Vuosikirjanumero KHO:2005:29 Antopäivä Taltionumero 1215 Diaarinumero 1916/2/04. Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet. Ennakkoratkaisuhakemus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikirjanumero KHO:2005:29 Antopäivä 23.5.2005 Taltionumero 1215 Diaarinumero 1916/2/04. Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet. Ennakkoratkaisuhakemus"

Transkriptio

1 Vuosikirjanumero KHO:2005:29 Antopäivä Taltionumero 1215 Diaarinumero 1916/2/04 Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet Ennakkoratkaisuhakemus Ennakkoratkaisuhakemuksessaan keskusverolautakunnalle Oy E on pyytänyt ennakkoratkaisua kysymykseen, katsotaanko hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa Oy E:n ulkomaiselle konserniyhtiölle E Holdings Ltd:lle sen taloudellisen aseman turvaamiseksi antama avustus konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 :n mukaiseksi konserniavustukseksi ja siten Oy E:n verotuksessa vähennyskelpoiseksi menoksi. Hakemuksen mukaan Oy E on osa B-yhtymää, joka valmistaa hitsauslisäaineita ja -laitteita eri käyttötarkoituksiin. Vuodesta 1994 lähtien B-yhtymän on omistanut englantilainen C Plc. E on C- konsernin suomalainen tytäryhtiö. E International Holdings BV (jäljempänä Ex) on E:n emoyhtiö 100 prosentin omistusosuudella. E:n tulos on ollut viime vuosina voitollinen ja hyvän tuloskehityksen odotetaan myös jatkuvan tulevina vuosina. C-konsernin, johon E kuuluu, yhtiöt toimivat yhteistyössä tarjotakseen asiakkailleen parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tämän vuoksi on tärkeää myös E:n kannalta, että kaikkien konserniyhtiöiden toimintaedellytykset turvataan silloinkin, kun markkinaolosuhteet eivät suosi jonkin tai joidenkin konserniyhtiöiden toimintaa. Nykyinen konsernirakenne on muotoutunut vuonna 2002 konsernirakenteen uudelleen organisoinnin myötä E- ja C-konsernien yhdistämisen jälkeen. E on ollut Ex:n kokonaan omistama tytäryhtiö jo ennen konsernirakenteen uudelleen organisointia. Ex:n puolestaan omistaa Ex NL BV, jonka omistus on Englannissa E Holdings Ltd:llä (jäljempänä E Ltd). E Ltd toimi syyskuuhun 2002 asti holdingyhtiönä, jonka jälkeen yhtiön toimintaa on laajennettu. Nykyisin E Ltd tarjoaa konsernille muun muassa hallinto- ja tietotekniikkapalveluja. E Ltd:n toiminta on ollut tilikauden 2003 aikana tappiollista ja tappiollinen kehitys tulee jatkumaan vielä muutaman vuoden ajan. Koska E Ltd:n liiketoiminta on oleellista myös E:n kannalta, on kaavailtu mahdollisuutta tukea E Ltd:n toimintaa avustuksen muodossa. Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (jäljempänä konserniavustuslaki) 3 :n mukaan konserniavustusta on mahdollista antaa, mikäli yhtiöiden välillä täyttyy välittömästi tai välillisesti koko verovuoden ajan kestänyt 90 prosentin omistusosuusvaatimus. Avustuksen käsittelemiseksi konserniavustuksena edellytetään lisäksi, että yhtiöiden tilikaudet päättyvät samanaikaisesti eikä kyseessä olevista yhtiöistä kumpikaan ole talletuspankki, luotto-, vakuutus- tai eläkelaitos. Lisäksi konserniavustusta voidaan antaa vain liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle. E Ltd omistaa välillisesti 100 prosenttia E:n osakkeista. Kumpikaan kyseessä olevista yhtiöistä ei ole pankki- tai luottolaitos. Niiden liiketoimintaan kuuluu teollisuudessa käytettävien koneiden tukkukauppa. E:n ja E Ltd:n tilikaudet alkavat ja päättyvät samanaikaisesti eli tilikausi on Konserniavustuslain mukaan konserniavustus on mahdollinen vain suomalaisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien välillä. Tästä johtuen hakemuksessa kuvatussa tapauksessa ei muiden edellytysten

2 täyttymisestä huolimatta ole mahdollisuutta antaa konserniavustusta ulkomaiselle emoyhtiölle, vaikka se vastaavassa tilanteessa olisi mahdollista suomalaiselle emoyhtiölle. Konserniavustuslain mukainen vaatimus yhtiöiden kotipaikasta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen vastainen. Perustamissopimuksella on tarkoituksena taata yhtenäinen kohtelu kaikista jäsenvaltioista tuleville sekä luonnollisille että juridisille henkilöille. Näitä periaatteita ilmentävä Euroopan yhteisön lainsäädäntö on jäsenvaltioissa välittömästi sovellettavaa. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan mukaan kiellettyjä ovat rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittua toisen jäsenvaltion alueelle. Artiklassa kielletään myös rajoitukset, jotka estävät jäsenvaltion alueelle sijoittuneita jäsenvaltion kansalaisia perustamasta kauppaedustajan liikkeitä, sivuliikkeitä ja tytäryhtiöitä. Sijoittautumisvapauden periaatteen mukaan toiseen jäsenvaltioon tapahtuvaan sijoittautumiseen kohdistuvat rajoitukset tulee poistaa eikä jäsenvaltioiden kansalaisia saa syrjiä näiden kansalaisuuden perusteella. Toisista jäsenvaltioista tulevilla luonnollisilla ja juridisilla henkilöillä tulee olla oikeus harjoittaa liiketoimintaa myös Suomen alueella ilman, että sille asetetaan rajoituksia, joita ei täysin kansallisessa tilanteessa sovellettaisi. Mikäli ennakkoratkaisuhakemuksen olosuhteissa annettua avustusta ei pidetä konserniavustuksena, kohdistetaan toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tulevan yhtiön Suomessa harjoittamaan liiketoimintaan syrjiviä rajoituksia, mikä rajoittaa ulkomaisten yhtiöiden sijoittumista Suomeen. Liiketoimintaa toiseen valtioon siirrettäessä tai perustettaessa otetaan huomioon harjoitettavan liiketoiminnan kokonaisedullisuus konsernin kannalta, jolloin verotukselliset näkökohdat ovat tärkeässä asemassa. Verorasituksen tasaamisen mahdollisuuden puuttumista voidaan pitää Suomeen sijoittautumista rajoittavana. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 56 artiklassa kielletään kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden välillä. Pääomien vapaa liikkuvuus on henkilöiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ohella yksi yhteisön perusvapauksista. Artiklassa ei ole tarkemmin määritelty, mitä yhteisön oikeuden alaan kuuluu pääomien vapaan liikkuvuuden osalta, mutta direktiivin liitteenä olevan pääomien liikkeitä koskevan luettelon ensimmäisessä kohdassa mainitaan suorat sijoitukset, joiden tulee kuulua pääomien vapaan liikkuvuuden piiriin. Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan niitä sijoituksia yhtiöiden osakkeisiin, joissa omistusosuus on vähintään 15 prosenttia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on katsottu, että jokainen toimenpide, joka vaikeuttaa jäsenvaltiosta toiseen suuntautuvaa pääoman siirtämistä tai tekee sen vähemmän houkuttelevaksi ja joka näin ollen voi saada sijoittajan luopumaan pääoman siirtämisestä, on pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus. Konserniavustuslain mukainen kotimaisuusvaatimus vaikeuttaa jäsenvaltiosta toiseen suuntautuvaa pääoman siirtämistä. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on hyväksytty oikeuttamisperusteita, joilla jäsenvaltiot ovat voineet perustella sinänsä perusvapauksia rajoittavaa lainsäädäntöään. Verolainsäädännössä voidaan ylläpitää rajoittavia piirteitä, jos rajoitteille on olemassa yleistä etua koskevia pakottavia syitä. Lisäksi rajoitusten tulee suhteellisuusperiaatteen mukaisesti soveltua perustamissopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Perustamissopimuksen 58 artiklan 1 a-kohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa pääomien vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi niitä verolainsäädäntönsä säännöksiä, joiden mukaan verovelvollisia kohdellaan eri tavoin heidän asuinpaikkansa tai heidän pääomansa sijoituspaikan perusteella. Nämä toimenpiteet

3 eivät kuitenkaan saa johtaa mielivaltaiseen syrjintään tai pääomien vapaan liikkuvuuden peiteltyyn rajoittamiseen. Hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa konserniavustus olisi voimassa olevan kansallisen lainsäädännön puitteissa suoraan hyväksyttävissä, jos kyseessä olisivat kotimaiset yhtiöt, mutta konserniavustuslaki ei mahdollista konserniavustuksen antamista ulkomaiselle yhtiölle. Tätä rajoitusta, joka perustuu konserniavustusta saavan osapuolen ulkomaalaisuuteen, on pidettävä mielivaltaisena syrjintänä. Konserniavustuksen saaja ja antaja ovat eri verovelvolliset. Ei siis ole suoraa yhteyttä, jota vaadittaisiin, jotta johdonmukaisuus voitaisiin hyväksyä oikeuttamisperusteeksi. Ennakkoratkaisu Keskusverolautakunta on vuosilta 2004 ja 2005 toimitettavia yhteisön tuloverotuksia varten lausunut ennakkoratkaisuna, että jos E antaa ulkomaiselle konserniyhtiölle E Ltd:lle avustusta yhtiön taloudellisen aseman turvaamiseksi hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa, avustus ei ole konserniavustuslain 3 :n mukainen konserniavustus eikä siten E:n verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Perustelut E on C-konsernin suomalainen tytäryhtiö. Ex on E:n emoyhtiö 100 prosentin omistusosuudella. Ex omistaa puolestaan Ex NL BV, jonka omistus on englantilaisella E Ltd:llä. Kaikki mainitut yhtiöt harjoittavat liiketoimintaa. Niiden tilikausi on kalenterivuosi ja konsernirakenne on muotoutunut vuonna Konserniavustuslain soveltamisalaa koskeva pääsääntö sisältyy lain 1, 2 ja 3 :iin. Näiden säännösten mukaan konserniavustusta koskeva sääntely soveltuu silloin, kun kotimainen liiketoimintaa harjoittava yhtiö antaa avustusta vähintään 90-prosenttisesti omistamalleen kotimaiselle yhtiölle tämän harjoittamaa liiketoimintaa varten tai päinvastoin. Konserniavustuslaissa kotimaisuusvaatimuksen tarkoituksena on varmistaa konserniavustuksen symmetrinen käsittely; konserniavustuksen antajan vähennyskelpoista menoa vastaa sen saajan veronalainen tulo. Verotuksessa vähennyskelpoisen konserniavustuksen ja sitä vastaavan veronalaisen tulon edellytetään vaikuttavan Suomen verojärjestelmän piirissä. Konserniavustuslain järjestelmän piiriin kuuluvien yhtiöiden edellytetään tosiasiassa olevan elinkeinotulostaan verovelvollisia Suomessa. Konserniavustuksen saajaa tulee verottaa saadusta konserniavustuksesta Suomessa. E Ltd ei harjoita Suomessa elinkeinotoimintaa. Näin ollen E:n sille antamaa avustusta ei anneta yhtiön täällä harjoittamaa elinkeinotoimintaa varten konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 2 :n edellyttämällä tavalla. Täten E Ltd:lle annettu avustus ei ole antajansa verotuksessa konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain nojalla vähennyskelpoinen meno. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa E on vaatinut, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että jos E antaa ulkomaiselle konserniyhtiölle E Ltd:lle avustusta yhtiön taloudellisen aseman

4 turvaamiseksi ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa, avustus katsotaan konserniavustuslain 3 :n mukaiseksi konserniavustukseksi ja E:n verotuksessa vähennyskelpoiseksi menoksi. Asiassa on pyydettävä ennakkoratkaisu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, jos valitusta ei suoraan hyväksytä. Valituksessaan yhtiö on toistanut ennakkoratkaisuhakemuksessa esittämänsä ja viitannut muun muassa yhteisöjen tuomioistuimen tuomioihin asioissa C-436/00 X ja Y, C-168/01 Bosal, C-35/98 Verkooijen ja C-319/02 Manninen, sekä lausunut oikeuttamisperusteiden osalta muun muassa seuraavaa: Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 58 artiklan 1 kohdan a-alakohtaa on tulkittava suppeasti, koska se on poikkeus pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteesta. Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusten on pysyttävä niissä rajoissa, jotka johtuvat perustamissopimuksen 58 artiklan 3 kohdasta ja oikeuskäytännössä kehitetyistä periaatteista. Yhteisöjen tuomioistuin on linjannut mielivaltaisen syrjinnän rajoja antamassaan tuomiossa C- 279/93 Schumacker, jossa todettiin, että erilainen kohtelu verovelvollisen asuinpaikan perusteella ei ole kiellettyä syrjintää, jos maassa asuvat ja ulkomailla asuvat eivät ole toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa. Verovelvollisia voidaan siis kohdella verotuksessa eri tavalla, jos käsiteltävinä olevissa tapauksissa olosuhteet ovat olleet erilaiset. Nyt hakemuksessa käsiteltävänä olevassa tapauksessa konserniavustus olisi voimassa olevan lainsäädännön puitteissa suoraan hyväksyttävissä, jos kyseessä olisivat kotimaiset yhtiöt. Sen sijaan konserniavustuslaki ei mahdollista konserniavustuksen antamista ulkomaiselle yhtiölle. Yhteisön tuomioistuimen ratkaisun linjanvedon mukaan konserniavustuslain mukaisia rajoituksia, jotka perustuvat konserniavustusta saavan osapuolen ulkomaalaisuuteen, on pidettävä mielivaltaisena syrjintänä. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa C-204/90 Bachmann katsottiin, että verotuksen johdonmukaisuus oli hyväksyttävä oikeuttamisperuste rajoittavalle verolainsäädännölle, mutta verotuksen johdonmukaisuuden vaatimusta oikeuttamisperusteena ei ole hyväksytty missään ratkaisussa sanotun tuomion jälkeen. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan johdonmukaisuuteen voidaan vedota vain, jos kyse on suorasta yhteydestä verotuksessa. Yhteisön tuomioistuin on katsonut, ettei suoraa yhteyttä voidaan katsoa olevan, jos kyse on erillisistä verotuksista tai eri verovelvollisten verokohtelusta, eikä tällöin ole mahdollista vedota verojärjestelmän johdonmukaisuuteen (tapaus C-168/01 Bosal). Tämä periaate on todettu useissa annetuissa yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuissa, kuten C-35/98 Verkooijen, C- 251/98 Baars, C-136/00 Danner ja C-397/98 Metallgesellschaft. Konserniavustuksen saaja ja antaja ovat eri verovelvolliset, jolloin kyse on eri verovelvollisten verokohtelusta, eikä sellaisesta suorasta yhteydestä, jota vaadittaisiin, jotta johdonmukaisuus voitaisiin hyväksyä oikeuttamisperusteeksi. Konserniavustuksen epäämistä ulkomaiselta konserniyhtiöltä ei voida perustella verotuksen johdonmukaisuuden säilyttämisen tarpeella. Keskusverolautakunta on päätöksessään katsonut konserniavustuksen verotuksen symmetrisyyden edellyttävän, että konserniavustuksen saaja on elinkeinotulostaan verovelvollinen Suomessa. Verojärjestelmän symmetrisyyttä on tarkasteltava koko unionin, eikä yksittäisen jäsenvaltion näkökulmasta.

5 Verotulon menettäminen on yhteisöjen oikeuskäytännössä hylätty yleisesti oikeuttamisperusteena rajoitusten asettamiselle. Verovalvonnan tehokkuuden takaamista ei ole pidetty pakottavana syynä, jonka perusteella pääomien vapaata liikkuvuutta voitaisiin rajoittaa. Kyseessä olevassa tapauksessa konserniavustus tulee olemaan verotettavaa tuloa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, joten kyse ei ole Suomessa verotettavan tulon siirtämisestä maahan, jossa tuloa ei lainkaan verotettaisi. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan verotulojen vähentymistä ei myöskään voida pitää yleisen edun mukaisena pakottavana syynä, jolla voitaisiin perustella toimenpide, joka lähtökohtaisesti rajoittaa perustavanlaatuisia vapauksia, kuten pääomien vapaata liikkuvuutta (esim. C-35/98 Verkooijen). Yhteisöjen tuomioistuin ei hyväksynyt Suomea koskevassa Dannertapauksessa (asia C-136/00 Danner) veropohjan säilyttämisen tarvetta yleisen edun mukaisena pakottavana syynä, kun Suomen verotuksen mukaan ulkomaisesta vakuutusyhtiöstä otetun vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuus evättiin, kun vastaavassa tilanteessa suomalaiselle vakuutusyhtiölle suoritetut vakuutusmaksut voitiin vähentää. Yleistä veronkierron tai veropetoksen olettamaa ei ole voitu oikeuskäytännön mukaan perustaa siihen, että luovutuksensaajana oleva yhtiö on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon eikä sillä voida perustella verotoimenpidettä, joka haittaa perustamissopimuksessa taattujen perusvapauksien käyttämistä (tapaus C-436/00 X ja Y). Viitatussa tapauksessa todettiin lisäksi, etteivät mitkään poikkeukset sovellu jäsenvaltioiden välillä harjoitettavaan konserniliiketoimintaan, kun kyse ei ole veropetoksesta. Tapauksessa oli kyse ulkomaisen konserniyhtiön osakkeiden alihintaiseen luovutukseen liittyvien veroetujen epäämisestä tilanteessa, jossa veroedun olisi saanut täysin kotimaisessa tilanteessa. Kysymys on siten rinnastettavissa Suomen konserniavustukseen edellytyksiin nykyisessä verolainsäädännössä. Valtiovarainministeriö on asiassa korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antamassaan lausunnossa esittänyt muun muassa, ettei Suomen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan välillä solmittu verosopimus estä soveltamasta konserniavustuslain säännöksiä, joiden mukaan vähennyskelpoisen konserniavustuksen ja sitä vastaavan tulon edellytetään vaikuttavan Suomen verojärjestelmän piirissä. Näistä säännöksistä johtuen konserniavustusta ei voida antaa suoraan ulkomaiselle yhtiölle. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa konserniavustuslain soveltaminen ei riipu siitä, onko E Yhdistyneessä Kuningaskunnassa tai Suomessa asuvan välittömästi tai välillisessä omistuksessa. Kummassakaan tapauksessa konserniavustusta ei voida antaa Suomessa asuvan E:n ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan E Ltd:n välillä. Neuvoston direktiivillä eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/435/ETY) (jäljempänä emo-tytäryhtiödirektiivi) pyritään poistamaan niitä verotuksellisia haittoja, joita kansainvälisissä konserneissa aiheutuu verrattuna puhtaasti kotimaisiin konserneihin. Konserniavustusta on luontevaa tarkastella voitonjakona erityisesti, kun sen antaa tytäryhtiö emoyhtiölleen. Myös verosuunnittelunäkökulmasta konserniavustus ja osingonjako voivat usein olla toistensa vaihtoehtoja. Emo-tytäryhtiödirektiivi mahdollistaa tytäryhtiön tulon, joka on jo kertaalleen verotettu tämän asuinvaltiossa, jakamisen toisessa jäsenvaltiossa asuvalle emoyhtiölle ilman veroseuraamuksia näissä jäsenvaltioissa. Suomalainen tytäryhtiö voi siis kotiuttaa voittonsa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvaan emoyhtiöön verovapaasti. Konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden hyväksyminen nyt kyseessä olevassa tapauksessa johtaisi lopputulokseen, jossa Suomi käytännössä luopuisi oikeudestaan verottaa tytäryhtiön emoyhtiölleen jakamaa voittoa edes yhdenkertaisesti. Siinä tapauksessa, että Suomen konserniavustuslain mukainen toisessa jäsenvaltiossa asuvalle yhtiölle annettu konserniavustus ei olisi tuloa toisen jäsenvaltion verolakien mukaan, tulo jäisi kokonaan verottamatta. Ei voida poissulkea sitä, että toinen jäsenvaltio katsoisi Suomen konserniavustuslain

6 nojalla annetun tulon muodostavan emo-tytäryhtiödirektiivin mukaista voitonjakoa, jolloin direktiivi estäisi tulon verottamisen tässä toisessa jäsenvaltiossa. Emo-tytäryhtiödirektiivillä ei voida katsoa olevan suoraa vaikutusta Suomen konserniavustuslain hyväksyttävyyteen. Direktiivinkin tarkoituksena on varmistaa yhtiön saaman tulon yhdenkertainen verotus, mistä osoituksena on se, että direktiiviä ei sovelleta verosta vapautettuihin yhtiöihin. Vastaava yhdenkertaisen verotuksen periaate on tarkoitus tuoda nimenomaisesti esille lähiyhtiöiden välisiä korko- ja rojaltimaksuja koskevassa direktiivissä (Neuvoston direktiivi eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä, 2003/49/EY). Suomen konserniavustuslain soveltaminen rajat ylittävissä tilanteissa saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa konserniavustuksen antavan yhtiön tuloon ei kohdistu edes yhdenkertaista verotusta jäsenvaltiossa, minkä voidaan katsoa olevan ristiriidassa emotytäryhtiödirektiivissä omaksuttujen tavoitteiden kanssa. Kyseessä olevaa tapausta tulee yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen suorasijoituksia koskevan oikeuskäytännön mukaisesti tarkastella ensisijaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan kannalta (esim. asia C-251/98 Baars). Artiklan 43 mukaan kiellettyjä ovat rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittautua ja perustaa sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä toisen jäsenvaltion alueelle. Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi oikeuskäytännössään johtanut perustamissopimuksen 43 artiklasta vaatimuksen kohdella kotimaista yhtiötä ja ulkomaisen yhtiön kiinteää toimipaikkaa samalla tavoin verotuksellisesti (esim. asia C-307/97 Saint-Gobain), jos nämä ovat objektiivisesti samanlaisessa tilanteessa. Toisessa jäsenvaltiossa asuvalla yhtiöllä on perustamissopimuksen 43 artiklan nojalla lähtökohtaisesti vapaus valita tarkoituksenmukaisin toimintamuoto sen sijoittautuessa toiseen jäsenvaltioon. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa ei ole rajoitettu Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan E Ltd:n sijoittautumisvapautta Suomeen. Konserniavustuksen antajana voi olla sekä ulkomaisessa omistuksessa oleva Suomessa perustettu ja täällä verovelvollinen yhtiö että ulkomaisen yhtiön sivuliike, joka muodostaa Suomeen kiinteän toimipaikan ja on siten täällä kiinteään toimipaikkaan kohdistuvan tulon osalta verovelvollinen. Yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt sijoittautumisoikeuden vastaisena sitä, että jäsenvaltio estää omia kansalaisiaan sijoittautumasta toisiin jäsenvaltioihin. Asiassa C-168/01 Bosal Holding tuomioistuin katsoi, että kansallinen säännös, jonka mukaan jäsenvaltioon sijoittautuneen emoyhtiön voitosta kannettavaa veroa määrättäessä sallitaan emoyhtiön toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tytäryhtiön yhtiöpääomasta omistamaan osuuteen liittyvien kulujen vähentäminen vain, jos nämä kulut välillisesti myötävaikuttavat verotettavan voiton saamiseen jäsenvaltiossa, johon emoyhtiö on sijoittautunut, on ristiriidassa emo-tytäryhtiödirektiivin kanssa, kun direktiiviä tulkitaan perustamissopimuksen 52 artiklan (josta on muutettuna tullut 43 artikla) valossa. Toisin kuin edellä mainitussa tapauksessa, tarkasteltavana olevassa tapauksessa on kyse siitä, että suomalaiselle tytäryhtiölle on epäedullisempaa olla Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan emoyhtiön kuin suomalaisen emoyhtiön määräämisvallassa. Vain jälkimmäisessä tapauksessa tytäryhtiön antama konserniavustus olisi sille verotuksessa vähennyskelpoista kulua. Tästä ei käänteisesti voida päätellä, että Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan emoyhtiön sijoittautumisvapautta Suomeen olisi rajoitettu. Sen, onko suomalaisen tytäryhtiön Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvalle emoyhtiölle mahdollisesti antama konserniavustus ensin mainitun asuinvaltion verotuksessa vähennyskelpoista kulua, ei voida katsoa rajoittavan jälkimmäisen sijoittautumisoikeutta Suomeen. Useimmissa jäsenvaltioissa ei ole konserniavustuslakia vastaavaa lainsäädäntöä, mutta niissä esiintyy muita vastaavaan lopputulokseen johtavia lainsäädäntöjä.

7 Tällaisten erojen ei kuitenkaan voida katsoa rajoittavan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan emoyhtiön sijoittautumisvapautta, sillä verojärjestelmien erot johtuvat siitä, että välitön verotus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan harmonisoinnin puuttuessa. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi jäisi kysymys siitä, voidaanko sitä, että konserniavustuslain säännökset asettavat suomalaisen tytäryhtiön, jonka emoyhtiö on ulkomainen, epäedullisempaan asemaan konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden suhteen kuin sellaisen tytäryhtiön, jonka emoyhtiö on kotimainen, pitää perustamissopimuksen 43 artiklan takaaman sijoittautumisvapauden vastaisena. Näin ei tulisi olla, koska kotimaisen tytäryhtiön sijoittautumisvapautta ei ole tarkasteltavana olevassa tapauksessa mitenkään rajoitettu. Sen, että tytäryhtiön antaman konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden näkökulmasta sille on edullisempaa olla suomalaisen emoyhtiön kuin toisessa jäsenvaltiossa asuvan emoyhtiön määräämisvallassa, ei voida katsoa rajoittavan tytäryhtiön sijoittautumisoikeutta. Mikäli katsottaisiin konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden rajoittumisen kotimaisiin yhtiöihin rajoittavan sijoittautumisvapautta, voidaan säännöstä kuitenkin pitää välttämättömänä, kun huomioon otetaan verotuksen alueperiaate, johon on viitattu asiassa C-250/95 Futura ja Singer ja joka muodostaa OECD:n jäsenvaltioiden laajasti hyväksymän kansainvälisen verotuksen keskeisen periaatteen. Verotuksen alueperiaatteen mukaisesti Suomi voi verottaa ulkomaisten yhteisöjen tulona vain niiden Suomesta saamaa tuloa (OECD:n malliverosopimuksen 7 artikla). Jos ulkomaiselle yhteisölle ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa, ei sen elinkeinotoiminnan tulosta voida verosopimuksen nojalla verottaa Suomessa. Konserniavustuslain 4 :n 2 momentin mukaan suoritetun konserniavustuksen määrä luetaan saajan veronalaiseksi elinkeinotuloksi. Symmetrisyysperiaatteen mukaisesti konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä antajalle on se, että tulo luetaan saajan veronalaiseksi elinkeinotuloksi. Verosopimuksissa omaksutun alueperiaatteen mukaisesti Suomi voi verottaa toisessa jäsenvaltiossa asuvalle yhteisölle konserniavustuksena annettua tuloa vain, jos tälle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka, jonka tuloksi konserniavustus katsotaan. Oikeuskäytännön mukaan konserniavustus voidaan tällaisessa tapauksessa antaa suomalaisen yhteisön ja ulkomaisen yhteisön kiinteän toimipaikan välillä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan verojärjestelmän johdonmukaisuuteen voidaan vedota vain, kun kysymys on yhden ja saman verovelvollisen kohdalla veroedun saamisen ja tätä etua kompensoivan, saman verojärjestelmän puitteissa kannetun veron välillä olevasta suorasta yhteydestä (esim. asia C-35/98 Verkooijen). Verojärjestelmän johdonmukaisuuteen vedottaessa on oikeuskäytännön mukaan otettava huomioon se, mihin päämäärään kyseessä olevilla verosäännöksillä pyritään (asia C-319/02 Manninen). Siitä huolimatta, että emo- ja tytäryhtiö lähtökohtaisesti ovat toisistaan erillisiä oikeushenkilöitä ja verovelvollisia, ovat ne konserniavustuslain päämäärän näkökulmasta rinnastettavissa yhteen ja samaan verovelvolliseen ja taloudelliseen kokonaisuuteen. Konserniavustuslain päämääränä on saavuttaa se taloudellinen lopputulos, jossa useammasta kuin yhdestä erillisestä verovelvollisesta koostuvan yksikön verorasitus vastaa sitä, mikä se olisi ollut, jos kyseessä olisi ollut yksi ja sama verovelvollinen. Jos avustuksensaaja on toisessa jäsenvaltiossa asuva yhtiö, ei konserniavustuslain soveltaminen ole sen päämäärä huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Verotuksen alueperiaatteesta johtuen Suomella ei ole mahdollisuutta kohdella kahden erillisen oikeushenkilön muodostamaa kokonaisuutta verotuksellisesti ja taloudellisesti yhtenä kokonaisuutena, jos toinen osapuolista on toisessa jäsenvaltiossa asuva ja tämän toisen jäsenvaltion suvereeniin verotusvaltaan kuuluva oikeushenkilö.

8 Konserniavustusjärjestelmässä on kysymys siitä, että useana erillisenä yhtiönä toimivan konsernin tulon verotusta ei rasiteta ylimääräisillä verokustannuksilla sen vuoksi, että kunkin yhtiön verotus toimitetaan erillisenä. Menettely voi järkevästi kohdistua vain sellaiseen samassa maassa kertyvään tuloon, johon maalla on edellä mainitun yhteisön oikeudessakin tunnustetun alueperiaatteen mukaan verotusoikeus. Konserniavustuksen mahdollistaminen rajat ylittävissä tapauksissa on käytännössä hallinnollisesti ja fiskaalisesti mahdotonta. Konserniavustuksen veronalaisuuden valvominen saajan verotuksessa rajat ylittävissä tilanteissa ei ole mahdollista, koska konserniavustuksen käsitettä ei edes tunneta useimmissa jäsenvaltioissa. Avustuksen salliminen annettavaksi muissa jäsenvaltioissa asuville yhtiöille mahdollistaisi avoimen voitonsiirron yhtiöiden välillä ilman, että tulo missään vaiheessa välttämättä tulisi verotettavaksi jäsenvaltioissa. Konserniavustusjärjestelmää sovelletaan muista ETA-valtioista vain Ruotsissa ja Norjassa. Konserniavustuksen vähennyskelpoisuutta Suomessa vastaavaa määrää muista jäsenvaltioista maksettuja avustuksia ei yleensä tulisi Suomen verotusvallan piiriin. Uudenmaan veroviraston veroasiamies on lausunut muun muassa, että konsernissakin kukin yhtiö käsitellään itsenäisenä eli kukin yhtiö verotetaan sille kuuluvista tuloista ja se voi vähentää vain omat menonsa. Verotusmenettelylain peiteltyä osingonjakoa ja kansainvälistä peiteltyä voitonsiirtoa koskevat säännökset turvaavat tämän periaatteen toteutumista. Myös OECD:n malliverosopimukseen ja eri valtioiden välisiin verosopimuksiin on liitetty yleisesti peiteltyä voitonsiirtoa koskeva artikla eli tämän voidaan katsoa ilmentävän varsin laajaa kansainvälistä yksimielisyyttä tässä suhteessa. Tätä kuvaavat oikeaa siirtohinnoittelua koskevat kysymykset ja rajanvedot siitä, kenelle meno kuuluu ja luokitellaanko se osakastoiminnasta aiheutuneeksi. Verotus- ja oikeuskäytännössä kotimaisen yhtiön on katsottu voivan tietyissä muodoissa antaa ulkomaiselle tytäryhtiölle konsernitukea. Tällöin on edellytetty ulkomaisen yhtiön olevan tuen tarpeessa eli käytännössä lähinnä tilanteet, joissa tuki on annettu tytäryhtiölle sen selvitystilan välttämiseksi. Konserniavustuslaki on poikkeusluontoinen eli se mahdollistaa lain sallimissa rajoissa vapaan tuloksentasauksen. Konserniavustuslakiin liittyvä kotimaisuusvaatimus ulottuu paitsi konserniavustuksen antajaan ja saajaan, myös niin sanotussa passiivisessa roolissa oleviin tytäryhtiöihin eli niihin, jotka eivät ole konserniavustuksen antajana eivätkä saajana, mutta joiden omistukset otetaan huomioon omistusosuuden riittävyyttä arvioitaessa. Konserniavustuslain 2 :n mukaan konserniavustuksen tulee olla annettu saajalle sen harjoittamaa liiketoimintaa varten. Konserniavustuslain 4 :n mukaan konserniavustus luetaan antajansa verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona ne on suoritettu. Konserniavustuslain 5 asettaa edellytykseksi konserniavustuksen vähentämiselle kuluna, että vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty kirjanpidossa. Konserniavustusta koskevan sääntelyn peruslähtökohta on varmistaa konserniavustuksen symmetrinen käsittely; konserniavustuksen antajan vähennyskelpoista menoa vastaa sen saajan veronalainen tulo. Verotuksessa vähennyskelpoisen konserniavustuksen ja sitä vastaavan veronalaisen tulon edellytetään vaikuttavan Suomen verojärjestelmän piirissä. Jos konserniavustuksen antaminen sallittaisiin hakemuksen kaltaisessa tilanteessa, romutettaisiin käytännössä merkittävästi kansainvälisen yhtiöverotuksen perusperiaatteita. Helsingin kaupungin veroasiamies on katsonut, että syrjivästä verokohtelusta ei voi olla kyse silloin, kun ulkomaisessa omistuksessa oleva suomalainen osakeyhtiö ei voi antaa

9 konserniavustusta ulkomaalaiselle yhtiölle. Täysin suomalaisessakaan omistuksessa oleva yhtiö ei voi antaa konserniavustusta ulkomaille. Verojärjestelmän johdonmukaisuuden ja kansallisvaltioiden verosuvereniteettiajattelun valossa on kiistatonta, ettei valtioiden välisillä verosopimuksilla ei ole tarkoitettu rakennettavan järjestelmää, jossa täysin avoin ja rajoittamaton voiton siirto ulkomaille olisi hyväksyttävissä silloin ja siltä osin, kuin sitä ei ole erityisesti säännelty. Emo-tytäryhtiödirektiivin sisältö rakentuu tavoitteelle, jonka mukaan jäsenvaltioiden rajat ylittävää tytäryhtiön veron jälkeistä voitonjakoa ei tule rasittaa lähdevaltion verolla, ja toisaalta direktiivin mukaan emoyhtiön tulee sijaintivaltiossaan olla vapaa veroseuraamuksista saamansa voitonjaon osalta. Erityisenä edellytyksenä direktiivi asettaa 2 artiklassa sen, että jäsenvaltiossa sijaitsevan voitonjakorelaatiossa osallisena olevan yhteisön tulee olla velvollinen maksamaan veroa voitostaan sijaintivaltiossaan. Direktiivin asettamista lähtökohdista on johdettavissa näkemys, jonka mukaan direktiivin tarkoituksena on turvata tai vähintäänkin hyväksyä yhdenkertainen verotus emotytäryhtiön välillä toteutuvan voitonjaon osalta. Direktiivissä on kyse konsernirakenteessa syntyneen voiton kotiuttamismahdollisuuksien avaamisesta eri jäsenvaltioissa asuvien konserniyhtiöiden välillä. Kyse ei siis ole eri jäsenvaltioissa asuvien konserniyhtiöiden välisen avoimen tuloksentasausmahdollisuuden asettamisesta. Emo-tytäryhtiödirektiivi ei ole relevantti konserniavustuksen yhteisön oikeuden mukaisuutta arvioitaessa. Eri jäsenvaltioissa asuvien konserniyhtiöiden välisestä avoimesta tuloksentasausjärjestelmästä ei ole yhteisössä kyetty saavuttamaan yksimielisyyttä. Jos konserniavustuksen saajana on toisessa jäsenvaltiossa asuva konsernin emoyhtiö, on yhteisön oikeuden kannalta relevantti syrjinnän kieltävä artikla sijoittautumisoikeuden takaava perustamissopimuksen 43 artikla. On siis arvioitava, rajoittaako konserniavustuslain kotimaisuusvaatimus Iso-Britanniassa asuvan yhteisön valinnan mahdollisuutta sen suhteen, voiko yhteisö harjoittaa liiketoimintaa Suomessa samoin edellytyksin, kuin Suomessa asuvat. Lisäksi on arvioitava, onko Iso-Britanniassa asuvan yhteisön oikeutta perustaa ja johtaa yritystä Suomessa samoin edellytyksin ja oikeuksin kuin mihin Suomessa asuvat verovelvolliset ovat oikeutettuja, rajoitettu syrjivällä ja 43 artiklan kieltämällä tavalla. Mikäli yhteisön perustamissopimuksen 12 artiklaan perustuva yleinen ja 43 artiklaan perustuva erityinen syrjimättömyyssääntely tulkitaan laajasti siten, että sen nähdään olevan esteenä jäsenvaltioiden rajat ylittävää taloudellista aktiviteettia tosiasiallisesti rajoittavien kansallisten säännösten olemassaololle, voitaneen päätyä tulkintaan, että konserniavustuslain kotimaisuusvaatimus sinänsä saattaa ehkäistä toisessa jäsenvaltiossa asuvaa toimijaa tekemästä päätöstä Suomeen sijoittautumisesta. Mikäli syrjimättömyyssääntelyä tulkitaan suppeammin, on todettava, että Suomen konserniavustuslainsäädäntö kohtelee niin kotimaista kuin tänne sijoittautunutta ulkomaista toimijaa yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla siten, että kumpikaan ei voi vähentää verotuksessaan toisessa jäsenvaltiossa asuvalle konserniyhtiölle antamaansa konserniavustukseksi nimettyä erää. Riippumatta tulkintavalinnasta konsernin sisäisenä tuloksentasauskonstruktiona konserniavustus on vallitsevassa kontekstissa perusteltu ja mahdollinen kuitenkin vain kotimaisuusvaatimuksen sisältävänä myös yhteisön oikeuden kannalta. E on vastaselityksessään lausunnon ja vastineiden johdosta toistanut vaatimuksensa. 3. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Korkein hallinto-oikeus on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 234 artiklan nojalla ennakkoratkaisun

10 sopimuksen 43, 56 ja 58 artiklojen tulkinnasta. Ennakkoratkaisun pyytäminen on tarpeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian ratkaisemiseksi. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valitettu keskusverolautakunnan antamasta E:n tuloverotusta koskevasta ennakkoratkaisusta. Keskusverolautakunnasta annetun lain (535/1996) ja verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaan verohallituksen yhteydessä toimiva keskusverolautakunta voi antaa verovelvollisen hakemuksesta verotusta koskevia sitovia ennakkoratkaisuja verolainsäädännön soveltamisesta muun muassa tuloverotuksessa. Keskusverolautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa valituksella korkeimpaan hallinto-oikeuteen pyritään siihen, että tutkitaan sellaisen ennakkoratkaisupäätöksen laillisuus, joka tultuaan lopulliseksi sitoo veroviranomaisia ja muodostaa verotuksen perustan, jos ennakkoratkaisun hakija toimii hakemuksessaan esittämällään tavalla ja vaatii ennakkoratkaisua sitovana noudatettavaksi Suomen konserniavustusjärjestelmän kuvaus Konserniavustuksen tarkoituksena on toimia tuloksentasauskeinona konsernissa silloin, kun siihen sisältyy sekä voitollisia että tappiollisia yhtiöitä. Sillä voidaan myös nopeuttaa emoyhtiön voitonjakoa siirtämällä tytäryhtiöiden voitto jo sen syntymisvuonna emoyhtiöön. Tarkoitus on poistaa konsernirakenteen verohaittoja ja lisätä verotuksen neutraalisuutta siten, että konserniavustuksen antaja saa vähentää Suomen verotuksessa avustuksen, joka taas verotetaan avustuksen saajan verotuksessa Suomessa. Jos avustus hyväksyttäisiin vähennyskelpoiseksi myös silloin, kun sitä ei veroteta sen saajan tulona Suomessa, konserniavustusjärjestelmän perusajatuksena oleva verotettavan tulon ja vähennyskelpoisen menon vastaavuus ei toteudu. Konserniavustuslaki on poikkeuslaki. Ilman sitä konserniavustus ei olisi yleensä verotuksessa vähennyskelpoinen antajalleen. Suomen konserniavustuslakia muistuttava järjestelmä on voimassa Ruotsissa ja Norjassa. Tämä järjestelmä eroaa Iso-Britannian Group Taxation -järjestelmästä olennaisilta osiltaan. Kansalliset säännökset Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) nyt esillä olevat 1-5 :n säännökset: 1. Konserniavustuksen vähentämisestä antajan tulosta ja sen lukemisesta saajan tuloksi verotuksessa säädetään tässä laissa. 2. Konserniavustuksella tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön toiselle osakeyhtiölle sen harjoittamaa liiketoimintaa varten muuna kuin pääomansijoituksena suorittamaa avustusta, jota ei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) mukaan saa vähentää tulosta. 3. Jos kotimainen osakeyhtiö (emoyhteisö) omistaa vähintään yhdeksän kymmenesosaa toisen kotimaisen osakeyhtiön (tytäryhteisö) osakepääomasta, emoyhteisö saa vähentää tytäryhteisölleen suorittamansa konserniavustuksen veronalaisesta elinkeinotulosta. Suoritetun konserniavustuksen määrä luetaan tytäryhteisön veronalaiseksi elinkeinotuloksi. Tytäryhteisönä pidetään myös sellaista osakeyhtiötä, jonka osakepääomasta emoyhteisö yhden tai useamman tytäryhteisönsä kanssa omistaa vähintään yhdeksän kymmenesosaa. Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti myös konserniavustukseen, jonka tytäryhteisö on suorittanut emoyhteisölleen tai emoyhteisön toiselle tytäryhteisölle.

11 4. Konserniavustus luetaan antajansa verotuksessa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. 5. Verovelvollisella on oikeus vähentää antamansa konserniavustus kuluna vain, mikäli vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan ja saajan kirjanpidossa. Lain esityöt Hallituksen esityksestä eduskunnalle HE 92/1986 vp laiksi konserniavustuksesta verotuksessa ja esityksistä muutoksiksi sanottuun lakiin käy ilmi järjestelmän edellä oleva tarkoitus. Valtioiden rajat ylittäviä tilanteita ei esityksessä ole otettu huomioon. Oikeuskäytäntö Konserniavustuslain mukaisesta kotimaisuusvaatimuksesta huolimatta Suomen solmimien verosopimusten syrjintäkieltoartikloihin viitaten konserniavustus on hyväksytty suomalaiselta tytäryhtiöltä suomalaiselle emoyhtiölle, vaikka tytäryhtiö oli esimerkiksi ratkaisussa KHO 1992/536 Alankomaissa ja ratkaisussa KHO 1992/537 Ruotsissa rekisteröidyn tytäryhtiön välittömässä omistuksessa. Ratkaisussa KHO 2000/864 kahden Suomessa asuvan sisaryhtiön välinen konserniavustus on hyväksytty, vaikka niiden emoyhtiö oli Tanskassa asuva. Ratkaisussa KHO 2003/2773 ruotsalainen osakeyhtiö, jolla oli kiinteän toimipaikan muodostava sivuliike Suomessa ja suomalainen osakeyhtiö, jolla oli Alankomaissa rekisteröity emoyhtiö, kuuluivat samaan konserniin. Sivuliike ja suomalainen osakeyhtiö saivat antaa toisilleen konserniavustusta, joka hyväksyttiin konserniavustuslain tarkoittamaksi konserniavustukseksi. Suomen sekä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan välisessä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen esittämiseksi tehdyssä sopimuksessa (SopS 1/1970) ei ole konserniavustusta koskevia erityisiä määräyksiä Arviointi Asiassa on ratkaistava, onko Suomen hyväksyttävä E:n Iso-Britanniassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle E Ltd:lle myöntämä konserniavustus vähennyskelpoiseksi E:n verotuksessa Suomessa olosuhteissa, joissa kaikki Suomen lain mukaiset vähennyskelpoisuuden edellytykset täyttyvät kotimaisuusvaatimusta lukuun ottamatta. Tämä edellyttää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan ja 56 sekä 58 artiklan tulkintaa. Korkeimman hallinto-oikeuden tiedossa ei ole yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota, joka koskee rajat ylittävän konserniavustuksen myöntämistä nyt ratkaistavaa asiaa vastaavissa olosuhteissa Kysymys Onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 56 artikloja, ottaen huomioon sopimuksen 58 artiklan ja Neuvoston direktiivin eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/435/ETY), tulkittava siten, että ne ovat esteenä Suomen konserniavustuslainsäädännön mukaiselle järjestelmälle, jossa konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä verotuksessa on se, että sekä konserniavustuksen antaja että sen saaja ovat kotimaisia yhteisöjä.

12 Saatuaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun yllä olevaan kysymykseen korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksen asiassa. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Olof Olsson, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Marina Äimä.

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * A JA B YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * Asiassa C-102/05, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Regeringsrätten (Ruotsi)

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Vuosikirjanumero KHO 2007:30 Antopäivä 9.5.2007 Taltionumero 1195 Diaarinumero 2728/2/06. Asian aikaisempi käsittely. Ennakkoratkaisuhakemus

Vuosikirjanumero KHO 2007:30 Antopäivä 9.5.2007 Taltionumero 1195 Diaarinumero 2728/2/06. Asian aikaisempi käsittely. Ennakkoratkaisuhakemus Vuosikirjanumero KHO 2007:30 Antopäivä 9.5.2007 Taltionumero 1195 Diaarinumero 2728/2/06 Asian aikaisempi käsittely Ennakkoratkaisuhakemus Hakemuksessaan Keskusverolautakunnalle E SE on muun ohessa lausunut,

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus - Rajoitetusti verovelvollinen - Lähdevero - EU-oikeus - SICAV-yhtiö - Osinko

Elinkeinotulon verotus - Rajoitetusti verovelvollinen - Lähdevero - EU-oikeus - SICAV-yhtiö - Osinko Vuosikirjanumero KHO:2010:15 Antopäivä 12.3.2010 Taltionumero 469 Diaarinumero 611/2/06 Elinkeinotulon verotus - Rajoitetusti verovelvollinen - Lähdevero - EU-oikeus - SICAV-yhtiö - Osinko A Oy on Luxemburgin

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta LUONNOS 17.7.2015 1(14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon verottamisesta

Lisätiedot

HE 59/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon verottamisesta annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

9 päivänä marraskuuta 2006*

9 päivänä marraskuuta 2006* YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto) 9 päivänä marraskuuta 2006* Asiassa C-520/04, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka korkein hallinto-oikeus (Suomi)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n ja tuloverolain 33 c :n muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit

Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit Vuosikirjanumero KHO:2008:57 Antopäivä 13.8.2008 Taltionumero 1868 Diaarinumero 2662/2/07 Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit A Oy:n venäläinen tytäryhtiö

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Rajat ylittävien tappioiden verokohtelu EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuissa: Suhteellisuusperiaate muutosten tuulissa

Rajat ylittävien tappioiden verokohtelu EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuissa: Suhteellisuusperiaate muutosten tuulissa Rajat ylittävien tappioiden verokohtelu EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisuissa: Suhteellisuusperiaate muutosten tuulissa Yritysjuridiikka Maisterin tutkinnon tutkielma Markus Joensuu 2012 Laskentatoimen

Lisätiedot

Lähdevero - Rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja - Osinko muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä - Syrjintäkielto

Lähdevero - Rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja - Osinko muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä - Syrjintäkielto Vuosikirjanumero KHO:2008:23 Antopäivä 8.4.2008 Taltionumero 719 Diaarinumero 1226/2/07 Lähdevero - Rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja - Osinko muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä - Syrjintäkielto

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu. IFRS Forum / 29.5.2012 / Helsinki Risto Walden, KTL, KLT risto@bilanssi.

Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu. IFRS Forum / 29.5.2012 / Helsinki Risto Walden, KTL, KLT risto@bilanssi. Konsernin tilinpäätös- ja verosuunnittelu IFRS Forum / 29.5.2012 / Helsinki Risto Walden, KTL, KLT risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Konserniavustus Konserniavustus Laki konserniavustuksesta verotuksessa

Lisätiedot

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota.

HE 365/2014 vp. saaman pääomatulon veroprogressiota. HE 365/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 56 :n, maatilatalouden tuloverolain 10 f :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Varsinais-Suomen alueseminaari 9.2.2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 9 :n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto) 12 päivänä heinäkuuta 2005 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto) 12 päivänä heinäkuuta 2005 * SCHEMPP YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto) 12 päivänä heinäkuuta 2005 * Asiassa C-403/03, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesfinanzhof (Saksa)

Lisätiedot

Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa. Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén

Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa. Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén Korkovähennysrajoitukset elinkeinotulon verotuksessa Lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén Tausta Sisältö Yleistä verotuksen merkityksestä kansainväliselle yritystoiminnalle Korkorajoitukset elinkeinotulon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset

Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset. Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Osuuskuntien ja jäsenten veromuutokset Hallituksen esitys ja osuuskuntien muutosvaatimukset Tilannekatsaus Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2014 sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

HE 148/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

HE 148/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f :n ja tuloverolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus Verovelvollisuus 1. Suomessa asuminen varsinainen asunto ja koti (PerVL 4 ja 18 )

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

HS Vero. h a n n e s. s n e l l m a n

HS Vero. h a n n e s. s n e l l m a n Hannes Snellman vero 2/09 newsletter h a n n e s s n e l l m a n HS Vero HS Veron tarkoituksena on tiedottaa lyhyesti erityisesti transaktioihin liittyvistä kiinnostavista veromuutoksista ja oikeustapauksista.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu. Sanna Lähdeniemi OSINKOJEN LÄHDEVEROTUS TÄYTTYVÄTKÖ EU-OIKEUDEN VAATIMUKSET?

TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu. Sanna Lähdeniemi OSINKOJEN LÄHDEVEROTUS TÄYTTYVÄTKÖ EU-OIKEUDEN VAATIMUKSET? TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Sanna Lähdeniemi OSINKOJEN LÄHDEVEROTUS TÄYTTYVÄTKÖ EU-OIKEUDEN VAATIMUKSET? Pro gradu -tutkielma Vero-oikeus TAMPERE 2012 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 85 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto

Lisätiedot

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena

arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89, 7.12.1989 kaupankäynnin kohteena RAHOITUSTARKASTUS OHJE 204.2 1(5) Antopäivä: 14.1.1994 Vaihde (90) 18 351 Voimassaoloaika: 14.2.1994 lukien toistaiseksi Sijoitusyhtiöille, joiden Korvaa ohjeen: arvopaperit ovat julkisen 6.02 Dnro 1243/8.9/89,

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KORKOMENOJEN VÄHENTÄMISEN RAJOITTAMISESTA VEROTUKSESSA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KORKOMENOJEN VÄHENTÄMISEN RAJOITTAMISESTA VEROTUKSESSA Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntö VM044:00/2012 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KORKOMENOJEN VÄHENTÄMISEN RAJOITTAMISESTA VEROTUKSESSA Yleisiä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto (FK) suhtautuu

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93

Työsuhdeoptio. Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos. Aikajakoperiaate: grant - vesting. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptio Ulkomaantyöskentelyn kertymäajan veromuutos Aikajakoperiaate: grant - vesting Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2013:93 Työsuhdeoptioiden verotus muuttuu. Muutos koskee sinua, jos optioiden

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Määräykset ja ohjeet 3/2013 Määräykset ja ohjeet 3/2013 Valitusten käsittely vakuutusyhtiöissä, - yhdistyksissä ja - Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 16.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh.

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi mikä se on? OECD:n määritelmän mukaan se on maa tai alue, jossa mm.: olemattomat tai vain nimelliset

Lisätiedot

Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta

Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Coffee at Alder & Sound s: Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta Reima Linnanvirta Partner Mika Sipilä Associate Alder & Sound Oy Vuorikatu 6 B 23 00100 Helsinki etunimi.sukunimi@aldersound.fi

Lisätiedot

HE-luonnos 16.2.2016/M.O.

HE-luonnos 16.2.2016/M.O. HE-luonnos 16.2.2016/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle Portugalin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

HE 157/2014 vp. osakkeista saatuun osinkoon. Vakuutuslaitokset. rinnastettavat eläkelaitokset niiden eläkesitoumuksista

HE 157/2014 vp. osakkeista saatuun osinkoon. Vakuutuslaitokset. rinnastettavat eläkelaitokset niiden eläkesitoumuksista HE 157/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain ja sairausvakuutuslain 18 luvun 16 ja 32 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1. "17 artikla

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1. 17 artikla JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS F. G. JACOBS 20 päivänä marraskuuta 2003 1 1. Käsiteltävänä oleva asia koskee Suomen kansalaista, joka saa Suomesta työkyvyttömyyseläkettä mutta asuu Espanjassa ja maksaa

Lisätiedot

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä Kunnanhallitus 251 24.09.2013 Selitys korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen koskien Irene Toppisen valitusta Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä 00733/13/2299, 00734/13/2204, 00735/13/2204 ja 00736/13/2204

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 34/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten

Lisätiedot

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS CHRISTINE STIX-HACKL 15 päivänä joulukuuta 2005 1

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS CHRISTINE STIX-HACKL 15 päivänä joulukuuta 2005 1 JULKISASIAMIES STIX-HACKLIN RATKAISUEHDOTUS - ASIA C-386/04 JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS CHRISTINE STIX-HACKL 15 päivänä joulukuuta 2005 1 I Johdanto B Kansallinen lainsäädäntö 1. Tässä asiassa yhteisöjen

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot