. Hankekohtaisen rakentamisen toteutuneet investoinnit vuonna 2018 olivat yhteensä 2,4 milj. euroa. Vuoden 2019 suunnitellut investoinnit ovat noin 4,2 milj. euroa ja vuonna 2020 niiden on arvioitu olevan 2,9 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 2,4 milj. euroa eli tulorahoitus (= vuosikate) riitti erittäin hyvin kattamaan nettoinvestoinnit. Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostui 153%, vuotta aiemmin vastaava tunnusluku oli 225%. Vuoden aikana kassavarat kasvoivat 5,5 milj. euroa ja ne olivat vuoden lopussa 16,1 milj. euroa. Kokonaisuutena koulutuskuntayhtymän taloudellinen tilanne on hyvä. Tämä näkyy kassan riittävyyden tunnusluvussa, joka parani vuoteen 2017 verrattuna. Kassan riittävyys oli keskimäärin 106 päivää, kun se vuotta aiemmin oli 72 päivää. Kuntayhtymän hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut sen, että viime vuosien investoinnit on pystytty kokonaisuudessaan toteuttamaan kuntayhtymän omalla tulorahoituksella eli kertyneillä kassavaroilla. Vuoden 2018 lopussa kuntayhtymällä ei ollut pitkä- tai lyhytaikaista lainaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin vuosina

22 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 78,1 milj. euroa, jossa vuoteen 2017 verrattuna on kasvua 4,1 milj. euroa. Kuntayhtymän oma pääoma vahvistui (+4,1 milj. euroa) sekä rahat ja pankkisaamiset kasvoivat +4,9 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusten tasearvo on vuoden 2018 tilinpäätöksessä yhteensä 52,6 milj. euroa. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja yhtymän kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan. Kuntayhtymän omavaraisuusaste on korkea 87% (v %). Taseessa vuoden 2018 lopussa jäljellä olevan poistoeron määrä oli 27,2 milj. euroa. Tilinpäätöksessä kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus on 17%, vuotta aiemmin se oli 15%. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku lasketaan siten, että koko vieraspääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla jaetaan toimintatuloilla. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä parempi mahdollisuus yhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Omavaraisuusasteen hyvään tasoon ja suhteellisen velkaantuneisuuden alhaiseen tasoon vaikuttaa se, että tilivuodelta kertyi kassaylijäämää ja että vuoden 2018 lopussa kuntayhtymällä ei ollut lyhyt- eikä pitkäaikaista lainaa. 19

23 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistevarastojen muutos Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot (+) 0 3 Muut rahoitustuotot (+) Korkokulut(-) 0 0 Muut rahoituskulut (-) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 3 7 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / toimintakulut % 113,4 % 112,4 % Vuosikate / Poistot % 166 % 158 % Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset 20

24 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (1000 ) (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 153 % 225 % Lainanhoitokate ei lainoja/lyh. ei lainoja/lyh. Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 21

25 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edell. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARA Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Investointivaraukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskat Pitkäaikainen Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitok 0 0 Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Keskeneräiset tuotteet Muut velat Siirtovelat Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Pitkäaikaiset saamiset 3 3 Taseen tunnusluvut: Muut saamiset 3 3 Omavaraisuusaste, % 87 % 88 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 17 % 15 % Lyhytaikaiset saamiset Velat ja vastuut % käyttötuloista 20 % 19 % Myyntisaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 31,6 27,5 Muut saamiset Lainakanta Siirtosaamiset Lainasaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Velat ja vastuut käyttötuloista =100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Kertynyt yli- / alijäämä, milj. = Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasamiset 22

26 KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT Toiminta (1000 ) % (1000 ) % Toimintatuotot , ,3 Korkotuotot 3 0,0 Muut rahoitustuotot 4 0, ,3 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vast. hyöd. luovutusvoitot -34-0, ,1 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 34 0, ,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT Toiminta Toimintakulut , ,6 Korkokulut Muut rahoituskulut 11 0,0 6 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastavien hyöd. luovutustappiot Investoinnit Investointimenot , ,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä , ,0 Kokonaistulot Kokonaismenot Rahoituslaskelmasta: Muut kassavalmiuden muutokset Rahavarojen muutos

27 Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhteisöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Keuda Koulutuspalvelut Oy 1 Yhteensä 1 Ei yhdistelty (kpl) Keudan 100% omistama Keuda Koulutuspalvelut Oy aloitti varsinaisen toimintansa vuonna Yhtiö vastaa mm. ei-tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta, eitutkintoon sisältyvistä korttikoulutuksista sekä opetuksesta erillään olevasta sekä ilman opiskelijoita tapahtuvasta palvelutoiminnasta. Osakeyhtiöllä ei ole omia tiloja eikä myöskään omaa henkilökuntaa vaan hallinto-, koulutus- ja muut palvelut ostetaan pääsääntöisesti kuntayhtymältä. Osakeyhtiön ja kuntayhtymän välille on solmittu palvelusopimus, jossa on sovittu mm. palvelun hinnoitteluperiaatteista. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n liikevaihto oli euroa vuonna (vrt.v.2017 liikevaihto euroa) ja tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen euroa. (vrt.v euroa). Konsernin toimintatuotot ovat 58,0 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi muodostui ,00 euroa. Selonteko konsernivalvonnan ja toiminnan järjestämisestä Yhtymävaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen noudatettavaksi alkaen. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n sisäinen valvonta järjestetään kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti. Keuda Koulutuspalvelut Oy:n hallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen omassa organisaatiossaan. Yhtymävaltuuston valitsema tarkastuslautakunta arvioi kuntayhtymälle ja sen tytäryhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntayhtymän tilintarkastusyhteisö toimii myös konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisönä. Konserniin kuuluvien tytäryhteisön asiakirjahallinto järjestetään soveltuvin osin yhdessä kuntayhtymän kanssa, jolloin voidaan varmistaa tietojen säilyminen ja käytettävyys sekä tietosuoja ja tietoturva. Yhteisön pysyvästi säilytettävät asiakirjat sekä asiakirjallinen tietoaineisto sijoitetaan kuntayhtymän arkistoon sen jälkeen, kun yhteisö ei niitä toiminnassaan tarvitse. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Keuda Koulutuspalvelut Oy:n arvioitu liikevaihto vuodelle 2019 on euroa. Vuoden 2018 aikana päättyi kaksi Uudenmaan ELY-keskuksen työvoimakoulutusten hankintasopimusta. Vuonna 2019 hankintasopimusten arvo on pienempi n euroa. Keuda Koulutuspalvelut Oy pyrkii tarjoamaan ELY-keskukselle uusia (ei tutkintoon johtavia) työvoimakoulutuksia sekä yritysten rekrytointikoulutuksia. Olemassa olevaa palvelutarjontaa pyritään kasvattamaan tehostamalla myyntiä. Täydennyskoulutusten osalta lisätään palveluiden tuotteistamista ja siten lisäämään niiden myyntiä. On hyvä huomioida, että tällä hetkellä osakeyhtiön osuus kuntayhtymän liikevaihdosta on pieni ja kuntayhtymän päätökset vaikuttavat osakeyhtiön toimintaan ja sen kehitykseen tulevina vuosina. 24

28 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistevaraston muutos Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0 3 Muut rahoitustuotot Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Omistuksen eliminointierot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 3 7 Tilikauden verot -1-1 Laskennalliset verot 0 0 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot/Toimintakulut, % 113 % 112 % Vuosikate/Poistot, % 166 % 158 % 25

29 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot -1-1 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 22 0 Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muutokset 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 155 % 247 % Lainanhoitokate ei lainoja/lyh. ei lainoja/lyh. Kassan riittävyys, pv

30 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET PERUSPÄÄOMA AINEETTOMAT OIKEUDET MUUT OMAT RAHASTOT MUUT PITKÄAIKAISET MENOT EDELL. TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET VÄHEMMISTÖOSUUDET KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET ENNAKKOMAKS JA KESKENER HANKIN 0 62 POISTOERO SIJOITUKSET POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET YHTEENSÄ OSAKKEET JA OSUUDET MUUT SAAMISET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄO PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YH TOIMEKSIANTOJEN VARAT LAHJOITUSRAHASTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ MUUT VELAT LYHYTAIKAINEN VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAISET OSTOVELAT VAIHTO-OMAISUUS MUUT VELAT AINEET JA TARVIKKEET SIIRTOVELAT KESKENERÄISET TUOTTEET SAAMISET VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ PITKÄAIKAISET SAAMISET 3 3 MUUT SAAMISET 3 3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET Taseen tunnusluvut: MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET Omavaraisuusaste, % 87 % 88 % RAHOITUSARVOPAPERIT Suhteellinen velkaantuneisuus % 17 % 15 % OSAKKEET JA OSUUDET Velat ja vastuut % käyttötuloista 20 % 19 % SIJOITUKSET RAHAMARKKINAINSTRU Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 58,8 56,0 RAHAT JA PANKKISAAMISET Lainakanta VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset

31 KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilinpäätös 2018 Selvitys poistoeron, varausten ja rahastojen muutoksesta TILIKAUDEN TULOS ,15 Poistoeron lisäys (-) 0,00 Poistoeron vähennys (+) Valmistumisvuosi Poistoero Kerava Keskikatu, kauppaoppil. rakent ,28 Nurmijärvi, laajennus ,87 Poistoeroa puretaan sitä mukaan, kun hankintamenosta tehdään sumu-poistoja. Varausta puretaan samassa suhteessa vuotuiseen poistoon, kuin hankintaa katettiin investointi- varauksella ja rahastolla Mäntsälä Lukkarinpolku, laajennus ,94 Järvenpää Sibeliuksenväylä, aluevalaistus ,86 Tuusula Kirkkotie, laajennus ,53 Tuusula Pekka Halosen akatemia, laajennus ,71 Mäntsälä Saari, pihatto ,48 Järvenpää Wärtsilänkatu, laajennus ,76 Mäntsälä Saari, vanha talli ,65 Sipoon Enter ,75 Järvenpää Puistola, laajennus ,27 Järvenpää Peltola peruskorjaus 1.vaihe ,14 Kerava Sarviniitynkadun laajennus ,12 Järvenpää Peltola peruskorjaus 2.vaihe ,87 Nurmijärvi, lisätilat ruokasalin katolle ,36 Tuusula, Laajennus ja julkisivusaneeraus ,05 Järvenpää, Wärtsilänkatu tilajärjestelyt ,78 Mäntsälä Saari, viljankuivaamo ,44 Järvenpää, Paatelan peruskorjaus ,13 Poistoeron vähennys (+) ,99 POISTOERON MUUTOS ,99 Varausten vähennys (+) 0,00 VARAUSTEN MUUTOS 0,00 Rahastojen lisäys (-) ,00 Stipendirahasto ,00 Siirretty stipendirahastoon Rahastojen vähennys (+) 5 164,92 Stipendirahasto 5 164,92 Maksettu stipendejä RAHASTOJEN MUUTOS 2 914,92 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,06 28

32 Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,99, tehdään 2 250,00 :n siirto kuntayhtymän stipendirahastoon tuloutetaan kuntayhtymän stipendirahastosta ammattitaitokilpailuissa menestyneille maksetut stipendit yhteensä 5 164,92 tilikauden ylijäämä ,06 kirjataan tilikauden ylijäämä tilille 29

33 Toteutumisvertailu

34 Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmä ja tuloskortit vuodelta 2018 Kuntayhtymän toiminnan arviointijärjestelmää kehitettiin edelleen vuonna 2018 mm. ottamalla käyttöön uusi onnistumisen mittaristo sekä arviointi- ja palautekello. Keudassa on käytössä IMSProcess (IMS = Integrated Management System) toimintajärjestelmä, johon on kuvattuna mm. Keudan keskeiset toimintaprosessit. Kuntayhtymän mittaristo muodostuu Keudan asiakaslupausten onnistumisen mittareista. Toiminnan onnistumista arvioidaan monipuolisesti tulosalueittain ja toimialoittain. Näistä muodostuu Keudan yhteinen tuloskortti. Yhtymävaltuustoon nähden sitovia tavoitteita Keuda-tasolla ovat: - opiskelijavuodet - suoritetut tutkinnot - suoritetut tutkinnon osat - opiskelijapalaute Nämä tavoitteet ovat uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän mukaisia tavoitealueita. 30

35 Onnistumisen mittarit, tilinpäätös 2018 Auto- ja logistiikkapalvelut Hyvinvointipalvelut Liike-elämän palvelut Luonnonvara- ja ympäristöpalvelut Palvelualat Teknologia- ja rakentamispalvelut Tutkintoja edeltävät palvelut Työelämäpalvelut Keuda yhteensä Aikuisten perusopetus kurssimäärä 1009 Keudassa rakennat oman polun ammattiin Opiskelijapalaute (keskiarvo) ks. teksti 3,5 Läpäisy (%) ks. teksti 67 Työllistyminen (%) ks. teksti 70 Suoritetut tutkinnot (lukumäärä) Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Suoritetut tutkinnon osat (lukumäärä) Opiskelijamäärä (opiskelijavuosi) ,5 Oppisopimus - muut järjestäjät, ostettava (opiskelijavuosi) Keuda luo työelämäkumppanuuksia Työelämäpalaute (keskiarvo) ks. teksti 3,5 Aktiiviset työelämäasiakkaat (lukumäärä) ks. teksti 700 Aktiiviset uudet työelämäasiakkaat (lukumäärä) ks. teksti 200 Kumppanuussopimukset (lukumäärä) Myynnin määrä (euromäärä) Keuda Koulutuspalvelut Oy:lle Sisäisen myynnin määrä, oppisopimus (opiskelijavuosi) Keudassa saa innostua ja innostaa Henkilöstöpalaute ks. teksti 3,4 Kansanopisto, opiskelijamäärä Kansanopisto (opiskelijaviikko) Tutkintoon johtamaton koulutus Keuda Koulutuspalvelut Oy Työvoimakoulutus, opiskelijamäärä (opiskelijavuosi) 0 13, ,25 3,09 53,91 20 Keuda Koulutuspalvelut Oy:n liikevaihto Työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista ei pystytty luotettavalla kattavuudella mittaamaan, sillä tiedot saadaan uudesta valtakunnallisesta amispalautteesta (päättökysely), joka otettiin käyttöön vasta syksyllä Päättökyselyn vastaajamäärät eivät myöskään olleet riittäviä. Amispalaute oli syksyn osalta rakennettu siten, että vastauskeskiarvoja ei pystytty saamaan toimialatasolla tai palvelukokonaisuuksittain. Vuodelle 2019 amispalautteen rakennetta muutettiin, jolloin toimialat pääsevät seuraamaan palautetuloksia ja vastauskeskiarvoja kuukausittain. Läpäisyn mittaaminen uudessa ammatillisessa koulutuksessa on todella haastavaa, sillä jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma ja näin ollen myös henkilökohtainen opiskelun tavoiteaika. Opintohallintojärjestelmästä emme suoraan saa tietoja koottua tavoite- ja toteuma-ajan suhteesta eli mittariarvoja ei ole pystytty tuottamaan vuodelta Opintohallintojärjestelmän sisältämän toiminnan mittaritiedon tuottamista tullaan edelleen kehittämään siten, että toiminnan seurannan ja päätöksenteon tueksi saadaan tuotettua automatisoituja ja ajantasaisia mittaritietoja helposti saataville. Työelämäpalautetta kerättiin Keudassa ensimmäistä kertaa kahdella eri kyselyllä. Toinen kyselyistä kohdennettiin työelämän päättäjätason henkilöille (kertaluonteinen kysely, palautteita 109 kpl) ja toinen kysely on kohdennettu työpaikkaohjaajille (jatkuva mahdollisuus antaa palautetta). Palautteen perusteella Keuda koetaan asiantuntevana ja hyvän palveluasenteen omaavana yhteistyökumppanina. Työpaikkaohjaajien mielestä Keudan tulee kuitenkin vielä panostaa opiskelijoiden opettajalta saatavaan tukeen ja ohjaukseen työpaikoilla. TA

36 Asiakkuuksista ei vuodelta 2018 pystytty myöskään saamaan kattavaa ja luotettavaa tietoa. Kaikkia kirjauksia ei ole tehtynä (erityisesti loppuvuonna), kirjaukset ovat hyvin eri tasoisia, eikä kaikkia hakukriteereitä ole mahdollista tuottaa CRM-järjestelmästä ulos. Henkilöstöpalaute toteutettiin työhyvinvointikyselynä OP Vakuutuksen toimesta syksyllä Hyvinvointikartoitustulosten yhteenvetona QWL-indeksi, joka kuvaa henkilöstön suorituskykyä, on Keudassa hyvällä tasolla eli 62% (vertailuarvo 64%). Keudan tulospalkkiojärjestelmä ei ollut käytössä eikä tulospalkkioita maksettu vuoden 2018 osalta. Keudan mittaristoa, tavoitearvoja ja tulospalkkiojärjestelmää kehitetään edelleen vuonna

37 Kuntayhtymän kehittämisen painopistealueita ja keskeiset hankkeet Keudan hanketoiminnan koordinoinnista ja seurannasta vastaa arviointijohtaja. Varsinaisia hankkeita hallinnoidaan kaikilla tulosalueilla. Hankerahoitusta on saatu usealta eri taholta (mm. EU-rakennerahastot, Opetushallitus, Aluehallintovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö). Suurimmat hankkeet vuonna 2018 ovat liittyneet ammatillisen koulutuksen reformin mukaisen toiminnan kehittämiseen, kansainväliseen liikkuvuuteen sekä oppisopimustoiminnan ja laadunhallinnan kehittämiseen. Uuden strategian toteuttamiseksi ja ammatillisen koulutuksen reformin muutoksiin vastaamiseksi laadittiin kehittämistavoitteet Keudan kolmelle asiakaslupaukselle. Kehittämisohjelmat ovat edenneet suunnitellusti ja ne linkittyvät kaikkiin Keudan ulkoisen rahoituksen hankkeisiin. Keudan uuden opintohallintojärjestelmän StudentaPlussan käyttöönotto eteni. Järjestelmällä hallinnoidaan kaikkea Keudan opiskelijatietoa ja se tukee Keudan uuden organisaation mukaista toimintaa sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Lisäksi se mahdollistaa kahdensuuntaiset tiedonsiirrot kansallisista palveluista ja mm. uuden rahoitusmallin mukaisten opintosuoritustietojen siirtämisen rahoittajalle. Keudan CRM-järjestelmän käyttöönotto on myös edennyt. Järjestelmässä hallinnoidaan Keudan työelämäasiakkaiden tietoja ja sitä tullaan hyödyntämään myös myynnissä ja markkinoinnissa sekä asiakassuhteiden hoitamisessa. Pääpaino Keudan kansainvälisessä toiminnassa on edelleen opiskelija- ja henkilökunta-liikkuvuuden lisäämisessä. Kansainvälisissä kehittämishankkeissa toimimme sekä koordinaattorina että kumppanina. Keudalaisten kansainväliset jaksot kohdentuvat Euroopan lisäksi Japaniin, Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Venäjälle. Pitkien eli yli 2 viikkoa kestävien jaksojen määrä on edelleen kasvanut tasaisesti. Keuda vastaanotti ulkomaisia opiskelijoita työssäoppimaan yrityksiin, sekä osallistumaan työskentelyyn oppilaitoksessa. Vastaanotimme myös asiantuntijavieraita. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla on työelämäpalveluiden sekä opetus- ja koulutuspalveluiden hallinnoimana kehitetty aikuisten osaamisohjelman hakevaa ja tukevaa toimintaa, aikuisten osaamisperustan vahvistamista sekä maahanmuuttajien oppisopimuskoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Keudalle strategiarahoitusta euroa. Rahoituksella kehitetään henkilöstön HOKS-osaamista, opetustarjonnan uusia pedagogisia ratkaisuja ja pedagogista johtamista, jatkuvan haun prosessia, yhden luukun palvelun toimintatapaa, Keudan omien työympäristöjen käyttöä oppimisympäristöinä ja Orchidea-innovointityökalun käyttöönottoa (mm. strategiaprosessin tukena). Keuda on ollut kumppanina useissa muiden koulutuksen järjestäjien tai organisaatioiden koordinoimissa eri rahoituksilla olevissa hankkeissa mm. Parasta palvelua Etelä (oppisopimus- ja koulutussopimusprosessien kehittäminen), Parasta DigiTukea (kansalliset yhteentoimivuuden kuvaukset), PRIKKA (opintotarjontamallin kehittäminen), JYMY (esimiestyön kehittäminen), FOKUS (opinnoista tuetusti työllistymiseen), Jatkoväylä (sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun), INTO (työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksissä), Noheva (turvapaikan saaneiden koulutuksen kehittäminen), YES Lukiot työelämään (yrittäjyyskasvatus), Hanako, Korea Technet, Chinet (kv-verkostohankkeet). 33

38 Vuonna 2018 käynnissä olleet suurimmat Keudan koordinoimat hankkeet: hankkeen nimi tavoite/käyttötarkoitus rahoittaja hankkeen kokonaisbudjetti Keudan toiminnan budjetti Valtionavustushankkeet Vuonna 2019 jatkuvat Parasta Palvelua - koordinointihanke Sujuvat siirtymät Virtaa vertaisilta - LARK-kasi Parasta johtamista, Etelä Vuonna 2018 päättyneet Nuoret koulutuksella liitoon LARK 7 - Kohti itsearviointia EU-hankkeet Vuonna 2018 päättyneet Ohjaamo Keski-Uusimaa #NuoriTöihin OpsoDiili - koordinaatio KV-hankkeet Vuonna 2019 jatkuvat Oppisopimuskoulutuksen ja koulutussopimuksen toimintaprosessien kehittäminen OKM , ,00 Ammatillisen vankilaopetuksen toimintamallin kehittäminen RISE , ,00 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen OPH , ,00 Osaamisperusteisuuden, asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtaminen OPH , ,00 yhteensä , ,00 Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistavien ja koulutukseen pääsyä parantavien uusien innovatiivisten toimintamallien pilotointi OKM , ,00 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen OPH , ,00 yhteensä , ,00 Alueellisen ohjaus- ja tukipalvelun kehittäminen Keski-Uudenmaan kahdeksan (8) kunnan alueella ESR , ,00 Nuorten työllistymisen ja oman ammattialan löytämisen vakinaistaminen osaksi Ohjaamo toimintaa ESR , ,00 Oppisopimuskoulutuksen tunnettuuden parantaminen nuorten ja yritysten parissa sekä yhteisiä toimintamalleja oppisopimuskoulutukseen. ESR , ,00 yhteensä , ,00 Mowie Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus , ,00 ArtECult VII Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus , ,00 KA1 Mobility Charter Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus , ,00 yhteensä , ,00 Vuonna 2018 päättyneet OptimumPlus Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus , ,00 Reshape Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen verkostossa eri teemojen kautta Erasmus , ,00 ArtECult VI Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus , ,00 AKKUNA17 Kansainvälinen liikkuvuus Erasmus , ,00 yhteensä , ,00 34

39 Yhteiset palvelut Tulosalueen päätehtävä Yhteiset palvelut tukee keskitetysti kuntayhtymän strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii osaltaan Keudan johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Yhteisten palvelujen tehtävänä on tarjota koulutuskuntayhtymän eri koulutusaloille ja yksiköille niiden tarvitsemia palveluja laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Yhteiset palvelut tukee ja ohjaa kuntayhtymän eri tulosalueita, toimialoja ja vastuualueita kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi Yhteiset palvelut tukee demokraattista päätöksentekoa. Yhteiset palvelut sisältää hallinto-, talous-, henkilöstö-, tietohallinto-, ruoka- ja kiinteistöpalvelujen toiminnot ja menot. Lisäksi Yhteisiin palveluihin kuuluu Keudatalon palvelut vastuualue, jonka nimi muutettiin vuoden 2018 aikana Keudan kokous- ja tapahtumapalveluiksi. Yhteiset palvelut vastaa omalta osaltaan Keudan strategian käytäntöön viemisestä, laadunhallinnasta, amisreformin toimeenpanosta sekä hyvän hallinnon toteutumisesta. Toiminnan päämäärät ja toiminnalliset tavoitteet Keudassa luot oman polun ammattiin Kerroimme viestinnän ja markkinointiviestinnän keinoja monipuolisesti hyödyntäen, mitä on uusi ammatillinen koulutus. Tärkeitä kohderyhmiä olivat hakijat, peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajat, nuorten hakijoiden huoltajat sekä Keudassa jo opiskelevat. Olimme myös mukana AMKE ry:n Väylät auki -kampanjassa. Toimintavuoden aikana otettiin pilotointikäyttöön ns. sähköinen työpöytä. Loppuvuodesta hankittiin sähköistä asiointia varten tiedonhallintaratkaisu (M-Files), jolla pyritään nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan prosessien käsittelyä. Tietohallinnon toimintojen päällekkäisyyttä on purettu ja niihin liittyviä sopimuksia lopetettu. Työasemin hankinnassa siirryttiin laitteiden vuokraamisesta laitteiden ostamiseen. Päätettiin luopua ulkoisesta tukipalvelusta ja tehdä tukipalvelut ja helpdesk ns. omana työnä. Tukipalvelujen toteuttamisessa tullaan hyödyntämään myös Keudan opiskelijoiden työpanosta tarjoamalla heille mahdollisuus työpaikalla oppimiseen esim. koulutussopimusten avulla. Tavoitteena on, että tukipalvelu toteutetaan Keudan omana toimintana lukien. Jatkettiin opiskelijahallintojärjestelmän käyttöönoton tehostamista yhteistyössä järjestelmän kehittäjän kanssa. Valmistauduttiin teknisesti opettajien vuosityöajan käyttöönottoon järjestelmien muokkaamisella. Olemme osaltamme huolehtineet siitä, että kiinteistömme ovat ajantasaisia ja turvallisia oppimisympäristöjä korjaamalla ja kehittämällä niitä talousarvion mukaisesti. Vuonna 2018 aloitettiin kaikkia kiinteistöjämme koskeva kameravalvonnan päivitys, jota jatketaan myös Kaikissa huoltotoimissa ja saneerauksissa on otettu energiatehokkuus huomioon mahdollisimman hyvin. Energiankulutuksemme on pysynyt vuonna 2016 saavutetun tehokkuustavoitteen tasolla. Sisäisen yhteistyön ja tiedottamisen parantamiseksi kiinteistöpalveluissa on tarkistettu mm. pelastussuunnitelmat ja Inton-sivusto sekä tuotu edelleen esille Notecrow- ja BEM-huoltokirjan palaute- ja palvelupyyntölinkit. 35

40 Olemme tiivistäneet yhteistyötä opetuksen kanssa mm. tarjoamalla tulosalueen eri toiminnoissa monipuolisia oppimisympäristöjä opiskelijoille. Esimerkiksi ruokapalveluissa solmittiin oppisopimus yli 10 henkilölle vuoden 2018 aikana. Olemme tukeneet opiskelijoiden ja henkilöstön työhyvinvointia mm. lounasruokailun ja erilaisten tapahtumien ja juhlien kautta. Keuda luo työelämäkumppanuuksia Pidimme työelämäkumppanit viestinnän ja markkinointiviestinnän keinoin ajan tasalla amisreformista ja Keudan tarjoamasta palvelusta. Kokous- ja tapahtumapalvelut otti käyttöön uuden Asio-tilanvarausjärjestelmän, jonka myötä sisäisten ja ulkoisten kokousasiakkaiden palveluprosessi kyettiin kehittämään asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi. Keuda-talon julkisiin kokoustiloihin tehtiin kokouspalveluiden kautta 690 tilavarausta, ja ulkoinen myynti kasvoi 52% euroon. Sisäisten kokoustilojen varaaminen siirtyi uuteen järjestelmään elokuun alusta, minkä jälkeen ko. kokoustiloihin tehtiin 912 varausta. Vuonna 2018 astui voimaan Keravan kaupungin ja Keudan välinen, edellisen sopimuksen korvannut, Kerava-salin käyttöä ja ylläpitoa koskeva sopimus. Sopimuksen myötä Kerava-salin käyttöaste kasvoi 147 käyttöpäivästä 198 käyttöpäivään. Keuda käytti Kerava-salia 462 tuntia, ulkoisten asiakkaiden käytössä sali oli yhteensä 1130 tuntia. Toimintavuoden aikana keräsimme ensimmäistä kertaa laajalla otannalla työelämäpalautetta. Teimme kaksi eri kyselyä, joista toinen oli kohdennettu työpaikkaohjaajille ja toinen yritysten yhteyshenkilöille. Keudassa saa innostua ja innostaa Viestinnän keinoin on rakennettu Keudan yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Vuoden aikana aloitettiin esimerkiksi johdon Skype-kyselytunnit. Talouspalveluissa kehitettiin ulkoista raportointia mm. OPH:n kustannuskyselyyn tarvittavien tietojen saamiseksi. Talouspalvelut aloitti myös yhteistyössä henkilöstöpalveluiden ja IT:n kanssa erilaisten ERP-järjestelmien kartoitusprojektin selvittääkseen, mikä on nykytilanne olemassa olevien järjestelmien kilpailukyvyssä verrattuna markkinoilla oleviin tuotteisiin. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös hankintatoimen prosessin selkiyttäminen ja tehostaminen koko organisaatiossa. Tähän liittyen uusi hankintaohje tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Sähköisen allekirjoituksen käyttöönoton mahdollisuuksia on selvitetty, mutta helppoa ja kohtuuhintaista järjestelmää ei ole vielä löydetty. Yhtymähallituksen pöytäkirjojen allekirjoituskäytäntö muutettiin vuoden aikana siten, että pöytäkirja allekirjoitetaan heti kokouksen jälkeen. Yhtymävaltuuston pöytäkirja allekirjoitetaan viikon sisällä kokouksesta. Näin ollen sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto ei ole tällä hetkellä ajankohtaista yhtymävaltuustossa ja -hallituksessa. 36

41 Uusi ammatillisen koulutuksen laki toi tullessaan uusia toimintatapoja sekä uusia asiakirjoja. Näiden osalta on määritelty/tarkastettu säilytysaikoja. Opetustoimen asiakirjojen säilytysaikasuositus on tällä hetkellä lausunnolla Kansallisarkistossa. Kansallisarkiston päätös on odotettavissa kevään 2019 aikana, jonka jälkeen tehdään tarvittavat säilytysaikamuutokset tiedonohjaussuunnitelmaan. Henkilörekistereitä koskevia säilytysaikoja on tarkasteltu tarpeen mukaan. Vuonna 2018 AV-hankintoihin käytettiin keskitetysti euroa. AV-laitteiston yhdenmukaistamista jatkettiin siten, että eri toimipisteisiin hankittu kalusto on käytön ja ylläpidon näkökulmasta yhtenäistä. Ruokapalvelut toimii kestävän toimintaperiaatteen mukaan. Resursseja, hävikkiä ja ruokailijamääriä seurataan päivittäin ja kokonaisuutta kuukausitasolla. Tarvittaviin muutoksiin reagoidaan välittömästi. Eri toimipisteissä on avustettu työsaleissa käytettävien siivousvälineiden sekä myös jätteiden lajitteluun tarvittavien astioiden hankinnassa. Tavoitteena ollutta Keuda-tasoista riskianalyysiä ei vielä tehty vuonna 2018, vaan sen toteuttaminen siirtyi kevääseen Keudan työterveyshuollon palveluiden tuottaja vaihtui vuonna Huhtikuusta alkaen työterveyshuollon palvelut on tuottanut Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on henkilöstön työkykyisyyden tukeminen ja työterveyshuollon toiminta Keudan kumppanina tavoitteiden saavuttamiseksi. OP toteutti Keudan henkilöstölle työhyvinvointikartoituksen, jonka kautta työntekijä voi kartoittaa oman hyvinvoinnin tilaansa elämäntapojen, terveyden ja työhyvinvoinnin alueilta. Keudan kehityskeskustelukäytäntö uudistettiin vuonna 2017 onnistumiskeskusteluiksi. Käytäntöä kehitettiin edelleen saadun palautteen pohjalta vuonna Henkilöstön osaamisen kehittämistä on tuettu henkilöstökoulutuksilla. Esimiehet ovat osallistuneet kerran kuussa toteutettuihin esimiesfoorumeihin, joissa on käsitelty kulloinkin ajankohtaisia asioita. Erityisenä painopistealueena ovat olleet tiimivastaavat/tiimiesimiehet, joille on tarjottu tukea työpajojen ja mentoroinnin kautta tehtävässään toimimiseen. Olemme toimineet alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa aktiivisina kumppaneina ja mahdollisuuksien mukaan hankkeiden vetäjinä. Olemme myös olleet mukana toteuttamassa alueellisia hankkeita yhteistyössä kuntien, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tietosuoja-asetus tuli voimaan , mutta se ei heti ollut sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä ammatillisessa koulutuksessa. Vasta alkaen voimaantullut kansallinen tietosuojalaki laajensi tietosuoja-asetuksen koskemaan myös ammatillista koulutusta. Vaikka tietosuoja-asetus ei ollut vielä voimassa, otimme sen määräyksiä huomioon kaikessa henkilötietojenkäsittelyä koskevissa linjauksissa ja ohjeissa. Keudan tietosuoja- ja tieturvalinjaukset 2018 hyväksyttiin heti sovellettavaksi yhtymähallituksessa Tietosuoja ja tietoturva ovat osa Keudan kokonaisturvallisuutta. Tietosuoja- ja tieturvalinjauksissa määritellään mm. Tietosuojan ja tietoturvan organisointi ja vastuut, tietosuojan ja tietoturvan toteutus, seuranta ja arviointi sekä ongelmatilanteiden käsittely. 37

42 Uusien järjestelmien käyttöönoton tai jo kilpailutuksen yhteydessä, tulisi miettiä tietojen ja asiakirjojen elinkaaren hallinta. Kaikilta osin tämä ei vielä toteutunut niin, että asia olisi ollut osa normaalia hankintaprosessia. Tilikauden tulos Koko Keudan rahoituksen niukkeneminen on tarkoittanut toiminnan merkittävää tehostamista ja säästöjä myös Yhteisissä palveluissa. Yhteisten palvelujen nettomenot vuoden 2018 tilinpäätöksessä olivat yhteensä n.10,4 milj.. Edelliseen vuoteen verrattuna ne kasvoivat ainoastaan n. 2,0 % eli noin Yhtymävaltuuston vuodelle 2018 asettama tilikauden tulostavoite saavutettiin ja se ylittyi n. 0,7 milj. :lla. Tähän vaikutti erityisesti ennakoitua parempi tulokertymä mm. ruokapalveluissa. 38

43 Toteutumisvertailu 2018 Yhteiset palvelut KÄYTTÖTALOUSOSA (ulk+sis) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoituskulut(-) ja tuotot(+) , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Tunnuslukuja Opiskelijavuosi /opiskelijavuosi Hallinto- ja johtamis-,hlöstö-,talous- ja viestintäp Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Ruokapalvelut Kokous- ja tapahtumapalvelut Tilikauden tulos kohdistetaan tulosalueille todellisten kustannusten mukaan Opiskelijavuosi Opetus- ja Työelämäpalvelut Yhteiset palvelut koulutuspalvelut Yhteensä Hallinto- ja johtamispalvelut, henkilöstö-, talous- ja viestintäpalvelut Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Ruokapalvelut Kokous- ja tapahtumapalvelut Yhteiset palvelut yhteensä

44 Opetus- ja koulutuspalvelut Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Keudan Opetus- ja koulutuspalvelut on toteuttanut tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Kaikissa tutkinnoissa otettiin käyttöön ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti yksi tapa suorittaa tutkinto. Koulutustarjonta on kattanut n. 90 eri tutkintoa kaikilla valtakunnallisilla koulutusaloilla. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi on järjestetty ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (VALMA), aikuisten perusopetusta ja kansanopistokoulutusta. Keuda haki talousarviovuonna järjestämislupaansa laajennusta ja sai uudet luvat ajoneuvoalan ammattitutkintoon, talotekniikan ammattitutkintoon (kylmäasennuksen osaamisala), turvallisuusalan ammattitutkintoon ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon. Lisäksi osaamis- ja työvoimatarpeen perusteella saatiin lupa järjestää puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoa englannin kielellä. Maahanmuuttajien koulutukseen ei ole ollut toimintavuonna ministeriön erillisrahoitusta. Vuoden aikana käynnistettiin erityisesti maahanmuuttajataustaisille suunnattu luku- ja kirjoitustaidon opetus vapaan sivistystyön rahoituksella. Kysyntälähtöiset täydennyskoulutukset sekä räätälöidyt koulutukset ovat täydentäneet koulutustarjontaa. Verolliset koulutukset on toteutettu Keuda Koulutuspalvelu Oy:n kautta. Koulutustoimintaa on ollut 11 toimipisteessä seitsemällä paikkakunnalla: Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa ja Helsingissä. Opiskelijapalveluissa jatkettiin sähköisten palvelujärjestelmien kehittämistä. Toimintavuonna luotiin sähköinen opintotoimisto, joka on opiskelijoiden käytössä 24/7. Yhteydenottoihin vastataan virka-aikana. Myös opiskelijoiden kysymyksiin tarkoitettu chat -palvelu on käynnistynyt. Opiskelijoiden tukipalveluita on kehitetty ja toimijoiden työnjaon selkeyttäminen jatkuu tulevana vuonna. Osana tukipalveluja on kehitetty Keudaattori -toimintamalli, joka on käynnistynyt kaikissa toimipisteissä. Toiminnan kehittämistyö jatkuu. Kansainvälinen toiminta on laajentunut. Vuonna 2018 pitkien opiskelijaliikkuvuuksien määrä kasvoi 138:aan liikkuvuuteen. Vertailuvuoteen 2014 on kasvua yli 60%. Pitkät opiskelijaliikkuvuudet rahoitettiin pääasiallisesti Erasmus+ -ohjelmasta, jonka MOB Charter -liikkuvuusasiakirjaa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa vuonna Myös lyhyitä vaihtojaksoja ulkomaille oli runsaasti, 222 kappaletta. Euroopan ulkopuolelle Keuda koordinoi kansallista OPH:n rahoittamaa AKKUNA-verkostoa Venäjälle ja toimi kumppanina kahdessa verkostossa (KoreaTecNet, Chinet). Toimintavuonna vastaanotettiin kansainvälisiä opiskelijoita ja vieraita yhteensä 201. Tulevien opiskelijoiden vastaanotossa korostui työelämäyhteistyö, kun suurin osa opiskelijoista sijoittui oman alan yrityksiin Keudan alueella. Määrät ovat pysyneet vuodesta toiseen suunnilleen samansuuruisina. Vuonna 2018 kehitettiin "Toimiminen kansainvälisessä työympäristössä" -tutkinnonosa. Sen avulla ulkomailla hankittua osaamista saadaan yhä laajemmin tunnistettua osaksi opintoja ja se lisää entuudestaan Keudan opiskelijoiden kiinnostusta lähteä kansainväliselle jaksoille. Myös Keudan kumppaniyritysten kansainvälistymistä kehitettiin ja vuonna 2018 on aloitettu yhteistyö mm. hoiva-alalla. 40

45 Auto- ja logistiikkapalvelut Auto- ja logistiikkapalveluiden toimiala tarjosi ammatillista koulutusta autoalan sekä logistiikka-alan perustutkinnoissa. Ammattitutkintotavoitteista koulutusta tarjottiin logistiikka-alalla. Opiskelijavuosia toteutui 565. Maksullisena palvelutoimintana myytiin mm. ammattipätevyyskoulutuksia sekä trukkikorttikoulutuksia. Kehitystyön painopisteenä on ollut opetusmenetelmien mukauttaminen uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin sekä koulutustarjonnan kehittäminen. Uusina toteutuksina mm. Postin asennuskoulutusten monialainen yhteistoteutus. Wärtsilänkadun toimipisteessä käynnistettiin autoalanperusteiden opetus iltatoteutuksena. Lisäksi saatiin autoalalle järjestämisoikeudet ajoneuvoalan ammattitutkintoon. Päätoimisen opetushenkilökunnan määrä oli 28. Lisäksi oli 3 ammattimiestä sekä 1 logistiikkakoordinaattori. Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden toimialalla tarjottiin koulutusta sosiaali- ja terveysalan-, hiuskauneudenhoitoalan- ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoihin. Lisäksi koulutusta toteutettiin koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen-, perhepäivähoitajan ja päihdetyön ammattitutkinnoissa sekä tarjottiin hoiva-avustaja koulutusta. Opiskelijavuosia oli yhteensä Toimialalla selkeytettiin vastuualueita toimialapäälliköiden kesken ja työpaikalla oppimisen paikkojen koordinointia keskitettiin. Opettajien tiimitoimintaa lähdettiin kehittämään yhteissuunnittelun ja laajaalaisemman opetusvastuun edistämiseksi. Toimintavuoden aikana rakennettiin tarjontaa eri toimipisteissä, yksilöllisesti ja erilaiset asiakasryhmät ja työelämän tarpeet huomioiden. Erilaisia polkuja tutkintoon tarjottiin läpi vuoden sekä päivä- että iltatoteutuksena. Yhteistyössä Työelämäpalveluiden kanssa markkinoitiin oppisopimuspolkua ja oppisopimusten määrät kasvoivat. Verkko-opintojen kehittämiseen panostettiin ja verkkokurssien määrä kasvoi. Opintohallintojärjestelmän haltuunottoon järjestettiin koulutuksia ja tukitoimia. Päätoimisen opetushenkilöstön määrä oli 61. Lisäksi oli 2 ammattiohjaajaa ja 1 erityisopettaja. Liike-elämän palvelut Liike-elämän palveluiden toimialan koulutukset muodostuvat liiketalouden perustutkintokoulutuksesta, kirjastoalan tutkinnoista, luonnontieteiden koulutuksesta (datanomit), media-alan sekä kuvallisen ilmaisun perus- ja ammattitutkinnoista. Tämän lisäksi toimialalla toteutetaan myynnin ammattitutkintoa. Toimialalla toteutettiin myös kansanopistokoulutusta. Yhteistyö Työelämäpalveluihin tiivistyi ja asiakkuuspäälliköt sekä palvelusuunnittelijat osallistuivat toimipisteiden kokouksiin. Myös yhteisiä työelämälle suunnattuja tilaisuuksia järjestettiin. Toimintavuonna käynnistettiin yritysjärjestöjen kanssa moniosaajakoulutusten suunnittelu yrittäjille (eri tutkinnoista ja tutkinnon osista räätälöity koulutus). Asiakaslähtöisten koulutusten ja maahanmuuttajakoulutusten opiskelijamäärät kasvoivat. Budjetoitu opiskelijamäärä saavutettiin ja Liikeelämän palvelujen kokonaistulos oli merkittävästi budjetoitua parempi. Opiskelijoita toimialalla oli Päätoimisen opetushenkilökunnan määrä oli 60. Erityisopettajia oli 5, joiden yhteisresurssi oli 1 opettajatyövuosi. Ammattiohjaajia oli 4. Luonnonvara- ja ympäristöpalvelut Vuonna 2018 perustutkintoja tarjottiin maatalous-, puutarha-, luonto- ja ympäristöala-, metsä- ja maarakennusalalla. Osaamisaloja oli useita, joten opiskelijoiden mahdollisuus valita opintoja toteutui laajasti. Lisäkoulutuksena tarjottiin puutarha- ja maatalousalan tutkintoja sekä uutena yksittäisiä lisäkoulutuspäiviä ammattilaisille ja harrastajille. Floristiikan kilpailutoiminnassa menestyminen toi uusia opiskelijoita. Taitaja kilpailuihin osallistui 3 opiskelijaa, saavutuksina kulta ja hopea. Euroskills-kilpailuihin osallistui yksi floristiikan opiskelija, joka voitti kultaa. 41

46 Luonnonvara- ja ympäristöpalveluissa henkilökunta on innostunut uuden ammatillisen koulutuksen tuomista joustavista mahdollisuuksista järjestää toiminnallisia oppimisympäristöjä. Työhyvinvointikyselyn tulokset parantuivat huomattavasti. Alalla hyödynnettiin kesäoppisopimuksia ja muita lyhytkestoisia oppisopimusjaksoja, mikä edesauttoi työllistymistä kausitöihin. Yhteistyö Työelämäpalveluiden kanssa on tiivistynyt ja se on osa arkipäivän toimintaa. Kumppanuusverkostot kokoontuivat säännöllisesti. Joulumaa-tapahtumaa hyödynnettiin asiakastapaamisissa ja erilaisissa yhteistyökuvioissa. Opiskelijavuosia kertyi 806. Vuonna 2018 valmistui uusi halli maanrakennusja metsäopetukseen. Päätoimisen opetushenkilökunnan määrä oli 37. Toimialalla työskenteli 4 päätoimista ammattimiestä sekä erityisopettaja. Lisäksi toimialalla oli 15 tuotannon työntekijää (ammattiohjaajia, karjanhoitajia, tilanhoitaja, puutarhureita ja myymälänhoitaja). Palvelualat Palvelualojen koulutuksia järjestettiin toimintavuonna 2018 viidessä eri Keudan toimipisteessä sekä asiakkaiden tiloissa Uudenmaan alueen lisäksi mm. Rovaniemellä ja Lahdessa. Koulutusta toteutettiin kotityö- puhdistus- ja kiinteistöpalvelualalla, matkailu- ja ravitsemisalalla, elintarvikealalla sekä tekstiilihuolto- ja vaatetusalalla. Esimiestyön ja johtamisen koulutuksia toteutettiin kaikille aloille. Palvelualalla tarjottiin sekä tutkintotavoitteisia että tutkinnon osaan tähtääviä koulutuksia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Lisäksi järjestettiin monipuolisesti täydennyskoulutusta ja johtamisvalmennusta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä lisääntyi kaikilla aloilla ja eri opiskelijaryhmissä, ei ainoastaan erillisissä maahanmuuttajien koulutuksissa. Palvelualojen tutkinto- tai tutkinnonosatavoitteisia opiskelijavuosia vuonna 2018 oli 647. Lisäksi alan täydennyskoulutuksien opiskelijoita. ELY-keskuksen kanssa aloitettiin monipalvelukoulutukset puhdistuspalvelu- sekä ravintola- ja catering-alan työntekijätarpeeseen. Yritykset hyödynsivät oppisopimuskoulutusta entistä enemmän myös rekrytoinnin välineenä. Päätoimisen opetushenkilökunnan määrä oli 51, lisäksi toimialalla työskenteli päätoimisina ammattiohjaaja, pesulanhoitaja sekä erityisopettaja. Teknologia- ja rakentamispalvelut Teknologia- ja rakentamispalveluiden toimiala tarjosi ammatillista koulutusta kone- ja tuotantotekniikan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen, logistiikka-alan, pintakäsittelyalan, laboratorioalan, rakennusalan, puuteollisuuden, prosessiteollisuuden, taideteollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan, talotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoissa. Turvallisuusalan perustutkintokoulutus käynnistettiin uutena koulutuksena. Ammattitutkintotavoitteista koulutusta tarjottiin puhtaus- ja kiinteistöpalvelu-, kylmä-, sisustus- sekä talonrakennusalalla. Erikoisammattitutkintotavoitteista koulutusta tarjottiin puhtaus ja kiinteistöpalvelualalla. Opiskelijavuosia toteutettiin Työvoimakoulutusten opiskelijarekrytointi on ollut haasteellista ja koulutuksiin on ollut vaikeaa saada riittävästi opiskelijoita. Maksullisena palvelutoimintana saimme myytyä mm. työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutuksia, kodinkoneasennuksiin liittyvää koulutusta ja henkilösertifiointikoulutusta kuten asbestipurkutyöt ja hitsausluokkien päivitykset. Kehitystyön painopisteenä on ollut yhteistyön lisääminen toimialan sisällä sekä koulutustarjonnan kehittäminen. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat mm. Postin asennuskoulutusten monialainen yhteistoteutus sekä turvallisuusalan koulutuksen käynnistäminen. Päätoimisen opetushenkilökunnan määrä oli 61. Lisäksi toimialalla työskenteli ammattimiehiä, yksi ammattiohjaaja sekä erityisopettaja. Yhteiset opinnot Vuonna 2018 Keudan organisaatioon muodostettiin uutena toimialana yhteisten opintojen toimiala. Yhteiset opinnot tarjotaan kolmena tutkinnon osana, jotka ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Vuonna 2018 aloitettiin opintojen uudenlaisten toteuttamistapojen ideointi myös yhteisten opintojen osalta sekä suunniteltiin yhteisiä projekteja työelämän kanssa. 42

47 Suunnittelussa huomioitiin erilaiset oppimisympäristöt, opintotarjonta jatkuvan haun kautta tulleille ja henkilökohtaisten opintopolkujen tarpeisiin vastaaminen uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Kaikista pakollisista yhteisten tutkinnon osien osa-alueista tehtiin verkkokurssitoteutukset tukemaan uudenlaista tapaa hankkia osaamista. Yhteisten tutkinnon osien Päätoimisen opetushenkilökunnan määrä oli 38. Toiminnan päämäärät ja toiminnalliset tavoitteet Keudassa rakennat oman polun ammattiin Vuoden alusta voimaan tullut laki ammatillisesta koulutuksesta toi mukanaan paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se haastoi mm. opintohallintojärjestelmän ja koulutusten suunnittelun. Uuden ammatillisen koulutuksen mukainen suunnitteluprosessin yhtenäistäminen ja osaamisperusteisen opintotarjonnan kehittämistyö on käynnistetty. Opintohallintojärjestelmän kehittämistyössä on ollut sekä teknisiä että pedagogisia haasteita. Järjestelmän kehittämistyö jatkuu edelleen. Vuoden aikana on siirrytty uusiin tutkinnon perusteisiin. Kaikille opiskelijoille on laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). HOKS -prosessin laadinnassa ja seuraamisessa on edelleen paljon kehittämistä. Verkko-opintojen kehittämiseen on panostettu opettajien osaamisen lisäämiseen ja verkko-opintojen tarjonta on lisääntynyt. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut. Vuonna 2018 heitä oli 1216, joka on 9,84 % kaikista opiskelijoista. Toimintavuonna ei ollut erillistä rahoitusta maahanmuuttajien koulutukseen. Vapaan sivistystyön rahoituksella käynnistettiin luku- ja kirjoitustaidon opetus maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Opintoihin, joissa rahoitus on 100%, osallistui yhteensä 9 opiskelijaa ja toteutui 129,5 opiskelijaviikkoa. Mukana oli myös 3 opiskelijaa, joiden kotoutumisaika oli ylittynyt, jolloin rahoitus on 57%. Heille kertyi 52,8 opiskelijaviikkoa. Yhteistyössä kuntien kanssa käynnistettiin aikuisten perusopetus Nurmijärjellä ja Keravalla. Opintoihin osallistui 80 opiskelijaa ja toteutui 1009 kurssia. Aikuisten perusopetuksessa oli opiskelijoita 17 eri kieli- ja kulttuuriryhmästä vuotiaita oli 46,25%, vuotiaita 16,25% ja yli 29 -vuotiaita 37,5%. VALMA -koulutusta on toteutettu Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Keravalla ja Järvenpäässä, yhteensä 6 ryhmää. Valma-koulutuksen polut ovat olleet arjen taitoja vahvistava polku ja suomi toisena kielenä polku. Valman yksi ryhmä suunnattiin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Valmassa opiskelijoita oli 19 eri kieli- ja kulttuuriryhmästä. Keudaattori-toimintamallia toteutetaan kaikissa toimipisteessä, mutta sitä toteutetaan erilaisilla konsepteilla. Konseptia kehitetään edelleen. Vuonna 2018 kehitettiin "Toimiminen kansainvälisessä työympäristössä" -tutkinnonosa. Sen avulla ulkomailla hankittua osaamista saadaan yhä laajemmin tunnistettua osaksi opintoja ja se lisää entuudestaan Keudan opiskelijoiden kiinnostusta lähteä kansainväliselle jaksoille. Keudan henkilökunta otti jo laajasti osaa kansainväliseen toimintaan ja opettajia osallistamalla saatiin yhä enemmän opiskelijoita kiinnostumaan kansainvälisistä vaihdoista. Myös Keudan kumppaniyritysten kansainvälistymistä kehitetään, ja toimintavuonna aloitettiin yhteistyö hoiva-alalla. 43

48 Opetus- ja koulutuspalvelut ovat olleet mukana erilaisissa hankkeissa, joissa on kehitetty mm. opintotarjontaa ja verkkokurssien tarjotinmallia. Koulutussuunnittelua on uudistettu ja käynnistetty opintotarjottimien rakentaminen. Saadulla strategiarahoituksella on kehitetty jatkuvaa hakua ja sisäänotto sekä aitoa mahdollisuutta edetä HOKS:n mukaan (sekä työpaikalla että oppilaitoksessa). Teemoina ovat myös pedagoginen johtaminen (uudistuva organisoituminen / -toiminnan suunnittelu) ja tiedolla johtaminen sekä yhden luukun palvelu. Strategiarahoituksen kehittämistyöryhmissä on ollut mukana laajasti eri alojen opettajia, muuta henkilöstöä sekä päälliköitä. Keuda luo työelämäkumppanuuksia Kaikilla toimialoilla on tehty tiivistä yhteistyötä Työelämäpalveluiden kanssa. Yhteistyö työelämän kanssa on arkipäivän toiminnan lisäksi toteutunut Kumppanuusfoorumeissa sekä Kumppanuusverkostojen tapaamisissa. Työelämän kanssa on järjestetty eri toimipisteissä työtoreja, joissa tavoitteena on ollut tiedottaminen ja rekrytointi alan työpaikkoihin. Erilaisissa Keudan yrittäjille järjestämissä asiakastapahtumissa Opetus- ja koulutuspalvelut ja Työelämäpalvelut ovat olleet yhdessä esillä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt ja se näkyy mm. siinä, että Keudan omien oppisopimusten määrä on kasvanut runsaasti edellisestä vuodesta. Uuden lainsäädännön tuomia mahdollisuuksia on hyödynnetty ja kesällä 2018 solmittiin n. 70 kesäoppisopimusta. Asiakkuuksien hallinnan osaamiseen on kiinnitetty huomiota ja Opetus- ja koulutuspalveluiden henkilöstö on osallistunut asiakkuustyöhön yhdessä Työelämäpalveluiden kanssa. Toimialapäälliköt osallistuivat yhdessä asiakkuuspäälliköiden ja Keudan johtoryhmän kanssa Kiitorata -valmennukseen, jossa alueen yrittäjät toimivat sparraajina. Alueen yrittäjien kanssa on tehty muutenkin laajaa yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä oli Nurmijärvellä järjestetty 12 tunnin yrittäjyysleiri (YH12H-tapahtuma). Tapahtuma järjestettiin yhdeksäsluokkalaisille yhdessä Nurmijärven kunnan, paikallisten yrittäjyysyhdistysten ja yrittäjien sekä YES ry:n kanssa. Luonnonvara-alan järjestämää Joulumaa-tapahtumaa on hyödynnetty asiakastapaamisissa ja erilaisissa yhteistyökuvioissa. Vuoden 2018 Joulumaa saavutti kaikkien aikojen kävijäennätyksen eli kävijää. Opetus- ja kulutuspalvelut ovat olleet mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, joissa on kehitetty koulutussopimuksella ja oppisopimuksella toteutettavia työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosesseja. Asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöönotto ei onnistunut toivotulla tavalla ja loppuvuodesta tehtiinkin päätös uuden järjestelmän käyttöönotosta. Markkinointia ja viestintää on panostettu yhdessä viestinnän ja Työelämäpalveluiden markkinointitiimin kanssa. Tiivis yhteistyö Työelämäpalveluiden kanssa on edelleen tuonut uusia kumppanuuksia toimialoille. Keudan oppimisympäristöjä on kehitetty yhteistyössä työelämän kanssa ja mm. hyvinvointikampuksen ympärille rakennettava yhteistyö käynnistettiin yhdessä Järvenpään kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. Hyvinvointikampuksen lisäksi on kehitetty Wärttinä 2:lle tulevaa toimintaa oppimisympäristönä. 44

49 Rakennukset valmistuvat alkuvuodesta 2020 ja yhteistyön suunnittelu on jo pitkällä. Opiskelijat ja opettajat osallistuvat päivittäiseen toimintaan ja asiakastyöhön heti alusta lähtien. Rakennusalalla oppimisympäristöjen kehittämisyhteistyötä on käynnistetty mm. Luja-Betonin kanssa. Keudassa saa innostua ja innostaa Vuoden alusta voimaan astunut uusi lainsäädäntö ja vuoden aikana uudistuneet tutkinnot ovat tuoneet muutospaineita ja merkittäviä muutoksia toimintaan. Uudistukset ovat kuormittaneet henkilöstöä, mutta muutoksenkin keskellä henkilökunta on luonut ammattitaitoisella ja lämminhenkisellä työotteella opiskelijoille hyvän ilmapiirin ja mahdollisuuden kehittää ammattiosaamistaan. Työn paineet näkyivät hyvinvointikyselyn tuloksissa. Positiivista tuloksissa oli se, että suurin osa koki saavansa tarvittaessa tukea ja apua työkavereilta työtehtävien hoitamiseksi. Työssä voi käyttää tietoja ja taitoja hyväkseen ja henkilöstö on valmis panostamaan tosissanne edistääkseen organisaation menestymistä. Tämä on näkynyt Keudan menestyksessä toimintavuonna ja muutospaineet eivät ole näkyneet niin voimakkaasti ulospäin. Henkilöstö on jaksanut innostua ja sekä opiskelijoilta että työelämältä on saatu pääosin hyvää palautetta. Henkilöstöä on kannustettu ideoimaan ja kokeilemaan uusia tapoja toimia ja kehittää koulutusta. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus tutustua muiden koulutuksenjärjestäjien innovaatioihin ja tutustumismatkat tehtiin Ammattiopisto SAMIeduun ja Saimaan ammattiopisto Sampoon. Järvenpäässä järjestettiin myös Pedagogisia ikkunoita - iltapäivä, jossa oli mahdollisuus tutustua Kainuun ammattiopiston YritysAmikseen ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston pedagogiseen uudistusprosessiin. Eri aloilla on lähdetty luomaan kokeilukulttuuria ja testattu pedagogisia innovaatioita. Hyviä malleja löytyy kaikilta vastuualueilta. Esimerkiksi auto- ja logistiikkapalveluissa on kehitetty käänteistä oppimista (flipped learning), jossa opiskelija saa oppia omalla lähikehityksen vyöhykkeellään ja kaikki tekeminen on merkityksellistä. Teknologia- ja rakentamispalveluissa puualalla tutkinnon osat on purettu tekemisiksi ja koulutuksessa toteutuvat samat lainalisuudet kuin autoalan toteutuksessa. Myös hyvinvointipalveluista on laadittu osaamispassi osaamisen hankkimisen ja ohjauksen tueksi. Luonnonvara-alalla lähdettiin kokeilemaan yritysamis -tyyppistä toteutusta ja uudistamaan pedagogista toimintarakennetta moduulipohjaiseksi. Palvelualalla toteutettiin ravintolaprojekti, johon osallistui opiskelijoita kolmesta eri tutkinnosta. Opetus- ja koulutuspalveluissa kehitettiin yhteistyössä 3DBear Oy:n kanssa lisätyn todellisuuden järjestelmää, jonka avulla pystyttiin lisäämään 3D-mallin mukaisia elementtejä olemassa olevaan tilaan. Projekti jatkuu ja mukaan tulee usean käyttäjän lisätty todellisuus, joka mahdollista uudenlaisia pedagogisia hyötyjä. Toimintaympäristön keskeiset muutokset Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano aloitettiin vuonna 2018, mutta johtuen muutoksen laajuudesta ja erilaisista siirtymäsäädöksistä, kehittäminen jatkuu edelleen. Muutosten taustalla olevan uuden ajattelun saaminen osaksi arkipäivää on keskeisessä roolissa. Opetus- ja koulutuspalveluissa jatketaan toiminnan organisoimisen kehittämistä. Päälliköiden ja tiimiesimiesten johtamisvalmiuksia tuetaan. Asiantuntijatiimien osaamista ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Vuonna 2019 käynnistetään valmennusohjelma, jossa toimintakulttuurin muutokseen liittyvät teemat ja uuden lainsäädännön tuomat prosessit käsitellään koko henkilöstön kanssa. Samat teemat kulkevat päälliköiden, esimiesten ja henkilöstön valmennuksessa ja workshopeissa. 45

50 Keskeisiä prosesseja (mm. hakeutuminen, edellytysten varmistaminen, HOKS, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opintotarjonta, joustavat polut, ohjaus, arviointi) kehitetään edelleen. Tämä edellyttää myös opintohallintojärjestelmän rakenteiden ja toimivuuden uudelleen muotoilua. Tavoitteena on saada koko Keudan monialainen tarjonta opintohallintojärjestelmän opintotarjottimelle, josta voidaan poimia opiskelijoiden henkilökohtaisiin osaamisen kehittämissuunnitelmiin sopivia kokonaisuuksia. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lisääntyminen ja koko peruskoulusta tulevan ikäluokan kouluttaminen edellyttävät tukipalveluiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Tulevana vuonna kehitetään pajamaista toimintaa, jossa hyödynnetään opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Tavoitteena on kehittää myös työvoimakoulutusta ryhmämuotoisena alkavista malleista uuden ammatillisen koulutuksen toimintaperiaatteiden mukaiseksi ja hyödyntää myös niissä opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Keuda on hakenut AVI:lta rahoitusta käynnistää yhteistyö omistajakuntien ammatillisesti orientoituneiden työpajojen kanssa sekä aloittaa työpajatoiminta myös omien toimipisteidensä yhteydessä. Kansainvälisessä toiminnassa toimintaympäristön muutokset vuosina ovat lähinnä positiivisia. Vaikka rahoitus Euroopan ulkopuoliseen toimintaan vuonna 2019 on pienentynyt, volyymiltaan merkittävä eurooppalainen rahoitus kasvaa ja tarjoaa Keudalle yhä laajempia toimintamahdollisuuksia. Vuonna 2020 valmistaudutaan yhteistyöhön Euroopan ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa, mikäli Euroopan komission suunnitelmat uudesta ohjelmakaudesta ammatilliseen koulutukseen toteutuvat. Suomalainen koulutus on edelleen kansainvälistä huippulaatua ja yhteydenottoja Keudaan erilaisten aloitteiden, yhteistyön ja vierailujen muodossa on runsaasti. Koulutusviennin kehittymistä ja mahdollisuuksia seurataan vuosina Työelämässä ja yhteiskunnassa oleva muutosvauhti vain kiihtyy. Digitaalinen teknologia muuttaa toimintaa, elinympäristöä sekä yhteiskunnan perusrakenteita. Kehitämme Keudasta ketterää ja muuntautumiskykyistä oppilaitosta. Tulemme hyödyntämään robotiikkaa ja digitalisaatiota. Keudassa järjestetään huhtikuussa Teknologinen murros ja mahdollisuudet -seminaari, jonka tavoitteena on edistää uusien teknologioiden opetusta tuomalla esiin tapoja, miten robotiikkaa ja tekoälyä voidaan hyödyntää opetuksessa ja yritystoiminnassa. Tilaisuuden yhteydessä järjestetään Keudan opettajille workshop, johon osallistuvat opettajatiimit kaikilta toimialoilta. 46

51 Toteutumisvertailu 2018 Opetus- ja koulutuspalvelut KÄYTTÖTALOUSOSA (ulk+sis) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistevaraston muutos , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , , Rahoitustulot ja -menot 578, Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Rahastojen muutos 2 173, Vyörytyserät Yhteiset palvelut ,

52 Työelämäpalvelut 1.Tulosalueella annettava koulutus ja päätehtävä Keudan työelämäpalvelut toimi yrityksen ja elinkeinoelämän kehittämiskumppanina tarjoten palveluja ns. yhden luukun palveluperiaatteella niin opiskelija- kuin työnantaja-asiakkaallekin. Tulosalueella panostettiin sisäiseen yhteistyöhön, myynnin edistämiseen, uusien palvelutuotteiden kehittämiseen (esim. muutosturvalakiin perustuva koulutus, osaamiskartoitukset, täydennyskoulutukset) sekä omistaja- ja sidosryhmäyhteistyön koordinointiin, alumnitoiminnan kehittämiseen sekä vakiinnutettiin Keudan ura- ja rekrytointipalvelut. Työelämäpalvelut teki aktiivista yhteistyötä omistajakuntien elinkeino- ja työllisyysvastuullisten, kehittämisyhtiöiden, yrittäjäyhdistysten, Kauppakamarien sekä muiden oppilaitosten kanssa. Työelämäpalvelut vastasi hallintosäännön mukaisesti Keudan oppisopimustoiminnasta. OKM myönsi Keudalle ns. laajennetun oppisopimustehtävän, mikä mahdollistaa asiakaslähtöisen oppisopimuspalvelun, kun koulutushankintoja voidaan tehdä myös muista oppilaitoksista. Oppisopimuskoulutus on työnantajille ja yksilöille kulloiseenkin tilanteeseen räätälöityä, joustavasti toimivaa ja toteutettavaa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä tutkinnon osia. Määrällisenä tavoitteena oli 593 sisäistä ja 677 ulkoista opiskelijavuotta. Sisäisten oppisopimusten määrä kasvoi merkittävästi ja lopullinen tulos oli 778 sisäistä ja 383 ulkoista opiskelijavuotta, yhteensä 1161 opiskelijavuotta. Oppisopimus on työsuhteeseen perustuvaa ja siten valtaosa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Kesäoppisopimuksia saatiin määrällisesti lisättyä. Työelämäpalvelujen palvelutoiminta kohdistuu koko Keudan toimintaan ml. sisäiset oppisopimukset. Työelämäpalvelujen tulorahoitus muodostuu pääosin oppisopimuskoulutuksesta. Vuoden 2018 taloudelliset, euromääräiset tulostavoitteet saavutettiin täysimääräisesti ja laadulliset tavoitteet suurimmalta osin. Työelämäpalveluissa panostettiin vahvasti kehittämistoimintaan. OKM:n Parasta palvelua-kehittämisohjelman valtakunnallisen koordinoinnin rahoitus on Keudan historian suurin. Kehittämisvastuu on luonut erinomaisen näköalapaikan koulutussopimusja oppisopimusprosessien kehittämiseen ja osaamistarpeisiin. Muita tulosalueen vastuulla olleita, ulkoisesti rahoitettuja kehittämishankkeita, olivat ESR-rahoitteiset Ohjaamo Keski-Uusimaa, #Nuori töihin-hanke, Jatkoväylä-hanke sekä Lukiot työelämään-hanke. Keuda on toiminut myös YES-aluekoordinaattorina edistäen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä Keski-Uudellamaalla. Asiakkuuspäälliköille nimettiin omistajakuntavastuut sekä yhteyshenkilöt kuntien kehittämisyhtiössä. Työelämäpalveluissa useimmilla henkilöillä on oman perustehtävänsä lisäksi tiettyjä erityisvastuutehtäviä. Työelämäpalvelujen johtaja on toiminut Oppisopimusosaajat ry:n varapuheenjohtajana sekä Osaaja-lehden oto-toimisena päätoimittajana, OKM:n reformin seurantaryhmässä sekä Parasta-kehittämisohjelmien ohjausryhmässä, AMKE ry:n työelämäpalveluverkoston jäsenenä, Jatkoväylä-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana sekä Keuda koulutuspalvelut Oy:n hallituksessa. Työelämäpalvelujen henkilöstö on ollut useissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa kertomassa Keudan tavasta toimia palvelusta sekä toiminut vastuullisena ohjelman järjestäjänä lukuisissa valtakunnallisissa kehittämisfoorumeissa. 48

53 Toiminnan painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet v Keudassa rakennat oman polun ammattiin Työelämäpalveluissa on edistetty joustavien, asiakaslähtöisten opintopolkujen toteuttamista sekä uusien palvelutuotteiden kehittämistä. Koulutusopimus- ja oppisopimusprosesseihin liittyvää osaamista on varmistettu uuden lainsäädännön mukaisesti. Uusi opiskelijahallintojärjestelmä, StudentaPlus, on ollut oppimistoimintaan liittyen täysin keskeneräinen ja sitonut kohtuuttoman paljon henkilöstön resursseja ja vaikeuttanut asiakaspalvelua (oppisopimusten teko), raportointia ja näkynyt valitettavasti joiltain osin myös asiakkaille. Em. huolimatta asiakkaita on tuettu löytämään kulloinkin paras palveluratkaisu, vaikka manuaalista työtä on ollut aiempiin vuosiin huomattavasti enemmän. Aiemmin digitaalisesti sujunut koulutuskorvausten ja opintososiaalisten etuuksien haku on hoidettu täysin manuaalisesti, mikä sitoo kohtuuttomasti resursseja. Sähköistä asiakaspalvelua laajennettiin chat-palvelulla. Asiakkuuspäälliköt jalkautuivat säännöllisesti yrityksiin. Myynti- ja asiakkuustiimissä panostettiin muun muassa uusasiakashankintaan, työelämäpalveluiden toiminnan ja palveluiden mm. yhden luukun palveluiden kehittämiseen, asiakkuuden hoitomallien kehittämiseen sekä uusien asiakkaiden hankkimiseen, asiakkuudenhallintajärjestelmä CRM:n kehitystyöhön, erilaisten yritysasiakkaille tarkoitettujen tapahtumien ja tilaisuuksien kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä asiakastyytyväisyyden mittaamisen sekä kehittämiseen että mittaamiseen. Läpäisyä tehostettiin kehittämällä sisäisiä prosesseja ja työkäytänteitä, kuten asiakkaiden edistymisen systemaattista seurantaa, aktiivista poikkeamiin puuttumista sekä eri tahojen ohjaustoimintaa tehostamalla. Tarvittaessa on kilpailutettu ja hankittu laadukkaita koulutuspalveluita laajasta oppilaitosverkostosta. Uudenmaan Yrittäjien kanssa kehitetty Yksinyrittäjäakatemia-toiminta on vakiinnutettu. Konseptin kautta on luotu uudenlainen yrittäjien oppisopimustoiminnan malli, mikä on levinnyt Uudenmaan Yrittäjien kautta eri puolille Suomea. Yrittäjille tarjotut oppisopimuskoulutukset ovat olleet kysyttyjä, koska markkinoinnissa ovat apuna niin kehittämisyhtiöt kuin yrittäjäyhdistyksetkin. Sisäisessä työnjaossa on edelleen kehittämistä, mm. opiskelija- ja työnantajaasiakkaan palveluprosessien sujuvuus, sisäinen työnjako, myynnillisyys ml. vaikuttava viestintä ja markkinointi, sähköisen asioinnin kehittäminen, sähköistetyt laskutuskäytänteet sekä osaamisen kohdentaminen ensikertaisiin toteutuksiin vaativat vielä kehittämistä. Keuda luo työelämäkumppanuuksia Yrityksiä ja elinkeinoelämää on palveltu yhden luukun-palveluperiaatteella. Asiakkaille on tarjottu laaja-alaisesti Keudan palveluja, ml. myös rekrytoinnin ja uudelleen sijoittumisen tukea. Tiitus-järjestelmä otettiin syksyllä käyttöön: opiskelija- ja työpaikkaprofiileja luotiin lukuisia ja kohtaantoa pyritään kaikin tavoin edistämään. Työelämäpalvelut on koordinoinut omistajakuntayhteistyötä, kumppanuusverkostotoimintaa, valmistellut yritysten kanssa solmitut kumppanuussopimukset, auttanut työssäoppimispaikkojen hankkimisessa, yritysten rekrytointitarpeissa sekä edistänyt Keudassa tarjottavia työpaikkaohjaajien valmennuksia hyödyntäen valtakunnallisen Ohjaan.fi-sivuston monipuolista materiaalia. Keudan yhteinen malli työpaikkaohjaajien perehdytyksille ja koulutuksille valmisteltiin yhteistyössä opetuksen kanssa. Malli koostuu eri pituisista kokonaisuuksista sisältäen mm. infovideoita, yhtenäiset esitysmateriaalit, valmennuspäiviä ja valmennuksen verkkototeutuksen. 49

54 Työelämäpalvelut toteuttaa yleiset työpaikkaohjaajien valmennuspäivät sekä verkkototeutuksen. Opiskelijoiden työpaikkaohjaajakoulutukset sekä mahdolliset tutkintokohtaiset työpaikkaohjaajien valmennukset toteutetaan opetus- ja koulutuspalvelujen kautta. Työelämäpalvelujen henkilöstö (asiakkuuspäälliköt, palvelusuunnittelijat) on osallistunut toimialojen kokouksiin ja kehittämiseen mm. kohtaamalla niin opiskelijoita kuin henkilöstöäkin. Käytänteet ovat vielä vaihdelleet toimialasta riippuen. Toimialakohtaiset kumppanuusverkostot on muutettu ns. yrityskuuntelutilaisuuksiksi, joissa on saatu systemaattisesti asiakaspalautetta yrityksiltä ja työnantajilta oman toiminnan ja ennakoinnin kehittämiseksi. Työelämäpalvelut on tehnyt systemaattista yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen, omistajakuntien elinkeinokoordinaattorien sekä moniammatillisten verkostojen kanssa. Työnantaja-asiakkaiden kanssa tehdyn pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena syntyi neljä uutta kumppanuussopimusta isojen valtakunnallisten yritysten kanssa, kaikkiaan merkittäviä kumppanuussopimusasiakkaita oli vuoden lopussa 21. Yritysyhteistyön systematisoimiseksi otettiin käyttöön vuosikello, missä määritellään yrityskohtaisesti Keudan tarjoamat kaikki palvelut. Markkinointia ja viestintää on tehty yhteistyössä Keudan viestintätiimin kanssa. Työelämäpalvelut on vastannut lukuisista työelämäasiakkaille tarjotuista tapahtumista mm. Parempi Aamu (sisältää myös oppisopimuksen vuotuiset palkitsemiset), After Work-tilaisuudet, eri toimialojen työtorit, yritysten rekryklinikat, mentorien aamukahvitilaisuudet jne. Tapahtumavuosikello otettiin käyttöön koordinoinnin helpottamiseksi. Uusasiakashankintaan sekä olemassa olevien asiakassuhteiden ylläpitoon ja syventämiseen on panostettu entistä ammattimaisemmin. Asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöönotto ei onnistunut toivotulla tavalla ja loppuvuodesta tehtiinkin päätös uuden järjestelmän käyttöönotosta. Asiakastieto.fi palvelu on ollut käytössä. OKM:n vastuuvirkamiesten ohjauksessa käytiin jatkuvaa vuoropuhelua kehitettäessä koulutus- ja oppisopimuksen valtakunnalliset sopimuspohjat, käynnistettäessä valtakunnalliset palvelumuotoiluvalmennukset, koulutuksen järjestäjien johdolle suunnatut työelämäasiakkaan palveluun keskittyvät Kiitorata-prosessit sekä uudistettiin työelämässä oppimisen viestintää ja markkinointia. Keudan vastuutiimi ylläpitää myös Uudistutaan yhdessä-foorumia. Keudassa saa innostua ja innostaa Työelämäpalveluissa vakiinnutettiin toimialalähtöiset vastuutiimit, myynti- ja asiakkuustiimi, hallintotiimi, ura- ja rekrytointipalvelut -tiimi sekä Parasta palvelua-tiimi. Henkilöstön osaamista asiakas- ja yrityslähtöisen palvelukulttuurin edellyttämällä tavalla on tuettu osallistumalla valtakunnallisiin koulutuspäiviin, työryhmiin sekä moniammatillisiin verkostoihin sekä valikoidusti pitkäkestoisiin koulutuksiin. Loppuvuoden huipennuksena valmistui asiakkuuspäällikkö Jorma Käyhkön oppisopimuskoulutusta koskeva väitöskirja. Työelämäpalveluissa on panostettu yhteisöllisyyttä ylläpitävään, avoimeen ja vuorovaikutteiseen työkulttuuriin mm. järjestämällä säännöllisesti omia kehittämispäiviä sekä työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia, mm. koko henkilöstö osallistui työhyvinvointikortti-koulutukseen. Työelämäpalveluissa käydään jatkuvasti avointa ja kehittävää keskustelua, tehdään pieniä arjen muutoksia ja kokeiluja sekä puututaan myös välittömästi poikkeamiin. Onnistumiskeskustelut on toteutettu sovitusti. 50

55 Toimintaympäristön keskeiset muutokset Toimintaympäristön muutokset, kuten työllisyys- ja talouskehitys, digitalisaation ja robotiikan voimakas kehitys, talouden rakenteiden ja ansaintalogiikan uudistuminen, valtion toimenpiteet (esim. Sote-uudistus, kasvupalvelu-lainsäädäntö) sekä eri toimialojen muuttuvat osaamisvaateet, luovat palvelutoiminnalle jatkuvaa haastetta. Palvelua tulee kehittää työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarvitsemalla tavalla hyödyntäen eri rahoitusmuotojen mahdollisuuksia ja käyttöä. Ennakointi- ja palvelumuotoilutyön merkitys tulee korostumaan kilpailijoista erottumiseksi. Koulutuspoliittisesti keskeistä on resursseja säästävien, asiakaslähtöisten palvelutoteutusten luominen hyödyntäen koulutusmuodot ja koulutusasteet ylittävää yhteistyötä sekä digitaalisia ratkaisuja. Jatkossa on saatava enemmän aikaan niukkenevilla resursseilla ja tiivistettävä Keudan sisäistä yhteistyötä. Verkostoissa toimiminen tulee korostumaan osaamisresurssien optimaalisen käytön näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjillä tullee olemaan vahvempi rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa yhdessä korkeakoulujen kanssa. Jatkossa erilaisten ekosysteemien ja verkostomaisen toiminnan merkitys korostuu. 51

56 Toteutumisvertailu 2018 Työelämäpalvelut KÄYTTÖTALOUSOSA (ulk+sis) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot 0 0 0,00 0 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoitustulot ja -menot ,93-15 Vuosikate , Tilikauden tulos , Vyörytyserät Yhteiset palvelut ,

57 Tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitovana tasona oli rahoitustulot ja -menot yhteensä eli rahoitusnetto. Rahoitustuottojen ja -kulujen erotus oli yhteensä ,43 euroa, tämä ylitti talousarviossa asetetun tavoitteen noin eurolla. Korkomenoja ei ollut lainkaan vuonna 2018 ja rahoitustuotot alittivat talousarviossa ennakoidun eurolla. Tilivuoden aikana ei nostettu lainaa. Korkotuloa ei ollut vuonna 2018, koska yleinen korkotaso on erittäin matala. Vuonna 2018 tehtiin sijoituksia sijoitusrahastoihin euroa, tarkoituksena on optimoida parempi tuotto, kuin pitämällä varoja pankkitileillä. Investointiosa Investointiosassa yhtymävaltuustoon nähden sitovat määrärahat olivat seuraavat: hankekohtainen rakentaminen rakentaminen ja saneeraus yhteensä kalusto yhteensä Rakentamisen ja saneerauksen kokonaismääräraha oli 1,35 milj. euroa ja se myös toteutui lähes saman suuruisena. Määräraha käytettiin muun muassa Wärtsilänkadun viemärien jatkokorjausvaiheeseen ja kylmiöiden korjaukseen, Järvenpäässä Puistolan julkisivusaneeraukseen sekä Sibeliuksenväylän asuntolarakennuksen lämmityksen uusimiseen maalämpöön. Kirkkotiellä tehtiin vanhan puolen ilmanvaihdon lisäystä ja pintasaneerausta. Saaren Kartanossa Mäntsälässä tehtiin lusikkalinnan julkisivusaneeraus, kasvihuoneisen LED-valojen uusimista sekä Jokiranta-asuntolan sisäpuolen pintasaneeraus. Lopentiellä parannettiin työsalien ilmanvaihtoa. Tarkemmat erittelyt rakentamisen ja saneerauksen toteutuneista kustannuksista on nähtävissä Investointiosan toteumavertailussa. Kaluston uusimiseen käytettiin yhteensä euroa, vuotta aiemmin kaluston uusimiseen käytettiin n euroa. Kaluston määräraha alitettiin talousarvioon nähden eurolla. Kalusteinvestoinnit liittyivät oppimisympäristön ja opetuskaluston uusimiseen sekä sähköisen toimintaympäristön parantamiseen. Investointien nettomenot olivat yhteensä 4,4 milj. euroa. Hankekohtaisen rakentamisen määräraha ylittyi hieman (n euroa) talousarvioon verrattuna, vaikka sille oli haettu määrärahamuutosta. Määrärahamuutoksia vuonna 2018 tehtiin Sarviniitynkadun sähkö- ja kemianosaston saneeraukseen euron lisämääräraha, hankkeen kokonaismäärärahan ollessa siten määrärahamuutoksen jälkeen euroa. Investointiosaan lisättiin Mäntsälän Saaren maarakennus- ja metsäopetushallin hankkeen kokonaismäärärahaksi euroa. Alkuperäinen määräraha oli euroa. Maarakennus- ja metsäopetushallin investointi ylittyi euroa, mutta vastaavasti sähkö- ja kemianosaston saneerauksen investointikulut alittuivat euroa. Kokonaisuutena hankekohtaisen rakentamisen ero oli pieni talousarvioon nähden. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa yhtymävaltuustoon nähden sitovana tasona olivat antolainauksen muutos ja lainakannan muutos. Rahoitusosan toteumassa ei ole antolainojen lisäyksiä eikä vähennyksiä. Rahoituslaskelma ei sisällä myöskään lainakannan muutoksia, joten sekä lyhyt- että pitkäaikaisten lainojen muutos on talousarvion mukainen. 53

58 Toteutumisvertailu 2018 Keuda TULOSLASKELMAOSA (ulk+sis) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Valmistevaraston muutos , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Rahoitustulot ja -menot ,00 0, , , Korkotulot (+) , Muut rahoitustulot (+) , Korkomenot (-) , Muut rahoitusmenot (-) , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) , Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 2 914, Tilikauden yli-/alijäämä ,

59 Investointiosa Keuda INVESTOINTIOSA Kustannus- ED.VUOSIEN TA 2018 TA muutos TA 2018 TOT ERO TOT TOTEUMAVERTAILU arvio KÄYTTÖ + muutos 2018 % HANKEKOHTAINEN RAKENTAMINEN Sarviniitynkatu Sähkö- ja kemianosaston saneeraus ,5 % Saaren kartano Maarakentajien halli Maarakennus- ja metsäopetuksen halli ,3 % HANKEKOHTAINEN RAKENTAMINEN YHT ,2 % RAKENTAMINEN JA SANEERAUS Kiinteistöjen yhteiset Kameravalvonnan päivityksiä ,3 % Suunnittelemattomat korjaustarpeet, menot ,6 % Yhteensä ,8 % Wärtsilänkatu 7 Viemärien sukitus 2. vaihe ,8 % Kylmiöiden koneikkojen uusinta ,8 % Yhteensä ,5 % Sibeliuksenväylä Asuntolan lämmityksen suunnittelu ja toteutus ,7 % Puistolan julkisivusaneeraus ,5 % Yhteensä ,3 % Sarviniitynkatu Siivouksen sos.tilat suunnittelu ja toteutus ,4 % Yhteensä ,4 % Saaren kartano Lusikkalinnan julkisivusaneeraus ,5 % Uusikartanon sosiaalitilojen pintaremontti ,7 % Kasvihuoneiden 4 ja 6 LED-valot Jokiranta-asuntolan sisäpuolen pintasaneeraus Yhteensä ,3 % Lopentie Työsalien ilmanvaihdon automaatio ,2 % Yhteensä ,2 % Kirkkotie Vanhan puolen IV -saneeraus ,8 % Vanhan puolen pintaseeraus ,1 % Yhteensä ,7 % RAKENTAMINEN JA SANEERAUS YHT ,4 % KALUSTO Yhteiset palvelut ,0 % Opetus-ja koulutuspalvelut ,2 % KALUSTO YHT % INVESTOINNIT MENOT YHTEENSÄ % TULOT, rahoitusosuus sähkölatauspisteisiin TULOT, pysyvien vastaavien myynnit TULOT YHTEENSÄ INVESTOINNIT NETTO % 55

60 TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,80 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,15 Investointien rahavirta Investointimenot , ,04 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,69 Toiminta ja investoinnit, netto , ,84 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6,84 6,84 Vaihto-omaisuuden muutos , ,57 Saamisten muutos , ,07 Korottomien velkojen muutos , ,28 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,76 Rahoitustoiminta , ,76 Rahavarojen muutos , ,60 Rahavarojen muutos Rahavarat ,23 Rahavarat , ,60 56

61 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA V Sitovuus *) N, B Määrärahat Alkuperäinen talousarvio TA muutos TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteiset palvelut N , ,38 Opetus- ja koulutuspalvelut N , ,76 Työelämäpalvelut N , ,01 Keuda yhteensä , ,15 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot ja -menot N , ,43 INVESTOINTIOSA Pysyvät vastaavat sijoitukset Hankekohtainen rakentaminen Saaren kartano Maarakentajien halli B ,00 0,00 Maarakennus- ja metsäopetushalli B , ,74 Sarviniitynkatu Sähkö- ja kemianosaston saneeraus B , ,81 Rakentaminen ja saneeraus N , ,20 Kalustohankinnat N , ,42 Investoinnit yhteensä , ,69 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N 0 0 0,00 0,00 Lainakannan muutokset N 0 0 0,00 0,00 *) N= sitovuus nettomääräraha (käyttötalousosa = tilikauden tulos) B= sitovuus bruttomääräraha 57

62 Henkilöstöraportti 2018 Henkilöstön määrä ja rakenne Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan henkilöstöraportissa havainnollistetaan ja analysoidaan henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja muutossuuntia strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi, sekä työhyvinvoinnin ja työolojen kehittämiseksi. Henkilöstöraportti on laadittu soveltaen KT Kuntatyönantajien Henkilöstön voimavarojen arviointi suositusta. Raportissa henkilöstöllä tarkoitetaan Keudan päätoimista henkilöstöä, ellei toisin ole mainittu. Keudan päätoimisen henkilöstön määrä oli 630 henkilöä. Heistä oli naisia 65 % ja miehiä 35 %. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä oli 387 henkilöä. Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä oli 217 henkilöä ja kunnallisen teknisen henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä oli 26 henkilöä. Taulukossa I on esitetty Keudan henkilöstön lukumäärä tulosalueittain. Henkilöä ei ole ilmoitettu määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän osalta vakinainen virka- tai työsuhde Keudassa. Opetus- ja koulutuspalveluissa toimi sivutoimisena tuntiopettajana 13 henkilöä. Opetus- ja koulutuspalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Työelämäpalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Yhteiset palvelut -vakinaiset -määräaikaiset Keuda yht. -vakinaiset -määräaikaiset ,5 7,2 10,0-32,0 0-50,0-7,1-3,8-23,8 2,9 4,8-10,7 Taulukko II. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön lukumäärä sekä osa-aikaeläkkeellä olevan henkilöstön lukumäärä Palvelussuhde Opetus- ja koulutuspalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Työelämäpalvelut -vakinaiset -määräaikaiset Yhteiset palvelut -vakinaiset -määräaikaiset Keuda yht. -vakinaiset -määräaikaiset Taulukko I. Keudan päätoimisen henkilöstön määrä tulosalueittain Palvelussuhde Naiset, hlöä Miehet, hlöä Yhteensä, hlöä Muutos % ed. vuodesta Kokoaik. hlöä Osaaik. hlöä Osa-aikaeläke hlöä

63 Vuoteen 2017 verrattuna (tilanne ) koko Keudan henkilöstömäärä on lisääntynyt noin 3 %. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 4,8 % verrattuna vuoden 2017 vastaavaan henkilöstömäärään. Määräaikaisen henkilöstön määrä oli vähentynyt 11 % verrattuna vuoden 2017 vastaavaan henkilöstömäärään. Keudan vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 89,4 %, kun se vuonna 2017 oli 88 %. Vuodesta 2016 vakinaisen henkilöstön osuus on kasvanut 83 %:sta 89,4 %:iin. Keudan henkilöstölinjausten mukaisesti henkilöstö pyritään rekrytoimaan vakinaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Määräaikaiset työsuhteet tulevat kysymykseen lähinnä sijaisuuksissa ja hanketoiminnassa. Määräaikaisuuden perusteena voi olla myös se, että henkilöllä ei ole pätevyyttä hoitamaansa tehtävään (esim. opetustehtävässä toimivalta henkilöltä puuttuu pedagoginen pätevyys) tai hankkeessa toimiminen. Määräaikaisia kouluttajia on palkattu määräaikaisen rahoituksen piirissä oleviin eripituisiin koulutuksiin. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 24 henkilöä (osa-aikaeläkeläiset, osatyökyvyttömyyseläkeläiset sekä muut osa-aikaiset). Palkkatuella oli vuoden 2018 aikana viisi henkilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta henkilöstöä, kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi (normaalin työajan ylittävää työtä ei oteta laskennassa huomioon). Taulukossa III on esitetty henkilötyövuosien lukumäärä tulosalueittain vuonna Henkilötyövuosien lukumäärä oli 586,2. Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt 0,95 %:a verrattuna vuoteen Taulukko III. Henkilötyövuodet tulosalueittain vuonna Henkilötyövuodet Naiset Miehet Yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % Opetus- ja koulutuspalvelut (+sivutoimisia 278,0 170,2 448,2 4,5 6,4 htv) Työelämäpalvelut 16,4 6,1 22,5-17,1 Yhteiset palvelut 76,8 32,4 109,2 0,1 Yhteensä 375,6 210,6 586,24 1,0 59

64 Työajan jakautuminen Taulukoissa IV ja V on raportoitu, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa on todellisuudessa käytetty KVTES:n, TS:n ja OVTES:n piirissä. Taulukko IV. Tehty todellinen työaika työpäivinä vuonna 2018 muilla kuin opetushenkilöstöllä. Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika poissaolot + rahana korvatut lisä- ja ylityöt. KVTES ja TS päivät % teoreettisesta vuosityöajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Teoreettinen työaika ( , ,0 100,0 Vuosilomat ,5 888,6 10,4 Terveysperusteiset poissaolot työpäivinä ,6 223,3 2,6 Työtapaturmat 116 0,2 14,0 0,2 Muut lakisääteiset poissaolot ( ,2 5,8 0,1 Koulutusvapaat ( ,6 45,0 0,5 Muut poissaolot ( ,9 53,2 0,6 Perhevapaat ,1 46,5 0,6 Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 334 0,6 69,3 0,8 tehty vuosityöaika , ,0 85,9 (1 Teoreettinen työaika = kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät sekä koulutyön keskeytysaika (2 esim. esim. vuorotteluvapaat, opintovapaa, kuntoutustuki (3 ulkopuoliset koulutukset (4 ylityön pitäminen vapaana, kuntoutukset, yksityisasiat Taulukko V. Tehty todellinen työaika työpäivinä vuonna 2018 opetushenkilöstöllä. Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika poissaolot + rahana korvatut lisäja ylityöt. OVTES päivät % teoreettisesta vuosityöajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Teoreettinen työaika ( , ,9 100,00 Terveysperusteiset poissaolot työpäivinä ,30 433,1 2,30 Työtapaturmat 43 0,10 7,7 0,04 Muut lakisääteiset poissaolot ( ,70 19,7 0,10 Koulutusvapaat ( ,56 68,1 0,40 Muut poissaolot ( ,90 36,5 0,20 Perhevapaat ,90 71,0 0,40 Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 232 0,20 41,4 0,22 tehty vuosityöaika , ,0 90,30 60

65 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli joulukuussa 2018 koko Keudassa 48,7 vuotta, joka on sama kuin vuonna Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä (42,9 vuotta) oli alhaisempi kuin vakinaisen henkilöstön keski-ikä (49,6 vuotta). Vuonna 2017 kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli keskimäärin 45,8 vuotta KT:n tilaston mukaan /1/. Keudan henkilöstön ikäjakauma on esitetty taulukossa VI. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,8 65 ja yli 6 1,0 Yhteensä 630 Keski-Ikä 48,7 vuotta Keudan henkilöstöstä on 50 vuotiaita tai vanhempia 54 %. Eläköityminen tulee koskemaan noin puolta Keudan henkilöstöstä tulevan 15 vuoden aikana. Kuva 1. Henkilöstön keski-iät tulosalueittain ja sopimustyypeittäin. Koko Keudassa henkilöstön keski-ikä oli 48,7 vuotta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Opetus- ja koulutuspalveluiden opetustehtävissä toimivista (lehtorit, päätoimiset tuntiopettajat sekä kouluttajat) 94 %:lla oli viran edellyttämä pätevyys. Keudassa käydään vuosittain onnistumiskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Onnistumiskeskustelu voidaan käydä joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna. Onnistumiskeskustelussa yksilölle tai tiimille laaditaan toiminnan ja osaamisen kehittämisen suunnitelman, jonka toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Onnistumiskeskustelun lisäksi kaikilla keudalaisilla on oikeus henkilökohtaiseen keskusteluun aina tarpeen vaatiessa. 61

66 Kuva 2. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä henkilötyövuotta kohti tulosalueittain. Täydennyskoulutusten määrää on seurattu tuntitasolla. Kuvan koulutuspäivät on laskettu määrittelemällä yhden koulutuspäivän kestoksi 6 tuntia. Henkilöstön täydennyskoulutuspäivät tallennetaan HR-järjestelmään. Järjestelmään muodostuu jokaiselle henkilölle oma koulutuskortti, josta ilmenee henkilön osaamisen kehittäminen huomioiden varsinaiseen koulutukseen kuluneen ajan. Koulutuspäivien lukumäärä per henkilö vuonna 2018 oli 2,3 päivää. Vuonna 2017 koulutuspäiviä oli 3,6 päivää per henkilö. HR-järjestelmään rekisteröityvät vain perinteiset koulutuspäivät. Yhä suurempi osa osaamisen kehittämisestä tapahtuu kuitenkin muulla tavalla kuin perinteisten koulutuspäivien kautta. Tätä osaamisen kehittämistä ei pystytä rekisteröimään HR-järjestelmään. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuotettiin itse sekä ostettiin kumppaneilta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen osalta tehtiin yhteistyötä mm. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Koko henkilöstö osallistui vuosittaiseen yhteiseen Keuda päivään, jonka teemana oli sisäinen motivaatio. Vuoden 2018 aikana esimiehille järjestettiin kerran kuussa esimiesfoorumi, jossa käytiin kulloinkin ajankohtaisia asioita läpi. Lisäksi esimiehille järjestettiin työhyvinvointikorttikoulutus. Tärkeänä osaamisen kehittämisen tavoitteena vuonna 2018 opetus- ja koulutuspalveluissa oli sekä esimiesten että henkilöstön osalta vuosityöaikajärjestelmään siirtymisen valmennus. 62

67 Terveysperusteiset poissaolot ja hyvinvointi Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Taulukossa VII on esitetty terveysperusteisten poissaolojen määrä Keudan tulosalueilla. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät %teoreettisesta työajasta (kalenteripäivistä) poissaolot euroina, 1000 eur % palkkakustannuksista Alle 4 pv , , pv , , pv , , pv 430 0, , pv 886 0, ,28 Yli 180 pv Yhteensä , ,70 Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä per henkilötyövuosi oli koko Keudassa 12,3. Vuonna 2017 se oli 11,7 päivää per henkilötyövuosi. Kuvassa 3 on esitetty sairauspoissaolopäivien lukumäärä per henkilötyövuosi Keudan eri tulosalueilla. Keudan tulosalueista oli eniten terveysperusteisia poissaoloja yhteisissä palveluissa. Yhteisten palveluiden osalta terveysperusteisten poissaolopäivien lukumäärä per henkilötyövuosi laski 9 % verrattuna edelliseen vuoteen. Opetus- ja koulutuspalveluiden osalta määrä kasvoi 10 %:lla. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan kunta-alalla oli vuonna 2016 keskimäärin 16,7 sairauspoissaolopäivää per henkilötyövuosi ja opettajilla oli noin 6-9 päivää per henkilötyövuosi /2/. Terveysperusteisten poissaolojen määrä on hieman noussut verrattuna vuoteen 2017 koko Keudan tasolla. Sairauspoissaoloja ja niiden pitkittymistä pyritään ennaltaehkäisemään mm. varhaisen tuen toimintamallin mukaisella toiminnalla. 63

68 Henkilöstön vaihtuvuus Keudan työterveyshuollon palvelut tuotti vuonna 2018 tammikuun ja maaliskuun välisen ajan Attendo Terveyspalvelut Oy ja huhtikuusta alkaen Suomen Terveystalo Oy. Eniten sairauspoissaoloja syntyi tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielenterveyteen liittyvistä syistä johtuen. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2018 noin euroa (summassa ei ole huomioitu Kelan vähennystä). Summasta ennalta ehkäisevän toiminnan osuus oli noin 49 %. Keudassa työsuojeluorganisaatio tekee vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Suomen Terveystalon kanssa tehtävässä yhteistyössä on tavoitteena henkilöstön työkykyisyyden tukeminen ja sairauspoissaolojen ehkäiseminen. Erityisesti mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen vähentäminen on painopistealueena. Keudan työsuojelutoimikunta on laatinut Työsuojelun toimintaohjelman kaudelle Ohjelmassa on linjattu työsuojelutoiminta ja työhyvinvoinnin tukeminen Keudassa sekä eri tahojen vastuut. Lisäksi työsuojelutoimikunta laatii vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman, jossa on tarkemmin määritelty kyseisen vuoden toiminnan painopisteet. Vuonna 2018 tapahtui yhteensä 22 henkilöstön työtapaturmaa ja 9 työmatkatapaturmaa. Työ- ja työmatkatapaturmien osalta on tapahtunut lukumääräisesti merkittävä vähennys verrattuna vuoteen Vuonna 2018 oli kuitenkin työ- ja työmatkatapaturmista johtuneita terveysperusteisia poissaoloja hieman enemmän kuin vuonna Sekä henkilöstö että opiskelijat voivat ilmoittaa NoteCrow mobiilijärjestelmän kautta vaaratilanteista. Lisäksi järjestelmästä löytyvät Keudan turvallisuusohjeistukset, mm. pelastussuunnitelmat. Keudassa henkilöstön työkyvyn tukemista liikunnan ja kulttuurin muodossa tapahtuu henkilökuntaneuvoston toiminnan kautta sekä sähköisen epassin kautta. Sähköisen epassin kautta henkilöstö sai käyttöönsä 60 eur liikuntaan sekä 25 eur kulttuuriin tai liikuntaan. Osa-aikainen ja määräaikainen henkilöstö sai epassilleen työssäoloaikansa suhteessa ko. etuuden. Edellä mainittujen lisäksi henkilöstö voi käydä Keudan tukemana hieronnassa. Henkilökuntaneuvosto Wire järjesti vuosittaisen henkilöstöjuhlan sekä muita virkistystapahtumia. Keudassa toteutettiin työhyvinvointikysely OP Vakuutuksen toimesta syksyllä Kyselyn tulosten perusteella koko kuntayhtymän kehittämiskohteiksi nousivat: palautteen antaminen työssä onnistumisesta, työn kuormituksen tasaaminen sekä tiedon kulku henkilöstön ja johdon välillä. Vuoden 2018 aikana Keudasta lähti vanhuuseläkkeelle sekä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 21 henkilöä. Kuvassa 4 on esitetty Keudasta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrät Kevan tilaston mukaan vuodesta 2008 alkaen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. 64

69 Kuva 4. Keudasta eläköityneiden henkilöiden määrät vuosina Kevan tilaston mukaan. Lähde: Keva Avaintiedot palvelu, viitattu Kuvassa 5 on esitetty Kevan ennuste Keudan eläköitymisistä. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vuonna 2018 Keudan vakinaiseen palvelukseen tuli 77 henkilöä ja vakinaisesta palveluksesta lähti 56 henkilöä. Täten tulovaihtuvuus oli 12,5 %, kun se vuonna 2017 oli 8,32 %. Lähtövaihtuvuus vuonna 2018 oli 8,04 %, kun se vuonna 2017 oli 9,46 %. Vaihtuvuuksissa ovat mukana myös eläkkeelle siirtyneet henkilöt. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisilla toimenpiteillä pyritään reagoimaan ennakoivasti henkilön työkykyä mahdollisesti alentaviin seikkoihin. 65