KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet
|
|
- Joonas Karvonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet
2 Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta koskevat suunnitelmat, elinkeino- ja muut strategiat jne. Kyselyt asukaskysely sidosryhmäkysely Toimialojen kehitysnäkymät yleisesti ja erityisesti Kuusamossa Ohjausryhmän muodostamat kehittämistavoitteet yleiskaavan tavoitteet 2
3 YLEISTAVOITTEET Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaa ohjaa strategian visio 2021 Kaikkien aikojen Kuusamo: Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki Suunnitelmaa tarkastellaan ja päivitetään strategiakausittain (joka toinen vaalikausi) Kuusamon kaupungille laaditaan erillinen hankintastrategia, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia toimia lähiruoan, lähienergian, puurakentamisen ja lähipalvelujen edistämiseksi 3
4 Uusiutuvat energiamuodot Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet kustannustehokkaasta, energiaomavaraisesta ja hiilineutraalista yhteiskunnasta pitkällä tähtäimellä sekä tavoitteet päästöjen vähentämisestä Maakuntakaavan tavoitteet ilmastovastuun kantamisesta ja energiatalouden kehittämisestä Uusiutuvan energian hyödyntäminen Koillis-Suomen elinkeinostrategian mukaisesti Kannanotto tuulivoimaloiden sijoitusmahdollisuuksista Kuusamoon (yleiskaavassa) Uusiutuvat energiamuodot: puuenergia ja puunjalostuksen sivutuotteet, aurinkoenergia ja maalämpö, tuulivoima sekä talous-, maatalous ja muiden jätteiden hyödyntäminen kasvattavat merkitystään Metsien tarjoaman lähienergian hyödyntäminen on tärkeää Erityisesti tuulivoimapuistojen suunnittelussa ja sijoittelussa tulee huomioida niiden maisemalliset vaikutukset Kyselyissä turvetuotannon ja tuulivoiman merkitys oli kaikkein pienin Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset 4
5 Porotalous Porotaloudella on suuri merkitys lähiruuan, matkailun kehittymisen, Kuusamon imagon sekä alkuperäisen kulttuurin näkökulmista Maakuntakaavan mukaisesti otetaan huomioon kestävän porotalouden toimintaedellytykset muussa maankäytön suunnittelussa Tavoite säilyttää nykyiset työpaikat Porotaloudella on merkitystä erityisesti matkailun kannalta. Tavoitteena on säilyttää porotalouden nykyiset työpaikat (n. 130) Tavoitteena on porojen määrän säilyttäminen kestävällä tasolla laidunalueiden määrän pohjalta Porotalouden tulevaisuusnäkymät ovat haasteelliset Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen 5
6 Matkailu ja virkistys Matkailu on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava vientiala, jonka tuomat kerrannaisvaikutukset muille toimialoille Kuusamossa ovat tärkeitä Alueiden ja kohteiden monipuolinen ja helppo saavutettavuus on matkailutoiminnan elinehto. Luontokaupunki-imagoon perustuva matkailu on yksi Koillismaan erikoistumisvalinnoista (elinkeinostrategian mukaisesti) Pysyvän ja loma-asumisen keskeinen vetovoimatekijä on laadukkaat ja helposti saavutettavat virkistysympäristöt Tavoite +250 työpaikkaa Matkailu on Kuusamon tärkein toimiala tulevaisuudessakin. Alueen erämaista luonto- ja matkailuimagoa tulee vaalia Lentoliikenteen ja raideyhteyden kehittäminen on matkailun kannalta tärkeää Matkailun ympäristöhaitat tulee estää ja suuntautua kestävään matkailuun Matkailun kehittäminen ei saa estää muiden elinkeinojen kehittymistä (mm. metsätalous ja luonnontuotealat) ja ne puolestaan eivät saa haitata matkailun kehittymistä Vapaa-ajan asutusta tulee lisätä edelleen Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka-Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja -palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus 6
7 Maa- ja metsätalous Metsillä on suuri aluetaloudellinen merkitys Kuusamossa. Metsätalouden kerrannaisvaikutukset muille toimialoille ovat tärkeitä Maataloutta merkitys on kasvava mm. lähiruoan tuotannon, lähienergian ja maatilamatkailun näkökulmasta Turvetuotanto on yksi tulevaisuuden energiavaihtoehto. Turvetuotannon maisema- ja vesistövaikutusten hallintaa on parannettava Ympäristövaikutukset mm. vesistöihin tulee huomioida ja kehittää haitalliset vaikutukset estäviä toimintatapoja Biotaloutta kehitetään maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti Metsäklusteri on yksi Koillismaan erikoistumisvalinnoista (elinkeinostrategian mukaisesti), jonka tavoite on +100 työpaikkaa Maataloudessa paikallisten raakaaineiden ja lähiruoan käyttöä ja jatkojalostusta sekä elintarviketeollisuutta tulee kehittää Kuusamon puunjalostusteollisuuden jalostusastetta tulee nostaa ja kehittää uusia tuotteita Metsätalouden hakkuumääriä ja tuottoja pyritään nykyisestä kasvattamaan Metsänhoidon erilaisia käsittelytapoja tulee edistää, erityisesti matkailun kannalta tärkeillä alueilla Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamalla hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla 7
8 Luonnontuotteet ja kalastus Luonnontuotteiden ja lähiruuan markkinointia ja tunnettuutta Kuusamossa lisätään Luonto säilytetään puhtaana ja ekosysteemipalvelut tuottavana Maakuntakaavan mukaisesti aluetta kehitetään monimuotoisen luonnon maakuntana. Alueen ympäristön tilaa parannetaan edelleen Koillismaan elinkeinostrategian mukaisesti luonnontuotealaa ja lähiruokakonseptia kehitetään Tavoite työpaikkaa Luonnontuotteiden (marjat, sienet, yrtit, riista ja kalat) hyödyntämistä lisätään, jalostusastetta nostetaan ja kehitetään uusia tuotteita Kuusamon pohjavesivarantoja hyödynnetään kestävällä tavalla Maa-ainesten ottoalueet on suunniteltava huolellisesti ja entisöivä käytön jälkeen Koillismaan ainutlaatuisuus ammattimaisen kalastuksen ja virkistyskalastuksen alueena huomioidaan säilyttämällä vesistöt puhtaina ja edistämällä kalastusta kestävällä tavalla Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka- ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luonnontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin lähiruoan markkinointia 8
9 Kaivosteollisuus Kaivosalan osaaminen on yksi Suomen EU-politiikan painopisteistä Koillis-Suomen elinkeinostrategian mukaisesti kaivostoiminta on yksi seudun erikoistumisvalinnoista Tavoite seututasolla +150 työpaikkaa Kaivosten sijoittumista Kuusamoon ei pidetä merkittävänä alueen kehittymisen kannalta Mahdolliset kaivoshankkeet eivät saa merkittävästi aiheuttaa haittaa alueen maisema- tai luontoarvoille. Kaivostoimintaa ei saa sijoittaa alueille, joissa arvot vaarantuvat Kaivosten haitalliset vaikutukset vesistöihin ja kalastukselle tulee estää huolellisella hankesuunnittelulla Kaivostoiminnan riskit muille elinkeinoille ja virkistyskäytölle tulee minimoida Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon kaupunginhallitus ) 9
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)
SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) Kuopasta kansalle - Heureka 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Nina Wessberg, VTT 2 Kuusamon kaivoskiista
KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Raportin liite: Karttatarkastelu 17.2.2014 NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS (tulevaisuuden osalta esitetään toimialoittaiset kartat alueilta, joilla tulevaisuudessa
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
KUUSAMON KAUPUNKI 04/2015 KUUSAMO Koko kunnan strateginen yleiskaava 2025 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän
Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Kokemäki, 14.2.2017 Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy Esiselvitys aurinkoenergian
MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ
MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme
Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
Matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittaminen Kuusamon yleiskaavaprosessissa.
Matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittaminen Kuusamon yleiskaavaprosessissa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos
MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE
KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset tuovat kaavasta yleisesti esille seuraavaa:
8.4.2015 KOMMENTTEJA PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 -LUONNOKSEEN 1. Yleistä Pirkanmaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavia maakuntia. Maakunnan kehitystä ohjaamaan on laadittu luonnos maankäytön eri osa-alueet
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat
KUUSAMON KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA. Vastaanottaja Kuusamon kaupunki. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus
Vastaanottaja Kuusamon kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 26.5.2016, päivitetty 15.6.2016 ja 20.10.2016 KUUSAMON KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KUUSAMON KAUPUNKI Tarkastus 15.6.2016 ja
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät
MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittaminen Koillismaalla (KAMYK) -tutkimushanke MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki
Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,
Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
Suomussalmen kuntastrategia
Kuntastrategia 1 / 6 Suomussalmen kuntastrategia 2017 2025 Hyväksytty kunnanvaltuuston Suomussalmi 150 vuotta -juhlakokouksessa 6.10.2017 59 Kunta on asukkaiden, yritysten ja päättäjien muodostama yhteisö.
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus Pääjohtaja Mari Walls Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, 5.-6.2.2015 1 Mari Walls Sisältö Muutama sana kuukauden vanhasta Lukesta Näin me toimimme Näihin me keskitymme Luonnonvarojen
Keski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA
JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa
Toholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
Päijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää
Tuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
Kaupunginvaltuusto
2014, Kuusamon kaupunki Hyvinvoiva Elinvoimainen Uusiutuva ja innovatiivinen Kehittyvä Kansainvälinen ja verkostoitunut Kaikkien aikojen Kuusamo Suvaitsevainen ja hyväksyvä Kaupunkistrategia Aktiivinen
Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ
23.10.2014 Olli Ristaniemi KOKONAISMAAKUNTAKAAVAN AJANTASAISTAMISTYÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN KYTKENTÄ 1 MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSEN AIKATAULU Syksy 2014 Kunta- ja sidosryhmäkierros puhtaalta pöydältä
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella
LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun
ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA
VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön
Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista
Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018
Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma
Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
MTK-Satakunta kiittää saamastaan lausunnonantomahdollisuudesta ja esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa:
MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Pirkanmaan liitto PL 76 33201 TAMPERE pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi LAUSUNTO PIRKANMAAN MAA- KUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA 2040 1/5 4.5.2016 LAUSUNTO PIRKANMAAN
ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.
ELINKEINOJEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) LOPPUSEMINAARI 27.9.2013 Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos sanna.hast@metla.fi ELINKEINOT
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015
Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
Kaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
Metsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu
J u k k a S i m i l ä Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa
J u k k a S i m i l ä 1 5. 2. 2 0 1 7 Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa Kaivostoiminnan ja matkailun suhde Kaivostoiminta ja matkailu voivat toisiaan tukea taikka olla kilpailevia Jos kaivos
Kainuu - rikas luonnostaan
Luonto, ihminen ja työ seminaari 4.6.2013 Kainuu - rikas luonnostaan Luonnonvarojen käytön periaatteet: 1. Varovaisuusperiaate 2. Elinkaariajattelu 3. Ennaltaehkäisyperiaate 4. Läheisyysperiaate 5. Aiheuttamisperiaate
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
Kanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
Metsien monikäytön arvottaminen
1 Metsien monikäytön arvottaminen Päättäjien Metsäakatemia 19.5.2011 Oulu ARTTI JUUTINEN Tieteenala 2 Taloustiede: tutkii niitä syy- ja seuraussuhteita, jotka vallitsevat yhteiskunnassa tuotanto- ja kulutusyksiköiden
VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.
Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta
Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
Pohjois-Savon ympäristöpolitiikka
Pohjois-Savon ympäristöpolitiikka MYR:n äänestystulos 10.10.19 Aineisto Äänestysprosentti oli 48 %. (27/56 äänesti) Tarjolla oli 146 ratkaisua 10:een ympäristökysymykseen. Näistä oli määritetty: 33 % ympäristöratkaisuiksi
KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025
KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvionti teemoittain: Tavoitteiden toteutuminen kehittämisvaihtoehdo issa VAT MK Kaupunkistrategia
Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut
Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,
Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?
Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010
Metsien monikäyttöä tukevat työkalut
Metsien monikäyttöä tukevat työkalut Anne Tolvanen Metsäareena 9.10.2018 Esityksen rakenne Luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriitaiset tavoitteet Ekosysteemipalvelu-lähestymistapa Tutkimuksen keinot
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,