KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO liikelaitoskuntayhtymä

Transkriptio

1 KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO liikelaitoskuntayhtymä Y-tunnus TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2 Sisällysluettelo TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS...2 HALLINTO...3 Yhtymäkokousedustajat kunnittain:...3 Johtokunta kunnittain:...3 HENKILÖSTÖ...4 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN...4 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ...4 TOIMINTAKATSAUS JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT...5 Riikinnevan jätelaitos...5 Jätelaitoksen vesitarkkailu...5 Vanhan loppusijoitusalueen peitto ja jälkihoito...6 Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen...6 Jätteenkuljetus...6 Keräyspisteet...6 Kierrätys ja hyödyntäminen...7 Ongelmajätteet ja ser-romu...8 Jätemaksut...8 Jäteneuvonta...8 Tulevaisuus...9 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS...9 Tilikauden tuloksen muodostuminen...9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...13 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...14 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT (17)

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa Liikelaitoskuntayhtymän ensimmäinen tilivuosi toteutui hieman suunniteltua paremmin. Liikevaihto oli euroa. Liiketoiminnan tulos oli euroa ylijäämäinen ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja. Laskutus ja kuljetusten seuranta oli ajantasaista, minkä vuoksi kassavarat olivat riittävät ja toiminta- ja investointimenot katettiin tulorahoituksella. Jätekuljetusten täsmällisyys oli hyvällä tasolla ja reklamaatioiden määrä oli minimaalinen ja selvästi alle tavoitetason. Palvelujen laajuutta ja tasoa pyritään parantamaan asiakaspalautteen perusteella unohtamatta kuitenkaan kustannustehokkuutta. Juvan taajamaan rakennettiin toinen ekopiste ja Siikakosken yleinen keräyspiste saneerattiin syväsäiliökeräykseen soveltuvaksi, jotta se palvelee paremmin alueen loma-asutusta. Varkauden uusiokuitulaitoksen toiminnan loputtua, etsittiin keräyskartongille uutta toimituspaikkaa alkuvuodesta. Edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui keräyskartongin kuljettaminen Paperinkeräys Oy:n laitokselle Kuopioon, jossa kartongista saadaan painoperustainen korvaus. Siirtokuljetus Varkaudesta Kuopioon on Keski-Savon Jätehuollon vastuulla. Uusi yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue otettiin käyttöön vuoden alussa ja vanhan loppusijoitusalueen jälkihoitotöitä jatkettiin edelleen. Jätelaitoksella otettiin vastaan loppusijoitettavaa jätettä hieman edellistä vuotta vähemmän. Jätelaitoksen toiminta oli viranomaismääräysten mukaista, eikä yllättäviä tapahtumia tai poikkeamia ollut. Hyötykäytön tehostamiseksi keväällä käynnistettiin Itä-Suomen ja osin Keski-Suomen jäteyhtiöiden ja Varkauden Aluelämpö Oy:n kansaa hanke, jonka tavoitteena on rakentaa Varkauden seudulle sijoittuva yhteistuotantolaitos, joka hyödyntää jätettä polttoaineenaan. Jatkossa on tarkoitus perustaa hankkeessa mukana olevien kesken yhteinen yhtiö, joka rakennuttaa laitoksen. Hankkeeseen palkattiin joulukuussa projekti-insinööri viemään hanketta kokopäivätoimisesti eteenpäin. Projekti-insinööri on kevääseen asti Keski-Savon Jätehuollon palkkaama, kunnes yhtiö on perustettu, mutta kustannuksista vastataan hankkeen puitteissa yhteisesti. Liikelaitoskuntayhtymän ensimmäiselle toimintavuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja osin jopa ylitettiin. Johtokuntatyöskentely oli keskustelevaa ja johdonmukaista, mikä osaltaan auttoi tavoitteiden saavuttamisessa. Kiitän omasta puolestani henkilöstöä, luottamushenkilöitä, johtokuntaa ja yhteistyökumppaneita toimivasta yhteistyöstä ja saavutetuista tuloksista. Jarmo Vepsäläinen toimitusjohtaja 2 (17)

4 HALLINTO Liikelaitoskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien nimeämä yhtymäkokous. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2011 yhden kerran. Yhtymäkokousedustajat kunnittain: Leppävirta: Heinävesi: Juva: Joroinen: Varkaus: Huttunen Päivi SDP Suihkonen Tuomo KESK varapuheenjohtaja Gustafsson Auvo Markku Venäläinen Jalonen Markku Oinonen Marjatta Kuutti Väinö Hytönen Hilkka KESK SDP KOK SDP SIT KD Saija Kärkkäinen KESK puheenjohtaja Juha Soininen SDP Liikelaitoskuntayhtymän varsinaisena toimielimenä toimii johtokunta, johon kuuluu perustamissopimuksen mukaan viisi jäsentä. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta kokoontui v seitsemän kertaa. Johtokunta kunnittain: Leppävirta: Heinävesi: Juva: Joroinen: Varkaus: Ossi Valtonen Markku Venäläinen Pekka Lyytikäinen Merja Koivula-Laukka Arto Lehtonen maanrakennusmestari rakennusmestari kuntatekniikanpäällikkö tekninen johtaja tekninen johtaja 3 (17)

5 HENKILÖSTÖ Jätehuollon henkilöstövahvuus oli vuoden vaihteessa viisi. Yksi henkilö jäi vanhuuseläkkeelle Keski-Savon Jätehuollon tarvitsemat laskutus- ja kuljetustenhallintapalvelut tuottaa Varkauden kaupungin konsernipalvelu-yksikkö. Jätelaskutuksessa työskentelee kolme henkilöä. Jätehuolto hankkii myös tarvitsemansa taloushallintopalvelut samasta yksiköstä, joten muutos liikelaitokseksi ei kasvattanut henkilöstömäärää. Jäteneuvonta on keskeinen osa jätehuoltoa. Jäteneuvontaa ja -välineitä kehittämällä on mahdollisuus ohjata kuntalaisia käsittelemään jätteensä jätelain tarkoittamalla tavalla ja siten, että ne toimitettaan oikeaan käsittelypaikkaan. Keski-Savon Jätehuolto osti jäteneuvontapalvelua Keski-Savon ympäristötoimelta 0,75 henkilötyövuotta SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Johtokunta ja toimitusjohtajajohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa. Säännölliseen valvontaan kuuluvat mm. toiminnan ja toimintapoikkeamien seuranta, talousarvion toteutumisen seuranta ja laskutuksen jätetaksan mukaisuus. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Toimintariski Paikallinen asema loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen käsittelyssä takaa vakaan tulopohjan. Hinnoittelun pohjana on yleinen vastaavasta toiminnasta perittävä hintataso. Vuoteen 2016 mennessä ei loppusijoitettavan jätteen määrä todennäköisesti vähene, joten tulopohja on vakaa. Viimeistään vuonna 2016, tai mahdollisesti jo aikaisemmin osa loppusijoitettavasta jätteestä ohjataan energian tuotantoon. Jätteen energiahyötykäyttö on jätelaitokselle suurempi kustannustekijä, kuin loppusijoitus, toisaalta investointitarve loppusijoitusalueisiin vähenee ja ympäristöriski pienenee. Toiminta on pitkälläkin aikavälillä vakaata, eikä sisällä riskiä tulopohjan nopeasta vähenemisestä. Muuttuvat kustannukset vaihtelevat vuosittain melko vähän ja ovat ennakoitavissa työmarkkina- ja palvelusopimusten muuttuessa. Suurimman riskin kuluissa muodostaa suuri laitevaurio tai muu vastaava rakennevahinko. 4 (17)

6 Toiminnallisesti tulevaisuus näyttää monia muita aloja vakaammalta ja sen ennustettavuus on hyvä. Rahoitusriski on pieni. Tuleviin investointi- tai jälkihoitokustannuksiin varaudutaan tekemällä tarpeelliset varaukset jätehuollon tuloksesta. Jätteenkäsittelytoiminta on pääomasidonnaista. Pääomat ovat sitoutuneet alueeseen ja rakenteisiin. Niiden todellinen käyttöikä on kuitenkin pitkä, joten kohtuullisellakin toimintakatteella toiminta on taloudellisesti vakaata. Toiminnan kaikki kulut katetaan toimintatuloilla, mukaan lukien pääomakustannukset ja jälkihoitovaraus sekä kohtuullinen korko sijoitetulle pääomalle. Voittoa ei tavoitella, mikä ei jätelain mukaan ole edes mahdollista. Vahinkoriski Vahinkoriskejä ovat mahdollinen jätelaitoksen suotovesien pääsy hallitsemattomasti ympäröiviin vesiin tai pohjavesiin. Jätelaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely ja tarkkailuraportit ovat osittaneet laitoksen vaikutukset ympäristön tilaan pieneksi. Tulipalon tai suuren laitevahingon riski ja siitä johtuva maaperän saastuminen on toiminnan luonteesta johtuen olemassa. Kartoittamalla ja ennakoimalla riskit niiltä voidaan välttyä tai vaikutukset pystytään rajaamaan pienelle alueelle ja korjaamaan nopeasti, jolloin suurilta vahingoilta luultavasti vältytään. TOIMINTAKATSAUS JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT Riikinnevan jätelaitos Loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä vastaanotettiin jätehuollon toimialueelta tonnia, mikä on 500 tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 käyntitapahtumia jätelaitoksella kirjattiin n kappaletta, josta pienasiakkaiden käyntikertoja oli n kappaletta. Jätelaitoksen vesitarkkailu Jätelaitoksen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin sekä jätepenkan suotoveden tilaan tarkkaillaan säännöllisesti. Pinta- ja pohjavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa ja suotoveden koostumusta seurataan viikoittain. Tarkkailutulosten perusteella kaatopaikan vaikutus vesien tilaan on vähäinen. Tasausaltaan suotovesi oli edellisvuosien tavoin väkevää suotovettä. Vuonna 2011 pumpattiin jätevettä Akonniemen puhdistamolle yhteensä m3. Läntisessä ympärysojassa ei suotovesien vaikutusta ollut havaittavissa. Pieni-Paalasen purossa kaatopaikan suotovesien vaikutukseen viittaa selvimmin typen yhdisteiden nousu, myös rautaa oli havaittavissa tavanomaista enemmän. Iso-Paalanen oli näytteenottokerroilla voimakkaasti lämpötilakerrostunut, alusveden hapettomuus aiheutti varsinkin kesäkuussa voimakasta sisäistä ravinnekuormitusta. Selvää kaatopaikan vesien vaikutusta ei ollut kuitenkaan todettavissa. 5 (17)

7 Pohjavesiputkissa ei ollut muuten havaittavissa selvää kaatopaikkavesien vaikutusta, mutta marraskuussa yhdessä havaintoputkessa kloridin pitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat lievästi koholla ja myös aiempia havaintokertoja suuremmat, joka saattaa viitata suotovesien lievään vaikutukseen. Vanhan loppusijoitusalueen peitto ja jälkihoito Vanhan 1992 käyttöönotetun sekajätteen loppusijoitusalueen käyttöaika päättyi vuoden 2010 lopussa. Loppusijoitusalue on muotoiltava ja peitettävä sekä maisemoitava vuoden 2012 loppuun mennessä. Vanhaa loppusijoitusaluetta on täytetty viime vuodet vaiheittain ja peittorakenteiden rakentaminen aloitettiin osalle jätepenkkaa vuoden 2008 aikana ja jatkettiin edelleen Aluksi jätepenkan päälle rakennettiin esipeitto- ja kaasunkeräyskerros lievästi pilaantuneista ja muista saatavilla olleista maista. Esipeiton päälle tuli vedenpitävä tiivistyskerros, joka rakennettiin Stora Ensolta saatavasta kuitusavesta. Tiivistyskerroksen päälle asennettiin muovikalvo ja sen päälle rakennettiin kuivatus- eli vedenjohtokerros rengasrouheesta. Kuivatuskerroksesta sadantavesi johtuu jätepenkan ympärysojiin pois jätepenkan pinnalta. Kuivatuskerroksen päälle asennettiin suodatinkangas ja sen päälle varsinainen pintarakenne maa-aineksista ja Akonniemen kompostimullasta. Peittorakennetta on tehty kaiken kaikkiaan noin 4,5 hehtaaria. Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen Jätteenkuljetus Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen aloitettiin vuoden 2008 syksyllä perusmaanrakennustöillä ennen varsinaisia loppusijoitusalueen suoja- ja eristerakenteita. Vuonna 2010 rakennettiin varsinaiset EU-kaatopaikkadirektiivin mukaiset suoja- ja tiivistysrakenteet, niiden päälle aloitettiin jätetäyttö tammikuun alussa Keräyspisteet Jätteenkuljetusten uusi sopimuskausi alkoi Puijon Kiinteistöhuolto Oy Kuopiosta hoitaa jätekuljetukset muissa kunnissa paitsi Juvalla. Juvalla jätteenkuljetukset hoitaa Sita Finland Oy, joka käyttää alihankkijanaan RL-Huolinta Oy:tä Mikkelistä. Jätteenkuljetussopimusten pituus on viisi vuotta ja lisäksi kaksi optiovuotta. Option käytöstä päätetään vuosi ennen sopimuksen päättymistä saatujen kokemusten perusteella. Jätekuljetuspalvelut toimivat suunnitellulla tavalla ja reklamaatioiden määrä oli vähäinen. Jätelaki edellyttää, että kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on liityttävä jätekuljetuksen piiriin. Jätehuollon toimialueella on melko paljon saarikiinteistöjä ja lisäksi on kiinteistöjä, joihin ei tien kantavuuden tai kapeuden vuoksi pääse jäteautolla. Näiden kiinteistöjen jätekeräystä varten perustettiin yhteisiä sekajätteen aluekeräyspisteitä. 6 (17)

8 Pisteitä perustettiin lain muutoksen jälkeen 27 kappaletta. Juvan jätekuljetusten muuttuessa kunnanjärjestämäksi eli jätehuollon vastuulle, Juvan aluekeräyspisteet siirtyivät myös jätehuollon hoidettavaksi ja pisteiden lukumäärä kasvoi 44:n. Keräyspisteitä on vuosittain muutettu syväsäilöillä varustetuksi. Menneenä vuonna uusittiin Juvan Siikakosken aluekeräyspiste ja Juvan keskustaan perustettiin yksi ekopiste lisää. Kierrätys ja hyödyntäminen Jätteenpoltto Varkauden kaupungin valtuusto päätti kokouksessaan , että ekovoimalaitos on ensisijainen selvitettävä vaihtoehto Varkauden Aluelämpö Oy:n tarvitseman kaukolämmön tuottamiseen. Päätös osakeyhtiön perustamisesta on tehtävä kaikkien jäteyhtiöiden päättävissä elimissä, myös Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymässä. Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän osakkuus olisi tämän hetken kaavailujen mukaan noin 10 %. Varkauden laitoksen sijoituspaikaksi on suunniteltu Riikinnevan jätelaitoksen aluetta. Riikinnevalle sijoittuva laitos vaatii ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja ympäristöluvan, joten polttolaitoksen rakentaminen Varkauteen voisi alkaa aikaisintaan 2013 ja käyttöönotto tapahtuisi vuonna Tämäkin olisi riittävä aikataulu, jos kaavailtu biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituskielto tulisi voimaan vuonna Biojätteen käsittely Jätehuoltoalueelta kerättiin viime vuonna biojätettä 800 tn. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Biojäte kompostoidaan Akonniemen kompostointilaitoksella. Ennakkotietojen mukaan uuteen jäteasetukseen sisältyy biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen täyskielto vuonna Biohajoavaa jätettä ovat lähes kaikki orgaaniset jätteet. Vaatimus voidaan saavuttaa ohjaamalla materiaalina kierrätyskelvoton jäte energiatuotantoon. Keräyskartonki ja ruskea pahvi Keräyskartongin on kuljetettu maaliskuusta alkaen Paperinkeräys Oy:n laitokselle Kuopioon. Ratkaisu on väliaikainen, sillä Paperinkeräys Oy:n kanssa on neuvoteltu välikuormausaseman perustamisesta Riikinnevan jätelaitokselle. Keski-Savon Jätehuolto vuokraisi jätelaitoksella sijaitsevasta hyötykäyttöhallista suurimman osan Paperinkeräys Oy:n käyttöön. Keski-Savon Jätehuolto on tehnyt vaaka- ja vastaanottopalvelusta sekä hallin vuokraamisesta tarjouksen Paperinkeräys Oy:lle. Tarjous on saadun tiedon mukaan hyväksytty, mutta lopullista ratkaisua Paperinkeräys Oy ei vielä ole tehnyt. Ratkaisu asiaan saataneen kevään 2012 aikana. 7 (17)

9 Puujäte Riikinnevan jätelaitokselle vastaanotettu purkupuujäte on haketettu ja toimitettu Heinäveden Aluelämpö Oy:lle. Haketta valmistettiin Riikinnevan jätelaitoksella viime vuonna lähes yli m 3, joka toimitettiin Heinäveden Aluelämpö Oy:lle. Ongelmajätteet ja ser-romu Jätemaksut Ser-romua otettiin vastaan jätehuollon toimialueelta yhteensä 486 tonnia, joka oli 13 tonnia enemmän, kuin vuotta aiemmin. Ekotorin osuus oli 276 tonnia ja Riikinneva jätelaitoksen 210 tonnia. Ongelmajätteitä vastaanotettiin ja toimitettiin edelleen 111 tonnia, josta lyijyakkuja 52 tonnia ja maalijätteitä 29 tonnia. Jäteneuvonta Jätemaksuja korotettiin vuoden 2011 alusta. Korotus johtui jäteveron noususta 30 eurosta tonnilta 40 euroon. Veronkorotus oli yli 30 prosenttia, mikä kasvatti kustannuksia noin euroa vuodessa. Jätteenkäsittelymaksuja korotus nosti noin 11 prosenttia ja jäteastian tyhjennysmaksuihin korotuksen vaikutus oli noin 7 prosenttia. Korotus vaikutti maksuihin siten, että 240 litran sekajäteastian hinta nousi 39 senttiä, 5,51 eurosta euroon 5,90 ja 600 litran 9,26 eurosta 9,91 euroon eli 65 senttiä. Sekajätteen käsittelymaksu nousi 114,02 eurosta, 126,56 euroon tonnilta. Lajittelemattoman rakennusjätteen maksu nousi 131,61 eurosta 146,09 euroon tonnilta. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 prosenttia. Jäteneuvonta palvelua ostettiin Keski-Savon ympäristötoimelta 0,75 henkilötyövuoden verran. Neuvonnan vuosi alkoi Keski-Savon Jätehuollon uusien Internet-sivujen julkaisulla. Ne suunniteltiin uutta materiaalia käyttäen oppaaksi jätteiden lajitteluun ja kompostointiin. Jätehuollon organisaatiomuutoksen johdosta kaikki olemassa oleva neuvontamateriaali ja muu aineisto päivitettiin uuden ulkoisen asun mukaiseksi. Varsinaiset neuvontatilaisuudet ja -tapahtumat käynnistyivät Ekotorin 10- vuotisjuhlatapahtumasta. Neuvoja opasti asiakkaita erilaisissa yleisötapahtumissa sekä perinteiseen tapaan Riikinnevan jätelaitoksen tutustumiskäynneillä. Uusi jätelaki, jätteen määrä ja kierrätys herättivät vierailijoissa runsaasti kysymyksiä. Keväällä järjestettiin ongelmajätteen ja metalliromun keräystempaus Keski-Savon Jätehuollon koko toimialueella. Osallistuttiin valtakunnalliseen Suomi Puhtaaksi siivoustalkoisiin, millä heräteltiin koululaisia ja yhdistyksiä siistimään lähiympäristöään roskista. Roskaantumisteemaan palattiin kesällä, koska yleisten jätepisteiden roskaantuminen aiheutti lehtikirjoittelua ja julkista keskustelua myös paikallisradiossa. Roskaantumisista osa oli varmaankin yksittäisten henkilöiden piittaamattomuutta, mutta erityisesti kesäasukkaiden jäteasioiden valistukseen on panostettava lisää. 8 (17)

10 Tulevaisuus Puhelinneuvontaa oli tasaisesti ja syksyllä erityisesti pienyrityksiltä tuli yhteydenottoja erilaisista jätehuoltoasioista. Samoin muutamat kuntien hallinnolliset yksiköt kysyivät apua omien jätehuoltosuunnitelmiensa päivittämiseen. Syksyllä järjestettiin jo perinteiseksi muodostunut kierrätys- ja kirpputoritapahtuma Takakonttikirppis. Syksyn aikana jäteneuvoja vieraili oppilaitoksissa pitämässä jäteneuvontaluentoja. Vuonna 2011 jäteneuvoja neuvoi tai tapasi henkilökohtaisesti yli tuhat asiakasta. Uusi jätelaki ja siihen liittyvä asetus tulee voimaan toukokuussa Kuntien vastuulla on edelleen asumisessa ja julkisissa laitoksissa syntyvät jätteet. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulee tällä tietämällä voimaan vuonna 2016, tämän vuoksi tärkein meneillään oleva hanke on Riikinnevan jätelaitokselle sijoittuva voimalahanke. Toteutuessaan hanke olisi Keski-Savon Jätehuollon energiahyödyntämisen lisäksi koko Itä-Suomen jätteenkäsittelyratkaisu. Ratkaisu olisi Keski-Savon alueelle myös kustannustehokas, koska siitä ei aiheutuisi kuljetus- tai käsittelykustannusten muodossa kustannuspainetta jätemaksuihin. Paikallisesti uuden jätelain vaikutus koskee pakkausjätteille tulevaa täyttä tuottajavastuuta. Nykyisen osittaisen tuottajavastuun sijasta tuotteen pakkaajat ja pakatun tuotteen maahantuojat vastaavat 2014 alkaen pakkausjätteiden koko jätehuoltoketjusta. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa Liikelaitoskuntayhtymän ensimmäinen tilivuosi toteutui hieman suunniteltua paremmin. Liikevaihto oli ,83 euroa. Liiketoiminnan tulos oli ,32 euroa ylijäämäinen, ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja. Alkuvaiheen toiminnan rahoittamiseksi otettiin Varkauden kaupungilta euron laina. Hyvästä taloudellisesta tuloksesta huolimatta, on liikelaitoskuntayhtymän tuleviin investointeihin hyvä varautua ennakkoon. Ensimmäisen tilivuoden jälkeen ei suoriteta voitonjakoa, vaan tehdään pakollisen euron jälkihoitovarauksen lisäksi, vapaaehtoinen euron suuruinen investointivaraus seuraavan loppusijoitusalueen rakentamiseksi. Loppusijoitusalue saatettaan joutua rakentamaan ongelmajätetasoiseksi, jos jätevoimalahanke toteutuu ja sen tuhkat halutaan käsitellä Riikinnevan jätelaitoksella. Tilikauden tulokseksi muodostui ,41, joka siirretään tilikauden ylijäämätilille. 9 (17)

11 TULOSLASKELMA 954 Keski-Savon Jätehuollon llky TP2010 Liikevaihto ,83 0 Liiketoiminnan muut tuotot 3 818,24 0 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ ,07 0 Materiaalit ja palvelut ,80 0 Ostot tilikauden aikana ,18 0 Palvelujen osotot ,62 0 Henkilöstökulut ,81 0 Palkat ja palkkiot ,27 0 Henkilösivukulut ,54 0 Eläkekulut ,62 0 Muut henkilösivukulut ,92 0 Poistot ja arvonalentumiset ,75 0 Suunnitelman mukaiset poistot ,75 0 Liiketoiminnan muut kulut ,69 0 Muut kulut ,69 0 LIIKETOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ ,05 0 Liikeylijäämä ,02 0 Rahoitustuotot ja -kulut ,70 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 275,94 0 Muilta 275,94 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut ,64 0 Kunnalle maksetut korot ,64 0 Muille maksetut korkokulut -216,41 0 Korvaus peruspääomasta ,71 Muut rahoituskulut -447,88 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,32 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,32 0 VARAUKSET Pakolliset varaukset ,00 0 Vapaaehtoiset varaukset ,00 Tuloverot ,91 0 Tilikauden verot ,91 0 Tilikauden Ylijäämä (alijäämä) ,41 0 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman 11,4 tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 28,7 -tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton Voitto, % -tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen 11,5 osuuden liikelaitoksen yli-(ali)jäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos tunnusluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista 10 (17)

12 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ 2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Verot Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos/kunta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahatvarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Lainanhoitokate 14,5 -kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Tunnusluvun asteikko: -tulorahoitus riittävä, jos arvo 1 tai suurempi -jos arvo alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa Kassan riittävyys (pv) 44 -Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla Quick Ratio 1,4 - Maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnusluvun asteikko -hyvä 2, tyydyttävä 1-2, heikko: alle 1 Current Ratio 1,4 - Käyttöpääoman suhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnusluvun asteikko -hyvä, yli 1, tyydyttävä: 0-5, heikko: alle 0,5 11 (17)

13 KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ TASE VASTAAVAA 2011 AVAAVA TASE VASTATTAVAA 2011 AVAAVA TASE PYSYVÄT VASTAAVAT Peruspääoma , ,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Tilikauden ylijäämä ,41 Maa- ja vesirakenteet , ,00 Rakennukset , ,00 OMA PÄÄOMA , ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,00 Koneet ja kalusto , ,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAKUSET PYSYVÄT VASTAAVAT , ,00 VAPAAEHOISET VARAUKSET VAIHTUVAT VASTAAVAT Investointivaraus ,00 PAKOLLISET VARAUKSET SAAMISET Kaatopaikan jälkihoito ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,14 VIERAS PÄÄOMA Lainasaamiset Muut saamiset 3 504,80 Lyhytaikainen Lainat rahoitus-ja vak.laitoks. Saamiset yhteensä ,94 Lainat kunnalta ,00 Saadut ennakot Ostovelat ,21 Rahat ja pankkisaamiset Muut velat ,66 Rahat ja pankkisaamiset ,31 Siirtovelat ,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT ,25 Lyhytaikainen ,53 VIERAS PÄÄOMA ,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,00 VASTATTAVA YHTEENSÄ , ,00 TASEEN LIITETIEDOT Taseen loppusumma ,94 e. Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy maksuvalmiuslainaa kaupungilta e. Ostovelkoja kaupungilta on ,97 e. Siirtovelat, ,66 e on palkkojen ja henkilöstökululujen jaksotus TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 67,6 -Omavaraisuusaste mittaa liikel. vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % 21,7 -Tunnusluku osoitaa, kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta , 1000 e. 300,0 - Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. 12 (17)

14 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 954 Keski-Savon Jätehuolto llky Ta+muutokset Toteutunut 2011 Poikkeama Liikevaihto , , ,83 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,76 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ , , ,07 Materiaalit ja palvelut , , ,80 Ostot tilikauden aikana , , ,82 Ulkopuoliset palvelut , , ,62 Henkilöstökulut , , ,81 Palkat ja palkkiot , , ,27 Henkilösivukulut , , ,54 Eläkekulut , , ,62 Muut henkilösivukulut , , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , , ,25 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,25 Liiketoiminnan muut kulut , , ,31 Muut kulut , , ,31 LIIKETOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ , , ,05 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,30 Muut korko- ja rahoitustuotot 0,00 275,94-275,94 Muilta 0,00 275,94-275,94 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , ,36 Kunnalle maksetut korot , ,64 Muille maksetut korkokulut -216,41 216,41 Korvaus peruspääomasta , ,71 Muut rahoituskulut -447,88 447,88 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , ,32 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , , ,32 Varaukset Pakolliset varaukset , ,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Tuloverot 0, , ,00 Tilikauden verot 0, , ,00 Tilikauden voitto(tappio) , , ,00 13 (17)

15 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ AVAAVA TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Peruspääoma ,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET OMA PÄÄOMA ,00 Maa-ja vesialueet ,00 Rakennukset ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,00 Koneet ja kalusto 6 797,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT ,00 VASTAAVAA ,00 VASTATTAVAA ,00 PERUSPÄÄOMA ja KOROT 2011 (kh ) 11 Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan liikelaitoskuntayhtymän aloittavassa taseessa Varkauden kaupungin liikelaitokselta siirtyvän omaisuuden perusteella siten, että perupääoman suuruus vastaa siirtyvän omaisuuden arvoa. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntien kesken aikaisemmin määriteltyjen osuuksien mukaisesti ( tilanteen mukaan). Kuntien peruspääomaosuudet jakautuvat seuraavasti: Peruspääoma Korko 2011 Heinävesi 9,4 % , ,03 Joroinen 11,4 % , ,24 Juva 11,1,% , ,08 Leppävirta 20,8,% , ,26 Varkaus 47,3 % , ,10 Liikelaitoskuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien sijoittamalle pääomalle yhtymäkokouksen päättämän suuruisen koron. Yhtymäkokous/pöytäkirja / 9 "Yhtymäkokous päättää, että jätehuollon liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman korko on 10 %. Peruspääoman korko lasketaan ilman ed.vuosien ja kuluvan vuoden yli/alijäämiä , ,70 14 (17)

16 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Suunnitelmapoistojen perusteet Rakennukset ja rakennelmat 15 v. tasapoisto Koneet ja kalusto 5 v. tasapoisto Aineelliset hyödykkeet V Maa- ja vesirakenteet Hankintameno Lisäykset Hankintamenojäännös Rakennukset Hankintameno ,00 Lisäykset Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot ,72 Hankintamenojäännös ,28 Kirjanpito saldo tase ,28 Laskelma toteuma ,72 Tase toteuma ,72 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. Varkaus ,00 Lisäykset ,44 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot ,40 Hankintamenojäännös ,04 Kirjanpito saldo tase ,04 Laskelma toteuma ,96 Tase toteuma ,96 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Varkaus 6 797,00 Lisäykset ,00 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot ,63 Hankintamenojäännös ,37 Kirjanpito saldo tase ,37 Laskelma toteuma ,37 Tase toteuma ,37 Aineelliset yhteensä ,69 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,69 Poistot yhteensä ,75 15 (17)

17 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Päiväkirja Pääkirja Tase Seurantaraportit Kirjanpidon tapahtuma/tositelajit Kirjanpidon saldolajit A 02 Lopullinen avaavatase 02- avaavatase B A1 Talousarvio 05-talousarvio B K1 Käyttösuunnitelma 06-määrärahansiirrot B M1 Talousarvio muutokset 15-ta-muutos/lisämäärärahat E V1 Edellisen vuoden toteutuneet 11-ed.vuoden toteutuneet E V5 Edellisen vuoden talousarvio 26-ed.vuoden talousarvio E V6 Ed.ed.vuoden toteutuneet 28-ed.ed.vuoden toteutuneet T 03 Kassatositteet/käsinkirjattu 03- toteutuneet T 04 Muistiotositteet/käsinkirjattu 03- toteutuneet T 6L Sisäiset laskut/rondokierto 03- toteutuneet T 6J Kassatositteet/ CPU 03- toteutuneet T 6K Kokopankki/ Analyste 03- toteutuneet T 6R Myyntireskontra 03- toteutuneet T 29 Ostolaskut/ostoreskontra 03- toteutuneet T 25 Laskun käsinmaksu 03- toteutuneet T 2A Laskun automaattimaksatus 03- toteutuneet T 2Y Ostokirjausten yhdistely 03- toteutuneet U 24 Laskun mitätöinti 03- toteutuneet T 6M Maksuli/sairaalan laskutus 03- toteutuneet T 6P Palkkatositteet 03- toteutuneet T 6T Posti- ja puhelinmaksut 03- toteutuneet T 6H Perusturva/pro-consona 03- toteutuneet T 7K Varikon laskutukset(sähköj.konek.korjaamo) 03- toteutuneet T 7M Sonet varastosiirto 03- toteutuneet T 7S Sonet sairaala varastosiirto T 18 Investointien aktivointi taseeseen 03- toteutuneet T 6I Sumupoistot 03- toteutuneet T 30 Kirjatut myyntilaskut 03- toteutuneet T 31 Laskutus 03- toteutuneet T 34 Kohdistetut hyvityslaskut 03- toteutuneet T 35 Kuittaus/yhdistely 03- toteutuneet T 36 Manuaalisuoritukset 03- toteutuneet T 37 Viitesuoritukset 03- toteutuneet T 38 Suoritusten mitätöinti 03- toteutuneet T 39 Viivästyskorkolaskut 03- toteutuneet T 3Y Myyntikirjausten yhdistely 03- toteutuneet T 91 Laskutusten yhdistely 03- toteutuneet T 3P Poistetut 03- toteutuneet 16 (17)

18