KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO liikelaitoskuntayhtymä

Transkriptio

1 KESKI-SAVON JÄTEHUOLTO liikelaitoskuntayhtymä Y-tunnus TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus...2 Hallinto...3 Sisäisen valvonnan järjestäminen...5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä...5 Henkilöstö...6 Taloushallinto...6 Jätteenkuljetus...6 Riikinnevan jätelaitos...6 Jätelaitoksen vesitarkkailu...7 Kierrätys ja hyödyntäminen...7 Ser-romu...8 Jätemaksut...8 Jäteneuvonta...8 Tulevaisuus...9 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...9 Toiminnan painopistealueet ja toteutuminen...10 Tase...16 Rahoitusosan toteutuminen...19 Investointien toteutuminen...20 Liitetiedot...21 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista ja säilytys...25 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä...26 Tilinpäätösmerkintä (25)

3 Toimitusjohtajan katsaus Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän tilivuosi toteutui hieman alle suunnitelman. Liikevaihto oli ,70 euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna ,87 euroa. Liikeylijäämä oli ,39 euroa ylijäämäinen, ennen rahoituskuluja, satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja. Tulosennuste ei aivan toteutunut, sillä ylijäämä ennen varauksia jäi euroa ennustetta heikommaksi. Tulos on kuitenkin tyydyttävä, koska jätemaksut pidettiin vuonna 2012 edellisvuoden tasolla yleisestä kustannusnoususta huolimatta. Kassavarat olivat riittävät ja toiminta ja investointimenot katettiin tulorahoituksella. Liikelaitoskuntayhtymän aloittaessa Varkauden kaupungin myöntämä käyttötalouslaina maksettiin suunnitelman mukaisesti pois kesäkuun lopussa Uusi yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen ensimmäinen osa, otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa, sen pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Teoreettisten laskelmien perusteella sen täyttötilavuuden arveltiin riittävän vuoden 2014 loppuun, mutta lokakuussa tehdyn mittauksen mukaan ensimmäinen osa täyttyy vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on noin 2.8 hehtaaria, joka tehtiin perusmaanrakennustöiden osalta valmiiksi vuoden 2010 aikana. Loppusijoitusalueen toisen osan pinta-ala on noin 1,6 hehtaaria, tälle alueelle on rakennettava kaatopaikka-asetuksen mukaiset pohjarakenteet vuoden 2013 aikana, karkea kustannusarvio on haarukassa euroa, kustannusarvio täsmentyy kevään aikana. Riikinnevan jätelaitoksen ympäristölupapäivitys oli jätettävä Aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi menneen vuoden loppuun mennessä. Lupapäivityksen yhteydessä haetaan vanhan, 2010 käytöstä poistetun loppusijoitusalueen jälkihoitotöille jatkoaikaa kaksi vuotta. Vanhan loppusijoitusalueen jälkihoitotöitä jatkettiin edelleen. Lupapäivityksen hyväksytyksi jättämisen jälkeen Aluehallintovirasto on pyytänyt joitakin lisäselvityksiä, joista kaksi saattaa aiheuttaa seuraaville vuosille melko suuria investointitarpeita. Lisäselvityspyynnössään Aluehallintovirasto pyysi selvitystä jätelaitoksen jätevesien tasausaltaan pohjan tiivistämiskustannuksista ja kaatopaikkakaasun hyödyntämismahdollisuuksista, esimerkiksi johtamalla ne tulevan jätevoimalan polttoaineeksi. Lupaehtoihin kirjattuna nämä vaatimukset tulisivat aiheuttamaan useiden satojentuhansien euron kustannukset tuleville vuosille. Riikinnevan jätelaitokselle sijoittuva seitsemän jäteyhtiön ja Varkauden Aluelämpö Oy:n jätteenpolttolaitoshanke on edennyt ja mukana olevat yhtiöt allekirjoittivat osakassopimuksen joulukuun 11. päivä. Hankintamenettely laitoksen toimittajasta on käynnistetty ja voimalaitoksen ympäristölupa jätetään vuoden 2013 alkupuolella. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnalle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kiitän johtokuntaa, yhtymäkokousedustajia ja sidosryhmien edustajia, hyvin sujuneesta ja tavoitteellisesta yhteistyöstä. Jarmo Vepsäläinen toimitusjohtaja 2 (25)

4 Hallinto Liikelaitoskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien nimeämä yhtymäkokous. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Yhtymäkokousedustajat kunnittain: Leppävirta: Huttunen Päivi SDP Suihkonen Tuomo KESK varapuheenjohtaja Heinävesi: Juva: Joroinen: Gustafsson Auvo Markku Venäläinen Jalonen Markku Oinonen Marjatta Kuutti Väinö Hytönen Hilkka KESK SDP KOK SDP SIT KD Varkaus: Marja Jouppila KOK puheenjohtaja Juha Soininen SDP Liikelaitoskuntayhtymän varsinaisena toimielimenä toimii johtokunta, johon kuuluu perustamissopimuksen mukaan viisi jäsentä. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta kokoontui v kuusi kertaa. Johtokunta kunnittain: Leppävirta: Ossi Valtonen maanrakennusmestari asti Virve Wright tekninen johtaja alkaen Heinävesi: Juva: Joroinen: Varkaus: Markku Venäläinen Pekka Lyytikäinen Merja Koivula-Laukka Arto Lehtonen rakennusmestari kuntatekniikanpäällikkö tekninen johtaja tekninen johtaja 3 (25)

5 Tarkastuslautakunta: Auvo Gustafsson puheenjohtaja Heinävesi Helena Riikonen varapuheenjohtaja Leppävirta Markku Jalonen jäsen Juva Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Tilintarkastus: Liikelaitos kuntayhtymän tilintarkastajana toimi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana Eeva-Liisa Auvinen. 4 (25)

6 Sisäisen valvonnan järjestäminen Johtokunta ja toimitusjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa. Säännölliseen valvontaan kuuluvat mm. toiminnan ja toimintapoikkeamien seuranta, talousarvion toteutumisen seuranta ja laskutuksen jätetaksan mukaisuus. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toimintariski Paikallinen asema loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen käsittelyssä takaa vakaan tulopohjan. Hinnoittelun pohjana on yleinen vastaavasta toiminnasta perittävä hintataso. Loppusijoitettavan jätteen määrä on yleensä seurannut talouden yleistä kehitystä ja viimeisen 20 vuoden aikana, vaihdellen noin 10 prosentin tarkkuudella tonnin molemmin puolin. Vuonna 2016 suuri osa loppusijoitettavasta jätteestä ohjataan energian tuotantoon. Riikinnevan jätelaitokselle sijoittuva jätteenpolttolaitos ei tämän hetken tiedon mukaan nosta Keski-Savon Jätehuollon käsittelykustannuksia, vaikka jätteenpolttolaitoksen omistusosuuden mukainen oman pääoman tarve on 1,1 2,3 milj. euroa. Jätteenpolttolaitoksen vastaanottohinta on pienempi, kuin jätevero ja investoinnit loppusijoitusalueisiin pienenevät. Toiminta on pitkälläkin aikavälillä vakaata, eikä sisällä riskiä tulopohjan nopeasta vähenemisestä. Muuttuvat kustannukset vaihtelevat vuosittain melko vähän ja ovat ennakoitavissa työmarkkina- ja palvelusopimusten muuttuessa. Riikinnevan jätelaitoksen ympäristölupapäivitys oli jätettävä Aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Lupapäivityksen hyväksytyksi jättämisen jälkeen Aluehallintovirasto pyysi selvitystä jätelaitoksen jätevesien tasausaltaan pohjan tiivistämiskustannuksista ja kaatopaikkakaasun hyödyntämismahdollisuuksista, esimerkiksi johtamalla ne tulevan jätevoimalan polttoaineeksi. Tasausaltaan pohja on aikanaan louhittu eikä pohjan tiiveydestä ole tarkkaa tietoa. Allasta lähinnä olevissa havaintopisteissä on todettavissa suotovesien kuormitusta sähkönjohtavuuden ja typen pitoisuuksissa. Kokonaistypestä huomattava osa on ammoniumtyppeä, joka osoittaa kuormituksen tulevan kaatopaikkavesistä. Pitoisuudet ovat kuitenkin olleet tarkkailujakson samalla tasolla, joten kuormituksen nousua altaasta ei voida osoittaa. Tasausaltaan kunnostamisen tarvetta arvioitaessa tulisi huomioida suhteellisen pienten pitoisuuksien lisäksi se, että jätelaitoksen likaisten suotovesien määrä tulee vähenemään merkittävästi vuoden 2012 jälkeen, kun vanha, noin 7,5 ha:n kokoinen täyttöalue on suljettu ja alueen kaikki sade- ja sulamisvedet johdetaan pintarakenteen päältä pois täyttöalueelta puhtaina vesinä. 5 (25)

7 Uusi täyttöalue on pinta-alaltaan 1,3-1,4 ha/täyttölohko, joten muodostuvien vesien määrä vähenee oleellisesti. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen koostumus muuttuu oleellisesti vuoden 2015 jälkeen, kun biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan, ja sekalainen yhdyskuntajäte tullaan toimittamaan energiahyötykäyttöön. Kustannusarvio tasausaltaan pohjan muotoilulle ja tiivistysrakenteelle on noin Kustannukset on arvioitu nykyistä pienemmän altaan pinta-alalle noin 2000 m 2 * 100 /m 2. Yksikköhintaan sisältyy tasaus- ja kantavat kerrokset ja kaatopaikkamääräysten mukaiset tiivistysrakenteet, esim. tiivisasfalteista. Jätelaitoksen alueelle on suunnitteilla jätteenpolttolaitos ja kaasun hyödyntämismahdollisuudet tulevassa laitoksessa tarkentuvat polttolaitoshankkeen edetessä. Toisaalta vanhan loppusijoitusalueen kaasumäärä on arvioitu niin pieneksi, että se on voitu nykyisten lupaehtojen mukaan käsitellä biologisesti. Mikäli lupaehtoihin sisältyy jatkossa vaatimus kaasun hyödyntämisestä jätteenpolttolaitoksessa, pitäisi vanhan loppusijoitusalueen kaasunkeräyskaivoista kaasu imeä erillisellä pumppauslaitoksella ja johtaa se jätteenpolttolaitokseen. Kustannuksia on vaikea arvioida ilman esisuunnittelua, mutta merkittävistä kustannuksista olisi kysymys. Henkilöstö Jätehuollon henkilöstömäärä oli vuoden vaihteessa toimitusjohtajan lisäksi, jäteneuvoja, jätelaitoksen työnjohtaja ja neljä jätelaitoksen hoitajaa. Taloushallinto Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä ostaa laskutus- ja kuljetustenhallintapalvelut sekä taloushallintopalvelut kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin konsernipalvelu-yksiköltä. Jätteenkuljetus Jätteenkuljetusten uusi sopimuskausi alkoi Puijon Kiinteistöhuolto Oy Kuopiosta hoitaa jätekuljetukset muissa kunnissa paitsi Juvalla. Juvalla jätteenkuljetukset hoitaa Sita Finland Oy, joka käyttää alihankkijanaan RL-Huolinta Oy:tä Mikkelistä. Jätteenkuljetussopimusten pituus on viisi vuotta ja lisäksi kaksi optiovuotta. Option käytöstä on sopimuksen mukaan päätettävä mennessä. Jätekuljetusten täsmällisyys oli hyvällä tasolla ja reklamaatioiden määrä oli alle tavoitetason. Riikinnevan jätelaitos Loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä vastaanotettiin jätehuollon toimialueelta tonnia, mikä on noin tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 jätelaitoksella kirjattiin n käyntitapahtumaa, josta pienasiakkaita oli n (25)

8 Jätelaitoksen vesitarkkailu Jätelaitoksen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin sekä jätepenkan suotoveden tilaan tarkkaillaan säännöllisesti. Pinta- ja pohjavesistä otettaan näytteet neljä kertaa vuodessa ja suotoveden koostumusta seurataan viikoittain. Tarkkailutulosten perusteella kaatopaikan vaikutus vesien tilaan on vähäinen. Tasausaltaan suotovesi oli edellisvuosien tavoin väkevää suotovettä. Vuonna 2012 pumpattiin jätevettä Akonniemen puhdistamolle yhteensä m3. Määrä on korkein moniin vuosiin ja johtuu sateisesta kesästä. Kierrätys ja hyödyntäminen Jätteenpoltto Riikinnevan jätelaitokselle sijoittuva seitsemän jäteyhtiön ja Varkauden Aluelämpö Oy:n jätteenpolttolaitoshanke on edennyt suunnitellusti. Mukana olevat yhtiöt allekirjoittivat osakassopimuksen joulukuun 11. päivä. Riikinvoima Oy niminen osakeyhtiön perustettiin alkuvuodesta Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän osuus yhtiön osakkeista on 11,52 %. Jyväskylän seudun jäteyhtiölle Mustankorkea Oy:lle on osakassopimuksessa varattu oikeus liittyä myöhemmin osakkaaksi Riikinvoima Oy:n, jos niin tapahtuu kaikki jäteyhtiöt myyvät Mustankorkea Oy:lle omistusosuutensa osakkeita, siten että Mustankorkea Oy:n osuudeksi tulee 17,20 %. Keski-Savon Jätehuollon osuus olisi siinä tapauksessa 5,34 %. Oman pääoman sijoituksen kannalta Mustankorkea Oy:n mukaan tulo pudottaisi Keski- Savon Jätehuollon sijoitetun pääoman tarpeen noin 2,3 milj. eurosta noin 1,1 milj. euroon. Hankintamenettely laitoksen toimittajasta on käynnistetty ja voimalaitoksen ympäristölupa jätetään vuoden 2013 alkupuolella. Voimalaitoksen sijoituspaikaksi on varmistunut Riikinnevan jätelaitoksen alue. Maaperätutkimukset laitoksen sijoituspaikasta on tehty ja todettu maaperä riittävän kantavaksi. Rakentaminen pyritään aloittamaan 2013 syksyllä ja käyttöönotto tapahtuisi vuoden 2016 alussa. Biojätteen käsittely Jätehuoltoalueelta kerättiin viime vuonna biojätettä 800 tn. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Biojäte kompostoidaan Akonniemen kompostointilaitoksella. Ennakkotietojen mukaan uuteen jäteasetukseen sisältyy biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen täyskielto vuonna Biohajoavaa jätettä ovat lähes kaikki orgaaniset jätteet. Vaatimus voidaan saavuttaa, ohjaamalla materiaalina kierrätyskelvoton jäte energiatuotantoon. Keräyskartonki ja ruskea pahvi Keräyskartongin kuljetetaan Paperinkeräys Oy:n laitokselle Kuopioon. Ratkaisun piti olla väliaikainen, mutta toistaiseksi Paperinkeräys Oy ei ole edistynyt suunnitelmassaan välikuormausaseman perustamisesta Varkauteen. 7 (25)

9 Puujäte Riikinnevan jätelaitokselle vastaanotettu purkupuujäte on haketettu ja toimitettu Heinäveden Aluelämpö Oy:lle. Haketta tehtiin Riikinnevan jätelaitoksella noin m 3, joka toimitettiin Heinäveden Aluelämpö Oy:lle. Ser-romu Ser-romua otettiin vastaan jätehuollon toimialueelta yhteensä 456 tonnia, joka oli 30 tonnia vähemmän, kuin vuotta aiemmin. Ekotorin osuus oli 240 tonnia ja Riikinneva jätelaitoksen 216 tonnia. Jätemaksut Jätemaksuja ei korotettu. Jätelaitosyhdistyksen vuoden 2010 hintoihin perustuvan jätteenkuljetusten hintavertailun mukaan 240 litran jäteastian tyhjennys maksoi kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa keskimäärin 6,14 euroa tyhjennyskerta, Keski- Savon Jätehuollon alueella vastaava hinta oli 5,51 euroa ja 600 litran jäteastian tyhjennys maksoi arvonlisäveroineen valtakunnassa keskimäärin 10,20 euroa tyhjennyskerta. Keski-Savon Jätehuollon alueella hinta oli 9,26 euroa. Jätelain 44 mukaan, jos kunta tai kuntien omistama jäteyhtiö hoitaa kunnan velvollisuudeksi säädetyn jätehuollon lisäksi muuta jätehuoltoa esimerkiksi elinkeinoelämän jätehuoltoa, se on eriteltävä kirjanpidossa ja siitä on laadittava tilikausittain erilliset laskelmat, jotka kuvaavat toiminnan taloudellista tulosta. Tilintarkastajien on tarkastettava laskelmat osana yhtiön lakisääteistä tilintarkastusta. Laskelmat on liitettävä kunnan tai yhtiön tilinpäätökseen. Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä ei hoida kuntien velvollisuuksiin kuulumatonta jätehuoltoa, kuin jätelain 33 tarkoittamassa tapauksessa, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Keski-Savon Jätehuollolla ei ole erillistä jätemaksutaksaa jätelain 33 mukaiselle jätehuoltopalvelulle, minkä mukaan kuntien velvollisuuksiin kuulumattomille lain 33 mukaiset tai muut mahdolliset jätehuoltopalvelut hinnoiteltaisiin. Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä ei aktiivisesti tarjoa jätehuoltopalvelujaan muille kuin sen tehtäviin kuuluville tahoille. Erillistä kirjanpitoa jätelain 33 mukaisesti hoidettavalle osalle jätehuoltoa ei tarvita, koska mainitun perälautamallin mukaiset jätteet kerätään ja käsitellään kuntien hoidettavaksi säädetyn jätehuollon kanssa yhdessä ja saman jätetaksan mukaisilla hinnoitteluperusteilla Jäteneuvonta Jäteneuvojan toimi siirtyi Keski-Savon Ympäristötoimelta Keski-Savon Jätehuollon vastuulle vuoden 2012 alusta. Neuvonta käynnistyi vilkkaana heti alkuvuodesta erilaisin oppilaitosten neuvontakäynnein. Yhteistyötä tehtiin mm. Varkauden teatterin kanssa ja kevään ohjelmistossa olikin vahvasti jäte- ja kierrätysmaailmasta inspiraatiota saanut Pelastakaa Röllimetsä- näytelmä, joka pyöri teatterissa koko vuoden. 8 (25)

10 Neuvontayhteistyötä tehtiin Jätelaitosyhdistyksen, HSY:n ja Vesilaitosyhdistyksen käynnistämällä valtakunnallisella vaarallisen jätteen Pieni mutta vaarallinen kampanjalla, jonka yhteydessä järjestettiin Juvan ja Heinäveden kunnissa vaarallisen jätteen keräystempaukset. Keväällä järjestettiin Pohjois-Savon Marttojen kanssa Kompostointi-ilta Leppävirralla ja koulujen kanssa yhteistyössä järjestettiin keväällä perinteiseen tapaan roskien keräystempaus. Kesällä päivitettiin Rakennusjätteen ABC -opas uuteen ulkoasuun yhteistyössä Puhas Oy:n, Jätekukko Oy:n, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n ja Metsäsairila Oy:n kanssa. Yhteistyötä jatkettiin osallistumalla toimialueen ala-asteille suunnatun kierrätysaiheisen opetusmateriaalin Roskasakki -kirjan ja siihen liittyvän puuhakirjan hankintaan. Loppuvuodesta jäteyhtiöiden neuvojat kokosivat voimansa yhteen Tuikkujahti-kisan tiimoilta, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa nyt myös Keski-Savon Jätehuollon toimialueella. Kilpailu sai hyvän alun ja tuikkujahdille on toivottu jatkoa sekä opettajien että oppilaiden puolesta myös ensi vuodelle. Puhelinneuvontaa työllistää erityisesti kesällä, sillä normaaliin tapaan ulkopaikkakuntalaiset kesäasukkaat tiedustelivat eri kierrätysmahdollisuuksista ja jätehuoltopalveluista. Vuonna 2012 aloitettiin Leppävirran ja Varkauden terveyskeskuksissa jätehuoltosuunnitelmien päivittäminen ja tämän seurauksena mm. Leppävirran terveyskeskuksen lajittelukäytäntöjä saatiin parannettua, jonka ansiosta jätemateriaalien kierrätysprosentti esim. keräyskartongin ja keräysmetallin osalta parantui yli 100 % edelliseen vuoteen verrattuna. Syksyllä järjestettiin jälleen suosittu kierrätys- ja kirpputoritapahtuma Takakonttikirppis. Syksyn aikana jäteneuvoja vieraili oppilaitoksissa pitämässä jäteneuvontaluentoja. Vuonna 2012 jäteneuvoja neuvoi tai tapasi henkilökohtaisesti yli 1300 asiakasta. Uuden jätelain voimaantulon vuoksi käynnistettiin yhteistyössä kuntien jätehuoltomääräysten päivitysprojekti, jonka sihteerinä toimii jäteneuvoja. Tulevaisuus Uusi jätelaki ja siihen liittyvä asetus tuli voimaan toukokuussa Kuntien vastuulla on edelleen asumisessa ja julkisissa laitoksissa syntyvät jätteet. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan vuonna 2016, tämän vuoksi tärkein meneillään oleva hanke on Riikinnevan jätelaitokselle sijoittuva voimalahanke. Toteutuessaan hanke olisi Keski-Savon Jätehuollon energiahyödyntämisen lisäksi koko Itä-Suomen jätteenkäsittelyratkaisu. Ratkaisu olisi Keski-Savon alueelle myös kustannustehokas, koska siitä ei aiheutuisi kuljetus- tai käsittelykustannusten muodossa kustannuspainetta jätemaksuihin. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän tilivuosi toteutui hieman alle suunnitelman. Liikevaihto oli ,70 euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna ,87 euroa. Liikeylijäämä oli ,39 euroa ennen rahoituskuluja, satunnaisia eriä ja tilinpäätössiirtoja. 9 (25)

11 Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat ,91, josta euroa kertyi Ekovoima hankkeen saamista Savon Liiton avustuksesta. Tulosennuste ei aivan toteutunut, sillä ylijäämä ennen varauksia jäi euroa ennustetta heikommaksi. Tulos on kuitenkin tyydyttävä, koska jätemaksut pidettiin vuonna 2012 edellisvuoden tasolla yleisestä kustannusnoususta huolimatta. Kassavarat olivat riittävät ja toiminta ja investointimenot katettiin tulorahoituksella. Liikelaitoskuntayhtymän aloittaessa Varkauden kaupungin myöntämä käyttötalouslaina maksettiin suunnitelman mukaisesti pois kesäkuun lopussa Rahavarat kasvoivat euroa, joten maksuvalmius parani. Toiminnan painopistealueet ja toteutuminen Jätekuljetukset toimivat täsmällisesti ja kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Kaikilla kiinteistöillä mahdollisuus toimittaa jätteet jätekuljetuksen piiriin. Jäteneuvontaa kehitetään Kannustetaan materiaalikierrätykseen toimivalla ekopisteverkostolla sekä kierrätyskeskustoimintaa tukemalla. Ongelmajätteiden vastaanotto. Jätelaitosta hoidetaan ympäristölupamääräysten mukaisesti. Asiakas ja kuntalainen: 1.Hyvinvoiva kuntalainen Kriittinen menestystekijä Hyvinvointia edistävä, turvallinen ja viihtyisä ympäristö Tavoite 2012 Mittari /tavoitetaso Toteutuma Säännölliset jätekuljetukset. Poikkeamia alle 1% päivittäisestä tyhjennysmäärästä. Poikkeamia oli pistokokein suoritetussa seurannassa alle 1 % Asiakas ja kuntalainen: 2.Toimivat palvelut Kriittinen menestystekijä Lakisääteisten ja muiden palveluiden hyvä saatavuus Tavoite 2012 Mittari /tavoitetaso Toteutuma Kaikilla mahdollisuus Jätteen vastaanot- Vastaanottopisteikuljetuksen liittyä jätteentopisteitä lisätään den lisätarvetta ei piiriin tarvittaessa ollut. Jätelaitos toimii lupaehtojen mukaisesti Rakenteet ja palveluprosessit: 1.Tehokkaasti tuotetut palvelut Ympäristövahinkoja ei tapahdu Vahinkoja ei tapahtunut. Kriittinen menestystekijä Palvelusuoritteen hinta on kilpailukykyinen Tavoite 2012 Mittari /tavoitetaso Toteutuma Vertailu valtakunnallisiin yksikköhintoihin. Jätehuollon yksikköhinnat ovat valtakunnan keskiarvossa tai alle. Jätehuollon yksikköhinnat olivat alle valtakunnan keskiarvon. 10 (25)

12 Investointien toteutuminen Taloussuunnitelmassa oli investointimenoihin varattu euroa kuljetuskaluston uusimiseen ja jätelaitoksen jätteenkäsittelyrakenteiden materiaali- ja rakentamiskustannuksiin. Investointimenoihin käytettiin yhteensä ,53 euroa. Jätelaitoksen vanha kevyt kuorma-auto, vuosimallia 1997, korvattiin uudemmalla vuosimallia 2010 olevalla käytetyllä kevyt kuorma-autolla. Vanha auto annettiin vaihdossa osana ostohintaa ja investointirahaa käytettiin ,67 euroa. Jätelaitoksen rakenteiden korjauksiin ja kehittämiseen käytettiin ,86 euroa. Jätelaitosalueen käsittelyalueiden toimivuutta ja ympäristösuojelun vaatimia rakenteita parannettiin toiminnan laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. 11 (25)

13 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,83 Liiketoiminnan muut tuotot , ,24 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ , ,07 Materiaalit ja palvelut , ,80 Ostot tilikauden aikana , ,18 Palvelujen ostot , ,62 Henkilöstökulut , ,81 Palkat ja palkkiot , ,27 Henkilösivukulut , ,54 Eläkekulut , ,62 Muut henkilösivukulut , ,92 Poistot ja arvonalentumiset , ,75 Suunnitelman mukaiset poistot , ,75 Liiketoiminnan muut kulut , ,69 Muut kulut , ,69 Pakolliset varaukset ,00 0,00 LIIKETOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ , ,05 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,02 Rahoitustuotot ja kulut , ,70 Muut korko- ja rahoitustuotot 457,46 275,94 Muut rahoitustuotot 457,46 275,94 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,64 Kunnalle maksetut korkokulut , ,64 Muille maksetut korkokulut -216,41 Korvaus peruspääomasta , ,71 Muut rahoituskulut -543,04-447,88 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ja varauksia , ,32 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,32 VARAUKSET Pakolliset varaukset ,00 Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys(+) , ,00 Tuloverot , ,91 Tilikauden verot , ,91 Aikaisempien tilikauden.tuloverot ,18 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 8 361, ,41 12 (25)

14 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman 13,7 28,7 tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 13,7 28,7 -tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton Voitto, % -tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen 3,6 11,5 osuuden liikelaitoksen yli-(ali)jäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos tunnusluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista 13 (25)

15 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja kulut Tulorahoituksen korjauserät (pakollinen varaus) Verot Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos/kunta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat (25)

16 Liikelaitoksen rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 1,1 14,5 - kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Tunnusluvun asteikko: -tulorahoitus riittävä, jos arvo 1 tai suurempi jos arvo alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa Kassan riittävyys (pv) tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla Quick Ratio 1,9 1,4 - Maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnusluvun asteikko -hyvä 2, tyydyttävä 1-2, heikko: alle 1 Current Ratio 1,9 1,4 - Käyttöpääoman suhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnusluvun asteikko -hyvä, yli 1, tyydyttävä: 0-5, heikko: alle 0,5 15 (25)

17 Tase KESKI-SAVON JÄTEHUOLLON LIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄ TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Peruspääoma , ,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Edell.tilikausien yli-/alijäämä ,41 Maa- ja vesirakenteet , ,00 Tilikauden ylijäämä 8 361, ,41 Rakennukset , ,28 OMA PÄÄOMA , ,41 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,04 Koneet ja kalusto , ,37 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PYSYVÄT VASTAAVAT , ,69 VAPAAEHOISET VARAUSET VAIHTUVAT VASTAAVAT Investointivaraus , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET SAAMISET Kaatopaikan jälkihoito , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,14 VIERAS PÄÄOMA Lainasaamiset Muut saamiset 2 783, ,80 Lyhytaikainen Lainat rahoitus-ja vak.laitoks. Saamiset yhteensä , ,94 Lainat kunnalta 0, ,00 Saadut ennakot Ostovelat , ,21 Rahat ja pankkisaamiset Muut velat , ,66 Rahat ja pankkisaamiset , ,31 Siirtovelat , ,66 Lyhytaikainen , ,53 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,25 VIERAS PÄÄOMA , ,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,94 VASTATTAVA YHTEENSÄ , ,94 Varkaudessa 1. päivänä helmikuuta 2013 Laat: Anna Holopainen Kirjanpitopäällikkö 16 (25)

18 TASEEN LIITETIEDOT Taseen loppusumma ,19 e. Lyhytaikaisten saamisten myyntisaamisiin sisältyy saamisia kaupungilta 0,00 e. Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy maksuvalmiuslainaa kaupungilta 0,00 e. Ostovelkoja kaupungilta on ,91e. Siirtovelat, ,66 e on palkkojen ja henkilöstökulujen jaksotus TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 66,6 67,61 -omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % 20,3 21,7 -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta e ,0 - Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. 17 (25)

19 Talousarvion toteutuminen Ta+muutokset Toteutunut 2012 Poikkeama Liikevaihto , Liiketoiminnan muut tuotot , LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ , Materiaalit ja palvelut , Ostot tilikauden aikana , Palvelujen ostot , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman mukaiset poistot , Liiketoiminnan muut kulut , Muut kulut , Pakolliset varaukset , LIIKETOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ , Liikeylijäämä (alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut korko- ja rahoitustuotot 0 457, Muut rahoitustuotot 0 475, Korkokulut ja muut rahoituskulut , Kunnalle maksetut korkokulut ,40 0 Korvaus peruspääomasta ,71 Muut rahoituskulut , Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ja , varauksia Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Vapaaehtoisten varausten lisäys (-)/vähennys (+) , Tuloverot , Tilikauden verot , Aikaisempien tilikauden. tuloverot , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,10 18 (25)

20 Rahoitusosan toteutuminen Talousarvio 2012 Toteuma 2012 Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) ,61 Poistot ja arvonalentumiset ,00 Rahoitustuotot ja -kulut ,00 Tulorahoituksen korjauserät (pakollinen varaus) , ,61 Verot Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Toiminta ja investoinnit, rahavirta Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos/kunta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat (25)