Asiantuntijalausunto. Maakunta- ja soteuudistuksen edellyttämät ICT-ratkaisut, uudistusta varten tarvittava valmistelu ja sen aikataulu

Transkriptio

1 Kela 46/010/2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJAN 12 JA 13 ARTIKLAN MUKAISEN ILMOITUKSEN ANTAMISEKSI ANNETUN HALLITUKSEN ESITYKSEN (HE 15/2017 VP) Teema: HE 15/2017 edellyttämien ICT-ratkaisujen, tiedolla johtamisen, laaturekistereiden sekä SoteDigi Oy:n nykytilanne sekä uudistusta varten tarvittava valmistelu ja sen aikataulu Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Kansaneläkelaitokselta asiantuntijalausuntoa HE 15/2017 edellyttämien ICT-ratkaisujen, tiedolla johtamisen, laaturekistereiden sekä SoteDigi Oy:n nykytilanteesta sekä arviota uudistusta varten tarvittavasta valmistelusta ja sen aikataulusta. Lausumme kunnioittaen seuraavaa. Maakunta- ja soteuudistuksen edellyttämät ICT-ratkaisut, uudistusta varten tarvittava valmistelu ja sen aikataulu Kansaneläkelaitoksella on kattava kokemus valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-palveluiden tuottamisesta. Kelan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittäjänä ja toimintakriittisten ICTpalveluiden rakentajana ja ylläpitäjänä on määritelty asiakastietolaissa (159/2007) ja laissa sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007). Lisäksi hallituksen esityksessä 15/2017 Kelan tehtäviksi on määritelty kehittää ja tuottaa valinnanvapauden ja maksatuksen valtakunnalliset tiedonhallintapalvelut ja kehittää edelleen em. Kanta-palveluita mahdollistamaan uudistuksen toimeenpano erityisesti potilas- ja asiakastietojen käytön ja rekisterien ylläpidon osalta. Maakunta- ja sote-uudistuksen ja sen osana valinnanvapauden ICT-ratkaisut edellyttävät huomattavan panostuksen uusiin tietojärjestelmiin ja niiden väliseen integraatioon. Erityisen haasteen ICT-kehittämiselle aiheuttaa sen, että samanaikaisesti tulee kehittää uutta toimintaa ja turvata toimintojen jatkuvuus ja asiakkaiden saamien palvelujen häiriöttömyys. Jo tällä hetkellä on selvästi näkyvissä, että pullonkaulaksi ICT-ratkaisujen kehittämisessä tulee muodostumaan osaavan, kokonaisuuden hallitsevan ja sote-substanssin tuntevan ICT-henkilöstön puute. Maakunta- ja soteuudistuksen edellyttämien ICT-ratkaisujen toteutus on jo nyt ns. kriittisellä polulla. Kansaneläkelaitos on käynnistänyt sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sille osoitettavien KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 1 (6)

2 valtakunnallisten palveluiden kehittämistyön jo vuonna Erittäin tiukka aikataulu on edellyttänyt Kansaeläkelaitokselta myös sisäistä resurssien uudelleenkohdentamista. Kansaneläkelaitos on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden valtakunnallisten toimijoiden yhteiseen valmisteluun, jossa pyritään priorisoimaan uudistuksen edellyttämät toimenpiteet ja niiden järjestys. Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan merkittävä haaste maakunta- ja soteuudistuksen ICT-järjestelmien toimeenpanossa on eri toimijoiden vastuiden, tehtävien ja rakennettavien ICT-palveluiden yhteensovittaminen. Tätä kokonaisuutta ja toimijoiden rooleja sekä ohjauksessa että toimeenpanossa tulisi nopeasti selkeyttää. Maakunta- ja soteuudistuksen ICT-ratkaisujen toteutus tulee väistämättä etenemään vaiheittain ja siirtymäaika tulee olemaan pitkä. Kansaneläkelaitos arvioi, että myös valtakunnallisten palveluiden aikatauluja jouduttaneen tarkistamaan. Erityisen haasteelliseksi Kansaneläkelaitos arvioi tulevien maakuntien asiakas- ja potilastietojärjestelmien maakunnallisen rekisterinpidon ja valinnanvapauden edellyttämien muutosten toteuttamisen tavoiteaikataulussa. Maakunta- ja sote-uudistuksen riskeistä suurin liittyy nimenomaan toimeenpanon edellyttämien ICT-muutosten ja niiden kokonaiskäyttöönoton aikatauluun sekä valtakunnallisten ja maakunnissa tapahtuvien muutosten synkronointiin. Myös Kansaneläkelaitoksen vastuulle esitettyjen tehtävien ja toiminnan muutosten kannalta uudistuksen voimaantulo on liian tiukka. Aikatauluja tulisi siirtää vähintään vuodella eteenpäin. Tietojärjestelmien tavoitetila kokonaisuudessaan valmistunee aikaisintaan vuonna Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset tulisi muuttaa tämän mukaan etenemään vaiheittain. Muutokseen riskienhallintaa tulisi vahvistaa ja arvioida ja dokumentoida tarvittavat riskien minimoimisen toimenpiteet. Pilotointeja koskevaa aikataulua tulisi vaiheistaa valinnanvapautta koskevaa lainsäädäntöä ja sen voimaantuloa vastaavaksi. Maakuntien liikelaitosten aloitusajankohta sekä sote-keskusten käynnistyminen tulisi synkronoida samaan ajankohtaan. Suun terveydenhuollon yksiköiden osalta tulee tavoitetilaa ja siirtymävaiheen ratkaisua vielä yhteensovittaa, koska siirtymäkaudelle esitetyt ratkaisut poikkeavat vahvasti tavoitetilan ratkaisusta. Kansaneläkelaitos pitää tärkeänä, että maakunta- ja soteuudistuksen ICTratkaisujen kehittämiselle varmistetaan riittävä rahoitus lainsäädännöllä. Uudistuksen tavoitteiden ja erityisesti kustannussäästöjen toteutumisen on esitetty perustuvan huomattavassa määrin digitalisaation toimeenpanoon. Kansaneläkelaitos korostaa, että jo vuoden 2019 budjetin valmistelussa on pystyttävä kohdentamaan lisärahoitusta ICT-ratkaisujen kehittämiseen sekä valtakunnallisella tasolla että tuleville maakunnille. Uudistuksen toimeenpanon KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 2 (6)

3 rahoituksen ja sen kohdentamisen tulisi olla nykyistä suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää, jolloin toiminnan suunnittelulla olisi paremmat edellytykset. Kansaneläkelaitos ei pidä tarkoituksenmukaisena budjettileikkauksia erityisesti niiden toimijoiden osalta, joille hallituksen esityksessä esitetään merkittäviä uusia tehtäviä. SoteDigi oy:n nykytilanne Kansaneläkelaitos pitää tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen toimijan perustamista digitaalisten palveluiden ja yhteentoimivuuden kehittämiseksi. SoteDigi oy:lle kohdennettu merkittävä rahoitus voi tarkoituksenmukaisella ja suunnitelmallisella tavalla käytettynä nopeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja yhtenäisten toimintatapojen ja asiakkaiden sähköisten palveluiden käyttöönottoa. SoteDigi oy:n perustamista ja sen tehtäviä on perusteltu kustannustehokkuudella ja ICT-säästöillä. Yhtiölle on myös esitetty merkittävä tuottovaatimus, joka käytännössä syntyisi asiakkailta so. maakunnilta perittävistä käyttömaksuista. Kansaneläkelaitoksen kokemuksen mukaan valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-palveluiden ja digitalisaation kehittämisessä erityistä huomiota tulee kiinnittää realistisiin aikatauluihin, kustannuslaskelmiin ja asiakkaiden sitoutumiseen. Digitalisaation toimeenpano maakunta- ja soteuudistuksessa edellyttää erityisesti toimeenpanon alkuvaiheessa merkittäviä ja usein pitkäaikaisiakin investointeja. Varsinaiset säästöt syntyvät vasta myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutoksen, paremman yhteentoimivuuden ja sähköisten asiakaspalvelujen sekä uusien palvelumallien kautta. SoteDigin ensimmäiseksi tehtäväksi on määritelty ns. integraatioalustan tuottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen ajantasaisen käytön mahdollistamiseksi. Integraatioalustan toiminnallisuuden tarkennus on menossa ja Kansaneläkelaitos osallistuu yhteistyössä SoteDigi oy:n kanssa tähän työhön. Kansaneläkelaitos korostaa, että integraatioalustan tulisi perustua Kanta-palveluiden valtakunnallisiin tietovarantoihin, jos sillä pyritään kustannustehokkuuteen ja jo tehtyjen investointien hyödyntämiseen. SoteDigin tehtäviksi on lisäksi esitetty sähköisten asiointi- ja muiden kansalaispalveluiden kehittäminen. Yhtiöön on tarkoitus siirtää valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön osittain rahoittamat Virtuaalisairaala- ja ODA (Omaolo) hankkeet. Ao. hankkeiden hyvinvointitietojen valtakunnallisena tietovarantona tulee toimimaan Kelan rakentama Kanta-palveluihin kuuluva Omatietovaranto. SoteDigi oy:n palveluiden kehittämisessä ja niiden käytössä tulee varmistaa EUn tietosuojaasetuksen mukainen toiminta. Tämä voi mahdollisesti edellyttää ehdotettua kattavampaa säädöspohjaa SoteDigi oyn tuottamille palveluille. KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 3 (6)

4 Maakunta- ja soteuudistuksen ICT-palveluita kehittävät useat toimijat sekä valtakunnallisesti että tulevissa maakunnissa. Toimeenpanon tulisikin pohjautua yhtenäiseen kokonaisarkkitehtuuriin ja eri toimijoiden muodostamaan ekosysteemiin. Toimintaansa vasta käynnistävän palveluntuottajan mahdollisuus kehittää palveluitaan sille ehdotetulla aikataululla on varsin rajallinen. SoteDigin toiminnan kannalta onkin erittäin tärkeää sen verkostoituminen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden ml. Kansaneläkelaitos kanssa. Vaikka SoteDigi oy on jo perustettu, sen toimintaa, palveluita maakunnille ja mahdollista käyttövelvoitetta koskevan lainsäädännön valmistelu on vielä kesken. Yhtiön toiminnan kehittämisen ja asiakkaiden sitoutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että sitä koskeva lainsäädäntö valmistellaan ja se tulee voimaan mahdollisimman nopeasti. Kansaneläkelaitos kannattaa SoteDigi oy:tä koskevassa lakiluonnoksessa ehdotettua SoteDigin velvollisuutta noudattaa asiakastietolaissa (159/2007) säädettyjen viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä tehdä näiden viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä. Tiedolla johtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kannalta tiedolla johtamisessa korostuu maakuntien talouden, toiminnan ja väestöpohjaisen hyvinvoinnin mahdollisimman ajantasainen raportointi ja johtaminen sekä tarvittavien kehittämis- ja uudistustoimenpiteiden ennakointi sekä palvelunantaja-, järjestäjäettä ohjaavien ministeriöiden tasolla. Tietojohtamiseen liittyy myös yksilötasoisen palvelun toteuttaminen yli organisaatio- ja hallinnonalarajojen. Olennaista kaikissa edellä kuvatuissa tietojohtamisen näkökulmissa on yhteinen, integroitu, eheä ja luotettava tieto. Samalla on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon sensitiivisten henkilötietojen erityiset tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset. Erityisesti maakuntien kannalta painopiste tiedolla johtamisessa on jatkuva, osana omaa toimintaa tapahtuva reaaliaikainen tietojen hyödyntäminen. Tiedolla johtaminen on oleellinen osa myös valtion maakuntien talouden ja toiminnan ohjausta. Kansaneläkelaitos on osallistunut aktiivisesti tiedolla johtamisen arkkitehtuurityöhön. Tiedolla johtaminen on edellytys maakunta- ja sote-uudistuksen onnistumiselle. Kansaneläkelaitos korostaa, että lainsäädännön valmistelun yhteydessä tulee tarkastella myös tavoitetilan kokonaisarkkitehtuuria kaikkien toimijoiden osalta sekä teknisiä ja yhteentoimivuuteen liittyviä ratkaisuja. Teknologia mahdollistaa myös sen, että tietojen hyödyntämistä ja tarvittavaa yhdistelyä voidaan tehdä ilman, että tietoja kerätään, siirrellään ja talletetaan tarpeettomasti paikasta toiseen. KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 4 (6)

5 Kansaneläkelaitoksen rooli tulee olemaan tietojohtamisessa erityisesti tietovarantojen ja siihen liittyvien palveluiden osalta merkittävä. Kansaneläkelaitos vastaa jo nyt Kanta-palveluiden toteuttamisesta ja jatkossa suuresta osasta valinnanvapauden tietojärjestelmäpalveluita. Myös sosiaalihuollon tietojohtamisen ja seurannan tietopohjan tulee perustua Kantapalveluihin. Tiedolla johtamisen edellyttämien tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittäminen tavoiteaikataulussa maakunnille erityisesti järjestäjän tehtäviä varten on sekä sisällöllisesti että aikataulujen osalta erittäin haasteellinen tehtävä. Valtakunnallista ohjausta ja eri toimijoiden työnjakoa tehtäviä tulisi tältä osin tarkentaa ja muodostaa realistinen vaiheistettu aikataulu palveluiden rakentamiselle. Sekä tietojohtaminen että laaturekistereiden kehittäminen ilman erillistä tiedonkeruuta edellyttävät, että sote-palvelujen valikoima, sisältö, laatu sekä hinnat tulisi määritellä ja tuotteistaa riittävän tarkalla tasolla valtakunnallisesti. Myös valinnanvapauden valtakunnallisuuden edellytys on, että palvelut ovat vertailukelpoisia koko valtakunnan tasolla. Valtakunnallinen määrittely on edellytys ja välttämätöntä myös asiakkaan tarvitseman palvelujen vertailun mahdollistajana. Ilman valtakunnallista määrittelyä ja toteutusta palveluntuottajat joutuisivat ylläpitämään omia maakuntakohtaisia tuotteistuksiaan. Valinnanvapautta koskevan hallituksen esityksen mukaan maakunnat voivat halutessaan järjestää palvelut itse, mikäli palvelujen tuottaminen tulee näin järjestettynä kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaammiksi. Myös tästä syystä maakunta tarvitsee selkeää vertailutietoa palveluista ja niiden hinnoista. Laaturekisterit Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutus sekä sote-järjestelmän ohjaaminen ja tuottajien palvelujen ja työnjaon kehittäminen edellyttävät toiminta- ja kustannustietojen lisäksi myös palveluiden laatua kuvaavan luotettavan ja ajantasaisen tiedon keräämistä ja käyttöä. Laaturekisterillä ymmärretään yleensä asiakasryhmä- tai erikoisalakohtaista tiedon keruuta, jossa kohteena on rajattu sektori tai potilasryhmä Suomessa laaturekistereiden ylläpito ja osin myös lainsäädäntöpohja on ollut hyvin eritasoinen. Kansaneläkelaitos pitää erittäin kannatettavana, että hallituksen esityksen 159/2017 mukaisesti laaturekistereille ja niiden ohjaukselle ja toimeenpanolle muodostuu selkeä lainsäädäntö. Heterogeenisen nykytilanteen laaturekisterien jatkovalmistelussa on syytä erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että vaikka laaturekisterit olisivat ensisijaisesti palveluntuottajien työvälineitä laadun seurantaan ja vertailuun, KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 5 (6)

6 niistä saatavaa tietoa olisi myös sekä maakunnan mahdollista käyttää tuottajien että sosiaali- ja terveysministeriön maakuntien ohjauksessa. Lisäksi on varmistettava laatutiedon avoimuus myös kansalaisille osana valinnanvapauden toimeenpanoa. Laaturekistereiden pohjalta luotavien indikaattoreiden tulee olla käytännössä hyödynnettävissä toiminnan seurannassa, ohjauksessa ja laadun kehittämisessä kaikilla em. tasoilla. Kansaneläkelaitos korostaa, että teknologian, tietovarantojen ja tiedolla johtamisen periaatteiden kehittyessä tulee erityisesti arvioida, miten laatutiedon kerääminen ja sen integraatio muuhun tietojohtamiseen voidaan toteuttaa ilman erillisiä rekistereitä ja erillistä muusta toiminnasta irrallista tiedonkeruuta. Tältä osin Kansaneläkelaitos haluaa erityisesti nostaa esille Kanta-palveluiden ja jatkossa valinnanvapauden tietojärjestelmäpalveluiden merkityksen. Kansaneläkelaitos viittaa tiedolla johtamisen ja laaturekistereiden osalta lisäksi lausuntoonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 3.4. koskien hallituksen esitystä sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä sosiaali- ja terveysministeriön muistiosta koskien perustuslakivaliokunnan lausuntoa erityisesti tulevien maakuntien tietojohtamisen ja tulevaa sotejärjestelmää varten tarvittavan laatutiedon käytön näkökulmasta. Marjukka Turunen Sote-muutosjohtaja Maritta Korhonen Erikoisasiantuntija KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 6 (6)