Uusi lehtikuusen hybridi Virossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi lehtikuusen hybridi Virossa"

Transkriptio

1 SORBIFOLIA 38(3) Uusi lehtikuusen hybridi Virossa Heldur Sander, Tapio Uusikivi, Alar Läänelaid, Henn Pärn Sander, H., Uusikivi, T., Läänelaid, A., Pärn, H. 2007: Uusi lehtikuusen hybridi Virossa. (A new larch hybrid discovered in Estonia). Sorbifolia 38(3): ISSN A taxonomical study of a few larch trees (Larix Mill.) growing in manor parks in Estonia was conducted using morphological identification marks and dry samples of branches and cones. The age of the trees was determined on the basis of growth rings of drilled wood samples. The dry wood samples were to compared to respective material of Larix decidua, L. kaempferi and L. sibirica collected from natural sites. As a result from this investigation, a new larch hybrid new to Estonia, L. decidua kaempferi sibirica, was discovered. Another hybrid was the fairly common L. marschlinsii Coaz (L. decidua kaempferi), in addition to some genuine larch species. The ages of the trees were determined partly to substantiate investigations of the history of the manors. The most surprising finding was the involvement of Japanese larch (L. kaempferi) in the pedigreees of hybrid specimens arising early in the 19 th century. Heldur Sander, Estonian University of Life Sciences, Institute of Forestry and Rural Engineering, Fr. R. Kreutzwaldi Str Tartu, Estonia; Tapio Uusikivi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Kasvibiologia, PL 44, Helsingin Yliopisto Alar Läänelaid, University of Tartu, Institute of geography, Vanemuise Str. 46, Tartu, Estonia. Henn Pärn, Estonian University of Life Sciences, Institute of Forestry and Rural Engineering, Viljandi mnt. 18b, Tallinn, Estonia. Viro on tunnettu lukuisista kartanopuistoistaan, joiden perustamiseen liittyy vierasperäisten puiden viljelyä. Viron kotoperäisten havupuiden vähälukuisuuden vain mänty (Pinus sylvestris L.) ja kuusi (Picea abies (L.) H. Karst.) vuoksi puistojen perustajien kiinnostus kohdistui vierasperäisiin havupuihin, kuten lehtikuusiin (Larix Mill.) ja pihtoihin (Abies Mill.). Yleisimpiä puistojen havupuita ovat lehtikuuset, joita on viljelty jo yli kolmesataa vuotta. Siemeniä on tänä aikana tuotu Viroon niin Länsi-Euroopasta kuin Venäjältä ja niitä on kerätty myös paikallisista viljelymetsiköistä. Lehtikuuset on aina istutettu puistoihin ryhmittäin ja eri lajit yhdessä. Kun tällaista viljelyä on jatkettu useita puusukupolvia, on syntynyt runsaasti hybridejä. Useimpien viljeltyjen lehtikuusilajien risteytyminen on mahdollista, koska niiden jääkauden jälkeinen lajiutumiskehitys on vielä kesken ja lajien risteytymisesteet ovat usein vain maantieteellisiä. Käsittelemme tässä tutkielmassa Virossa uutena rekisteröityä euroopan-, japanin- ja siperianlehtikuusen (L. decidua Mill., L. kaempferi (Lamb.) Carrière, L. sibirica Lamb.) kolminkertaista hybridiä (L. decidua ssp. decidua kaempferi sibirica). Ilmeisesti se on siperianlehtikuusen (L. sibirica) pölyttämä henrinlehtikuusen

2 100 (L. marschlinsii Coaz, L. decidua kaempferi) tai vastaavasti henrinlehtikuusen pölyttämä siperianlehtikuusen kolmoisristeymäjälkeläinen, koska kukin sitä edustava tutkimuspuu on morfologisesti lähempänä siperianlehtikuusta kuin kahta muuta havaittavaa kantalajia. Tutkimuksemme perusteella risteytymisen on täytynyt tapahtua yli 200 vuotta sitten. Ilmeisesti se ei kuitenkaan ole tapahtunut Virossa. Mainittu uusi risteymäpolvi voi syntyä myös japaninlehtikuusen (L. kaempferi) ja eurosiperianlehtikuusen (L. decidua sibirica) tai euroopanlehtikuusen (L. decidua) ja japanisiperianlehtikuusen (L. kaempferi sibirica) kesken (kuva 1). Kukin näistä hybrideistä voi vielä syntyä kahdella eri tavalla riippuen emona toimineesta lajista. Ei tiedetä, mitkä kolmoisyhdistelmät ovat elinkelpoisia. Vaihtoehdoista huolimatta painotamme, että kantalajit eivät tule kolmoishybridiin tasamääräisinä, vaan jonkin lajin osuus on aina muita suurempi: risteymän (laji 2 lajin risteymä -tilanne) kaksoisgenomin toinen puolikas on yhdeltä ja toinen kahdelta muulta lajilta, jälkimmäinen vielä sattumanvaraisessa määräsuhteessa. Kaikesta kerrotusta johtuen kolmoishybridi on hyvin monimuotoinen. Lehtikuusiristeymien määrittäminen ja puiden iän selvittäminen SORBIFOLIA 38(3) 2007 Tapio Uusikivi teki määritykset morfologisesti maastossa Virossa osittain jo kesällä 2006 ja tarkensi ne myöhemmin herbaarisesta aineistosta. Tunnistamisessa käytetyn risteymäjulkaisun (Uusikivi 2002) ulkopuoliset hybridit määritettiin kantalajituntomerkeillä. Vertailua varten Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon (H) herbaariosta oli seuraava aineisto luonnonpaikoilta: euroopanlehtikuusi (L. decidua ssp. decidua) Italian Piemontelta (Annalaura Pistarino 443), puolanlehtikuusi (L. decidua ssp. polonica (Racib. ex Wóycicki) Domin) Romanian Bucegista (Ernst Häyrén s/n) ja Ceahlausta (E. Häyrén s/n) Itä-Karpaateilta sekä Puolan Lysavuorelta (Jaakko Jalas 2513) ja siperianlehtikuusi (L. sibirica) Venäjän Karjalasta, Vodlozeron luonnonpuistosta (Teuvo Ahti 50475). Uusikiven omasta herbaariosta oli japaninlehtikuusiaineisto (L. kaempferi) (Juhana Nieminen & Pia Koponen 17/99, 17a/99, 18/99, 19/99). Määrityksistä ilmeni, että kolmoishybridi (L. decidua kaempferi sibirica) kasvaa Tallinnan entisaikaisten kesäkartanoiden Cederhelmin, Seewaldin ja Kosen (Kosch) puistoissa, Koplinniemen raitiotien kääntöpaikalla sekä Harjumaalla Sakun puistossa (Uusikivi a). Kesäkartanolla tarkoitetaan Tallinnan seudulla pääasiassa ja 1700-luvulla pienehkölle maapalstalle perustettua herrasväen hienoa puuhuvilaa, jossa on asuttu vuoden lämpimänä aikana ja jonka yhteyteen on usein perustettu koristepuutarha tai puisto, joskus melko isokin. Puiden ikä ajoitettiin dendrokronologisesti vuosina 2003 ja 2004 (Henn Pärn) sekä 2005 (Alar Läänelaid). Anatomiset puunäytteet saatiin poraamalla puiden runkoja etelä- ja pohjoispuolelta eripituisilla porilla. Näytteistä laskettiin vuosilustomäärä ja mitattiin lustojen leveydet 0,01 mm:n tarkkuudella mikroskoopilla tai Lintab-mittauslaitteella. Leveysarvot laskettiin yhteen, jolloin saatiin jokaisen puun kumulatiiviset vuosilustosummat. Tietojen käsittelyssä käytettiin TSAP-ohjelmaa, jossa lustojen leveysrivejä synkronoitiin CATRAS-ohjelmalla. Runkojen kairausnäytteet leveälustoisista hyvin kapealustoisiin osoittavat, että lehtikuusien vuotuinen kasvu vaihtelee huomattavasti. Lustojen leveysrivit eivät korreloi samankaltaisesti, mikä on osoitus lokaalisesti puuttuvista vuosilustoista. Lokaalisesti puuttuva vuosilusto tarkoittaa, että epäsuotuisissa kasvuoloissa jälsi jättää rungon toiselta puolelta kasvukauden (tai monta kasvukautta) väliin muodostamatta yhtään puusolua. Tietty lusto saattaa siis

3 SORBIFOLIA 38(3) a b c d Kuva 1. Käpynäytteitä: L. decidua kaempferi sibirica (a), L.kaempferi (b), L. sibirica (c), L. decidua (d). Kuvat eivät ole tarkasti samassa mittakaavassa. Valokuvat Marko Jääskeläinen. Fig. 1. Cone samples: L. decidua kaempferi sibirica (a), L.kaempferi (b), L. sibirica (c), L. decidua (d). Photos by Marko Jääskeläinen.

4 102 SORBIFOLIA 38(3) 2007 puuttua yhdestä rungosta mutta esiintyä toisessa. Näin ollen on mahdollista löytää puuttuvia lustoja vertailemalla runkojen paksuuskasvua keskenään. Vertailun edellytyksenä on sääolosuhteista johtuva lustorivien samankaltaisuus. Yleensä puut jättävät lustoja väliin monen vuoden pituisen vähäisen kasvun kausilla. Puuttuvien lustojen löytämiseksi vertaillaan myös eri puiden lustojen leveysrivejä. Tätä prosessia kutsutaan rivien synkronoinniksi. Lehtikuusiristeymien kasvupaikat Cederhelmin kesäkartanon puisto Cederhelmin kesäkartano sijaitsee Kristiinen heinämaalla, joka jaettiin vuosina :een yhdeksän hehtaarin kokoiseen palstaan, jotka myytiin kaupunkilaisille. Kesäkartanon alkuvaiheista ei ole tietoja. Vuodesta 1865 lähtien yhden palstan omisti Luise Cederhelm, ja hänestä juontuu kartanon nimi. Vuodesta 1881 alkaen kaupungin kartassa on kesäkartanon päärakennus, kehäkatu sen edessä ja lipputanko palstan keskellä (Lindmaa 2002). Kartanon herrastalo, jääkellari ja pieni puistonosa, joka nykyisin tunnetaan Cederhelmin puistona (osoitteessa Mooni tänav 30d), ovat säilyneet. Puistoa on muotoiltu eri aikoina ja sinne on istutettu lisää puita. Neljästä Cederhelmin kesäkartanon puusta kaksi oli aiemmin nimetty henrinja kaksi siperianlehtikuuseksi. Vuonna 2006 jälkimmäisistä toinen (korkeus 23,5 m, ympärys 200 cm) määritettiin kolmoisristeymäksi (Uusikivi a). Todennäköisesti myös toinen puu (korkeus 23,5 m, ympärys 237 cm) on sama hybridi. Vuonna 2004 yhdestä siperianlehtikuusesta ja kahdesta henrinlehtikuusesta kairattiin pohjois- ja eteläsuuntaisesti lustonäytteet. Toisen henrinlehtikuusen pohjoiseen kairattu reikä ulottui rungon ytimeen. Näytteessä oli 200 lustoa, joista Kuva 2. Cederhelmin puistossa Tallinnassa kasvava tutkimuspuu numero 690. Fig. 2. One of the trees, no. 690, studied in Cederholm Park, Tallinn. vanhin oli syntynyt vuonna Kahdensadan vuoden ikä oli rinnankorkeudella. Kahdella muulla puulla näytteet jäivät ytimeen ulottumatta tai menivät sen ohi. Lustomäärä kuitenkin osoitti puut samanikäisiksi. Koska puiden korkea ikä oli yllätys, uudet kairaukset tehtiin vuonna 2005 (Läänelaid). Silloin myös ajoitettiin kolmoishybridimme ikä (kuva 3). Kuten taulukosta näkyy, käyrän pidennys leikkaa aika-akselin vuoden 1805 tienoilla. Näin ollen risteymän ikä on ilmeisesti verrattavissa muihin puihin.

5 SORBIFOLIA 38(3) Kuva 3: Cederhelmin puiston kolmoishybridilehtikuusen (L. decidua ssp. decidua kaempferi sibirica) kasvukäyrä (rungon läpimitta ilman kuorta, mm). Fig. 3. The growth curve of the larch triple-hybrid (L. decidua ssp. decidua kaempferi sibirica). Stem diameter (mm) on the left axis. Seewaldin (Merimetsän) kesäkartanon lehtikuuset Länsi-Tallinnassa Paldiskin kadun kulmassa sijaitseva Seewaldin kesäkartano on perustettu todennäköisesti 1700-luvun loppupuolella ja kartanopuiston istuttaminen aloitettu ehkä 1800-luvun alussa. Puistossa on vähintään 60 lehtikuusta ja jonkin verran niiden jälkeläisiä. Tämä ei ole aivan poikkeuksellista, sillä vuonna 1996 myös Windeckin kesäkartanon puistosta on laskettu 42 puuta. Seewaldin puistossa on euroopan-, puolan- ja siperianlehtikuusia sekä niiden risteymiä; suurimman yksilön rungonympärys rinnankorkeudelta (1,3 m) on 254 cm ja toiseksi suurimman 250 cm. Seewaldin kolme vanhinta puuta (kaksi siperianlehtikuusta ja yksi kolmoishybridi) tutkittiin dendrokronologisesti vuonna Kukin kairaus ulottui molemmista suunnista lähelle rungon ydintä. Vuosirenkaiden kaarevuudesta päätellen näytteistä puuttui vain pari ydinrengasta. Pohjois- ja eteläpuolisia leveysrivejä synkronoitaessa todettiin monta lokaalisesti puuttuvaa lustoa. Kun ne lisättiin, pohjois- ja eteläpuolinen leveysrivistö voitiin synkro noida. Lehtikuusien nro 2 ja 3 lustorivistöt olivat hyvin samanlaisia. Lehtikuusen nro 1 rivistö erosi kahdesta muusta; sen kairanlastuista puuttui sekä pohjois- että eteläpuolisia lustoja. Vaikka ne synkronoitiin muiden lehtikuusien leveysriveihin, tämän puun lustorivistön yhteensopivuus vertailuriveihin jäi kuitenkin heikoksi. Kuvassa 4 on esitetty kolmen tutkitun puun lustoleveysrivit. Iän mukainen kasvukäyrä on tyypillinen: nuorella iällä vuosilusto on leveä, minkä jälkeen luston keskimääräinen leveys laskee huomattavasti jääden alhaiselle tasolle. Kasvuriveistä voi erottaa monta yli kymmenvuotista nopeampaa ja hitaampaa kasvujaksoa luvun alussa puilla on ollut hyvin hidas kasvuvaihe; puulla 1 tämä näkyy kolmen peräkkäisen vuosiluston väliinjäämisenä. Kuvassa 5 on esitetty rungon paksuuskasvu puiden elämänkaaren aikana. Lehtikuusi nro 2 on kasvanut samaa tahtia kuin nro 3, joka on ollut ennen vuotta 1935 paksumpi mutta jäänyt sitten jälkeen puu nro 2:sta. Kummallakin on kymmenkunta leveää varhaisiän vuosilustoa, joita usean vuosikymmenen ajan seuraavat leveydeltään vaihtelevat mutta keskimäärin kapeat

6 104 SORBIFOLIA 38(3) 2007 Kuva 4. Seewaldin puiston kolmen tutkitun hybridilehtikuusen lustoleveysrivit. Fig. 4. Widths of annual rings of three hybrid specimens examined in Seewald park, Tallinn. Kuva 5. Seewaldin puiston kolmen tutkitun hybridilehtikuusen rungon paksuuskasvu. Fig. 5. Stem diameter growth of three hybrid specimens examined in Seewald park, Tallinn.

7 SORBIFOLIA 38(3) lustot. Vasta 1970-luvun keskivaiheilla keskimääräinen kasvunopeus alkaa taas lisääntyä. Lehtikuusen nro 1 paksuuskasvu eroaa huomattavasti kahden muun puun kasvusta (kuva 5). Leveitä lustoja on syntynyt pidempään kuin kahdella muulla. Puu 1 on myös yli vuosisadan ajan ollut kolmikosta paksuin luvun alkupuolella sen kasvu on jyrkästi hidastunut ja siitä alkaen lustoleveys on valtaosin ollut alle puoli millimetriä. Moni lusto puuttuu paikallisesti. On kuin jokin tekijä olisi heikentänyt kasvuolosuhteita luvun puolivälissä puu 1 on menettänyt paksuimman yksilön aseman; siitä lähtien kahdella muulla on ollut yhtä suuri kasvu. Puukolmikko on suurin piirtein samanikäinen. Rinnankorkeudelta otettujen näytteiden nollalusto on vuodessa Puuttuvat lustot huomioiden puiden ikä 1,3 m korkeudessa on vuonna 2003 ollut 190 vuotta, ja syntymisvuosi siis Mikäli yksilöt on istutettu noin 1,3-metrisinä, likimääräinen istutusvuosi on myös Todellinen ikä on kuitenkin hieman korkeampi riippuen, miten pian 1,3 m:n taimikorkeus on saavutettu. Joka tapauksessa lehtikuusien ikä on nyt noin 200 vuotta. Kosen (Koschi) kesäkartanon ja Koplin lehtikuusiristeymät Joachim Christian Koch perusti Kosen kesäkartanon (Höfsen Kosch) 1700-luvun lopussa Tallinnan kaupunkiraadin 1770 luovuttamalle perintövuokramaalle. Vuonna 1795 siihen liitettiin vielä laajempi alue Piritajoen läheltä. Myöhemmin kartanoalueelle perustettiin näyttävä puisto teineen (Hein 1998). Tiedetään, että vuonna 1930 Eduard Viirok luetteloi alueelta euroopan-, japanin- ja siperianlehtikuusen. Hän mainitsee, että pääosa puista tilattiin noin 10 vuotta aiemmin Späthin taimitarhasta Saksasta (Sander 2000). Puiston nykyiset lehtikuuset kasvavat pääosin Kosen tiestä kesäkartanoon (kuva Kuva 6. Kosen kartano. Fig. 6. Kose manor. 6) johtavan tien reunamilla muistona entisaikaisesta puistotiestä (kuva 7). Ajotien länsipuolisessa rivissä on kolme vanhaa puuta sekä yksi nuori yksilö ja itäpuolisessa rivissä kahdeksan puuta sekä erillisyksilö päärakennuksen puoleisessa päässä. Tapio Uusikiven vuonna 2006 määrittämä länsipuolisen rivin ensimmäinen puu on kolmoisristeymä (L. decidua kaempferi sibirica) (Uusikivi a) ja itäpuolisen rivin erillisyksilö henrinlehtikuusi (Uusikivi a); ensimmäisen rungon paksuus rinnankorkeudessa on 52 cm ja jälkimmäisen, 22-metrisen puun, 86 cm. Vuonna 2004 Henn Pärn kairasi monia puiston puita, mutta kunnollisia puunäytteitä ei saatu. Iän ajoittamiseen jäi vain yksi kairanlastu (todennäköisesti L. decidua kaempferi sibirica), joka ei ulottunut aivan rungon ytimeen. Siinä oli 70 lustoa. Kun niihin lisättiin puuttuvat 2 3 lustoa, istutusajaksi 1,3-metrisenä arvioitiin 1930-luvun alkupuoli. Toisen kairatun puun (henrinlehtikuusi) ikää oli vaikea määrittää. Puu oli kuitenkin ainakin 10 vuotta vanhempi kuin ensimmäinen. Koplinniemessä, raitiotien kääntöpaikalla, kasvaa lehtikuusiryhmä, jossa on yhteensä 82 puuta. Ryhmässä on eniten

8 106 SORBIFOLIA 38(3) a) on vähäisen näytemäärän vuoksi epävarmoja. Todellisuudessa ryhmässä on enemmänkin risteymäyksilöitä. Siemen- ja taimialkuperää sekä istutusaikaa ei tiedetä. Ilmeisesti puuryhmä on istutettu taimina, mutta siemenet on kerätty monista eri puista. Vuonna 2003 kairattiin monta ryhmän puuta. Yksi näyte ulottui rungon ytimeen ja aikaisin lusto oli vuodessa Tästä voidaan päätellä, että Koplin lehtikuusiryhmä istutettiin taimikoosta riippuen joko 1950-luvun alussa tai lopussa. Päätelmiä Kuva 7. Kosen kesäkartanolle johtavan tien varrella oleva tutkimuspuu numero 689. Fig. 7. Tree no. 689 grows beside the road leading to Kose Manor. euroopan- ja siperianlehtikuusia mutta myös risteymiä: neljä on tunnistettu henrinlehtikuusiksi (L. decidua ssp. polonica kaempferi) (Uusikivi a; Uusikivi a, -732-a, -734-a) ja neljä kolmoishybrideiksi (L. decidua ssp. decidua kaempferi sibirica) (Uusikivi a, -701-a; Uusikivi a, -735-a). Kaksi risteymäpuuta (Uusikivi a, 06- Viime vuosien tutkimukset lehtikuusilajeista ja niiden iästä ovat tuottaneet suuria yllätyksiä (Sander & Läänelaid 2006). Näin tekee myös kolmoishybridi. Sen yksilöiden korkea ikä Cederhelmin ja Seewaldin puistoissa osoittaa, että japaninlehtikuusi on mahdollisesti ollut Virossa aikaisemmin kuin tähän asti on uskottu (1861, Iso- Britannia). Tämä olettamus kaipaa kuitenkin vielä vahvistusta. Siemenalkuperistä ei nykyisillä tiedoilla ole mahdollista tehdä tarkempia päätelmiä. Siemenet on joka tapauksessa tuotu Viroon muualta, sillä paikallisista siemenlähteistä ei ole tietoja. Nuoremmat puut, kuten Kosen (Koschin) risteymälehtikuusi, on mahdollisesti tuotu Saksasta. Koplin ryhmä on sen sijaan syntynyt luontaisesti Virossa, joten kyse on uudesta risteymälajista. Valitettavasti Sakun puiston puiden ikä ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti ne ovat nuorempia kuin Cederhelmin ja Seewaldin lehtikuuset. Lehtikuusten iänmääritys edesauttaa Tallinnan kesäkartanoiden historian tutkimusta. Cederhelmin kesäkartanon iän selvittäminen on vielä kesken. Lehtikuusia on kiittäminen, että tiedämme kartanon historian ulottuvan 1700-luvun loppuvuosikymmeneen. Toisaalta tiedetään, että vuonna 1810 erään Tallinnan kesäkartanon hiekkamaalle istutettiin yli kaksi hehtaaria leh-

9 SORBIFOLIA 38(3) Kuva 8. Artikkelin kirjoittajat Tapio Uusikivi (vas.) ja Heldur Sander (keskellä) lehtikuusta määrittämässä Dendrologian Seuran Viron retkellä kesällä Fig. 8. The authors Tapio Uusikivi (left) and Heldur Sander (centre) examining a larch tree on the Finnish Dendrological Society s excursion to Estonia in tikuusia ja että vuonna 1833 siellä kasvoi jo 6 11 metrin korkuisia puita (Краутведель 1835). Mainittu kartano voi hyvinkin olla Seewald, koska puiden istutusvuosi sopii kartanon vanhimpien lehtikuusien ikään. Laajamittaiseen lehtikuusiviljelyyn onkin vaikea löytää sopivampaa paikkaa kuin Seewaldin kesäkartanon alue. Tässä tutkimuksessa ei esitetä täydellistä luetteloa Virossa kasvavista lehtikuusen hybrideistä. Tapio Uusikivi on tunnistanut vielä japanin- ja kuriilienlehtikuusen (L. gmelinii (Rupr.) Rupr. var. japonica (Regel) Pilg.) risteymän (L. gmelinii var. japonica kaempferi) ja vastaavan prinssinlehtikuusen (L. gmelinii var. principis-rupprechtii (Mayr) Pilg.) risteymän (L. gmelinii var. principis-rupprechtii kaempferi) Tallinnan Kasvitieteellisestä puutarhasta sekä eurosiperianlehtikuusen (L. decidua sibirica) sekä monta henrinlehtikuusta Tallinnan Hirvipuistosta (Hirvepark) (kuva 8). Viimeksi mainitusta on julkaistu yleiskatsaus (Sander & Läänelaid 2006). Olemme sillä kannalla, että tämä mielenkiintoinen aihe kaipaisi tulevaisuudessa perusteellisempaa morfologista, dendrokronologista sekä geneettistä tutkimusta. Kirjallisuutta Hein, A. 1998: Kose suvemõis. Arhitektuuriajalooline ülevaade ja muinsuskaitselised eritingimused restaureerimiseks. 51 s. Tallinn. Käsikirjoitus Tallinnan Kulttuuriarvojen viraston arkistossa. Lindmaa, S. 2002: Cederhelmi suvemõis. Arhitektuuriajaloolised eritingimused. 21 s. Tallinn, Tallinnan Kulttuuriarvojen Viraston arkisto Sander, H. 2000: Ülevaade Eduard Viiroki mõningatest töödest. s Eesti dendrofloora uuringud V. Tallinn. Sander, H., Läänelaid, A. 2006: Lehiseüllatus Eestist. Eesti Loodus 57(10): Uusikivi, T. 2001: Suomessa viljellyt lehtikuuset (Larix) ja niiden taksonomia. Sorbifolia 32(4): Краутведель, 1835: Сведения о владельческих лесах в Эстляндской Губерний. Лесной журналь 12:

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula

Lisätiedot

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

Toimenpiteet: tarkkailtava

Toimenpiteet: tarkkailtava 31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? 13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

Lataa Puiden jäljillä. Lataa

Lataa Puiden jäljillä. Lataa Lataa Puiden jäljillä Lataa ISBN: 9789519655734 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.18 Mb 'Puiden jäljillä - 400 vuotta dendrologian historiaa' kertoo alkuperäisten ja tuotujen puu- ja pensaslajien

Lisätiedot

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008. Santeri Vanhanen 2013 Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, 2008 Santeri Vanhanen 2013 Johdanto Tässä raportissa käsitellään Karjaan Bäljars 2 -kohteesta otetuista maanäytteistä määritettyjä hiilen kappaleita. Analyysissä määritettiin

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla

Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla Varpio, Johanna 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Lehtikuusen kasvatusmahdollisuudet Tiilään koulutilalla Johanna Varpio Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Lachnellula willkommii, lehtikuusensyovan aiheuttaja j a Lachnellula occidentalis lehtikuusella Suomessa

Lachnellula willkommii, lehtikuusensyovan aiheuttaja j a Lachnellula occidentalis lehtikuusella Suomessa Lachnellula willkommii, lehtikuusensyovan aiheuttaja j a Lachnellula occidentalis lehtikuusella Suomessa Timo Kurkela Metsantutkimuslaitos Unioninkatu 40 A, Helsinki 17 Abstract Lachnellula willkommii,

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari

Lisätiedot

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 VANTAA Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 Tutkimusraportti Mia Lempiäinen-Avci Turun yliopisto Biologian laitos Kasvimuseo / Paleoetnobotaniikan laboratorio 2011 JOHDANTO Vantaan Brunabergetissä

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi Lustolaboratorio ja oppimisympäristö Metsämuseo Lustossa Marko Rikala, museoassistentt i Valokuvat: Timo Kilpeläinen Metsä oppimisympäristönä ja seudullisen asiantuntijaosaamisen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3

96 18.05.2016. Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 Rakennus- ja ympäristölautakunta 96 18.05.2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa 4.2.2014 3 18/51.514/2014 RAKYL 96 Selostus: Itä-Suomen

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Ryhmät & uudet mahdollisuudet

Ryhmät & uudet mahdollisuudet www.terrasolid.com Ryhmät & uudet mahdollisuudet Arttu Soininen 22.08.2017 Uudet mahdollisuudet ryhmien avulla Parempi maanpinnan yläpuolisten kohteiden luokittelu Maanpäällisten kohteiden luokittelu toimii

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 7.6.2005 Nimi: Henkilötunnus: Sain kutsun kokeeseen Hämeen amk:lta Jyväskylän amk:lta Kymenlaakson amk:lta Laurea amk:lta

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com. Mustialan omenatarhan lajikkeet.

Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com. Mustialan omenatarhan lajikkeet. Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com Mustialan omenatarhan lajikkeet Puu 1 Puu 2 Siemensyntyinen, ei siis nimetty lajike. Omaa kuitenkin selviä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Viherympäristöliiton hyväksymät

Viherympäristöliiton hyväksymät Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt 1. Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015. Säännöt

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Teijo Nikkanen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa klo 12-16 Kestäviä, kotimaisia koristepuita viherrakentamiseen

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Pelletizing trials Autum 2008

Pelletizing trials Autum 2008 Pelletizing trials Autum 2008 Simo Paukkunen NKUAS simo.paukkunen@pkamk.fi Raw material Basic information Logging residues from spruce (Picea abies [L.] Karst.) dominant final cuttings, harvested in spring

Lisätiedot

HAVUKASVIT , L

HAVUKASVIT , L HAVUKASVIT 2018 Loppumisvarauksella.Uusien erien tullessa saattavat hinnat muuttua. AU=aurinkoinen Paakkutaimia tai 1,5-2-3-5-10 L astiataimia PV=puolivarjoinen Havupuut pitävät hapahkosta kasvualustasta.

Lisätiedot

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija

Lisätiedot

Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu

Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu Outi Manninen ja Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Haravapoiminta ja tulevat mustikkasadot Koeruutuja (á 1m 2, 30 kpl, kolmessa paikassa) poimittiin

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot