Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010 2011"

Transkriptio

1 Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2010

2

3 Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2010

4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 62/2010 MEE Publications Regional development 62/2010 Tekijät Författare Authors Saaristoasiain neuvottelukunta Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen FCG Planeko Oy Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä Tiivistelmä Referat Abstract Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosille Periaatepäätös toteuttaa saariston kehityksestä annetun lain (494/81) tavoitteita. Valtioneuvoston hyväksymä kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa koskeva ns. KOKO-asiakirja edellytti periaatepäätöksen tekemistä. Periaatepäätös täydentää ja täsmentää annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Periaatepäätöksellä pyritään hyödyntämään saaristoisuutta, merta ja vesistöi-syyttä. Ohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä edistetään meriklusterin toimintaedellytysten turvaamista, saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehitystä ja markkinointia, ammattikalastusta, asumisen kasvua vapaa-ajan asunnolla, vapaa-ajan asumisen kehittymistä ykkösasumiseksi ja tähän liittyvää rakentamisen ohjausta, liikenne- ja teleyhteyksiä, saariston asemaa alue- ja kuntapolitiikassa, peruspalvelujen turvaamista, Itämeren ja vesistöjen suojelua sekä virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin vastaamista. Periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttaminen ratkaistaan valtion vuosittaisten talousarvioiden laadinnan yhteydessä valtioneuvoston hyväksymien kehysten puitteissa. Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä alan järjestöillä ja saaristolaisilla oli mahdollisuus tehdä esityksiä periaatepäätökseen sisällytettävistä asioista sekä esittää lausuntonsa valmistuneista luonnoksista. Raportin pääluku 1 sisältää valtioneuvoston hyväksymän periaatepäätöksen perusteluineen sellaisenaan. Pääluku 2 sekä liitteet sisältävät puolestaan periaatepäätöksen valmistelussa kootun muun aineiston. Tilastoaineisto on laadittu pääosin maakuntajaon pohjalta. Raportti sisältää myös saaristokuntia ja saaristo-osakuntia sekä asuttuja saaria kaikissa kunnissa koskevia tilastoja. Ohjelman toimenpide-esitykset eivät koske itsehallintomaakunta Ahvenanmaata. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilöt: Alueiden kehittäminen -yksikkö /Jorma Leppänen, puh Asiasanat Nyckelord Key words saaristo, saaristolaiset, elinolot ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 81 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

6

7 Lukijalle Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosille Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä oli kokouksessaan puoltanut periaatepäätöksen hyväksymistä. Valmistelun aikana valtion ja kuntien viranomaisilla sekä alan järjestöillä ja saaristolaisilla oli mahdollisuus tehdä esityksiä periaatepäätökseen sisällytettävistä asioista sekä esittää lausuntonsa valmistuneista luonnoksista. Suureen periaatepäätösseminaariin säätytalolla osallistui noin 100 henkilöä. Tilaisuudessa puhui työministeri Tarja Cronberg. Periaatepäätöksen tekeminen sisältyi valtioneuvoston hyväksymään kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa koskevaan ns. KOKO-asiakirjaan ja se toteuttaa saariston kehityksestä annetun lain (494/81) tavoitteita. Periaatepäätös jatkaa valtakunnallisten saaristopoliittisten linjausten laadintaa, mikä aiemmin sisältyi saaristo-ohjelman valtakunnalliseen osioon. Valtioneuvosto hyväksyi viimeisen saaristo-ohjelman vuosille Periaatepäätös täydentää ja täsmentää annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Periaatepäätöksellä pyritään hyödyntämään saaristoisuutta, merta ja vesistöisyyttä. Ohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä edistetään meriklusterin toimintaedellytysten turvaamista, saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehitystä ja markkinointia, ammattikalastusta, asumisen kasvua vapaa-ajan asunnolla, vapaa-ajan asumisen kehittymistä ykkösasumiseksi ja tähän liittyvää rakentamisen ohjausta, liikenne- ja teleyhteyksiä, saariston asemaa alue- ja kuntapolitiikassa, peruspalvelujen turvaamista, Itämeren ja vesistöjen suojelua sekä virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin vastaamista. Periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttaminen ratkaistaan valtion vuosittaisten talousarvioiden laadinnan yhteydessä valtioneuvoston hyväksymien kehysten puitteissa. Raportin pääluku 1 sisältää valtioneuvoston hyväksymän periaatepäätöksen sellaisenaan, joka koostui perusteluista ja toimenpide-esityksistä. Pääluku 2 sekä liitteet sisältävät puolestaan periaatepäätöksen valmistelussa kootun muun aineiston. Tilastoaineisto on laadittu pääosin maakuntajaon pohjalta. Raportti sisältää myös saaristokuntia ja saaristo-osakuntia sekä asuttuja saaria kaikissa kunnissa koskevia tilastoja. Ohjelman toimenpide-esitykset eivät koske itsehallintomaakunta Ahvenanmaata. Periaatepäätöstyön konsulttina toimi FCG Planeko Oy, edustajinaan Kimmo Koski, Heli Kotilainen ja Maarit Welin.

8 Saaristoasiain neuvottelukunta esittää parhaimmat kiitokset kaikille valtion ja kuntien virkamiehille ja luottamusmiehille, alan järjestöille ja konsulteille ja saariston asukkaille, jotka osallistuivat periaatepäätöksen valmisteluun. Saaristoasiain neuvottelukunta

9 Sisältö Lukijalle Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä Perustelut Saaristopolitiikka Saariston nykytila Elinkeinot ja työllisyys Asuminen Liikenne ja tietoliikenne Peruspalvelut Ympäristö, luonto ja kulttuuri Saariston kehittämisresurssit Toimenpide-esitykset Kunta- ja aluepolitiikka Elinkeinot Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen Ympäristö, luonto ja kulttuuri Toteutus Periaatepäätöksen valmistelu EU:n eräät politiikat EU:n alue- ja rakennepolitiikka Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite-ohjelma Ahvenanmaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ja Euroopan Naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti (ENPI) Maaseudun kehittämisstrategia ja -ohjelma Kalatalouden strategia ja toimintaohjelma EU:n rannikkopolitiikka EU:n meripolitiikka Kansalliset ohjelmat saaristossa Kansallinen kestävän kehityksen strategia Kansallinen rannikkostrategia Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen Muut erityisohjelmat Maaseutupoliittinen selonteko Maakuntaohjelma... 30

10 2.3 Saaristo-ohjelmien ja toteutuminen Toteutus Tavoitteiden saavuttaminen ohjelmien painopistealueilla Saariston tulevaisuuden uhkat ja mahdollisuudet Uhkat Mahdollisuudet Periaatepäätöksen ympäristövaikutusten arviointi Ekologiset vaikutukset Kulttuurivaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Liitteet... 38

11 1 Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä Perustelut Saaristopolitiikka Pääministeri Matti Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti heikoimmilla alueilla. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden mukaan saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden kehittämistä tuetaan saaristolain tavoitteiden mukaisesti. Valtioneuvoston hyväksymään ns. KOKOasiakirjaan sisältyi saariston kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen tekeminen, joka täydentää ja täsmentää valtakunnallisia aluekehitystavoitteita saariston osalta. KOKO-ohjelmalla tarkoitetaan kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa. Vuodesta 1981 voimassa ollut saaristolaki (494/81, 1138/93) velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin, palvelujen ja ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristolain mukainen saaristokäsite sisältää paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret myös kiinteän tieyhteyden saaria ja muita saaristomaisia vesistöjen rikkomia alueita. Saaristolaki ei koske Ahvenanmaata. Saaristopolitiikka on maan vanhin järjestäytyneen aluepolitiikan muoto. Saaristoasiain neuvottelukunnan edeltäjän, saaristokomitean, asettamisesta tulee vuonna 2009 kuluneeksi 60 vuotta. Saaristolain pohjalta valtioneuvosto on nimennyt valtioneuvoston asetuksella saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (686/2008) kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa, jotka edustavat suurimpia saaristoalueita maassa. Saaristokunnissa asui vuoden 2008 lopussa pysyvää asukasta ja saaristo-osakuntien saaristo-osilla pysyvää asukasta (yhteensä asukasta). Tämän lisäksi saaristoa on lähes kaikissa muissakin maan kunnissa. Saaristopolitiikan tuella on sähköistetty suurimmat saaristoalueet, järjestetty saaristoliikenne lautoin, yhteysaluksin, yksityistein ja maantein suurimmille saaristoalueille, annettu saaristolle korotettu aluetukiasema elinkeinoelämän kehityksen tukemiseksi sekä saaristolisiä kuntien valtionosuuksissa peruspalvelujen tuotannon turvaamiseksi ja perustettu saaristo- ja vesistöalueille kansallispuistoja, suojelualueita sekä virkistysalueita saaristoluonnon ja -maiseman suojelemiseksi ja kansalaisten virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi. 9

12 Saaristoalueiden nostaminen ympäröivää aluettaan korkeampaan yritystukiasemaan on perustunut saaristolain 4 :ään ja alueiden kehittämisestä annetun lain 38 :ään ja saaristolisät valtionosuuksissa saaristolain 6 :ään ja valtionosuuslainsäädäntöön. Saaristopolitiikan kehittämistyötä tekee saaristolaissa ja asetuksessa saaristoasiain neuvottelukunnasta (387/1987) säädetty valtioneuvoston vaalikaudeksi kerrallaan asettama saaristoasiain neuvottelukunta sihteeristöineen. Saaristoasiain neuvottelukunnan toimintamääräraha on ollut viime vuosina euroa. Euroopan unionin Amsterdamin huippukokous vuonna 1997 hyväksyi saarilausuman, jossa se tunnusti saarten kaipaavan erityishuomiota rakennepolitiikassa saaristoisuuden aiheuttaman pysyvän haitan vuoksi. Tämä kirjattiin myös EY:n perustamissopimukseen. Saaristoisuus ei ole ollut tavoitealueisiin nimeämisen muodollinen kriteeri, mutta saaristoalueita on nimetty Suomessa ja muissa Euroopan maissa EY:n tavoitealueisiin korkeampaan tavoitealueeseen, kuin mitä sosioekonomiset mittarit välttämättä olisivat suoraan edellyttäneet. Saaristoasiain neuvottelukunnan ja sisäasiainministeriön yhdessä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden toimijoiden kanssa valmistelema saaristoohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa Saaristo-ohjelma oli yksi alueiden kehittämislaissa (602/2002) säädetystä erityisohjelmista. Saaristo-ohjelmalla etsittiin keinoja hyödyntää järviä, merta, saaria ja rantaviivaa aluekehityksen tukemiseksi saaristossa sekä rannikon ja vesistöalueiden saaristomaisilla alueilla. Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä korvaa aiemman saaristo-ohjelman. Se kohdistuu kaikkiin kuntiin, joissa on saaristoa. Osa esityksistä koskee vain 48 saaristokuntaa ja saaristo-osakuntaa. Esitykset saivat tuen asiaa koskeneissa lausuntokierroksissa Saariston nykytila Saaristoisuus ja vesistöisyys on Suomelle tyypillinen laaja ilmiö. Suomessa on kilometriä rantaviivaa, km 2 merta, saarta (koko yli puoli hehtaaria), järveä (koko yli hehtaarin) ja 647 jokea. Vesistöisyys koskettaa kaikkia kuntia maassa. Noin 70 kuntaa sijaitsee meren rannikolla. Monet maan asutuskeskukset sijaitsevat saarilla, joihin on kiinteä tieyhteys. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia pysyvästi asuttuja saaria on Ahvenanmaan ulkopuolella noin 560. Ne sijaitsevat 113 kunnassa. Osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin noin 250 kunnassa. Maassa on noin vapaa-ajan asuntoa, joilla on lähes kaksi miljoonaa säännöllistä käyttäjää. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähes kokonaan haja-asutusalueilla ja 85 %:sti rannoilla. Haja-asutusalueilla asuu noin vakinaista asukasta, joten vapaa-ajan asutuksen merkitys maaseudun kehitykselle on suuri. Saaristoalueilla toimivat monet viranomaiset kuten rajavartiolaitos, puolustusvoimat, merenkulkulaitos, metsähallitus, tiehallinto, kalastusviranomaiset, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ympäristöviranomaiset sekä museovirasto. 10

13 Vesillä liikkuu vesikulkuneuvoa, miljoonia laivamatkustajia, ulkomaankaupan ja kotimaan kaupan rahtilaivat sekä noin ammattikalastajaa ja 1,8 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa. Satamaverkko on maan tärkeä infrastruktuuri. Saaristo on luonnonsuojelun painopistealueita. Saaristolla on tärkeä merkitys koko maalle Elinkeinot ja työllisyys Saariston taantuva väestökehitys pysähtyi osaksi 1980-luvulla, mutta on sen jälkeen noudatellut muun maaseudun laskevaa väestökehitystä. Syynä on maatalouden, kalatalouden ja jalostuksen työpaikkojen väheneminen. Myös valtio on vähentänyt työpaikkojaan saaristossa. Luotsi-, merivartio- ja puolustusvoimien toimintoja sekä myös verohallinnon, poliisin, tielaitoksen ja työvoimahallinnon työpaikkoja on siirretty saaristosta mantereelle. Ympäristöhallinto on Metsähallituksen kautta luonut saaristoon uusia työpaikkoja, joilla on vähäiseltä osin korvattu valtion työpaikkavähennyksiä. Matkailu ja yksityiset palvelut sekä etätyö ovat saariston kasvavia elinkeinoja. Suomen matkailustrategian (2006) yhdeksi painopistealueeksi on nostettu vesistötuotteet, jossa nähdään paljon kehittämispotentiaalia ja -tarvetta. Saaristoasiain neuvottelukunta on verkostoinut saaristo- ja vesistömatkailun toimijoita viime vuosien aikana. Työssäkäynti muualla tuo toimeentulon monille saaristolaisille. Merenkulun parissa, mm. ulkomaan ja kotimaan laivoilla, tielaitoksen lautoilla, yhteysaluksilla, veneveistämöillä ja telakoilla työskentely on saaristolaisten tärkeä, perinteinen toimeentulolähde. Saariston omatoimisuuden perinne näkyy työttömyysluvuissa, jotka ovat kohtuulliset. Suomen pienimuotoisen kalatalouden sopeutuminen EU:n yhteiseen kalatalouspolitiikkaan ei ole sujunut ongelmitta. EU:n kalatalouspolitiikkaa on tarpeen kehittää enemmän maantieteelliset erot huomioivaan suuntaan läheisyysperiaatteen mukaan. Pienimuotoisen maatalouden säilyttäminen saaristossa tukee matkailuelinkeinon kehittämistä Asuminen Rannat ovat maaseudun tärkeä resurssi uusien kokoaikaisten ja osa-aikaisten asukkaiden hankkimiseksi. Rantojen kaavoitus on hyvin käynnissä (puolessa maan kunnista), mutta vie pitkän ajan, ennen kuin maan rantaviiva on kaavoitettu. Nyt rannoista on kaavoitettu 20 % ja kymmenen vuoden kuluttua ehkä 30 %. Käytettävissä olevien kaavoittajien määrä sekä kuntien taloudelliset resurssit asettavat rajoja kaavoitusvauhdin nostamiselle. Poikkeamispolitiikkaa tarvitaankin pitkälle tulevaisuuteen edellä mainituista syistä, mutta myös siksi, että kaavat vanhentuvat nopeasti. Nyt rantarakentamisesta 10 11

14 lähes puolet tapahtuu poikkeamisluvilla. Tästä huolimatta vapaa-ajan asuntojen uudisrakentamisen määrä on pudonnut puoleen huippuvuosista. Kohtuullinen rakentamisen määrä väliaikoina, jolloin kaavoja ei vielä ole, voidaan turvata riittävän joustavilla poikkeamiskäytännöillä. Niiden on turvattava laadukkaan kaavoituksen toteuttaminen jatkossa ja muun muassa riittävän laajojen vapaiden rantojen säilyminen. Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on hälvenemässä mökkien koon kasvaessa ja varustetason noustessa vakituisten asuntojen tasolle sekä mökillä asumisen muuttuessa intensiivisemmäksi ja osin ykkösasumiseksi. Sekä etätyö että työssäkäynti mökiltä on Mökkibarometrin 2009 mukaan kasvussa. Muutos ei yleensä tapahdu vyöhykkeittäin, vaan pisteittäin siten, ettei siitä ole aiheutunut merkittävää yhdyskuntarakenteellista ongelmaa. Kehitys vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Siksi kaavoituksessa ja poikkeamismenettelyissä olevia esteitä, jotka vaikeuttavat mökkien tehokkaampaa käyttöä ja niiden muuttumista osin ykkösasunnoiksi, tulee poistaa. Sijaintipaikan kelpoisuuden arviointi vakinaisen asumisen paikaksi ottaen huomioon kuntien palveluvelvoitteet kuuluu kuntien tehtäviin. Perinteisen kesämökkimallin rinnalle on syytä luoda entistä enemmän uusia loma-asumisen malleja, jotka mahdollistavat alueiden ympäristöllisesti tehokkaan ja hyvän käytön. Vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia saada kunnallisia peruspalveluja mökkikunnasta ja mökkikuntien taloudellisia mahdollisuuksia tuottaa näitä palveluja tulee parantaa. Tärkeimpänä asiaryhmänä on mökkiläisten tarvitsemien terveyskeskuspalvelujen laajentaminen kiireellistä hoitoa edellyttävistä palveluista sellaisiin terveyspalveluihin, joiden noutoa kotikunnasta ei voida pitää kohtuullisena eikä tarkoituksenmukaisena Liikenne ja tietoliikenne Saaristoliikennettä hoidetaan yleisen tien lossein, yksityistielossein, valtion yhteysaluksin, yksityisten saaristoliikenteen harjoittajien aluksin valtion tuella tai ilman sitä sekä saaristolaisten omin venein. Saaristoliikenteen järjestämisessä suurimpia haasteita on kilpailutuksen toimivuuden turvaaminen ja ikääntyneiden lauttojen ja yhteysalusten uusiminen. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen -työryhmä on tehnyt asiaa koskevia esityksiä. Nopeitten tietoliikenneyhteyksien rakentaminen etenee saaristossa hitaammin kuin muualla, vaikka esimerkiksi Turun ja Pohjanmaan saaristossa on oltu asiassa edellä kävijöitä. Hallituksen joulukuussa 2008 tekemän laajakaistaohjelman toteuttamista koskevan periaatepäätöksen mukaan nopeat 100 Mb/s-tiedonsiirtoyhteydet rakennetaan koko maahan. Tarkoitusta varten varataan 66 miljoonaa euroa vuosille Nopeat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset yhteydet on turvattava mahdollisimman 12

15 laajasti saaristo-alueilla kuten myös muualla maassa siten, että hallituksen hyväksymää kansallista toimintasuunnitelmaa tietoliikenneinfrastruktuurin parantamiseksi toteutetaan 100 Mb/s-tiedon-siirtoyhteyksien osalta mahdollisimman nopeasti etupainotteisesti Peruspalvelut Saaristolisillä kuntien valtionosuuksissa on haluttu turvata peruspalvelujen tuottaminen ja saatavuus saaristo-oloissa. Saaristolisien suurin ongelma on ollut saaristoosakuntien saaristolisien pienuus suhteessa saaristoisuuden aiheuttamiin kustannuksiin. Saaristo-osakuntien (40 kuntaa) saaristolisät ovat vuonna euroa, saaristokuntien (8 kuntaa) euroa, yhteensä euroa. Saaristoalueilla tehtiin vuonna 2008 ja 2009 lukuisia kuntaliitoksia. Ne paransivat kuntien mahdollisuuksia turvata myös saaristoalueilla asuvien palvelut. Monet saaristokunnat ja saaristo-osakunnat kuuluvat edelleen maan pieniin kuntiin. Vaikka ne ovat selvinneet tehtävistään varsin hyvin ja harjoittavat osin aktiivisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa, on tarve yhteistoiminnan kehittämiseen palvelujen tuotannossa edelleen ilmeinen. Terveydenhuollossa tavoite toteutuu osaksi PARAShankkeen lainsäädännön edellyttämien yhteistoiminta-alueiden kautta Ympäristö, luonto ja kulttuuri Saaristolain yksi tavoite on saariston luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvojen suojelu. Näihin kuten vapaiden rantojen riittävään virkistyskäytön turvaamiseen pyritään rantojen suunnittelulla. Luonnonsuojelua on toteutettu perustamalla kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita. Uusien maisemansuojelualueiden perustaminen voi olla joillakin saaristoalueilla harkinnanarvoinen asia. Edellä mainitut alueet palvelevat myös päätehtävänsä asettamissa rajoissa ihmisten virkistystarpeiden tyydyttämistä yhdessä retkeilyalueiden ja kuntien perustamien virkistysalueiden kanssa. Kaikkien kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yksi tärkeimmistä elementeistä on vesi. Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla käy vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. Tärkein merkitys ihmisten virkistystarpeiden kannalta on ns. jokamiehen oikeudella, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus liikkua metsissä ja vesillä pihapiirien välittömän läheisyyden ulkopuolella siten, ettei tuoteta haittaa maa-alueiden pääasialliselle käyttötarkoitukselle, kuten maataloudelle ja asumiselle. Kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden reitistöjen, polkujen, leirikatosten ja -alueiden, laitureiden ja opastuskeskusten rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan riittävästi panostuksia, jotta kunnat saavat suojelluista alueista riittävästi tukea aluekehitykselleen. Kansallispuistojen käyttäjien oikealla valistuksella rajoitusten lisäksi minimoidaan haitat luonnolle

16 Itämeren suojeluohjelmaan liittyvä ympäristöministeriön vedenalaisen luonnon inventointiohjelma edellyttää monien ministeriöiden tukea ympäristöministeriölle asiantuntija-apuna, kuljetusapuna sekä mahdollisena muuna apuna. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annettu asetus astui voimaan vuonna Asetuksen mukainen jätevesijärjestelmien parantaminen edellyttää vahvaa koulutusta ja viestintää, sillä vapaa-ajan asunnon ja omakotitalon omistajan tuli tehdä itselleen selvitys jätevesien käsittelystä ja laitteiden hoidosta neljän vuoden sisällä. Asetuksen edellyttämät selvitykset sekä käyttö ja huoltoohjeet ovat osittain tekemättä. Jätevesien puhdistuksen tehostamistoimenpiteet ovat käynnistyneet liian hitaasti. Tätä tulee edesauttaa mm. tehokkaammalla tiedotuksella sekä kehittämällä taloudellisten ohjauskeinojen, kuten kotitalousvähennyksen, käyttöä Saariston kehittämisresurssit Saariston kehittämisrahoituksen tarve on tarkoitus huomioida maakunnan kehittämisrahan suuntaamisessa. Näin varmistetaan saaristopoliittisen periaatepäätöksen esitysten ja saaristolain valtiolle asettamien velvoitteiden toteutuminen. 1.2 Toimenpide-esitykset Toimenpiteet on jaettu viiteen toimintalinjaan ja kahdeksaantoista toimenpidekokonaisuuteen. Toimintalinjoja ovat seuraavat: Kunta- ja aluepolitiikka Elinkeinot Liikenne ja tietoliikenneyhteydet Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen Ympäristö, luonto ja kulttuuri Kunta- ja aluepolitiikka 1 Palvelu- ja kuntarakennehanke Saariston erityisolosuhteet vesistöjen rikkoman rakenteen ja tästä aiheutuvien etäisyyksien sekä palvelujen saatavuuden sekä kieliolojen osalta otetaan huomioon kunnallisten palvelujen ja kuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla huomioidaan väestön ikääntymisen aiheuttamat lisääntyvät palvelutarpeet. Tavoitteena on luoda toimivat palvelujen tuotannon yksiköt saaristo-, rannikko- ja vesistöalueille. VM ja muut ministeriöt 2 Saaristopolitiikka Saaristopolitiikkaa jatketaan ja saaristoisuuden, harvan asutuksen ja kaksikielisyyden aiheuttamat lisäkustannukset sekä haitat kunnille ja elinkeinoelämälle otetaan 14

17 huomioon valtionosuusjärjestelmän kehittämistyössä ja aluepoliittisissa ratkaisuissa saaristokuntien ja saaristo-osakuntien sekä soveltuvin osin muun asutun saariston osalta. Saaristopolitiikan lähtökohtana on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä aluekehittäminen. Saaristopolitiikalla tuetaan ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Varaudutaan ilmastomuutoksen saaristo-, rannikkoja ranta-alueille aiheuttamiin vaikutuksiin kansallisen ilmastomuutoksen sopeutumisstrategian mukaisesti. Otetaan mm. lisääntyvät sateisuus, myrskyt ja tulvat sekä energiakysymykset huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Huolehditaan ympäristön turvallisuudesta, elinkeinojen harjoittamisen edellytyksistä, luonnonsuojelusta ja kulttuuriarvojen säilyttämisestä muuttuvissa olosuhteissa. Saaristosta pyritään kehittämään työpaikkavarannoltaan omavaraisia alueita työmatkaliikenteen vähentämiseksi. Saaristopolitiikalle luodaan toimivat välineet aluepolitiikkalain uudistuksessa. Toteutetaan EU:n rannikkoalueiden käytön ja hoidon suosituksen mukaan laaditun kansallisen rannikkostrategian toimenpiteitä ja käynnistetään maakunnan liittojen johdolla alueelliset rannikkostrategiaprosessit. Huomioidaan saaristo EU:n Itämeristrategian ja meripolitiikan valmistelussa. Saaristo-osakuntien saaristolisien riittävyyden arviointia jatketaan viimeisessä valtionosuusjärjestelmän tarkistuksessa tehdyt osatarkistukset huomioiden. Selvitetään mahdollisuudet jatkaa työnantajien sotu-maksun alennuskokeilua saaristossa nykyisen määräajan jälkeen. Selvitetään mahdollisuudet jatkaa määräaikaista maan myynnin verovapautta myytäessä maata kunnalle asuntotuotantotarkoituksiin osana talouden elvyttämistä. Saaristoasiain neuvottelukunta laatii tämän periaatepäätöksen konkretisoimista koskevan toimenpideohjelman vuosiksi ja organisoi kampanjan, joka tähtää saariston markkinointiin yrittämisen, asumisen, mökkeilyn ja matkailun alueena ympärivuotisesti. VM, TEM, YM, STM, VM Elinkeinot 3 Saaristo-, vesistö- ja rannikkomatkailu ja palvelutyöpaikat Saaristo- ja vesistömatkailun verkostoitumista, tuotekehittelyä ja markkinointia jatketaan tehdyn saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisen esisuunnitelman pohjalta ja valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti. Tavoitteena on kehittää saaristoja vesistömatkailusta Euroopassa tunnettu ja eurooppalaisten suosima vetovoimatekijä. Verkostoitumista alan muiden toimijoiden kanssa tehostetaan erityisesti tuotekehityksessä. Ulkomaan markkinoinnissa keskeinen yhteistyökumppani on Matkailun edistämiskeskus. Valtakunnallisen matkailustrategian kehittämisen painopisteet huomioidaan myös saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisessä. Saaristoon sopivien 15 14

18 pienimuotoisten matkailukeskusten, verkostoituneiden teematuotteiden ja ohjelmapalvelujen (vesistöt, jään ja lumen hyödyntäminen, kalastus, metsästys, kulttuuri), matkailukeskittymien ketjujen sekä venesatamaverkostojen kehittämistä ja yhteismarkkinointia tuetaan. Kansallisen rannikkostrategian mukaiset tavoitteet otetaan huomioon maakuntaohjelmissa ja -suunnitelmissa sekä alueellisissa elinkeinostrategioissa. Saaristossa sijaitsevat vakinaisesta käytöstä vapautuneet tai vapautuvat puolustusvoimien linnakkeet, rajavartiolaitoksen merivartioasemat ja merenkulkulaitoksen majakat ja muut mahdolliset toimitilat pyritään saamaan matkailulliseen käyttöön niiden kulttuuriperintö- ja ympäristöarvot huomioiden tukemaan saariston elinkeinojen kehitystä. Puolustusvoimien entisten tilojen uuskäytön osalta luodaan tarvittaessa asiaa edistävä yhteistyöelin. Valtion ja kuntien palvelut järjestetään saaristossa erityisesti yhtyneissä laajoissa kunnissa yhteispalvelupisteiden avulla sekä autoilla ja veneillä liikkuvien ja sähköisten palvelujen avulla. Postipalvelut saaristossa turvataan. Alueelliset pelastuslaitokset laativat haja-asutusalueille turvallisuusohjelmat. Yksityisiä kauppa-, kuljetus-, rakentamis- ja muita palvelutyöpaikkoja kehitetään saaristossa vahvistamalla vakituisille asukkaille ensisijaisesti tarkoitettujen palvelujen markkinointia vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille sekä luomalla mm. mökkitalonmies -tyyppisiä palveluja. Yksityisten palvelujen markkinointiyhteistyötä ja yksityisten ja julkisten palvelujen verkostoitumista kehitetään. Hoivapalvelujen ja vanhustenhoidon kehitykselle luodaan edellytyksiä. MEK, TEM, MMM, SANK 4 Meriklusteri Turvataan meriklusterin (varustamotoiminta, laivan- ja veneenrakennus, satamat, venesatamat ja väylät, tutkimus ja koulutus, vakuutustoiminta) toiminta luomalla alalle kilpailijamaihin verrattavat toimintaedellytykset. Merialan huippuosaamista ja yhteistyötä kehitetään teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Turvataan Merenkurkun liikenteen jatkuminen ja matkustajaliikenteen palvelujen laatu. Turvataan vesiteiden hoidon jatkuminen meren rannikolla ja Sisä-Suomessa. Selvitellään uusien vesitiereittien avaamisen mahdollisuuksia Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla ottaen huomioon energian hinnan kehitys. Saimaan kanavan vuokrasopimusta Venäjän kanssa jatketaan. LVM, TEM, VM 5 Valtion ja kuntien työpaikat Valtion työpaikkavähennykset saaristossa pyritään korvaamaan siirtämällä valtion muita työpaikkoja saaristoon valtion toimintojen alueellistamisprosessilla sekä etsimällä yksityisen sektorin korvaavia työpaikkoja erityisprojektein. Kuntien työpaikat 16

19 saaristossa pyritään niin ikään säilyttämään. Etätyö sisällytetään julkisen hallinnon organisatoriseen kehittämiseen. TEM, VM, muut ministeriöt, VNK 6 Pendelöinti ja etätyö Edistetään etätyön tekoa saariston vakinaisissa ja vapaa-ajan asunnoissa sekä etätyöpisteissä luomalla työelämässä ja yhteiskunnassa etätyöhön myönteisesti suhtautuvaa ilmapiiriä työelämän vaatimukset huomioiden. Työmatkakulujen verovähennysoikeus säilytetään riittävän korkeana. Tuetaan ns. call center-tyyppisten toimintojen syntymistä saaristoon. VM, TEM 7 Maa- ja metsätalous Saariston lisäkustannuksia aiheuttavat erityisolot otetaan huomioon maatalouden tuissa saaristolisinä. Tuetaan hakkuujätteiden hyödyntämistä bioenergian käytön edistämiseksi. Luonnonvarojen kestävän käytön edellytykset turvataan hoitamalla ja käyttämällä niitä siten, että ne säilyvät uusiutumis- ja tuotantokykyisinä. MMM 8 Kalastus ja vesiviljely Vaikutetaan Euroopan Unionin yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja kansalliseen kalatalouspolitiikkaan siten, että suomalaisen meri- ja järvikalastuksen ja kalanviljelyn edellytykset turvataan a) kehittämällä EU:n kalastuspolitiikkaa, jonka sisältö painottuu suurimittaiseen valtamerikalastukseen, enemmän maantieteelliset erot huomioivaan suuntaan läheisyysperiaatteen mukaan, b) kehittämällä kalastustuotteita merkkituotteiksi, nostamalla niiden jalostusastetta, parantamalla markkinointia, kouluttamalla kalastajia pienimuotoiseen jalostukseen ja suoramyyntiin, kehittämällä kalamarkkinatapahtumia suoramyynnin ja saaristokulttuurin edistäjinä, tukemalla kalatalousohjelmalla mestari-oppipoika -ammattiin harjaantumisjärjestelmän aikaan saamista, parantamalla kalavesien ja kalastusoikeuksien saatavuutta ammattikalastajille, huomioimalla kalatalouden tarpeet rakentamishankkeissa vesialueilla, luonnonmukaisten kalakantojen kestävällä hyödyntämisellä ja turvaamisella, minimoimalla hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamat haitat pyyntivälineiden kehityksellä sekä riittävällä metsästyksellä sekä sallimalla silakan pyynti ruokakalaksi EU:n päätöksillä pysyvästi, c) tukemalla kalasatamien ja saaliin purkupaikkojen kehitystä ja kunnossapitoa sekä kehittämällä kalastusmatkailusta kalastajien kokonaistoimeentuloa tukeva osa, 16 17

20 d) kehittämällä kalankasvatuksessa päästöjä vähentäviä kalankasvatusaltaita, rehuja, ruokintatekniikoita ja sijoituspaikkavalintoja sekä uusien lajien kasvatusta, pidentämällä kasvatuslupien voimassaoloaikoja, edistämällä alan yritysrakenteen kehitystä ja torjumalla EU:n yhteisellä politiikalla epäterveen ulkomaisen kilpailun haittoja. MMM, OPM, TM, YM, RKTL Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet 9 Tietoliikenneyhteydet Nopeat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset yhteydet on turvattava mahdollisimman laajasti saaristoalueilla kuten myös muualla maassa siten, että hallituksen hyväksymää kansallista toimintasuunnitelmaa tietoliikenneinfrastruktuurin parantamiseksi toteutetaan 100 Mb/s-tiedonsiirtoyhteyksien osalta mahdollisimman nopeasti etupainotteisesti. LVM, TEM, MMM 10 Liikenneyhteydet Tiehallinnon rahoittamien lauttojen ja merenkulkulaitoksen rahoittamien yhteysalusten uusiminen ja kohtuullinen peruspalvelutaso turvataan liikennepoliittisen selonteon ja liikenne- ja viestintäministeriön asettaman palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen -työryhmän esitysten mukaisesti. Varataan riittävät määrärahat ja valtuudet valtion talousarvioon uudistuvan perusväylänpidon yhteyteen. Liikennöinti ostetaan kokonaispalveluun perustuvilla kilpailutetuilla pitkäkestoisilla liikennöintisopimuksilla. Sopimuksiin sisällytetään aluskannan uusiminen nykyisen liikenteen ja ympäristön vaatimusten mukaisiksi. Selvitetään mahdollisuudet hankkia yhteysaluksia ja maantielauttoja, jotka voivat tarvittaessa toimia myös öljynkeruualuksina öljyonnettomuuksissa. Toteutetaan lyhyiden maantielauttavälien säästöillä toteutettava siltaohjelma niissä kohteissa, joissa silta on vesiliikenteenkin kannalta hyväksyttävä. Selvitetään yhteysalusliikenteen maksujen poistamista tiehallinnon lauttaliikenteen tapaan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen pohjalta. Saariston maantieverkon laajuus, kuntotaso ja peruskorjaus- ja ylläpitorahoitus määritetään saariston erityisolot huomioiden. Turun saariston Rengastie välillä Iniö-Houtskari muutetaan maantieksi. Tieverkon palvelutasoa saaristossa parannetaan tielaitureilla sekä matkailua palvelevilla varusteilla kuten reittiopastus, pysäköintialueet ja tieympäristön hoito erityiskohteissa. Laaditaan yhteysalus-, maantielautta- sekä matkailuliikenteen tarvitsemien laitureiden kunnostus- ja kehittämissuunnitelma. Selvitetään mahdollisuudet kehittää Pielisen itä- ja länsipuolen yhdistävä yksityinen Koli-Lieksa-autolauttayhteys Koli-Lieksa-Vuonislahti-autolautta-yhteydeksi. 18

21 Kevyen liikenteen väyliä pyritään saamaan suurimmille saaristoalueille. Saariston palvelutarpeet huomioidaan joukkoliikenteen kehittämisessä ja rahoituksessa. Turvataan nykyisten talviteiden ylläpito ja selvitetään uusien yhteyksien tarve. Turvataan yksityisteitä ja yksityistielosseja ylläpitävien tiekuntien valtion rahoituksen tarve. Sisällytetään yksityistielosseja ylläpitävien tiekuntien hallintokulut valtion avustuskelpoisiin menoihin. Selvitetään mahdollisuudet nostaa postin jakelutiheyttä ympärivuotisesti asuttuun saaristoon. Veneilyn tarpeet otetaan huomioon siltojen sekä ilmajohtojen rakentamisten sekä perusparannustöiden yhteydessä. LVM Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen 11 Kaavoitus ja rakentaminen rannoille Otetaan valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja niiden tarkistuspäätös huomioon kaavoituksessa. Kehitetään kaavoitusta ja poikkeamismenettelyjä niin, että luodaan riittävät mahdollisuudet pitkäaikaiselle asumiselle vapaa-ajan asunnoilla ja vapaa-ajan asuntojen muuttumiselle vakituiseksi asumiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. Kunnat saavat maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla päättää, missä laajuudessa ranta-alueita käytetään vapaa-ajanasumisen ohella vakituiseen asumiseen. Kannustetaan kuntia soveltamaan ympäristöministeriön rantasuunnitteluoppaan ohjeita, esimerkiksi miten kaavamerkintöjä käytetään sekä vapaa-ajanasumisen että vakituisen asumisen sallimiseksi samalla rakennuspaikalla ja että rakennusoikeus on rakennuspaikkakohtaisesti riittävä vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen tarpeisiin. Vapaa-ajan asuntojen uudisrakentaminen turvataan riittävän joustavalla poikkeamispolitiikalla jo kaavojen laatimisen aikana huomioiden sen, etteivät poikkeamispäätökset vaikeuta kaavan tarkoituksen toteuttamista. Kehitetään rakentamisen ohjausta siten, että se mahdollistaa vapaa-ajan asuntojen muuttamisen ympärivuotiseen käyttöön. Tuotetaan rakennusvalvonnan ja rakentajien käyttöön tietoa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvista, ekotehokkaista ja helppokäyttöisistä vapaa-ajan asuntojen energia-, jäte- ja vesihuoltojärjestelmistä. Varaudutaan tehostuvan ympäristönsuojelun edellyttämien uusien palveluiden järjestämiseen kuten jätevesihuollon ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen osalta. Ohjeistetaan kuntia arvioimaan uudesta vakituisesta ranta-asutuksesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön ja kunnan talouteen. YM 18 19

22 12 Vakituinen asuminen Organisoidaan omistus- ja vuokra-asumista edistäviä selvitys- ja kehittämishankkeita, jotka tähtäävät tonttitarjonnan sekä uudis- ja korjausrakentamisen turvaamiseen. Kehitetään taajamiin ja kyliin vakituisen asumisen uusia vetovoimaisia malleja, jossa rantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. Saaristokylien infrastruktuurin parantamista tuetaan. Sähköverkko ulotetaan pysyvästi asuttuihin saariin, joissa sähköä ei vielä ole. TEM, YM, MMM 13 Vapaa-ajan asuminen Vapaa-ajan asumista kehitetään huomioiden vuonna 2009 julkaistun uuden mökkibarometrin tulokset. Organisoidaan vapaa-ajan asumisen hyödyntämistä edistäviä selvitys- ja kehittämishankkeita, jotka tähtäävät riittävän mökkitonttitarjonnan ja uudisrakentamisen turvaamiseen, vapaa-ajan asuntojen peruskorjauksen, energia-, vesi- ja jätehuollon sekä liikenneyhteyksien kehittämisen aktivointiin, kylämäisten mökkialueiden sekä vakituisen asutuksen lomassa olevien vapaa-ajan asumistonttien riittävään tarjontaan, mökkiläisten osallistumisjärjestelmien luomiseen ja mökkiläisten osaamisen hyödyntämiseen, mökillä asumisen kasvun tukemiseen, mökkiläisissä olevan ostovoiman hyödyntämiseen, mökkien vuokralle annon edistämiseen, ja ympäristöystävällisten mökkeilyn mallien luomiseen. Vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia saada kunnallisia peruspalveluja vapaaajanasunnon sijaintikunnasta ja kuntien taloudellisia mahdollisuuksia tuottaa näitä palveluja parannetaan. Selvitetään vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemien terveyskeskuspalvelujen laajentamisen ja rahoituksen mahdollisuudet kiireellistä hoitoa edellyttävistä palveluista sellaisiin terveyspalveluihin, joiden noutoa kotikunnasta ei voida pitää kohtuullisena eikä tarkoituksenmukaisena. Mökkikuntien terveydenhoitohenkilöstön resurssointiin ja yksityisten terveyspalvelujen käytön mahdollisuuksiin kysynnän huippuaikoina kiinnitetään erityistä huomiota. Selvitetään pidemmällä tähtäimellä tarve ja mahdollisuudet jättää mökkiläisten maksamat kiinteistöverot huomiotta valtionosuusjärjestelmään kuuluvassa kuntien verotulojen tasauksessa ja niin ikään pidemmällä tähtäimellä tarve ja mahdollisuudet siirtää osa mökkiläisten maksamista kunnallisveroista mökkikuntiin. VM, TEM, YM, MMM, STM Ympäristö, luonto ja kulttuuri 14 Ympäristönsuojelu Itämeren ja sisävesien suojelua edistetään tehostamalla kansainvälisten suojelusopimusten vaikuttavuutta, tukemalla Pietarin jäteveden käsittelyjärjestelmien 20

23 rakentamista sekä vähentämällä maatalouden, metsätalouden, teollisuuden, yhdyskuntien, haja-asutuksen, veneilyn päästöjä, kieltämällä laivaliikenteen päästöt sekä pienentämällä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskejä. Veneilyä varten luodaan käymäläjätevesien tyhjennysverkosto satamiin. Itämeren tilan tutkimukseen osoitetaan riittävät voimavarat. Rehevöitymisen torjumiseksi, merenkulun turvallisuuden kehittämiseksi, vaarallisten aineiden aiheuttaman vaaran vähentämiseksi sekä meriluonnon monimuotoisuuden ja suojelun toteuttamiseksi toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen Itämeren suojeluohjelmasta, Vesiensuojelun suuntaviivojen 2015, meristrategiadirektiivin sekä HELCOMin Baltic Sea Action Plan (Itämeren suojelun toimenpideohjelma) mukaisia toimia. Hyödynnetään maaseudun kehittämisohjelmaa ja erityisesti maatalouden ympäristötukea kohdentamalla vesiensuojelutoimenpiteitä erityisesti kriittisille alueille vesienhoitosuunnitelman esitysten mukaisesti. Merenkulun ympäristöturvallisuutta parannetaan. Tavoitteena on päästötön merenkulku eli päästökielto saaristossa kaikkien alusten kaikkien päästöjen osalta. Kehitetään ympäristöperusteisia satama- ja väylämaksuja. Pyritään ottamaan käyttöön ympäristöystävällisempiä polttoainetekniikoita ja polttoaineita. Puolustusvoimilta vapautuneet alueet, tilat ja laiturit huomioidaan öljyntorjuntakaluston sijoittelussa. Tiepenkereiden vesistöhaittoja poistetaan virtausaukkoja rakentamalla ja suurentamalla. Liikenteen päästöjä torjutaan joukkoliikennettä ja pyöräilyä edistämällä samoin periaattein kuin mantereellakin. Liikennejärjestelmäsuunnitelmilla luodaan edellytykset saaristoliikenteen kestävälle kehittämiselle. YM, MMM, LVM, VM, SM, PLM 15 Yhdyskuntatekniikka Ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaisesti edistetään tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja bioenergian käyttöä ja energiasäästöjä saaristossa organisoimalla asiaa koskevia hankkeita sekä tukemalla niitä valtion avustuksin. Saariston luonnonolot huomioivia jätevesien ja kuivakäymälöiden käsittelytekniikoita selvitetään ja kehitetään. Osa vesihuoltoavustuksista ohjataan tukea tarvitseville haja-asutusalueiden asukkaille kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistusjärjestelmien parantamiseen. Haja-asutusalueiden vesihuoltoavustusten myöntämisessä huomioidaan saaristoalueiden erityisolosuhteet avun tarvetta lisäävänä tekijänä. Kehitetään kotitalousvähennystä siten, että se edistää nykyistä paremmin hajajätevesihuollon tehostamistoimien toteuttamista. Parannetaan tiedotusta hajajätevesien käsittelyn tehostamisesta sekä kuivakäymälöistä haja-asutusalueiden pysyville ja osa-aikaisille asukkaille. Pohjaveden ja juomaveden saantiin kiinnitetään erityistä huomiota uusien alueiden kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä varaudutaan ilmastomuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin pohjaveteen

24 Jätehuoltoa parannetaan saaristo- ja vesistöalueilla riittävän tiheällä jätteenkeräyspisteiden verkolla sekä satamien jätehuoltopalveluiden parantamisella. YM, MMM 16 Luonnonsuojelu ja virkistys Varataan asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailun kehittämisen tarkoituksiin riittävät virkistysmahdollisuudet ja kehitetään virkistykseen liittyviä palveluita. Varataan alueita, jotka palvelevat veneilyä, virkistyskalastusta, uintia, retkeilyä, talviaktiviteetteja ja muita virkistyskäyttötarkoituksia jäällä ja rannoilla. Edistetään virkistysalueyhdistysten ja kuntien virkistysalueiden perustamista vesistö- ja merialueille sekä kehittämällä erilaisia reitistöjä. Kannustetaan kuntia toimittamaan ja pitämään tiedot virkistys- ja liikuntapaikoista sekä -reiteistä ajantasalla kansallisessa LIPAS-liikuntapaikkarekisterissä. Saariston kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden sekä valtion retkeilyalueiden palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon osoitetaan riittävät määrärahat tehdyn luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskevan ohjelman (VILMAT) pohjalta, joka esitetään päivitettäväksi. Kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen kytketään matkailun kehittämiseen maakunnallisessa matkailusuunnittelussa. Veneilyreitteihin liittyviä retki- ja luonnonsatamien verkostoa kehitetään kuntien ja valtion (Metsähallitus ja muut valtion organisaatiot) yhteistoimintana. Pyritään luomaan kylien yhteisiä laituripaikkoja. Ministeriöt ja niiden alaiset laitokset antavat ympäristöministeriölle tukea asiantuntija-apuna, kuljetusapuna sekä mahdollisena muuna apuna Itämeren suojelun toimenpide-ohjelmaan liittyvän Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toteuttamisessa. Ohjelman rahoitus turvataan. Myös sisävesialueilla turvataan vesiluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Saimaannorpan suojelun riittävä taso turvataan. Unescon maailmanperintökohteeksi nimeämää Merenkurkun saaristoa kehitetään valtakunnalliseksi saaristonähtävyydeksi osoittaen kohteen kehittämiseen riittävät voimavarat. YM, MMM, VM, PLM, LVM 17 Maisemansuojelu ja kulttuuriperinnön hoito Käynnistettävässä valtakunnallisten maisema-alueiden päivityksessä huomioidaan saaristo erityiskohteena. Kunnostetaan perinnemaisemakohteita kuten rantaniittyjä ja nummia saaristo- ja rantamaiseman monimuotoisuuden ja perinteen elvyttämiseksi sekä perinnebiotooppien säilyttämiseksi. Luodaan edellytyksiä lampaiden ja muiden tuotantoeläinten käytölle maisemanhoitajina nykyistä enemmän. Rakennettuja kulttuurimaisemia kunnostetaan niin, että saariston ja ranta-alueiden arvokkaat ja viihtyisyyttä lisäävät erityispiirteet kuten maa- ja karjatalouden sekä kalastuksen ja merenkulun rakennusten ja rakennelmien näkyvyyttä 22

25 maisemassa parannetaan. Näin voidaan lisätä mm. alueiden matkailullista vetovoimaisuutta. Metsähakkuissa noudatetaan metsätalouden ympäristönhoito-ohjeita. Luodaan taloudellisia edellytyksiä ja koulutusta myös asukas- ja kylätoiminnan avulla tehtäville rakennetun kulttuurimaiseman hoitotoimille. Hyödynnetään em. toimenpiteiden toteuttamisessa maaseutuohjelmaa, maatalouden ympäristötukea ja saariston ympäristönhoitoavustusta. Tuen määrässä otetaan huomioon saariston erityisolosuhteiden aiheuttamat lisäkustannukset, kuten laiduneläinten kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. MMM, YM, OM 18 Kulttuuri Tuetaan saaristo- ja vesistökulttuurin kehittämishankkeita. Ruotsinkielisen saaristo- ja rannikkokulttuurin vaalimiseen vähemmistökulttuurina osoitetaan erityistä huomiota. Luodaan kulttuuritoimintaa ja matkailua yhdistäviä hankkeita. Kulttuuria hyödynnetään matkailun kehittämisessä. Luodaan saaristoon laadukkaita saaristokulttuuritapahtumia, jotka myös vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. OPM, VM, MMM Toteutus Saaristopoliittisen periaatepäätöksen rahoitus ja toteutus Periaatepäätöksessä linjattuihin saariston kehittämistoimiin osoitetaan valtion talousarviossa riittävä kehittämismääräraha maakunnan kehittämisrahasta. Periaatepäätöstä toteutetaan kansallisiin ja EU:n kehittämisohjelmiin sisältyvillä varoilla sekä muilla valtion talousarviomäärärahoilla. Periaatepäätöksen linjaukset huomioidaan ja sovitetaan yhteen maakuntaohjelmissa. Saaristoa koskevat keskeisimmät hankkeet kirjataan vuosittain valmisteltaviin maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin. Periaatepäätökseen sisältyvät toimenpiteet toteutetaan vahvistettujen valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Saaristoasiain neuvottelukunta antaa hallinnon kehittämisen ministerityöryhmälle määräajoin selvityksen periaatepäätöksen toteutumisesta. TEM, VM, muut ministeriöt 23 22

26 2 Periaatepäätöksen valmistelu 2.1 EU:n eräät politiikat EU:n alue- ja rakennepolitiikka Suomen rakennerahastostrategian keskeinen sisältö on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategialla tuetaan toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoimaan ja reagoimaan joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luomaan houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistämään alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategiassa alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen erityisesti kehityshaasteissa oleville alueille. Tällaisiksi haasteellisiksi alueiksi on nimetty mm. saaristoalueet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite-ohjelma Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelma koskee koko maata. Suomeen kohdistuvat EU:n rakennerahastotuet ovat 1,7 miljardia euroa ja koko julkinen rahoitus noin 3,5 miljardia euroa. Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteiset toimenpideohjelmaehdotukset on laadittu aluekehityslain mukaisesti kullakin suuralueella (Etelä-Suomi, Itä- Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi) maakunnan liittojen johdolla. Maakunnan liitot ovat olleet vastuussa laadintatyön organisoinnista. Aluekehityslain mukaisesti sisäasiainministeriö on koonnut yhdessä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja sosiaalipartnereiden kanssa EAKR-toimenpideohjelmat. Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteinen toimenpideohjelma manner- Suomessa on valtakunnallinen ohjelma, jonka laadinnasta on vastannut työministeriö tiiviissä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. ESR-ohjelman alueellisten osioiden laatimisesta ovat yhdessä vastanneet työministeriö ja ESR- toimenpiteitä toteuttavat alueviranomaiset sekä NUTS II -alueen maakuntaliitot. Jotta alueelliset EAKR- ja ESR -toimet muodostavat yhtenäisen, integroidun kokonaisuuden, ne on aluetasolla laadittu yhdessä alueellisten EAKR -toimenpideohjelmien kanssa noudattaen kansallisen koheesiostrategian ja ESR- strategian linjauksia, ohjelmatyön yleisiä periaatteita ja niitä menettelytapoja, jotka aluetasolla on yhdessä sovittu. Alueelliset osiot on käsitelty maakunnan 24

27 yhteistyöryhmissä ja hyväksytty maakuntaliitoissa ennen niiden toimittamista työministeriöön, joka on yhdessä muiden keskeisten tahojen ja ministeriöiden kanssa vastannut niiden yhteensovituksesta valtakunnalliseen ESR -toimenpideohjelmaan Ahvenanmaa Ahvenanmaan itsehallinnollisen aseman ja Suomen jäsenyyssopimuksen protokollan 2 perusteella Ahvenanmaa on laatinut itselleen kansalliseen rakennerahastostrategiaan liittyvän, Ahvenanmaata koskevan rakennerahastostrategian ja sen toteuttamiseen liittyvät EAKR- ja ESR-toimenpide-ohjelmat Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ja Euroopan Naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti (ENPI) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (sisärajayhteistyö) toteuttamiseen Suomessa on varattu noin 120 miljoonaa euroa, josta noin 40 miljoonaa euroa siirretään Euroopan Naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoitukseen (ulkorajayhteistyö). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmien laadintaa koordinoi Suomessa sisäasiainministeriö. Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin toimenpideohjelmien laadintaa puolestaan koordinoi Suomessa ulkoasiainministeriö yhdessä sisäasiainministeriön kanssa. Suomi osallistuu kolmen rajat ylittävän yhteistyön ohjelman toteuttamiseen EU:n sisärajoilla: Pohjoinen (Suomi-Ruotsi-Norja), Botnia-Atlantica (Suomi-Ruotsi-Norja) ja Keskisen Itämeri (Suomi-Ruotsi-Viro-Latvia). Suomi osoittaa EU-rahoitusta näihin ohjelmiin yhteensä noin 54 miljoonaa euroa. Keskisen Itämeren ohjelma sisältää saariston alaohjelman, jonka varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomesta Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso, Viron rannikko saarineen sekä Ruotsista Tukholman lääni, sen naapuriläänit ja Gotlanti. Lisäksi Suomi osallistuu kahden valtioiden välisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen: Itämeri (9 maata Itämeren alueelta sekä Norja ja Valko-Venäjä) ja Pohjoinen Periferia (Suomi, Ruotsi, Norja, Skotlanti, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret). Suomi osoittaa EU-rahoitusta näihin ohjelmiin yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Suomi osallistuu myös alueiden välisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen (koko EU ja eräitä muita maita) ja kolmen rajat ylittävän yhteistyön ohjelman toteuttamiseen EU:n ulkorajoilla (ns. ENPI-ohjelmat): Kolarctic (Suomi-Ruotsi-Norja-Venäjä), Euregio Karelia (Suomi-Venäjä) ja Kaakkois-Suomi- Venäjä (Suomi-Venäjä). Edellä mainituissa ENPI-ohjelmissa on yhteensä noin 88 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Kaikki Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen alaiset ohjelmat voivat periaatteessa koskea saaristo- ja vesistöalueiden kehittämistä

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm:

Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: - Saariston käsite - Peruspalvelut - Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien määräämisen perusteet - Taloudellinen asema -

Lisätiedot

Saaristo-ohjelma 2007-2010. Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä. Alueiden kehittäminen 2006

Saaristo-ohjelma 2007-2010. Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä. Alueiden kehittäminen 2006 Saaristo-ohjelma 2007-2010 Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä Alueiden kehittäminen 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 7/2007 SISÄASIANMINISTERIÖ Saaristo-ohjelma 2007-2010

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SAARISTOPOLIITTINEN TOIMEN- PIDEOHJELMA

VALTAKUNNALLINEN SAARISTOPOLIITTINEN TOIMEN- PIDEOHJELMA Maa- ja metsätalousministeriö Saaristoasiain neuvottelukunta VALTAKUNNALLINEN SAARISTOPOLIITTINEN TOIMEN- PIDEOHJELMA 2017-2019 Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä Eräitä alustavia

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MÄÄRÄAIKA 21.10.2013 OSOITE: SAARISTOPOLITIIKKA@TEM.FI VASTAUSLOMAKE: SAARISTOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MÄÄRÄAIKA 21.10.2013 OSOITE: SAARISTOPOLITIIKKA@TEM.FI VASTAUSLOMAKE: SAARISTOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2015 1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ALUEOSASTO SEURANTAKYSELY MÄÄRÄAIKA 21.10.2013 OSOITE: SAARISTOPOLITIIKKA@TEM.FI VASTAUSLOMAKE: SAARISTOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2015 KYSELYN TARKOITUS Kyselyllä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SAARISTOPOLIITTINEN TOIMEN- PIDEOHJELMA

VALTAKUNNALLINEN SAARISTOPOLIITTINEN TOIMEN- PIDEOHJELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Työ- ja elinkeinoministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta VALTAKUNNALLINEN SAARISTOPOLIITTINEN TOIMEN- PIDEOHJELMA Luonnos 22.5.2012 Liite 5 Luonnos I 22.5.12 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012 2015

Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012 2015 Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 30/2012 Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012 2015 Työ-

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto EU Meripolitiikka, merialuesuunnittelu, meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus

MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus Saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteet tulevalle hallituskaudelle MAHDOLLISUUKSIA HORISONTISSA saariston vetovoimainen tulevaisuus Vettä on Suomen kaikissa kunnissa ja saariakin on lähes kaikissa kunnissa.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Meripolitiikan kehittäminen

Meripolitiikan kehittäminen Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Saaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa

Saaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa Saaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa Ulkomaanoppeja Suomen saaristoliikenteen kehittämiseen? Maaseutututkijatapaaminen, Ähtäri 22.8.2019 Simo Rautiainen, Karjalan tutkimuslaitos Esityksen tausta

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Toisaalta siltarakentamissuunnitelmat ja toisaalta kuntaliitossuunnitelmat antavat aiheen pohtia saaristojärjestelmän tilaa sisä-suomessa lähivuosina.

Toisaalta siltarakentamissuunnitelmat ja toisaalta kuntaliitossuunnitelmat antavat aiheen pohtia saaristojärjestelmän tilaa sisä-suomessa lähivuosina. SISÄ-SUOMI JA SAARISTOKUNNAT LIITE 3. Muistio 22.12.2009 jorma leppänen, tem 1. JOHDANTO Toisaalta siltarakentamissuunnitelmat ja toisaalta kuntaliitossuunnitelmat antavat aiheen pohtia saaristojärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

saaristo-ohjelma 2014 2017

saaristo-ohjelma 2014 2017 Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 1 Naantalin kaupungin saaristo-ohjelma 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 35 Naantalin kaupunki Saaristo-ohjelma 2014 2017 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

SANKn LAUSUNTO SELVITYSMIES PERTTU VARTIAISEN SAARISTOPOLITIIKKAA, MAASEUTU- POLITIIKKAA JA KAUPUNKIPOLITIIKKAA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

SANKn LAUSUNTO SELVITYSMIES PERTTU VARTIAISEN SAARISTOPOLITIIKKAA, MAASEUTU- POLITIIKKAA JA KAUPUNKIPOLITIIKKAA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö 6.2.2015 SANKn LAUSUNTO SELVITYSMIES PERTTU VARTIAISEN SAARISTOPOLITIIKKAA, MAASEUTU- POLITIIKKAA JA KAUPUNKIPOLITIIKKAA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Merellisen saariston liikennepalveluja kehittävä kokeilu

Merellisen saariston liikennepalveluja kehittävä kokeilu Merellisen saariston liikennepalveluja kehittävä kokeilu Saaristoasiain neuvottelukunta 09.11.2016 Eeva Linkama Yhteysalusliikenne Saaristomerellä ja Suomenlahdella 2 Merellisen saariston nykyisen liikennepalvelukonseptin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot