Tunnelintarkastuskäsikirja. Tunnelintarkastuksen suunnittelu ja toteuttamisvaiheen ohjaus. Väyläviraston ohjeita 14/2019 LUONNOS 25.4.

Transkriptio

1 Tunnelintarkastuskäsikirja Tunnelintarkastuksen suunnittelu ja toteuttamisvaiheen ohjaus Väyläviraston ohjeita 14/2019 LUONNOS Muutokset merkitty punaisella, kappale 4.1, vauriotaulukot 7, 14, 18 ja taulukoiden taitto. Väylävirasto Helsinki 2019

2 Kannen kuva: xx Verkkojulkaisu pdf ( Grano Kuopio 2019 Julkaisua myy/saatavana Väylävirasto PL HELSINKI Puh

3 OHJE xx.xx.2019 VÄYLÄ/xxxx/xxxx/2019 Vastaanottaja Väylävirasto, ELY keskukset Tunnelintarkastajat Säädösperusta Korvaa Kohdistuvuus xx Voimassa xx Asiasanat: Tunnelit, rekisterit, rakenne, tarkastus, vauriot, kuntokartoitus, ohjeet Tunnelintarkastuskäsikirja Tunnelintarkastuskäsikirja kuuluu Väyläviraston taitorakenteiden hallintajärjestelmän ohjeistoon. Käsikirjaa käytetään tunnelintarkastus- ja taitorakennerekisteripalveluita suoritettaessa Titteli Nimi Titteli Nimi Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisen allekirjoituksen merkintä on viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA xx Väylävirasto etunimi.sukunimi(at)vayla.fi Väylävirasto PL 33 puh HELSINKI faksi

4 4 Esipuhe xxxx Helsingissä xx.xx.xxxx Väylävirasto Tekniikka ja ympäristö osasto

5 5 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ Tunnelintarkastuskäsikirjan käyttöalue Ohjeet tunnelintarkastusten toteutuksesta Taitorakenteiden hallintajärjestelmä Tunnelien yleistarkastusten tarkoitus YLEIS JA KUNTOTIEDOT Tunnistetiedot Tunnelit taitorakennerekisterissä Tarkastuskäyttöliittymä Edelliset tarkastukset Ennen tarkastusta huomioitavia asioita Tarkastusvälineet TOIMENPITEET TARKASTUKSEN AIKANA Yleistä Tarkastuksen vaiheet Vaurion sijainti Vaurion pituussuunnan ja poikkisuunnan sijainti Rakenneosa Vaurion tyyppi ja vaurioluokitus Kiireellisyysluokka Vaurioon liittyvät muistiinpanot Korjaustoimenpide ja toimenpiteen laajuus Valokuvaus Edellisten tarkastusten vaurioiden läpikäynti Rakennekuvauksen täydentäminen tarkastamisen aikana Erikoistapaukset TARKASTUKSEN PÄÄTTÄMINEN Päärakenneosan tarkastuksen päättäminen Rakenteen tarkastuksen päättäminen Välittömästi korjausta vaativat vauriot ja erikoistarkastuksen tarve VAURIOLUOKITUSTAULUKOT LÄHDELUETTELO... 79

6 6 1 Yleistä 1.1 Tunnelintarkastuskäsikirjan käyttöalue Tunnelintarkastuskäsikirja kuuluu taitorakenteiden hallintajärjestelmän ohjeistoon. Tämä käsikirja sisältää tunnelin perustietojen ja rakennekuvauksen tarkistusta taitorakennerekisteristä, vauriotietojen keräämistä ja kirjaamista tarkastuskäyttöliittymään sekä vauriotietojen käsittelyä ja hyödyntämistä. Tunnelintarkastuskäsikirjaa käytetään tunneleiden tarkastuksissa, kun tarkastustietoja luokitellaan, kirjataan tarkastuskäyttöliittymään ja päivitetään taitorakennerekisteriin. Tunneleiden tarkastamisessa sovelletaan tämän tarkastuskäsikirjan vauriotaulukoita. Väyläviraston tunneleiden tarkastusjärjestelmä ja menetelmät on esitetty Taitorakenteiden tarkastusohjeessa (Liikenneviraston ohjeita 17/2013) ja yleiset ohjeet tietunneleiden tarkastusten järjestämisestä ohjeessa Tietunnelien tarkastukset Yleiset periaatteet ja vastuut (Liikenneviraston ohjeita 3/2016). Tunnelintarkastuskäsikirjassa on ohjeistettu tarkastuksen kulku ja sen käytännön toteutus: tarkastukseen valmistautuminen, tarkastus suorittaminen sekä tarkastuksen päättäminen. Tarkastuskäsikirjassa on kuvattu tyypillisimmät vauriotyypit, vaurioiden luokittelu niiden vakavuuden ja kiireellisyyden mukaan sekä esitetty ohjeelliset tarkastuksessa kirjattavat korjaustoimenpiteet. Tunnelintarkastuskäsikirjaa ei kuitenkaan tule käyttää korjaussuunnittelun ohjeena, vaan korjaussuunnittelussa käytetään kulloinkin voimassa olevia Väyläviraston ohjeita. Tunnelin teknisten järjestelmien ja tunnelin operoinnin tarkastusta ei käsitellä tässä käsikirjassa, vaan se ohjeistetaan erikseen esimerkiksi julkaisussa Tietunnelien teknisten järjestelmien tarkastaminen (Liikenneviraston ohjeita 27/2015). Termit ja käsitteet tunneli= termiä tunneli käytetään tässä käsikirjassa tarkoittamaan sekä tarkasteltavaa rakennetta siihen liittyvine päärakenneosineen että tarkasteltavaa päärakenneosaa siihen liittyvine kokoonpanoineen ja rakenneosineen tarkastuskäyttöliittymä = tunnelin taitorakennerekisterin välilehti, joka sisältää tunnelin tarkastuksiin liittyvät tiedot gridi = tarkastettavan alueen yksikkö tarkastuskäyttöliittymässä ks. luku 3.2 jakso = 5 metrin osuus tunnelista, joka koostuu tunnelin katon, seinien ja pohjan grideistä

7 7 inventointisuunta = tarkastuksen etenemissuunta. Huomioitavaa, että tämä voi olla eri kuin tieosoitteen kasvusuunta paalutus = tunneleiden suunnittelunaikainen pituusmitta suhteellinen sijainti = tunneleiden tarkastuksella ja ylläpidossa käytettävä pituusmitta. Etäisyys päärakenneosan suuaukolta tai risteyksestä, josta tarkastus aloitetaan rakenneryhmä = rakenteista, jotka liittyvät toisiinsa, koostuva ryhmä, esim. Rantatunneli ja sen ulkopuolella olevien Rantatunneliin liittyvien eritasoliittymien sillat rakenne = tunneli kaikkine siihen liittyvine osineen, esim. Rantatunneli rakenneosa = tunnelin yksittäinen teräs, betoni yms. osa tai laite, varuste esim. lujitusruiskubetoni tai puhallin päärakenneosa = rakenteen tunneli osana oleva tunnelikokonaisuus esim. ajoneuvotunneli, ratatunneli tai yhdystunneli ks. luku 2.2 kokoonpano = tunnelin rakenneosien toiminnallinen kooste, esim. tunnelin verhousrakenne. ks. luku 2.2 rakennekuvaus = taitorakennerekisterissä rakennetiedoissa esitetty rakenteen hierarkkinen tietosisältö. Tunnelin rakennekuvaus koostuu yhdestä tai useammasta päärakenneosasta, kokoonpanosta ja rakenneosasta otsapinta = tunnelin suuaukon näkyvä osa, joka käsittää mm. tunnelin suuaukon yläpuolella ja sivuilla olevat kallio tai betonirakenteet ympäristö= tarkastettava tunnelin suuaukon tai maanpäällisen rakennuksen ulkopuolinen ympäristö, joka on kuvattu rakennekuvauksessa. Ks. tarkastuksen laajuus luku 2 kuntoarvio = tarkastajan antama numeerinen lukuarvo rakenteen ja päärakenneosan kunnosta betonitunneli = tunneli, jonka kantava rakenne on paikalla valettu tai elementtibetonirakenne kalliotunneli = tunneli, jonka kantava rakenne on kallio, kalliotunnelissa myös katto on kalliorakenteinen Tunneleiden päärakenneosien ja kokoonpanojen jaottelu on esitelty luvussa 2.1

8 8 1.2 Ohjeet tunnelintarkastusten toteutuksesta Tunnelin rakentamisesta vastaava hanke tekee tunnelin rakennekuvauksen taitorakennerekisteriin. Tunnelitietojen käsittelyä on ohjeistettu ohjeessa Taitorakenteiden tiedon käsittely (Liikenneviraston ohjeita 36/2018). Hanke tekee myös tunnelin valmistuttua oman vastaanottotarkastuksensa ja vie inventointitiedot taitorakennerekisteriin. Tämän lisäksi tunnelille suoritetaan ennen käyttöönottoa tämän käsikirjan yleistarkastuskäytäntöjen mukaan toteutettava hankkeesta riippumaton käyttöönottotarkastus (1. yleistarkastus), jonka tarkastustulokset kirjataan taitorakennerekisteriin. Tunnelin seuraava yleistarkastus tulee tehdä ennen takuuajan päättymistä, yleensä viiden vuoden kuluttua tunnelin käyttöönotosta. Tämän jälkeen tietunnelissa on suoritettava yleistarkastus vähintään kuuden vuoden, matkustajaliikennekäytössä olevassa rautatietunnelissa vähintään viiden vuoden ja muussa rautatietunnelissa vähintään seitsemän vuoden välein, kuva 1. Kuva 1. Tunnelin tarkastuskäytäntö Tunnelin yleistarkastuksessa tunnelin katon ja seinien yläosan tarkastus tehdään nostolaitteesta käsin mutta tarkastuksen tilaajan esityksen mukaan tästä voidaan poiketa (katso esim. ratatunnelit ks. luku 2.5). Yleistarkastuksella tunnelin lujitusruiskubetonirakenteiden, erillisverhoilun ruiskubetonirakenteiden ja betonipintojen sekä palonsuojalevyjen kunto ja kiinnitys alustaansa tarkistetaan silmämääräisen tarkastuksen lisäksi aina myös iskukokein eli vasaralla koputtelemalla. Koputtelu tehdään ruiskubetonipinnoilla vaurioluokan 2 4

9 9 halkeamien sekä vaurioluokan 2 4 vesivuotojen ympäriltä noin metrin etäisyydellä halkeamasta tai vuodosta. Myös palosuojalevyt koputellaan, jos niissä on vaurioluokan 2 4 vaurioita. Yleistarkastukseen ei sisälly rakennenäytteiden ottoa, vaan ne sisältyvät erikoistarkastukseen, joka suoritetaan tarvittaessa. Työturvallisuuden osalta noudatetaan Taitorakenteiden tarkastusohjeen (Liikenneviraston ohjeita 17/2013) ohjeita ja sekä erityisesti tie ja rautatietunneleissa tarkastuskohtaista turvallisuussuunnitelmaa. 1.3 Taitorakenteiden hallintajärjestelmä Taitorakenteiden hallintajärjestelmä taitorakennerekisteri on taitorakenteiden ylläpito ja korjaustoimintaa ohjaava tietojärjestelmä, jonka tarkoituksena on auttaa päätöksentekijöitä määrittämään ne rahoituspuitteet ja toimenpiteet, joilla tunnelien palvelutaso ja kunto saadaan pidetyksi halutulla tasolla. Tavoitteena on tunnelien optimaalisen palvelutason löytäminen niin omistajan, tien tai radankäyttäjän kuin kunnossapitäjänkin kannalta, tämän tason ylläpitäminen ja pitkän aikavälin kehitys ennusteiden tekeminen. Järjestelmää käytetään tunnelitasolla: seurattaessa tunnelien kuntoa ja toimivuutta valittaessa korjaustoimenpiteitä ja määritettäessä niiden kiireellisyysjärjestystä laadittaessa toimenpideohjelmia. Tunneleiden tarkastuksissa kerätyt tiedot viedään taitorakennerekisterin tietokantaan tarkastuskäyttöliittymän kautta. Tietokanta sisältää kuntoa ja vaurioitumista kuvaavien tietojen lisäksi hallinnollisia tietoja, väylä ja liikennetietoja, rakenne ja mittatietoja sekä tietoja tunnelin varusteista ja laitteista. Lisäksi tietokanta sisältää tietoja tunnelille tehdyistä korjauksista. Tunneleiden rakennekuvaus viedään uuden tunnelin käyttöönoton yhteydessä taitorakennerekisteriin. Käytössä olevien tunneleiden osalta tieto viedään tarpeen vaatiessa, esimerkiksi ennen tulevaa tarkastusta. Taitorakennerekisterin tietojen ylläpidosta vastaavat Väylävirasto ja ELY keskukset (tietunnelit). Järjestelmän luotettavuuden kannalta on tärkeää, että tiedot ovat ajantasaisia ja oikeita. Taitorakennerekisteriin (sisältäen tarkastuskäyttöliittymän) saa käyttöoikeuksia vain Väyläviraston määrittelemät koulutukset käynyt ja Väyläviraston hyväksymä henkilö. Tunnelintarkastajalta edellytetään taitorakennerekisterin tunnelitiedon muokkaajakoulutuksen suorittamista sekä tarkastettavan rakenneluokan mukaista tarkastajakoulutusta, tässä tapauksessa tunnelintarkastajakoulutusta.

10 Tunnelien yleistarkastusten tarkoitus Yleistarkastus on taitorakenteelle tehtävä päätarkastus, jolla seurataan rakenteen kunnon kehittymistä koko rakenteen käyttöiän ajan. Tarkastustietoja käytetään hyväksi ylläpidon ohjelmoinnissa ja tunnelin kunnon seurannassa. Erityisen tärkeää on, että tarkastuksista saatava tieto on mahdollisimman yhdenmukaista ja vertailukelpoista, tilaajasta, tarkastajasta tai muista tekijöistä riippumatta. Tunnelia tulee tarkastella kokonaisuutena ja vaurioiden kirjauksessa noudattaa eri tekijöiden vaikutusta seuraavassa järjestyksessä: 1) Liikenne ja hätäpoistumisturvallisuuteen vaikuttavat vauriot ja puutteet 2) Tunnelin rakenteiden kestävyyden tai stabiiliuden kannalta oleelliset vauriot, puutteet ja ongelmat 3) Muiden kuin tienkäyttäjien turvallisuuteen vaikuttavat vauriot ja puutteet, esim. kallioleikkauksen puutteellinen aitaus. 4) Säilyvyyden kannalta oleelliset vauriot ja ongelmat 5) Tunnelin ulkonäköön vaikuttavat vauriot Silmämääräisessä tarkastuksessa syntyy aina tulkinta ja näkemyseroja eri tarkastajien välille. Tunnelintarkastuskäsikirjan tarkoituksena on yhtenäistää tarkastuskäytäntö sellaiseksi, että suurin osa tarkastuksista saadaan yhdenmukaisiksi ja tarkastustulokset ovat koko maassa vertailukelpoisia. Tunnelien yleisimmät vauriot ja puutteet sekä niiden kirjausohjeet on kuvattu tässä käsikirjassa. Tunnelin kaikki näkyvissä olevat rakenneosat on tarkastettava. Tarkastajan tulee kirjata myös havaitsemansa vauriot ja puutteet (esimerkiksi esteettömään poistumiseen liittyvät), joiden vaurioluokitusta ei ole kuvattu vaurioluokitustaulukoissa. Tunnelin yleistarkastuksen tuloksena saadaan mm. seuraavat tunnelin ylläpitoa palvelevat tiedot: 1) Rakenteen ja päärakenneosien kuntotiedot 2) Ehdotus seuraavan tarkastuksen tyypistä ja ajankohdasta 3) Korjaustoimenpide ehdotukset 4) Lähtötietoja erilaisten tunnuslukujen laskemiseksi. Tarkastajan tulee tehdä yleistarkastus ohjeiden ja näkemyksensä mukaisesti välittämättä esim. tunnelille tulevasta kuntoluokasta. Yleistarkastuksen perusteella tunneli otetaan tarvittaessa ylläpito ohjelmaan, jolloin määritellään tarkemmin sille tehtävät toimenpiteet.

11 11 2. Yleis- ja kuntotiedot 2.1 Tunnistetiedot Tunnelirakenteen päärakenneosat on jaettu kolmeen eri ryhmään. Ryhmät ja niiden kuvaukset esitelty alla taulukossa. Taulukko 1. Tunnelin päärakenneosien luokitukset Yleisnimi ja käyttötarkoitus Liikennetunnelit Ajoneuvotunnelit Ratatunnelit Raiteenvaihtopaikat Liikenneympyrät Tekniset tilat ja yhteydet Huoltotunnelit Työtunnelit Yhdystunnelit Kuilut Tekniset tilat Yleisötilat ja yhteydet Kuilut Asemat Kuvaus Tietunneli on yhden tai useamman ajoneuvotunnelin ja ajoneuvotunneleihin liittyvien muiden päärakenneosien muodostama kokonaisuus Rautatietunneli on yhden tai useamman ratatunnelin ja ratatunneleihin liittyvien muiden päärakenneosien muodostama kokonaisuus Kahden ratatunnelin välillä oleva tunneliyhteys, jossa junan voi ajaa ratatunnelista toiseen. Ajoneuvotunnelissa oleva liikenneympyrä. Tekniset tilat ja yhteydet ovat tiloja, joihin normaalitilanteessa ei yleisöllä ole pääsyä. Tekniset tilat voivat toimia pelastustienä, uloskäytävänä tai varatienä (RakMK E1) Huoltotunneli on käytönaikainen ajoneuvo tai jalankulkuyhteys päärakenneosasta toiseen Työtunneli on rakentamisen aikainen yhteys päärakenneosasta toiseen. Työtunneli ei ole käytössä normaalitilanteessa Yhdystunneli on kahden liikennetunnelin välinen tunneliyhteys. Yhdystunneli voi sisältää teknisiä laitetiloja sekä ajoneuvo tai jalankulkuyhteyden Kuilu on pystysuora tai kallistettu vertikaaliyhteys päärakenneosasta maan pinnalle tai päärakenneosasta toiseen Tekninen tila on tekniikan käytössä oleva tai tekniikalle varattu päärakenneosa. Tekninen tila voi sijaita maan päällä tai maan alla Yleisötilat ja yhteydet ovat tiloja, joihin normaalitilanteessa yleisöllä on pääsy Kuilu on pystysuora tai kallistettu vertikaaliyhteys päärakenneosasta maan pinnalle tai päärakenneosasta toiseen Asema on alue, joka toimii henkilö tai tavaraliikenteen palvelupaikkana Jalankulkutunnelit Rakennukset Jalankulkutunneli on jalankulkukäytössä oleva tunneliyhteys päärakenneosasta toiseen Rakennus on lähtökohtaisesti maan päällä oleva rakennus, joka liittyy maan alla sijaitsevaan päärakenneosaan

12 12 Taulukko 2. Tunnelin kokoonpanot Yleisnimi ja käyttötarkoitus Louhinta Rakenneprofiili Ympäristö Kallion lujitus Kallion tiivistys Verhousrakenne Tierakenne Radan päällysrakenne Kuvaus Louhinta kattaa tunnelirakenteessa kalliotunnelin kalliopinnat ja lisäksi kallioleikkaukset, jotka liittyvät välittömästi tunnelirakenteeseen. Kun louhittu pinta on tarkastuksen yhteydessä tarkasteltavana, rakennekuvauksessa sille merkitään rakenneosa kalliopinta. Esimerkiksi maatäytön alla olevaa kalliopintaa ei kyetä tarkastamaan, ei rakenneosaa kalliopinta merkitä tälle louhinnalle. Rakenneprofiiliksi määritellään tunnelirakenteen suuaukoilla olevat usein betoniset tai teräksiset suuaukkorakenteet sekä tunnelissa olevat valu tai elementtirakenteisen betoni tai teräsrakenteet. Kalliotunnelin alueella on yleisesti rakenneprofiilina seinillä betonielementtejä. Rakenneprofiileille tulee tarkastusten yhteydessä tarkastaa, että otsapinnalle osuvat rakenteen on määritetty oikein sijainti tarkastuslinjaruudukossa. Ympäristö kattaa kaiken tunnelirakenteen tai tunneliin liittyvän maanpäällisen rakennuksen tai tilan ympärillä tai läheisyydessä olevat esimerkiksi viherrakenteet, aidat, portit, jotka kuuluvat tunnelirakenteen toimintaan tai vaikuttavat olemuksellaan tunnelirakenteen toimintaan. Kalliotunnelin lujitusrakenne, joka tyypillisesti koostuu teräksisistä kalliopulteista ja lujitusruiskubetonista. Kalliotunnelin ympäristön esi ja jälki injektointi. Tunnelirakenteissa kallion tiivistystä on merkitty alueina (tiivistyksen porareikien vaikutuksen paaluvälillä), sekä tiedossa olevat kyseisen tunnelialueen kallion tiiveyden ominaisuustiedot. Tunnelille verhousrakenteet ovat joko kiinni kalliopinnassa tai erotettuna kalliotunnelin lujituksesta välitilalla, jolloin kyse on erillisverhousrakenteesta. Tunnelirakenteen tarkastusta ennen tulee aina tarkastaa, onko tarkastettavan kohteen näkyvillä oleva ruiskubetoni kallion lujitusruiskubetonia tai verhousrakenteen palosuojaruiskubetonia. Ajoneuvotunnelin pohjan rakenne. Tierakenne määritetään rakenteelle suuaukon ulkopuolella aina niin pitkälle, kun rakenteeseen suoraan vaikuttavia rakenteita tai laitteita ja varusteita on havaittu. Tierakenne voi siis jatkua kauas tunnelirakenteen suuaukoilta. Ratatunnelin pohjan päällysrakenteeseen kuuluu tukikerros ja raide. Radan alusrakenne Väylän sivulla oleva rakenne Tekninen laitetila Laitteet ja varusteet Ratatunnelin pohjalla oleva radan alusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisesta suodatinkerroksesta ja routalevyistä. Väylän sivuilla olevaksi rakenteeksi luetaan esimerkiksi reunakivet, jotka erottavat jalankulun tunnelin ajoradoista. Tekninen laitetila on tila, joka sisältää usein tekniikkaa ja on kyllin suuri, että tarkastaja mahtuu sisään tilaan. Tunneleihin liittyviä laitteita ovat mm. puhaltimet ja valaisimet sekä varusteita mm. ovet, luukut ja liikennemerkit. 2.2 Tunnelit taitorakennerekisterissä Ennen tunnelirakenteen tarkastusta tarkastajan tulee perehtyä tarkastettavaan rakenteeseen ja olla selvillä tarkastettavan rakenteen laajuudesta. Ennen tarkastusta tarkastajan tulee selvittää rakenteen sijainti, sekä tutustua rakenteen päärakenneosiin.

13 13 Lisäksi tarkastajan on tärkeää selvittää rakenteen päärakenneosien inventointisuunnat. Rakenteen inventointisuunta on mahdollista tarkistaa karttakäyttöliittymän avulla. Jos rakenteen geometriaa ei ole viety karttakäyttöliittymään, voidaan inventointisuunta todentaa rakennekuvauksen suhteellisella sijainnilla. Tunnelin inventointisuunta on sen suhteellisen sijainnin kasvavan metriluvun suunta. Tarkastuskäyttöliittymästä huomioitavia asioita ennen tarkastusta ovat: Päärakenneosat (mitä tunneleita tai tiloja tarkastetaan) tarkastuksen laajuus päärakenneosittain (esim. miten kauas ajoneuvo tai ratatunnelin suuaukon ulkopuolelle tarkastus ulottuu) Kokoonpanojen pääjaottelua (esim. missä kohdassa ajoneuvo tai ratatunnelissa on erillisverhoilu, missä ovat betonitunnelin ja kalliotunnelin rajat) Lisäksi erillisverhoiltujen ajoneuvo ja ratatunneleiden osalta tulee selvittää, missä laajuudessa erillisverhoilun välitilat tarkastetaan. Välitilojen tarkastuksesta sovitaan tunnelikohtaisesti tarkastuksen tilaajan kanssa. Tunnelin tarkastettavat päärakenneosat löytyvät taitorakennerekisteristä rakenteen rakennekuvauksesta. ja ne on esitetty seuraavan kokoavan päärakenneosajaottelun mukaan: Liikennetunnelit Tekniset tilat ja yhteydet Yleisötilat ja yhteydet

14 14 Kuva 2. Rakenteen päärakenneosat rakennekuvauksessa Kuva 3. Rakenteen päärakenneosat tarkastuskäyttöliittymässä

15 15 Tunnelin yleistarkastuksessa tunnelin suuaukon otsan kallioleikkaus tarkastetaan tämän käsikirjan tarkastuskäytäntöjen mukaan. Tarkastuksen laajuuden määrittää tunnelin rakennekuvaus, josta muodostuu tarkastuskäyttöliittymään tarkastusnäkymä. Suuaukkoihin liittyvät väylän suuntaiset kallioleikkaukset tarkastetaan tunnelintarkastuskäsikirjan mukaan. Suuaukolla / aukoilla ajoratojen tai raiteiden välissä olevat kallioleikkaukset kuuluvat tunnelin tarkastuksen piiriin. Tarkastettavaan alueeseen kuuluvat myös tunneleiden suuaukon välittömässä läheisyydessä olevat rakenteet, laitteet ja varusteet, kuten yläpuolinen aita tai liikennemerkit, sekä tunnelin suuaukolta lähtevä tukimuuri ja tien tai radan pohjan näkyvät rakenteet. Pohjan osalta tierakenne ja päällysteen tarkastus kuuluu tunnelintarkastukseen. Ratatunnelin radan päällysrakenteiden, esim. kiskojen ja pölkkyjen tarkastus ei kuulu tunnelintarkastukseen, mutta liikenneturvallisuutta vaarantavat vauriot päällysrakenteiden osalta tulee tunnelintarkastuksessa ilmoittaa. Tunneleista tarkastetaan ne kokoonpanot ja rakenneosat, jotka voidaan tunnelista havaita. Esimerkiksi erillisverhoilusta ajoneuvotunnelista voidaan yleensä tarkastaa erillisverhoilun ruiskubetoni, seinän alaosa, tien pintarakenne, kaivojen kannet sekä laitteet ja varusteet. Tunneleiden rakennekuvaukseen on yleensä kuvattu myös ne rakenneosat, joita ei voida havaita, esim. kalliopinta ruiskubetonoidussa tunnelissa. Tarkastuskäyttöliittymä näyttää rakenneosat ja kokoonpanot järjestyksessä, missä ne voidaan havaita tunnelista. Kuva 4. Kokoonpanojen tarkastelujärjestys on tunnelirakenteissa sisältä ulospäin

16 Tarkastuskäyttöliittymä Taitorakennerekisterissä kuvatut rakenteet on jaettu kohtiin perustiedot, kunto ja tapahtumat, rakennetiedot, kuvat ja dokumentit. Edellä mainituista tarkastukseen liittyvät eniten perustiedot, kunto ja tapahtumat sekä rakennetiedot. Kuva 5. Taitorakennerekisterin rakenteen tietojen jaottelu Perustiedoissa on avattu rakenteen: yleistietoja sijainti ja geometriatietoja väylä ja liikennetietoja lähdetietoja Yleistiedoissa kerrotaan mm. rakenteen: tunnus käyttötarkoitus

17 17 valmistumisvuosi nimi Sijainti ja geometriatiedoissa rakenteen päärakenneosille on viety tiedossa olevat mittalinjat koordinaattipisteinä. Väylä ja liikennetiedoissa esitetään rakenteen kanssa risteäviä ja liittyviä muita rakenteita. Lähdetiedoissa ominaisuuksina on kerrottu muokkaushistoriaa ja yksilöintitunnusta, jolla saadaan liitettyä mahdollisesti muiden rekisterien (laiterekisteri) tietoja rakenteelle. Rakennekuvauksessa on kuvattu rakenteen päärakenneosat kokoavien päärakenneosien alle. Päärakenneosien alla on kokoavat kokoonpanot, joiden alla on kokoonpanot. Kokoonpanoihin kuuluvat rakenneosat on viety kokoonpanojen alle. Kaikilla tasoilla on ominaisuustietoja, joita pyritään täyttämään mahdollisimman tarkasti. Kuva 6. Rakennekuvauksen hierarkkinen järjestys Kunto ja tapahtumat kohdasta aukeaa rakenteen tapahtumahistoria. Tapahtumiin on kirjattu valmistumisesta, liikenteelle avaamisesta, omistajanvaihdokset sekä rakenteelle suoritetut korjaukset ja tarkastukset. Kunto ja tapahtumat kohdassa voidaan tarkastella rakenteen kuntolukua ja vauriomerkintöjä sekä aloittaa rakenteelle uusi tarkastus, korjaus tai tapahtuma. Vauriomerkinnät näkyvät myös tunnelin rakennekuvauksessa niissä rakenneosissa, joihin vauriot on kohdistettu.

18 18 Kuva 7. Rakenteen tapahtumatiedot ja korjaamattomat vauriot Rakenteen kunto ja tapahtumissa on kohta tarkastajaa palvelevat tiedot. Kohtaan voidaan kirjata huomioita edellisiltä tarkastuksilta, joista on mahdollisesti hyötyä seuraavan tarkastuksen suunnittelussa. Kirjaukset voivat esimerkiksi kertoa tiloista, joissa kulku on hankalaa, kuten verhousrakenteiden välitilassa. Tiedoissa voidaan ilmoittaa, jos tarkastukselle tulee ottaa tässä käsikirjassa esitetystä poikkeavaa tarkastusvälineistöä, kuten isompaa nostinlaitetta tai vastaavaa. Kuva 8. Rakenteelle kirjatut tarkastajaa palvelevat tiedot

19 Edelliset tarkastukset Edelliset tarkastukset niiden yleiskirjaukset ja vaurioiden taso Tarkastajan tulee huomioida rakenteelle tehtyjen edellisten tarkastusten yleiskirjaukset ja yleisellä tasolla hahmottaa rakenteen vauriot päärakenneosittain. Edellisten tarkastusten vaurioista kannattaa huomioida niiden määrä, vakavimmat vauriot sekä se mille rakenneosille vaurioita on eniten kirjattu. Rakenneosille kirjatut vauriot ja niiden historian näkee myös tunnelin rakennekuvauksesta. Kuva 9. Rakenteen rakenneosille kirjattu vauriohistoria 2.5 Ennen tarkastusta huomioitavia asioita Kun tarkastuksen lähtötiedot ovat selvät, tulee käydä läpi yleistarkastukseen liittyvät käytännön järjestelyt mm. tarkastuksen lupa asiat ja liikennekatkoasiat. Tunnelikohtaisia lisätietoja tarkastukseen liittyvistä järjestelyistä saa tarkastuksen tilaajalta. Tarkastajan tulee ottaa selville rakenteen ylläpitäjältä tai ylläpitourakoitsijalta, onko rakenteessa tarkastusvälillä todettu toistuvia korjaustarpeita (esim. paannejään poistoa tai suurempia vuotokohtia, ongelmia ovien ja tarkastusluukkujen avaamisessa) tai muuta huomioitavaa liittyen tarkastettavan rakenteen kuntoon tai tarkastettavuuteen. Esille tulleet huomiot rakenteen osalta tulee kirjata rakenteen yleistarkastuksen yhteyteen kirjaa huomio kohtaan. Tarkastajan tulee myös selvittää rakenteen osista tai tiloista ja alueista, esim. aidatut suuaukon alueet, jotka ovat lukittuja tai kulku niiden luokse tai itse tilaan on estetty. Tarkastus tulee toteuttaa niin, että mahdolliset liikenteen katkot olisivat mahdollisimman vähäiset, joten tarkastuksen ajankohta tulee suunnitella tarkoin. Avaimet lukittuihin tiloihin

20 20 saa yleensä tunnelin kunnossapitäjältä. Kunnossapitoalueet on jaettu maakunnittain, joten kunnossapitourakoitsijat voivat vaihdella tunnelikohtaisesti. Erityisesti rautatietunneleissa huomioitavia asioita ovat: Tarkastus tehdään ratatyönä, joka vaatii liikenteenohjauksen lupaa ja liikenteen keskeyttämistä. Ratatyöhön nimetään ratatyöstä vastaava henkilö. Tämä henkilö voi olla myös tarkastaja, jos hänellä on pätevyys toimia ratatyöstä vastaavana. Ratatunnelissa tehtävästä työstä laaditaan työ tai työvaihekohtainen turvallisuussuunnitelma, joka perustuu työhön liittyvien vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin. Henkilönostimen käyttö ja ruiskubetonipintojen koputtelutarkastus vaatii rautatietunneleissa yleensä aina jännitekatkon. Tarkemmat ohjeet työskentelystä rautatietunnelissa löytyvät Radanpidon turvallisuusohjeesta (TURO) 7/2018 Rautatietunneleissa työskentelyajat ovat tarkasti rajoitettuja. Näin ollen yleistarkastuksen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta itse tarkastus etenee mahdollisimman sujuvasta. Erityisesti kannattaa huomioida esimerkiksi tarkastettavat päärakenneosat ja niiden liittyminen toisiinsa, kokoonpanot ja rakenneosat, inventointisuunnat, suhteellinen sijainti sekä sen mittaaminen ja tarkastaminen tunnelissa sekä nostolaitteen käyttö ja sen rajoitukset. Erityisesti tietunneleissa huomioitavia asioita ovat: Erillisverhoitujen ajoneuvotunneleiden välitilojen tarkastusmahdollisuus Liikennekatkot Mahdolliset kiertotiejärjestelyt Tunneleiden tarkastukset suositellaan ajoitettavaksi tunneleiden huoltokatkojen ajaksi tai heti huoltokatkon jälkeen. Tällöin katkon aikaiset liikennejärjestelyt ovat jo käytössä. Lisäksi tunnelin pinnat voidaan pestä huoltokatkon yhteydessä, jolloin vaurioiden tarkastus helpottuu. Erillisverhoiltujen ajoneuvotunneleiden erillisverhoilun ja lujitusruiskubetonin välisen tilan tarkastusmahdollisuudet vaihtelevat tunneleittain. Erillisverhoilussa on usein holvissa ja seinän alaosassa tarkastusluukkuja, joista välitilaan pääsee näkemään, mutta välitilassa liikkuminen on pääasiassa hyvin vaikeata. Välitilojen tarkastusmahdollisuuksista voi löytyä kirjauksia taitorakennerekisteristä kohdasta tarkastajaa palvelevat tiedot tai edellisten yleistarkastusten yleiskirjauksista. Jos tietoja ei löydy, tulee välitilojen tarkastuksen laajuudesta sopia tarkastuksen tilaajan kanssa.

21 21 Yleistarkastajan tulee olla yhteydessä tunnelin hoito tai kunnossapitourakoitsijaan aikaisempina talvina havaittujen paannejäämuodostumien selvittämiseksi. Yleistarkastuksen paannejäävauriohavainnot kirjataan urakoitsijalta saatujen tietojen, aiempien vauriokirjausten ja yleistarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella. Paannejäähavainnoista pitää tehdä kirjaus vähintään rakenteen kirjaa huomio kenttään. Mahdollisesti talvella, osana yleistarkastusta tehtävä paannejääkatselmus tilataan erikseen. Tarkastaja voi esittää katselmuksen suorittamista tilaajalle. Tavoitteena on, että sekä tunnelin yleistarkastus että teknisten järjestelmien ja operoinnin tarkastus tehdään samanaikaisesti. Näin tarkastukset saadaan tehtyä samoilla liikennejärjestelyillä ja saadaan muodostettua yhtenäinen kokonaiskuva tunnelin tilasta. 2.6 Tarkastusvälineet Tunneleiden yleistarkastus tehdään suoraan taitorakennerekisteriin. Tarkastuksella on varmistettava, että yhteydet taitorakennerekisteriin toimivat mahdollisimman hyvin koko tarkastuksen ajan. Tarkastuksiin liittyvät yhteysongelmat tulee kirjata tarkastuksen kirjaa huomio kenttään. Taitorakennerekisterin suora täydentäminen onnistuu luontevasti tabletilla tai kannettavalla tietokoneella. Tabletin tai kannettavan tietokoneen käyttöä tarkastuksella kannattaa aina testata ennen tarkastukselle lähtöä. Tunneleiden tarkastuksessa tulee erityisesti huomioida erityisesti riittävä valaistus ja valokuvauksen Tarkastuksella käytettävällä kameralla tulee voida ottaa kuvia vaurioista 15 m etäisyydeltä heikosti valaistussa tunneliolosuhteissa. Tarkastuksen riittävän nopean etenemisen mahdollistamiseksi valaistuksen tulee olla joko mukana kannettavia käsivalaisimia tai / ja henkilönostimeen kiinnitettyjä valaisimia. Ajoneuvotunneleiden oma valaistus toimii tunnelin yleisvalaistuksena, mutta usein tunnelin katossa olevat kirkkaat valaisimet haittaavat tunnelin katon tarkastamista. Tarkastuksella käytettävän henkilönostimen tulee olla kuhunkin tunneliin sopiva. Esimerkiksi tulee huomioida nostimen riittävä nostokorkeus. Tunneleiden korkeudet on esitetty rakennekuvauksessa. Lisäksi tulee huomioida nostimen käyttörajoitukset kaltevilla pinnoilla varsinkin huoltotunneleissa. Henkilönostimen käytöstä ratatunnelissa tulee aina sopia etukäteen työn tilaajan ja tunnelin kunnossapitäjän kanssa. Henkilönostimessa tulee aina käyttää turvavaljaita. Henkilönostinta saa käyttää vain henkilö, joka on saanut kyseiseen nostimeen käyttökoulutuksen. Tunneleiden yleistarkastuksella tarvittavat välineet ovat: tunnelintarkastuskäsikirja tabletti tai kannattava tietokone

22 22 muistiinpanovälineet ja taskulaskin riittävän valovoimainen digitaalinen kamera mittanauha (> 3 m) Mittapyörä tai vähintään 50 m mittanauha. geologin vasara tai vastaava teräväkärkinen vasara tai piikki ruiskubetonin tai levyjen tartunnan testaamiseen teräspiikki tai ruuvimeisseli ja puukko kompassi kuilujen seinien tarkastusgridien määrittämiseksi. turvavaljaat käsivalaisin ja varavalaisin varoitusvilkku ajoneuvoon Suojausvaatetus (CE merkitty, suojausluokka 2) ja turvajalkineet kypärä leukahihnalla sekä kuulo ja silmäsuojaimet asfalttiliituja tai merkkausmaalia suhteellisen sijainnin merkitsemiseen, merkkausmaalin käytöstä tulee tunnelikohtaisesti kysyä tarkastuksen tilaajalta Tunnelin gridien rajojen havainnoinnin helpottamiseksi voidaan käyttää myös linjalasereita varsinkin gridien suhteellisen sijainnin eli pituusmitan määrittämiseen. Tunneleiden tarkastuksella suositellaan käytettäväksi myös häkä tai monikaasumittaria tunnelin sisäilman puhtauden varmistamiseksi. Varsinkin mittari tulee olla käytössä niissä tarkastuksissa, jotka tehdään tunnelin kunnostustöiden yhteydessä tai jos muuten tunnelissa liikutaan polttomoottoriajoneuvoilla tarkastuksen aikana.

23 23 3 Toimenpiteet tarkastuksen aikana 3.1 Yleistä Rakennekuvauksen tulee olla syötetty rekisteriin ennen tarkastusta. Vauriotiedot kirjataan tarkastuskäyttöliittymään, jossa näkyy tarkastettavan tunnelin tai rakenteen rakenneosatiedot taitorakennerekisteristä. Tietoja voidaan täydentää ja rakenneosia lisätä tarkastuskäyttöliittymän tai rakennekuvauksen kautta. Vauriotietoja kirjattaessa on varmistettava inventointisuunta. Vauriokirjaukset tehdään kaikilta muilta osin inventointisuuntaan, paitsi tunnelin toinen otsapinta tarkastetaan tunnelin sisäänpäin katsoen inventointisuuntaa vasten. 3.2 Tarkastuksen vaiheet Tunnelin yleistarkastus aloitetaan Kunto ja tapahtumat välilehdeltä kohdasta uusi tarkastus. Tarkastukselle määritetään tarkastuksen tyyppi, päivämäärä ja tarkastaja. Tarkastuksen kansilehdellä näkyy päärakennekohtaisesti tarkastettavan tunnelin gridit. V on inventointisuunnannassa vasemman seinän gridi, K1 K4 on katon gridejä, O on oikean seinän gridi ja P1 P4 tunnelin pohjan gridejä. Katon ja pohjan gridien määrä vaihtelee tunnelin leveyden mukaan. Lisäksi gridinäkymän alla on ympyröillä kuvattuna ne rakenneosat, joille ei ole määritetty sijaintia tunnelin poikkileikkauksessa. Gridinäkymästä nähdään myös tunnelin suuaukkojen ulkopuolinen tarkastuksen laajuus. Lisäksi tarkastuksen kansilehdellä lisätään tarkastuksen jälkeen seuraavan tarkastuksen ajankohta sekä päärakenneosa ja rakennekohtaiset tarkastuksen yleiskommentit. Tarkastettava päärakenneosa valitaan kohdasta + Aloita tarkastus.

24 24 Kuva 10: Tarkastuksen kansilehden näkymä Sitä mukaa, kun päärakenneosan tarkastus etenee ja tarkastaja kirjaa grideihin vaurioita, tulee hänen myös kirjata jakso tarkastetuksi. Jakso kuitataan tarkastetuksi päärakenneosan gridinäkymästä vauriokirjausten yläpuolelta. Jaksot, joita ei ole vielä tarkastettu, näkyvät gridinäkymän oikeassa reunassa silmäsymbolilla. Tarkastusta ei voi kirjata valmiiksi, ellei kaikkia päärakenneosien jaksoja ole kuitattu tarkastetuiksi. Päärakenneosan tarkastuksen päättäminen on esitelty tarkemmin kappaleessa 4.

25 25 Kuva 11: Jakso tarkastettu valinta ja tarkastamattomat jaksot jaksokohtaisessa vauriokoosteessa 3.3 Vaurion sijainti Vaurion pituussuunnan ja poikkisuunnan sijainti Tarkastuskäyttöliittymässä vaurion sijainti tunnelin pituussuunnassa ilmoitetaan metrilukemana koko tunnelin alkupisteestä suhteellisena sijaintina. Tunnelin alkupiste tarkastuskäyttöliittymässä (0 m) on inventointisuunnassa ensimmäisen suuaukkorakenteen otsan ja tien tai rautatien keskilinjan leikkauspiste. Tunnelin alkupisteen puoleisen suuaukon ulkopuolisten vaurioiden (esim. kallioleikkaus tai tukimuuri) sijainti ilmoitetaan negatiivisella metrilukemalla. Tunnelin loppupiste on suuaukkorakenteen otsan ja tien tai rautatien keskilinjan leikkauspiste tunnelin toisessa päässä. Tunnelin loppupisteen jälkeisten, tunnelin ulkopuolisten vaurioiden sijainti ilmoitetaan suhteellisena sijaintina tunnelin alusta. Päätunnelista erkanevan, omana päärakenneosana inventoidun tunnelin suhteellisen sijainnin alkupiste (0 m), on erkanevan tunnelin mittalinjan ja päätunnelin seinälinjan leikkauspiste. Vaurion sijainti tunnelin poikkileikkauksessa ilmoitetaan rakennekuvauksessa, esiintyykö vaurio tunnelin seinällä, katossa vai pohjalla.

26 26 Kuva 12: Esimerkki tunnelin tarkastusnäkymästä Tunnelin pituusmitan eli suhteellisen sijainnin määrittäminen tunnelissa on erityisen tärkeää, että vauriot tulee kirjattua jokaisella tarkastuksella samoihin grideihin. Jos tunnelissa ei ole suhteellisen sijainnin merkintöjä, suhteellinen sijainti tulee määrittää mittapyörällä tai teräsmitalla. Koska tunneleissa on usein kaarteita ja pituuskaltevuudet muuttuvat, tulee suhteellista sijaintia tarkistaa riittävän usein rakenneosista, joiden tarkka sijainti voidaan tarkistaa rakennekuvauksesta. Tällaisia rakenneosia ovat mm. liikennemerkit, opasteet, tunneleiden ovet ja huoltoluukut, hätäasemakaapit tai puhaltimet. Jakson, joka koostuu poikkileikkauksessa olevista tarkastusgrideistä, pituus on 5 m. Ainoastaan tunnelin viimeinen gridi ennen tunnelin inventointisuunnassa toista otsapintaa tai tunneleiden risteystä pituus on yleensä alle 5 metriä riippuen tunnelin kokonaispituudesta. Esimerkiksi 1144 metriä pitkässä ajoneuvotunnelissa viimeinen tarkastusgridi on 4 metriä pitkä. Gridien leveys vaihtelee tunnelin profiilin koon mukaan.

27 27 Tunneli on jaettu tarkastuskäyttöliittymässä grideihin rakennekuvauksen perusteella. Gridien leveys riippuu tunnelin poikkileikkauksen koosta. Tunnelin pohja sekä katto on jaettu kahteen tai neljään gridiin tunnelin leveydestä riippuen. Kuva 13: Päärakenneosan liikennetunneli gridinäkymä 3.4 Rakenneosa Vaurio kirjataan tarkastuskäyttöliittymässä valitsemalla tarkastettava jakso ja sijainti poikkileikkauksessa eli gridi, johon vaurio kirjataan. Vaurio kirjataan ensisijaisesti rakenneosalle (esim. ruiskubetoni), mutta jos tunnelin rakennekuvausta ei ole tehty rakenneosatasolle tai vaurio koskee kokonaista kokoonpanoa (esim. erillisverhousrakenne) voidaan vaurio kirjata myös kokoonpanolle. Kuva 14: Rakenneosan valinta tunnelin vasemmalla seinällä havaitulle vauriolle

28 28 Jos rakenneosaa ei ole luettelossa voi rakennekuvausta täydentää myös tarkastuskäyttöliittymästä. Rakennekuvauksen täydentäminen tarkastamisen aikana on esitetty luvussa 3.11 Jos vaurio ulottuu useamman gridin alueelle, vaurio kirjataan erikseen jokaisen gridin alueelle, jonne vaurio ulottuu. Vauriokirjauksien helpottamiseksi vaurioita voi kopioida. vaurioiden kopiointinappi löytyy päärakenneosakohtaisesta gridinäkymästä. Vaurionappi on esitetty esimerkiksi kuvassa 15. Vaurion vaikuttaessa useampaan rakenneosaan, tulee miettiä vaurion seurauksia, mikä siinä on kriittistä, esimerkiksi puhaltimen kannakkeen korroosiovaurio voi johtaa puhaltimen putoamiseen ajoradalle. Mikäli samassa gridissä on useita vaurioita, jokainen vaurio kirjataan erikseen 3.5 Vaurion tyyppi ja vaurioluokitus Yleisimmille vaurioille on laadittu vaurioluokitustaulukot. Vaurioluokitustaulukot on esitetty luvussa 4. Tarkastuskäyttöliittymästä vauriotyypiksi valitaan vauriota lisätessä rakenneosaan ja materiaaliin sopiva, vauriota parhaiten kuvaava vauriotyyppi. Vaurion luokka ja kiireellisyys määritellään tämän käsikirjan vaurioluokitustaulukoista. Kuva 15: Vauriotyypin valinta holvissa havaitulle ruiskubetonin vauriolle. Vaurioluokat ovat:

29 29 0 = Ei vaurioita (ei kirjata) 1 = Lievä 2 = Merkittävä 3 = Vakava 4 = Erittäin vakava Vaurioluokka 0 tarkoittaa tilannetta, jota ei luokitella vaurioksi: kyse voi olla tunnelin tai leikkauksen kalliopinnasta, joka halkeamarakenteisenakin luokitellaan ehjäksi kallioksi, jos kalliossa esiintyvät raot ja halkeamat eivät ole vettä vuotavia ja paannejääongelmaa muodostavia tai betonirakenne, jossa ei ole esimerkiksi halkeilua. Vaurioluokka määritetään pääsääntöisesti luvussa 4 esitettyjen vauriotaulukoiden avulla. Myös ne vauriot, joista luokitustaulukkoa ei ole laadittu, luokitetaan vaurioluokkiin 1 4 vaurion vakavuuden, korjaustarpeen ja seurausvaikutusten perusteella. Edellisessä yleistarkastuksessa havaittujen korjaamattomien vaurioiden osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota vaurioasteen muutokseen. Vaurioluokan valinta on esitetty kuvassa 16. Kuva 16: Vaurioluokan valinta holvissa havaitulle ruiskubetonin halkeamalle. Vaurion rakenteellinen merkitys ja vaikutus tunnelirakenteiden rakenteelliseen kestävyyteen tai stabiiliuteen on arvioitava. Jos tarkastaja arvioi, että vaurio on merkki tunnelirakenteen kestävyys tai stabiiliuspuutteesta nostaa se vaurioluokkaa. Samoin vaurion osalta on tarkasteltava sen sijaintia. Mikäli vaurio sijaitsee tunnelin ajoradan tai

30 30 radan yläpuolella, tulee kiinnittää huomiota sen vaikutukseen liikenneturvallisuuteen, jolloin myös vaurioluokka voi olla luokitustaulukoissa arvioitua suurempi. 3.6 Kiireellisyysluokka Vauriotaulukoissa on esitetty vaurioiden korjaamiselle kiireellisyysluokka. Kiireellisyysluokat ovat: Myös vaurion kiireellisyysluokka valitaan vaurioluokitustaulukoiden perusteella. Vaurioiden kiireellisyys on jaettu kolmeen luokkaan: peruskorjaus, ylläpitokorjaus ja heti. Kiireellisyysluokan ollessa peruskorjaus, vaurion korjausta harkitaan tunnelin peruskorjauksen yhteydessä. Yleensä kiireellisyysluokan ollessa peruskorjaus, vaurioiden etenemistä seurataan yleistarkastusten välillä. Vaurioiden kiireellisyysluokan ollessa ylläpitokorjaus, vauriolle tulee järjestää vauriokohtainen erikoistarkastus, jossa määritetään yleistarkastusta tarkemmin vaurion korjaustapa. Jos erikoistarkastuksen perusteella vauriota ei korjata, tulee myös näiden vaurioiden etenemistä seurata yleistarkastusten välillä. Jos tunnelissa on ylläpitokorjausta vaativia vaurioita, erikoistarkastuksen tarpeesta tulee keskustella tarkastuksen tilaajan kanssa. Erikoistarkastuksesta päättää tunnelin omistaja. Liikenneturvallisuutta, hätäpoistumisturvallisuutta ja tunneleiden stabiliteettia vaarantavat vauriot tulee määrittää kiireellisyysluokkaan heti. Näistä vaurioista tulee myös välittömästi yleistarkastuksen jälkeen tiedottaa tunnelin omistajaa ja kunnossapitäjää välittömien korjaustoimenpiteiden käynnistämiseksi. Tunneleiden yleistarkastuksella tulee huomioida, että vaurioluokka ja vaurion kiireellisyys vaihtelevat myös vaurioluokkien sisällä. Esimerkiksi kaikki vaurioluokan 4 vauriot eivät ole korjaustarpeen näkökulmasta aina kiireellisyysluokassa heti vaan kiireellisyysluokan arvioinnissa on mietittävä vaurion tai sen etenemisten mahdollisia seurauksia, sijaintia tunnelissa sekä liikenneturvallisuutta. Kiireellisyysluokan valinta on esitetty kuvassa 17.

31 31 Kuva 17: Kiireellisyyden peruskorjaus valinta holvissa havaitulle ruiskubetonin halkeamalle, jonka vaurioluokka on Vaurioon liittyvät muistiinpanot Tarkastaja voi kirjata jokaiseen vaurioon muistiinpanon, mutta vaurioluokissa 3 ja 4 muistiinpano on pakollinen. Vaurion muistiinpanossa voi esimerkiksi arvioida vaurion syytä, vaurion laajuutta tai vaurion vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi silloin, kun vaurio ulottuu useamman gridin alueelle, voi vaurion muistiinpanoon kirjata, että vaurio on sama kuin edellisen jatkon gridissä. Muistiinpanoissa on myös hyvä mainita, jos epäillään jonkin vauriokirjauksen herättävän epäselvyyttä seuraavalle tarkastajalle esim. Vaurio valaisimessa tarkoittaa valaisimen puutteellista kiinnitystä Tunnelin tarkastusta ei voi kuitata valmiiksi, ellei kaikilla vaurioluokan 3 ja 4 vaurioilla ole joko muistiinpanoa tai vauriovalokuvaa. Vaurion muistiinpanon kirjaaminen on esitetty kuvassa 18.

32 32 Kuva 18: Muistiinpanon kirjaaminen holvissa havaitulle ruiskubetonin halkeamalle, jonka vaurioluokka on 2 ja kiireellisyysluokka peruskorjaus. 3.8 Korjaustoimenpide ja toimenpiteen laajuus Korjaustoimenpide ehdotukset kirjataan, kun kiireellisyysluokka on vauriotaulukon mukaan ylläpito tai heti. Korjaustoimenpiteiden määrittely toimii vain alustavana arviona vaurion korjaukselle, varsinainen korjaus tulee suunnitella erikseen esimerkiksi järjestämällä vauriolle erikoistarkastus. Tarkastuskäyttöliittymässä on tunneleiden korjaustoimenpidelista, josta valitaan vauriota ja sen vakavuutta kuvaava korjaustoimenpide ehdotus. Jos vaurio on sellainen, että se tulee korjata heti, korjaustoimenpide ehdotus voi toimia myös ohjeena kunnossapitäjälle välittömästi korjattavan vaurion korjaamisesta. Toimenpide ehdotuksen lisäksi heti korjattaville vaurioille pitää aina kirjata muistiinpanoon tarkasti, miksi vaurio on korjattava heti ja myös ottaa vauriosta valokuva. Vauriosta ja korjaustoimenpide ehdotuksesta tulee myös keskustella tunnelin omistajan ja kunnossapitäjän kanssa välittömästi yleistarkastuksen päätyttyä. Toimenpide ehdotuksen lisäksi kiireellisyysluokan ylläpito ja heti vaurioille määritetään toimenpiteen laajuus. Laajuus voi olla korjaustoimenpide ehdotuksesta riippuen esimerkiksi m, m 2, m 3 tai kpl. Laajuustieto helpottaa tunnelin omistajaa ja kunnossapitäjää korjausten määrittelyssä. Muille vaurioille ei laajuutta määritetä vaan vaurion laajuuden arvioimisena käytetään gridin kokoa.

33 Valokuvaus Tunneleista otetaan yleistarkastuksella yleiskuvia ja vauriokuvia. Yleistarkastuksella otettavien tunneleiden yleiskuvien viedään taitorakennerekisteriin seuraavasti: Yleiskuvien lisääminen tapahtuu tarkastuskäyttöliittymän vasemmassa laidassa olevasta tarkastuksen yleiskuvat valikosta Kuva 19: Tarkastuksen yleiskuvien vienti taitorakennerekisteriin Tunnelin yleiskuvat otetaan päärakenneosittain sisältä tunnelikokonaisuuden ja erityyppisten rakennejaksojen hahmottamiseksi. Esimerkiksi ajoneuvotunnelista erilliset yleiskuvat kalliotunneli ja betonitunneliosuuksilta. Jotkin päärakenneosat, kuten maanalaiset tekniset tilat ja jotkut yhdystunnelit on osastoitu siten, ettei niistä ole mahdollista ottaa yleiskuvaa. Esimerkiksi tekninen laitetila ja poistumistiekäytävä voivat olla eri tilaa. Tällöin yleiskuva tulee ottaa siitä tilasta, joka kuvaa päärakenneosaa parhaiten. Ajoneuvo ja ratatunneleiden kaikista suuaukoista otetaan yleiskuvat tunnelin ulkopuolelta väylältä, sivuilta ja päältä kuvattuna. Myös huoltotunneleiden suuaukoista tulee ottaa yleiskuva sekä kaikista tunneliin liittyvistä maanpäällisistä rakennuksista tulee ottaa yleiskuvat. Kuvan ominaisuustietoihin kirjataan päärakenneosa, kuvaussuunta ja sijainti pituussuunnassa. Sijainniksi määritetään kuvaajan sijainti. Lisäksi ominaisuustietona tulee olla tieto, mihin tarkastukseen kuva liittyy. Yleistarkastuksen vauriovalokuvat kirjataan vauriolle seuraavasti: Vaurioluokkien 3 ja 4 vauriot tulee kuvata. Myös vaurioluokkien 1 ja 2 vauriot voi kuvata, jos tarkastaja kokee valokuvan esimerkiksi helpottavan tulevia tarkastuksia tai huoltohenkilöstöä löytämään vaurion. Lisäksi kuvataan vauriot, joiden kehittymistä tulee erityisesti seurata tulevissa tarkastuksissa. Vauriokuva lisätään tarkastuskäyttöliittymästä sen jälkeen, kun vauriokirjaus on tehty ja vauriotiedot tallennettu. Vaurioiden katselunäkymästä valitaan jakso, jolle vaurio kirjattiin ja valitaan kirjattu vaurio. Tämän jälkeen voidaan vauriovalokuva viedä vauriolle lisää kuva painikkeesta tai pudottamalla

34 34 vauriokuva ikkunaan. Vaurion sijainti tulee vauriokirjauksen sijainnin mukaan, joten valokuvalle ei tarvitse kirjata erikseen kuvan ottopaikkaa tai ottosuuntaa. Vaurion kuvaussuunta tulee tunnelissa valita siten, että vaurio on tunnistettavissa mahdollisimman hyvin valokuvan perusteella. Tunnelin tarkastusta ei voi kuitata valmiiksi, ellei kaikilla vaurioluokan 3 ja 4 vaurioilla ole joko muistiinpanoa tai vauriovalokuvaa. Vaurion valokuvan lisääminen on esitetty kuvassa 20. Kuva 20: Vauriovalokuvan vienti vauriokirjaukselle Edellisten tarkastusten vaurioiden läpikäynti Tunnelille aiemmissa tarkastuksissa määritetyt vauriot tulevat esille tarkastuskäyttöliittymän kautta. Kun uusi yleistarkastus aloitetaan ja valitaan tarkastettava päärakenneosa, vanhat vauriokirjaukset näkyvät päärakenneosan jaksokohtaisessa vaurioyhteenvedossa. Vanha vaurio tarkastetaan siten, että valitaan sen vauriokirjaus ja painetaan Kirjaa havainto painiketta. Vaihtoehdot vanhan vaurion määrittämiseksi ovat: Pidetään vauriokirjaus ennallaan eli tallennetaan vanhan vaurion tiedot sellaisena, kun ne edellisellä tarkastuksella on määritetty

35 35 Muutetaan vaurion vaurioluokkaa tai kiireellisyyttä tai annetaan vauriolle uusi muistiinpano Jos vauriota ei löydetä tai se on määritetty väärälle gridille tai väärälle rakenneosalle, määritetään vanhan vaurion tilaksi ei löydetty ja kirjataan vaurio oikeaan gridiin tai rakenneosaan uutena vauriona. Vanha vaurio poistuu vauriokirjauksista Jos havaitaan, että vaurio on korjattu, määritetään vanhan vaurion tilaksi korjattu, jolloin vanha vaurio poistuu vauriokirjauksista Jos vauriota ei päästä tarkastamaan esimerkiksi lukkiutuneen tarkastuskuulun takia, määritetään vanhan vaurion tilaksi ei tarkastettu. Tällöin vanha vauriokirjaus jää voimaan. Samaa periaatetta noudatetaan paannejää ja jääpuikkohavaintojen suhteen, jos niitä ei voida vuodenajasta tai sääolosuhteista johtuen havaita tarkastuksessa. Tästä tulee informoida seuraavaa tarkastajaa kirjaa huomio kentässä. Kuva 21: Edellisillä tarkastuksilla havaittujen vaurioiden läpikäynti.

36 36 Tarkastuskäyttöliittymässä voidaan tarkastella vaurioiden kehittymistä tarkastusten välillä, esitetty kuvassa 22. Kuva 22: Vaurioiden kehittymisen seuranta

37 Rakennekuvauksen täydentäminen tarkastamisen aikana Jos tarkastuksen yhteydessä huomataan rakennekuvauksessa puutteita tai virheitä, tulee ne korjata tarkastuksen yhteydessä. Ennen kuin rakennekuvausta täydennetään, tulee tarkastaa, onko rakenneosan sijainti pituus tai poikkisuunnassa väärin, onko rakenneosalle annettu ollenkaan sijaintia poikkileikkausruudukossa (ks. sijainnittomat rakenneosat) ja onko tarkastaja itse varmasti oikeassa kohdassa. Virheellisesti kirjatut rakenneosat tulee käydä korjaamassa päärakenneosan rakennekuvaukseen. Jos rakenneosa puuttuu, tarkastuskäyttöliittymän jaksokohtaisen vauriokoosteen oikeassa yläkulmassa on painike, josta saa lisättyä uuden rakenneosan tarkastuksen yhteydessä. Ennen rakenneosan lisäystä tulee valita jakso ja gridi, jossa rakenneosa sijaitsee. rakenneosan lisäyksessä tulee valita rakenneosalle rakenneosatyyppi ja sijainti rakennekuvauksessa (esim. valaisimet kokoonpanossa laitteet ja varusteet). Lisäksi rakenneosalle voidaan lisätä lukumäärä ja tarkenne (esim. laitteen tunnus). Kuva 23: Rakenneosan lisäys tarkastuksen yhteydessä Jos lisättävä rakenneosa on useamman gridin alueella, se tulee lisätä tunnelin rakennekuvauksen kautta. Suurempienkin kokonaisuuksien lisääminen kuten kokoonpanon tai päärakenneosan on mahdollista. Rakennekuvauksen täydentyessä tulee muistaa lisätä kaikki tarkastuksen yhteydessä havaitut päärakenneosalle tulevat ominaisuudet sekä kokoavat kokoonpanot, kokoonpanot, kokoavat rakenneosat, rakenneosat sekä edellä mainittujen hierarkiatasojen ominaisuudet.

38 Erikoistapaukset Kaikille rakenneosille ei ole määritetty sijaintia poikkileikkauksessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhdystunnelin sisällä olevat käytävät tai laitetilat. Sijainnittomat rakenneosat löytyvät tarkastusliittymästä painikkeesta Sijainnittomat rakenneosat. Joillekin rakenneosille on voinut myös rakennekuvauksen yhteydessä unohtua määrittää sijainti poikkileikkauksessa. Jos tarkastuksen yhteydessä tällaisia havaitaan, tulee niille ensisijaisesti käydä määrittämässä rakennekuvauksen kautta sijainti poikkileikkauksessa. Lähtökohtaisesti kaikki rakenneosien sijainti poikkileikkauksessa on määritetty sen mukaan, onko ne kiinnitetty tunnelin kattoon, seiniin tai pohjaan. Kuva 24: Sijainnittomat rakenneosat Tunneleiden suuaukkojen otsapinnat näkyvät tarkastusliittymän jaksonäkymässä tunnisteella Otsapinta. Otsapinnalle on rakennekuvauksessa määritetty kaikki otsapinnalla näkyvät rakenneosat, kuten esimerkiksi suuaukon betonirakenne, kallioleikkaus, kallioleikkauksen lujitusrakenteet, maaleikkaus ja otsapinnan päällä oleva suoja aita. Rakennekuvauksessa otsapinnan rakenteen näkyvät siten, että niille on määritetty sijainniksi poikkileikkauksessa myös arvo otsapinta. Otsapinnan rakenneosille määritetään vauriot vastaavasti kuin muillekin tunnelin rakenneosille. Otsapinnan vaurioiden kirjaamisessa tulee muistaa, että tunnelin loppupäässä oleva otsapinta (esim. tunnelissa, jonka suhteellinen sijainti on 0 238, otsapinta sijainnissa 238) tarkastetaan inventointisuuntaa vasten eli ulkoa sisäänpäin.

39 39 Kuva 25: Otsapinnan gridinäkymä. Tunneleiden suuaukkojen ulkopuolella olevat rakenneosat on kuvattu vastaavasti kuin tunnelissakin olevat rakenneosat. Näin ollen esimerkiksi väylän oikealla puolella oleva liikennemerkki löytyy suuaukkoalueen oikean seinän gridistä. Jotkin suuaukkoalueiden rakenneosat voivat olla myös sijainnittomia, jolloin ne löytyvät sijainnittomat rakenneosat valikosta. Suuaukkoalueen tunnistaa tarkastuskäyttöliittymässä myös siitä, ette sillä yleensä ole rakenneosia katossa (kuva 26) Kuva 26: Suuaukkoalueen gridinäkymä. Katossa ei ole rakenneosia

40 40 Kuiluissa seinät on nimetty tunnuksin A D myötäpäivään siten, että pohjoisen ja idän välillä oleva kuilun seinä saa tunnuksen A. Seinien tunnukset voi näin ollen tarkastaa kompassin avulla. Kuilun korkeus on määritelty vastaavasti kuin tunnelin suhteellinen sijainti, mutta kuitenkin siten, että kuilun alin piste, joka useimmiten on kuilun alla olevan tunnelin lattiataso, saa sijainnin 0. Vastaavasti kuilun ja kuilun päällä mahdollisesti olevan rakennuksen raja saa sijainnin arvon esimerkiksi 24, kun kuilun korkeus on 24 metriä. Kuilun yksi seinä muodostaa yhden gridin ja neljä seinää jakson, jonka korkeus on 5 metriä. Kuilujen tarkastaminen tehdään vastaavasti kuin tunneleillakin. Kuilun sisällä olevien mahdollisten väliseinien tai laitteiden ja varusteiden sijainti kuilun poikkileikkauksessa on määritetty sen mukaan, mihin kuilun seinään ne on kiinnitetty. Kuilun sisällä olevan rakenneosat voivat olla myös sijainnittomia. Kuilun väliseinien vaurioissa tulee huomioida, että ne merkataan vain kerran eikä esim. erikseen porraskäytävän ja kuilun ilmanvaihtotilan puolilta. Kuva 27: Kuilun seinien tunnukset suorakulmaisella ja pyöreällä kuilulla Maanpäällisen teknisen tilan tai rakennuksen tarkastamisessa sekä teknisen laitetilan tarkastamisessa seinien tunnukset ovat ilmansuuntien mukaan kuten kuiluissa. Näin rakennusten tarkastaminenkin menee vastaavasti kuin kuiluilla. Tunnelin sisällä olevia teknisiä laitetiloja on voitu määrittää myös ilman sijaintia poikkileikkauksessa, jolloin ne kuvautuvat tarkastusliittymässä sijainnittomina rakenneosina. Tällöin tekniseen laitetilaan liittyvien vaurioiden sijainti tulee kirjata muistiinpanoihin siinä tarkkuudessa, että vaurio on myöhemmin löydettävissä. Kun vaurio on aiheuttanut seurannaisvaurioita, kirjataan kaikki vauriot erikseen. Esim. kun päällysrakenteen saumauksen vesivuodon seurauksena kalliokatto ja suuaukkorakenteen katto ovat rapautuneet, kirjataan kaikki kolme vauriota erikseen.

41 Samassa rakenneosassa ja samassa gridissä esiintyvistä rapautuma, korroosio ja valuvikavaurioista, jotka johtavat samaan korjaustoimenpiteeseen, kirjataan vain yksi, pahin ja seurannaisvaikutuksiltaan merkittävin vaurio. 41

42 42 4 Tarkastuksen päättäminen 4.1 Päärakenneosan tarkastuksen päättäminen Tarkastuksen yhteydessä päärakenneosan jaksojen gridit kuitataan tarkastetuksi. Jakson gridit kuitataan tarkastuskäyttöliittymän kohdasta jakso tarkastettu. Vasta kun kaikki jaksot on kuitattu, kirjautuu päärakenneosa tarkastetuksi. Kuva 28. Päärakenneosan jakson kuittaaminen tarkastetuksi Edellisillä tarkastuksilla kirjatut vauriot näkyvät uuden tarkastuksen tarkastuslinjaruudukossa. Vanhojen vaurioiden kirjaaminen on esitetty luvussa Päärakenneosan tarkastuslinjaruudukon jakson kaikki vanhat vauriot on käytävä läpi, jotta jakson merkitseminen tarkastetuksi on mahdollista. Päärakenneosaan liittyvät yleiset kommentit kirjataan päärakenneosan kirjaa huomio kenttään. Kenttään voi kirjata mm. ylisiä kommentteja epäillyistä tunnelin vaurioisten syistä, mahdollisista tyyppivioista tai tarkastuksen yleisestä kulusta ja siihen liittyvistä ongelmista. Kentässä voidaan kertoa myös esimerkiksi hoitotoimenpiteiden laiminlyönneistä, yleisestä siisteydestä, havaittavista tunneliin kuulumattomista esineistä, roinasta tai rakennusjätteistä, varusteiden tai laitteiden huoltotarpeesta yms., joista ei tule erillistä vauriokirjausta. Kommenteissa tulee mainita myös tarkastukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä esim. Teknisen tilan ovi ei auennut avaimella, teknisen tilan vauriot nro 1 ja 2 kirjattu edellisen tarkastuksen mukaisesti. Esimerkin mukaisessa tapauksessa tulee tarkastajan ilmoittaa menettelystä myös tilaajalle.

43 43 Päärakenneosan tarkastukseen kuuluu seuraavat asiat: Päärakenneosan edellisten tarkastusten vaurioiden kuittaus Kaikkien päärakenneosan jaksojen määrittäminen tarkastetuiksi Päärakenneosaa koskeva "kirjaa huomio" kenttä on täytetty Kaikkiin vaurioluokkien 3 ja 4 vaurioihin on ensisijaisesti lisätty vauriovalokuva ja / tai kirjattu muistiinpano. On suositeltavaa, että kaikista vaurioluokkien 3 ja 4 vaurioista on liitetty valokuva, jota täydennetään vauriokohtaisella muistiinpanolla. Päärakenneosan yleiskuvat on tallennettu tarkastusliittymään Päärakenneosalle annetaan kuntoarvio 0 4 kuten vaurioille ja määritellään päärakenneosan kuntoluvulle perusteet kirjaa huomio kenttään. Kuntoarvio annetaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Kuntoarviossa käytetään vauriokirjausten keskiarvoa, jota voidaan painottaa, jos tunnelissa on yli 10 % keskiarvon ylittäviä vaurioita tai jos useita vaurioluokan 4 vaurioita. Päärakenneosan kunnon arvioinnissa tulee käyttää seuraavia ajatusmalleja: o 0 = Uusi tai lähes uuden veroinen päärakenneosa. o 1 = Hyväkuntoinen päärakenneosa; normaalia kulumista ja ikääntymistä, mutta toimii hyvin. Ei varsinaisia vaurioita tai vauriot ovat lieviä tai laajuudeltaan vähäisiä vaatimatta korjaustoimenpiteitä. o 2 = Rakenteissa on selvästi havaittavia puutteita ja vaurioita, jotka eivät kuitenkaan vielä rajoita rakenteiden normaalia käyttöä. Rakenneosan korjaamista esitetään yleensä ennakoivana tai paikallisena toimenpiteenä. o 3 = Selvästi havaittavia korjausta vaativia vaurioita. o 4 = Vauriot heikentävät jo selvästi rakenneosan kantavuutta ja/tai vaarantavat liikenneturvallisuutta. Rakenneosa on välttämättä korjattava tai uusittava. Jos päärakenneosa tarkastetaan useassa vaiheessa, esimerkiksi tunneli on niin leveä, ettei sitä voida kerralla tarkastaa, tulee tarkastajan itse varmistua, että kaikki tunnelin gridit tulee tarkastettua. Jaksoja ei voi kuitata vain osittain tarkastetuiksi. Jos päärakenneosan tarkastus jää kesken, esimerkiksi silloin, kun liikennetunneli on pakko avata liikenteelle tai jos koko päärakenneosaa ei päästä tarkastamaan esimerkiksi silloin, jos tunneli tai rakennus on lukittu, tulee päärakenneosassa olevat kaikki vanhat vauriot kirjata muotoon ei tarkastettu. Tällöin päärakenneosan kuntoarvioksi tulee edellisen tarkastuksen arvio ja yleiskommentiksi tunnelia ei päästy tarkastamaan ja tälle syy. Päärakenneosan jäädessä tarkastamatta osittain tai kokonaan tulee tiedottaa tarkastuksen tilaajaa. Vain tilaajan luvalla saa tarkastamattoman tunnelin tai sen osan kuitata tarkastetuksi.

44 Rakenteen tarkastuksen päättäminen Rakenteen tarkastuksen päättämiseen kuuluvat seuraavat toimenpiteet: Kaikki päärakenneosat on kuitattu tarkastetuksi Tarkastuksen yleiskommentit on kirjattu kirjaa huomio kenttään Tarkastajan antama kuntoarvio on annettu kaikille päärakenneosille Tarkastuskohtainen ehdotus korjaustoimenpiteeksi on kirjattu kirjaa huomio kenttään Seuraavan tarkastuksen tyyppi ja ajankohta on määritetty 4.3 Välittömästi korjausta vaativat vauriot ja erikoistarkastuksen tarve Tieto kiireellisyysluokkaan heti määritetyistä vaurioista tai muuten tarkastajan kiireellisiksi arvioimista tarkastushavainnoista toimitetaan tieto tilaajalle ensi tilassa soittamalla tai sähköpostilla. Liikenneturvallisuutta vaarantavista tai rakenteen stabiliteetin vaarantavista vaurioista ilmoitetaan viipymättä myös tie ja rataliikennekeskukseen. Erikoistarkastuksen tarpeesta sovitaan aina erikseen tarkastuksen tilaajan tai rakenteen omistajan kanssa.

45 45 5 Vaurioluokitustaulukot Taulukkoa 3 käytetään lujittamattomien tai vain pultittamalla lujitettujen kallioleikkausten ja kalliotunneleiden vaurioiden arviointiin. Taulukko 3. Tunnelin kalliopintojen vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Kallioavoleikkausta tai tunnelia ei ole lujitettu verkottamalla tai ruiskubetonoimalla. Ajoradan tai radan ja leikkauksen/tunnelin välissä ei ole luiskaa. Kalliopinnassa on vähäistä rakoilua tai rapautumista mutta lohkareita ei ole pudonnut ajoradalle tai radalle. Kalliopinnassa on pieniä irtokiviä (halkaisija <50 mm), joita on pudonnut tai voi pudota luiskaan Kallioavoleikkausta tai tunnelia ei ole lujitettu verkottamalla tai ruiskubetonoimalla. Tielinjan ja leikkauksen/tunnelin välissä ei ole luiskaa. Kalliopinnassa on vähäistä rakoilua tai rapautumista, pieniä irtokiviä (halkaisija <50 mm), joita on pudonnut tai voi pudota ajoradalle tai radalle Kalliopinnassa on rakoilua, joka on kuitenkin pääosin tiivistä (rakotäytteen paksuus alle 2 mm). Kalliopinnassa on irtoavia kiviä (halkaisija <200 mm), joita on pudonnut tai jotka voivat pudota luiskaan. Kalliopinnassa on irtoavia kiviä (halkaisija <200 mm), jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Kalliopinnassa on avonaisia täytteisiä rakoja tai rikkonaisuusvyöhykkeitä, joista voi aiheutua kalliolohkojen ja kivien irtoamisvaara, mutta lohkareita ei voi pudota ajoradalle Kalliolohkoissa on merkittäviä siirtymiä, irtoamia tai lohkeamia, mutta lohkareita ei ole pudonnut ajoradalle tai radalle. Kalliopinnassa on irtoavia lohkareita (halkaisija mm), jotka voivat pudota luiskaan. Kalliopinnassa on irtoavia lohkareita tai suuria lohkareita (halkaisija 200 mm), jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Kalliopinnassa on voimakasta avonaista tai täytteistä (esim. savi) rakoilua, josta aiheutuu kalliolohkojen ja kivien irtoamisvaara, lohkareita voi pudota ajoradalle tai radalle Kallioleikkauksessa on sortuma Kalliopinnassa on irtoavia suuria lohkareita (>630 mm), jotka voivat pudota luiskaan. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on kalliopintojen rusnaus, lisäksi ylläpitokorjauksena lujituspultitus ja verkotus tai lujituspultitus ja ruiskubetonointi tai kallioleikkauksen uudelleenlouhinta. Yleisötiloissa (esim. rautatieasemien laiturit ja jalankulkutunnelit) vaurioluokka määräytyy aina vastaavasti kuin ajoradalle tai radalle putoavan kappaleen vaurioluokituksessa.

46

47 47 Taulukkoa 4 käytetään tunneleiden ja kallioleikkausten vuotojen ja paannejäävaurioiden arviointiin. Taulukko 4. Tunnelin vesivuotojen ja paannejään vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Tunnelin seinällä on paikallinen ja yksittäinen tippavuoto, joka ei kuitenkaan muodosta paannejäätä eikä merkittävää jääpuikkoa. Kallioleikkauksessa esiintyy vesivuotoja tai vähäistä paannejäätä, joka ei voi pudota tai kaatua ajoradalle tai radalle Kallioleikkauksen luiskassa esiintyy vähäistä paannejäätä. Tunnelin seinällä on valuva vuoto tai paannejäätä, joka ei kuitenkaan voi pudota tai kaatua ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksessa on valuva vuoto ja paannejäätä, joka ei voi pudota tai kaatua ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksen luiskassa on merkittävää paannejäätä, joka ei kuitenkaan voi ulottua ajoradalle tai radalle. Tunnelissa ajoradan tai radan yläpuolella on tippavuoto, joka ei kuitenkaan muodosta paannejäätä eikä jääpuikkoa. Tippavuoto tunnelin sähkölaitteen päällä Tunnelin seinällä on valuva vuoto tai paannejäätä, joka voi pudota tai kaatua ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksessa on valuva vuoto ja paannejäätä, joka voi pudota tai kaatua ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksen luiskassa on merkittävää paannejäätä, jonka pinta ulottuu päällysteen tai radan KV:n yläpuolelle. Tunnelin verhousrakenteen takana on merkittävää paannejäätä. Tunnelissa ajoradan tai radan yläpuolella on valuva vuoto, joka ei kuitenkaan muodosta paannejäätä eikä merkittävää jääpuikkoa. Tunnelin suuaukon yläpuolisessa kallioleikkauksessa tai yläluiskassa on valuva vuoto, joka ei kuitenkaan muodosta paannejäätä eikä merkittävää jääpuikkoa. Valuva vuoto tunnelin sähkölaitteen päällä Tunnelin seinällä tai pohjassa on valuva vuoto tai paannejäätä, joka rikkoo päällysrakennetta tai tunnelin varusteita tai ulottuu ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksen tai luiskan paannejää ulottuu ajoradalle tai radalle. Tunnelin verhousrakenteen takana on paannejäätä, joka rikkoo rakennetta ja vaarantaa stabiliteetin. Tunnelissa ajoradan tai radan yläpuolella on valuva vuoto, johon muodostaa paannejäätä ja merkittäviä jääpuikkoja. Tunnelin suuaukon yläpuolisessa kallioleikkauksessa tai yläluiskassa on valuva vuoto ja paannejäätä, joista valuu vettä tai putoaa jäätä ajoradalle tai radalle tai radan ajojohtimille. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on paannejään poisto, lisäksi ylläpitokorjauksena vuodon ohjaus salaojittamalla tai poraamalla vuodonohjausreikiä tai/ja vuodon injektointi kemiallisilla tai sementtipohjaisilla injektointialueilla. Jos tunneleissa todetaan vuotokohdan aiheuttamaa tunnelipohjan jäätymistä, tulee vaurioksi kirjata sekä vuotokohta että pohjan jäätynyt alue. Yleisötiloissa (esim. rautatieasemien laiturit ja jalankulkutunnelit) vaurioluokka määräytyy aina vastaavasti kuin ajoradalle tai radalle putoavan kappaleen vaurioluokituksessa.

48

49 49 Taulukkoa 5 käytetään ruiskubetonoimalla lujitettujen tunneleiden ja kallioleikkausten vaurioiden arviointiin. Tätä taulukkoa käytetään myös ruiskubetonoimalla pinnoitettujen verhousrakenteiden vaurioiden arviointiin. Taulukko 5. Ruiskubetonirakenteiden vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Ruiskubetonissa on halkeamia, mutta siitä ei irtoile kappaleita. Ruiskubetonin tartunta alustaansa on paikoin puutteellinen, mutta irrotessaan ruiskubetonista ei voi pudota kappaleita ajoradalle tai radalle: paikallista (<0,2 m 2 ) kopoa seinillä. Ruiskubetoni on halkeillut ja lohkeillut niin, että siitä voi irrota pieniä (halkaisija <0,2 m) kappaleita, jotka eivät kuitenkaan voi pudota ajoradalle tai radalle. Ruiskubetonin tartunta alustaansa on puutteellinen: ajoradan yläpuolella paikallista (<0,2 m 2 ) kopoa tai seinillä laajempaa (0,2 1 m 2 ) kopoa. Ruiskubetonipinta on pinnastaan rapautunut tai hilseillyt. Ruiskubetoni on halkeillut ja lohkeillut niin, että siitä irtoilee suuria (halkaisija 0,2 m) kappaleita, jotka eivät kuitenkaan voi pudota ajoradalle tai radalle. Ruiskubetoni on halkeillut tai lohkeillut siten, että siitä irtoilee pieniä (halkaisija <0,2 m) kappaleita, jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Ruiskubetonin tartunta alustaansa on laajemmin puutteellinen: katossa laajempaa (0,2 1 m 2 ) kopoa tai seinillä laaja alaista (>1 m 2 ) kopoa. Ruiskubetoniverkko tai sen ankkurointi on väärän tyyppinen tai puutteellinen, verkko voi esim. olla liian tiheä, jolloin ruiskubetonin tartunta kallioon on puutteellinen. 4 Ruiskubetoni on halkeillut tai lohkeillut siten, että siitä irtoilee suuria (halkaisija 0,2 m) kappaleita, jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Katon ruiskubetonin tartunta alustaansa on laaja alaisesti puutteellinen: ajoradan tai radan yläpuolella laaja alaista (>1 m 2 ) kopoa. Ruiskubetoni on vaurioitunut ja menettänyt kokonaisstabiilisuutensa Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on irtoavien ruiskubetonikappaleiden rusnaus, lisäksi ylläpitokorjauksena uudelleen ruiskubetonointi tai rikkoutuneen ruiskubetonirakenteen pultitus ja verkotus. Kopoalueilla ruiskubetonikerrosta voidaan lujittaa aluslevyllisillä pulteilla. Yleisötiloissa (esim. rautatieasemien laiturit ja jalankulkutunnelit) vaurioluokka määräytyy aina vastaavasti kuin ajoradalle tai radalle putoavan kappaleen vaurioluokituksessa. Verhousrakenteiden ruiskubetonikerroksissa voi olla liikuntasaumoja, jotka muistuttavat ruiskubetonihalkeamia. Ruiskubetonin liikuntasaumoihin liittyvät vauriot kirjataan taulukon 13 perusteella. Jos ruiskubetonin halkeamassa on valuva vuoto tai paannejäätä, halkeaman vaurioluokkaa tulee nostaa yhdellä luokalla. Vuodolle tulee tehdä myös oma vauriokirjaus.

50

51 51 Taulukkoa 6 käytetään tunnelin lujituspulttien vaurioiden arvioimiseen. Taulukkoa käytetään myös kallioverkotettujen kallioleikkausten ja tunneleiden vaurioiden arvioimiseen. Taulukko 6. Tunnelin lujituspulttien ja kallioverkkojen vaurioluokitus Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Lujituspultissa tai kallioverkossa on vähäinen pinnan ruostumisvaurio. Lujituspultissa tai kallioverkossa tai sen ankkuroinnissa on lievä muodonmuutos. Kallioleikkauksen ja kallioverkon välissä on irtolohkare / irtolohkareita (<0,2 m 3 ) Lujituspultissa tai kallioverkossa on merkittävä pinnan ruostumisvaurio. Lujituspultissa on merkittävä muodonmuutos. Kallioverkko on paikallisesti vaurioitunut. Kallioverkon silmäkoko on väärä mutta kiviä ei voi pudota ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksen ja kallioverkon välissä on irtolohkare / irtolohkareita (>0,2 m 3 <0,5 m 3 ) Lujituspultissa tai kallioverkossa on pitkälle edennyt ruostumisvaurio, poikkileikkauksen ainevahvuus pienentynyt, enintään 20 %. Lujituspultin tartunta kallioon on puutteellinen (esim. juotos on vettä vuotava). Pultti on jätetty liian pitkäksi ja on vaaraksi alueella liikkuville. Kallioverkko on laajoilta alueilta vaurioitunut tai ankkurointi paikallisesti irti kalliosta. Kallioverkon mitoitus (esim. silmäkoko) on väärä, kiviä voi pudota ajoradalle tai radalle. Kallioleikkauksen ja kallioverkon välissä on irtolohkare / irtolohkareita (>0,5 m 3 ) Lujituspultissa tai kallioverkossa on erittäin pitkälle edennyt ruostumisvaurio, poikkileikkauksen ainevahvuus merkittävästi pienentynyt, vähintään 20 %. Lujituspultti on irti kalliosta, katkennut tai puuttuu kokonaan. Kallioverkon ankkurointi on laajoilta alueilta irti kalliosta. Kallioverkon lujuus on riittämätön, paannejäätä, isoja kiviä tai lohkareita voi pudota liikennöidylle väylälle verkon murtuessa. Liian pitkäksi jätettyjen pulttien osalta korjaustoimenpide on välitön pultin katkaisu. Muuten korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on kalliopinnan rusnaus, pultin ankkurin tai verkon uusiminen tai kallioverkon korvaaminen ruiskubetonilla. Laitteiden ja varusteiden ankkuroiden ja tartuntojen vauriot kirjataan vaurioluokitustaulukon 17 perusteella.

52

53 53 Taulukkoa 7 käytetään verhousrakenteiden vaurioiden arviointiin, joissa ei ole pinnoitteena ruiskubetonia. Taulukko 7. Tunnelin verhousrakenteiden vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 2 Verhouksessa tai sen saumassa on yksittäinen halkeama. Verhouksen yksittäinen kiinnityspultti on irti. Verhouksessa on törmäyksen tai ilmanpaineen aiheuttama paikallinen vaurio, josta ei kuitenkaan voi pudota kappaleita ajoradalle tai radalle. Verhouksen sauma on auki tai verhouksessa tai sen saumoissa on useita halkeamia. Verhouksen kiinnityspultit ovat liian harvassa tai yksittäisiä kiinnityspultteja on irronnut useista eri kohdista. Verhouksen kiinnitys alustaansa on puutteellinen ja aiheuttaa verhouksen paikallisen irtoamisvaaran tai verhous on jo paikallisesti irronnut. Verhouksessa on vakava törmäyksen tai ilmanpaineen aiheuttama vaurio, joka ei kuitenkaan ole vaaraksi liikenteelle, raken teille tai laitteille. Vakava vaurio on sellainen, joka on aiheuttanut muodonmuutosta verhousrakenteelle. 3 Verhouksessa on törmäyksen tai ilmanpaineen aiheuttama paikallinen vaurio, josta voi pudota pieniä (halkaisija <0,2 m) kappa leita radalle tai ajoradalle. Verhousrakenteen takana on irronneita kalliolohkoja, jäätä tai ruiskubetonin paloja (huom. kirjattava vaurio myös kalliopinnalle tai lujitusruiskubetonille). Verhouksen kiinnitys alustaansa on laajalti vaurioitunut tai verhous on jo laaja alaisesti irronnut. Irronnut verhous voi tunnelin ilmanpaineen vaikutuksesta koskettaa ajojohdinta tai pudota ajoradalle tai raiteelle. Verhouksessa on vakava törmäyksen tai ilmanpaineen aiheuttama vaurio, joka on vaaraksi liikenteelle, rakenteille tai lait 4 teille. Verhouksessa on törmäyksen tai ilmanpaineen aiheuttama vaurio, josta voi pudota suuria (halkaisija 0,2 m) kappaleita radalle tai ajoradalle. Verhousrakenteen takana on irronneita kalliolohkoja, jäätä tai ruiskubetonin kappaleita, jotka rikkovat rakennetta ja vaarantavat verhousrakenteen stabiliteetin (huom. kirjattava vaurio myös kalliopinnalle tai lujitusruiskubetonille). Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on irtoavien verhousrakenteiden poisto, lisäksi ylläpitokorjauksena verhousrakenteen ja sen kiinnikkeiden korjaaminen ja vaurioituneen rakenteen purkaminen tai mahdollisen lisäverhouksen ja lisäkiinnikkeiden asentaminen.

54

55 55 Taulukkoja 8 12 käytetään betonirakenteisten tunneleiden sekä muiden valettujen betonirakenteiden vaurioiden arviointiin. Taulukko 8. Betonirakenteisen tunnelin pintavaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Betonin pinnassa on verkkohalkeilua tai pintalaasti on irronnut, mutta karkea kiviaines ei ole näkyvissä Betonissa on syvälle ulottuvaa verkkohalkeilua. Karkea kiviaines on näkyvissä ja rapautumisen / kuluman syvyys on enimmäkseen 0 10 mm. Karkean kiviaineksen ympäriltä on irronnut laastia ja rapautumisen / kuluman syvyys on enimmäkseen 0 25 mm. Vaurio ei ole ajoradan tai radan kohdalla. Ajoradan tai radan yläpuolella karkean kiviaineksen ympäriltä on irronnut laastia ja rapautumisen / kuluman syvyys on enimmäkseen 0 25 mm. Karkea kiviaines on irronnut ja rapautumisen / kuluman johdosta betonikappaleita voi pudota tai raudoitus on näkyvissä. Vaurio ei ole ajoradan tai radan kohdalla. Ajoradan tai radan yläpuolella karkea kiviaines on irronnut ja rapautumisen / kuluman takia betonikappaleita voi pudota ajoradalle tai radalle tai raudoitus on näkyvissä. Erittäin pitkälle edennyt laaja rapautumavaurio. Vaurio ei ole ajoradan tai radan kohdalla Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on mahdollisten betonista irtoavien kappaleiden rusnaus, lisäksi ylläpitokorjauksena vaurioituneen alueen ruiskubetonointi tai korjausvalu.

56

57 57 Taulukko 9. Betonirakenteisen tunnelin halkeamaluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Betonin pinnassa on plastisesta kutistumisesta johtuvia halkeamia tai kuivumiskutistuman tai viruman aiheuttamia hiushalkeamia. 2 Halkeamat ovat kutistumisen tai viruman aiheuttamia. 3 4 Halkeamat ovat taivutuksen aiheuttamia. Jännitetyssä rakenteessa on halkeama. Rakenteessa on 2 10 mm leveä halkeama, jossa ei ole hammastusta. Halkeamat ovat syntyneet leikkausrasituksen, epätasaisen painumisen tai suurten muodonmuutosten seurauksena. Rakenteessa on yli 10 mm leveä halkeama / repeämä. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on mahdollisten betonista irtoavien kappaleiden rusnaus, lisäksi ylläpitokorjauksena halkeamien injektointi tai vaurioituneen alueen ruiskubetonointi tai korjausvalu. Raudoituksen korroosiosta ja valuvioista aiheutuvia halkeamia ei saa luokitella tämän taulukon mukaan. Vuotavista halkeamista kirjataan myös vesivuotovaurio.

58

59 59 Taulukko 10. Betonirakenteisen tunnelin valuvikojen vaurioluokitus Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Rakenteessa on yksittäisiä pieniä valuvikoja (rotankoloja tai puukappaleita). Betonin pinta on jäänyt harvaksi tai erottunut tai rakenteessa on runsaasti yksittäisiä valuvikoja, mutta pinnassa ei 2 ole ruosteisuutta eikä raudoituksen suuntaisia halkeamia. Paikkaukset ovat irronneet tai niiden kohdissa on lohkeamia. Rakenteessa on paikallinen syvälle ulottuva erottunut kerros 3 tai onkalo, jossa näkyy ruosteisia raudoitustankoja. Rakenteesta irtoaa valuvian vuoksi kappaleita, mutta ne eivät voi pudota ajoradalle tai radalle. Betonin pinta on jäänyt harvaksi tai erottunut laajalta alueelta. 4 Rakenteesta irtoaa valuvian vuoksi kappaleita, jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Rakenteessa on onkalo, jossa raudoitus on pahoin ruosteessa. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokassa heti on irtoavien betonikappaleiden rusnaus sekä kiireellisyysluokissa heti ja ylläpitokorjaus piikkaus ja alueen ruiskubetonointi tai korjausvalu.

60

61 61 Taulukko 11. Betonirakenteisen tunnelin lohkeamavaurioiden vaurioluokitus Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Tunnelin suuaukon otsapinnalla on liikenteen aiheuttama lohkeama, mutta raudoitus ei ole näkyvissä. Liikenne on aiheuttanut naarmuja tunnelin betonipintaan. Tunnelin suuaukon otsapinnalla on liikenteen aiheuttama lohkeama ja raudoitus on näkyvissä. Rakenteessa on muu paikallinen lohkeama. Tunnelissa tai suuaukon otsapinnalla on liikenteen aiheuttama lohkeama ja raudoitus on näkyvissä, mutta pääraudoitteet eivät ole katkenneet. Rakenteessa on siirtymän aiheuttama huomattava lohkeama, jonka syynä on esim. puutteellinen liikevara. Rakenteessa on lohkeama, josta voi irrota betonipaloja, mutta mahdolliset irtopalat eivät voi pudota ajoradalle tai radalle. Tunnelissa tai otsapinnalla liikenteen aiheuttama lohkeama ja pääraudoitteet ovat katkenneet tai jänneteräkset ovat näkyvissä. Lohkeamat ovat erittäin laajoja tai vaarantavat liikenneturvallisuuden. Rakenteessa on lohkeama, josta voi irrota betonipaloja, palat voivat pudota ajoradalle tai radalle. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on irtobetonikappaleiden piikkaus, lisäksi ylläpitokorjauksena valun korjaus ja tarvittaessa kolhaisusuojan tekeminen.

62

63 63 Taulukko 12. Betonirakenteiden raudoituksen korroosion vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Betonin pinnassa on yksittäisiä ruostuneita raudoitustankoja Betonin pinnassa on raudoituksen suuntaisia teräskorroosion aiheuttamia halkeamia. Raudoitustangot ovat jääneet pintaan laajoilla alueilla, kohta ei ole ajoradan tai radan yläpuolella Työteräksiä on jäänyt runsaasti betonin pintaan. Korroosion aiheuttama betonipeitteen lohkeilu on paljastanut raudoitustankoja, kohta ei ole ajoradan tai radan yläpuolella Ajoradan tai radan yläpuolella teräskorroosion aiheuttama betonipeitteen lohkeilu on paljastanut ruostuneita raudoitustankoja. Ajoradan tai radan yläpuolella raudoitustangot ovat jääneet pintaan laajoilla alueilla. Rakenteessa on pahoja teräskorroosion aiheuttamia vaurioita ja raudoitustangot ovat kokonaan irti betonista, kohta ei ole ajoradan tai radan yläpuolella Ajoradan tai radan yläpuolella on pahoja teräskorroosion aiheuttamia lohkeamia ja raudoitustangot ovat osittain kokonaan irti betonista tai pahoin ruosteessa. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on irtoavien betonilohkareiden piikkaus, lisäksi ylläpitokorjauksena paikallisissa vaurioissa paikkaaminen, vaurioituneiden raudoitustankojen uusiminen tai vahvistaminen sekä alueellisissa vaurioissa vesipiikkaus ja betonointi valamalla tai ruiskubetonoimalla. Jos korroosiovaurioon liittyy betonirakenteen vaurioita, ne tulee kirjata omina vaurioinaan esimerkiksi betonin lohkeamavauriot taulukon 11 mukaan. Yleisötiloissa (esim. rautatieasemien laiturit ja jalankulkutunnelit) vaurioluokka määräytyy aina vastaavasti kuin ajoradalle tai radalle putoavan kappaleen vaurioluokituksessa. Taulukkoa 12 voidaan hyödyntää sekä betonirakenteisten tunneleiden raudoitusten vaurioiden kirjaamiseen sekä kalliorakenteisten tunneleiden ruiskubetonirakenteiden verkkojen vaurioiden kirjaamiseen.

64

65 65 Taulukkoa 13 käytetään betoni ja erillisverhousrakenteiden saumojen vaurioiden arviointiin. Taulukko 13. Betonirakenteisen tunnelin tai erillisverhousrakenteen saumojen vaurioluokitus Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Elementtisauma, erillisverhousrakenteen liikuntasauma tai muu rakenteen sauma on halkeillut, mutta ei vuoda. Tunnelin suuaukon otsapinnan liikuntasauma on irronnut, puuttuu tai vuotaa. Elementtisauma, erillisverhousrakenteen liikuntasauma tai muu rakenteen liikuntasauma on irronnut tai vuotaa paikallisesti. 2 Elementtisauma, erillisverhousrakenteen liikuntasauma tai muu rakenteen sauma on halkeillut ja halkeaman leveys on yli 10 mm. Elementtisauma tai liikuntasauma on halkeillut tai lohkeillut siten, että siitä irtoilee kappaleita, jotka eivät voi pudota ajoradalle tai radalle. Elementtisauma tai muu rakenteen liikuntasauma vuotaa runsaasti tai lähes koko sauman matkalta. 3 Elementtisauma tai liikuntasauma on halkeillut tai lohkeillut siten, että siitä irtoilee pieniä (halkaisija <0,2 m) kappaleita, jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Elementtisauma tai liikuntasauma on halkeillut tai lohkeillut siten, 4 että siitä irtoilee suuria (halkaisija 0,2 m) kappaleita, jotka voivat pudota ajoradalle tai radalle. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokassa ylläpitokorjaus on saumauksen vedeneristyksen tai koko saumauksen uusiminen. Päällysteiden saumojen vaurioluokitus on esitetty päällysteiden vaurioluokitustaulukossa. Jos sauma on haljennut tai irronnut ja siitä on vesivuotoa, kirjataan myös vesivuotovaurio. Jos saumasta puuttuu tiivistysaine ja saumasta on mahdollista valua vettä, kirjataan vesivuotovaurio, vaikka valumajälkiä ei näkyisikään. Vauriotyyppiä puuttuminen ei käytetä tässä yhteydessä.

66

67 67 Taulukkoa 14 käytetään tunnelin ja siihen kuuluvien suuaukkojen ja rakennusten töherryksiin sekä tunneleiden jätteisiin liittyvien vaurioiden arvioimiseen. Taulukko 14. Vaurioluokka 1 2 Töherrysten ja yleisen siisteyden vaurioluokitus VAURIO Töherryksiä on alle viiden neliömetrin alueella ja ne eivät haittaa merkittävästi tunnelin tai sen suuaukon ympäristön ulkonäköä. Tunnelissa on jätettä (esim. muottina käytettyä puutavaraa) Töherryksiä on yli viiden neliömetrin laajuisella alueella tai ne rumentavat räikeästi tunnelin tai sen suuaukon ympäristön ulkonäköä Yleisötilana toimivassa tunnelissa (esim. asema) on sinne kuulumatonta jätettä Kiireellisyys 4 Tunnelissa on jätettä, joka vaarantaa poistumistie tai palo tai liikenneturvallisuuden Ylläpitokorjauksena töherrykset poistetaan tai peitetään ja pinnat suojataan töherryksenestoaineella.

68 68 1 2

69 69 Taulukkoa 15 käytetään tunneleiden ja suuaukkoalueiden päällysteiden vaurioiden arvioimiseen. Taulukko 15. Päällysteiden vaurioluokitus Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys 1 Päällysteessä on yksittäisiä halkeamia Päällysteessä on paikallisesti verkkohalkeamia tai purkautumia. Päällysteessä on runsaasti halkeamia. Päällysteessä on kuplia. Tunnelin suuaukolla on merkittävä poikittaishalkeama tai vaurioitunut päällysteen saumaus. Tunnelin ajoradan reunan ja päällysteen välinen saumaus puuttuu tai on vaurioitunut. Päällysteessä on mm syvät ajourat. Päällysteessä on verkkohalkeamia tai purkautumia monin paikoin, kuitenkin korkeintaan 20 % tunnelin ajoradan pintaalasta. Päällysteessä on yli 20 mm syvät ajourat. Päällyste on purkautunut tunnelin suuaukon kohdalla. Ohutkerrospäällyste on paikallisesti irti alustastaan. Päällysteessä on verkkohalkeamia tai purkautumia laajoilla alueilla ja yli 20 % tunnelin ajoradan pinta alasta. Päällysteessä on liikenneturvallisuutta vaarantava reikä. Ohutkerrospäällyste on kulunut puhki tai se on suurelta osin irti alustastaan. Liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät paikataan heti. Ylläpitokorjauksena paikallisille vaurioille on paikkaus, urille urapaikkaus ja laajoille vaurioille kulutuskerroksen uusiminen.

70

71 71 Taulukkoa 16 käytetään silloin, kun tunnelin seinäpintoja on maalattu (pl. töhryt). Taulukkoa käytetään myös muuten pinnoitettujen (esim. palonsuojalevyt ja kaakelit) tunneleiden vaurioiden arvioimiseen. Taulukko 16. Pinnoitusten, maalausten ja verhousten (sisältää myös palosuojalevyt) vaurioluokitus ja ohjeelliset korjaustoimenpiteet ohjeellisine kiireellisyysluokituksineen. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Pinnoitteessa, maalauksessa tai verhouksessa on yksittäisiä 1 kolhujen aiheuttamia vaurioita. Pinnoite, maalaus tai verhous on paikoitellen hilseillyt. Pinnoitteessa on runsaasti halkeamia tai verkkohalkeilua. Verhouksessa käytetyssä levyssä on halkeama, levyä ei ole ankkuroitu mekaanisesti mutta kappaleita ei voi pudota ajoradalle tai radalle. Pinnoite, maalaus tai verhous on laajalla alueella hilseillyt. 2 Verhouksessa käytetyssä levyssä on paikallisesti puutteellinen ankkurointi Verhouksessa käytetyssä levyssä on 2 10 mm leveä halkeama tai useita halkeamia, tai jokin muu paikallinen vaurio, esim. törmäysvaurio, kappaleita ei voi kuitenkaan pudota ajoradalle tai radalle. Verhouksessa käytetty levy on irronnut, mutta ei voi pudota ajoradalle tai radalle, putoamisriskin arvioinnissa tulee huomioida myös liikenteen aiheuttamat mahdolliset ilmanpaineiskut. Verhouksessa käytetyssä levyssä on yleisesti puutteellinen 3 ankkurointi Verhouksessa käytetyssä levyssä on halkeama, levyä ei ole ankkuroitu mekaanisesti ja kappaleita voi pudota radalle tai ajoradalle. Verhouksessa käytetyssä levyssä on yli 10 mm leveä halkeama, useita halkeamia tai jokin muu laajalainen vaurio, esim. törmäysvaurio 4 Verhouksessa käytetty levy on irronnut ja koko levy voi pudota ajoradalle tai radalle Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokassa heti on irronneen levyn tai levyn kappaleen poisto. Lisäksi korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on levyjen kiinnityksen parantaminen tai levyjen uusiminen.

72

73 73 Taulukkoa 17 käytetään tunnelin varusteiden (mm. ovet, luukut ja liikennemerkit) ja laitteiden (esim. valaistus ja puhaltimet) sekä niiden kiinnitysten mekaanisten vaurioiden arviointiin. Taulukko 17. Tunnelin varusteiden ja laitteiden vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Toimenpide Varusteessa, laitteessa tai niiden kiinnityksessä tai kannakkeissa on paikallisia ruostumis tai muita pintavaurioita. Varusteessa, laitteessa tai niiden kiinnityksessä tai kannakkeissa on laajoja ruostumis tai muita pintavaurioita. Tarkastusluukku on juuttunut kiinni. Varusteen tai laitteen vaurio vaarantaa sen toiminnan, kyseessä ei ole liikenne tai henkilöturvallisuuteen liittyvä laite tai varuste Varusteen tai laitteen kiinnitys tai kantavuus on vaarantumassa vakavasti (esim. ruostumisen, rikkoontumisen, irtoamisen tai puuttumisen takia). Varusteen tai laitteen vaurio aiheuttaa vaaraa liikenne, hätäpoistumis tai henkilöturvallisuudelle, esimerkiksi ensisammuttimen ja hätäpuhelimen kaapin luukku ei aukea. Varusteen tai laitteen kiinnitys tai kantavuus on erittäin vakavasti vaarantunut (esim. ruostumisen, rikkoontumisen, irtoamisen tai puuttumisen takia). Hätäpoistumistien ovi ei aukea kunnolla. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokissa ylläpitokorjaus ja heti on laitteen tai varusteen peruskorjaus tai uusiminen.

74

75 75 Taulukkoa 18 käytetään tunnelin suuaukon ympäristössä olevien rakenneosien vaurioiden arviointiin. Suuaukkoalueilla olevien kallioleikkausten ja niiden lujitusten vauriot arvioidaan taulukkojen 3 6 perustella, tukimuurien ja betonisten suuaukkorakenteiden vauriot taulukoiden 8 12 perusteella ja suuaukkoalueiden laitteiden ja varusteiden vauriot taulukon 17 perusteella. Taulukko 18. Tunnelin suuaukon ja rakennusten ympäristön vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Tunnelin suuaukon ympäristössä kasvaa puita, joiden kaatuminen on mahdollista, mutta jotka eivät kaatuessaan aiheuta vaaraa liikenteelle. Maaleikkauksessa on eroosiovaurioita, maa ei valu ajoradalle tai radalle Kallioleikkauksessa on kallistunut puu, joka voi kaatuessaan vaurioittaa tunnelin varusteita tai laitteita Tunnelin suuaukon kasvillisuus rajoittaa tunnelin vapaata aukkoa. Maaleikkauksessa on eroosiovaurioita, maata voi valua ajoradalle tai radalle Aita on liian matala, korkeus alle 900 mm, kun putoamiskorkeus on 0,5 3 m Aidassa on reikiä tai aidan silmäkoko liian suuri, putoamiskorkeus 0,5 3 m Tiekaide on vaurioitunut, mutta vaurio ei vaaranna liikenneturvallisuutta Tunnelin suuaukon ympäristössä (ulottuen n. 10 m:n etäisyydelle suoja tai riista aidan ulkopuolelle) kasvaa puita, joiden kaatuminen on mahdollista ja jotka kaatuessaan aiheuttavat vaaraa liikenteelle. Aita on liian matala, korkeus alle 1 m, kun putoamiskorkeus on yli 3 m tai korkeus alle 1,2 m. kun putoamiskorkeus on yli 6 m Aidassa on reikiä tai aidan silmäkoko liian suuri, putoamiskorkeus on yli 3 m Aidassa on piikkilankaa alle 2 m korkeudella Tunnelin suuaukon otsan päältä puuttuu aita. Väylän sivulta kallioleikkauksen päältä puuttuu aita Tunneliin liittyvän esteen tai luiskan sekä väylän välistä puuttuu tiekaide Tiekaide on vaurioitunut, puuttuu kokonaan tai on niin matala, että se vaarantaa liikenneturvallisuuden. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokassa heti on avoleikkauksen väliaikainen aitaaminen. Korjaustoimenpide ehdotukset kiireellisyysluokassa ylläpitokorjaus on aidan korjaaminen tai uusiminen, kasvillisuuden poisto ja eroosiovaurion korjaaminen. Puiden paksujen juurien kasvaessa kallion raoissa ja epäiltäessä kallioleikkauksen stabiiliutta tulee kirjata vaurio myös suuaukon avoleikkauksen rakenneosalle kallionpinta.

76

77 77 Taulukon 19 perusteella arvioidaan tunneleiden pohjien kuivatuslaitteiden vauriot ja niihin liittyvät tunneleiden pohjien lätäköitymiseen liittyvät vauriot. Taulukko 19. Tunnelin pohjan kuivatuslaitteiden vaurioluokitus. Vaurioluokka VAURIO Kiireellisyys Kuivatus tai pintavesien ohjautuminen kuivatuslaitteisiin on puutteellista, mutta ei kuitenkaan aiheuta lätäköitymistä. Kaivo on täyttynyt vedellä, mutta ei kuitenkaan aiheuta lätäköitymistä. Kuivatuslaitteessa tai sen vieressä on alkava paikallinen vaurio (esim. eroosio). Kuivatus tai pintavesien ohjautuminen kuivatuslaitteisiin on puutteellista aiheuttaen lätäköitymistä, mutta ei kuitenkaan ajoradalle tai radalle. Pumppaamon toimimattomuus tai kaivon, viemärin tai salaojan tukkeutuminen aiheuttaa lätäköitymistä, mutta ei kuitenkaan ajoradalle tai radalle. Kuivatuslaitteessa tai sen vieressä on eroosiovaurio, painumaa, löystymää, irtoamaa tai muodonmuutoksia. Tunnelin suuaukoilla ajoradan tai radan luiskan kuivatus on puutteellinen (esim. leikkauksesta irronneiden kivien takia). Kuivatus tai pintavesien ohjautuminen kuivatuslaitteisiin on puutteellista aiheuttaen lätäköitymistä ajoradalle tai radalle. Pumppaamon toimimattomuus tai kaivon, viemärin tai salaojan tukkeutuminen aiheuttaa lätäköitymistä ajoradalle tai radalle. Pientareella tai luiskassa olevassa kuivatuslaitteessa tai sen vieressä on vakava eroosiovaurio tai jos kuivatuslaite on murtunut, sortunut tai muuten toimimaton. Ajoradalla oleva kaivo on murtunut tai sortunut tai sen vieressä on vakava eroosiovaurio. Pumppaamon toimimattomuus tai kaivon, viemärin tai salaojan tukkeutuminen aiheuttaa liikenteelle vaarallista ja runsasta lätäköitymistä ajoradalle tai radalle. Rautatietunnelin pohjan puutteellinen kuivatus tai pumppaamon toimimattomuus on aiheuttanut pohjan vakavan eroosio tai routavaurion. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokassa heti on tunnelin kaistan sulkeminen tarvittavien korjaustöiden ajaksi ja tukkeutuneen kaivon tai putken avaaminen. Korjaustoimenpide ehdotus kiireellisyysluokassa ylläpitokorjaus on vioittuneen varusteen, laitteen tai rakenteen avaaminen, korjaaminen tai uusiminen. Tätä taulukkoa käytetään myös ruiskubetonisalaojien vaurioiden kirjaamiseen, jos tarkastuksella havaitaan esimerkiksi ruiskubetonisalaojien tukkeutuminen tai jäätyminen. Ruiskubetonisalaojien jäätymisestä aiheutuvat ruiskubetonihalkeamat tulee kirjata taulukon 3 perusteella, mutta vaurion muistiinpanokenttään voi kirjata kommentin halkeama johtuu todennäköisesti ruiskubetonisalaojan jäätymisestä

78