SISÄLLYSLUETTELO EPV yhtiönä...3 Hallitus Toimitusjohtajan katsaus Tuotanto ja energialiiketoiminta Verkkoliike toiminta...

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO EPV yhtiönä Hallitus Toimitusjohtajan katsaus Tuotanto ja energialiiketoiminta Verkkoliike toiminta Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa Hallinto ja henkilöstö Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimista koskevat periaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

3 EPV yhtiönä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy (EPV) on sähkön ja lämmön tuotantoon ja hankintaan erikoistunut omistajiensa arvostama ja omistajiansa palveleva suomalainen voimayhtiö. EPV:ssä on keskitytty voimantuotanto-omistuksien hallinnointiin ja omistusarvon nostamiseen. Yhtiö tavoittelee tuotanto-omistustensa asteittaista jalostamista vähäpäästöisiksi ja kestävän kehityksen mukaisiksi. Toiminta-ajatuksena on yhtiön omista mien ja käytössä olevien sähkönhankintaresurssien tehokas hyödyntäminen sekä pyrkimys jatkuvasti parantaa osakkaille toimitetun energian kilpailukykyä. Toiminta-ajatus edullisen sähkön hankinnasta osakkaille onkin säilynyt muuttumattomana koko puolivuosisataisen historian ja tätä toimintaperiaatetta noudatamme edelleen. Yhtiö on perustettu vuonna Kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana yhtiön toiminta on laajentunut merkittävästi ja osittain myös muuttanut muotoaan. Yhtiö hankkii nykyään vuosittain noin MWh sähköä, mikä vastaa noin viittä prosenttia koko Suomen sähkön käytöstä. Nykyisellään EPV on holding-tyyppinen yhtiö, joka on keskittynyt sen omistuksessa olevien voimaosuuksien tehokkaaseen hallintaan. Valtaosa yhtiön aiemmin itse harjoittamasta toiminnasta on ulkoistettu yhtiötä lähellä oleviin palveluyhtiöihin. Yhtiörakenne Etelä-Pohjanmaan Voima -konsernin muodostavat emoyhtiö Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja sen täysin omistamat tytäryhtiöt EPV Bioturve Oy, EPV Tuulivoima Oy, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, Tornion Voima Oy, Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy sekä enemmistöomisteinen Rajakiiri Oy. Yhtiön omistusosuus Rajakiiri Oy:stä on 60,2 %. EPV:n osakkuusyhtiöitä ovat Vaskiluodon Voima Oy, Rapid Power Oy, Proma- Palvelut Oy ja Suomen Merituuli Oy. Näiden lisäksi EPV omistaa merkittäviä osuuksia Teollisuuden Voima Oyj:stä ja Pohjolan Voima Oy:stä. Osakkaat Yhtiön osakeomistus on jaettu viiteentoista osakesarjaan, jotka edustavat sähkön ja lämmön eri tuotantomuotoja, yksittäisiä tuotantoyhtiöitä tai hankintaa yksilöidystä tuotantolähteestä. Osakkailla on oikeus saada sähköä tai lämpöä omistamiensa osakkeiden mukaisesti yhtiöjärjestyksen määrittämällä tavalla ja osakkaat ovat velvollisia vastaamaan oikeuteensa liittyvistä energiantuotannon kustannuksista. Osakkaiden yleisomistusosuus Alajärven Sähkö Oy 1,28 Helsingin kaupunki/helsingin Energia 7,29 Hiirikosken Energia Oy 0,27 Imatran Seudun Sähkö Oy 0,30 Jylhän Sähköosuuskunta 3,90 Järviseudun Sähkövoiman Kuntayhtymä 1,76 Kaakon Energia Oy 0,30 KSS Energia Oy 0,45 Kumera Oy 0,30 Kymppivoima Oy 8,86 Lahti Energia Oy 7,59 Lehtimäen Sähkö Oy 0,58 Oulun kaupunki / Oulun Energia 0,76 Outokumpu Oyj 1,81 Perhonjoki Oy 1,57 Rauman Energia Oy 0,60 Seinäjoen Energia Oy 10,49 Vaasan Sähkö Oy 40,90 Vantaan Energia Oy 8,30 Vimpelin Voima Oy 0,47 Vähänkyrön kunta 1,77 Ääneseudun Energia Oy 0,45 Yhteensä 100,00 % 3

4 EPV ENERGIA Rapid Power Oy Pohjolan Voima Oy Teollisuuden Voima Oy 50% 7,3% 6,6% EPV TUULI EPV Tuulivoima Oy Rajakiiri Oy Suomen Merituuli Oy 100% 60,2% 50% EPV LÄMPÖ Tornion Voima Oy Vaskiluodon Voima Oy 100% 50% EPV INFRA Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Proma-Palvelut Oy EPV Bioturve Oy 100% 100% 34% 100% 4

5 Hallintoelimet Yhtiökokous Ylintä päätäntävaltaa EPV:ssä käyttää yhtiökokous. Yhtiökokouksen päätäntävaltaan kuuluvat lakisääteisten asioiden lisäksi hallituksen valinta ja muut yhtiöjärjestyksessä erityisesti yhtiökokouksen päätettäväksi määritetyt asiat. Vuonna 2008 yhtiökokous kokoontui kaksi kertaa. Hallitus Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lakien, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen päätösten mukaisesti sekä valvoo yhtiön toimintaa ja hallintoa. Lisäksi hallitus päättää yhtiön strategiasta, toimintapolitiikoista, merkittävistä investoinneista ja rahoituksesta. Hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön osakassopimuksen erityismääräysten mukaisesti. Hallitukseen kuuluu varsinaista ja 5 varajäsentä. Myös varajäsenillä on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen puheenjohtajan nimeää suurin osakas ja varapuheenjohtajan hallitus nimeää keskuudestaan. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön johtoryhmän jäsen. Hallituksen varsinaiset jäsenet Heikki Kouhi, kaupunkineuvos, hallituksen puheenjohtaja, Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2000, Pertti Hildén, ins., Vantaan Energia Oy:n ener gia strategiajohtaja 2004, Erkki Ammesmäki, ins., Vimpelin Voima Oy:n toimitusjohtaja 1975, Hannu Linna, DI, Vaasan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja 2001, Jorma Rasinmäki, HTT, Seinä joen kaupungin kaupunginjohtaja 2005, Seppo Ruohonen, DI, Helsingin Ener gian toimitusjohtaja 2000, Seppo Sanaksenaho, DI, kaupunkineuvos, Vaasan Sähkö Oy:n hallituksen jäsen, Janne Savelainen, DI, Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja 2008, Kaj Skåtar, VT, Vaasan Sähkö Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2002, Sakari Suontaka, ins., hallituksen varapuheenjohtaja, Kymppivoima Oy:n toimitusjohtaja Hallituksen varajäsenet Olli Arola, DI, KTM, Vaasan Sähkö Oy:n sähkökauppayksikön johtaja 2002, Martti Haapamäki, DI, Seinäjoen Energia Oy:n toimitusjohtaja 2003, Markku Pernaa, ins., Jylhän Sähköosuuskunnan toimitusjohtaja 1993, Markku Rautiainen, ins., Ääneseudun Energia Oy:n toimitusjohtaja 1986, Stefan Storholm, DI, Perhonjoki Oy:n toimitusjohtaja Toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmä Yhtiön toimitusjohtajana toimii DI Rami Vuola. Toimitusjohtajan sijainen on talousjohtaja, KTM Markku Källström. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi Mauri Blomberg, Markku Källström, Frans Liski, Timo Mäki, Tomi Mäkipelto, Tiina Pikkala ja Jukka Rajala. Tytäryhtiöhallinto Konsernin tytär- ja osakkuusyhtiöillä on omat hallintoelimensä. EPV osallistuu aktiivisesti tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden hallintoon ja valvontaan. Tilintarkastajat EPV:n varsinaisina tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Rytilahti, ja KHT Sune Back sekä varatilintarkastajina KHT Rauno Sipilä ja KHT Tatu Huhtala. 5

6 Hallitus 2008 Markku Källström Sakari Suontaka Jorma Rasinmäki Hannu Linna Markku Pernaa Seppo Ruohonen Seppo Sanaksenaho Kaj Skåtar Heikki Kouhi 6

7 Janne Savelainen Erkki Ammesmäki Pertti Hildén Stefan Storholm Rami Vuola Martti Haapamäki Olli Arola Markku Rautiainen 7

8 Liikevaihto [M ] Omavaraisuusaste Investoinnit [M ] % % 50 % % 30 % % 10 % 0 % OL Kuva: Hannu Huovila/TVO 8

9 Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitos Henkilöstö Omaisuuserien kehitys [M ] (tase, vastaavaa) Rahoituserien kehitys [M ] (tase, vastattavaa) Pysyvät vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Saamiset, rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma Vähemmistöosuus Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma

10 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli EPV:n 57. toimintavuosi. Eläkeikää lähestyvä yhtiö on hyvässä vedossa ja sen toiminta on aktiivisempaa kuin moniin vuosiin. Yhteistyö omistajien kanssa on tiivistä ja omistajien luottamus yhtiöön on koko toiminnan perusta. Vuoden aikana yhtiön omistuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhtiön kannalta vuosi 2008 jää histo riaan kaksijakoisena. Vuoden alkupuoliskolla koettiin ennätyksellinen polttoaineiden kallistuminen ja vastaavasti jälkimmäisellä puoliskolla ennätyksellinen halpeneminen. Sama ilmiö oli havaittavissa myös sähkön pörssihinnoissa. Vanha sääntö What goes up, must come down piti jälleen paikkaansa. Sama sääntö pätee myös toisinpäin, mikä on syytä muistaa erityisesti tällä hetkellä, kun tulevaisuus näyttää synkältä. Rami Vuola Rahoitusmarkkinoiden kriisi vaikuttaa myös energiateollisuuteen Yhdysvalloista kesän jälkeen Eurooppaan levinnyt rahoitusmarkkinoiden kriisi vaikuttaa vahvasti myös energiateollisuuteen. Laitevalmistajien ennätyssuuret tilauskannat kuihtuivat nopeasti rahoitusvaikeuksiin joutuneiden yritysten peruuttaessa projektejaan. Samalla myös laitteiden hintataso lähti voimakkaa seen yhä jatkuvaan laskuun. Taantuman kääntyessä lamaksi laski myös sähkönkulutus Suomessa merkittävästi. Teollisuuden sähköntarve väheni yli seitsemän prosenttia koko Suomen 10

11 vastaavan luvun ollessa neljä prosenttia. Tämä on suurin kulutuksen lasku sitten 90 -luvun alun vaikeuksien jälkeen. Lasku myös kiihtyi loppuvuotta kohti tultaessa ja tämän vuoden tammikuussa koko Suomen sähkönkulutus on jo supistunut lähes yhdeksän prosenttia viime vuoden 2008 tammikuuhun verrattuna. Kun vielä huomioidaan lämpötila- ja kalenterikorjaukset, on vähennys yli 11 prosenttia. Vähennys johtuu syvästä talouden taantumasta, joka on leikannut teollisuuden sähkönkäyttöä lähes 17 prosenttia. Kohti vähäpäästöisempää tuotantoa EPV:n strategisena tavoitteena on sen energiantuotannon aiheuttaman ympäristörasituksen pienentäminen. Yhtiö panostaa merkittävästi täysin päästöttömien ydinvoiman ja tuulivoiman lisärakentamiseen Suomessa. Ydinvoimarakentamisessa yhtiö luottaa Teollisuuden Voimaan. Argumentit ydinvoiman takana ovat vahvat. Päästöttömänä se on erittäin ilmastoystävällinen tuotantomuoto, joka vahvistaa Suomen omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Se on kohtuuhintaista muihin tuotantomuotoihin verrattuna eikä siis tarvitse yhteiskunnan tukea. Ydinvoimaosaamisessa Teollisuuden Voima on kaksi askelta muita edellä. Yhtiöllä on monipuolinen valmius toteuttaa hanke suomalaisin voimin suomalaisten tarpeisiin. Lisäksi yhtiöllä on valmis paikka laitokselle varustettuna loistavalla infrastruktuurilla. Nämä seikat vaikuttavat erittäin positiivisesti sekä laitoksen hintaan että rakentamisaikatauluun. EPV:n tuulivoimaohjelman tavoitteena on rakentaa Suomeen merkittävä määrä uusiutuvaa energiantuotantoa. Maatuulivoiman osalta yhtiö toimii tytäryhtiönsä EPV Tuulivoiman nimissä. Sillä on Pohjanmaalla maa-aluevaraukset vajaalle kymmenelle suuren mittakaavan puistolle. Merituulivoiman osalta yhtiö on valinnut strategiakseen liittoutumisen merkittävien suomalaisten energia- ja teollisuusyritysten kanssa. Aluevarauksia merialueista näillä yhtiöillä on neljä. EPV:n tuulivoimaohjelman kokonaislaajuus on jo lähes 1500 MW. Voiman tuotanto Yhtiön omistuksessa olevien tuotantoyhtiöiden voimalaitokset toimivat suunnitellusti. Teollisuuden Voiman ydinvoimalaitokset toimivat jälleen loistavasti ja sijoittuvat käyttökertoimillaan maailman parhaimmistoon käyttökertoimen ollessa yli 95 prosenttia. Yhtiön lämpövoimaomistuksia hyödynnettiin edellisvuotta merkittävästi vähemmän, mutta laitokset toimivat perinteisen luotettavasti. Tor nion uuden voimalaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli haasteellinen. Laitosta vaivanneet tekniset ongelmat saatiin kuitenkin ratkaistua yhdessä laitetoimitta jien kanssa ja nyt laitos on erinomaisessa iskukunnossa. Loppuvuodesta ostettiin Fortumin kaukolämpötoiminnot Tornion alueella. Ostettu liiketoiminta sisälsi lämmöntoimitukset Tornion Energialle ja 25 MW lämpölaitoksen. Yhtiön rakentama kaukolämmön siirtoputki Röyttän voimalaitokselta Tornion Energian kaukolämpöverkkoon on nyt otettu käyttöön ja yhtiön tuottamalla lämmöllä lämpiävät sekä Tornio että Haaparanta. Turpeen nostoon liittyvä sääriski realisoitui jo toisena kesänä peräkkäin. Energiaturvetta tuotettiin vain noin 12 TWh, joka on puolet tarpeesta. Ylivuotisilla varastoilla selvittiin katastrofista, mutta monessa yhtiössä joudutaan kevään aikana turvautumaan kalliimpien polttoaineiden, kuten öljyn käyttöön. Turvetta ja metsähaketta tuodaan merkittäviä määriä myös Venäjältä ja Baltian maista. Tulevaisuus Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2008 laajan ilmasto- ja energiapaketin. Vuoden lopulla Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun energia- ja ilmastopaketin direktiiviesityksistä. Pakettiin sisältyvät direktiivit kattavat EU:n päästökaupan Post Kioto -jaksolla, uusiutuvan energian tavoitteet ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä päästökaupan ulkopuolisen taakanjaon. Vastaavasti Suomen hallituksen marraskuussa julkaisema energia- ja ilmastostrategia linjaa melko yksityiskohtaisesti Suomen energiapolitiikkaa vuoteen 2020 asti. Lisäksi siinä esitettiin visioita aina vuoteen Ilmastomuutoksen torjunnassa tarvitaan mittavia toimia. Nämä toimet eivät onnistu ilman merkittäviä panostuksia. Näitä panostuksia tekevät yhtiöt tarvitsevat vahvan kassavirran. Mikäli tämä kassavirta leikataan, kokonaan uusilla veroilla tai vanhoja veroja korottamalla pois, on selvää, että vaadittavat investoinnit jäävät tekemättä. EPV on suomalainen energiayhtiö, jonka omistavat suomalaiset energiaja teollisuusyritykset. Yhtiö on pitkäjänteisesti osallistunut Suomen energiajärjestelmän rakentamiseen ja haluaa tehdä sitä myös tulevaisuudessa. Helmikuussa 2009 Rami Vuola 11

12 Tuotanto ja energialiiketoiminta EPV:n sähköenergian hankinta [GWh] Ydin Vesi PVO VL 2 Vesi Rapid SEVO Muu hankinta Muu lauhde TOVO Tuulivoima Energiavuosi 2008 Energian hankinnan ja tuotannon kannalta vuosi 2008 oli poikkeuksellinen. Vuoden aikana öljyn ja kivihiilen markkinahintojen muutokset olivat ennennäkemättömän suuria. Lisäksi kyseessä oli toisen päästökauppakauden aloitusvuosi. Kivihiilen markkinahinta nousi kevätkaudella voimakkaasti siten, että hinnan maksimitaso 220 $/tonni saavutettiin kesäkuun lopulla. Tämän jälkeen kiivihiilen hinta laski vuoden loppuun mennessä tasolle $/tonni. Päästöoikeuden (EUA) markkinahinta nousi alkuvuoden runsaan 20 /t CO 2 tasosta kesään mennessä maksimitasoonsa vajaat 30 /t, josta se vuoden loppuun mennessä laski tasolle 15 /t. Vuoden alkupuolen ajan pohjoismaiden yhteenlaskettu vesivoimareservien määrä pysyi keskiarvoa korkeampana. Vuoden loppuun mennessä reservien tilanne heikkeni hieman keskiarvon alapuolelle johtuen normaalia suuremmista vesivoiman tuotantomääristä. Energian tuotanto ja hankinta EPV:n tehtävänä on hankkia sähköä mahdollisimman edullisesti ja toimittaa se edelleen osakkailleen omakustannushintaan. Pääosin yhtiön sähkönhankinta perustuu osuuksiin tuotantoyhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj, Vaskiluodon Voima Oy, Pohjolan Voima Oy ja Rapid Power Oy sekä uusimpana Tornion 12

13 Voima Oy. Vuonna 2008 EPV hankki sähköä osakkuusyrityksistään 3417 (edellisenä vuonna 3845) GWh. Tämän lisäksi ostettiin markkinoilta sähköä osakkaiden tarpeisiin 644 (512) GWh. EPV:n sähkönhankinta vuodelle 2008 oli siten yhteensä 4061 (4357) GWh. Se vastasi määrältään noin 4,7 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Yhtiö on merkittävä lämmöntoimittaja. Tuotantoyhtiöiden Vaskiluodon Voiman ja Tornion Voiman voimalaitokset tuottavat valtaosan Seinäjoen, Vaasan ja Tornion kaupunkien tarvitsemasta kaukolämpöenergiasta. Vuonna 2008 voimalaitosten lämmöntoimitus oli yhteensä 1222 GWh. Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitoksen molemmat yksiköt toimivat koko vuoden luotettavasti ja tehokkaasti. Olkiluoto 1 -laitoksen käyttökertoimeksi tuli 93,7 % ja Olkiluoto 2 -laitoksen vastaavasti 96,9 %. Olkiluoto 2:n tuotanto oli sen historian suurin. Olkiluodon laitokset tuottivat vuonna 2008 EPV:lle ydinvoimasähköä yhteensä 1202 (1204) GWh. Meri-Porin kivihiilivoimalaitos oli alkuvuoden ajan pois tuotannosta alhaisen markkinahinnan vuoksi. Meri-Porin voimalaitos tuotti vuonna 2008 EPV:lle sähköä 64 (129) GWh. Vaskiluodon Voima Oy Vaskiluodon Voiman laitoksilla tuotettiin sähköä ja kaukolämpöä normaalivuo sien tapaan. Kivihiilikäyttöinen Vaasan Vaskiluoto 2 -voimalaitos (VL2) toimi luotettavasti vailla merkittäviä tuotantokatkoja ollen verkossa vuoden aikana 7622 tuntia. Laitoksen vuosihuollossa normaalien huoltotöiden ja tarkastusten lisäksi uusittiin kattilan primääritulistin sekä generaattorin jännitesäätäjä. Vaskiluoto 2 tuotti vuonna 2008 EPV:lle sähköä 544 (714) GWh sekä Vaasan Sähkölle kaukolämpöä 612 (610) GWh. Myös bio- ja turvepolttoainekäyttöisen Seinäjoen voimalaitoksen (SEVO) käytettävyys säilyi aiempien vuosien tapaan hyvällä tasolla. Kesän vuosihuollossa tehtiin perinteiset kattilamuurausten ja -putkistojen eroosiokorjaukset. Sateisen kesän takia energiaturpeen tarjonta ei riittänyt kattamaan voimalaitoksen tarvetta, jonka vuoksi laitoksen tuotantoa jouduttiin syyskaudella merkittävästi rajoittamaan. Vuoden aikana voimalaitos oli verkossa 7946 tuntia ja sillä tuotettiin EPV:lle sähköä 346 (448) GWh. Lisäksi laitos tuotti Seinäjoen Energialle kaukolämpöä yhteensä 363 (347) GWh. Tornion Voima Oy Torniossa olevan Outokummun terästehtaan alueella toimiva lämpöä ja sähköä tuottava Tornion Voiman (TOVO) moni- EPV:n sähkönhankinnan jakauma polttoaineittain Vesivoima 18,4 % Ydinvoima 29,6 % Kivihiili 22,3 % Turve, puu 13,5 % Maakaasu 0,2 % Öljy 0,0 % Tuulivoima 0,1 % Markkinasähkö 15,9 % 100,0 % Sähkönhankinnan jakauma: EPV Vesivoima 18,4 % Ydinvoima 29,6 % Lauhdutus 5,7 % Yhteistuotanto CHP 30,4 % Tuulivoima 0,1 % Markkinasähkö 15,9 % 100,0 % Sähkönhankinnan jakauma: Suomi Vesivoima 19,4 % Ydinvoima 25,4 % Lauhdutus 9,4 % Yhteistuotanto CHP 30,8 % Tuulivoima 0,3 % Nettotuonti 14,7 % 100,0 % 13

14 EPV:n sähkönhankinta v [GWh] Vaskiluoto 2:n tuotanto EPV:lle [GWh] Seinäjoen voimalaitoksen tuotanto EPV:lle [GWh] polttoainevoimalaitos tuotti vuoden 2008 aikana EPV:lle sähköä 127 GWh ja lämpöenergiaa 247 GWh. Laitoksen takuukokeet suoritettiin kesäkuussa. Tulosten mukaan takuut täyttyivät vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voimalaitoksen vuosihuolto ajoittui syyskuuhun. Vuosihuollon tärkein yksittäinen työ liittyi kattilan minimiajo-ominaisuuksien parantamiseen. Vuosihuolto onnistui suunnitelmien mukaisesti. Lokakuun alussa yhtiö sopi Fortumin kanssa Tornio-Haaparanta -alueen kaukolämpöliiketoimintojen siirtymisestä Tornion Voimalle. Samassa yhteydessä Fortum luopui 25 MW Pirkkiön lämpölaitoksen omistuksesta. Vuoden 2009 alkupuolella alkavaa kaukolämmöntoimitusta varten Tornion Voima rakensi uuden noin kuusi kilometriä pitkän kaukolämmön siirtoputken voimalaitokselta Tornion Energian kaukolämpöverkkoon. Pohjolan Voima Oy Vesivoimantuotanto toteutui ennätysmäisesti 29,2 % yli normaalivuoden tason. Vesivoimalla tuotettiin EPV:lle sähköä 113 (92 GWh). Hiililauhdesähköä tuotettiin PVO:n voimalaitososuuksilla edellisvuotta merkittävästi vähemmän. PVO:n länsirannikon hiililauhdelaitokset olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla yksittäisiä lyhytaikaisia tuotantojaksoja lukuun ottamatta poissa tuotannosta. Kaasulauhdesähkön määrä oli edellisvuotta pienempi. PVO:n lämpövoimalaitososuuksilla tuotettiin vuoden aikana EPV:lle sähköä yhteensä 384 (608) GWh. Rapid Power Oy Norjalainen vesivoima oli nyt neljättä vuotta sähkönhankintalähteenä EPV:n osakkaiden hyödynnettävänä osakkuusyhtiö Rapid Powerin kautta, josta EPV omistaa 50 %. Kyseessä on norjalaiseen Ranan vesivoimalaitokseen liittyvä 15-vuotinen sähkönhankintasopimus. Vuoden 2008 osalta Rapid Powerin vesivoiman valuma-alueen tulovirtaama oli noin 20 % normaalitilannetta alhaisempi. Rapid Powerin vesivoiman kumulatiivinen tuotanto vuonna 2008 ylsi kuitenkin lähes normaalivuoden lukemiin. Vuonna 2008 EPV:n sähkönhankinnasta oli norjalaista vesivoimaa 634 (648) GWh. Sähkön ympäristölaatu EPV:n sähkönhankinta perustuu monipuoliseen tuotantosalkkuun, jonka pääpaino on päästöttömissä energiantuotantomuodoissa. Vuonna 2008 yhtiön hankkiman sähkön keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 302,0 g CO 2 /kwh e. Tuotanto-osuuksilla hankitun sähköenergian keskimääräinen rikkidioksidipäästö oli 258,2 mg/kwh e, typenoksidipäästö 389,8 mg/kwh e ja hiukkaspäästö 11,7 mg/kwh e. EPV:n osakkaille toimitetun sähkön tuottamisessa käytettiin ydinpolttoainetta keskimäärin 1,0 mg/kwh e. 14

15 Vesi Rapid Vesi PVO Ydinvoimatuotanto EPV:lle [GWh] Vesivoimantuotanto EPV:lle [GWh] Muu lämpövoimatuotanto EPV:lle [GWh] Energiaselvitys EPV hankkii tasepalveluun ja energiaselvitykseen liittyvät palvelut pääosin PVO- Poolilta ja Empower Oy:ltä. EPV:n oma henkilökunta tuottaa tarvittavat raportointi- ja energialaskutuspalvelut. Pohjoismaisen taseharmonisoinnin seurauksena toteutetut tasehallinnan ja energiaselvityksen muutokset otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta lukien. Vuoden aikana käynnistettiin EPV:n tasehallinnan, energiaselvityksen ja ra Muu hankinta EPV:lle [GWh] *) vuoden 2007 arvo EPV 2008 Helsingin Energia *) Kuopion Energia *) Oulun Sähkönmyynti *) E.ON Group *) RWE *) Sähköenergian CO 2 -ominaispäästöjen vertailu [g/kwh] portoinnin sekä näihin liittyvän palvelu- ja järjestelmäarkkitehtuurin kehittämis projekti Vaskiluodon Voiman ja Tornion Voiman lämmöntuotanto yhteensä [GWh] 15

16 Verkkoliiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on eriyttänyt energian tuotannon ja verkkoliiketoiminnan. Verkkoliiketoiminnasta vastaa konsernin tytäryhtiö Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy (EPA). EPA:n hallinnassa on pääosin EPV:ltä vuokrattu siirtoverkko, jolla EPA harjoittaa verkkolupansa mukaisesti verkkoliiketoimintaa neljättätoista vuotta sähkömarkkinalain mukaisena verkkoyhtiönä. EPA:n siirtoverkossa on 633 km 110 kv:n voimajohtoa, 7 sähköasemaa sekä useita erotinasemia noin km 2 laajuisella toiminta-alueella. Siirtoverkkoa käytetään, ylläpidetään ja kehitetään pitkäjänteisesti huomioiden asiakkaiden ja ympäristön vaatimukset sekä ennakoiden tulevaisuuden tarpeet. Verkon käyttö- ja kunnossapitotyöt ostetaan palveluna luotettavilta ja tunnetuilta toimijoilta. Sähkön kulutus jatkoi kasvua Yhtiön hallinnassa olevan siirtoverkon kautta välitetyn energian kulutus oli toimintavuoden aikana 2940 (2914) GWh, joka on 0,9 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Sähkönsiirron tuntikeskitehon kulutushuippu jäi 553 MWh/h, joka on noin 9 % edellisvuoden huippua alhaisempi. Tämä johtui lämpimästä talvesta, josta puuttuivat useampien päivien kylmät jaksot. Huolimatta sähkön siirron kasvusta verkostohäiriöt ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Tämä on saavutettu huolellisella keskeytyssuunnittelulla, verkoston kuormituksen seurannalla ja oikein kohdistetuilla siirtoverkon investoinneilla. Tapahtumat siirtoverkossa Energiamarkkinavirasto on vahvistanut verkkoliiketoiminnan sallitut tuottolaskelmat valvontakaudelle Sen mukaan EPA:n sallittu tuotto oli selvästi alituoton puolella. Merkittävimmät häiriöt kohdistuivat Seinäjoen voimalaitokseen, jonka tuotanto keskeytyi verkkotapahtuman vuoksi kolme kertaa. Ohimenevät, relesuojauksen hoitamat tuntemattomat häiriöt lisääntyivät myös jonkin verran edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena häiriöt jäivät kuitenkin pidempiaikaisen keskiarvon alapuolelle. Närpiö-Petolahti 110 kv -voimajohdon ensimmäinen vaihe Närpiöstä Ylimarkkuun valmistui ja otettiin käyttöön. Viimeisen osuuden työt alkoivat tämän jälkeen suunnitelmien mukaisesti. Kokonaisurakan on tarkoitus valmistua aikataulun mukaisesti 2009 helmikuun loppuun mennessä. Vaasan maisemapylväs valmistui viimeistelytöineen ja vanha pylväs purettiin. LED-valaisimilla toteutettu pylvään valaistus otettiin käyttöön jouluksi. Maisemapylvään nimeämisestä järjestettiin kilpailu. Nimiehdotuksia saatiin runsaasti ja nimeksi valittiin Illuusio. Alavus-Taivalmaan voimajohtoa peruskorjattiin vaihtamalla matalia pylväitä noin 20 kpl sekä parantamalla maa doitusverkkoa ja tikkaverkotuksia. Vaskiluoto-Tuovila 1 -johdolle vaihdettiin johtavat ukkosköydet välille Purola-Tuovila vaarajännitteiden määräysten mukaisen tason saavuttamiseksi. Lapuan sähköaseman rele- ja kaukokäyttölaitteiden uusinta tehtiin loppuun ja Sänkiahon sähköaseman relesuojauksen uusinta aloitettiin. Vaskiluotoon asennettiin häiriötallennin. Vähäkyrö- Höysälä - johdon esisuunnittelu valmistui ja valtion euvostolta saatiin lunas T Alueen kulutus Alueen tuotanto H M H T K H E S L M J Sähkön siirto EPA:n verkossa 2008 [GWh] 16

17 tuslupa. Projekti on edennyt sen jälkeen suunnitellusti tarjouspyyntövaiheeseen. Kristiina-Närpiö -johdon esisuunnittelu aloitettiin keväällä. Vanhojen johtokatujen lunastukset etenivät ja kahden johtoosan kohdalla ne saatiin päätökseen. Verkkosopimukset ja kehitys Eltel Networks Oy:n kanssa tehtiin jatkosopimus vuodelle 2009 voimajohtojen kunnossapidosta. Vastaavanlainen jatkosopimus allekirjoitettiin myös Empower Oy:n kanssa sähköasemakunnossapidosta vuodelle Lisäksi Empower Oy:n kanssa tehtiin palvelusopimus EPA:n verkon suojareleiden asettelupalvelun ja ylläpidon hoitamisesta. Tällä sopimuksella varmistetaan verkon suojauksen ajantasainen dokumentointi ja asettelujen saatavuus kaikissa tilanteissa. Verkkoliiketoimintaa on kehitetty yhdessä Empowerin asiantuntijoiden kanssa. Kehitysprojekti jakautui kolmeen osaan: verkoston teknisen nykytilan kartoitus, verkon suojauksen ja siirtokyvyn selvitys sekä näiden perusteella tehtävä yhteenveto toimintaan liittyvien riskien tunnistamiseksi. Saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä selkeät ohjeet ja varautumissuunnitelmat puutteiden minimoimiseksi. Verkkoliiketoiminnan näkymät Verkkoliiketoiminta on suurien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä, sillä toiminta-alueelle on suunnitteilla useita mittavia tuulivoimapuistoja. Tuulivoimaenergian liittäminen nykyiseen siirtoverkkoon on huomioitava verkon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska sillä on merkittäviä vaikutuksia sähkönsiirtoon tehon jakautuessa uudella tavalla verkon eri osissa. Pohjanmaalla kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj parantaa sähkön siirtoyhteyksiä ja käyttövarmuutta alueellamme, kun se aloittaa uuden 400 kv voimajohdon rakentamisen Seinäjoelta Tuovilaan. Verkkoliiketoiminnan kohtuullisen hinnoittelun valvonta osoittaa, että olemme tarjonneet asiakkaillemme edullista ja laadukasta sähkön siirtopalvelua. Samalla kustannustehokkaalla mutta laadukkaalla toimintamallilla tulemme jatkamaan verkkoliiketoimintaamme jatkossakin , ,5 10,0 7,5 5,0 2,5 1,5 1,0 0, Tuntikeskitehon huipun kehitys EPA:n verkossa [MWh/h] EPA:n liikevaihto [M ] EPA:n liikevoitto [M ] 17

18 Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa Kuluneena vuonna ilmastonmuutoksen hillintään ja hiilidioksidipäästöjen sääntelyyn liittyvä lainsäädännöllinen viitekehys selkeytyi olennaisesti. Tammikuussa julkaistiin EU-komission energiapaketti, joka linjasi merkittävät tavoitteet CO 2 -päästöjen vähentämiselle, uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle sekä energiatehokkuuden parantamiselle. Kaikki nämä tavoitteet palvelevat keskeisimmin samaa päämäärää: ilmastonmuutoksen hillintää. Marraskuussa puolestaan Suomen valtioneuvosto hyväksyi kansallisen hyvin kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian, jossa linjataan ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja visiona aina vuoteen 2050 asti. Kansalliselle tasolle viety strategiatyö osoittaa selvästi, että todella merkittävät toimenpiteet ovat ehdoton edellytys asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Tämä tulee edellyttämään energiasektorilta tulevina vuosina ja vuosikymmeninä koko kansantalouden mittakaavassa erittäin huomattavia investointeja. Kansallisen tason strategiatyön ohessa vietiin vuonna 2008 läpi yhtiön hallituksen strategiaprosessi, jonka painopisteenä olivat eri energiantuotantomuodot ja niiden asema EPV:n tuotantosalkussa nyt ja tulevaisuudessa. Prosessin keskeisenä lopputuloksena linjattiin EPV:n tavoitteeksi päästöttömän tuotannon lisääminen. EPV pyrkiikin määrätietoisesti ja aktiivisesti kehittämään tuotantosalkkuaan yhä vähäpäästöisempään suuntaan toimilla, jotka tukevat kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Tärkeimmät keinot EPV:ssä ovat: ydinvoiman lisärakentaminen mittava tuulivoimaohjelma kansainvälisiin ilmastosopimuksiin liittyvien joustomekanismien hyödyntäminen päästöjä vähentäviin hankkeisiin osallistumalla bioenergian käytön lisääminen sekä olemassa olevilla voimalaitoksilla että uusien, korkean energiatehokkaiden bioenergiahankkeiden toteuttaminen. Merkittävin tapa vähentää hiilidioksipäästöjä ja kasvattaa Suomen sähköomavaraisuutta on ydinvoiman lisärakentaminen Ydinvoima on hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeisessä asemassa myös Suomessa. EPV on mukana TVO:n ydinvoimahankkeissa. TVO rakentaa tällä hetkellä Eurajoen Olkiluotoon OL3 ydinvoimalaitosta ja on jättänyt periaatepäätöshakemuksen OL4 ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi. Ydinvoimalaitosyksiköt tarvitaan täyttämään suuri osa maahamme syntyvästä sähkön tuotannon vajeesta päästöttömällä ja kilpailukykyisellä sähkön tuotannolla. Ydinvoima vähentää myös huomattavasti Suomen riippuvuutta sähköntuonnista. Lisäydinvoiman avulla varmistetaan elinkeinoelämän ja yksittäisten kuluttajien sähkön saatavuus. TVO:lla on kolmen vuosikymmenen osaaminen ja vankat näytöt ydinvoiman turvallisesta rakentamisesta ja käytöstä. Tuulivoima on suuri mahdollisuus Tuulivoima on vastaavasti uusiutuvien energioiden lisäämisessä keskeisessä asemassa myös Suomessa. Tuulivoiman etuna on sen täysin uusiutuva luonne ja ekologinen kestävyys. Tuulivoiman merkittävyyttä korostaa, että se ydinvoiman ohella mahdollistaa myös suuret tuotantovolyymit. Tämä puolestaan on edellytys mittaviin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tuulivoiman tulevaisuuden näkymät ovat suotuisat. Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoiman kokonaisteho nykyisestä 143 MW:n tasosta noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Tämä vaatii toteutuakseen toimivan tukijärjestelmän, jonka valtiovalta pyrkii saattamaan toimintaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Sitä myöten myös hankkeiden toteutus voidaan käynnistää nopealla aikataululla. Vuonna 2007 perustetut kaksi tuulivoimayhtiötä saivat jatkoa, kun kesäkuussa 2008 perustettiin yhdessä Helsingin Energian kanssa Suomen Merituuli Oy, josta EPV:n omistusosuus on 50 %. Suomen Merituuli Oy:n tavoitteena on rakentaa Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikoille 18

19 EPV Tuulivoima Oy Rajakiiri Oy Suomen Merituuli Oy EPV:llä on tuulivoimayhtiöiden kautta käynnissä maa- ja merituulivoimahankkeita. merituulipuistoja. Yhtiö on tehnyt Metsähallituksen kanssa varaussopimuksen ensimmäisistä kahdesta merialueesta tuulivoimapuistojen rakentamista varten. Toinen alueista sijaitsee Pohjanlahden Siipyyssä Kristiinankaupungin ja Porin välisellä merialueella ja toinen Suomenlahdella Inkoossa. Varattujen alueiden yhteispinta-ala on noin 50 neliökilometriä ja niihin voidaan rakentaa yhteensä noin 500 megawattia (MW) tuulivoimaa. Nyt varattujen alueiden lisäksi yhtiö hakee aktiivisesti lisää tuulivoiman tuotantoon soveltuvia merialueita. EPV:n tuulivoimaohjelma on vuoden 2008 aikana muotoutunut erittäin mittavaksi hankesalkuksi, joka sisältää useita hankkeita maa- ja merialueilla. Suurin osa hankkeista on vielä alkuvaiheessa; hankkeisiin liittyvä kaavoitus ja luvitus vie paljon aikaa. Päästöjen vähentäminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa Keskeistä päästöjen vähentämisessä ovat monipuoliset energiaratkaisut. Yhtä ainoata ratkaisua ei ole olemassa. Ydin- ja tuulivoimarakentamisen lisäksi tarvitaan muita vaihtoehtoisia energiatuotantotapoja. Suomessa on bioenergian hyödyntämisessä pitkät perinteet ja korkeatasoinen osaaminen. Bioenergian hyödyntäminen ja energiatehokkuus voidaan yhdistää käyttämällä biomassapolttoaineet yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Esimerkiksi Tornion Voiman voimalaitos ja osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitos voivat käyttää biomassaa huomattavia määriä tehokkaasti. Bioenergian ja energia tehokkaan yhteistuotannon hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin bio energian saatavuus ja yhteistuotantoon soveltuvien lämpökuormien määrä. Päästövähenemien hankinta on tärkeä lisäkeino vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä tehostamalla energiantuotantoa sellaisissa maissa, joissa tehokkuus ei ole vielä yhtä korkealla tasolla kuin Suomessa. EPV seuraa myös hiilidioksidin talteenottoteknologiaa. EPV on mukana PVO:n ja TVO:n osakkaana Meri- Porin voimalaitoksessa toteutetussa laajassa hiilidioksidin talteenottoon liittyvässä kehityshankkeessa. 19

20 HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA Rami Vuola HALLINTO JA TALOUS Markku Källström Budjetointi Rahoitus Kirjanpito Maksuliikenne Tilinpäätös Riskienhallinta Viestintä VERKKOLIIKETOIMINTA Jukka Rajala LÄMPÖVOIMA Mauri Blomberg PÄÄSTÖTÖN TUOTANTO Frans Liski STRATEGINEN KEHITYS Tomi Mäkipelto Käyttö ja kunnossapito Lämpövoima Ydinvoima Liiketoimintakaupat Verkkosopimukset Käynnissäpito Tuulivoima Arvonmääritys Asiakkuuksien hoito Verkkoinvestoinnit Tariffisuunnittelu Raportit ja laskutus Verkostotekniikka Ilmasto- ja ympäristöasiat Polttoaineet Päästökauppa Sähkön hankinta Energiaselvitys ja laskutus Vesivoima Hankesuunnittelu Projektit Teknologia Yrityssuunnittelu Tietohallinto Osakassuhteet Edunvalvonta Viestinnän strategiat 20