Talousarvio Kouvolan kaupungin. & Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2014 Kouvolan kaupungin & Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuusto

2 Kouvolan kaupunki Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Kouvolan toimintaympäristö Taloudelliset lähtökohdat Henkilöstötarkastelu Strategiatarkastelu Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Käyttötalousosa Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain Toiminnanohjaus Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Kohderahoitteiset tehtävät Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Liikelaitokset Liikelaitos Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Konserniyhteisöt Liitteet Koonti Konsernipalvelut, talous ja rahoitus

3 Yleiset lähtökohdat 1 Kaupunginjohtajan katsaus Euroopan ja koko maailmantalouden heikko tilanne näyttää edelleen jatkuvan. Tämä on johtanut siihen, että seudun vientiteollisuuden vaikeudet ovat jatkuneet ja verotulokertymän sekä työllisyyden kehitys on heikkoa. Talouden näkymät ovat myös Kouvolan kaupungin osalta erittäin vaikeat. Tuloperusteiden eli verotulojen ja valtionosuuksien kehittyminen ei ole riittävä rahoittamaan nykyistä palvelurakennetta ja henkilöstömäärää. Tulojen heikko kehittyminen johtuu väestön muutoksesta ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamista suorista ja välillisistä työpaikkamenetyksistä. Teollisuuden rakennemuutoksen työpaikkamenetykset ovat olleet vuodesta 2004 vuoteen 2012 mennessä yli työpaikkaa, mutta teollisuuden ja palvelualojen uudet työpaikat ovat osittain korvanneet tätä. Kouvolan työttömyysaste on valtakunnallista keskitasoa heikompi ja se on noussut vuoden 2008 noin 9,4 prosentista vuoden 2013 syksyllä 12,5 prosenttiin. Negatiivisen työpaikkakehityksen takia työmarkkinoille tulevan nuoren aktiiviväestön poismuutto on lisääntynyt. Väestötappio on ollut vuodesta 2005 lähtien noin 375 henkilöä/vuosi. Kaupungin palveluja käyttävien asukkaiden määrä on laskenut ja asukasmäärän mukaan maksettavat valtionosuudet ovat vähentyneet. Valtakunnan hallitus hyväksyi kauan odotetun rakennepaketin syyskuun alussa. Paketin sisältö on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toteuttamiseen liittyy monia haasteita erityisesti poliittisia. Saavutetuista eduista luopuminen ei ole koskaan helppoa. Nykytilanteessa tarvitaan nopeita ratkaisuja, mutta poliittisten päätösten aikaansaaminen vaatii usein vuosien valmistelun. Kuntien osuus julkisen talouden kestävyysvajeen sulattamisesta on kaksi miljardia euroa. Toinen puolikas koostuu kunnille säädettyjen tehtävien karsimisesta, toinen kuntien omista toimista. Vuosien 2012 ja 2013 hallituksen kehysriihien päätösten vaikutukset Kouvolan kaupungille merkitsevät kumulatiivisesti vuonna 2017 noin kahden kunnallisveroprosentin tuottomenetyksiä. Hallituksen konkreettista esitystä karsittavista velvoitteista odotetaan vielä vuoden 2013 aikana. Kuntien omalla vastuulla olevan miljardin kokoaminen ei sekään onnistu juustohöylää käyttämällä tai maanmyyntiä tehostamalla. Veroprosentin korottaminen on noussut monissa kunnissa keskusteluun. Pitemmällä aikavälillä tämä ei ole kestävä tie. Palveluja on pakko karsia ja palvelutasoa leikata. Kuntien kustannuksista yli 60 prosenttia koostuu palkoista. Tarvittavia säästöjä ei saavuteta ilman organisaatio-, palvelu- ja henkilöstörakenteiden uudistamista. Kouvolan kaupungin taloudellinen kestävyysvaje (menojen ja tulojen epätasapaino) suunnittelukaudella on merkittävä, karkeasti arvioiden n. 20 milj. euron vuositasolla, jotta alijäämät saadaan katettua sekä poistoista ja lainanlyhennyksistä voidaan selviytyä. Kestävyysvajetta lisää vuodelta 2013 kertyvä alijäämä. Kouvolan kaupungin taseen alijäämän kasvaessa, kaupunki joutuu laatimaan talouden tasapainottamisohjelman Kuntalain 65 :n perusteella. Kuntalain uudistaminen tuonee osaltaan uusia vaatimuksia talouden tasapainottamiseen. Erillinen tasapainottamisohjelma tullaan hyväksymään kuluvan syksyn aikana. Siinä esitetyt toimenpiteet sisältyvät talousarvioesitykseen. Tasapainottamisohjelma ei kuitenkaan ole täydellinen ja sen päivitys on keväällä 2014 ajankohtainen. Ohjelma päivitetään, kun on selvillä kaupunginhallituksen käynnistämien yhteistoimintamenettelyjen lopputulos mm. henkilöstövähennysten osalta. Myös palveluverkkoa koskevat muutokset tulee sisällyttää ohjelmaan. Talousarvioesitys perustuu nykyisiin veroprosentteihin. Vuosikate kattaa vain 28,1 prosenttia poistoista ja investoinnit katetaan pääosin lainoituksella. Arvioitu lainamäärä vuoden 2014 lopussa on euroa/asukas, joka jää vielä selvästi kuntien keskimääräisen tason alapuolelle. Toimintakatteen esitetään kasvavan 1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarvioesitys toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa ja siitä johdettuja tavoitteita Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Sen mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Strategiassa painotetaan neljää keskeistä päämäärää: tasapainoinen talous, elinvoimainen kaupunki, asiakaslähtöinen toiminta ja laadukas ympäristö. Keskeisin päämäärä on tasapainoinen talous. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalaisen hyvinvointia ja hyötyvaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö tarkoittaa eheytyvää kaupunkirakennetta, toimivaa keskusta-aluetta ja elävää maaseutua. 1

4 Yleiset lähtökohdat Strategia, sen toteuttamisohjelmat ja strategiset projektit konkretisoidaan talousarviossa toiminnan ja talouden tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan. Rakenneuudistusten jatkaminen on välttämätöntä Kouvolan kaupungissa on tartuttu talouden sopeuttamisen edellyttämänä tähän haasteeseen. Kaupunki pyrkii sopeuttamaan menot vastaamaan tuloja taloussuunnittelukauden aikana vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavuutta pitää parantaa mm. henkilöstöä vähentämällä ja palveluja priorisoida. Myös investointitasoa tulee pienentää pysyvästi alemmalle tasolle lainamäärän kasvun hillitsemiseksi. Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Ytmenettely on käynnistynyt Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa. Henkilöstövähennyksistä huolimatta meidän tulee panostaa samanaikaisesti entistä enemmän työhyvinvointiin. Vain tätä kautta pystymme vähentämään sairauspoissaoloja ja parantamaan tuottavuutta. On hyvä muistaa, että tulevina vuosina toteutettavilla henkilöstövähennyksillä ei ole mitään tekemistä henkilöstön työn arvostuksen kanssa. Vähennykset johtuvat yksinomaan kaupungin vaikeasta taloustilanteesta ja tuottavuuden nostotarpeesta. Kaupunki pyrkii vähentämään henkilöstöä ensisijaisesti eläköitymisten kautta. Käsillä ovat eläköitymisen huippuvuodet ja meidän tulee huolehtia myös siitä, että kaupungilla on jatkossakin riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Osaamisen kehittäminen tuleekin olemaan haaste, kun huomattava määrä hiljaista tietoa siirtyy pois työmarkkinoilta. Investointiohjelma lisää kaupungin velkamäärää Investointimenot vuodelle 2014 ovat koko kaupungin osalta nettona 36,5 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien myyntituottojen määrän arvioidaan laskevan vuonna 2014 yhteensä 2 miljoonaan euroon. Kouvolan kaupungin investointitaso ylittää edelleen merkittävästi vuotuisten poistojen määrän. Investointimäärää onkin syytä yhä leikata suunnittelukaudella lähemmäs kestävää noin 20 miljoonan euron tasoa. Vuoden 2014 budjettiesitys pitää sisällään mm. KSAO:n Tornionmäen kampuksen, Valkealan ja Korian päiväkotien sekä Mansikka-ahon koulun rakentamisen. Elinkeinopoliittisiin investointeihin kuten Kuusankosken keskustan kehittämiseen ja vesipuiston investointeihin on varauduttu 2,3 miljoonalla eurolla. Elinkeinorakenteen uudistuminen tukee talouden tasapainottamista Samalla kun koko Suomen kuntakenttä ja Kouvolan kaupunki käyvät läpi rakenteitaan, alueen yrityksistä kantautuu myönteisiä viestejä. Yrittäjät haluavat tuoda oman panoksensa kaupungin kehittämiseen ja markkinointiin. Kouvolasta löytyy tänä päivänä useita kehittyviä teollisuus- ja palveluyrityksiä, joista monet hakevat kasvunsa Venäjän kehittyviltä markkinoilta. Metsäteollisuuden huonojen uutisten sijalle on tullut odotuksia uusista tuotteista ja investoinneista. Maaseutukaupungin satonäkymät ovat erinomaiset. Matkailijamäärät ovat kasvussa. Kouvolan seudun kauppa on kasvattanut myyntiään ja osuuttaan venäläisten matkailijoiden tuomista ostosvirroista. Keskustan suunnittelu etenee hyvää vauhtia. Se luo osaltaan edellytyksiä uusille investoinneille talouden elpyessä. Yritystenkin haasteena on etenkin nuoren, työmarkkinoille valmistuvan väestön poismuutto työn perässä muualle. Tämä on osaltaan kasvattanut väestötappiota ja vinouttanut ikärakennetta. Kaupungin elinkeino- ja koulutuspolitiikkaa tulee edelleen terävöittää, jotta yritysten työvoima- ja kehitystarpeet tulevat paremmin huomioiduksi. Yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden välillä kiinnitetään tulevan vuoden aikana entistä enemmän huomioita. Kaupallisten palvelujen osalta Kouvolan asema Kaakkois-Suomessa on vahvistunut. Prisman laajennus ja Veturin valmistuminen ovat lisänneet palvelualojen työpaikkoja merkittävästi. Kiinteistöihin sijoittuneet yritykset ovat tarjonneet kauan kaivattuja työtilaisuuksia etenkin alueen nuorille palvelualojen ammattilaisille. Kouvolan keskustan kehittäminen jatkuu myös. Tavoitteena on parantaa keskustaympäristön laatua, viihtyvyyttä, palvelujen monipuolisuutta sekä vahvistaa Kouvolan roolia keskusten välisessä kilpailussa. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

5 Yleiset lähtökohdat 2 Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2.1 Kouvolan toimintaympäristö Väestö Vuoden 2012 lopussa Kouvolassa oli asukasta. Asukasluku on Kouvolan alueella vähentynyt 2000-luvulla keskimäärin henkilöä/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2012 asukasluku on laskenut 4254 henkilöllä. Kouvolan väkiluku vuosina , sekä ennuste Väestömäärä Lähde: Tilastokeskus Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee vajaalla kolmella prosentilla vuodesta 2013 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuotiaiden määrä laskee noin 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 21 prosenttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 32 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen. Väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivisella väestömuutoksella on myös kaupungin tuloperusteita heikentävä vaikutus. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesi riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi.. Väestörakenteen muutosennuste Lähde: Tilastokeskus 3

6 Yleiset lähtökohdat Rakentaminen Vuonna 2012 Kouvolaan valmistui 236 asuntoa. Vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä on valmistunut yhteensä 145 asuntoa, joista 96 pientaloasuntoa, 27 rivitaloasuntoa ja 22 kerrostaloasuntoa. Valmistuneet asunnot , asuntojen lukumäärä Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Työpaikat toimialoittain Kouvola Muutos % Maa-, metsä- ja kalatalous ,9 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto ,9 Teollisuus ,0 Rakentaminen ,3 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,9 Informaatio ja viestintä ,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 Kiinteistöalan toiminta ,8 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,9 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sos.palv ,5 Muut palvelut ,0 Toimiala tuntematon ,7 Yhteensä ,6 Muutos edelliseen vuoteen Lähde: Tilastokeskus Kouvolan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli 97 %. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. 4

7 Yleiset lähtökohdat Kouvolan seutukunta Kouvolan seutukunnassa (Kouvola ja Iitti) asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa henkilöä, Alkuvuoden aikana väestö väheni 41 henkilöllä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli toimipaikkaa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,8 % ja työttömiä työnhakijoita oli Kouvolan seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyhetkeen Arviointiasteikko: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Kouvolan seutukunta Työttömät Alle 20-v. työttömät Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Työvoimakoulutuksessa Avoimet työpaikat Kunnat : Iitti, Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala Kunnat : Iitti, Kouvola Kouvolan seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi kahdesti. Vuonna 2007 UPM Kymmene Oyj:n Voikkaan paperitehtaalta Kuusankoskelta irtisanottiin 678 henkilöä ja Stora Enso Oyj:n paperitehtaalta Anjalankos-kelta 170 henkilöä. Vuonna 2011 irtisanomiset koskivat UPM Kymmene Oyj:n paperitehtaita, Stora Enso Oyj:n pape-ri- ja kartonkitehtaita sekä Myllykoski Paper Oyj:n paperitehtaita Kouvolassa. Lisäksi irtisanomiset vaikuttivat metsäteollisuuden alihankkijoihin seutukunnassa Lähde: TEM raportti 31/2013, Äkillisen rakennemuutoksen alueet

8 Yleiset lähtökohdat 2.2 Taloudelliset lähtökohdat Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän johdosta. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämään palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli sitten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan kesän jälkeen on kaupan myynti ollut yhä pakkasella vuodentakaiseen aikaan verrattuna. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeuttamistoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen talouden ilmapiirissä ja huoli Suomen luokituksesta reittaajien silmissä toi oman värinsä esitykseen. Budjettiesitys on oleellisilta osin kevään kehyksen mukainen. Erityisenä lisänä on budjettiesityksen yhteydessä laadittu Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Kunnat ovat Rakennepoliittisen ohjelman ytimessä. Kuntien osuus koko ohjelman toteuttamisesta on noin puolet. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna Laskennallisesti jo tämä tarkoittaa n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Leikkaukset kasvavat näillä näkymin vuoden 2017 loppuun saakka. Kuntien menot vuosina Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Peruspalvelubudjetissa ei ole otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen työllisyys ja kasvusopimuksesta. Mikäli neuvottelutulos hyväksytään kattavasti myös liittotasolla, uusi sopimuskausi kestäisi vuoden 2015 loppuun. Tämä edesauttaisi ansiotason nousun hidastumista vain noin prosenttiin aikaisemmasta. Palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. 6

9 Yleiset lähtökohdat Kouvolan kaupungin taloudellinen kehitys Vuoden 2014 talousarvio on kuudes talousarvio yhdistyneille Kouvolan seudun 6 kunnalle. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja lakkaa vuoden alusta. Uuden Kouvolan aikana talous on heikentynyt jatkuvasti, vaikka veroprosenttia nostettiin vuodesta 2011 alkaen. Kouvolan kaupungin talouden ongelmana on ollut menojen ja tulojen epätasapaino eli huomattavasti suurempi kasvu toimintakatteen osalta kuin verotulojen ja valtionosuuksien osalta, kuten oheinen kaavio osoittaa. Vuonna 2012 julkinen tulorahoitus kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia, mutta toimintakate 7,4 prosenttia. Investointien tulorahoitus on laskenut huomattavasti vuodesta 2011 (50,8 %) vuoteen 2012 (-0,6 %). Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikate oli negatiivinen ja vuoden 2012 tilinpäätöksen laatimisen jälkeen taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä ,92 euroa. Tähänastiset toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi toimiksi talouden tasapainottamiseksi, vuodelta 2013 kertynee alijäämää edelleen yli 10 miljoonaa euroa lomautuksien toteuttamisesta huolimatta. Vuoden 2014 talousarvio on myös laadittu alijäämäiseksi. Talous on sopeutettava suunnittelukauden aikana vuoden 2017 loppuun mennessä. Oheinen kaavio esittää kumulatiivisen alijäämän kasvun vuosittaisella 2 % toimintakatteen kasvulla ilman talouden tasapainottamistoimenpiteitä sekä tasapainottamisohjelman mukaisen pienenemisen vuosittain. Hallitusohjelman ja kehysriihien ja vaikutus Kouvolan kaupungin peruspalvelujen valtionosuuteen ilmenee oheisesta kaaviosta. Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta Kouvolalta jää saamatta valtionosuuksia yhteensä 111 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutuksen vuodelle 2014 tulevat olemaan Kouvolan osalta 4,96 euroa/asukas ja valtionosuuden väheneminen 8,71 euroa/asukas, mutta nämä muutokset on esitetty kompensoitavaksi valtinosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. 7

10 Yleiset lähtökohdat Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvion hyväksymisen yhteydessä tulee hyväksyä erillinen toimenpideohjelma, jossa on määritelty riittävät toimenpiteet siihen, että taloussuunnittelukaudelle esitetty kehys tulee toteutumaan. Toimialat ovat laatineet toimenpideohjelmat. Tilintarkastaja on tilintarkastusmuistiossaan kaupunginhallitukselle vuodelta 2012 todennut kaupungin taloudellisen aseman heikentyneen edelleen ja, että kaupungin on laadittava vuosille talousarvio ja taloussuunnitelma niin, ettei uutta alijäämää synny taseeseen. Vuosille hyväksytty taloussuunnitelma on ollut kuntalain 65 :n vastainen. Toimialat ja liikelaitokset ovat laatineet talousarvion laatimisen yhteydessä talouden tasapainottamisohjelmat, jotka on käsitelty ao. lauta- ja johtokunnissa. Oheisessa taulukossa on esitetty toimialoittain sekä liikelaitoksittain eriteltyinä tasapainottamisohjelman yhteenveto. Tasapainottamistoimenpiteiden vaikutukset sisältyvät laadittuun talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Kouvolan kaupunki Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi Taloudellinen nettovaikutus euroa/vuosi Koonti toimialoittain Konsernipalvelut Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Peruskaupunki yhteensä Liikelaitokset Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Liikelaitokset yhteensä Kaupunki yhteensä Kouvolan kaupunki lomautti henkilöstönsä vuonna 2013, josta saatavia säästöjä vasta arvioidaan. Lomautukset antoivat hieman lisäaikaa suunnitella taloutta pitkällä aikavälillä kestävämmälle tasolle. Tästä johtuen Kouvolan kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää yhteistoimintamenettelyn, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleen järjestelyt, ulkoistukset ja lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkon uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa. Toimialoilla on suoritettu em. liittyen organisaatio- ja henkilöstötarkastelua. Lähtökohtaisesti pyritään vähentämään palvelutuotantoon vähemmän vaikuttavaa työtä. Tämä on johtanut ensisijaisesti esimies-, hallinto- ja toimistohenkilöstön tarkasteluun. Tämän lisäksi tullaan tarvitsemaan suoranaisesti palveluverkkoon vaikuttavia päätöksiä. Valtuusto on hyväksynyt talouden sopeutusraportin maaliskuussa Raportissa on käsitelty niitä rakenteellisia toimenpiteitä, joilla kaupungin talous saataisiin tasapainoon. Raporttia on hyödynnetty vuoden 2013 talousarviota laadittaessa. Kaikkia sen mukaisia rakenteellisia uudistuksia ei kuitenkaan ole saatu poliittisesti hyväksyttyä. Vuoden 2013 aikana on aloitettu talouden tasapainottamisohjelman laadinta, jolla pyritään löytämään ne rakenteelliset ja toimintoja vähentävät uudistukset joilla kaupungin menokasvua kyetään hillitsemään kestävälle tasolle. 8

11 Yleiset lähtökohdat Tässä ei kuitenkaan ole täysin vielä onnistuttu ja ohjelma tullaan päivittämään keväällä 2014 osana mahdollista uutta YT-menettelyä. Verojen korotuksia sen sijaan ei ole haluttu käyttää taloutta tasapainottavina toimenpiteinä. Kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen nähden toimintakate on 11,2 milj. euroa suurempi, mutta verotuloarvioiden sekä rahoitustulojen ja menojen kehykseen nähden paremmat ennusteet vuodelle 2014 huomioiden vuosikate sekä tilikauden alijäämä ovat 8,0 milj. euroa kehykseen nähden heikommat. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2012 TA 2013 Muutettu TA 2013 KEHYS TA 2014 TA 2014 ero kehykseen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että valmistunut talousarvio sisältää rakenteellisia ja henkilöstömenosäästöjä sekä toimintatulojen lisäyksiä yhteensä noin 8,9 miljoonaa euroa vuodelle Keskimääräiseksi kuntien menojen kasvuksi arvioidaan 3,5 % ja meillä toimintamenojen kasvu on 1,0 %. Kuluvan vuoden osalta voidaan sanoa, että on noudatettu erittäin tiukkaa talouskuria. Toimintakulujen kasvuprosentti on syyskuun kuukausiraportin mukaisesti vain 0,1 % ja toimintakatteenkin kasvu ainoastaan 1,1 prosenttia. Henkilöstökulut ovat vähentyneet eläköitymisistä ja lomautuksista johtuen peräti 1,8 % vuoden 2012 syyskuun tilanteeseen nähden. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu kireiden taloudellisten olojen aikana. Toimintakatteen kasvuksi esitetään vain 1,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Verotulojen on arvioitu kasvavan 1,1 prosenttia ja valtionosuuksien 0,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 talousarvio on laadittu 15,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi talousarvion sisältämistä tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta. Syksyllä 2013 käynnistettyjen YT-menettelyjen lopputuloksia ei ole talousarviossa vielä kuitenkaan sisällä. Talousarvio sisältää myös rahoituslaskelman mukaisesti huomattavasti lisää lainanottoa ja kaupunki velkaantuu edelleen tosin aikaisempaa hitaammin. Sen lisäksi esitetään, että yhteensä 36,5 miljoonan euron nettoinvestoinnit hyväksytään. Kaupungin investointien kokonaismäärä on edelleen koko suunnittelukauden liian korkealla tasolla tuloihin nähden. Kouvola sai vanhoilta kunnilta perinnöksi kulkuväyliin, rakennuksiin ja verkostoihin kohdistuvaa saneerausvelkaa, jonka johdosta investointien määrä on pysynyt korkealla tasolla. Kaupungin sijoitussalkun varojen pohjana on aikanaan energiayhtiöjärjestelyistä saatu 17,5 miljoonan euron kertasuoritus sekä Valkealan kunnan entinen noin 1,6 miljoonan euron sijoitussalkku. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sijoitustoiminnan perusteet ja kaupunginhallitus vahvisti sijoitustoiminnan käytännön toteutuksen periaatteet Kouvolan kaupunki on kilpailuttanut varainhoitonsa ja pitkän sijoitussalkun hoito on ulkoistettu täyden valtakirjan periaatteella kahdelle omaisuudenhoitajalle. Kaupungin varovaisella sijoitusstrategialla salkun perusallokaatio on 80 % korot, 20 % osakkeet. Maksimipaino osakkeiden osalta on 40 %. Pitkän aikavälin tuottotavoite perusallokaatiolla on noin 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa tuottojen vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on noin 5,5 %. Tarkasteluhetkellä ( ) kaupungin sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo on noin 21,1 miljoona euroa ja markkina-arvo noin 22,4 miljoonaa euroa. Koroissa on sijoituksista noin 75 % ja osakepuolella noin 25 %. Vuoden 2013 alusta tarkasteluhetkeen salkun tuotto markkina-arvolla mitattuna on noin 5 % ja salkun alusta alkaen tuotto 9

12 Yleiset lähtökohdat on noin 17 %. Vuoden 2014 osalta tuotto-odotus on maltillinen. Korkopuolen tuotot tulevat olemaan nykyisessä markkinatilanteessa alhaiset ja mahdollisia lisätuottoja on haettava osakepuolelta. Kaupungin toteutunut taloudellinen tilanne vuosilta sekä arviot vuosille ilmenevät alla olevasta taulukosta. Luvut sisältävät koko kaupungin mukaan lukien liikelaitokset. Koko kaupungin osalta suunnitelmavuosien luvut perustuvat keväällä 2013 laadittuun ja hyväksyttyyn kehykseen, jonka mukaan päästään taloudelliseen tasapainoon suunnitelmakauden aikana. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 MTA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä Veroprosentti 19,0 19,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Toimintakatteen muutos % 1,1 5,5 7,4 1,4 1,5-2,5 0,8 0,8 Toimintamenojen kasvu % 4,8 6,1 5,7-0,1 1,0-0,7 1,0 1,0 Toimintatulot/toimintamenot, % 15,1 17,4 18,1 16,6 15,6 15,2 17,1 17,3 17,4 Vuosikate, % poistoista 46,7 103,9 90,2-1,0 42,5 28,1 119,1 153,0 207,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Tuloslaskelman tuloarvioiden jakautuminen tiliryhmittäin talousarviossa 2014 sisältäen kaupungin ja liikelaitokset. Julkisen rahoituksen, verotulojen ja valtionosuuksien osuus on yhteensä 83 prosenttia tuloslaskelman tuloista. Tuloslaskelman määrärahojen ja poistojen jakautuminen tiliryhmittäin talousarviossa 2014 sisältäen kaupungin ja liikelaitokset. 10

13 Yleiset lähtökohdat Veroperustemuutokset 2014 Vuotta 2014 koskevia veroperustemuutoksia on tehty hallituksen syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä sekä aiemmin. Hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksien aiheuttamat vaikutukset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroon vuonna 2014 suurimpana vaikuttavana muutoksena on osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistaminen. Osingoista verotetaan aiempaa suurempi osa ansiotuloina vuodesta 2014 lähtien. Muita kunnallisveron veroperusteisiin tehtyjä muutoksia ovat työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla, perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon sekä asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä, verovapaiden kilometrikorvausten rajoittaminen ja avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Yhteisöveron verokanta on alennettu 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuodesta 2014 alkaen, tämän veroperustemuutoksen vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Kiinteistöveroon tehdään vuonna 2014 rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määräytymisperusteisiin muutoksia. Rakennusten verotusarvojen osuutta verotuksen pohjana käytettävistä jälleenhankinta-arvoista korotetaan ja asuinrakennusten ikäalennuksien maksimimäärää alennetaan asteittain. Maapohjien verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 2 prosenttia ja tonttien neliöhinnat korotetaan vähintään euroon. Näillä muutoksilla on lisäävä vaikutus kuntien kiinteistöverotuloihin ilman veroprosenttien korotusta. Lisäksi on päätetty, että jäteveron tuottoa vastaava määrä tuloutetaan kunnille vuoden 2014 alusta valtionosuuksien lisänä. Oheisessa kuvassa on esitetty maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin erilaisten vähennysten jälkeen eli kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen suhde. Vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta vähennyksien painottuessa alemmille tulotasoille, Kouvolassa on vuodesta 2005 lähtien ollut valtakunnallista keskiarvoa suurempi ero kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välillä. Valitse kunta: Tuloveroprosentti ja efektiivinen veroaste Kouvola ** 2013** Kunnan tuloveroprosentti 17,69 17,71 18,31 18,31 18,87 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 20,00 20,00 Kunnan ef. veroaste 14,52 14,41 14,67 14,34 14,68 14,86 15,08 15,02 14,69 14,44 15,14 14,92 14,98 Erotus 3,17 3,30 3,64 3,98 4,19 4,14 3,92 3,98 4,31 4,56 4,86 5,08 5,02 24,00 Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10, ** 2012** 2013** Koko maa ** 2012** 2013** Koko maan tuloveroprosentti 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 Koko maan ef. veroaste 14,43 14,40 14,37 14,08 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,41 14,58 Erotus 3,24 3,38 3,66 4,04 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,84 4,80 Lähde: Kuntaliitto 11

14 Yleiset lähtökohdat Kaupungin organisaatio ja uusi strategia Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa Sen mukaan Kouvola on v luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Vahvuuksia ovat kaupungin hyvä sijainti ja elinvoimainen maaseutu. Kaupungilla on mahdollisuus kehittyä vahvaksi peruskunnaksi. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous, 2. Elinvoimainen kaupunki, 3. Asiakaslähtöinen toiminta, 4. Laadukas ympäristö. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia. Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Valtuusto ohjaa kaupunkikonsernia kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien avulla. Jatkossa strategia ja koko kaupunkia koskevat toteuttamisohjelmat muodostavat talousarviovalmistelua ohjaavan kokonaisuuden. V talousarviovalmistelun pohjana on ollut hyväksytty kaupunkistrategia ja ympäristöohjelma. Strategiasta ja sen toteuttamisohjelmista luodaan vastuutahoilla tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan. Tulosten ja vaikutusten arviointiin kehitetään mittaristoa. Vuoden 2013 alusta lukien kaupungissa on ollut uusi organisaatio, joka jakaantuu toimialoihin ja niiden palveluketjuihin sekä liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, joista Nuorisokeskus Anjalan toiminta siirretään perustettavaan säätiöön vuoden 2014 alusta. Talousarviossa esitetään aikaisemman organisaation mukaiset vertailutiedot vuodelta 2012 ainoastaan kaupunki-, toimiala- ja liikelaitostasoisesti. Kaupunkistrategia jalkautuu talousarvioon ja suunnitelmaan palvelusopimusten kautta seuraavasti: hallintosäännössä oleva toiminnan ohjaus: Kaupungin toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategisessa palvelusopimuksessa määritellään toimialan strategiset vaikuttavuustavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. Tämä ohjaus tapahtuu talousarviossa. Lautakuntien hyväksymissä strategisissa tuotantosopimuksissa määritellään palvelun (tuotteiden) saatavuus, määrä, sisältö, hinta ja laatu yleisellä tavoitetasolla. Tämä ohjaus tapahtuu käyttösuunnitelmassa. (Palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta.) Kaupungin palveluorganisaatio perustuu prosessilähtöiseen toimintamalliin. Sen lähtökohtana on kuntalaisten palvelutarpeen tarkastelu perinteisen sektoriajattelun sijaan ja sillä vahvistetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä ja lisätään toiminnan tuloksellisuutta. Prosessien hierarkia on: Palveluketju, palvelukokonaisuus, palvelu ja palveluyksikkö. Lähin toimielin määrää palveluketjun ja toimialajohtaja palvelukokonaisuuden omistajan. Täytäntöönpano-ohjeet Kaupunginhallitus antaa talousarviosta erilliset täytäntöönpano-ohjeet. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa sitovuustaso kaupunginvaltuustoon nähden on toimialan toimintakate nettoperiaatteen mukaan. Toimialaan sisältyvien palveluketjujen tavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot esitetään kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Toimialan tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta vastaa toimialajohtaja. Tavoitteiden ja määrärahojen käyttötarkoitusmuutokset palveluketjujen välillä esittää toimialajohtaja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Toimialan talousarvio- ja määrärahamuutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Tuloslaskelmaosassa valtuuston nähden nettositovia ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainauksen muutos ja pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys. Investointiosan sitovuustaso on kunkin hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio. Jos investoinnin toteutuminen kohdistuu kahdelle tai useammalle suunnitteluvuodelle, ilmoitetaan investoinnin kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankintamenon jaksotus voidaan tarkistaa kokonaiskustannusarvion rajoissa. Alle miljoonan euron ns. pienten perusparannuskohteiden osalta sitovuus on vuositasolla myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärä. Investointien valmistuttua annetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi loppuselvitys, jossa tehdään mm. poistojen määritys (tarkemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa). 12

15 Yleiset lähtökohdat Liikelaitosten osalta noudatetaan Kuntalain 87 a :n määräyksiä, joiden mukaan liikelaitoksia sitoo valtuustoon nähden korvaus peruspääomasta sekä valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet. Investointien osalta sitovuustasoa tullaan muuttamaan hallintosäännön (35 ) muutoksella niin, että valtuusto pitää päätösvallan itsellään koskien liikelaitosten investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen hyväksymistä. Tilivelvolliset Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Tilivelvollisuus kattaa johtamis-, ohjaus- ja seurantavastuun lisäksi tulosvastuun ja oikeudellisen vastuun. Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet valtuustoa lukuun ottamatta sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat muun muassa kaupunginjohtaja, toimialojen johtajat, palveluketjujen johtajat, palvelukokonaisuuksien johtajat sekä liikelaitosten johtajat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaistensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. 13

16 Yleiset lähtökohdat 2.3 Henkilöstötarkastelu Henkilöstö Kouvolan kaupungin palveluksessa oli syyskuun 2013 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4 973, määräaikaisia 1 194, tukitoimenpitein työllistettyjä 110 ja oppisopimussuhteisia 25. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut * Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys ** Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalla, jolla hän työskentelee tilastointipäivänä riippumatta sen hetkisen palvelussuhteen luonteesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. * Konsernipalvelujen vakinaiseen henkilöstöön on laskettu mukaan myös päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (yhteensä 10 henkilöä), koska heidän palkkansa maksetaan henkilöstöpalvelujen kustannuspaikalta. ** Kaupunkikehitys sisältää myös lomituspalvelut, jonka henkilöstöön kuuluu 118 vakinaista ja 15 määräaikaista maatalouslomittajaa. Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi aina vuoteen 2011 asti palvelurakenteissa tapahtuneista muutoksista johtuen. Talouspalvelukeskuksen toiminta siirtyi Kunnan Taitoa Oy:lle , jolloin kaupungilta siirtyi liikkeenluovutuksella Taitoan palvelukseen yhteensä 63 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 59. Vuoden 2013 aikana henkilöstömäärä on vähentynyt selvästi. Vuonna 2013 toteutettujen lomautusten vaikutus on näkynyt erityisesti määräaikaisen henkilöstön ja työllistettyjen määrässä. Lomautukset ovat vaikeuttaneet harkinnanvaraista palkkatuella työllistämistä, minkä vuoksi työllistettyjen määrä on ollut poikkeuksellisen alhainen. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiat, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Kaupungin uusi palveluorganisaatio astui voimaan vuoden 2013 alusta. Organisaation uudistamisen tavoitteena oli johtamisjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen, sopimusohjausmallin ja prosessiajattelun tukeminen sekä kaupungin ydintehtävien tunnistaminen ja toiminnan fokusointi. Uudistamisen avulla on pyritty parantamaan resurssien käyttöä ja hallitsemaan paremmin eläköitymistä. Henkilöstöresurssien osalta painopistettä on siirretty asiakaspalveluun. Vuosille on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kooste toimialojen esityksistä määrälliseksi henkilöstösuunnitelmaksi vuosille

17 Yleiset lähtökohdat Henkilöstösuunnitelma Toimiala 2013 htv (brutto) 2014 htv (brutto) 2015 htv (brutto) 2016 htv (brutto) 2017 htv (brutto) Muutos-% Konsernipalvelut Vakinaiset 76,60 74,60 75,60 74,00 74,00-3 % Määräaikaiset 11,00 10,00 10,00 10,00 10,00-9 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 87,60 84,60 85,60 84,00 84,00-4 % Hyvinvointipalvelut Vakinaiset 4 073, , , , ,50-3 % Määräaikaiset 762,37 484,40 458,10 451,50 446,80-41 % Työllistetyt 96,80 124,30 127,30 128,30 129,30 34 % Yhteensä 4 932, , , , ,60-8 % Kaupunkikehitys Vakinaiset 240,13 233,03 231,78 227,53 224,28-7 % Määräaikaiset 21,95 19,80 13,80 11,80 11,80-46 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 262,08 252,83 245,58 239,33 236,08-10 % Tilaliikelaitos Vakinaiset 18,00 18,00 18,00 17,00 16,00-11 % Määräaikaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 18,00 18,00 18,00 17,00 16,00-11 % Tekninen tuotanto Vakinaiset 624,55 609,05 595,55 579,55 555,55-11 % Määräaikaiset 100,50 86,50 74,50 74,50 69,50-31 % Työllistetyt 25,75 29,75 29,75 29,75 29,75 16 % Yhteensä 750,80 725,30 699,80 683,80 654,80-13 % Kouvolan Vesi Vakinaiset 60,00 59,00 59,00 58,00 58,00-3 % Määräaikaiset 4,00 6,00 6,00 6,00 6,00 50 % Työllistetyt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 % Yhteensä 64,00 65,00 65,00 64,00 64,00 0 % Kouvolan kaupunki Vakinaiset 5 092, , , , ,33-4 % Määräaikaiset 899,82 606,70 562,40 553,80 544,10-40 % Työllistetyt 122,55 154,05 157,05 158,05 159,05 30 % Yhteensä 6 114, , , , ,48-8 % Henkilötyövuosilaskennassa koko vuoden kokoaikatyössä oleva henkilö on yksi henkilötyövuosi (1 htv). Osa-aikaisesti työskentelevän työpanos lasketaan tehdyn työajan suhteessa. Kaupungin henkilöstömenot on saatava suunnittelukaudella kestävälle perustalle. Henkilöstösuunnittelun tulee olla nykyistä strategiasidonnaisempaa siten, että kaupungilla on optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Työtehtävien sekä työaikajärjestelmien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tavoitteena on nykyistä parempi osaamisen ennakointi ja sen täysimääräinen hyödyntäminen. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään erilaisin terveyteen liittyvin toimenpitein sekä osaamisen, johtamisen ja työympäristön kehittämisellä. Lisäksi samanaikaisesti kehitetään strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista tukevaa ja kannustavaa palkka- ja palkitsemisjärjestelmää. Ennuste eläköitymisestä Kevan ennusteiden mukaan kaupungin henkilöstöä siirtyy vanhuuseläkkeelle toimialoittain seuraavasti: Toimiala Yhteensä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kouvolan Vesi Yhteensä

18 Yleiset lähtökohdat Vuoden 2014 sarake sisältää myös ne henkilöt, joiden henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt jo aiemmin. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä vanhuuseläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Henkilökohtaisen eläkeiän täyttymispäivä ei siis tarkoita samaa kuin henkilön eläkkeelle siirtymispäivä. Vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle arvioidaan siirtyvän vuosittain noin 30 viranhaltijaa/työntekijää. Henkilöstösuunnittelussa on haasteellista se, että eläkepoistuma on runsasta erityisesti niissä ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai palvelutarpeen kasvu edellyttää henkilöstön lisäämistä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu entisestään lähivuosina. Suurempien ammattiryhmien eläkepoistuma on kuvattu alla olevassa taulukossa. Hoitohenkilöstön eläköityminen lisääntyy voimakkaasti samanaikaisesti, kun vanhuspalvelujen palvelutarpeet kasvavat. Myös opetushenkilöstöä eläköityy runsaasti, mutta perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa palvelutarvekin vähenee. Ammattiryhmä Vak. henk henk % Perushoitajat ja lähihoitajat ,6 Siivoojat ,8 Sairaanhoitajat ,4 Aineenopettajat ja lehtorit ,2 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset ,2 Luokanopettajat ,9 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat ,6 Perhepäivähoitajat ym ,0 Lastentarhanopettajat ,1 Maatalouslomittajat ,5 Sihteerit ,8 Kodinhoitajat ja kotiavustajat ,5 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat ,2 Opinto-ohjaajat ,2 Keittiöapulaiset ,4 Sairaala- ja hoitoapulaiset ,2 Henkilökohtaiset avustajat ym ,0 Lähde: Keva Henkilöstömenot Talousarvion laadintavaiheessa henkilöstön palkkausmäärärahat ohjeistettiin laskemaan korottamalla palkkoja yhteensä 2,0 prosentilla. Toimialat saivat arvioida korotuksia tätä alhaisemmaksi sen jälkeen, kun tieto keskitetystä työmarkkinaratkaisusta saatiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista hyväksyttiin lokakuussa. Uusi sopimuskausi alkaa Sopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus päätti henkilöstövähennyksiä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta, jonka tavoitteena on 600 henkilön vähennys vuoden 2013 alun tilanteesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstövähennyksissä hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (mm. eläköityminen, määräaikaisten vähentäminen, muut yksilötason ratkaisut, organisaatiomuutokset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt, ulkoistukset tai lakkautukset, palvelujen laatutason laskeminen, palveluverkkojen uudistaminen sekä irtisanomiset). Toimenpiteillä tavoiteltava nettosäästö on vuositasolla n. 20 milj. euroa. Yhteistoimintamenettely on käynnistynyt

19 Yleiset lähtökohdat 2.4 Strategiatarkastelu Tässä esitetään päivitetty kaupunkistrategia, sen toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä strategiatyön kehittämistarpeita. Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia koostuu seuraavista käsitteistä. Arvot ovat periaatteita, joiden kesto on vuosikymmeniä. Arvoissa yhdistyy tieto ja tunne. Tieto auttaa valitsemaan suunnan ja tunne virittää halun päästä perille. Arvot ohjaavat työtä, kun muuta ohjetta ei ole. Toiminta-ajatus on kaupungin näkemys perustehtävästään. Perustehtävän kesto on jatkuva. Visio on kuva siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa olla. Nykyinen visio on asetettu vuoteen Päämäärät ovat kaupunkialueen, -yhteisön ja -organisaation pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiavalinnat ilmaisevat yhdessä tunnistetut tulevaisuuden menestystekijät. Strategian mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksiensa perustalle rakentunut kasvukeskus. Vahvuuksia ovat kaupungin hyvä sijainti ja elinvoimainen maaseutu. Kaupungilla on mahdollisuus kehittyä vahvaksi peruskunnaksi. Kasvukeskus toteutuu neljän päämäärän kautta: 1. Tasapainoinen talous 2. Elinvoimainen kaupunki 3. Asiakaslähtöinen toiminta 4. Laadukas ympäristö Keskeisin päämäärä on tasapainoinen talous. Elinvoimainen kaupunki korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi sekä linjaa kehittämis- ja vahvuusalueet. Asiakaslähtöisellä toiminnalla tavoitellaan kuntalaisen hyvinvointia ja laajoja hyötyvaikutuksia yhteisölle. Laadukas ympäristö linjaa toimivaa kaupunkiympäristöä koskevat kehittämiskohteet ja -periaatteet. Strategian mukaan päätöksentekokulttuuria tulee uudistaa siten, että päätöksentekijät arvioivat jo ennen päätöstä erilaisia vaihtoehtoja sekä niiden hyöty-kustannus suhdetta ja vaikutuksia kuntalaisiin ja yrityksiin. Päämäärät avautuvat strategiavalinnoiksi seuraavasti: Tasapainoinen talous merkitsee Strategiaa toteuttavaa johdonmukaista päätöksentekoa Vastuullista ja osallistavaa johtamista Osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä Vaikuttavaa omistajaohjausta Optimaalista palvelutarjontaa ja -verkkoa Elinvoimainen kaupunki merkitsee Yrittäjyyden edistämistä päätöksenteossa ja johtamisessa Yhteistyökumppaneiden kanssa valtakunnallisesti merkittävää toimijaa Osaamis- ja innovaatiopääoman kehittämistä Alueen saavutettavuuden kehittämistä ja hyödyntämistä Asiakaslähtöinen toiminta merkitsee Asiakkaan kuulemista. Asiakas on kuntalainen asukas vierailija mökkiläinen yrittäjä yrityksen edustaja Ennaltaehkäisyyn panostamista Yhteisöllisyyden kehittämistä Laadukas ympäristö merkitsee Viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä Eheää kaupunkirakennetta Ympäristöystävällistä kaupunkia Vetovoimaisia luontokohteita Joukkoliikennettä osana palvelujärjestelmää Energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaa kaupunkia 17

20 Yleiset lähtökohdat Kaupunkistrategian arvot esitetään viereisessä kuvassa. Keskeiset arvot ovat: 1. kaupunkilaisen paras 2. vastuullinen yhteistyö 3. tavoitteellisuus ja tehokkuus 4. rohkea uudistuminen 5. luotettavuus ja turvallisuus Arvot on koottu laajasta joukosta henkilöstön ja luottamushenkilöiden tunnistamia tulevaisuudelta toivottuja arvoja, joita esitetään kuvan reuna-alueilla. Arvojen koettu tärkeys ja toteutuminen mitattiin vuonna Sekä henkilöstö, kuntalaiset, että yrittäjät kokivat arvot todella tärkeiksi. Niiden koettiin kuitenkin toteutuvan heikosti. Arvojen mittaus toistetaan vuonna Kaupunkistrategian toimeenpano talousarvioon ja -suunnitelmaan Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia. Strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Strategiassa on otettu huomioon myös valtuustosopimuksen linjaukset. Valtuusto ohjaa kaupunkikonsernia kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien avulla. Valtuusto määrittelee näiden lisäksi myös strategiset projektit. Jatkossa strategia ja koko kaupunkia koskevat toteuttamisohjelmat muodostavat valmistelua ohjaavan kokonaisuuden. V talousarviovalmistelun pohjana on ollut kaupunkistrategia ja ympäristöohjelma. Strategiasta ja sen toteuttamisohjelmista luodaan vastuutahoilla tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Tulosten ja vaikutusten arviointiin kehitetään mittaristoa. Kaupunkistrategia jalkautuu talousarvioon ja -suunnitelmaan palvelusopimusten kautta (Ks. seuraava kuva). Toimialojen strategiset palvelusopimukset solmitaan valtuuston kanssa: o Sopimuksessa määritellään toimialan tavoitteet sekä käytettävissä olevat resurssit. o Toimialan tavoitteiden ja määrärahojen toteutumisesta vastaa toimialajohtaja. o Tavoitteiden ja määrärahojen muutokset palveluketjujen välillä esittää toimialajohtaja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. o Toimialan talousarviomuutoksista ja määrärahaylityksistä päättää kaupunginvaltuusto. Lautakunta hyväksyy palveluketjua koskevan strategisen palvelutuotantosopimuksen, jossa resurssit kohdennetaan: o Sopimukset koskevat palveluketjun asiakkuuksia ja kehittämistä; niissä esitetään palveluketjujen tavoitteet ja määrärahat. o Sopimukset sisällytetään talousarvioon ja -suunnitelmaan tiedoksi. o Tavoitteet ovat lautakuntiin nähden sitovat. Toteutumisesta vastaa palveluketjun johtaja. Hyvinvointipalveluissa on kolme palveluketjua ja niitä ohjaavat lautakunnat. Kaupunkikehityksessä on kaksi palveluketjua; molempia kohden on useampi lautakunta. Liikelaitosten osalta sekä valtuusto että johtokunta asettavat niille sitovia tavoitteita kuntalain 13.2 :n ja kuntalain 87c :n mukaisesti. Konserniyhtiöille asetetut tavoitteet esitetään talousarvion kohdassa Konserniyhteisöt. 18

21 Yleiset lähtökohdat Tavoitteiden esittäminen talousarviossa ja -suunnitelmassa Vuoden 2014 tavoitteet on esitetty alla olevan ohjetaulukon mukaan. Ympäristöohjelman vuoden 2014 painopisteenä on edistää energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuvaa kaupunkia. Selite: Strategiapäämäärä [Taulukon tässä kohdassa esitetään yksi strateginen päämäärä.] Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit [Taulukon tässä kohdassa esitetään se kaupunkistrategian valinnoista, jonka vastuutaho on valinnut suunnittelukauden painopisteeksi.] [Tässä kohdassa esitetään sanallinen kuvaus talousarviovuoden tavoitteesta. Jos mittaria käytetään, tässä kohdassa esitetään myös mittarin tavoitearvo vuoden lopussa.] [Tässä esitetään tavoitetta koskeva seurantamittari.] [Tässä kohdassa esitetään tavoitteita koskevat riskit. ] [Huom. Kaupungin johtoryhmän tavoitetaulukossa ei riskejä, vaan tavoitteesta päävastuussa oleva johtoryhmän jäsen.] Tavoitteita koskevat riskit Toiminnan ja talouden riskien hallinta on Kouvolan kaupungin riskienhallintapolitiikan (KH ) mukainen menettely, jolla varmistetaan kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tätä varten tehdään riskianalyysejä, jotka kytkeytyvät kiinteästi talousarvioprosessiin. Strategiatyön kehittämistarpeet Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmat tarkistetaan valtuustokausittain tai tarvittaessa useammin. Uusi strategia on voimassa, kunnes uusi valtuusto sen päivittää. Kaupungille merkittävät strategiset projektit määritellään erikseen kaupunkistrategiaa täydentämään. Kaupunkiorganisaatiossa on jatkuvasti käynnissä ohjelmatyö, jota tehdään koko kaupunkia koskien ja strategisella tasolla. Nämä strategian toteuttamisohjelmat tarkentavat ja täydentävät kaupunkistrategiaa. Valmistelu on tällä hetkellä jakautunut usealle taholle. Prioriteettien ja synergiaedun löytäminen edellyttää strategian toteuttamisohjelmien laadinnan koordinointia. Koordinointi otetaan käyttöön ensi vuoden aikana. Strategia ja sen toteuttamisohjelmat jalkautetaan jatkossa talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnan ja talouden tavoitteiksi. 19

22 Yleiset lähtökohdat Kaupunkiorganisaation yhteiset tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Päävastuu Ennaltaehkäisyyn panostaminen Laaditaan Hyvinvointiohjelma. Asetetaan sille pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen Arvioidaan tavoitteiden vaikuttavuutta EVA-menetelmällä. Toteutumisaste (%) Apulaiskaupunginjohtaja Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Päävastuu Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Päätösten yritysvaikutusten arviointimenetelmä on sisäistetty ja käytössä kaikilla toimialoilla: yritysten määrä 4500, työpaikkojen määrä ja sijoitus yritysilmapiiritutkimuksessa 40. Yritysten määrä (kpl) 4401 v Työpaikkojen määrä (kpl) v Kaupunkikehitysjohtaja Yritysilmapiirisijoitus 46 v Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Päävastuu Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Elinkeinopolitiikkaa ja asumista tukeva maankäyttö: monipuolisen tonttitarjonnan turvaaminen Kaupunkikehitysjohtaja Vuoden 2014 lopussa varannon oltava kolmen vuoden tarvetta vastaava. Asemakaavavarannon riittävyys (vuotta) 70 tonttia luovutettu Luovutetut omakotitontit (kpl/v) 45 v Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Päävastuu Strategiaa toteuttava, johdonmukainen päätöksenteko Talouden tasapainottamisohjelma on hyväksytty ja seuranta järjestetään. Toimintamenot sopeutetaan tuloihin. < 1,5 % Toimintakatteen kasvuprosentti 7.4 v <36,5 milj.e Investointitaso (milj.e) 43.9 v Talous- ja rahoitusjohtaja >28,1 % Vuosikate/poistot (%) -1.4 v

23 Yleiset lähtökohdat 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konsernijohdon periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Nämä tavoitteet esitetään kohdassa 5 Konserniyhteisöt. Konsernijohdolle ja tytäryhtiöiden puheenjohtajille asetetut tavoitteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Konsernijohdolle asetetut tavoitteet Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatulot toimintamenoista, % 39,7 43,0 44,0 45,0 45,0 Konsernin vuosikate poistoista, % 57,0 80,0 76,0 84,0 90,0 Tytäryhteisöjen puheenjohtajille asetetut tavoitteet Puheenjohtajien raportoitava tytäryhteisöstä konsernijaostolle/elinkeinojaostolle toiminnanohjauksen ohjeistuksen mukaisesti, krt/v

24 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät 3 Käyttötalousosa 3.1 Budjettirahoitteiset tehtävät toimialoittain Toiminnanohjaus Vastuuhenkilö Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell Sitovuustaso Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen tehtävä on valmistella konsernia ohjaavien linjausten laadintaa kuten kaupunkistrategiaa, omistajapolitiikkaa, hankintaohjeistusta, palvelustrategiaa, maapoliittista ohjelmaa sekä tukea johtamista, kehittämistä ja päätöksentekoa tuottamalla ajantasaista tietoa konsernin toiminnasta ja toimintaympäristön muutoksista. Konsernipalvelujen yhteinen palveluketju on konsernin toiminnanohjaus. Toiminnanohjausta tukevia palveluja ovat hallinto, hankinta, henkilöstö, talous ja rahoitus, tietohallinto sekä viestintä. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Henkilöstöpalvelujen tavoitteena on kaupungin strategiaa ja tavoitteiden toteutumista tukeva henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittäminen, seuranta ja arviointi. Kaupunginhallitus päätti merkittävistä henkilöstövähennyksistä vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstöä koskeva muutosprosessi on tarkoitus toteuttaa vastuullisesti ja hallitusti. Henkilöstöä tuetaan muutoksessa monin eri keinoin. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten hallinta ovat myös keskeisiä henkilöstöjohtamisen painopisteitä suunnittelukaudella. Tarkoituksena on päivittää työkykyyn liittyvät toimintamallit vuonna Lisäksi kehitetään henkilöstöhallinnon prosesseja ja hankitaan niitä tukeva HR-järjestelmä. Tietohallinto jatkaa UKKO projektia uusien tehokkaampien toimintatapojen edistämiseksi hyödyntäen sähköisiä ratkaisuja. Osana tietohallinnon normaalia toimintaa toteutetaan tietoturvan hallintajärjestelmän mukaisia toimenpiteitä. Konsernipalvelujen ICT investointiohjelman mukaisesti toteutetaan muun muassa tietovarastoratkaisua ja muita investointiohjelman mukaisia suunnittelu- ja käyttöönottoprojekteja. Tietohallinto ei ole määritellyt vuodelle 2014 erityisiä tavoitteita, koska ennakoidaan tuleva organisaatiouudistus. Organisaatiouudistus aiheuttaa aina muutoksia tietojärjestelmiin ja koska talousarviota tehtäessä ei tietohallinnon tiedossa ole ollut uutta organisaatiorakennetta, niin myöskään talousarviossa ei siihen ole voitu varautua. Tästä johtuen on odotettavissa talousarviomuutos, koska neuvottelut ja tarjouspyynnöt voidaan käynnistää vasta tilanteessa kun uusi organisaatio on tiedossa. Talousarvioon on sisällytetty kaupunginhallituksen toisen käsittelyn jälkeen suurten tapahtumien järjestämiseksi yhteensä euroa. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehty talouden tasapainottamisohjelma tullaan päivittämään kevään 2014 aikana. Pitkän aikavälin investointisuunnitelma (5-10 vuotta), jossa määritellään kaupungin kehityksen kannalta strategisesti merkittävät investoinnit, laaditaan vuonna Kokonaisinvestointitason pienentämiseksi tulee laatia kaupungin omistamista kiinteistöistä ns. tilahallintaluettelo, tämä tarkastelu yhdistetään palveluverkkotarkastelun kanssa. Lisäksi tuleva organisaatiouudistus tulee vaatimaan resursseja toiminnanohjauksen kaikista palveluista, erityisesti henkilöstön, talouden ja tietohallinnon osalta. Kaupungin konserni- ja talousohjauksen roolia eri toimialojen toiminnanohjauksessa tullaan vahvistamaan. Talouden raportointia kehitetään edelleen. Konsernijohtamista tulee kehittää siten, että strategialla määritellään toiminnan perusta ja taloustilanne määrittää resurssit, jotka kohdistetaan palvelukysyntää vastaavaksi. Tiedolla johtamisen merkitystä korostetaan osana strategista johtamista. Ennakoiva, joustava ja oikea-aikainen resurssien käyttö mahdollistaa kustannustehokkaan palvelutuotannon järjestämisen. 22

25 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tavoitteet Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Alueen saavutettavuuden kehittäminen ja hyödyntäminen Varmistetaan Vt 6 ja 12 tiesuunnitelmien rahoituskelpoisuus Hevossuo Keltti ja Kouvola - Lahti yhteysväleillä sekä Vt 15 liikennekäytäväsuunnitelman käynnistyminen. Vt 6 rahoitus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Joukkoliikenteen ja erityisryhmien kuljetusten tehostaminen. KELA:n valinnat. Vetovoimaiset luontokohteet Ympäristöystävällinen kaupunki Kimolan vesiväylän yleissuunnitelman laadinta Trafille. Paperitulosteiden määrän vähentäminen 20 % vuoden 2013 tasosta. (Kg/työntekijä) Valtion rahoitusosuuden toteutuminen, kanavan rantojen maankäyttötavoitteet. Sähköisiä työvälineitä ei oteta käyttöön. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Kokonaispalveluverkon nykytila kuvataan ja tavoitetila määritellään. Poliittinen riski tavoitetilan vaihtoehtojen arvioinnin osalta. Talous heikkenee edelleen, jos päätöksiä optimaalisesta verkosta ei saada tehdyksi. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Strategiaa toteuttava, johdonmukainen päätöksenteko Työkykyyn liittyvät toimintamallit päivitetään ja otetaan käyttöön. Johdon mittariston määrittely. Suunnittelukauden riskienhallinnan arviointimallin kehittäminen ja tuki. Pitkän aikavälin investointisuunnitelman laadinta. Mallit eivät toimi aidosti johtamisen välineenä. Sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kustannukset kasvavat. Ei saavuteta yhteistä näkemystä mittareista, eivätkä määritetyt mittarit tue tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan kehittämisresurssi jää vajaaksi. 23

26 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Vaikuttava omistajaohjaus Vastuullinen ja osallistava johtaminen Energia-, vesi- ja tietoteknisten palvelujen yhtiöittämisselvitysten laadinta. Strategian toteuttamisohjelmien koordinointimalli otetaan käyttöön. Strategian toteuttamisen varmistavan viestintäohjelman laadinta. Ei yksimielisyyttä selvityksen tekemisestä eikä tuloksista. Malli ei jalkaudu. Ohjelmatyö ei tehostu sitoutumisen puutteen vuoksi. Toimialojen sitoutuminen viestintäohjelman laatimiseen ja resurssipula. Kaupungin viestintä jää satunnaiseksi. Henkilöstöä koskeva muutosprosessi toteutetaan vastuullisesti ja hallitusti. Epävarmuus lisääntyy, osaajia lähtee ja organisaation toiminta kärsii, jolloin palvelutuotanto ja palvelujen laatu heikkenee. Väärien ratkaisujen johdosta syntyy lisäkustannuksia. Talous Konsernipalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 95,1 87,6 84,6 85,6 84,0 84,0 24

27 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Kaupunkikehitysjohtaja Jukka Posti Sitovuustaso Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Kaupunkikehitys -toimialan keskeisin tehtävä on kaupungin elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta elinvoiman vahvistaminen ja elinympäristön kehittäminen, jotka kumpikin vastaavat toimialaansa liittyvän kaupunkistrategian mukaisesta kehittämisestä. Toimialaan kuuluvat lisäksi Teknisen tuotannon liikelaitos ja Kouvolan Vesi liikelaitos sekä osakeyhtiöt Kouvolan Innovation Oy ja Ebick Oy. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Elinkeinojen kehittämisen painopistevalinnat on määritelty syksyllä 2013 valmistuvan uuden kaupunkistrategian elinkeino-ohjelmassa. Elinkeinohankkeiden rahoitusta ja ohjausta koskevia menettelyjä ja yritysten sijoittumismarkkinointia kehitetään. Eri korkeakoulujen kanssa tehtävien TKI-yhteistyösopimusten tavoitteet sovitetaan kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman mukaisiksi. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvää kaupunkiorganisaation sisäistä yhteistyötä selkeytetään ja tehostetaan. Näillä toimenpiteillä pyritään luomaan entistä ketterämpi organisaatio ja toimintatapa, jolloin nopeasti muuttuvaan toimintaympäristön haasteisiin voidaan vastata paremmin. Kansallinen Laajakaista 2015-hankkeen tukemista jatketaan valtuuston tekemien päätösten perusteella. Yksityisteiden avustusmäärärahat ja vesihuoltoavustukset on esitetty säilyvän v.2013 tasolla (1,55 milj.euroa). EUohjelmakauden toimintaryhmärahoitukseen (Pohjois-Kymen Kasvu ry) on varauduttu vuodelle Teknisissä palveluissa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavatyö ja keskustan kehittäminen jatkuvat. Osayleiskaavatyön edistymisen myötä aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtäaikaisesti. Katuvalosaneeraushankkeen toteuttaminen jatkuu v.2014 katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän uusimisella. Jätehuollon palvelutason määrittäminen aloitetaan. Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Palvelutason määrittämisen jälkeen aloitetaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Edellisvuonna aloitettu rakennus- ja huoneistorekisterin täydentäminen jatkuu luvattomien rakennusten viemisellä rekisteriin siten, että ne saadaan kiinteistöveron piiriin. Ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti kartoitetaan kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja edistetään niiden toteuttamista. Päätösten ympäristövaikutusten arviointijärjestelmää kehitetään kytkemällä se kaupungin yhteiseen päätösten vaikutusten arviointimenettelyyn (EVA). Ympäristöpalvelujen palvelukokonaisuus vastaa ympäristöohjelman tavoitteiden tehokkaasta ja koordinoidusta jalkautuksesta ja tulosten seurannasta. Talousarvioon sisältyy koko kaupunkia hyödyttävän resurssin varmistaminen ympäristönsuojeluun. Osana ympäristöjärjestelmän kehittämistä toteutetaan ympäristövaikutusten arviointijärjestelmän ja ympäristötilinpidon kehittämistoimenpiteitä. Suunnittelukaudella ajankohtaisia ovat myös eläinlääkintähuollon yhteisvastaanoton perustaminen ja kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämisprojektin (KUTI) käyttöönotto. Koko toimialan toimintaa kehitetään asiakaslähtöisemmäksi. 25

28 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Rakennus- ja ympäristölupien läpimenoaika on keskimääräistä parempi. Rakennusvalvonnan lupien läpimenoaika verrattuna vertailukuntiin. Ympäristönsuojelun lupien läpimenoaika korkeintaan 3 kk. Lupien läpimenoaika (pv) Palvelutaso heikkenee. Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys vähintään vertailuseutujen keskiarvossa (indeksi 2012=100) Yritysten määrä (kpl) Yritysten määrän suhteellinen muutos (%) Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos (%) Ulkoisen talouden vaihtelut. Mahdolliset muutoksenhaut ja lupiin liittyvät ongelmat voivat viivästyttää hankkeita. Osuuskuntamuotoiset vesihuolto- ja laajakaistahankkeet etenevät. Toteutumisaste (%) Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Eheä kaupunkirakenne Toteutetaan strategisesti merkittävät maakaupat. Lukumäärä (kpl) Kysynnän ennakoiminen. Viihtyisä ja toimiva kaupunki-ympäristö Asuntotonttivaranto vastaa kolmen vuoden tarvetta. Kaavoitusohjelma toteutuu: Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaehdotus on valmis. Tonttien lukumäärä (kpl) Toteutumisaste (%) Resurssien riittämättömyys. Aikatauluriski. Ympäristöystävällinen kaupunki Jätepoliittisen ohjelman laatiminen. Toteutumisaste (%) Resurssien riittämättömyys. Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Energiankulutuksen vähentäminen energiakatselmuksissa esille tulleiden toimenpiteiden käyttöönotolla ja henkilöstön energiakoulutuksella Henkilöresurssien riittämättömyys toimenpiteiden ja koulutuksen toteutukselle, jolloin energiankulutuksen säästöpotentiaali jää saavuttamatta. 26

29 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vastuullinen ja osallistava johtaminen Teknisen tuotannon liikelaitoksen operatiivinen toiminta ja tulos talousarvion mukaiset. Liikelaitos Kouvolan Veden operatiivinen toiminta ja tulos talousarvion mukaiset. ylijäämä/alijäämä ( ) ylijäämä/alijäämä ( ) Muutokset toiminnan volyymissa. Talous Kaupunkikehitys Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalennukset Henkilöresurssit Henkilömäärä henkilötyövuosina TP /2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Vakinaiset 200,37 242,13 235,03 231,78 226,53 223,28 Määräaikaiset 43,91 21,95 19,8 13,8 11,8 11,8 Työllistetyt 1, Yhteensä 245,68 264,08 254,83 245,58 238,33 235,08 Tukipalveluiden henkilöstö (27,5 htv) on ollut v.2012 teknisen tuotannon liikelaitoksessa. 27

30 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Kaupunkikehityksen hallinto Talous Kaupunkikehityksen hallinto Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot Toimintakate Henkilöresurssit Henkilömäärä henkilötyövuosina TP /2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Vakinaiset 27,53 24,53 23,53 22,53 22,53 Kaupunkikehityksen hallintoon sisältyvät toimialan johto ja tukipalvelut. Tukipalvelut tuottavat mm. hallinto-, talous-, henkilöstö ja viestintäpalveluja toimialan palveluyksiköille ja myös Teknisen tuotannon liikelaitokselle. Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Elinvoiman vahvistaminen Hankejohtaja Leo Pyöriä Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto / maaseutulautakunta strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Palveluketju vastaa kaupunkistrategian perusteella laaditun elinkeino-ohjelman toteuttamisesta. Elinkeinopalvelut toteuttaa elinkeino-ohjelmaa kehittämällä painopistetoimialojen toimintaedellytyksiä, selvittämällä uuden yritystoiminnan edellytyksiä ja vahvistamalla yritysten toimintaympäristöä. Lisäksi ylläpidetään työpaikkojen syntymistä edistävää osaamista ja tähän liittyvää yhteistyötä Palveluketjuun kuuluvan maaseutupalvelun tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuollon sekä valokuituavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Elinvoiman vahvistaminen edellyttää tehokasta yhteistyötä eri kumppanitahojen kanssa sekä tähän kytkeytyvää sopimus- ja omistajaohjausta. Eri korkeakoulujen kanssa tehtävien TKI-yhteistyösopimusten tavoitteet sovitetaan kaupunkistrategian ja elinkeino-ohjelman mukaisiksi ja toteutumisen seurantaa tehostetaan. Kouvola Innovation Oy:n rooli kehittämishankkeiden toteuttajana korostuu ja tähän liittyen kehitetään laajempien ohjelmakokonaisuuksien toteuttamiseen perustuvaa sopimusohjausta. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvää kaupunkiorganisaation sisäistä yhteistyötä tehostetaan. 28

31 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tavoitteet Elinkeinojaosto Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys vähintään vertailuseutujen keskiarvossa (indeksi 2012=100) Yritysten määrä (kpl) Yritysten määrän suhteellinen muutos (%) Ulkoisen talouden vaihtelut. Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos (%) Maaseutulautakunta Strategiapäämäärä: Elinvoimainen kaupunki Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Yrittäjyyden edistäminen päätöksenteossa ja johtamisessa Osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten toimintaaluehakemukset on jätetty ja alueista vahvistettu suurin osa (min. 75%) Laajakaistahankkeen 2. vaiheen rakentaminen on alkanut. Vesiosuuskuntien hyväksyttyjen toimintaalueiden määrä (kpl) Vesiosuuskuntien hyväksyttyjen toimintaalueiden osuus kaikista vesiosuuskunnista (%) Vesiosuuskuntien toimintaalueiden hyväksymisprosessi voi hidastua, mikäli muutoksenhakuja on runsaasti. Laajakaistahankkeen aloitus voi hidastua valtionosuuspäätöksen viipymisen ja lupaprosessien vuoksi. Talous Elinvoiman vahvistaminen Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate

32 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Henkilöresurssit Henkilömäärä henkilötyövuosina TP / 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Vakinaiset 116,1 120,6 116,5 115, ,75 Määräaikaiset 35,83 17,25 15,8 11,8 9,8 9,8 Työllistetyt 0, Yhteensä 152,47 137,85 132,3 127,05 120,8 118,55 Toiminnan volyymi TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Lomituspäiviä /v Lomitettavia yrittäjiä kpl Välitetty EU-viljelijätuki M 30,5 30,7 30,7 30,7 30,7 30,7 Tiloja tukihaun piirissä kpl Saapuneet hakemukset kpl Vesihuollon avustukset Yksityistieavustukset Kansallinen laajakaista 2015-hanke Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Elinympäristön kehittäminen Tekninen johtaja Hannu Luotonen Rakennus- ja ympäristölautakunta / tekninen lautakunta strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Palveluketju toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ylläpitoa laatimalla yleis- ja asemakaavoja, katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa sopimusten perusteella Teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella Maanhankinnassa ja kaavoituksessa panostetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavatyö jatkuu. Tavoitteena on yleiskaavaehdotuksen valmistuminen. Keskustan kehittäminen jatkuu tonttikohtaisilla asemakaavan muutoksilla. Tonttimarkkinointia toteutetaan yhteistyössä Kinnon kanssa. Maaomaisuuden hallinnassa aloitetaan kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavatyön edistymisen myötä. Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmien laatimista jatketaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Esityksenä on, että yhdyskuntatekniset palvelut ja vesilaitokset korjaavat vesihuoltoa ja katua yhtäaikaisesti. Katuvalosaneeraushankkeen toteuttaminen jatkuu. Vuonna 2014 on vuorossa katuvalaistuksen ohjausjärjestelmien uusiminen. Jätehuollon palvelutason määrittäminen aloitetaan. Palvelutason määrittämisen avulla taataan kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Palvelutason määrittämisen jälkeen aloitetaan jätepoliittisen ohjelman valmistelu. Edellisvuosina aloitettu rakennus- ja huoneistorekisterin täydentäminen jatkuu luvattomien rakennusten viemisellä rekisteriin siten, että ne saadaan kiinteistöveron piiriin. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseen liittyen kartoitetaan kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja edistetään niiden toteuttamista. Päätösten ympäristövaikutusten arviointijärjestelmää kehitetään kytkemällä se kaupungin yhteiseen päätösten vaikutusten arviointimenettelyyn (EVA). 30

33 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tavoitteet Rakennus- ja ympäristölautakunta Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Lupien läpimenoaika on keskimääräistä parempi verrattuna vertailukuntiin. Ympäristönsuojelun lupien läpimenoaika korkeintaan 3 kk. Lupien läpimenoaika (pv) Palvelutaso heikkenee. Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Energiatehokkuuden parantaminen rakentamisessa. Toimenpiteiden määrä (kpl) Energiansäästötavoite ei toteudu. Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Rakennusjärjestys on päivitetty. Toteutumisaste (%) Rakentamisen laatu heikkenee. Ympäristöystävällinen kaupunki Ympäristönsuojelun laatukäsikirja on laadittu. Toteutumisaste (%) Valvonnan ja päätösten taso vaihtelee. Ympäristön tila -raportin laatiminen. Ei olla tietoisia ympäristön tilasta ja sen muutoksista. Vetovoimaiset luontokohteet Kaupungin omistamien ennallistamiskelpoisten luontokohteiden kartoittaminen Luonnon monimuotoisuus ei lisäänny. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Eläinlääkintähuollon yhteisvastaanoton selvitys on laadittu. Toteutumisaste (%) Toteutuksen säästöt viivästyvät. 31

34 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tekninen lautakunta Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Eheä kaupunkirakenne Tonttivaranto vastaa kolmen vuoden tarvetta; luovutetut tontit (tavoitearvo 2014: 80 kpl) Tonttien lukumäärä (kpl) Kysynnän ennakoiminen. Yleiskaavassa arvioidaan alueita kaupunkirakenteen eheyden näkökulmasta. Aluevertailutyökalun/- menetelmän keskeneräisyys tai käyttökelvottomuus. Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Joukkoliikenteen käytön edistäminen. Linja-autopysäkkien laadun parantaminen (kpl/v) 10.0 v Resurssien riittämättömyys. Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Kaavoitusohjelma toteutuu: keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaehdotus on valmis. Toteutumisaste (%) Aikatauluriski. Resurssien riittämättömyys. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden määrä (kpl/v) 5.0 v Ympäristöystävällinen kaupunki Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Uusien kevyen liikenteen väylien pituus (km/v) 3.0 v Resurssien riittämättömyys. Talous Elinympäristön kehittäminen Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Henkilöresurssit Henkilömäärä henkilötyövuosina TP / 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Vakinaiset 84, Määräaikaiset 8,08 4, Työllistetyt 0, Yhteensä 93,21 98, Toiminnan volyymi 32

35 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Asemakaavoitettu alue ha Hyväksytyt kaavat kpl/v Maan osto ha Luovutettu AO-tontteja kpl Metsää ha Peltoa ha Kadut ja kevyen liikenteen väylät km Rakennetut puistot ha Leikkipaikat kpl Ympäristönsuojelun luvat ja tarkastukset kpl Terveysvalvonnan tarkastukset ja toimenpiteet kpl Eläinlääkintahuollon potilaskäynnit kpl Rakennusvalvonnan -luvat -katselmukset Asuntotoimen hakemuskäsittelyt ja valvontatoimenpiteet

36 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Sitovuustaso Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Valtuusto, strateginen palvelusopimus Toiminnan kuvaus Hyvinvointipalvelujen perustehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen. Tarjoamme kuntalaisille heidän kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivat palvelut, joilla tuetaan kuntalaisten omaa selviytymistä ja turvataan arjen sujuminen. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Hyvinvointipalvelujen toimintaa kehitetään siten, että kuntalaiset, henkilöstö ja yhteistyökumppanit otetaan mukaan toimintojen uudistamiseen. Palvelutuotannon painopistettä siirretään tukemaan kuntalaisten oman elämän hallintaa ja itsenäistä selviytymistä. Toimintatapoja kehitetään asiakaslähtöisesti ja rakennetaan sujuvat asiakaspolut niin, että vastuu asiakkaasta on katkeamaton. Palvelutuotanto sopeutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja huolehditaan hoito- ja palvelutakuun toteutumisesta. Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman yhteyteen kaupunginhallitus on edellyttänyt toimialoilta yksilöidyn toimenpideohjelman, jolla pystytään toteuttamaan talouden tasapainottamisvaatimus. Hyvinvointipalvelut on tehnyt palveluketjukohtaisen suunnitelman, yhteensä 16,5 milj. euroa. Hyvinvointipalveluissa kehittämisen painopiste on sähköisten palvelujen sekä kuntalaisten omavastuun lisäämisessä. Hyvinvointipalveluihin perustetaan matalankynnyksen palvelupisteitä sekä omana toimintana että tukemalla kolmannen sektorin toimintaa. Palvelurakenteita kehitetään laajentamalla palvelusetelien käyttöönottoa kuntoutuksessa, varhaiskasvatuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Palveluverkkoja tarkastellaan koko taloussuunnittelukaudella ja palvelutuotannon painopistettä muutetaan varhaisen tuen palveluihin. Tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Ennakoimme asiakastarpeen muutoksia ja vastaamme niihin kehittämällä palveluita yhdessä asiakkaiden, kumppanien ja henkilöstön kanssa Uusien palvelukonseptien määrä (kpl) Palvelujen uudistaminen ei ole mahdollista resurssien niukkuuden vuoksi. Emme pysty luomaan avointa, innovaatista ilmapiiriä työyhteisöön. Kehitämme palveluita asiakkaiden kanssa yhteistoiminnasilla menetelmillä. Asiakkaiden osallistusmisjärjestelmä on luotu ja otettu käyttöön. Uusien palvelukonseptien määrä (kpl) Palvelusiirtymä ennakoiviin palveluihin/palvelusiirtymän muutos 2 %. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Tarjoamme asiakkaille heidän tarpeisiinsa vastaavat palvelut oikeaaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Kustannuskehitys on enintään peruspalvelubudjetin mukainen. Palveluja ei kyetä tuottamaan keskimääräisellä kustannustason muutoksella. Toimintojen johtamisessa ei onnistuta. Korjaavat palvelut vievät resurssit ja siirtymää ei saada aikaiseksi. 34

37 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Hyvinvointipalvelut Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot * Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset *vuoden 2012 tilinpäätöstiedoista on eliminoitu toimialan sisäiset palvelusopimusmyynnit ja -ostot Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Lasten ja nuorten lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen tarkoituksena on edistää fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään on palveluilla tuettu turvallinen kasvu- ja kehittymisympäristö. Palvelut sopeutetaan asiakastarpeita vastaaviksi ja niissä painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Yksilön, perheen ja paikallisyhteisön osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Lasten ja nuorten lautakunnan alainen toiminta sopeutetaan vuonna 2014 talousarvioraamin edellyttämällä tavalla toimintakatteen osalta vuoden 2013 tasolle. Sopeuttamistarpeeksi on arvioitu palkkaratkaisusta johtuen n. 3 milj. euroa. Kotihoidon kuntalisä, ns. Kouvola-lisä, otettiin käyttöön alkaen. Lisän käyttöönotto ei vähentänyt päivähoidon tarvetta, vaan vuosien aikana on päivähoidossa olevien lasten osuus 0-6-vuotiaista kasvanut 60 %:iin. Kouvola-lisän ehtoja muutettiin alkaen ja maksatus siirrettiin Kela:lle kotihoidon tuen yhteydessä huomioitavaksi. Hyvinvointipalveluiden asiakaslähtöisen prosessiorganisaation ns. elämänkaarimallin mukainen organisoituminen mahdollistaa nykyisten hallintoyksiköiden sijoittamisen johtamista paremmin tukeviin kokonaisuuksiin. Varhaiskasvatuksen hallinnon ja neuvolatoiminnan yhteistyön tiivistäminen perustuu Marjoniemen lastentalosuunnitelmaan, jossa lapsiperheiden keskeiset palvelut sekä niiden hallinnointi keskitettäisiin yhteen kokonaisuuteen. Asiaa valmistellaan osana aikuisväestön terveydenhuollon palveluverkkoratkaisuja. Vuonna 2013 aloitettu perusopetuksen aluerehtorijärjestelmän purkaminen ja resurssien uudelleenohjaus palvelualueen esimiestoimintaan jatkuu yhdessä perusopetuksen muun hallinnon järjestelyjen kanssa tavoitteena mm. toimistohenkilöstön käytön tehostaminen. 35

38 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Suurempia päivähoitoyksikköjä perustamalla (Korian päiväkodin käyttöönotto ja Valkealan uusi päiväkotiinvestointi), tehostetaan henkilöstön käyttöä ja vastataan päivähoidon lisääntyneeseen tarpeeseen sekä heikkoon kiinteistötilanteeseen lapsiperheiden suosimilla alueilla. Valtuuston 2010 Kouluverkkopäätöksen täytäntöönpanoa jatketaan siten, että Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulujen yhdistäminen ja Kankaan koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa alkaen. Palveluverkkomuutosten myötä järjestellään esim. laaja-alaisen erityisopetuksen resurssien käyttöä uudelleen. Nykyisin ostopalveluna hankittava lastensuojelu, perusopetuksen erityisen haasteellisten oppilaiden opetus ja vahvasti tuettu päivätoiminta on tarkoitus siirtää oman lastensuojelulain mukaisen yksikön perustamisen kautta omaksi toiminnaksi. Palvelut ovat lakisääteisiä ja oman yksikön kautta palvelun kustannustehokas saatavuus on turvattu. Samalla pyritään perhesijoitusten painottamiseen laitossijoitusten sijaan. Valtuuston 2010 KSAO:n kampus-päätöksen mukaisesti opetustoiminta lakkautuu Keltakankaalla ja siirtyy Naukioon sekä Viitakumpuun alkaen. Nuorisopalvelujen Voikkaan seuratalon tilojen vuokraus sopeutetaan tilatarvetta vastaavaksi ja nuorten Majakka-toiminta siirtyy keskustassa uusiin tiloihin. Jaalan, Kaipiaisten ja Sippolan nuorisotalotoiminta tapahtuu kumppanuussopimuksin ostopalveluna. Sekä perusopetuksen tuntiresurssi että lukiokoulutuksen kurssiresurssi mitoitetaan asiakastarpeiden vähenemää vastaavasti. Oppilas- ja opiskelijakohtainen opetusmäärä säilyy valtakunnallisen vertailun keskitasolla. Opetusresurssien ylläpito samalla tasolla edellyttää verkkotarkasteluja lähitulevaisuudessa. Tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Asiakkaiden tarpeita vastaavat oikeaaikaiset palvelut. Palvelutakuun toteutuminen Asiakastyytyväisyys (1-5) Palveluiden painopisteen muutos edistäviin palveluihin (%) Palveluohjaus epäonnistuu ja asiakas ei saa tarpeittensa mukaista oikeaa palvelua. Palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan. Korjaavien palveluiden tarve kasvaa ja estää resurssien siirron ennaltaehkäiseviin palveluihin Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Palveluiden saavutettavuuden edistäminen joukkoliikenteen suosiota ja kattavuutta parantamalla sekä eri asiakasryhmien erityistarpeita huomioiden. Asiakastyytyväisyys (1-5) Linjojen lukumäärä (kpl) Tehtyjen matkojen lukumäärä (kpl) Väestö % < 1km päässä joukkoliikennepalveluista Käyttäjämäärät vähentyvät Tarve korottaa asiakashintoja ja/tai vähentää vuoroja kustannusten noustua 36

39 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Kustannustehokkaat, asiakastarpeisiin ja niiden muutoksiin reagoivat palvelut Kustannukset / asukas ( ) Tilojen määrä (m2) Kustannukset / asiakas ( ) Palveluverkoissa ei huomioida muutoksia asiakkuuksissa Talouden ja toiminnan yhteyttä ei huomioida johtamisessa. Tuottavuutta parantavat investoinnit jäävät Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Palvelukysynnän mukainen monialainen henkilöstöresurssi Henkilöstötyytyväisyys (1-5) Sairauspoissaolot (kpv/hlö) Henkilöstön pätevyys (%) Vakinainen henkilöstö (%) Organis. epävarma tilanne. Muutosta ei johdeta. Henkilöstöä poistuu ja korvaavan, pätevän rekrytointi ei onnistu. Henkilöstön työmäärä kasvaa ja johtaa poissaolojen lisääntymiseen/työn kokemiseen raskaaksi. Asiakkaiden saama palvelu heikkenee. Talous Kasvun ja opp. sekä lapsiperheiden tukeminen Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina

40 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Toiminnan volyymi Varhainen kasvu TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Varhaiskasvatus 0-6 vuotiaat lkm Varhaiskasvatus 6 -vuotiaat lkm Päivähoidon piirissä lapsia % Varhaiskasvatus ostopalvelu 0-6 v. lkm Lastenneuvolan terveydenhoitajalla käyntejä Lapsiperheiden arjen tukeminen Perheneuvolan asiakkaiden määrä* Perheiden määrä lapsiperhetyössä** Perusopetus Oppilasmäärä Erityisen tuen oppilasmäärä Koulujen määrä Aamu- ja iltapäivätoim. osall. opp Kuljetusoppilaat Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten määrä Lastensuojelun avopalvelujen piirissä lapsia/v Sijoitettuja lapsia vuoden aikana Jälkihuollossa asiakkaita vuoden akana Perhetukikeskuksen käyttöaste % Lukiokoulutus Päivälukiot/ kurssit Iltalukio/ kurssit Lukioiden opiskelijamäärä Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut toimintaan osall. määrä *tilastointitavan muutos 2014 ** tilastointitavan muutos

41 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka Aikuisväestön lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Aikuisväestön palveluketju tuottaa kulttuuri- vapaa-ajan, kirjasto-, kansalaisopisto- sekä terveydenhuollon palvelut koko väestölle. Arkielämän tukipalveluissa tuetaan pääsääntöisesti aikuisia, jotka eri syistä tarvitsevat sosiaalipalveluita ja/tai -avustuksia. Asiakassegmentointi on suunniteltu hyvinvointia edistävään ja ylläpitävään palvelukokonaisuuteen sekä toimintakykyä palauttavaan kokonaisuuteen. Strategisena tavoitteena on saada aikaiseksi palvelusiirtymää ylläpitäviin palveluihin, jotka ovat kevyempiä. Asiakaan hyvinvoinnin parantaminen ja omavastuun edistäminen ovat toiminnan keskiössä. Tähän tavoitteeseen päästään asiakaslähtöisten palvelupolkujen toteuttamisella ja resurssien oikea-aikaisella sekä -tasoisella kohdentamisella. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Uusien palvelukonseptien kehittäminen otetaan hyvinvointia edistävissä palveluissa laajasti käyttöön. Matalan kynnyksen palveluita kehitetään edelleen, esimerkkinä hyvinvointikioskin palvelun sisällön kehittäminen. Vahvistetaan kumppanuuksien tunnistamista ja kehittämistä niin, että ne edistävät kuntalaisen parasta. Palvelusetelikokeilut aloitetaan kolmikanta- mallilla, jossa toimijana ovat yhdistykset/yritykset, kaupunki ja kolmas toimija. Virtuaalija itsepalveluja kehitetään. Resurssia vapautetaan varsinaiseen toimintaan kiinteistä kiinteistökuluista. Tähän esitetään ratkaisuksi toimitilojen vuokrausta ja kahden uuden yhtiön perustamista. Ketjun resursseista merkittävä osa on sidottuna seiniin, joten työn aloittaminen on väistämätön. Toimintakyvyn palauttamisessa vuodeosastopaikat vähenevät edelleen vuoteen 2017 asti. Tämä edellyttää vahvaa lean-ajattelua, sillä prosessit tulee saada sujuviksi. Onnistumisen edellytyksenä on sisäisten hoitolinjojen rajojen purkaminen sekä saumaton yhteistyö kuntoutuksen ja ikääntyvien prosessien kanssa. Kysyntähuippua tullaan tasoittamaan lyhyillä kuntoutuspalveluilla intervallityyppisesti, jossa kumppani on ulkopuolinen toimija. Tällä varmistetaan omien resurssien riittävyys ja prosessien sujuvuus. Laatujärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet aloitetaan 2014, joilla varmistetaan toiminnan laadun taso sekä potilasturvallisuuden toteutuminen. Uudet toimintatavat sekä asiakasprosessit tulee olla valmiina 2017 mennessä. Tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan Asiakkuuksien hallinnalla parannetaan Arkielämän Taloudellinen ahdinko lisää Ennaltaehkäisyyn panostaminen Kuntalaisten hyvinvointia parannetaan omavastuuta tukemalla. Hyvinvointiindikaattorit kohenevat, mm. työikäisten mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavien määrä alenee 18:sta/1000 as. Mielenterveysperuste isesti sairauspäivärahaa saaneet v (/1000 hlö) v Kuntalaisten passivoituminen ongelmia esiintyessä. Yhteisöllisyyden kehittäminen Palvelutuotantoa toteutetaan kumppanuussopimuksin yhdistysten kanssa Kumppanuussopimuk sin toteutettujen palvelujen määrä (kpl) Yhdistysresurssit ottaa vastuuta toiminnasta Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Uusien palvelukonseptien käyttöönotto toteutetaan 2014 aikaisempien palvelupisteiden sijaan Uusien palvelukonseptien määrä (kpl) Palvelverkkoa ei saada sopeutettua optimaaliseksi Talous 39

42 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvístaminen Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 1227,5 1172, , , ,15 Toiminnan volyymi Arkielämän tukipalvelut TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana Erityisryhmien palveluasumisen asiakkaat Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat vuoden aikana Hyvinvoinnin edistämisen palvelut ja yhteisötyön palvelut Hyvinvoinnin edistämisen ja yhteisötyön kävijämäärä yhteensä TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS Tapahtumien määrä yhteensä Kehittämistyötä yhteisötyöpalvelun kanssa tekevien yhteisöjen määrä Toimintakyvyn palauttamisen palvelut TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Päivystys, käynnit (lääkäri ja hoitaja) Sosiaali- ja kriisipäivystys, asiakastapaukset Terveydenhuollon vastaanotto, yhteensä avopsykiatria - suun terveydenhuolto - perusterveydenhuolto - poliklinikat, esh

43 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Sairaalahoitopäivät,oma terveyskeskussairaala - erikoissairaanhoito Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Arja Kumpu Ikääntyneiden lautakunta, strateginen palvelutuotantosopimus Toiminnan kuvaus Ikääntyneiden palveluihin sisältyvät kotona asumisen tuen ja asumispalvelut 24/ 7 palvelukokonaisuudet. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on vastata asiakkaan palvelutarpeeseen asiakaslähtöisesti sekä siirtää palveluiden painopistettä edistäviin palveluihin. Ikääntyneiden palveluiden toteutuksen perustana on ajantasainen palveluiden kustannusten seuranta ja kokonaistaloudellisesti kestävien toimintamallien kehittäminen. Terveydenhuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu asiakas siirtymä terveydenhuollosta ikääntyneiden palveluihin. Asiakkaan osallisuutta vahvistetaan ja tuetaan asiakkaiden itsenäistä toimintakykyä. Toimintamallien kehittämisessä huomioidaan vanhuspalvelulain (980/2012) ja STM:n (2013:11) laatusuosituksen velvoitteet ja sisällön määrittelyt. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Ikääntyneiden palveluissa talousarviovuoden 2014 aikana keskeisenä tavoitteena on palvelurakenteen muutos siten, että laitosmaista palvelurakennetta puretaan ja vastaavasti vahvistetaan ikääntyneiden kotona asumista ja itsenäistä toimintakykyä tukevia palveluja sekä kehitetään varhaisen tuen palveluja. Ikääntyneiden palvelujen talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä jouduttiin tekemään palvelujen toimintamenojen osalta tarkennusta ja linjauksia. Haasteena on vuoden 2014 talousarvion kehyksessä pysyminen, koska laadintaan sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Talousarvion 2014 osalta on jouduttu leikkaamaan henkilöstömenoja, kiirehtimään laitosmaisen palvelurakenteen purkua sekä supistamaan harkinnanvaraisia toimintoja. Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelma etenee suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana valmistuu kaksi tehostetun palveluasumisen yksikköä Kustaakoti (Mehiläinen) ja Harjukoti (oman tuotannon yksikkö). Edellä mainittujen yksiköiden valmistumisen yhteydessä pyritään tehostamaan asiakas siirtymää terveydenhuollon palveluista ikääntyneiden palveluihin sekä toteutetaan palveluverkkosuunnitelmaan sisällytetyt laitosmaisen palvelurakenteen purut. Palveluverkkosuunnitelman myötä vapautuva henkilöstöresurssi siirtyy kotona asumista tukeviin palveluihin (varhaiset palvelut, kotiutusyksiköt ja kotiutustiimi). Palvelusetelin (sairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluseteli) käyttöä vaihtoehtoisena palveluiden järjestämistapana laajennetaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Ikääntyneiden itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista tuetaan kohdentamalla kuntoutusresurssia kotona asuville sekä vahvistamalla kotihoidon henkilöstön kuntouttavan työotteen käyttöä. Kotona asumista tukevien palveluiden kokonaisuudessa jatkuu Kotona kokonainen elämä hanke (hankeaika ), jonka tavoitteena on kotihoidon sisällön kehittäminen ja nimenomaan välittömän asiakasajan lisääminen. Hanke tukee henkilöstöresurssien kohdentamista tukemaan itsenäistä ikääntyneiden kotona asumista. Lisäksi vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvä Risto hanke (hankeaika ) jatkuu vuoden 2014 lokakuun loppuun asti. Em. hankkeen tavoitteena on riskiryhmien tunnistaminen, gerontologisen sosiaalityön menetelmien kehittäminen sekä yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä varhaisen tuen palveluiden toteutuksessa. Molempien hankkeiden osalta vahvistetaan niin asiakkaiden kuin henkilöstön osallisuutta. 41

44 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Tavoitteet Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Asiakkaan kuuleminen Ennaltaehkäisyyn panostaminen Asiakasraadit ym. yhteistoiminnallisten tomintapojen kehittäminen. Kotona asumisen tukeminen: varhaisen tuen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin painopiste, kotihoidon toimintamallien kehittäminen. Toteutuneet toimintamallin muutokset (kpl) Toteutuneet tilaisuudet (kpl) Palveluiden painopisteen muutos edistäviin palveluihin (%) Asiakassiirtymä säännöllisen kotihoidon raskaimpiin hoitoluokkiin (%) Ennaltaehkäisevät ja varhaiset palvelut eivät vas-taa asiakkaiden palveluntarpeeseen Asiakassiirtymä em. palveluihin ei toteudu Henkilöresurssi niukka, poissaoloja ei kyetä sijaistamaan Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Energiatehokkaan toimintatavan vahvistaminen Ekotukihenkilötoiminnan vahvistaminen ja juurruttaminen Aika ei riitä ekotukihenkilötoiminnan sisäänajoon Energiatehokkuutta ei koeta toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi Energiatehokkaan toimintatavan lisääntyminen ei näy arjen työn toteutuksessa, turhauttaa henkilöstöä. Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Vastuullinen ja osallistava johtaminen Asiakaslähtöisten toimintamallien vahvistaminen: palvelutarpeen arviointi ja ajantasaiset palvelusuunnitelmat. Palvelusetelin laajentaminen. Johtamisen tukeminen ja esimiesten osaamisen vahvistaminen, mm. kustannustehokkuuden vahvistaminen, sähköisten ym. toimintamallien vahvistaminen. Palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa (%) Palvelusuunnitel-mien tarkistusten toteutuminen 6 kk:n välein (%) Esimiesten osallistumisaktiivisuus (%) Kustannukset / asukas ( ) Palveluiden uusien järjestämistapojen käyttöönotto viivästyy ajanpuutteen ja rajallisen hlöresurssin johdosta Asiakkaiden palveluntarve kasvaa Esimiesten ajan puute Koulutusten toteuttami-nen ei toteudu Arjen työn haasteellisuus TA 2014 kehys tiukka Johtamista tukevaan kehittämistyöhön ei aikaa Uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto viivästyy ajanpuutteen johdosta 42

45 Käyttötalousosa/budjettirahoitteiset tehtävät Talous Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Tuloarviot ja määrärahat 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Henkilöresurssit Henkilömäärä TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina 1 225, , , , ,7 Toiminnan volyymi TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon peittävyys % /75-vuotta täyttäneet 12,8 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Asumispalveluiden asiakkaat Tehostetun palveluasumisen peittävyys % /75-vuotta täyttäneistä 7,0 6,4 7,0 8,0 8,0 8,0 43

46 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät 3.2 Kohderahoitteiset tehtävät Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Toimielin Lasten ja nuorten lautakunta Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus Kouvolan seudun ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää ammatillista perus ja lisäkoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Kouvolan seudulla tehtyihin metsäteollisuuden rakennemuutoksiin liittyen KSAO:ssa luodaan valmiudet joustaviin uudelleen koulutuksen polkuihin. Ammatillista koulutusta järjestetään Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla. Koulutuksen painopiste siirtyy nuorten ikäluokkien vähenemisen myötä aikuiskoulutukseen, mihin tehtävään on perustettu ammattiopiston sisäinen aikuiskoulutuskeskus. Osaamistarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia kehitetään yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Uusia ammatillisia koulutusohjelmia aloitetaan seudullisen työvoiman kysynnän tarpeen mukaisesti joustavin järjestelyin. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta jatketaan. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella KSAO jatkaa vuonna 2014 toimintaansa kirjanpidollisena taseyksikkönä (KV ). Kevään 2014 aikana tehdään selvitys osan/koko ammatillisen koulutuksen yhtiöittämisestä tai mahdollisesta muusta toimintamuodosta. Ammattiopisto jatkaa henkilöstön kanssa yhteistyössä laatu-/toimintojärjestelmän kehittämistyötä. Tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana kaikki prosessikuvaukset on tehty ja prosessien omistajien ja prosessitiimien johdolla ja, että KSAO toimiin prosessien mukaisesti. Työelämän ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen koulutussuunnittelun ja opetussisältöjen kehittämiseen työelämälähtöiseksi on keskeinen osa toiminnan kehittämistä vv KSAO:n tärkein kehittämishanke on Tornionmäen kampuksen rakentaminen palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Utinkatu 85:n peruskorjaus on valmis ja Utin helikopterikoulutuskeskus valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja koulutustoiminta aloitetaan heti vuoden 2014 alusta. Seuraava vaihe on kone- ja metallialan opetustilojen rakentaminen sekä Utinkatu 44-48:n peruskorjaus- ja muutostyöt Keltakankaalta ja Kuusankoskelta siirtyviä koulutuksia varten. Viimeisenä isona kohteena on Tornionmäen koulun saneeraus sote - alan koulutustiloiksi. KSAO:n aikuiskoulutuksen toiminta on vahvassa kasvuvaiheessa, ja edellyttää suunnittelu- ja kouluttajaresurssin lisäystä. Aikuisopisto valmistelee ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintojen järjestämissopimuksia työelämän tarpeiden mukaisesti. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan edelleen Kouvolan YES keskuksen ostopalvelujen kautta. Tavoitteena on saada ammattiopistoon innovatiivisen yritystoiminnan malleja yhteistyössä paikallisten yritysverkoston kanssa. Merkittävä kehittämiskohde on VR:n koulutuskeskuksen toiminnan siirto KSAO:n toiminnaksi. Tavoitteena on, että nykyinen VRKK:n rautatiealan koulutus siirtyy KSAO:oon vuoden 2014 alusta. Uusien luovien alojen yritystoimintaa kehitetään mm. pelialalla GAMEDU -hankkeen ja sähköautotekniikan opetuksen kehittämishankkeen kautta. KSAO jatkaa edelleen bioenergia-alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishankkeita sekä allaan liittyvää vientikouluhanketta. KSAO:n kehittämistoiminta perustuu aktiiviseen hanketoimintaan ja verkostoitumiseen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä edellyttää hankehenkilöstön lisäämistä. 44

47 Käyttötalousosa/kohderahoitteiset tehtävät Talous * Taseyksikön määrärahat sisältyvät Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemisen palveluketjun määrärahoihin Taseyksikkö, Ammatillinen koulutus Tulosbudjetti 1000 e TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Muut tulot Muut tuet ja avustukset Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina Toiminnan volyymi TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ammatillinen peruskoulutus oppilasmäärä Ammatillinen lisäkoulutus oppilasmäärä Voimassa olevat oppisopimuskoulutussopimukset

48 Käyttötalousosa Käyttötalousosa toimialoittain ja palveluketjuittain TA e Konsernipalvelujen toimiala Toiminnanohjaus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hyvinvointipalvelujen toimiala Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kasvun oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunkikehityksen toimiala Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Kaupunkikehityksen hallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate -233 Elinvoiman vahvistaminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Elinympäristön kehittäminen Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Käyttötalous yhteensä Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate

49 Tuloslaskelmasosa 4 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa esitetään kaupungin toiminnan toimintatulot ja -menot, näiden välinen erotus eli toimintakate sekä kaupungin yhteisinä erinä verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Näiden erien erotuksena laskettava vuosikate pitäisi riittää kattamaan poistonalaisten investointien aiheuttamat suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen ja poistojen erotus on tilikauden tulos, jonka jälkeen tilinpäätöserien muutosten jälkeen syntyy tilikauden yli- tai alijäämä. Kouvolan toimintatulojen negatiiviseen kehitykseen vaikuttaa kuntien yhdistymisen jälkeen saatujen yhdistymisavustusten sekä valtionosuuden vähenemisen kompensaatioiden poistuminen toimintatulojen tuet ja avustukset erästä. Toimintamenojen kasvua pyritään pienentämään henkilöstömenojen vähentämisellä. Palvelujen ostojen kasvuun ei kaikilta osilta voida vaikuttaa. Yhteensä vuoden 2014 talousarviossa toimintatulot ovat 87,2 milj. euroa, toimintamenot 578,8 milj. euroa ja toimintakate on -487,0 milj. euroa. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2012 TA 2013 MTA 2013 TA 2014 TS 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä Tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 16,6 17,3 15,6 15,2 17,1 17,3 17,4 Vuosikate, % poistoista -1,0 40,9 42,5 28,1 119,1 153,0 207,0 Vuosikate euroa/asukas Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Julkinen rahoitus eli verotulot ja valtionosuudet Verotulojen kehitys verotulolajeittain sekä valtionosuuksien muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta. Kasvun vuodelle 2014 arvioidaan olevan alle yhden prosentin. Kunnallisverojen määrä vuonna 2014 tulee olemaan arviolta lähes samansuuruinen kuin vuonna Vuoden 2013 kunnallisverotulojen kertymään vaikuttaa kertaluonteisesti verontilityslain muutos, jonka mukaan aiemmin tammikuulla tilitetyt jäännösverot tilitetään joulukuulla. Kiinteistöverotuloja nostaa vuodelle 2014 kiinteistöverouudistus, joka korottaa rakennusten sekä maapohjien verotusarvoja. Yhteisöverotuloihin vaikuttaa vähentävästi yhteisöverokannan alentaminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin vuodesta 2014 alkaen, mutta veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Valtionosuudet jakautuvat valtiovarainministeriön hallinnoimaan peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen valtionosuuteen, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuuden arvioidaan talousarviossa 2014 olevan 153,5 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta on noin -3 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden 11 milj. euroa, joka on jäädytetty vuoden 2012 tasolle. 47

50 Tuloslaskelmasosa Verotulot verotulolajeittain sekä valtionosuudet, 1000 eur Toteutumat Arvioidut MTA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan tulovero Muutos% 0,1 % 5,6 % 1,7 % 3,3 % 0,0 % 2,8 % 4,1 % 3,5 % Kiinteistövero Muutos% 14,7 % 20,0 % 9,8 % 6,5 % 7,9 % 0,0 % 0,4 % 0,4 % Yhteisöveron tuotto Muutos% 19,6 % 10,2 % -23,3 % -1,1 % 11,3 % 0,6 % -10,7 % 3,3 % Verotulot yhteensä Muutos% 1,9 % 6,8 % 0,7 % 3,4 % 1,1 % 2,5 % 3,0 % 3,3 % Valtionosuudet Muutos% 4,8 % 2,4 % 6,3 % 2,4 % 0,6 % 0,9 % 1,2 % 2,8 % Julkinen rahoitus yht Muutos% 2,8 % 5,3 % 2,5 % 3,0 % 0,9 % 2,0 % 2,4 % 3,1 % Toimintakate Muutos% 1,1 % 5,5 % 7,4 % 1,4 % 1,5 % -2,5 % 0,8 % 0,8 % Rahoitustulot ja -menot Rahoitustulot ja menot koostuvat korkotuloista ja menoista sekä muista rahoitustuloista ja -menoista. Rahoitustuloina korkotuloja antolainoista arvioidaan vuonna 2014 saatavan 1,3 milj. euroa. Muita rahoitustuloja ovat osingot ja osuuspääomien korot, joiden arvio vuodelle 2014 on 7,4 milj. euroa sekä sijoitustoiminnan tuotot ja palkkioiden palautukset sekä takausprovisiot. Rahoitusmenot koostuvat korkomenoista, joita arvioidaan maksettavan vuonna ,3 milj. euroa sekä muista rahoitusmenoista 1,2 milj. euroa, jotka sisältävät pääosin koronvaihtosopimusten korkomenot. Lyhyiden korkojen odotetaan pysyvän EKP:n ohjeistuksen mukaisesti edelleen alhaisella tasolla myös vuonna Ennuste on, että ohjauskorko pysyy nykytasolla ainakin vuoden 2015 loppupuolelle. Sikäli kun euroalueen kasvu pikkuhiljaa elpyy, ei liene kuitenkaan tarvetta myöskään lisäkoronlaskulle. Pitkien korkojen uskotaan kääntyvän vähitellen nousuun. Hiljalleen vahvistuvat talousluvut ja mahdollinen Fedin ostoohjelman supistaminen luovat paineita pitkien korkojen nousulle. Tuloslaskelman tunnusluvut Tuloslaskelman yhteydessä esitettävät tunnusluvut kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä. Tunnusluvulla toimintatulot prosenttia toimintamenoista voidaan tulkita siten, että toimintatulolla toimintamenoista katettavan osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Tämä tunnusluku on Kouvolan osalta vuoden 2014 talousarviossa 15,2 prosenttia, mutta taloussuunnitelmavuosina luku kasvaa 17,1-17,4 prosenttiin. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista kuvaa investointien ja vuosikatteen suhdetta. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan poistot. Tulorahoitus on ylijäämäinen, jos vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Oheisen kuvan mukaisesti ainoastaan v Kouvolassa vuosikate on ylittänyt poistot. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti vuodesta 2015 lähtien vuosikate tulee ylittämään poistot ja tulorahoitus tulee olemaan ylijäämäinen. Vuosikate euroa/asukas tunnuslukua käytetään yleisesti tulorahoituksen arvioinnin riittävyydessä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvio ei voida asettaa, vaan kunnan toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteen määrittämiseen kunnassa. 48

51 Tuloslaskelmasosa Kertynyt yli-/alijäämä sekä kertynyt yli-/alijäämä asukasta kohden kuvaa kaupungin pitkän aikavälin tulorahoitustarvetta. Kouvolan negatiiviset tunnusluvut osoittavat kaupungin tulorahoituksen riittämättömyyden, taloussuunnitelman mukaisesti vasta vuonna 2017 saadaan katettua kertynyt alijäämä ja päästään kertyneeseen ylijäämään. Peruskaupungin tuloslaskelma Peruskaupunki Tuloslaskelma, 1000 euroa TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan Liikelaitosten vaikutus tuloslaskelmaan esitetään alla olevassa taulukossa. Liikelaitoksilla on vaikutusta toimintakatteen, vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen ja tilikauden yli-/alijäämän muodostumiseen. Kaupunki yhteensä sarakkeessa on eliminoitu liikelaitosten väliset sekä kaupungin ja liikelaitosten väliset erät sekä sisäiset erät. Kouvolan kaupunki TA 2014 TA 2014 Liikelaitokset TA 2014 Tuloslaskelma Kaupunki Kouvolan Tekninen Tilaliikelaitos Kaupunki 1000 e Vesi tuotanto yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli/alijäämä

52 Investointiosa 5 Investointiosa Investointimenot vuodelle 2014 ovat kaupungin osalta 13,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten osalta yhteensä 26 miljoonaa euroa eli koko kaupunki yhteensä 39,8 milj. euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan kaupungin osalta 1,1 milj. euroa ja liikelaitosten osalta 0,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituottoja arvioidaan vuonna 2014 saatavan yhteensä 2 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit kaupunki ja liikelaitokset yhteenlaskettuina ovat 36,5 miljoonaa euroa vuodelle Aineettomat hyödykkeet Tietohallinto on varannut investointimenoihin 1,85 milj. euroa vuodelle 2014 aineettomiin oikeuksiin ja tietokoneohjelmistoihin. Hyvinvointipalveluiden tietohallintoinvestoinnit (1,3 milj. euroa) sisältävät palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käyttöönoton, Effica osiot muun muassa Lifecare lääkitys sekä lakisääteiset earkisto ja Avo- Hilmo, sanelun päivitys, joka vaaditaan käyttöjärjestelmän päivittyessä Win 7. Useamman sairaanhoitopiirin ja kunnan yhteinen tulevaisuuden tarpeita vastaavan Hyvinvointijärjestelmän vaatimusmäärittely edesauttaa integroidun toimintamallin huomioimista. Kirjastojärjestelmien investoinnit muun muassa palautusautomaatti, jolla parannetaan palautustoiminnan, seutulainauksen ja aineiston kierron tehokkuutta. Mobiilikotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä, jolla lisätään välittömän asiakastyön osuutta, lisäksi hankitaan omahoitoratkaisu avovastaanottojen toimipisteisiin. Kaupunkikehitys ei ole esittänyt ICT - investointeja. Konsernipalvelujen ICT - investoinnit (0,7 milj. euroa) sisältävät sähköisen asioinnin ratkaisuja, tietovaraston ja toiminnanohjauksen (ERP) ratkaisuja sekä Windows 7 käyttöjärjestelmän päivitystä. Lisäksi korttikirjautuminen ja käyttövaltuushallinnan investoinnit (sisältää henkilöstökorttiominaisuudet). Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kaupungin talousarviossa on varauduttu maa- ja vesialueiden hankintoihin 2,2 milj. eurolla, joissa painotetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Pysyvien vastaavien maanmyynnit arvioidaan olevan 1,1 milj. euroa. Maanhankinnan perusteena on joko asemakaavojen toteuttamiseen liittyvä maan hankinta tai yleiskaavaan perustuva raakamaan hankinta yhdyskuntarakentamiseen eri käyttötarkoituksiin kymmenen vuoden tähtäimellä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Peruskaupungin kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot ovat 9,3 milj. euroa. Niistä investoinnit maaja vesirakenteisiin vuonna 2014 ovat 7,2 milj. euroa, josta suurimmat ovat Vesipuiston kunnallistekniikka 1,5 milj. euroa ja Tuohikotti-Kääpälä jalankulku-polkupyörätie 1,1 milj. euroa, johon on arvioitu saatavan rahoitusosuutta 0,6 milj. euroa. Katuihin, teihin ja kevyeen liikenteeseen on varattu 2,9 milj. euroa. Johtoverkostojen ja laitteiden investoinnit ovat 2,1 milj. euroa sisältäen edelleen jatkuvan ulkovalaistussaneerauksen, johon arvioidaan saatavan rahoitusosuutta 0,4 milj. euroa. Lisäksi rahoitusosuuksina Niivermäen luontopolkuun saadaan ELY-avustusta euroa. Muihin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin investoidaan eurolla. Nettoinvestoinneista 4,4 milj. euroa on korvausinvestointeja ja 3,8 milj. euroa uus-/laajennusinvestointeja. Kouvolan Veden investoinnit ovat vuonna ,3 milj. euroa kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin, joista johtoverkostoihin laitteisiin 6,7 milj. euroa ja muihin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 1,6 milj. euroa. Suurimmat investoinnit ovat Ravikylän I-vaiheen jatkaminen 0,5 milj. euroa, Valtakatu Kuusankoski 0,5 milj. euroa, Väkkärän loppuosa vuodelta ,5 milj. euroa, RO-koneikon laajennus 0,7 milj. euroa sekä vedenhankinnan varmistaminen/ottamot, siirtolinjat 2,9 milj. euroa. Kouvolan Veden investoinneista uus-/laajennusinvestointeja on 3,9 milj. euroa ja korvausinvestointeja 4,5 milj. euroa. Kaupungin ja liikelaitosten kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot vuodelle 2014 ovat yhteensä 17,7 miljoonaa euroa. Rakennukset Tilaliikelaitos toteuttaa kaupungin rakennusinvestoinnit ja niihin on varattu vuodella 2014 yhteensä 17,7 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia hankkeisiin arvioidaan saatavan 0,3 milj. euroa (Mansikka-ahon lähiliikuntapaikka ja Jaalan paloaseman peruskorjaus) ja myyntituottoja on arvioitu saatavan 0,9 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet ovat KSAO Tornionmäen kampuksen rakentamisen jatkaminen 2,1 milj. euroa, KSAO metalliosasto 1,5 milj. euroa, kaupunginmuseon näyttelytila 0,5 milj. euroa, lastensuojelu- ja perusopetuksen päivätoimintayksikkö 0,5 milj. 50

53 Investointiosa euroa, Keskustan päiväkodin peruskorjaus 0,7 milj. euroa, Korian päiväkoti 1,5 milj. euroa, Mansikka-ahon koulu 4,2 milj. euroa, Ratamon kilpailutus 1 milj. euroa sekä kotiutusyksikkö Lauttarannan peruskorjaus 1,7 milj. euroa. Ehdollisena hankkeena on Jaalan paloaseman peruskorjaus ja laajennus (0,65 milj. euroa), joka toteutetaan jos saadaan palosuojelurahaston avustus (0,2 milj. euroa). Leasing-rahoituksella rakennettavaan Valkealan päiväkodin uudisrakennukseen on varattu 0,4 milj. euroa. Investointimenoista uus-/laajennusinvestointeihin on varattu 8,8 milj. euroa ja korvausinvestointeihin 8,9 milj. euroa. Koneet ja kalusto Hyvinvointipalvelujen aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistamisessa koneisiin ja laitteisiin on varattu euroa ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisen palveluketjussa Harjukodin kalustoinvestointeihin euroa. Yhteensä koneisiin ja kalustoon on varattu euroa vuodelle Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset sisältävät kunnan toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit, kunnan toimialaan liittyvä sijoitukset ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Näitä ovat esimerkiksi sijoitukset yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea kunnan tehtäviin liittyviä päämääriä kuten palvelutuotannon järjestämistä, elinkeinorakenteen muutosta tai työllisyyden turvaamista kunnan tai seutukunnan alueella. Tällaisia investointeja ei ole tiedossa vuoden 2014 talousarviota laadittaessa. Investointien kokonaismäärä Vuodelle 2014 on kehyksessä määritelty nettoinvestointitasoksi 35 miljoonaa euroa. Kokonaisinvestointitasoa pyritään korvausinvestointien osalta alentamaan taloutta kestävälle tasolle tulevalla suunnittelukaudella alla olevan taulukon mukaisesti. Tavoitteena on talouden tasapainopaketissa investointien vuotuisen määrän alentaminen 20 miljoonaan euroon. Investointiohjelmaa tulee edelleen tarkastella kokonaisuudessaan kriittisesti ja asettaa etusijalle ne investoinnit, jotka tukevat työllisyyttä ja joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Oheisesta kaaviosta ilmenee esitettyjen investointien ja investointikehyksen väliset erot. Korvausinvestointien osuus rakennuksien, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneista on noin 1,3 milj. euroa suuremmat kuin vastaavat uus-/laajennusinvestoinnit. Kaupungin investoinnit liikelaitoksen mukaan lukien esitetään alla olevassa taulukossa. Kouvolan kaupunki Investoinnit 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sijoitukset Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä

54 Investointiosa Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointeihin esitetään alla olevassa taulukossa. Teknisen tuotannon liikelaitoksella ei ole investointeja. Kouvolan Veden ja Tilaliikelaitoksen investointisummat ovat merkittäviä koko kaupungin kokonaisuuteen nähden. Investoinnit Peruskaupunki Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Liikelaitokset yht. Kaupunki yhteensä 1000 e TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Kaupungin ja liikelaitosten investointiesitykset vuosille esitetään alla olevassa taulukossa toimialoittain eriteltynä. Peruskaupunki 1000 euroa Konsernipalvelut Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit Kaupunkikehitys Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit Hyvinvointipalvelut Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit Peruskaupunki yht. Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit Liikelaitokset 1000 euroa Kouvolan Vesi Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit Tilaliikelaitos Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit Kaupunki yhteensä Investointitulot Investointimenot Nettoinvestoinnit

55 Investointiosa Kaupunkikehityksen investointien erittely Elinympäristön kehittäminen (1000 e) Hankeryhmä TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Maa-ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Elinkeinopoliittiset investoinnit Kadut, tiet, kevyt liikenne Ulkovalaistus Viheralueet Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet Muut rakenteet ja laitteet Liikenteen ohjauslaitteet Suunnittelu ja pieninvestoinnit Erillisprojektit Anttilan ampumarata-alueen puhdistus (ELY) Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen) Niivermäen luontopolku (ELY / EAKR) 91 Tuohikotti-Kääpälä (yhteishanke ELY) Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit Rahoitusosuudet, erittely: Halkotorin alue: Lemminkäinen 50% 500 Katuvalosaneeraus: TEM-tuki 20 % Niivermäen luontopolku: ELY-avustus 70% 64 Tuohikotti-Kääpälä: ELY-osuus 50% Yhteensä TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 (1.000 ) ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT: Kuusankosken keskusta (Kuusaantie ja Keskusaukio) KUU Liikennepuisto KOU Honka-Palojoen alue Käyrälammen alue/ Vesipuisto KOU Tervaskangas II KOU Ratamo -hanke KOU Elinkeinopoliittiset investoinnit, yht KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT: UUDET ALUEET: Uudet asuinalueet ja asuntokadut: Aloitusvuosi xxxx-2013: viimeistelytyöt Ahkojantie ja Napanojantie, sis.kääntöp:n rak. KOR 80 Malminpuisto / Kappelikuja KOU 70 Loikalanpelto KOU 40 Papulankatu (Hietamäentie-Lähdekaivontie) + KOU 120 Valkamantie KUU 40 Äijänkalliontie MYL 50 Pienet kohteet (Kivimäenpolku ja Ventontie) 30 Aloitusvuosi 2014 Terhotie + puiston polku KOR

56 Investointiosa TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 MUUT INVESTOINNIT: Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet: Aloitusvuosi 2013: viimeistelytyöt Harjunraitin ja Palokankaantien liittymäjärj. KOU 50 Hirveläntien KLV (Suurhirventie-Huonmäentie) VOI 85 Pienet kohteet (Asemakatu ja Pääportin alue) 30 Aloitusvuosi 2014 Kartanokadun KLV KOU Lassilanpellontien suojateiden parantaminen KUU 35 Muut pienet kohteet (Tasankotien keskikorokkeet ja muut liikenteen rauhoittamiskeinot) 55 Katu- ja tiesaneerauskohteet (kadut, vesi ja viemäri): Aloitusvuosi xxxx-2013: viimeistelytyöt Apilastie KOU 40 Heikintie MYL 120 Karankatu KOU 40 Kujalantie VAL 35 Louhentie KUU 40 Näkintie KUU 60 Taimipolku KOU 30 Yhteiskouluntie INK 50 Aloitusvuosi 2014 Antinnotko KUU Heikintie (Yläpuistontie kadun loppuosa) MYL Kasakkakalliontie + KLV:n rakentaminen KUU Kyntäjäntie KOR Manski KOU Niilontie (Narjuksentie väl. Rautakorventie Pekantie jää pois)myl Erilliset päällystyshankkeet 690 Väylien uudelleenpäällystys *(ml. Ajoratamerk.) 690 Kadut, tiet, kevyt liikenne yhteensä ULKOVALAISTUS Katuvalosaneeraus *) TEM Katuvalosaneeraus Katuvalosaneeraus Ulkovalaistus, yhteensä VIHERALUEET: Toistuvat kohteet Leikkipaikat/lähiliikuntapaikat Viheralueiden peruskorjaus / uudisrakentaminen 35 0 Viimeistelytyöt, aloitettu v Kyntäjäntien puisto KOR 35 Viheralueet yhteensä MUUT RAKENTEET JA LAITTEET: Bussipysäkit 100 Vuonna 2013 alkaneiden töiden viimeistelyt Valkeala-Koria laatukäytävä 50 Vuosi 2014 Linja-autopysäkkien laadun parantaminen 50 Melusuojaukset 60 Vuosi 2014 MKS Uudenmaankadun ratameluvallin viimeistely KOU 30 MKS Kaipiaisten meluvalli KAI 30 Muut rakenteet ja laitteet, yhteensä 160 SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET, RAUTATIET, LIIKENTEEN OHJAUSLAITTEET, SUUNNITTELU JA PIENINVESTOINNIT Sillat ja erikoisrakenteet 170 Siltojen korjausohjelma 2014 Hinkismäen yks 100 Korianraitin AKK 40 Pienkohteet (Torvitie ja Inkeroisten silta) 30 Rautatiet 0 0 Liikenteen ohjauslaitteet Suunnittelu ja pieninvestoinnit Sillat ja erikoisrakenteet, rautatiet, liik.ohj.laitteet + suunnittelu ja Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä ERILLISPROJEKTIT ja YHTEISTYÖHANKKEET + RAHOITUSOSUUDET: Erillisprojektit TA 2014, TS Yhteensä Anttilan ampumarata-alueen puhdistus (yhteishanke ELYn VAL 100 Halkotorin alue (yhteishanke Lemminkäinen) KOU Niivermäen luontopolku (ELY / EAKR) KUU Tuohikotti-Kääpälä (yhteishanke ELY) VAL Rahoitusosuudet: TA Anttilan ampumarata-alue: ELY-osuus 40% Halkotorin alue: Lemminkäinen 50% -500 *) Katuvalosaneeraus: TEM-tuki 20 % -380 Niivermäen luontopolku: ELY-/EAKR-avustus 70% -64 Tuohikotti-Kääpälä: ELY-osuus 50% -640 TS *) Katuvalosaneeraus: TEM-tuki 20 % Erillisprojektit yhteensä (ilman rahoitusosuuksia) YHTEENVETO: Yhdyskuntatekniikan investoinnit yht Yhdyskuntatekniikan nettoinvestoinnit yht

57 Investointiosa TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 ELINKEINOPOLIITTISET INVESTOINNIT: Uusien yritysalueiden infran rakentaminen Korjalan kolmio Muut alueet Elinkeinopoliittiset investoinnit, yht KADUT, TIET, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT: UUDET ALUEET: Uudet asuinalueet ja asuntokadut: Aloitusvuosi Haanoja (20) KOU 200 MKS Itä-Naukio (15) KUU Kiskoraitti KOU 80 Kytöhalme I (32) KUU Marttila II KOR Muut asuinalueet ja -kadut 100 Niskalanrannan alueen viimeistelytyöt KUU 120 MKS Pappilankaari ja -raitti KUU MKS Soraskinpiha KOU MKS? Stora Enson asuinalueet INK Vataja II (10) KOU 300 Aloitusvuosi Kalalampi II & III (45) KOU Kantokuja (Niskala) KUU 40 Kytöhalme II (19) KUU Marttilan alueen viimeistelytyöt KOR MKS? Myllykosken tehtaiden asuinalueet MYL Napanpuistontien viimeistelytyöt KOR 60 Nisos I & II (50) VAL 350 Nurmiranta VAL 300 Peippolanpelto ELI 300 Pioneeripuisto KOR Muut asuinalueet ja -kadut 400 MUUT INVESTOINNIT: Muut liikennejärjestelyt / liikenneturvallisuushankkeet: Aloitusvuosi MKS Breijlinintien linjauksen muutos (1- ja 2-vaiheet) VOI Erikoiskuljetusreittimuutokset Hirveläntien KLV (Oskontie Huonmäentie) VOI Hirveläntien KLV (Suurhirventie-Nuujanmäentie) VOI Kasarminkadun jatkaminen Kuusaantielle KOU Kasarminmäen campus-alue KOU 300 Kuusaantien ja Kappelikadun liittymän parantaminen KOU 15 Liikenteen rauhoittamiskeinot Muut hankkeet 1000 Myllykosken liikekeskusta MYL Nirvistenraitti KUU 50 Niskalanranta KLV KUU Pallokentäntie KUU 150 Sydänmaanraitti KOU 210 MKS Virtakiven alue VOI 210 Virtakivenraitin ja Brejlinintien liittymäalue VOI Katu- ja tiesaneerauskohteet (kadut, vesi ja viemäri): Aloitusvuosi Arokuja VAL Haapakuja KUU Itäasemantie (Koulutie-Itäasemantie 6) MYL Itäasemantie (Ospantie - Kurkimäenkehä) MYL Jaakkolantie KOR Lehmustie KUU Ojapellontie (2 vaiheessa) VAL Pappilanpellon alue KUU Pien-Liikkalantie (yksityistie; osuus) SIP Saunakuja KUU Turkkilantie VAL Tähteenrannantie KUU Vaatturintie KOR Valtakatu + KLV KUU Aloitusvuosi Ahomutka VAL Jokipellontie (Valtatie-Kauppapolku) INK Katajakuja KUU Kauppamiehentie VAL Kytöahontie KUU Laiduntie ELI Leppäkuja KUU Nurmitie ELI Pekantie (Niilontie-Aatuntie) MYL Reppukuja VAL Vesitorninkatu KOU Venetie KUU Volttikatu KOU

58 Investointiosa Aloitusvuosi Havumutka VAL 190 Kymentie (Suolasenkoskent-Viialant) MYL 290 Pajupolku KUU 160 Pekantie (Aatuntie-Kurkisuontie) MYL 370 Riihitie KOU 670 Ruotsulantie KOU 330 Suoratie (1-osa) KUU 480 Tähteenkatu KUU 320 Yritystie ELI 275 Muut kohteet 500 Erilliset päällystyshankkeet Väylien uudelleenpäällystys *(ml. Ajoratamerk.) Asuntokatujen päällystysten parantaminen Kadut, tiet, kevyt liikenne yhteensä ULKOVALAISTUS Valaistuksen erilliskohteet TS Ulkovalaistus, yhteensä VIHERALUEET: Toistuvat kohteet Kalustosaneeraus Kuivatuskohteet (ml. Hulevesikohteet) Viheralueiden peruskorjaus / uudisrakentaminen Aloitusvuosi Katajapuistikko KOR 80 Koivusaari MYL 80 5 Kymijoen rantapuisto KUU Muut puistokohteet Napanojanpuisto (Napanrinteenpuisto) KOR 20 Niskalanranta KUU 30 Opistoranta INK 60 5 Osonpuisto KUU 50 Ravilehdonpuisto KOU 80 Matonpesupaikat Vuodet Verla (alustava ehdotus) 60 Muut kohteet Viheralueet yhteensä MUUT RAKENTEET JA LAITTEET: Bussipysäkit TS Bussikatosten uusiminen Melusuojaukset TS Muut meluvallit Maankaatopaikat Maankaatopaikat Muut rakenteet ja laitteet, yhteensä SILLAT JA ERIKOISRAKENTEET: Sillat ja erikoisrakenteet TS Siltojen korjausohjelman mukaiset kohteet Muut erikoisrakenteet RAUTATIET: TS Kouvolan logistiikkakeskus, vaihdekuja 400 Muut kohteet Putkitehtaan raiteen purkaminen 410 Sillat ja erikoisrakenteet, rautatiet, Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä ERILLISPROJEKTIT TS Kirkkoraitti (srk) KUU

59 Investointiosa Kouvolan Veden investointien erittely Hanke TA 2013 TAmuutos Muutettu TA-2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 KOUVOLA Sarkolan alue Apilastie (tekn.) Tervaskangas Ns. Korjalan kolmio Kartanokatu,Kouvola Ravikylä I-vaiheen jatkaminen Kotkankallio I-II -vaihe Kaunisnurmi Töröstinmäki Laturinkatu / Sepänkatu KUUSANKOSKI Valtakatu, Kuusankoski Tähtee Väkkärä; loppuosa vuodelta Pilkanmaan alue Markankylän alue; TEKES-hanke Hirveläntie (tekn.), Marskinpolku (tekn.) Rekola (läntinen) Takaharjun alue Tähteenrinne (syöttövesijohto) Mäkikylä I-vaihe Rantakulma/Niskala Virtakivi, Voikkaa Sipinmäki,Voikkaa Pappilanpelto,KSNK Mäkikylä II, KSNK Pokinpelto,KSNK Maunuksela,KSNK Sipilänmäki,KSNK Korian alue I+II Samulintie (tekn.), Vakkatie (tekn.) Elimäki kk Valkeala kk Kujalantie (tekn.), Sädekuja (tekn.) Jaala Verkostot/vesijohto;saneeraus Verkostot/jv+hv (savutus+kuvaukset+muu saneeraus) Verkostot/liitosjohtojen rakentaminen + saneeraus Viimeistelytyöt / ed. TA-vuoden hankkeet Uudet asuntoalueet * varautuminen vesihuollon rakentamiseen Yhteensä Erillishankeet * Ruokosuon Vj:n jatkohanke * Korian linja yhdysjohto * Kasakkakallio-Pokinpelto yhdysvesijohto *Topintien pk-asema-nyk.verkosto yhdysvesijohto *Puhjonmäentie-Aurinkorinne yhdysvesijohto * Kouvola-Valkeala yhdysvesijohdon uusiminen (Heparo) *Korian suoran ja Alakyläntien runkojohtojen yhdistäminen *yhdysvesijohto välillä Korian vesitorni-kvl:n linja *vedenhankinnan varmistaminen/ottamot siirtolinjat KVL-K:koski-Valkeala *ved.hank. varmistaminen vedenotto (V.järvi, H.järvi, muu) Keltin pumppaamon rakentaminen ja siirtoviemärin viim Kaikki yhteensä (verkosto) Laitospuolen investoinnit Haukkajärvi RO-koneikon laajennus Uusi siiviläputkikaivo Uuden imeytysaltaan rakentaminen Pilkanmaan pintavesilaitos Käyrälammen vedenottamo/valion vo Ruokosuo (RO) Mettälän vo Okanniemen vo Ruhmaanharjun kaivojen ja putkistojen rakentaminen Paineenkorottamot Automaatio (järjestelmä) Ylävesisäiliöiden saneeraus K:koski/Valkeala/Jaala/T:mäki Jätevesipumppaamojen saneeraus Akanojan varasto Mäkikylän jv-puhd. (katto) Yhteensä kaikki Uusi/llaajennusinvestoinnit Korjausinvestoinnit

60 Investointiosa Tilaliikelaitoksen investointien erittely Investoinnit 1000 euroa kust. arvio Kaupunginmuseon näyttelytila Investointimenot muutostyöt Kouvola-talo Inkeroisten kirjastotilat Investointimenot saneeraus Kiurun asumispalveluyksikkö Investointimenot peruskorjaus Vaahteramäen asumispalveluyksikkö Investointimenot peruskorjaus Kuusankosken urheilukenttä Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Nettoinvestoinnit Mansikka-ahon lähiliikuntapaikka Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Jalkapallon päästadion Investointimenot suunnittelu Haanojan haali ehtona valtionavustuksen saaminen Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Nettoinvestoinnit Kuusankosken kuntoutustilat Investointimenot saneeraus Anjalakoti Investointimenot peruskorjaus Mäntylä 1 Investointimenot peruskorjaus Vaskirinteen palvelukeskus Investointimenot muutostyöt Jaalan palvelukeskus Investointimenot peruskorjaus Niskalan päiväkoti Investointimenot peruskorjaus ja laajennus Valkealan päiväkoti uudisrakennus Investointimenot (leasing-rahoitus) KSAO Tornionmäen kampus Investointimenot Utinkatu 44-48, peruskorjaus KSAO Tornionmäen kampus Investointimenot Tornionmäen koulun muutostyöt KSAO Luonnonvara Anjala konehalli Investointimenot uudisrakennus KSAO Tornionmäen kampus Investointimenot Viitakumpu peruskorjaus Valkealan kirkonkylän koulu Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Nettoinvestoinnit Sarkolan koulun peruskorjaus Investointimenot peruskorjaus Lastensuojeluyksikkö ja perusopetuksen päivätoimintayks. Investointimenot muutostyöt Keskustan päiväkodin ns. kiviosan peruskorjaus Investointimenot Keskustan alueen päiväkoti Investointimenot uudisrakennus Utunmäen päiväkoti Investointimenot peruskorjaus Korian päiväkoti (KVR, tilaelementti) Investointimenot 120 paikkainen päiväkoti Mansikka-ahon koulu Investointimenot uudisrakennus KSAO Utinkatu 85 Investointimenot metalliosasto, uudisrak Keltakankaan terveysasema Investointimenot muutostyöt RATAMO Investointimenot kilpailutus Kotiutusyksikkö Lauttaranta Investointimenot peruskorjaus Jaalan paloasema Investointimenot peruskorjaus ja laajennus Investointitulot palosuojelurahaston avustus Nettoinvestoinnit (ehtona avustuksen saaminen) PIENIVESTOINNIT Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituotot Investoinnit yhteensä Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit

61 Investointiosa Tietohallinnon investointien erittelyt KOPA 1000 e PALVELU INVESTOINTI PERUSTELUT Tietohallinto Tiedolla johtaminen (tietovarastoratkaisut, ERP, HR) Toiminnan tehostaminen, raporttien ajantasaisuus. Tietovarastoratkaisujen kehittäminen. Kouvolan kaupungille kehittyy tiedolla johtamisen toimintamalli, joka tukee vastuullista, osallistavaa johtamista sekä analysoituun tietoon perustuvan ja strategiaan pitäytyvän päätöksenteon oikea-aikaisuutta, avoimuutta ja systematisuutta. Toimintamalli mahdollistaa vaikuttavuudeltaan optimaalisen palvelutarjonnan ja -verkon toteuttamisen sekä tasapainoisen talouden saavuttamisen. Tietohallinto Tietohallinto/Henkilöstöhallinto Vakiointi Sähköinen asiointi (palveluväyläratkaisut, integrointiratkaisut) Korttikirjautuminen ja käyttöoikeuksien hallinta Sähköisen asioinnin alusta- ja integrointiratkaisut. Sähköisten palvelujen lisääminen. Sharepoint ratkaisun käyttöönotto. Palveluväylä ratkaisut. Käyttövaltuushallinnalla hallitaan käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnon prosesseja. Käyttövaltuushallinnan projekti jakautuu käyttäjähallintaan (Idm), kertakirjautumiseen ja korttitunnistautumiseen. Käyttäjähallinta ja kertakirjautumisella hallitaan käytettävää työmäärää hallintaprosesseissa, käyttöoikeuksien tekemisessä, ylläpidossa ja lakkauttamisessa. Korttitunnistautumisella helpotetaan mm. kirjautumista ja vähennetään tuottamatonta työtä. Käyttövaltuushallinta lisää kokonaisuudessa tietoturvaa. Sisältää henkilöstökorttiominaisuuden. Windows7 käyttöjärjestelmän päivitys. Viestintä Extranet ratkaisu Yhdenvertaistaa tiedonsaantia, verkkolevyjen tarve tallennustilana vähenee merkittävästi (verkkolevyjen tallennustila maksoi vuonna ). Tarkemmat perustelut saatavissa erillisellä liitteellä KOPA YHTEENSÄ

62 Investointiosa HYPA 1000 e PALVELU INVESTOINTI PERUSTELUT Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen, Kotihoito Tieran Mobiilikotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä Toiminnanohjausjärjestelmän avulla lisätään välittömän asiakastyön osuutta. Vuoden 2014 osalta välittömän asiakastyöhön käytettävän ajan lisäystavoite on nykyisestä alle 50%:sta 60 %:iin. Matkakustannukset vähenevät, samoin polttoainekustannukset ja päästöt. Kotihoidon toimintakulttuurin muutos niin, että suurin osa kirjauksista tapahtuu asiakkaan luona, jolloin pystytään lisäämään myös asiakkaan ja omaisen osallisuutta hoidon ja palvelujen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Tasoittaa henkilöstön kuormittumista. Asiakasturvallisuus paranee kun esimerkiksi lääkelistan pystyy tarkastamaan kotoa käsin. Muutoksen tuoma laskennallinen hyöty xxxx Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen, Hyvinvoinnin edistäminen, Kirjasto Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen, Hyvinvoinnin edistäminen Lääkintälaiterekisteri Omahoito Sähköinen ilmoittautuminen Palautusautomaatti Kirjastojärjestelmän uusinta 2015 Tavoitteena on potilasturvallisen toiminnan vahvistaminen laiteturvallisuuden avulla. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) 26:ssa määritetään, että ammattimaisella käyttäjällä pitää olla vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä Tarkoitus on ottaa käyttöön kaikissa avovastaanottojen toimintapisteissä (pth ja esh). Vaikutukset toimintatapoihin ovat suuret, esim. manuaalinen postitustyö poistuu. Arvio on, että käyttöönotosta selvitään omalla henkilöstöresurssilla. Takasinmaksuaika on 1,5-2 vuotta Tehostaa toimintaa ja lisää joustavuutta sekä tuottavuutta. Tieto siirtyy suoraan ilmoittaumisesta asiakastietojärjestelmään, jolloin ilmoittaumiseen nykyisin tarvittavaa henkilöresurssia voidaan vähentää tai kohdentaa muuhun tarvittavaan palveluun. Kyseessä on toimintamalli mikä on jo käytössä esimerkiksi Careassa ja muissakin organisaatioissa. Takaisinmaksuaika on 3 vuotta Tavoitteena on palautustoiminnan, aineiston kierron ja seutulainauksen tehokkuuden parantaminen. Toiminta hyötyy palautusprosessin nopeutumisena, palkkauskustannusten alenemisena ja parantuneena ergonomiana. Pääkirjaston nykyiset palautusautomaatit vaativat paljon virkailijatyötä sekä asiakkaiden ohjauksesa että väärin ohjautuneen aineiston toimittamisessa oikeaan toimipisteeseen. Jos investointia ei toteuteta, niin henkilöstöä ei voida vähentää, palautusten virheet jatkuvat ja henkilöstön työ kohdistuu rutiineihin ja palvelutaso kärsii Nykyinen kirjastojärjestelmä on hankittu vuonna 2006 ja silloin toimintaajaksi on luvattu viisi vuotta. Toimittaja ei tee enää päivityksiä, joten uusien käyttöjärjestelmien kanssa on odotettavissa ongelmia. Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen Effica-osiot Asiakas- ja potilastietojärjestelmän vaatimusmäärittely Useamman sairaanhoitopiirin ja kunnan yhteinen tulevaisuuden tarpeita vastaavan Hyvinvointijärjestelmän vaatimusmäärittely edesauttaa integroidun toimintamallin huomioimista. Kymenlaaksosta mukana Carea sekä Kotka earkisto sisältäen Kiellot ja earkisto eli potilastiedon arkistopalveluun tallennetaan potilastietoja Informointi-osiot sekä Lokitusosiot käyttöönotto on pakollista (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon omista tietojärjestelmistä tietoturvallisesti. KanTa-arkistopalvelujen Sanelun päivitys asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007). Määräaikaan AvoHilmo mennessä tietojärjestelmien oltava valmiit tietojen siirtoon. Sanelun 52 0 Uusi hoitokertomus (HoKe) päivitys vaaditaan, kun Effica-työasemien käyttö-järjestelmän päivitys Win :ään mahdollistuu järjestelmän kehittyessä. Edesauttaa työasemien Lifecare lääkitys vakiointia. Win XP:n tuki päättyy huhtik. 2014, joka osaltaan vaatii käyttöjärjestelmäpäivitystä. Avohilmo osion hankkiminen on tarpeellista, koska kunnilla on velvollisuus toimittaa perusterveydenhuollon hoitotiedot vuosittain THL:ään AvoHilmo-rekisteriin. Uusi hoitokertomus osio korvaa suppeassa käytössä (PoKS) olevan Whoiken. Laajentaisi käyttöä (mm. kotihoito) ja yhdenmukaistaisi kirjaamista. Lifecare lääkitys parantaa potilasturvallisuutta, kun potilaan lääkitystiedot yhdessä paikassa (nykyisessä mallissa avohoidon lääkityksen ja osastohoidon aikaisen lääkityksen tiedot eivät aina ole keskenään ajantasalla) Palveluseteli Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteutuminen ovat yhä voimakkaammin esillä kuntien järjestämisvastuulla olevista palveluista puhuttaessa. Palvelusetelilaki vastasi osaltaan tähän tarpeeseen. Kunnan rooli tulee yhä enemmän muuttumaan palvelun tuottajasta niiden järjestäjäksi. Manuaalisella palvelujärjestelmällä ei pystytä vastaamaan uuden toimintaympäristön ja järjestämisvastuun vaatimuksiin. Espoon, Turun, Tampereen, Oulun ja Kouvolan kaupungit ovat käynnistäneet palveluseteli- ja ostopalvelujen sähköisen järjestelmän hankintaa, ja tavoitteena on kunta- ja palveluriippumaton palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisu (PSOP). Kokonaisaikataulu - 12/2015, ensimmäisten toiminnallisuuksien käyttöönotot keväällä Järjestelmän takaisinmaksuaika kuntatoimijalle on alle 2 vuotta (Hankkeessa toteutettu hyötylaskelmaesimerkki asukkaan kaupungille. Arvio, kun 75% prosessin tehostumisen myötä vapautuneista työtunneista käsitellään hyötynä) HYPA YHTEENSÄ ICT investoinnit yhteensä

63 Rahoitusosa 6 Rahoitusosa Taloussuunnitelmakaudella pystytään taloutta sopeuttamaan, jos vuosikate kasvaa suunnitellusti ja investointitasoa alennetaan. Suunnitelman mukaisesti vuodesta 2016 lähtien lainojen lyhennykset tulevat olemaan lainojen lisäystä suuremmat, jolloin lainakannan määrä kääntyy laskuun kasvun sijasta. Vuosikatteen kasvu vuodesta 2015 niin, että se ylittää nettoinvestointien määrän, muuttaa rahoituksellisen aseman parempaan suuntaan. Oheinen kaavio kuvaa lainojen lisäyksien ja vähennyksien sekä vuosikatteen ja nettoinvestointien välisiä suhteita talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti. Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelman vuosikatteesta, satunnaisista eristä ja tulorahoituksen korjauseristä, jotka osoittavat käytettävissä olevan tulorahoituksen määrän investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja tappioista. Myyntivoittoja on arvioitu vuonna 2014 saatavan 1,9 milj. euroa. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Toiminnan ja investointien rahavirran tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästää tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 20 miljoonaa vuodessa. Rahoituksen rahavirta muodostuu antolainauksen ja lainakannan muutoksista. Antolainauksen vähennyksiä ei ole vuosina , vaan vuodesta 2016 alkaen. Kaupungin lainakanta tulee talousarvioesityksen mukaisesti v kasvamaan nettomääräisesti noin 32 miljoonalla eurolla, kokonaislainamäärän kohotessa noin 229 miljoonaan euroon. Kaupungin lainasalkun suojausaste on tarkasteluhetkellä ( ) n. 30 % ts. n. 70 % lainoista on sidottu vaihtuvaan korkoon. Suojaamattomien korkopositioiden korot voivat nousta markkinoiden myllerryksessä hyvinkin korkeiksi ja lainasalkun samanaikaisesti kaiken aikaa kasvaessa lainanhoitokulut nopeasti moninkertaistuvat. Pitkien korkojen nousuun on alettava varautua ja tässä markkinatilanteessa suojausastetta on syytä alkaa hiljalleen nostaa. Vaikutus maksuvalmiuteen kertoo toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirran välisen erotuksen, jonka positiivinen arvo tarkoittaa kunnan maksuvalmiuden vahvistumista ja negatiivinen sen heikkenemistä. Vaikutus maksuvalmiuteen ei saa olla arvoltaan negatiivinen enempää kuin kunnan rahavarojen arvioidaan olevan talousarviovuoden alussa eli talousavion laadintavuoden tilinpäätöksessä. Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvuista uudella tunnusluvulla Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta seurataan toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tarkasteluvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on tarkasteluvuodelta positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Kouvolan osalta tilinpäätösvuoden 2012 vertailuluku ei ole laskettavissa, koska vuosi 2009 oli uuden Kouvolan ensimmäinen toimintavuosi. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä muodostuu taloussuunnittelukaudella negatiiviseksi jokaisen suunnitelmavuoden osalta. Lainanhoitokykyä kuvaava lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten suhteen. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvon jää alle yhden. Taloussuunnittelukaudella päästää tyydyttävään lainanhoitokatteeseen vuodesta 2015 lähtien. 61

64 Rahoitusosa Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna milj. euroa, josta uusien pitkäaikaisten lainojen lisäystä on 56 milj. euroa ja lainojen lyhennyksiä 24 milj. euroa. Lainakanta vuonna 2014 tulee olemaan 229,9 milj. euroa ja euroa/asukas, pysyen kuitenkin kuntien keskimääräistä lainamäärää pienempänä. Lainakannan arvioidaan kasvavan vielä vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen lainakanta lähtee alenemaan kasvun sijasta. Korkeimmillaan lainakannan arvioidaan olevan vuonna 2015, jolloin se on noin 234 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Kouvolan kaupunki sis. liikelaitokset Rahoituslaskelma 1000 e TP 2012 TA 2013 Muutettu TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, milj. euroa Lainakanta Lainakanta e/as Lainanhoitokate 0,1 0,4 0,4 0,3 1,0 1,3 1,8 Asukasluku vuoden lopussa

65 Rahoitusosa Liikelaitoksen vaikutus kaupungin rahoituksen muodostumiseen Alla olevassa laskelmassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen vuonna Kaupunki yhteensä sarakkeen luvuista on eliminoitu kaupungin ja liikelaitosten sekä liikelaitosten väliset erät. Peruskaupunki Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kaupunki yhteensä Rahoituslaskelma 1000 e TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014 TA 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

66 Liikelaitokset 7 Liikelaitokset Valtuuston liikelaitoksille asettamat sitovat tavoitteet vuodelle Liikelaitos Tavoitetasot 2014 Mittarit Kouvolan Vesi Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Liikelaitoksen organisointitavan selvitys toteutetaan yhdessä konsernipalveluiden toiminnanohjauksen kanssa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen. Liikelaitoksen organisointitavan selvitys toteutetaan yhdessä konsernipalveluiden toiminnanohjauksen kanssa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä. Kiinteistöjen ja osakkeiden realisointia on toteutettu suunnitelmallisesti. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (euroa) Aloitettu/valmis Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (euroa) Aloitettu/valmis 11,0 milj. euroa Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Toteutustilanne Realisoidut kiinteistöt ja osakkeet 7.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi Toimielin Vastuuhenkilö Kouvolan Veden johtokunta Vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä Toiminnan kuvaus Liikelaitos Kouvolan Vesi huolehtii vesihuollosta Kouvolan kaupungissa toiminta-alueellaan. Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Liikelaitoksen talousarvioehdotus sisältää kymmenen prosentin korotuksen arvonlisäverottomaan perusmaksuun ja viiden prosentin korotuksen veden arvonlisäverottomaan käyttömaksuun sekä kahden prosentin korotuksen jäteveden arvonlisäverottomaan käyttömaksuun. Uusi veden arvonlisäveroton käyttömaksu on 1,22 e/m 3 ja arvonlisäverollinen (24 %) 1,51 e/m 3. Uusi jäteveden arvonlisäveroton käyttömaksu on 1,65 e/m 3 ja arvonlisäverollinen (24 %) 2,05 e/m 3. Kouvolan Vesi huomioi osaltaan kaupungin taloudellisen tilanteen ja tehostaa toimintaa sekä varmistaa toiminnan varmuutta kehittämisen ja saneerausten kautta. Siten kulukehitys saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla korjauskustannusten ja verkostorikoista suoritettavien korvausten osalta. 64

67 Liikelaitokset Tavoitteet (sitovuus johtokunta) Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Vedenhankinnan varmistaminen: jakelu asiakkaille on hoidettavissa varalähteiden kautta 70 prosenttisesti vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2014 pitkän tähtäimen suunnitelmat valmiit (100%) Toteutus käynnistetty Toteutumisaste (%) - toteutumisen riskejä: päätöksenteko, rahoitus, lupaprosessti - riskit kaupungille: tavoite jää toteutumatta, vedenjakelun häiriöt Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Alennetaan laitosten ja pumppaamojen energiankulutusta/kustannuksia, suunnittelutyö valmis 2014 Toteutumisaste (%) - suunnitelmien laatiminen vaatii aikaa/resursseja - toteutuksen suorittaminen voi viivästyä rahoituksen takia Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina Talous Liikelaitos Kouvolan Vesi Tulosbudjetti 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Muut tulot Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustulot Korkomenot (sisäiset) Muut korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

68 Liikelaitokset Toiminnan volyymi TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Veden myynti m Jäteveden laskutus m Kouvolan Vesi Investoinnit 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 13 Maa- ja vesialueet 13 Rakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Johtoverkostot ja laitteet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Sijoitukset 150 Tytäryhteisöosakkeet ja-osuudet 150 Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet 16 Investointitulot yhteensä 16 Nettoinvestoinnit yhteensä Rahoitusbudjetti 1000 euroa Muutettu Kouvolan Vesi TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -46 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Sitovuustaso johtokunta Sitovuutaso valtuusto 66

69 Liikelaitokset Investoinnit Kouvolan Vesi 67

70 Liikelaitokset 7.2 Tilaliikelaitos Toimielin Vastuuhenkilö Liikelaitosten johtokunta Toimitilajohtaja Timo Oksanen Toiminnan kuvaus Tilaliikelaitos huolehtii Kouvolan toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja vastuullaan olevan toimitilavarallisuuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta elinkaariajattelun pohjalta sekä vastaa omaisuusmassan arvon säilymisestä. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin suoraan omistaman rakennusomaisuuden kehittämisestä, ylläpidosta sekä hyvästä vuokrausasteesta. Tilaliikelaitos hoitaa keskitetysti toimitilojen välivuokrauksen sekä toimii koko konsernin kiinteistöasioiden asiantuntijana. Tilaliikelaitos vastaa kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmien sekä elinkeinotoimen investointiohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Suurimmat muutokset vuoden 2013 talousarvioon verrattuna on sisäisten vuokrien vähentyminen 0,8 milj. euroa, koska hyvinvointipalvelut ovat luopuneet osasta toimitilojaan. Energiakustannuksissa on varauduttu euron nousuun, johtuen kaukolämmön hinnan noususta ja lämmityskauden pidentymisestä. Rakennusomaisuuden ja asuntojen myyntiä jatketaan edelleen. Rakennusten jalostamista uuteen käyttöön jatketaan. Energiansäästötoimenpiteitä jatketaan v ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Esimerkiksi Korian päiväkotiin tulee maalämpö. Tavoitteet (sitovuus johtokunta) Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vaikuttava omistajaohjaus Palvelutuotannossa käytämme ensisijassa kaupungin omia kiinteistöjä Ulkoa vuokrattujen tilojen suhde omiin tiloihin (%) Omia tiloja ei ole riittävästi tyhjänä. Tyhjät kiinteistöt myymme tai vuokraamme Tyhjien kiinteistöjen myynti (%) Ostajia tai vuokraajia ei ole. Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin tukeutuva kaupunki Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Määrä (Kpl) Ei ole soveltuvia uusia energialähteitä käyttäviä rakennuksia. Alennamme kiinteistöjemme veden ja energian kulutusta Prosenttia Tarpeellisia energiansäästöinvestointeja ei saada toteutettua määrä-rahojen niukkuuden takia. 68

71 Liikelaitokset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Henkilötyövuosina Toiminnan volyymi Toiminnan laajuustiedot - rakennusten k-m 2 - rakennusten tilavuus m 3 - rakennusten lkm TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS Talous Tilikauden ylijäämä 10,45 milj. euroa. Investointien kokonaismäärä on 16,5 milj. euroa (netto). Investointien ulkopuolisen rahoituksen käyttöä tehostetaan. Tilaliikelaitos Tulosbudjetti 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Muut tulot Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustulot Muut korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

72 Liikelaitokset Tilaliikelaitos Investoinnit 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Asuinrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset 141 Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 678 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 15 Muut koneet ja kalusto 17 Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointitulot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Rahoitusbudjetti 1000 euroa Muutettu Tilaliikelaitos TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -4 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -34 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalle Oman pääoman muutokset 22 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Sitovuustaso johtokunta Sitovuutaso valtuusto 70

73 Liikelaitokset Investoinnit Tilaliikelaitos Investoinnit 1000 euroa kust. arvio Kaupunginmuseon näyttelytila Investointimenot muutostyöt Kouvola-talo Inkeroisten kirjastotilat Investointimenot saneeraus Kiurun asumispalveluyksikkö Investointimenot peruskorjaus Vaahteramäen asumispalveluyksikkö Investointimenot peruskorjaus Kuusankosken urheilukenttä Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Nettoinvestoinnit Mansikka-ahon lähiliikuntapaikka Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Jalkapallon päästadion Investointimenot suunnittelu Haanojan haali ehtona valtionavustuksen saaminen Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Nettoinvestoinnit Kuusankosken kuntoutustilat Investointimenot saneeraus Anjalakoti Investointimenot peruskorjaus Mäntylä 1 Investointimenot peruskorjaus Vaskirinteen palvelukeskus Investointimenot muutostyöt Jaalan palvelukeskus Investointimenot peruskorjaus Niskalan päiväkoti Investointimenot peruskorjaus ja laajennus Valkealan päiväkoti uudisrakennus Investointimenot (leasing-rahoitus) KSAO Tornionmäen kampus Investointimenot Utinkatu 44-48, peruskorjaus KSAO Tornionmäen kampus Investointimenot Tornionmäen koulun muutostyöt KSAO Luonnonvara Anjala konehalli Investointimenot uudisrakennus KSAO Tornionmäen kampus Investointimenot Viitakumpu peruskorjaus Valkealan kirkonkylän koulu Investointimenot peruskorjaus Investointitulot Nettoinvestoinnit Sarkolan koulun peruskorjaus Investointimenot peruskorjaus Lastensuojeluyksikkö ja perusopetuksen päivätoimintayks. Investointimenot muutostyöt Keskustan päiväkodin ns. kiviosan peruskorjaus Investointimenot Keskustan alueen päiväkoti Investointimenot uudisrakennus Utunmäen päiväkoti Investointimenot peruskorjaus Korian päiväkoti (KVR, tilaelementti) Investointimenot 120 paikkainen päiväkoti Mansikka-ahon koulu Investointimenot uudisrakennus KSAO Utinkatu 85 Investointimenot metalliosasto, uudisrak Keltakankaan terveysasema Investointimenot muutostyöt RATAMO Investointimenot kilpailutus Kotiutusyksikkö Lauttaranta Investointimenot peruskorjaus Jaalan paloasema Investointimenot peruskorjaus ja laajennus Investointitulot palosuojelurahaston avustus Nettoinvestoinnit (ehtona avustuksen saaminen) PIENIVESTOINNIT Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituotot Investoinnit yhteensä Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit

74 Liikelaitokset 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä- ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruokapalvelut sekä puhtaus- ja vahtimestaripalvelut. Teknisiä työsuorituksia ovat maastomittauspalvelut, liikennealueiden, viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentaminen ja hoito. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi suunnittelukaudella Rakennuspalvelujen henkilöstö mitoitetaan vastaamaan palveluverkon ja selvitysten edellyttämää määrää. Toimenpide edellyttää moniammatillisuuden lisäämistä. Kiinteistönhoitoon liittyviä koulutuksia tullaan lisäämään. Ympäristöohjelmassa ja energiakatselmuksissa esille tulleita toimenpide-ehdotuksia otetaan käyttöön. Uimahallien kaukokäytön edelleen kehittäminen jatkuu. Kiinteistöpäivystysjärjestelmää kehitetään siten, että päästään nykyisestä kolmen alueen ringistä 1-2 alueeseen. Käyttäjäpalvelujen palvelusopimuksia on yhteensä 8 kpl, joiden yhteisarvo on euroa. Mäkikylän palvelukeskuksen vanhainkotihoidon ateriatuotanto päättyy. Seivästien palveluasuntojen ateriatilaukset päättyvät sekä kotihoidon palveluasumisen ja kotiin kuljetettavien ateriapalvelujen sekä päiväkeskustoiminnan ateriat vähenevät. Uusia asiakaskohteita ovat Harjukoti, Korian päiväkoti, Ksao Utinkatu 85 ja Aikuisopisto. Palvelutuotannon volyymiin vaikuttavat mahdolliset palveluverkkomuutokset. Palveluverkkojen supistamisella pystytään hyödyntämään eläkepoistuma, henkilöstösuunnitelma toteutuu ja pystymme tuottamaan palvelut entistä tehokkaammin. Henkilöstön kehittämisessä korostuu moniammatillisuus ja lisähaastetta tuo sairauspoissaolojen hallinta, koska tuki- ja liikuntaelinten sairaudet lisääntyvät keski-iän noustessa ja työmäärän sekä kiireen lisääntyessä. Toiminnan tehostaminen vaatii lisää asiakasvastuuta ja kolmannen sektorin mukaantuloa palvelutuotantoon. Aluepalvelujen palvelurakennetta tehostetaan toimitilojen uudelleen järjestelyillä. Tavoitteena ovat palvelukokonaisuuden yhteiset toimitilat vuoden 2016 aikana. Viher- ja liikennealueiden yksiköt yhdistetään yhdeksi palveluyksiköksi suunnittelukauden aikana. Kaupungin kiinteistöjen piha-alueiden ja yleisten alueiden hoito keskitetään kilpailutuksen ja toiminnan tehostamisen vuoksi aluepalveluille. Talouden kehittämisen tavoitteina on kiinnittää huomiota kustannustehokkaaseen ostokäyttäytymiseen hankinnan ohjeistuksien mukaisesti ja pyrkiä tuotteistamisen avulla reaaliaikaiseen laskutukseen. 72

75 Liikelaitokset Tavoitteet (sitovuus johtokunta) Talousarvion toiminnalliset tavoitteet: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Vastuullinen ja osallistava johtaminen Teknisen tuotannon liikelaitoksen operatiivinen toiminta ja tulos talousarvion mukaiset. ylijäämä/alijäämä ( ) Muutokset toiminnan volyymissa. Strategiapäämäärä: Asiakaslähtöinen toiminta Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ennaltaehkäisyyn panostaminen Sairauspoissaolojen ja työssä tapahtuvien työtapaturmien määrän aleneminen, tavoitearvo 2014: -5% ed. vuodesta. Sairauspoissaolot (kpv/hlö) 24.4 v Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrä kasvaa merkittävästi. Työtapaturmien lukumäärä (kpl) 41.0 v Strategiapäämäärä: Laadukas ympäristö Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Ympäristöystävällinen kaupunki Strategiapäämääräan valittujen indikaattorien seuranta, käytössä olevien mittareiden lkm 5 kpl Resurssiriski Strategiapäämäärä: Tasapainoinen talous Strategiavalinta 2014 tavoite Mittari Merkittävät riskit Optimaalinen palvelutarjonta ja -verkko Tuotteiden ja palveluiden hintataso pysyy ennallaan. Ruokapalvelut: /Ateria 2.88 v Puhtauspalvelut ( /m2) v Viheralueiden hoito ( /ha) v Energian ja raaka-aineiden merkittävät hintojen korotukset. Poikkeukselliset sääolosuhteet. Liikennealueiden hoito ( /m2) 2.74 v Kiinteistöjen hoito ( /m2/kk) 1.29 v Vastuullinen ja osallistava johtaminen Talousarvion mukainen tilikauden tulos. ylijäämä/alijäämä ( ) v Muutokset toiminnan volyymissa. 73

76 Liikelaitokset Henkilöresurssit Henkilömäärä TP /2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 henkilötyövuosina Vakinaiset 654,36 624,55 609,05 595,55 579,55 555,55 Määräaikaiset 142,77 100,5 86,5 74,5 74,5 69,5 Työllistetyt 35,3 25,75 29,75 29,75 29,75 29,75 Yhteensä 832,43 750,8 725,3 699,8 683,8 654,8 Toiminnan volyymi TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Katujen ja kevyen liikenteen väylien hoito km Viher- ja yleisten alueiden hoito ha Rakennusten hoito m Siivottavat neliöt Ateriasuoritteet kpl Talous Teknisen tuotannon liikelaitos Tulosbudjetti 1000 e TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot/Liikevaihto Muut tulot Muut tuet ja avustukset Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstömenot Muut menot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot Muut korkomenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

77 Liikelaitokset Rahoitusbudjetti 1000 euroa Muutettu Tekninen tuotanto TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Sitovuustaso johtokunta Sitovuutaso valtuusto 75

78 Konserniyhteisöt 8 Konserniyhteisöt Konsernirakenne Kouvola-konserni muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: - peruskunta, johon kuuluvat kaupungin ydintoiminnot - kunta, edellä mainittuihin yhdistetään liikelaitosten tiedot - konserni, kunnan talouslukuihin yhdistetään tytäryhtiö- ja kuntayhtymätoiminta sekä osuus osakkuusyhteisöistä. 76