Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n VUOSIKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYS 1. Yleistä 1.1 Johdanto 1.2 Organisaatio Hallitus ja työryhmät Henkilöstö Kulttuuriperintökasvatuksen yhteistyöryhmä 1.3 Jäsenet ja jäsentoiminta 1.4 Yhdistyksen kokous 2. Varsinainen toiminta 2.1. Hankkeet 2.2. Lausunnot ja kannanotot 2.3. Jäsenyydet työryhmissä ja toimikunnissa 2.4. Muu asiantuntijayhteistyö 2.5. Seuran järjestämät tilaisuudet 2.6. Esiintymiset 2.7. Jäsenyydet 3. Talous 4. Julkaisut ja viestintä 4.1 Julkaisut, raportit ja selvitykset 4.2 Verkkosivut 4.3.Tiedotteet 4.4 Medianäkyvyys

2 1. Yleistä 1.1. Johdanto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n vuosikertomus on sääntömääräinen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuonna Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry ( ) on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka on perustettu Seuran toimisto sijaitsee Ritarihuoneella, osoitteessa Hallituskatu 2 B, 2 krs, Helsinki. Seuran tarkoituksena sääntöjen mukaan on tukea ja kehittää suomalaisen kulttuuriperinnön opettamista ja vaalimista. Toiminnan tavoitteena on kasvattaa kulttuuriperintöosaamista ja kulttuuriperintötietoisuutta tukea kansalaisyhteiskuntaa: osallisuutta, osallistumista ja yhteisöllisyyttä edistää kestävää kehitystä kiinnittäen erityistä huomiota kulttuurisesti kestävään kehitykseen. Seuran strategia hyväksyttiin vuosikokouksessa Strategiseksi päämääräksi määriteltiin, että vuoteen 2017 mennessä seura on kehittynyt Kulttuuriperintökasvatuksen valtakunnalliseksi keskukseksi. Strategisiksi tavoitteiksi määriteltiin: 1) Kulttuuriperintötaitojen ja -tietojen saatavuus ja vaikuttavuus sekä niiden kokeminen merkityksellisiksi lisääntyy. 2) Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen näkökulmat otetaan huomioon kasvatusta, opetusta ja koulutusta ohjaavissa asiakirjoissa ja päätöksissä. 3) Eri toimijat erityisesti opetus-, kulttuuri-, nuoriso- ja ympäristöalalla ovat sitoutuneet kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen edistämiseen. 4) Seuran rooli vuorovaikutteisena toimijana on vahvistunut ja seura on tunnettu kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen asiantuntijana ja tukijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kansalaisyhteiskunnan toimijana. Vuonna 2013 Ø Kulttuuriperintökasvatuksen yhteistyöryhmä perustettiin 8.4. yhdessä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Ø Seuran strategia hyväksyttiin vuosikokouksessa ja strategian toimeenpanosuunnitelma hallituksessa Viestintästrategia hyväksyttiin hallituksessa Ø Keskeinen toimintamuoto oli kehittämishankkeiden toteuttaminen. Seura toteutti yhteensä 9 hanketta, minkä lisäksi rahoitusta haettiin 3 uudelle hankkeelle. Vuoden aikana käynnistettiin neljä uutta hanketta, neljä hanketta päättyi ja yksi jatkui. Uusista hankkeista 2 olivat yhteistyöhankkeita Suomen museoliiton ja Maaseudun sivistysliiton kanssa. Ø Seuran asiantuntijayhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta oli aktiivista. Seura laati 6 lausuntoa tai kannanottoa ja osallistui 7 toimikunnan, työ- tai ohjausryhmän työhön. Ø Hallitus päätti seuran ruotsinkieliseksi nimeksi Föreningen för kulturarvsfostran i Finland. 2

3 1.2. Hallitus ja työryhmät Seuran hallituksen puheenjohtajana vuosikokoukseen asti oli Heljä Järnefelt. Hallituksen jäseniä olivat Ari Haapanen, Kauko Kyynäräinen, Liisa Löfman, Matti Nieminen ja Susanna Rajala (varapuheenjohtaja). Varajäseniä olivat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL)/Marja Asikainen, Marjut Lamminen ja Kati Mikkola. Vuosikokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Heljä Järnefelt. Hallituksen jäseniksi valittiin Kauko Kyynäräinen, Kati Mikkola, Matti Nieminen, Susanna Rajala ja Inkeri Ruokonen. Varajäseniksi valittiin Ari Haapanen, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto (HYOL)/Kati Hynönen ja Marjut Lamminen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Susanna Rajalan. Hallitus nimitti talousvastaavaksi Susanna Rajalan. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuoden aikana 7 kappaletta. Lisäksi järjestettiin suunnittelutapaaminen marraskuussa. Kokoukset ja suunnittelutapaaminen järjestettiin Helsingissä. Hallitus on nimittänyt kolme työryhmää: strategiatyöryhmän, viestintätyöryhmän ja Europa Nostra -työryhmän Strategiatyöryhmä Strategiatyöryhmä vastasi seuran strategian valmistelusta. Strategia hyväksyttiin vuosikokouksessa Strategiatyöryhmän jäseniä olivat hallituksen puheenjohtaja Heljä Järnefelt, kasvatustyön kehittäjä Marja Laine, toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ja hallituksen varapuheenjohtaja Susanna Rajala. Viestintätyöryhmä Viestintätyöryhmä vastasi viestintästrategian ( ) ja viestintäsuunnitelman 2013 valmistelusta. Viestintästrategia hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Viestintätyöryhmän jäseniä olivat jäsensihteeri Riitta Ahovaara, kasvatustyön kehittäjä Marja Laine, hallituksen varajäsen Marjut Lamminen ja toiminanjohtaja Hanna Lämsä. Europa Nostra -työryhmä Työryhmä seuraa ja osallistuu Europan Nostran ja sen jäsenjärjestön Europa Nostra Finlandin toimintaan. Europa Nostra -työryhmän jäseniä olivat hallituksen jäsen Kauko Kyynäräinen, toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ja hallituksen jäsen Liisa Löfman asti. Työryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. Hanna Lämsä valittiin Europa Nostra Finlandin hallitukseen Henkilöstö Seuralla oli kaksi toimihenkilöä vakituisessa työsuhteessa: toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ja kasvatustyön kehittäjä Marja Laine. Seuralla oli nimetty jäsensihteeri Riitta Ahovaara. Seuralla oli määrä- ja osa-aikaisina työntekijöinä Kulttuurisesti kestävä kehitys -hankkeessa Paula Toivanen ja Kulttuurin vuosikello -hankkeessa Saara Mäkelä sekä toimistoapulaisina Kaisa Kokkonen ja Annukka Saarensilta. 3

4 1.4. Kulttuuriperintökasvatuksen yhteistyöryhmä Seura perusti Kulttuuriperintökasvatuksen yhteistyöryhmän yhdessä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön kanssa 8.4. Yhteistyöryhmä on neuvoa-antava asiantuntijaryhmä, jonka tarkoituksena on edistää kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatusta Suomessa. Yhteistyöryhmä käsittelee kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatukseen ja sen kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja tukee Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toimintaa keskuksena. Ryhmän jäsenet ja varajäsenet ovat: Heljä Järnefelt, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, puheenjohtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus. Varajäsen Leena Nissilä. Tiina Kavilo, opetus- ja kulttuuriministeriö, koulutuksen toimiala. Varajäsen Anna Mikander. Marja Laine, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, pysyvä asiantuntijajäsen Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, sihteeri Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö. Varajäsen Matti Vatilo. Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, kulttuurin toimiala. Varajäsen Laura Mäkelä. Maiju Tuisku, Museovirasto. Varajäsen Ulla Salmela. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: 8.4. ja Jäsenet ja jäsentoiminta Seuraan liittyi 20 jäsentä ja erosi 6 jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi ollen vuoden lopussa 125. (vuonna 2012=111). Yhteisöjäseniä oli 6: Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto, Suomen Uskonnonopettajien liitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Lempäälän kunta, Aspegrenin puutarhaseura ja Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu LASTU. Näistä kaksi viimeistä olivat uusia. Jäsentilaisuuksia järjestettiin kaksi: Lasten kaupungissa ja Elävän kuvan museossa. Jäsenetuna lähetettiin Euroopan rakennusperintöpäivien 2013 julkaisu Eläköön rakennus! Uusi käyttötarkoitus - uusi elämä/lång leve byggnaden! Nytt användningsändamål nytt liv. Sähköisiä jäsentiedotteita lähetettiin vuoden aikana 8 kpl:tta. Jäsenkirje postitettiin syyskuussa Yhdistyksen kokous Seuran sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin seuran toimistolla. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja vahvistettiin jäsenmaksuiksi 20 henkilöjäseniltä, 10 opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä 100 yhteisöiltä sekä hyväksyttiin seuran strategia vuosiksi Toiminnantarkastajiksi valittiin Marianne Rytkönen ja Kimmo Sundström. Varatoiminnantarkastajiksi valittiin Anja Lehtijärvi ja Annikki Häkkilä. 2. Varsinainen toiminta Seuran varsinainen toiminta vuonna 2013 koostui kehittämishankkeiden toteuttamisesta, asiantuntijayhteistyöstä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. 4

5 2.1 Hankkeet Vuoden aikana toteutettiin yhteensä 9 hanketta, minkä lisäksi rahoitusta haettiin kolmelle hankkeelle. Uusia hankkeita käynnistettiin neljä: Kohti kestävää kehitystä -hanke ( ) Maailmanperintökasvatuksen kehittämishanke ( ) LINKKI - museot mediakasvattajiksi ( ), yhteistyössä Suomen museoliiton kanssa Kulttuuriympäristökasvatuksen aineisto ( ), yhteistyössä Maaseudun sivistysliiton ympäristösivistyksen Paikan tuntu -hankekokonaisuuden kanssa Neljä hanketta päättyivät: Kulttuurisesti kestävä kehitys ( ) Kulttuurin vuosikello omana hankkeenaan päättyi ja siitä tuli osa Kohti kestävää kulttuuria -hanketta Silta maailmanperintöön ( ) Kerhotoiminnan kehittämishanke: kulttuuriperintökerhot ( ) Kulttuuriperintökasvatus identiteetti ja kotouttamisen tukena - kulttuuriperintökasvatuksen edistämishanke ( ) oli jatkohanke Uudet hankkeet Kohti kestävää kehitystä -hanke ( ) Hanke käynnistyi 2013 suunnittelulla ja yhteistyökumppanuuksien solmimisella. Vuoden aikana aloitettiin koulutustilaisuuden (maaliskuussa 2014) suunnittelu. Hankkeen yhteistyökumppaneiksi varmistuivat Espoon RCE -verkosto, Suomen Ympäristökasvatuksen seura ja OKKA -säätiö. Hankkeessa edistetään kulttuurisesti kestävää kehitystä luomalla konkreettinen keino toteuttaa kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävää kasvatusta. Hanke synnyttää helposti lähestyttävän työkalun, jonka avulla kasvattajat voivat suunnitella ja toteuttaa sekä seurata ja arvioida kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Työkalu (Kulttuurin vuosikello) on yhteensopiva Suomessa toimivien kestävän kehityksen ohjelmien (Vihreä Lippu ja OKKA -säätiön kestävän kehityksen sertifioinnit oppilaitoksille) kanssa ja se tuo kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulman vaikuttavaksi osaksi kestävän kehityksen teemaa ja päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Maailmanperintökasvatuksen kehittämishanke ( ) Hanke alkoi suunnittelu- ja käynnistysvaiheella vuonna Hankkeessa tuotettiin uusi painos Maailmanperintökohteet perusopetuksessa -julkaisusta sekä tuotettiin ruotsinkielinen julkaisu Världsarven i Finland i den grundläggande utbildningen (2014) Suomenkielistä julkaisua levitettiin opettajille yhteistyössä Subject Aidin kanssa. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa sähköinen aineisto, joka mahdollistaa maailmanperintökasvatuksen monipuolisen toteuttamisen peruskouluissa. Aineisto on kokonaisuus, joka mahdollistaa tavoitteellisen maailmanperintökasvatuksen toteuttamisen myös kohdevierailujen ulkopuolella. Aineistossa huomioidaan myös kansainvälisyyskasvatus. Aineisto on helposti ja maksutta kaikkien peruskoulujen saatavilla. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. 5

6 LINKKI - museot mediakasvattajiksi ( ) Seura käynnisti yhteistyön Suomen museoliiton kanssa LINKKI museo mediakasvattajiksi hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alle 12-vuotiaiden medialukutaitoa ja vakiinnuttaa museoiden asema mediakasvattajina lisäämällä museoiden ja muiden mediakasvatuksen toteuttajien molemminpuolista tietämystä toistensa toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista. Hankkeessa kehitetään mediakasvatuksen menetelmiä ja käytäntöjä yhteistyössä museoiden, päiväkotien, koulujen sekä muiden toimijoiden kanssa. Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2013 hankesuunnitelman täsmentämisellä ja asiantuntijaryhmän kokoamisella. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kulttuuriympäristökasvatuksen aineisto Seura käynnisti yhteistyön Maaseudun sivistysliiton kanssa ympäristösivistyksen Paikan tuntu - hankekokonaisuuden kanssa. Seura vastaa hankkeen osakokonaisuudesta, jossa tuotetaan aineisto kulttuuriympäristökasvatuksen tueksi. Vuoden 2013 aikana suunniteltiin sekä hankekokonaisuutta osana verkostoa että seuran vastuulla olevaa osakokonaisuutta. Hankekokonaisuus sai myönteisen rahoituspäätöksen Koneen säätiöltä joulukuussa Jatkohankkeet Kulttuuriperintökasvatus identiteetin ja kotouttamisen tukena kulttuuriperintökasvatuksen edistämishanke ( ) Hankkeessa tuotettiin selvitys kulttuuriperintökasvatuksen kotouttamista tukevista käytänteistä yhteistyössä kulttuuripoliittisen tutkimuslaitoksen Cuporen kanssa sekä käynnistettiin kirjan Kulttuuri-identiteetti & kasvatus - Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena laatiminen. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat professorit Arto Kallioniemi, Helsingin yliopistosta, Pirkko Pitkänen Tampereen yliopistosta, Yrjö Sepänmaa Itä-Suomen yliopistosta ja Outi Tuomi-Nikula Turun yliopistosta. Hankkeen päätösseminaarin suunnittelu käynnistettiin ( Suomen kansallismuseossa). Hanketta ja seminaarin järjestämistä rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Päättyneet hankkeet Kulttuurisesti kestävä kehitys ( ) ja Kulttuurin vuosikello Kulttuurisesti kestävä kehitys ja Kulttuurin vuosikello -hankkeet päättyivät helmikuussa Hankkeessa oli mukana noin 100 kestävän kehityksen asiantuntijaa. Hankkeessa järjestettiin kaksi seminaaria ja kuusi asiantuntijatyöryhmätapaamista. Aloitusseminaari järjestettiin Balderin salissa 2011 ja päätösseminaari Suomen kansallismuseossa Päätösseminaariin otti osaa yli 100 henkilöä. Hanke tuotti Kulttuurisesti kestävän kehityksen sanaston ja kirjan Kestävä kasvatus kulttuuria etsimässä, johon kirjoitti 36 asiantuntijaa. Päätösseminaarissa julkistettiin kirja sekä Kulttuurin vuosikello -verkkomateriaalin ensimmäinen versio. Verkkomateriaalin tarkoituksena on tukea päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen toteuttamisessa. Hankkeessa apulaistoimittajana ja assistenttina oli Paula Toivanen. Kulttuurin vuosikellon verkkomateriaalin käsikirjoituksesta ja toimittamisesta vastasi Saara Mäkelä. Hankkeen tuloksista luennoitiin useissa yhteyksissä. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoa: Silta maailmanperintöön Hankkeessa levitettiin Suomen maailmanperintökohteet perusopetuksessa -julkaisua opettajille yhteistyössä Subject Aidin kanssa sekä osallistuttiin kasvatuksen asiantuntijana opetus- ja kulttuuriministeriön koordioimaan asiantuntijaryhmään, joka ajoi Suomen jäsenyyttä maailmanperintökomiteassa. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. 6

7 2.2. Lausunnot ja kannanotot Opetussuunnitelmien perusteet (OPH) Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kommentointi keväällä 2013 Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kommentointi syyskuussa 2013 Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen Lausunto annettiin Kulttuuriympäristöstrategia (YM ja OKM) Lausunto strategiaesityksestä annettiin 2.9. Yhteistyössä Kulttuuriperinnön tuki ry:n ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa laadittiiin kulttuuriympäristöstrategiatyöryhmälle kannanotto, joka luovutettiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma (OKM) Kasvatustyön kehittäjä osallistui ohjelmaehdotuksen kuulemistilaisuuteen keväällä Seuran kannanotto ohjelmaan liittyen jätettiin Lausunnot ovat luettavissa seuran verkkosivuilla: Jäsenyydet työryhmissä ja toimikunnissa Suomen Kestävän kehityksen toimikunta (VN) Seura nimitettiin Kestävän kehityksen toimikunnan jäseneksi syksyllä kaudeksi Seura osallistui toimikunnan jäsenenä yhteiskuntasitoumuksen viimeistelyyn. Yhteiskuntasitoumus hyväksyttiin Toimikunta kokoontui kaksi kertaa syksyllä Suomen jäsenyys maailmanperintökomiteassa -asiantuntijaryhmä (OKM) Seuran kasvatustyön kehittäjä Marja Laine oli mukana asiantuntijaryhmässä, joka tuki Suomen pyrkimistä maailmanperintökomitean jäseneksi. Säätytalolla järjestettiin tilaisuus ulkomaiden Suomen edustustoille Työryhmässä olivat seuran lisäksi mukana edustajina ympäristöministeriöstä, metsähallituksesta, Museovirastosta, ulkoministeriöstä, Opetushallituksesta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Euroopan rakennusperintöpäivien työryhmä (YM) Seura on nimitetty ympäristöministeriön koordinoimaan työryhmään kaudelle Työryhmässä ovat seuran lisäksi mukana ympäristöministeriö, Opetushallitus, Museovirasto ja Suomen Kotiseutuliitto. Vuoden 2013 teemana oli Eläköön rakennus. Teeman tarkoituksena oli tuoda esiin rakennusten uusiokäytön tärkeys. Vuonna 2013 lanseerattiin lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu. Kilpailuun osallistui 79 työtä. Vuonna 2013 muutettiin tapahtuman nimi Euroopan kulttuuriympäristöpäiviksi sekä otettiin käyttöön euroooppalainen verkkosivusto Työryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Tiedotteita ja uutisia lähetettiin 8 kpl. Lisätietoa tapahtumasta: 7

8 Lisätietoa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailusta 2013: uuriympariston_tekijat_2013/ Työryhmän kokousmuistiot ja Euroopan rakennusperintöpäivien vuosiraportti 2013 ovat luettavissa (tunnus: YM040:00/2011) 2.4 Muu asiantuntijayhteistyö Suomen Kotiseutuliiton kouluopetusjaosto Seura oli jäsen Kotiseutuliiton kouluopetusjaostossa. Jaosto ei kokoontunut vuoden aikana. Materiaalipankki -hankkeen ohjausryhmä Seura oli mukana hankekumppanina Luonto- ja ympäristökoulujen liiton koordinoimassa Materiaalipankki -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on laatia yhteinen portaali eri toimijoiden tuottamille ympäristökasvatuksen aineistoille. Luonto- ja ympäristökoulujen liitto haki hankkeelle jatkorahoitusta. KÄSITYS -hankkeen ohjausryhmä ja Yhteinen käsitys 2 sanastosta ontologia - hankekumppanuus Seura oli jäsen Kierrätyskeskuksen koordinoiman KÄSITYS -hankkeen ohjausryhmässä ( ). Hanke oli jatkoa vuonna 2008 toteutetulle Käsite -hankkeelle. Julkaisu Yhteinen käsityksemme ilmestyi vuonna Käsitteistöä laajennettiin etenkin aikuis- ja kulttuuriympäristökasvatuksen suuntaan ja julkaisussa kuvataan käsitteiden keskenäisiä suhteita. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana myös Sykli, Suomen Luonto- ja Ympäristökoulujen liitto, Vantaan luontokoulu, Keski-Suomen ELY-keskus, Opetushallitus ja Suomen Nuorisokeskukset. Seura on hankekumppanina jatkohankkeessa Yhteinen käsitys 2 sanastosta ontologia. Hanketta koordinoi Kierrätyskeskus, joka haki rahoitusta hankkeelle. Pyöreä pöytä Seura on jäsen Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran koordinoimassa Pyöreässä pöydässä, johon kuuluu ympäristökasvatusta tekeviä järjestöjä. Pyöreä pöytä keskittyy vaikuttamistoimintaan. Vuonna 2013 valmisteltiin yhteistä tapaamista Eduskunnan sivistysvaliokuntaan. Taidon ja käsityön päivä Seura oli mukana kumppanina Käsi- ja taideteollisuusliiton Taito ry:n hakemuksessa Taidon ja käsityön päiväksi Seuran järjestämät tilaisuudet Kulttuurisesti kestävä kasvatus -seminaari Suomen kansallismuseossa Jäsentilaisuus Lasten kaupungissa Vuosikokous Jäsentilaisuus Elävän kuvan museossa Kevätkuohut jäsenille ja yhteistyökumppaneille yhteistyössä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien, Lähi-Idän instituutin säätiön ja Tietoasiantuntijoiden kanssa Esiintymiset Kasvatustyön kehittäjän luennot: 8

9 Taitoja museoon museopedagogisia menetelmiä yleisötyöhön (Museolehtoripäivät), Jyväskylässä Järjestäjänä Suomen museoliitto. Kulttuurisesti kestävä kehitys ammatillisen koulutuksen käytännöissä 8.4. Opetushallituksessa. Mitä on kulttuurisesti kestävä kehitys? Lastentarhaopettajaliiton Kulttuurisesti kestävä kehitys -seminaarissa Toiminnanjohtajan esiintymiset: Eletty ja välitetty elämä -hankkeen esittely Mixed studies -hankkeen päätösseminaarissa Kokkolassa Jäsenyydet Seura on Europa Nostran ja Suomen Ympäristökasvatuksen seuran jäsen Seuran kasvatustyön kehittäjä Marja Laine on Kasvatustieteellisen seuran jäsen ja toiminnanjohtaja Hanna Lämsä Pedaalin ry:n jäsen Seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä kuuluu Terveyttä kulttuurista -verkostoon Hanna Lämsä on Europa Nostra Finlandin hallituksen jäsen 3. Talous Seuran taloudellista asemaa koskevat luvut käyvät ilmi tilinpäätöksestä. Seuran kirjanpidosta vastaa Tilitoimisto Anki Oy. Seuran toimintaa vuonna 2013 rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja ympäristöministeriöltä saaduilla yleisavustuksilla. Hankkeita rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla. 4. Julkaisut ja viestintä 4.1. Julkaisut, raportit ja selvitykset Seura tuotti julkaisusarjassaan julkaisun Kestävä kasvatus kulttuuria etsimässä. (toim. Laine) Julkaisua painettiin 158 kpl:tta kirjastoja varten. Seura tuotti selvityksen kulttuuriperintökasvatuksen kotouttamista tukevista käytänteistä yhteistyössä kulttuuripoliittisen tutkimuslaitoksen Cuporen kanssa. Selvitys julkaistaan Kulttuuri-identiteetti & kasvatus Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena -kirjassa, joka ilmestyy Seuran tuottamat materiaalit Kulttuurin vuosikello ja Suomen Linnat julkaistiin Opetushallituksen Hyvät käytännöt -palvelussa Verkkosivut Seuralla oli verkkosivut osoitteessa Seura hallinnoi Kulttuurin laajakaistan verkkosivuja osoitteessa 9

10 4.3. Tiedotteet Lehdistötiedote : Tarvitseeko Suomi kulttuurisesti kestävää kehitystä? Tiedote : Uusi teos Kestävä kasvatus kulttuuria etsimässä nostaa esiin kestävän kehityksen kulttuurisen ulottuvuuden Tiedote : Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille 4.4. Medianäkyvyys Kasvatustyön kehittäjän Marja Laineen haastattelu Lastentarha -lehdessä. Lehteä julkaisee Lastentarhaopettajaliitto. Kasvatustyön kehittäjän Marja Laineen haastattelu ja vieraskynä Kansanvalistusseuran ja Kansalaisopistojen liiton Sivistys -verkkolehdessä. Kulttuuri kestävän kehityksen kasvattajana -juttu Suomen Ympäristökasvatuksen seuran Ympäristökasvatus -lehdessä 3/ kulttuurikestavanykihmisia2013 Varapuheenjohtaja Susanna Rajalaa haastateltiin Ahvenanmaan radioon kesäkuussa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailusta Toiminnanjohtaja Hanna Lämsää haastateltiin Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailusta juttua varten, joka ilmestyi Etelä-Saimaassa, Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa. 10