KEHITTÄMISKERTOMUS SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI KOULU: NILSBYN KOULU KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI KOULU: NILSBYN KOULU KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. HENKILÖSTÖ Pätevä ja osaava henkilöstö Henkilöstön verkostoituminen ja yhteistyö 2. TALOUDELLISET RESURSSIT Koulun taloudelliset resurssit 3. ARVIOINTI Arviointikohteet Koulun toiminnan/vuosisuunnitelman arviointi suoritetaan kaksi kertaa lukuvuodessa. -Lukukausien lopussa arvioidaan erityisesti toimintaa tämän lukuvuoden painopiste-/kehittämisalueilla (tapakasvatus ja monipuolisen lukutaidon kehittäminen). Arviointiin osallistuu koko henkilökunta. Käytetään arviointilomaketta ja reflektointikeskusteluja Arviointi toteutettiin pitkin lukuvuotta reflektiokeskusteluissa. 4. OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT Opetuksen kehittäminen 1. Tapakasvatus Hyvät tavat ovat Nilsbyn koulussa ensisijaisesti toisen ihmisen huomaamista sekä ystävällisyyden, kohteliaisuuden ja avuliaisuuden osoittamista. Tavoitteen toteutuminen edellyttää empaattista, myötäelävää ja toista ihmistä kunnioittavaa käyttäytymistä. Se on samalla myös erilaisten kulttuurien ja yleensä erilaisuuden kunnioittamista. Hyvien tapojen ulkoisia

2 ilmenemismuotoja ovat erilaiset käyttäytymissäännöt, -tavat ja rituaalit, joiden harjoittelu on osa jokapäiväistä koulutyötä. Toiminnan kuvaus Tapakasvatus on jokapäiväistä harjoittelua, tilanteisiin puuttumista ja tahdikasta oppilaiden ohjaamista, johon osallistuu koko henkilökunta. Myös yhteisten pelinsääntöjen laatiminen kotien kanssa on osa koulun tapakasvatustyötä. Lukuvuoden aikana kootaan koulun käytänteet mahdollisine päivityksineen laajemmaksi tapakasvatusohjelmaksi. Tapakasvatusta pidettiin koulutyön keskiössä päivittäin edellisvuosien tapaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin tervehtimiseen ja koulukiusaamisen ehkäisyyn (KIVa-koulu ohjelman mukaan). Lukuvuoden aikana järjestettiin kaksi Kultainen lusikka -kisaa, joiden tavoitteena oli hyvien ruokailutapojen juurruttaminen ja vahvistaminen. Koulumme oppilaat saivat hyvää palautetta vierailijoilta erityisesti tervehtimisen ja yhteisissä tilaisuuksissa käyttäytymisen osalta. 2. Monipuolisen lukutaidon kehittäminen Motto: "Sen haluan kertoa, että koulukäynti ja lukutaidon omaaminen ovat todella tärkeitä asioita. Toivon, että olette koulussa ja koko elämässänne ahkeria ja uteliaita. Nauttikaa kirjallisuudesta ja lukemastanne. Kannattaa muistaa myös levätä tarpeeksi sekä liikkua ja leikkiä." (Ote presidentti Sauli Niinistön sähköpostiviestistä koulullemme ) Jatkamme viime lukuvuonna aloittamaamme kehittämishanketta "Koko kylä kasvattaa - LUKEMAAN". Hankkeessa on kysymys pitemmän aikavälin työskentelystä, jossa keskitytään perinteisen lukuharrastuksen synnyttämiseen ja tukemiseen sekä opiskelulukemisen taitojen monipuoliseen harjoitteluun. Tämä on osa monilukutaitojen laaja-alaista kehittämistä. Toiminnan kuvaus Opettajat ovat luokkakohtaisten suunnitelmien mukaan panostaneet oppilaiden lukutaidon eri osa-alueiden kehittämiseen. Toisaalla on innostettu harrastelukemiseen ja toisaalla on kehitetty opiskelulukemisen taitoja. Koko koulussa oli kaikilla luokilla yksi yhteinen hiljaisen lukemisen tunti koko lukuvuoden. Se oli perjantain ensimmäinen tunti, joka aikana oppilaat lukivat itse valitsemiaan teoksia. Ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaat (kummioppilaat) lukivat toisinaan yhdessä. Kaupunginkirjastolta on hankittu uutta luettavaa keskimäärin kahden kuukauden välein. Koulun kirjastossa on järjestetty kirjanäyttelyitä. Maaliskuussa toteutettiin kolmen viikon mittainen "Ennätysjahti". Tällöin kaikissa luokissa laskettiin yhteen oppilaiden lukemien kirjojen sivumäärät ja

3 -Innostamme oppilaita ja myös kotiväkeä lukemisharrastuksen pariin. -Kehitämme monipuolista lukutaitoa (sekä oppimis- että harrastelukeminen). Työskentelyssä käytetään erilaisia menetelmiä riippuen luokka-asteesta ja oppilaiden kehitystasosta. -Laajemmin: tavoiteena aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. -Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsiminen -Kodin ja koulun yhteistyön monipuolistaminen ne merkittiin yhteiseen sivumittariin. Hankkeen loputtua järjestettiin lukujuhlat koko koulun väelle. Rehtorin kuukausikirjeissä on innostettu vanhempia saattelemaan lapsiaan lukuharrastuksen pariin. 5. FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Tilojen ja välineiden turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus, terveellisyys ja ergonomia Opetustilojen turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus Koulun lähiympäristön turvallisuus Fredrika-Sali Koulusta puuttuu liikuntasali ja kunnollinen kokoontumistila. Liikunnan opetussuunnitelman noudattaminen on hankalaa. Tavoitteena on saada salin suunnittelumääräraha säilymään kaupungin taloussuunnitelmissa ja että salin rakentaminen voitaisiin aloittaa lähivuosina. Salisuunnitelmat ovat hankaloituneet johtuen kaupungin taloudellisista näkymistä. Toisaalla koulutoimen ykköshankkeeksi on nostettu Koivuhaan koulun laajennus. Toiminnan kuvaus Fredrika -salihanketta ei aiota haudata Pohjois-Paraisilla. Hankkeen vaiheita voi seurata Fredrika-salin kotisivuilta. Vuonna 2009 perustettiin hanketta eteenpäin viemään Pro-Fredrika-työryhmä. Tavoitteena on työryhmän aktivointi hiljaisemman kauden jälkeen. Tuloksiltaan hyvin laiha vuosi.

4 6. OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Turvallisuussuunnitelma ja järjestyssäännöt 1. Pikkukoulun ilmanvaihtokoneiden uusiminen Pikkukoulun tiloissa työskentelee päivisin yksi koulun luokista ja päiväkerho. Lisäksi siellä pidetään musiikki- ja tekstiilityön tunnit. Ilmanvaihto on kaikissa kolmessa huonetilassa todettu puutteelliseksi. Vanhojen ilmanvaihtokoneiden kapasiteetti ei riitä. Tämän on myös terveystarkastaja todennut kevään 2013 tarkastuksen yhteydessä. Pikkukoululle rakennettiin keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä keväällä Ilmanlaatu parani merkittävästi. Keväällä 2013 osa iltapäiväkerhon ohjaajista kertoi monitahoisista terveysongelmista, jotka ovat tyypillisiä huonoissa sisäilmaolosuhteissa. Asiasta on laadittu tarkempi selvitys ja toimitettu työtervyshuoltoon, koulutoimeen ja tilalaitokselle. 2. Pikkukoulun liittäminen keskusradioverkkoon Hätätilanteissa pikkukouluun ei saada nopeaa yhteyttä eivätkä sinne kuulu koulupäivän aikana keskusradiolla annettavat toimintaohjeet ja infot. Keskusradion kuuluvuus ei vielä ulotu pikkukoululle. Asiaan palataan lukuvuoden aikana. Toiminnan kuvaus (kohdat 1-2) Koulutoimen ja tilalaitoksen kanssa jatketaan neuvotteluja puutteiden korjaamiseksi. 3. Turvallisuussuunnitelmat

5 Koululle on päivitetty alkusyksyn aikana suunnitelma - ja ohjekokonaisuus Lex Nilsby. Se sisältää kaikki turvallisen ja sujuvan koulutyön keskeiset aineistot. Turvallisuuteen liittyvät materiaalit on päivitetty/päivitetään syyslukukauden aikana. Kriisisuunnitelman sisältö päivitetään ja tullaan käsittelemään erityisen tarkasti. Henkilökuntaa perehdytetään ammattitaitoiseen toimintaan kriisitilanteissa. Kahtena VESO-koulutuspäivänä käsiteltiin ja päivitettiin koulun turvallisuusmateriaaleja. Kevättalvella päivitettiin koulun pelastussuunnitelma yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Hanketta veti koulun turvallisuusvastaava Liisa Perttula. Poistumisharjoitus järjestettiin toukokuussa. 9. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun yhteistyön pohjana käytetään ns. "Nilsbyn koulun kymmensormijärjestelmää", joka on yhteistyön runkomalli. Tänä vuonna ovat kohteina erityisesti seuraavat toiminnan alueet: Tavoite 1: Luokkakohtaisista yhteistyön muodoista sopiminen opettajan ja vanhempien välillä. Tehokas tiedonkulku kodin ja koulun välillä Tavoite 1 toteutui. -Laaditaan kaikissa luokissa luokkakohtaiset yhteistyösuunnitelmat syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa -Kaikissa luokissa tehdään viikkosuunnitelmat, joissa kuvataan seuraavan työviikon keskeiset toimet -Koulun kotisivujen lukuvuosiblogin kehittäminen siten, että se kertoo koulun arjesta entistä monipuolisemmin Tavoite 2: -Koulun opetustyön käytännön toteutuksen esittely vanhemmille entistä konkreettisemmin Tavoite 2. toteutui. -Järjestetään kaksi avointen ovien päivää

6 lukuvuoden aikana ( ja ) Tavoite 3: Yhteistyön kehittäminen Koti- ja kouluyhdistyksen kanssa -Monipuolistetaan yhdistyksen tarjoamaa kerhovalikoimaa Tavoite 3 toteutui. Koti- ja kouluyhdistyksen piiristä lähtenyt tiedekerhotoiminta poiki huikean yhteistyöhankkeen Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke tunnetaan nimellä Pikkuinsinöörit, ja se sai Teknologiateollisuuden 100-vuotisrahastolta euron kehittämisavustuksen kaksivuotisen työskentelyyn. Hankkeen tavoitteena on konkreettisesti tuoda tiedekasvatuksen perusperiaatteita alakoululaisten saataville Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen ammattitaitoa hyödyntäen. Pikkuinsinöörit - hankkeen tavoitteena on myös tehdä tiede ja teknologia näkyväksi opetussuunnitelmatyössä ja perusopetuksen toteuttamisessa, valmentaa opettajia aiheeseen ja juurruttaa tiede-ja teknologiakasvatus näkyvämmin osaksi koulujen arkipäivää. Vapaaehtoisvoimin aloitettu tiedekerhokokeilu osoittautui suosituksi harrastetoiminnaksi etenkin sellaisilla lapsilla, jotka eivät välttämättä perinteisiä harrastuksista löydä omaansa. Nilsbyn koululla

7 Martti Hyvärinen rehtori