INATSISARTUT. ukiumoortumik nalunaarutaat 2017

Transkriptio

1 INATSISARTUT ukiumoortumik nalunaarutaat 2017

2 KAPITALI XX

3 INATSISARTUT ukiomoortumik nalunaarutaat 2017 Saqqaani asseq: Ulloq 22. september ukiakkut ataatsimiinneq qilaatersor ner mik aallarnerneqarpoq. Inatsisartut Allattoqarfiannit april 2018-imi saqqummersinneqartoq Assit: Inatsisartut Allattoqarfiat, allatut nalunaarsimanngippat. 115g Arctic Volume White paperimut naqitaq. Inatsisartut Allattoqarfiat Postboks Nuuk

4 Inatsisartut Siulittaasuat Lars Emil Johansen Inuussuttut Inatsisartui Landsrådit siulittaasuata innuttaasunit qinikkap siullup Erling Høeghip qiner neqaqqaarneranit ukiut 50-inngornerannik malunnartitsineq IMARISAI 1 Inatsisartut Siulittaasuata aallaqqaasiutaa Inatsisartut Siulittaasuat Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut katitigaanerat Immikkut pisut Nersornaat naapertorlugu apeqqutit... 84

5 2017-imi piffissamut 1.1.-imit imut Inatsisartut ukiumoortumik nalunaarutaat Landsrådimut ilaasortaasimasoq Oluf Høegh kuultiusumik nersornaaserneqartoq Ukiakkut ataatsimiinneq qilaatersorner mik siullerpaamik aallarnerneqarpoq Nunat Avannarliit Killiit Siunnersui soqa tigiiffiat Reykjavikimi ukiumoortumik ataatsimiittoq 8 Inatsisartut pillugit inatsisit Inatsisartut Ombudsmandiat Ataatsimiinnerit Ataatsimiititaliani ingerlatat Nunat Avannarliit Killiit aammalu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni ingerlatat Allaffissorneq Aningaasaqarneq inatsisartut.gl

6 1 Inatsisartut Siulittaasuata aallaqqaasiutaa

7 Nunarput 2017-imi ulloq 17. juni pinngortitami ajunaarnersuarmik ajorluinnartumik, nunatta avannaani nunaqarfiit arlallit malerujussuarmik aserorneqarnerannik kinguneqartumik nalaanneqarpoq. Ingammillu Nuugaatsiaq sakkortoqisumik eqqorneqarpoq, innuttaasullu tamarmik nunaqarfimminnit piffissaligaanngitsumik qimagussortinneqartariaqarsimapput. Ajunaarnersuarmi inuit sisamat ajunaarput. Aliasoqalunga ajunaarnersuarmik eqqorneqarsimasut tamaasa, pingaartumillu asasaminnik annaasaqartut anger larsimaffimminnillu qimatsisariaqarsimasut tamaasa eqqarsaatinniitippakka. Nukissuarnik pinngortitap uagutsinnut nalaatsittagaanik ajunaarnersuup eqqaasippaatigut. Nunaqarfiit Illorsuit Nuugaatsiarlu suli inuttaasunit uterfigineqanngillat, taamaalillutillu Illorsuarni Nuugaatsiamilu innuttaasut nunaqarfimminnut angerlarsinnaanerlutik ilisimanngittuarsinnarpaat. Soorunami nunaqarfimmi inunngorfinni peroriartorfinnilu Illorsuarni innuttaasut ajunaarnersuup kinguneranik qimagutsinneqarsimanerat qamuuna sakkortuumik attorneqaatigaara. Neriuutigaara tamarmik siunissami toqqissisimasumik inuuneqaleqqinnissaannik ulluinnaqaleqqinnissaannillu qulakkeerisumik iluarsiisoqarumaartoq. Ukioq qaangiuttoq kingumut qiviarnissamut aamma tunngavissiivoq. Ulloq 26. maj Landsrådit namminneq akunnerminnit qinikkamik Siulittaasussaminnik siullerpaamik toqqaanerannit ukiut 50-it qaangiupput. Taanna tikillugu toqqaaneq Danmarkimit allaffissornikkut pisarsimavoq. Taa maalillutik Landsrådimut ilaasortat kia siulittaasuunissaa siullerpaamik nammineerlutik aalajangerpaat. Taamanikkut Erling Høegh qinerneqarpoq. Ullup taassuma eqqaamaneqarneratigut oqartussaaqataanerup pingaaruteqarnera inuiattullu nukittussuserput aalajangiusimavarput. Landsrådimut ilaasortat nammineerlutik kia Landsrådimut Siulittaasuunissaanik aalajangiinerat taamani nutaaliornerusimappat, taava Inatsisartut ullumikkut tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitamik, maannakkut nunatsinni Tunngaviusumik Inatsisissamut missingiummik suliaqartumik pilersitsinerat aamma nutaaliorneruvoq imi Namminersornerulluni Oqartussaanerup milu Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerisigut siuariarsimaqaagut. Erling Høeghilli innuttaasunit qinikkatut 1967-imi ulloq 26. maj Landsrådip Siulittaasuatut siullertut qinerneqarneratigut ullumikkut namminiilivinnissamut ingerlanerput toqqammavilerneqarpoq. 7

8 KAPITALI 1 Ukiumi kingullermi allarpassuarnik aamma pisoqarsimavoq. Assersuutigalugu Inuusuttut Inatsisartui arfineq aappasaan nik ataatsimiisinneqarput, tassani inuusuttut 18-it 24-illu akornannik ukiullit Kalaallit tunngaviusumik inatsisaanni suut ilanngutissallugit pingaaruteqarpat? qulequtaralugu oqallipput. Tamatuma saniatigut ilaatigut Schweitzimit, Japanimit, USA-mit nunanilu avannarlerni affarlitsinnit tikeraanik tikilluaqqusisimavunga. Aammattaaq ukiaanerani ataatsimiinnerup ammarneqarnerani siullermeeru taasumik qilaatersornermik takutitsisoqarnera nuannaarutigaara. Tamanna Inatsisartut ukiuata aallartinnerani ileq quliunneqassaaq, uangalu Inatsisartut Siulittaasuattut ileqqutoq qatta kulturikkullu pisuussutitta eqqaamaneqarnerisigut allannguinissarput ineriartortitsinissarpullu ukiumi nu taa mi aamma sulissutigissavara. Ukiorlu qaangiuttoq Inatsisartut oqaluttuarisaaneranni ulapaarfiunerpaasimavoq, tamatumanimi inatsisissatut siunnersuutit 51-it akuersissutigineqarsimammata. Assersuutigalugu ukiumi 2003-mi, ukiut tusindilikkaat nikinnerannit manna tikillugu ulapaarfiunerpaasimasumi inatsisissatut siunnersuutit 42-t akuersissutigineqarsimapput. Ukiumittaaq qaangiuttumi Inatsisartunut ilaasortaasimasunik marlunnik akornatsinniikkunnaartoqarpoq, tassaasunik malunnaateqarluarsimaqisoq Henriette Rasmussen ulloq 4. marts 2017 toqukkut qimaguttoq kiisalu piniartorsuusimasoq Vittus Maaru Mikaelsen ulloq 9. august 2017 toqukkut qimaguttoq. Ukioq 2018 ukiuuvoq qinersiviusoq, ulloq 24. april qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqartoqarmat qinigassanngorteqqinniarnanga aalajangiuppara. Neriuutigaara Inatsisartunngortussat inuiaqatitsinnut pingaarutillit anguneqarnissaat pillugit sulinermik ataatsimoorussillutik ingerlatseqqissasut. Lars-Emil Johansen Inatsisartut Siulittaasuat, Marts 2018 Inatsisartut Siulittaasuat Lars-Emil Johansen. Assiliisoq Karen A. Motzfeldt 8

9 9

10 2 Inatsisartut Siulittaasuat

11 INATSISARTUT SIULITTAASUAT Angalanerit 1) 1) 1) 9 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 6 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 1 1) naatsorsorneqanngillat Lars-Emil Johansen (S) Inatsisartunut Siulittaasuuvoq. INATSISARTUT SIULITTAASUAT PILLUGU Siulittaasoqarfiup suliassai piffissaq tamakkerlugu atorfimmi Inatsisartut siulittaasuata isumagisassarai. Inatsisar tut Inatsisartunullu ilaasortat sulinerminni naapertuuttumik atugassaqartinneqarnissaasa kiisalu Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni ataqatigiittoqarnera qulakkeerniarlugu Inatsisartut Siulittaasuat Siulittaasoqarfik peqatigalugu suliassarpassuit isumagineqarnissaannut akisussaavoq. Siulittaasup suliassaasa ilagaat Inatsisartut avammut ilisaritinnissaat Inatsisartut ataatsimiinnerini aqutsineq Inatsisartut ataatsimiititaliallu sulinerisa pilersaarusiorneqarnerisa ingerlanneqarnerisalu illersorneqarsinnaasumik isumagineqarnissaat ina.gl/siulittaasoq 11

12 ANGALANERIT Ulloq Sumiiffik Siunertaq KAPITALI Folketingi, København Folketingip ilaasortanik ukiumoortumik katerisimaartitsinera Ukiortaami ilassinninneq, København Naalakkersuisut Københavnimi Kalaallit Nunaata Sinnii soqarfiani ukiortaami ilassinninnerat Siulittaasoqarfiup ataatsimiinnera, København Siulittaasoqarfiup isumasioqatigiinnera 9.6. Sisimiut, Hotel Sisimiut Nersornaasiineq Aasiaat, Kommunip allaffia Nersornaasiineq Qeqertarsuaq, Kommunip allaffia Nersornaasiineq Ilulissat, Hotel Arctic Nersornaasiineq 5.9. Københavnimi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia Nersornaasiineq Folketingi, København Folketingip ataatsimiinnerata ammaanersiorneqarnera Oulu, Helsinki Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiati Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut peqataanera PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Schweizimiut Danmarkimi aallartitaat ambassadør Benedikt Wechsler Kalaallit Nunaata Schweizillu akornanni attaveqatigiinnermik nukittorsaaneq kiisalu naalakkersuinikkut maanna qulequtarineqartunik oqallisiginninneq EU-kommisæriusimasoq Poul Nielson Ilassinnikkiartorluni pulaarneq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata præsidentia Britt Lundberg 1.5. Japanimi inatsisartunut ilaasortat Tarō Kōno aamma Keisuke Suzuki Washington DC-mi, Office of Nordic and Baltic Affairs, State Departmentimi pisortap tullia Gabrielle Cowan aamma USA-p Københavnimi aallartitaqarfiani pisortap tullia Jeffery A. Young Inatsisartut Siulittaasuat Lars-Emil Johansen, Altingip siulittaasua Unnur Brá Konráðsdóttir aamma Lagtingip siulittaasua Páll á Reynatúgvu Inatsisartuni sulineq nunanilu avannarlerni killerni suleqatigiinneq pillugit ataatsimeeqatigiinneq Ilisimatitsiffigeqatigiinneq Ilisimatitsiffigeqatigiinneq Nunani avannarlerni killerni inatsisartut siulittaasuisa ataatsimeeqatigiinnerat 12

13 KAPITALI 2 ISUMASIOQATIGIINNERIT ATAATSIMEERSUARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Lars Emil Johansen, Ane Hansen, Ineqi Kielsen, Mimi Karlsen, Randi V. Evaldsen Suleriaaseq pillugu Siulittaasoqarfiup isumasioqatigiinnera ULLOQ 31. JANUAR: SCHWEIZIMIUT DANMARKI MI AALLARTITAANNIK BENEDIKT WECHSLERIMIK ATAATSIMEEQATEQARNEQ Kalaallit Nunaata Schweizillu attaveqatigiinnerisa nukittorsarneqarnissaanik kissaateqarnini aallartitap oqaatigaa, Kalaallit Nunaanni attaveqarnerup takornariaqarnermut iluaqutaasumik annertusarneqarnissaa pillugu suleqatigiinnissamik siunnersuuteqarluni. Tassunga atatillugu takornarianik sullissinermi sulisussat najukkameersut ilinniartinneqarnerisa pingaaruteqarnera oqaatigaa Schweizimilu akunnittarfeqarnermi ilinniartitsisarneq pillugu paasissutissanik tunniussilluni. Tamatuma saniatigut ujarassiornermik uumassusilerinermilu, tassani aamma sermersuaq pillugu, naasulerinermik uumasulerinermik il.il. ilisimatusarnermi suleqatigiissinnaaneq siunnersuutigalugu. Tamakku saniatigut sammisat assigiinngitsut, soorlu namminersorneq aamma tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitassap imarisassai, Kinap Kalaallit Nunaanni Schweizimilu soqutigisai, USA-mi Thrump, Ruslandimi Putin kiisalu Frankrigimi Macron siuuttoralugit nunat tamalaat akornanni oqaloqatigiittarnerup aaqqissuussaanera nutaaq kiisalu Schweizip EU-mi soqutigisai soorlu EU-mi nunanut nioqqutissanik eqqussuineq Europamilu suliffeqarfinnut aningaasaliissuteqartarneq eqqartorneqarput. ULLOQ 26. APRIL: NUNAT AVANNARLIIT SIUN NER SUISOQATIGIIFFIATA PRÆSIDENTIANIK BRITT LUNDBERGIMIK INATSISARTUNI SULINEQ NUNANILU AVANNARLERNI KILLERNI SULEQATI GIINNEQ PILLUGIT ATAATSIMEEQATEQARNEQ Ataatsimiinnermi Inatsisartut Siulittaasuat Inatsisartut ataatsimut isigalugit, naalakkersuisoqatigiit/illuatungiliuttut, ilaasortat ataatsimiinnerit nalaanni ineqartinneqartarnerat, ataatsimiittarfimmi ataatsimniittarnerit il.il. pillugit nassuiaateqarpoq. Siulittaasuttaaq oqaluttuaraa Inatsisartunut ilaasortat affaasa missaat aamma kommunalbestyrelsimut ilaasortaaffeqartut tamannalu Inatsisartuni sulinermut sunniuteqarsinnaasoq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata præsidentia Altingi, Lagtingi kiisalu Eduskanta (Finlandimi inatsisartut) taakkulu illorsui pillugit oqaluttuarpoq. Tamatuma saniatigut nunani avannarlerni killerni suleqatigiinneq oqallisigineqarpoq. 13

14 KAPITALI 2 Ulloq 31. januar: Schweizimiut Danmarkimi aallartitaannik Benedikt Wechslerimik ataatsimeeqateqarneq. 14

15 KAPITALI 2 Ulloq 22. februar: Danskit EU-kommisærerisimasaannik Poul Nielsonimik ataatsimeeqateqarneq. 15

16 KAPITALI 2 Ulloq 26. april: Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata præsidentianik Britt Lundbergimik Inatsisartuni sulineq nunanilu avannarlerni killerni suleqatigiinneq pillugit ataatsimeeqateqarneq. 16

17 KAPITALI 2 ULLOQ 1. MAJ: JAPANIMI INATSISARTUNUT ILAASORTAASUNIK TARŌ KŌNOMIK AAMMA KEI SUKE SUZUKIMIK ATAATSIMEEQATEQARNEQ Inatsisartut Siulittaasuat Kalaallit Nunaani nunap sananeqaatai ataatsimut pillugit, innuttaasut amerlassusiat, aningaasaqarneq inuiaallu kalaallit Japanimiullu imminnut assingunerat pillugit oqaluttuarpoq. Japanimi inatsisartunut ilaasortat nunatsinni Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitaq, siunertai, suliap qanga aallartinneqarnera qaqugulu suliap naammassineqarnissaa ilimagineqarnera pillugu erseqqinnerusumik tusagaqarumapput. Tamatuma saniatigut nuna namminiilivissappat Kalaallit Nunaata NATO-p aamma EU-p akornanni attaveqarneq qanoq ineriartussanersoq Japanimi inatsisartunut ilaasortanit tusarumaneqarpoq. Illuatungeriit tamatuma saniatigut qanoq nunatta Tokyomi suqutigisaasa siuarsarneqarsinnaanerat oqallisigaat. ULLOQ 19. MAJ:DEPUTY DIRECTOR GABRIELLE COWAN AAMMA DEPUTY CHIEF JEFFERY A. YOUNG Inatsisartut Siulittaasuat Washington DC-mi State Departmentimi Office of Nordic and Baltic Affairsimi Deputy Director Gabrielle Cowanimik (pisortap tullia) aamma USA-p Københavnimi aallartitaqarfiani Deputy Chief Jeffery A. Youngimik (pisortap tullia) naapitsivoq. Diplomatit amerikamiut namminersorluni oqartussaanerup ingerlanneqarnera, Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalio qatigiissitaq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akunnerminni attuumassuteqarnerat pillugit paasitinneqarnissamik soqutigisaqarput, aammattaarli Kalaallit Nunaata nunanut allanut attuumassuteqarnera pillugu paasisaqarumallutik. Tamatuma saniatigut illuatungeriit USA-p Kalaallit Nu naatalu sakkutooqarnikkut imminnut attuumassuteqarnerat oqal lisigaat, tassani aamma Thule Air Basemut tunngassutillit. Aammattaaq Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera, tassani aamma aatsitassarsiorneq, takornariaqarneq timmisartoqarfinnullu aningaasaliinissaq oqallisigineqarput. Kiisalu kalaallit 1982-imi EF-imut ilaasortaajunnaarnerisa nalaani pisut Inatsisartut Siulittaasuata nassuiaatigai. 17

18 KAPITALI 2 ULLUT 12. AAMMA 13. JUNI: NUUMMI NUNAT AVANNARLIIT KILLIIT INATSISARTUINUT SIULIT TAASUT ATAATSIMIINNERAT Islandimi præsidentimut qinersinerup inernera Islandimi inatsisartunut siulittaasup oqaluttuaraa, tassani Guðni Jóhannesson Islandimi præsidentinngorpoq. Islandimi takornariat piffissami kingullermi pinngortitap nungullariartuutigiligaanik amerleriarujussuarsimanerat Islandimi innuttaasut ilaannit isumakulunnartinneqarpoq. Ta ma tu ma aamma nunanit allanit sulisartut nunamut nuuttalersimanerat nassatarisimavaa, tamannalu Islandimi sulif fe qarnermi akissarsiat appariartulernerannik nassataqarsinnaavoq. Savalimmiuni qinersinermi inernerit naalakkersuisoqatigiit illuatungiliuttullu paarlaalluinnarnerannik nassataqartut Savalimmiuni inatsisartut siulittaasuata Páll á Reynatúgvup oqaluttuarai. Savalimmiut aningaasaqarniarnikkut inissisimanerat ukiuni kingullerni arfineq pingasuniit qulingiluanut amigartooruteqarfiusimariarluni sinneqartooruteqarfiulersimavoq; peqatigisaanik Savalimmiuni innuttaasut oqaluttuarisaanermi siullermik it sinnerlugit amerlassuseqalersimapput. Savalimmiuni ilaatigut nutaamik tarnikkut nappaatilinnut napparsimaveqalersimallunilu ilinniarnertuunngorniarfeqalersimavoq, sullorsualiornermillu suliniut pilersaarutigineqarluni. Tamakku saniatigut aningaasarsianut soraarnerussutisiassanullu aaqqissuussinermik eqqussisoqarsimavoq kiisalu aalisarnermi iluarsartuusseqqinneq aallartinneqarsimalluni. Inatsisartut Siulittaasuat Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitaq timmisartoqarfissanillu sulissuteqarneq pillugit nassuiaateqarpoq. 18

19 KAPITALI 2 Ulloq 1. maj: Japanimi inatsisartunut ilaasortaasunik Tarō Kōnomik aamma Keisuke Suzukimik ataatsimeeqateqarneq. 19

20 KAPITALI 2 Ulloq 19. maj: Deputy Director Gabrielle Cowanimik (talerperleq) aamma Deputy Chief Jeffery A. Youngimik (saamerleq) ataatsimeeqateqarneq. 20

21 KAPITALI 2 Ulloq juni: Nunani avannarlerni killerni Inatsisartut Siulittaasut Unnur Brá Konráðsdóttir, Lars-Emil Johansen amma Páll á Reynatúgvu ataatsimeeqatigiittut. Kangerluaarsorutsimi assilisaq. 21

22 3 Inatsisartut Siulittaasoqarfiat

23 SIULITTAASOQARFIMMUT ILAASORTAT 1. JANUAR 24. APRIL Ateq Partii Inatsisartut Siulittaasuat Lars-Emil Johansen Siumut Siulittaasup tullia siulleq Ane Hansen Inuit Ataqatigiit Siulittaasup tulliata aappaa Ineqi Kielsen Siumut Siulittaasup tulliata pingajuat Mimi Karlsen Inuit Ataqatigiit Siulittaasup tulliata sisamaat Randi V. Evaldsen Demokraatit SIULITTAASOQARFIMMUT ILAASORTAT 24. APRIL 22. SEPTEMBER Ateq Partii Inatsisartut Siulittaasuat Lars-Emil Johansen Siumut Siulittaasup tullia siulleq Ane Hansen Inuit Ataqatigiit Siulittaasup tulliata aappaa Ineqi Kielsen Siumut Siulittaasup tulliata pingajuat Mimi Karlsen Inuit Ataqatigiit Siulittaasup tulliata sisamaat Anthon Frederiksen Partii Naleraq SIULITTAASOQARFIMMUT ILAASORTAT 22. SEPTEMBER 31. DECEMBER Ateq Partii Inatsisartut Siulittaasuat Lars-Emil Johansen Siumut Siulittaasup tullia siulleq Mimi Karlsen Inuit Ataqatigiit Siulittaasup tulliata aappaa Ineqi Kielsen Siumut Siulittaasup tulliata pingajuat Debora Kleist Inuit Ataqatigiit Siulittaasup tulliata sisamaat Anthon Frederiksen Partii Naleraq 23

24 KAPITALI 3 Inatsisartut Siulittaasoqarfianni 24. apriilip tungaanut ilaasortaasut (saamerlermiit talerperlermut): Siulittaasup tulliata pingajuat Mimi Karlsen, Siulittaasup tullia siulleq Ane Hansen, Siulittaasoq Lars-Emil Johansen, Siulittaasup tulliata sisamaat Randi V. Evaldsen kiisalu Siulittaasup tulliata aappaa Ineqi Kielsen. 24

25 KAPITALI septemberimiit Inatsisartut Siulittaasoqarfiat (saamerlermiit talerperlermut): Siulittaasup tulliata sisamaat Anthon Frederiksen, Siulittaasoq Lars-Emil Johansen, Siulittaasup tullia siulleq Mimi Karlsen, Siulittaasup tulliata aappaanut sinniisoq Jess Svane kiisalu Siulittaasup tulliata pingajuat Debora Kleist. 25

26 SIULITTAASOQARFIMMI INGERLATAT Angalanerit Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu 1) 1) 1) 3 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 2 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri ) naatsorsorneqanngillat KAPITALI 3 ANGALANERIT Ulloq Sumiiffik Siunertaq 6.2. Trondheim, Norge Norgemi Trondheimimi Saamit ukiut 100-nngortorsiorlutik nalliuttorsiornerannut peqataaneq Samsø, Danmark Inatsisartut Folketingillu Siulittaasoqarfiinit attaveqaa titut ataatsimiititaliap ukiumoortumik ataatsi miinnera ISUMASIOQATIGIINNERIT ATAATSIMEERSUARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Siulittaasoqarfiup suleriaaseq pillugu isumasioqatigiinnera Inatsisartunut ilaasortat Inatsisartut suleriaasiat pillugu isumasioqatigiinneq 26

27 KAPITALI 3 ULLOQ 6. FEBRUAR: NORGEMI TRONDHEIMIMI SAAMIT UKIUT 100-NNGORTORSIORLUGIT NAL LIUTTORSIORNERANNI PEQATAANEQ Norgemi Trondheimimi Saamit 1917-imi nuna tamakkerlugu ataatsimeeqqaarnerannit ukiut 100-nngortorsiorlugit nalliuttorsiornermi Inatsisartut Siulittaasoqarfiat peqataavoq. ULLUT FEBRUAR: INATSISARTUT SIULIT TAASOQARFIAT KØBENHAVNIMI ISUMASIOQATI GIIPPOQ Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Suleriaatsip allanngortinneqarnissaanik siunnersuummi ilanngussaq 2 pillugu isumasioqatigiippoq, tamatumani taasisarnermut isumaqatiissuteqartarnermut aaqqissuussaq, sulinngiffeqartarnermut najuutinngikkallartarnermullu maleruagassat, Inatsisartullu ataatsimiinnerini ilaquttanik ingiallorteqartarnerup annertusineqarsinnaaneranut periarfissaq, Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqartarneranut piffissaliussat, ilaasortat siunissami ineqarfissaat, ataatsimiititaliat amerlassusiisa allanngortinneqarnissaannut periarfissaq, ataatsimiititaliat angalasarneranni maleruagassat, Siulittaasup ilassinnitarneranut il.il. maleruagassat aamma Siulittaasuusimasut qalipanneqartarnerinut najoqqutassat nutarterneqarnerat, Inatsisartut oqaluttuarisaaneranni ullut pingaarutillit malunnartinneqartarsinnaaneri, ataatsimiititaliat angalaneranni sulinermut atatillugu nernerisinnaaneq kiisalu Inatsisartut ataatsimiinnerinik ammaanersiornermi qilaatersortoqarsinnaaneranik qinnuteqaatip suliarineqarnera pineqarlutik. ULLUT AUGUST: SIULITTAASOQARFIUP FOLKETINGILLU SIULITTAASOQARFIATA AKOR NANNI ATTAVEQAATITUT ATAATSIMIITITALIAP ATAATSIMIINNERA Siulittaasoqarfiup folketingillu siulittaasoqarfiata akornanni Attaveqaatitut Ataatsimiititaliaq ukiumut ataa siarluni Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu paarlakaajaallugu pisartumik ataatsimiittarpoq. Taamaalilluni Attaveqaatitut Ataatsimiititaliap 2017-imi ataatsimiinnerani folketingi qaaqqusisuuvoq. Attaveqaatitut Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani Samsømi pisumi Inatsisartoqarnikkut pissutsit oqallisigineqarput nunanilu Inatsisartoqarnikkut pissutsit atuuttut pillugit illuatungeriilluni paasissutissiisoqarluni. SIULITTAASOQARFIK PILLUGU Inatsisartut Suleriaasianni 3 naapertorlugu nutaamik qinersi nerup kingorna aammalu Inatsisartut ukiuat aallartikkaangat Inatsisartut siulittaasuannik siulittaasullu tulliinik sisamanik Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ilaasortassanik Inatsisartut qinersisarput. Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inat sisartut sinnerlugit avammut Inatsisartunullu sin niisuuvoq aam malu Inatsisartut ataatsimiinnissaasa nalinginnaasumillu suleriaasiisa pilersaarusiorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu isumagisaralugit. Siulittaasoqarfiup suliassai pingaartumik tassaapput Inatsisartut ataatsimiinnissaannik pilersaarusiorneq ingerlatsinerlu. Naalakkersuinikkut sulinerup pitsaanerulersinneqarnissaa siuarsarneqarnissaalu siunertaralugit Inatsisartut ataatsimiinnerinik Siulittaasoqarfik ingerlaavartumik nalilersuisarpoq. ina.gl/siulittaasoqarfik 27

28 KAPITALI 3 Ulloq 6. februar: Norgemi Trondheimimi Saamit ukiut 100-nngortorsiorlugit nalliuttorsiornerannut Tråante imut Siulittaasoqarfik peqataavoq. 28

29 KAPITALI 3 Ulloq 8. februar: Siulittaasoqarfik Københavnimi isumasioqatigiippoq. 29

30 KAPITALI 3 Ulloq 9. februar: Siulittaasoqarfiup Odensemi Kalaallit Illuutaat pulaarpaa. 30

31 KAPITALI 3 Ulloq 29. august: Siulittaasoqarfiup Folketingillu Siulittaasoqarfiata akornanni attaveqaatitut ataatsimiititaliap Samsømi ataatsimiinnera. 31

32 KAPITALI 3 ULLOQ 10. NOVEMBER: INATSISARTUT SULERI AASIAT PILLUGU ISUMASIOQATIGIINNEQ Inatsisartut isumasioqatigiinnerat Hotel Hans Egedemi ulloq naallugu pisussatut aaqqissuunneqarluni ingerlanneqarpoq. Siulittaasoqarfik suleriaatsimi 8, naapertorlugu ataatsimiititalianik katitereriaatsimut nutaamut siunnersuut pillugu tusarniaassut partiinut 2017-imi ulloq 4. september nassiuppaa. Partiinit pingasunit tusarniaanermut akissuteqaatit siunnersuutinut saqqummiunneqartunut inassuteqaatitaqarput Siulittaasoqarfillu ulloq 21. september, naalakkersuisoqatigiinnik ulloq taanna ataatsimeeqateqarneq tunngavigalugu aalajangerpoq ataatsimiititaliat katitigaanerannik UKA2017-ip aallartinnerani allannguisoqassanngitsoq, taarsiullugulu UKA2017-ip ingerlanerani Inatsisartunut ilaasortat suleriaaseq pingaarnertut sammillugu isumasioqatigiisinneqassasut. Isumasioqatigiinnermi ilaasortat suleriaatsimi qulequttat aallaavigalugit suleriaaseq pillugu ataatsimut isummaminnik saqqummiussisinnaatillugit oqallisiginnissinnaatillugillu isumasioqatigiisitsineq ingerlanneqarpoq. Inatsisartut tamatuma saniatigut Inatsisartuni maleruagassat allassimanngitsut oqallisigaat. 32

33 KAPITALI 3 Ulloq 10. november: Siulittaasoqarfik Inatsisartunut ilaasortat peqatigalugit Inatsisartut suleriaasiat pillugu Hotel Hans Egedemi isumasioqatigiissitsivoq. 33

34 34 KAPITALI XX

35 KAPITALI XX 35

36 4 Inatsisartut katitigaanerat 36

37 ILAASORTAT AGGUATAARNEQARNERAT Partii Siumut Inuit Ataqatigiit Demokraatit Partii Naleraq Atassut Attaviitsoq Katillugit Ilaasortat agguataagaanerisa allanngorarnera allannguinerillu ullui nalunaarsuummi takuneqarsinnaapput. ILAASORTAT AGGUATAARNEQARNERAT Inatsisartut 31-nik, ukiunut sisamanut qinigaasartunik ilaasortaqarput. Taasinerit tamarmiusut inernerisa naatsorsornerini partiinut qinigassanngortittunullu taasinerit ataatsimut naatsorsorneqassapput. Tamatuma kingorna ilaasortaaffiit agguataarneqassapput d Hondtip periaasia malillugu, tassa partiit ataasiakkaat, kattusseqatigiit ataasiakkaat kisimiillutillu qinigassanngortittut ataasiakkaat taasisaasa katinneri 1-imik, 2-mik, 3-mik ilaasortaasinnaasut amerlassusaat tikillugu agguartiterneqassapput. Siulliulluni ilaasortanngussaaq partii, kattusseqatigiit imaluunniit kisimiilluni qinigassanngortittoq amerlanerpaanit taagorneqarsimasoq, tulliulluni ilaasortanngussalluni partii, kattusseqatigiit imaluunniit kisimiilluni qinigassanngortittoq, amerlanerpaanit taaguunneqarsimasumit tul liul luni taaguunneqarsimasoq, taa malu pisoqaqattaassaaq ilaasortaaffissat tamakkernissaasa tungaannut. Ilaasortaaffiit partiimit kattusseqatigiiffimmilluunniit ilaasor taaffigineqalersussat partiip kattusseqatigiiffiulluunniit qinigassanngortitaanut agguarneqassapput siulliulluni ilaasortaasussanngorlugu qinigassanngortitaq amerlanerpaanit taagorneqarsimasoq, tulliulluni ilaasortanngussalluni partii, kattusseqatigiit imaluunniit kisimiilluni qinigassanngortittoq, amerlanerpaanit taaguunneqarsimasumit tulliulluni taaguunneqarsimasoq, taamalu pisoqaqattaassaaq ilaasortaaffissat tamakkernissaasa tungaannut. 37

38 KAPITALI 4 SULINNGIFFEQARALLARNERIT NAJUUTINNGIKKALLARNERILLU Ateq Piffissaq Piffissaq Piffissaq Piffissaq SIUMUT Anders Olsen Nikkulaat Jeremiassen Laura Táunâjik Jess Svane Lars-Emil Johansen Jens Immanuelsen Mala Høy Kuko Martha Lund Olsen 2.5. Jens-Erik Kirkegaard Ineqi Kielsen INUIT ATAQATIGIIT Aaja Chemnitz Larsen Ane Hansen miit Bendt B. Kristiansen Hans Aronsen Peter Olsen DEMOKRATERNE Justus Hansen Nivi Olsen 2.5. Randi V. Evaldsen PARTII NALERAQ Anthon Frederiksen Per Rosing-Petersen ATASSUT ATTAVIITSOQ 38

39 KAPITALI 4 SINNIISUT Ateq Piffissaq Piffissaq SIUMUT Jess Svane Pitsi Høegh Vivian Motzfeldt Jens-Erik Kirkegaard INUIT ATAQATIGIIT Bendt B. Kristiansen Debora Kleist Kelly Berthelsen Villy Olsvig PARTII NALERAQ Henrik Fleischer SINNIISUSSAT SULINNGIFFEQARNERLU Inatsisartunut ilaasortaq Inatsisartunit tunuarumalluni qin nuteqaateqarpat Inatsisartut aalajangissavaat qinnuteqaat akuerineqassanersoq. Tamannali piffissani ataatsimiinnerit avataanni Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aalaja ngerneqassaaq. Inatsisartunut ilaasortaq peqqiilliornerminik, naartunerminik erninerminilluunniit, inuussutissarsiutiminik assigisaanilluunniit pingaarutilimmik pissuteqarluni Inatsisartunit sulinngiffeqarallarumalluni qinnuteqarpat Inatsisartut Siulittaasoqarfiata aalajangissavaa qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq. Aammattaaq Inatsisartunut ilaasortat Naalakkersuisunut ilaasortatut atuuffimminnik isumaginninnissamik kissaateqartut sulinngiffeqarnissaat Siulittaasoqarfimmit akuerineqarsinnaavoq. Naalakkersuisunut ilaasortaq peqqiilliornini allamilluunniit pingaarutilimmik pissuteqartumik sulinngiffeqarnissamik qinnuteqarpat Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangissavaa qinnuteqaat akuerineqarsinnaanersoq. Naalakkersuisut Siulittaasuat sulinngiffeqarnissamik nammineq kissaateqarpat tamanna Inatsisartunit akuerineqaqqaartariaqarpoq. Inatsisartunut ilaasortaq oqartussaassusiiagaappat, ilaasortaanerminit tunuarpat, toquppat, sulinngiffeqarallarnissaminut akuerineqarpat imaluunniit pissutissaqavilluni ataatsimeeqataasinnaajunnaarpat sinniisussaa Inatsisartut ataatsimiinnerinut peqataajartoqqullugu ataatsimiigiaqquneqassaaq. Tamanna aamma pisassaaq Inatsisartunut ilaasortap qinigaasinnaanerminik annaasaqarneranik Inatsisartut aalajangiigaangata. Ilaasortaq sulinngiffeqarallareersimalluni imaluunniit pissutissaqavilluni ataatsimeeqataanngikkallareerluni Inatsisartunut ilaasortatut sulileqqippat sinniisussaa tunuassaaq. Sinniisussaq tassaavoq inuk qinerneqartut allassimaffianni inummut Inatsisartunut isertumut kingullermut tullin nguullu ni amerlanerpaanit taaneqarsimasoq. 39

40 KAPITALI 4 PARTIIMUT ALLAMUT NUUNNEQ IMALUUNNIIT INATSISARTUNUT ILAASORTAAJUNNAARNEQ (ILAASORTAANERMIK ATORUNNAARSITSINEQ) Ateq Ulloq Partiimut allamut nuunneq / Ilaasortaajunnaarneq Knud Kristiansen Atassummit tunuartoq Knud Kristiansen Siumumut ilaasortanngortoq Kalistat Lund Ilaasortaajunnaartoq Mala Høy Kuko Atassummit tunuartoq Mala Høy Kuko Siumumut ilaasortanngortoq Michael Rosing Demokraatinit tunuartoq Iddimanngiiu J. Bianco Ilaasortaajunnaartoq ILAASORTAQ PARTIIMUT ALLAMUT NUUPPAT Inatsisartunut qinigaareeraanni qinigaaneq inummut atassaaq, partiimut taasinerit aqqutigalugit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qinigaasoqarsimagaluarpalluunniit. Piffissap qinigaaffiup ingerlanerani ilaasortaq par tiimut allamut nuuppat imaluunniit attaviitsunngorpat qinigaaneq attatiinnarneqassaaq pineqartorlu Inatsisartunut ilaasortaaginnarluni. Qinigaq partiimut allamut nuut toq piffissap ilaani peqataanngippat qinigassanngortittup parteereqqaa gaa sinniisussamik qinerneqartut allassimaffianni allassimasumik aggersaassaaq. 40

41 KAPITALI 4 Ulloq 16. november: Ukiaanerani ataatsimiinnermi ullut ataatsimiiffiusut 30-ssaat. 41

42 KAPITALI DECEMBER 2017 INATSISARTUNUT ILAASORTAT Siumut Lars-Emil Johansen Kim Kielsen Anders Olsen Ineqi Kielsen Jens Immanuelsen Jens-Erik Kirkegaard Jess Svane Knud Kristiansen Laura Táunâjik Mala Høy Kuko Martha Lund Olsen Nikkulaat Jeremiassen Demokraatit Vivian Motzfeldt Justus Hansen Nivi Olsen Randi Vestergaard Evaldsen 42

43 KAPITALI 4 Inuit Ataqatigiit Aaja Chemnitz Larsen Bendt B. Kristiansen Debora Kleist Hans Aronsen Aqqaluaq B. Egede Kelly Berthelsen Múte Bourup Egede Mimi Karlsen Peter Olsen Sara Olsvig Villy Olsvig Partii Naleraq Attaviitsoq Anthon Frederiksen Henrik Fleischer Per Rosing- Petersen Michael Rosing ina.gl/ilaasortat 43

44 5 Immikkut pisut 44

45 IMMIKKUT PISUT PILLUGIT TAKUSSUTISSIAQ Ulloq Pisoq Peqataasut Unnuk Kulturisiorfik Tamanut ammasumik aaqqissuussaq Inuusuttut Inatsisartui Nuna tamakkerlugu inuusuttut 18-it 24-llu akornanni ukiullit Landsrådit siulittaasuata innuttaasunit qinikkap siulliup Erling Høeghip qinerneqarneranit ukiut 50-inngornerannik malunnartitsineq Koreamiut inatsisartuinut ilaasortanik Jae Won Kimimik, Ki Joon Shimimik, Seong Gon Wimik aamma Won Wook Leemik ataatsimeeqateqarneq Ukiakkut ataatsimiinneq qilaatersornermik siullerpaamik aallarnerneqarpoq Tamanut ammasumik aaqqissuussaq Inatsisartut sinnerlugit Michael Rosing (D) aamma Per Rosing-Petersen (PN) Tamanut ammasumik aaqqissuussaq ULLOQ 21. JANUAR: UNNUK KULTURISIORFIK Inatsisartut 2001-imili unnuk kulturisiorfimmi tamanit takuniarneqarsinnaalerput, taamaalillutik innuttaasut Inatsisartut paasisaqarfiginissaannut periarfissaqalerlutik. 45

46 KAPITALI 5 Ulloq 21. januar: Inatsisartoqarfik Unnummut Kulturisiorfimmut atatillugu tamanut ammatinneqarpoq. 46

47 KAPITALI 5 Meeqqanut, arsaaqqanik nakatarneq. 47

48 KAPITALI 5 Inatsisartuni ataatsimiititaliat ataatsimiittarfiini meeqqanut inersimasunullu nalorsitsaarineq. 48

49 KAPITALI 5 Siulittaasup allaffiani pulaartut. 49

50 KAPITALI 5 Siulittaasoq ataatsimiittarfimmi saqqummiussivoq. 50

51 KAPITALI 5 Ilaasortat kaffisortarfianni eqqissisimaartoqarpoq. 51

52 KAPITALI 5 ULLOQ FEBRUAR: INUUSUTTUT INATSI SARTUI Inuusuttut 24-it 18-t 24-llu arkornanni ukiullit Inuusuttut Inatsisartuini pingaarnertut qulequtaritinneqartoq oqallisigivaat Kalaallit tunngaviusumik inatsisaat: Kalaallit tunngaviusumik inatsisaanut suut ilanngunnissai pingaaruteqarpat? Tamanna sioqqullugu peqataasut eqimattanut sisamanut agguataarneqarput, eqimattallu ataasiakkaat Inuusuttut Inatsisartuinut pingaarnertut qulequtaritinneqartoq aallaavigalugu qulequttanik siumut aalajangiunneqareersunik sammisaqarput. Inuusuttut Inatsisartuisa saqqummiussaat katillugit siunnersuutit 16-iupput allannguutissatullu siunnersuutit arfineq marluullutik, taakkunannga 14-it Inuusuttut Inatsisartuisa ataatsimiinneranni akuersissutigineqarput. Inuusuttut Inatsisartuisa inaarutaasumik nalunaarutaat inu.gl-imi takuneqarsinnaavoq. Ingerlatsineq Inatsisartuni partiinit aallartitanik oqalliseqateqarnermik naggaserneqarpoq, taamaalillutik inuusuttut misilittakkatik pillugit Inatsisartunut ilaasortanik oqalliseqateqarnissaminnik periarfissinneqarlutik. Kiisalu Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen taavalu Namminiilivinnermut, Pinngortitamut, Avatangiisinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Suka K. Frederiksen pulaarneqarput. 52

53 KAPITALI 5 Inatsisartut Siulittaasuata Inuusuttut Inatsisartuinut peqataasut tikilluaqquai. 53

54 KAPITALI 5 Inuusuttut Inatsisartuini pisussanut pilersaarummi ilaatigut Naalakkersuisut Siulittaasuannik kiisalu Namminiilivinnermut Naalakkersuisumik ataatsimeeqateqarnissaq ilanngunneqarsimavoq. 54

55 KAPITALI 5 Inuusuttut Inatsisartui ulluni pingasuni eqimattakkaarlutik suliaqareerlutik Inatsisartut ataatsimiittarfianni katersuupput. 55

56 KAPITALI 5 Inuusuttut Inatsisartui siunnersuutinik katillugit 16-inik allannguutissatullu siunnersuutinik arfineq marlunnik saqqummiussipput, taakkunannga siunnersuutit 14-it akuersissutigineqarput. 56

57 KAPITALI 5 Inuusuttut Inatsisartuisa inaarutaasumik nalunaarutaat Kalaallit Tunngaviusumik Inatsisaat inu.gl.-imi atuarneqarsinnaavoq. Quppernerit tulliuttut marluk: Inuusuttut Inatsisartuisa arfineq marlussaanni inuusuttut 18-it 24-illu akornanni ukiullit 24-it peqataapput. 57

58 58

59 59

60 KAPITALI 5 ULLOQ 26. MAJ: LANDSRÅDIT SIULITTAASUATA INNUTTAASUNIT QINIKKAP SIULLUP ERLING HØEGHIP QINERNEQAQQAARNERANIT UKIUT 50-IN NGOR NERANNIK MALUNNARTITSINEQ Ulloq 26. maj Landsrådit siullerpaamik innuttaasut qinigaan nik siulittaasunngortsitsinerannit ukiut 50-inngormata Inatsisartut malunnartitsipput. Erling Høegh siulittaasutut qinerneqarpoq. Immikkut ittumik nalliuttorsiorneq nunatta politikkikkut ineriartorneranut pingaarutilik Katuami kaffillernermik nalliussineqarpoq. Nalliuttorsiualaarnermut inuit untritillit missaat takkupput, qaaqqusanut ilaallutik Landsrådimut ilaasortaasimasut pingasut. Anders Andreassen, Hendrik Nielsen aamma Konrad Steenholdt, taamanikkut Landsrådimi oqaluttaasarsimasut Avgôraq Lynge aamma Niels Henrik Lynge, Inatsisartut siulittaasoqarfiannit qaaqquneqarsimapput nalliuttorsiornerup malunnartinneqarneranut. Inatsisartut siulittaasuata Lars-Emil Johansenip nalliuttorsiualaarneq ammarlugu oqaaseqarnermini Erling Høeghip siulittaasutut innuttaasut qinigaattut siullertut maligassiuisuusimanera erseqqissarpaa. Taamanikkut Kalallit Nunaata naalakkersuinikkut ineriartornera nutaajunerusoq tunngavilerneqarpoq, maanna ukiut 50-it qaangiunneranni isumalioqatigiissitamik nunatta tunngaviusumik inatsisissaanik siunnersuusiortussamik pilersitsinermik kingunilik. 60

61 KAPITALI 5 Ulloq 26. maj Landsrådit siullerpaamik innuttaasut qinigaannik siulittaasunngortitsinerannit ukiut 50-inngormata Inatsisartut malunnartitsipput. 61

62 KAPITALI 5 Taamani Erling Høegh, qalipaganngorlugu assilineqarnera Lars Bror Larsenimit 1987-imi suliarineqarsimasoq saamiatungaani takuneqarsinnaasoq siulittaasutut qinerneqarpoq. Immikkut ittumik nalliuttorsiorneq nunatta politikkikkut ineriartorneranut pingaarutilik Katuami kaffillernermik nalliussineqarpoq. 62

63 KAPITALI 5 Inatsisartut siulittaasuata Lars-Emil Johansenip nalliuttorsiualaarneq ammarlugu oqaaseqarnermini Erling Høeghip siulittaasutut innuttaasut qinigaattut siullertut maligassiuisuusimanera erseqqissarpaa. 63

64 KAPITALI 5 Qaaqqusat akornanni aamma Landsrådimut ilaasortaasimasut pingasut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit nalliuttorsiualaarnermut qaaqqusaasimasut peqataapput. Assimi saamerlermiit Hendrik Nielsen, Inatsisartuni Siulitaasup tulliata pingajuat Mimi Karlsen, Konrad Steenholdt aamma Anders Andreassen. 64

65 KAPITALI 5 Ukiunik 50-inngortorsiornermut inuit untritillit missaat takkupput. 65

66 KAPITALI 5 Katuami nalliuttorsiualaarnermi Inatsisartut siulittaasuat Inatsisartunut tunissutitut Erling Høeghip ajaappiarisimasaanik Niels Egede Høeghimit tunineqarpoq. Ajaappiaq qiperukkamik allagartaqarpoq, allassimasumik Landsrådsformand Erling Høegh

67 KAPITALI 5 Konrad Steenholdt oqalugiarpoq. Quppernerup tullia: Landsrådimi ilaasortaasimasut Konrad Steenholdt, Anders Andreassen aamma Hendrik Nielsen Inatsisartut Siulittaasuat Lars-Emil Johansen peqatigalugu (saamimmiit talerpimmut tulleriiaarlugit siulittaasoq oqaluttarfiup tunuani). 67

68 68

69 69

70 KAPITALI 5 ULLOQ 5. JUNI INATSISARTUT NAALAKKERSUI SULLU ERFALASULERFIINI DANNEBROGIP AMU NEQARNERA Juunip ulluisa 21-ianni inuiattut ullorsiornitsinni Danmarkimi pisortat suliffeqarfiini nunatta erfalasuata amuneqartalersimanera assigalugu ulloq 5. juni 2017 aallarnerfigalugu ulloq taanna Inatsisartunut Naalakkersuisunullu isertarfiit eqqaanni danskit aappalaartuat amuneqartalissaaq. Ukiup sinnerani ersafaluserfinni pineqartuni ulluinnarni Erfalasorput kisimi amuneqartassaaq. ULLOQ 24. JULI: KOREAMIUT INATSISARTUINUT ILAASORTANIK JAE WON KIMIMIK, KI JOON SHI MIMIK, SEONG GON WIMIK AAMMA WON WOOK LEEMIK ATAATSIMEEQATEQARNEQ Koreamiut inatsisartuinit aallartitat oqaloqatigiissutigissallugit immikkut soqutigisimavaat silap allanngoriartornera, nukissiuutit ataavartut tassungalu atatillugu unammillernartut periarfissallu Kalaallit Nunaata qanoq iliuuseqarfigilersaarnerai. Inatsisartut sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortat Michael Rosing (D) aamma Per Rosing-Petersen (PN) peqataapput. ULLOQ 22. SEPTEMBER: UKIAKKUT ATAATSIMIIN NEQ QILAATERSORNERMIK SIULLERPAAMIK AALLARNERNEQARPOQ Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit aalajangerneqarpoq maan namiit Inatsisartut ukiuata aallartinnerani, tassa ukiakkut ataatsimiinnermi ullormi siullermi qilaatersornermik aallarniisoqartalissasoq. Inatsisartut Siulittaasuata ukiakkut ataatsimiinneq ammar lugu Inatsisartunut ilaasortat tikilluaqqoreermagit qilaatersornermik takutitsisussat Anda Kuitse aamma Nuka Alice Lund ataatsimiittarfimmut isertippai. Innuttaasumit siunnersuutigineqartoq malillugu Inatsisartut Siulit taasoqarfianni aalajangerneqarpoq ataatsimiinneq europamiut ileqquat malillugu naalagiarnerup saniatigut kalaallit ileqquannik qilaatersornermik aallarnerneqartalissasoq. 70

71 KAPITALI 5 Ulloq 24. juli: Inatsisartunit aallartitat Koreamiut Inatsisartuinut ilaasortanik ataatsimeeqateqarnerat. 71

72 KAPITALI 5 Ulloq 22. september: Ukiakkut ataatsimiinneq qilaatersornermik siullerpaamik aallarnerneqarpoq. 72

73 KAPITALI 5 73

74 EQQAANIUT Ulloq 8. marts Inatsisartut Siulittaasuat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortaasimasoq Henriette Rasmussen-i pillugu eqqaaniaalluni ima oqalugiarpoq: Aliasuutigeqisannik Henriette Rasmussenip sivisuumik napparsimareerluni toqukkut qima gunneranik nalunaarfigineqarpunga. Henriette, arnaq naalakkersuinermik suliaqarsimasoq malunnaatilik, Namminersornerulernerup aallartisarneqarneraniit naalakkersuinikkut suliniarnermut peqataasimasoq, Naalakkersuisullu Siulittaasuattut 1991-imiit 1995-imut atuunninni Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisuusimasoq, akornatsinniikkunnaarpoq. Henriette Rasmussen 1984-imi Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit Inatsisartunut qinigaaqqaarpoq 1995-illu tungaanut Inatsisartunut ilaasortaalluni. Henriette Rasmussenip naalakkersuinikkut angusaasa malugisariaqarnerusut ilagaat imi nunatta meeqqat piginnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaat ilannguffigimmagu, meeqqat atugarisaasa pitsan ngorsarneqarnissaannik naalakkersuinikkut soqutiginninnerata inerneratut. Henriette Rasmussen ilinniartitsisutut tusagassiortutullu ilinniarsimavoq, taamalu suliatigut piginnaasaqarnini tunngavigalugu nunatsinni nunallu tamalaat akornanni pitsaasumik pissarsiviusumillu naalakkersuinikkut suliaqarsimalluni. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa sulissutiginerini naalakkersuinikkut angusaqarnissaq qasujaatsumik sulissutigisimavaa. Taamaattumik aamma nunatsinnit toqqagassat piukkunnarnersarisimavaat 1996-imi Genevemi nunat tamalaat sulineq pillugu suliniaqatigiiffissuanni ILO-mi apeqqutini nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut tunngasuni siunnersortaanertut toqqarneqarmat, 2000-illu tungaanut taamatut sulilluni mi inatsisartunut qinersinermi Henriette Rasmussen nuna tamakkerlugu naalakkersuinermik suliaqarnermut uterpoq 2003-milu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisunngorpoq, taa matullu atuulluni 2005-imi qinersisoqarnissaata tungaanut, tamatumalu kingorna nuna tamakkerlugu naalakkersuinikkut suliaqarneq qimallugu. Henriette Rasmussen sutigut tamatigut inuusimavoq tunniusimasoq, qanilaartoq, innuttaasutut naalakkersuinikkut inissisimanerminik nalornisiginninngitsoq, taamatullu aamma inuttut pisinnaatitaaffiit inuiaqatigiinnilu sanngiinnerpaat atugarisaasa pitsanngorsarniarlugit sorsuuteqarnermi nipi erseqqissoq. Henriette naalakkersuinikkut sumi inissisimaneq apeqqutaatinnagu suleqateqarsinnaaneq piginnaaneqarfigisimavaa taamaattumillu aamma partiit pitarlugit naalakkersuinikkut ikinnguterpassuaqalersimalluni. Inummik kissalaartumik pissanganartumillu annaasaqarnerannik ilaqutaasunut inuiannullu qamannga pisumik misiginneqatiginninnera, inuiaqatigiillu ineriartortinneqarnerannut naalakkersuinikkut suliniarsimaneranut qujamasunnera, ersersikkusuppara. Henriette eqqaaneqarnera ataqqinartuuli. 74

75 EQQAANIUT Ulloq 10. august Inatsisartut Siulittaasuat Inatsisartunut ilaasortaasimasoq Vittus Maaru Mikaelsen pillugu eqqaaniaalluni ima oqalugiarpoq: Inatsisartunut ilaasortaasimasoq Vittus Maaru Mikaelsen ulloq 9. august toqukkut qima gup poq. Maaru piffissami 16. februar 1999-imiit 2. december 2002-mut taamatullu 15. november 2005-imiit 1. juni 2009-mut Inatsisartunut ilaasortaasimavoq. Vittus Maaru Mikaelsen aamma taamanikkut Ammassalik Kommuniusimasumi ukiuni arlalissuarni naalakkersuinikkut sunniuteqarluni suliaqartarsimavoq. Ukiuni 1979-imiit 83-imut kiisalu 1993-imiit 97-imut kommunalbestyrelsimut ilaasor taavoq, tamatuma kingorna 2008 tikillugu atuuffigisaminik borgmesteriulluni. Tamatuma kingorna ukioq manna april tikillugu qinigaaffinni marlunni Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsimut ilaasortaavoq. Vittus Maaru Mikaelsen innaallagissiorfimmi pisortatut ilinniagaqarsimasuuvoq Tasiilallu nunaqarfiini arlalinni innaallagissiorfinnik paarsaqarsimalluni. Siullertulli pingaarnertullu Vittus Maaru Mikaelsen piniartorsuusimavoq ataqqineqartoq, nunaqarfimminiillu Isortumit Tasiilamut nuunnissamik aalajangersimanerminut meeqqami pitsaasumik ilinniagaqarnissaannik siunertaqarnini tunngavigisimavaa. Inuit pikkorissuunissaat pingaartitarisimavaa, taamaammallu nunaqqatiminut, piumassutsiminnik iliuuseqarneroqqullugit kaammattortakkaminut isorisaqaraangami uparuaateqarnissani tunuarsimaarfigisarsimanngilaa. Piniartorsuaq ataqqinartoq ukiorpassuarnilu nunaminik nunaqqatiminillu sullissilluni politikeriusimasoq, inuk immikkut taasarialimmik anersaakkut timikkullu piginnaassusilik, maanna akornatsinniikkunnaartoq ataqqillugu maqaasillugulu eqqaamassavarput. Vittus Maaru Mikaelsen 66-inik ukioqalerpoq, eqqarsaatitsigut nulia, meerai ilaqutaalu allat najorpagut. Eqqaaneqarnera ataqqinartuuli. 75

76 6 Nersornaat 76

77 NERSORNAASERNEQARTUT Kuultiusumik Nersornaaserneqartut Tunniunneqarpoq Oluf Høegh 5.9. Sølviusumik Nersornaaserneqartut Tunniunneqarpoq Hanseeraq Enoksen 9.6. Sørine Lennert Johansen Maaliannguaq Svendsen Elisibánguaq Jensen NERSORNAAT PILLUGU Namminersorlutik Oqartussat ner sornaasiuttagaat Nersor naat 1989-imi Namminersornerullutik Oqartussat ukiut qulinngorlugit nalliuttorsiornerannut atatillugu pilersinneqarpoq. Saqqarmiu Namminersorlutik Oqartussat nersornaasiuttagaasa akimanersaraat, saqqarmiulu Kalaallit Nunaannut piffissami sivisuumi annertuumillu nersortarialimmik sullissisimasunut tunniunneqarsinnaavoq, taak kununnga ilaapput kalaallit oqaasii, kulturiat isigineqarnerallu. Inatsi sartut Siulittaasoqarfiat saqqarmiuliinissamik aalajangiisartuuvoq. Nersornaat sølviusoq kuultiusorluunniit tunniunneqartarpoq. Saq qarmiu kuultiusoq ukiumut annerpaamik ataasiarluni nersornaasiunneqartassaaq. Saqqarmiu sølviu soq ukiumut amerlanerpaamik tallimariarluni nersornaasiunneqartassaaq. Immikkorluinnaq pisoqartillugu Siulittaasoqarfik amerlanerusunik nersornaasiisinnaavoq. ina.gl/nersornaat 77

78 KAPITALI 6 Ulloq 5. september Landsrådimi ilaasortaasimasoq Oluf Høegh Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut piffissami sivisuumi tunniusimalluni suliaqarsimanera pillugu Københavnimi kuultiusumik Nersornaaserneqarpoq. 78

79 KAPITALI 6 Ulloq 9. juni pisortaq Hanseeraq Enoksen Sisimiuni sølviusumik Nersornaaserneqarpoq nunatsinni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnerani tunniusimalluni piffissami sivisuumi suliaqarsimanera pillugu. 79

80 KAPITALI 6 Ulloq 21. juni Aasianni Sørine Lennert Johansen sølviusumik Nersornaaserneqarpoq ilinniartitaanermi ukiorpassuarni tunniusimalluni sulisimanera pillugu. 80

81 KAPITALI 6 Ulloq 15. august Qeqetarsuarmi Maaliannguaq Svendsen sølviusumik Nersornaaserneqarpoq ukiorpassuarni tunniusimalluni najukkami innuttaasunut suliaqarsimanera pillugu. 81

82 KAPITALI 6 Ulloq 16. august Ilulissani Elisibánguaq Jensen sølviusumik Nersornaaserneqarpoq inuiaqatigiinni atugassarititaasut pitsanngorsarniarlugit ukiorpassuarni tunniusimalluni suliaqarsimanera pillugu. 82

83 KAPITALI 6 NERSORNAAT PILLUGU AALAJANGERSAKKAT 1 Saqqarmioq taaguuteqarpoq Nersornaat. 2 Saqqarmiup ilusaa ilanngussami takuneqarsin naavoq. Saqqarmioq danskit saqqarmiuasut ningaliusatut imusatut siilikimik aappaluttumik qaqortumillu imusamik attanneqarpoq. Siiliki aappaluttoq qaqortorlu imusaq kalaallit erfalasuattut ilusiligaavoq. 3 Saqqarmioq Inatsisartut Siulittaasoqarfianit tunniuneqartarpoq. Tunniussisoqartinnagu Naa lakkersuisut tusarniarneqassapput. Inassute qaat apeqqutaatinnagu tunniussisoqarsinnaavoq. Siulittaasoqarfiup Inatsisartunut imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortaq tunniussinissamut pisinnaatissinnaavaa. 4 Saqqarmioq danskisut nunamiluunniit allamiutut in nuttaassusilinnut Kalaallit Nunaat pillugu, tamatu ma nittaaq kalaallit oqaasii, piorsarsimassusiat, isi gi neqarnerallu pillugu sivisuumik annertuumillu ner sor tarialimmik suliniuteqarsimasunut tunniunneqarsinnaavoq. 5 Nersornaat kuultiusoq ima luunniit sølviusoq tunniunneqartarpoq. taarsiissuteqarnissamik piumasaqartoqarsinnaavoq. Saqqarmiumut ilaliullugu saqqarmiumik tunineqartoq alla gartamik uppernarsaammik tunisissaaq. Allagartaq uppernarsaat tunniussinermut tun ngavilersuummik imaqarsinnaavoq. Allagartaq uppernar saat Inatsisartut Siulittaasuannit atsiorneqassaaq. 6 Kinaluunniit saqqarmiumik tigusisoq tunineqarsinnaannginnermut pissutsinik iliuuseqarsimappat, Siulittaasoqarfiup aalajangersaaneratigut saqqarmioq tassannga arsaarinnissutigineqarsinnaavoq. 7 Saqqarmioq immikkut akue rineqarnani atorne qarsinnaa voq imaluunniit danskit nunanilu alla miut saqqarmiui peqatigalugit atorneqarsinnaalluni. Saqqarmioq sakissap saamiatungaani atorneqassaaq, tamanna pillugu aamma takuuk kunngikkormiut pinnersaatit atorneqartarneri pillugu ilitsersuutaat. Taamaalilluni Inatsisartut Siulittaasoqarfianni akuerineqarpoq: Nuuk, ulloq 8. marts 2010 Nersornaat kuultiusoq ukiumut annerpaamik ataasiarluni tunniunneqartarpoq. Nersornaat sølviusoq anner paamik ukiumut tallimariar luni tunniunneqartarpoq. Pissutsini immikkut ittuni taamatut amerlassusiliineq Siulittaasoqarfimmit sanioqqunneqarsinnaavoq. Saqqarmioq kuultiusoq tigu sisup toqunerani utertinneqassaaq, sølviusorli utertinneqassanani. Kuultiusoq utertinneqanngippat Siulittaasoqarfiup aalajangiineratigut Josef Motzfeldt Inatsisartut Siulittaasuat / Ellen Kolby Chemnitz Allattaaneq 83

84 7 37 naapertorlugu apeqqutit 84

85 37 NAAPERTORLUGU APEQQUTIT AMERLUSSUSAANNIK TAKUSSUTISSIAQ Partii Siumut Inuit Ataqatigiit Demokraatit Partii Naleraq Atassut Kattusseqatigiit Partiiat Partii Inuit Attaviitsoq Katillugit NAAPERTORLUGU APEQQUTIT PILLUGIT Inatsisartut Suleriaasianni 37 naa pertorlugu pisortat suliassaa taat pillugit Naalakkersuisunut apeqquteqarluni ilaasortaq paasissutissinneqarsinnaavoq. Apeqqut allaganngorlugu Inatsisartut Siulittaasuannut saqqummiun neqassaaq, taassumalu apeq qut agguaanneqareerpat Inat - sisartunut nalunaarutigissa vaa. Apeqqut naat sumik erseqqissumillu ilusilerneqassaaq aamma tunngavilersuutitaqassalluni. ina.gl/apeqqutit 85

86 8 Inatsisartut pillugit inatsisit 86

87 INATSISARTUT INATSISARTULLU ATUUFFII INATSISIKKUT MALERUAGASSIUGAAPPUT Inatsisit attuumassuteqartut matuma kinguliani nalunaarsorneqarput Danmarkip naalagaaffiata inatsisai tunngaviusut 5. juni 1953-imeersut Namminersorneq pillugu inatsit nr. 473, 12. juni 2009-meersoq Inatsisartut Suleriaasiat 12. maj 2010-meersoq, 22. september 2011-imi, 29. maj 2012-imi, 28. maj 2015-imi kiisalu 1. juni 2016-imi allan ngortinneqartoq Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsi sar tut inatsisaat nr. 26, 18. november 2010-meersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 12, 29. november 2013-imeersukkut allanngortinneqartoq Naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissute qartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 1, 31. maj 2001-imeersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 11, 15. april 2003-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 1, 12. maj 2005-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 8, 1. juni 2006-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 16, 3. december 2009-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 25, 18. novemberr 2010-meersukkut kiisalu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4, 3. juni 2015-imeersukkut allanngortinneqartoq Inatsisartunut Naalakkersuisunullu il.il. ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 22, 18. december 2003-meersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr marts 2006-imeer sukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 3, 3. Juni 2015-imeersukkut kiisalu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 10, 6. juni 2016-imeersukkut allanngortinneqartoq Naalakkersuinikkut ingerlatsisut partiit naatsorsuutaasa tamanut saq qummiunneqartarneri pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 15, 22. november 2011-meersoq Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsi sar tut inatsisaat nr. 8, 29. oktober 1999-imeersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 1, 23. maj 2000-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 16. november 2009-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 19, 11. november 2015-imeersukkut kiisalu Inat sisartut inatsisaa tigut nr. 18, 9. november 2016-imeersukkut allan ngortinneqartoq Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat missingersuutaat naat sor suu taallu pillugit Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 28. november 2016-imeer soq Naalakkersuinut ilaasortat akisussaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 13. maj 1993-imeersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 16, 22. november 2011-meersukkut allanngortinneqartoq ina.gl/inatsisiliornerit 87

88 9 Inatsisartut Ombudsmandiat 88

89 INATSISARTUT OMBUDSMANDIAT Ombudsmandi Inatsisartunit qinerneqartarpoq, Kalaallit Nunaannilu Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ataanni pisortat ingerlatsiviisa inatsiseqartitsinermik atuuttumik ingerlatsinermiluunniit ileqqorissaarnermik unioqqutitsinani ingerlatsinerannik nakkutilliineq ilaatigut suliassaralugu. Ombudsmandi Nuummi allaffeqarfeqarpoq. Ombudsmandeqarfimmut atugassiissutit amerlanersaat innut taasut naammagittaalliuutaannik aamma sulianik Ombudsmandip nammineerluni misissuiffigiligaa nik suliarinninnernut atorneqarput. Ombudsmandeqarfik tamatuma saniatigut kommunit Namminersorlutillu Oqartussat meeqqanik inuusuttunillu, utoqqarnik aamma inunnik innarluutilinnik paaqqinniffiinik assigiinngitsunik tallimanik Nuummiittunik, Qaqortumiittunik Aasianniittumillu misissuivoq. Taakkunani aamma ilaavoq Dronning Ingridip Napparsimmavissuata Tarnikkut Nappaatilinnut Immikkoortoqarfiani A1-imi Nuummiittumi misissuineq, taannalu DIGNITY Dansk Institut mod Tortur aamma Institut for Menneskerettigheder suleqatigalugit ingerlanneqarpoq. Ombudsmandeqarfik Kujataani paasisitsiniaanermik aasakkut ingerlatsivoq, tassanilu illoqarfiit Paamiut, Narsaq, Qaqortoq Nanortalillu kiisalu nunaqarfiit Arsuk, Qassimiut, Narsarsuaq, Eqalugaarsuit, Alluitsup Paa, Ammassivik Tasiusarlu tikinneqarlutik. Paasisitsiniaalluni anga lanerup taassuma siunertaa tassaavoq Ombudsmandimik ilisimasaqarnerup siammarterneqarnissaa naammagittaalliuuteqarnissamullu periarfissanik ilitsersuineq. Angalaneq taanna Sulisilluni Ajoqusersimasunik Sullissivik suleqatigalugu ingerlanneqarpoq. Ombudsmandeqarfiup ingerlatai il.il. pillugit nammineq ukiu moortumik nalunaarusiani Ombudsmandip ukiut tamaasa aamma suliarisarpaa, taannalu Ombudsmandip nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqartarpoq. OMBUDSMANDIP UKIUMOORTUMIK NALUNAARUTAA PILLUGU Ombudsmandip ukiumoortumik nalunaarutaa Ombudsmandip nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqartarpoq. Ukiumoortumik nalunaarut ilaatigut suliat nalinginnaasumik soqutiginaatillit saniatigut allaaserisanik ajor nartorsiutinut assi giinngit sunut Ombudsmandip ukiumi nalunaarusiuunneqartumi tassani sammisimasaanut tunngasunik aamma imaqartarpoq. ombudsmand.gl 89

90 10 Ataatsimiinnerit 90

91 20. november: Ukiaanerani ataatsimiinermi ullut ataatsimiiffiusut 31-issaat. 91

92 KAPITALI 10 INATSISARTUT ATAATSIMIITTARNERANNIK TAKUSSUTISSIAQ UPA: Upernaakkut ataatsimiinneq Inatsisartut ataatsimiinneranni sulineq IIA (I) 2014 UPA 2014 UKA 2014 Piffisaq Ullut ataatsimiiffiit Nal. akunn. inersuarmi ataatsimiifiusut 1) Akunnerit Naalakkersuisunut apersuiffiit Immikkoortut ilanngusat tamarmik Ina. Naal. Ina. Naal. Ina. Naal. Inatsisissatut siunnersuutit taakunaannga akuersissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga itigartitsissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 1) 1) Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit taakunaannga akuersissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga itigartitsissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 1) 1) Appequteqaat aallaavigalugu oqallisissiat taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 1) 1) Nassuiaatit nalunaarusiallu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannit taakunaannga akuersissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga itigartitsissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 1) 1) taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) naatsorsorneqanngillat 92

93 KAPITALI 10 UKA: Ukiaanerani ataatsimiinneq IA: Inissitsiterfiusumik ataatsimiinneq IIA: Immikkut ittumik ataatsimiinneq IA 2014 IIA (II) 2014 UPA 2015 UKA ) 1) Ina. Naal. Ina. Naal. Ina. Naal. Ina. Naal ) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) ) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) ) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) ) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 1) 93

94 KAPITALI 10 INATSISARTUT ATAATSIMIITTARNERANNIK TAKUSSUTISSIAQ Inatsisartut ataatsimiinneranni sulineq UPA 2016 UKA 2016 UPA 2017 Piffisaq Ullut ataatsimiiffiit Nal. akunn. inersuarmi ataatsimiifiusut Akunnerit Naalakkersuisunut apersuiffiit Immikkoortut ilanngusat tamarmik Ina. Naal. Ina. Naal. Ina. Naal. Inatsisissatut siunnersuutit taakunaannga akuersissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1 19 taakunaannga itigartitsissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 1 0 taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 0 3 taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 0 3 Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit taakunaannga akuersissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 30 6 taakunaannga itigartitsissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 6 0 taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 0 1 taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 8 2 Appequteqaat aallaavigalugu oqallisissiat taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 0 0 taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 0 0 Nassuiaatit nalunaarusiallu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannit taakunaannga akuersissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 2 0 taakunaannga itigartitsissutigineqartut 1) 1) 1) 1) 0 0 taakunaannga tunuartinneqartut 1) 1) 1) 1) 0 0 taakunaannga naammassinneqanngitsut 1) 1) 1) 1) 0 0 1) naatsorsorneqanngillat 94

95 KAPITALI 1 UKA Ina. Naal

96 KAPITALI 10 UPERNAAKKUT ATAATSIMIINNERMI NALUNAAQUTTAP AKUNNERI APEQQUTEQARFIUSUT Ulloq Naalakkersuisoq Peqqissutsimut Nunat Avannarliit suleqatigiinnerannullu Naalakkersuisoq, Agathe Fontain 3.5. Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoq, Muté B. Egede Namminersornermut, Nunanut Allanut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Suka K. Frederiksen Naalakkersuisut Siulitaasuat, Kim Kielsen Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu atuutsinermut Naalakkersuisoq, Sara Olsvig Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede 7.6. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilinimatusarnermut, Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Doris Jakobsen ATAATSIMIINNERNI INATSISARTUNI SULINEQ Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit Naalakkersuisut Inatsisartunullu ilaasortat periarfissaqarput Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutinik saqqummiussinissamut. Inatsisartulli inatsisissaattut siunnersuutit Inatsisartuni saqqummiunneqartut amerlanerpaartaat, Naalakkersuisunit saqqummiunneqartarput. Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuutit Inatsisissatulli inatsimmulluunniit atuuttumut allannguutissatut siunnersuutit Inatsisartunut ilaasortamit Inatsisartunulluunniit ilaasortanit arlalinnit Inatsisartuniluunniit par tiit arlaannit Inatsisartunit aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut saqqummiunneqarsinnaapput. Nassuiaatit aamma nalunaarusiat Naalakkersuisut suliassanik assigiinngitsunik Inatsisartunut suliarisassanngortitsillutik nassiussisarput. Tamakku nalunaarusiaasinnaapput, danskit inatsisaannut Kalaallit Nunaannut atortussanngortinniakkanut Namminersorlutik Oqartussanit suliamut oqaaseqarfiginninnerusinnaallutik aamma nunat allat isumaqatigiissutaasa assigisaasalu Kalaallit Nunaannit akuersissutigineqarnissaannut tunngasumik Inatsisartunit oqaaseqarfiginninnerusinnaallutik. Apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnerit Inatsisartuni ilaasortaq pisortat susassaqarfiannut tun ngasumik Inatsisartut ataatsimiittarfianni isumaqatigiinniuti gineqartussamik oqaluuserisassanngortitsiniarpat, piuma sarippagulu Naalakkersuisunut ilaasortap ilaasortalluunniit arlallit tassunga nassuiaateqarnissaat, ilaasortaq apeq quteqaateqarsinnaavoq, allallugu aalajangersimasumillu oqaasertalerlugu Inatsisartut siulittaasuannut tunniunneqartumik. 96

97 KAPITALI 10 UKIAKKUT ATAATSIMIINNERMI NALUNAAQUTTAP AKUNNERI APEQQUTEQARFIUSUT Ulloq Naalakkersuisoq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut, Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq, Hans Enoksen Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilinimatusarnermut, Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Doris Jakobsen Jensen Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoq, Muté B. Egede Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Erik Jensen Naalakkersuisut Siulitaasuat, Kim Kielsen Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu atuutsinermut Naalakkersuisoq, Sara Olsvig AKUNNEQ NAALAKKERSUISUMIK APERSUIFFIK 2010-mili sapaatip akunnera nut ataa siarluni Inatsisartuni akunnermik ataatsimik sivisussuseqartumik Naalakkersuisunut apersuisoqartarpoq, tamatumani Inatsisartunut ilaasortat nalunaarutigeqqaarnagu Naalakkersuisunut ingerlaannartumik akisassamik apeqquteqarsinnaallutik. Naalakkersuisunut ilaasortanut minutsit marluk atorlugit apeqquteqartoqarsinnaavoq akissuteqaammullu aamma minutsit marluk atorneqarsinnaapput, malitsitullu ataatsimik apeqquteqartoqarsinnaalluni, tamatumunnga minutsi ataaseq atorneqassaaq. ina.gl/ataatsimiinnerit 97

98 11 Ataatsimiititaliani ingerlatat 98

99 ATAATSIMIITITALIAT INATSISIT NAA PERTORLUGIT PILERSINNEQARTUSSAT Siulittaasoqarfik (ilaasortat tallimat) Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat arfineq marluk) Inatsisinut Ataatsimiititaliaq (ilaasortat tallimat) Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq (ilaasortat arfineq marluk) Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat arfineq marluk) Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat arfinillit) Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaq (ilaasortat tallimat) ATAATSIMIITITALIAT ATAAVARTUT Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatagiissitaq pillugu Ataatsimiititaliaq Sanaartornermut Ataatsimiititaliaq (ilaasortat tallimat) Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat arfineq marluk) Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq (ilaa sortat arfineq marluk) Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat arfineq marluk) Eqqissisimatitsinermut Avata ngiisinullu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat tallimat) Kultureqarnermut, Ilinniartitaa nermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq (ilaasortat tallimat) ATAATSIMIITITALIAT PILLUGIT Inatsisartut ataatsimiinnerisa saniatigut Inatsisartut suliassaat tullertut pingaarutilik tassaavoq ataatsimiititaliani sulinermik ingerlatsineq. Inatsisartut ukiut tamaasa ataatsimiititaliat inatsisit naapertorlugit pilersinneqartussat aamma ataatsimiititaliat ataavartut pilersittar paat. Ataatsimiititaliat pingaarnertut suliassaraat inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutit Inatsisartunit ataatsimiititalianut suliarisassanngorlugit innersuunneqartut misissorlugillu isumaliutissiissuteqarfiginissaat. Aammattaaq ataatsimiitita liat suliassaqarfimmi iluanni ineriartornermut malinnaasussaapput aamma inatsisitigut killiliussat iluanni Naalakkersuisut ingerlatsinersut nakkutigissallugu. Ataatsimiititaliat nalinginnaasumik Inatsisartunut ilaasortanik tallimanik (pissutsilluunniit immikkut ittut pisariaqartippassuk arfineq-marlunnik) ilaa sortaqartarput. Ataatsimiititalianut qinersisoqartarpoq d Hondtip periaasianik taaneqartartoq naapertorlugu. Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq kiisalu Kukkunersiui nermut Ataatsimiititaliaq upernaakkut ataatsimiinnerit tamaasa pilersinneqartarput. Ataatsimiititaliat ataavartut ataat simiititaliallu inat sisit naapertorlugit pilersinneqartussat ukiakkut ataatsimiinnerup aallartinnerani pilersinneqartarput. ina.gl/ataatsimiititaliat 99

100 ATAATSIMIITITALIAT SULINERAT KAPITALI 11 Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsineq Ataatsimiititaliat inatsisit naapertorlugit pilersinneqartussat Ataatsimiititaliap angalaneri Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq Inatsisinut Ataatsimiititaliaq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliaq Qinigaanerup misilinneqarnissaanut Ataatsi miititaliaq Ataatsimiititaliat ataavartut Tunng. Inats. Isumalioqatigiis. pill. Ataats Sanaartornermut Ataatsimiititaliaq Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq Eqqissisitsimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq Katillugit SIUNERSIUINERIT Iliuuserineqarsimasup ataatsimiititaliamit maluginiarneqartup naammagineqanngitsulluunniit nassuiarneqarnissaa ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpat, ataatsimiititaliaq Naalakkersuisumik siunersiuinissamut qaqugukkulluunniit aggersaasinnaavoq. Aammattaaq assersuutigalugu inatsisissatut siunnersuutitut saqqummiunneqartoq pillugu paasissutissanik piniarnissaq siunertaralugu Naalakkersuisumik apersuinissamut aggersaasoqarsinnaavoq. Kii salu Naalakkersuisumik apersuinerit ataatsimiititaliap Naalakkersuisullu pineqartup susassaqarfiisa iluanni naa lakkersuinikkut tunngasut nalinginnaasut aalajangersimasunulluunniit tunngasut pillugit oqalliffiusutut ingerlanneqarsinnaasarput. Naalakkersuisunik apersuinerit taamaattut aqqutigalugit piffissami tassanerpiaq Naalakkersuisoqarfimmit isumaliutersuutigineqartunut ataatsimiititaliaq malinnaasinnaavoq (immaqalu sunniuteqarsinnaalluni). Naalakkersuisumik apersuineq ataatsimiititaliap nammineq aalajangiineratigut apersuinertut ammasutut matoqqasutulluunniit ingerlanneqarsinnaavoq. Naalakkersuisumik apersuineq am masoq tassaavoq tamanit 100

101 KAPITALI 11 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu Isumaliutissiissutit UPA/UKA / / / / / / / / / / / / / najuuffigineqarsinnaasoq. Aker lianik Naalakkersuisumik apersuinerit matoqqasut tamanit najuuffigineqarsinnaanngillat. SASSARTITSINERIT Ajornartorsiuteqarfiit aalajangersimasut malugineqaq qul - lu git peqatigiiffiit, suliffeqarfiit, kommunit il.il. ataat si miiti taliamut sassartitaqarnissamik kissaate qar ne ri pillugit Inat sisartut ataatsimiititaliaat akuttun ngit sunik saaffigine qartarput. Sassartitaqarnermi siullertut sassartitat tusarliukkamasaminnik saqqummiussinissamut periarfis sin neqas sap put. Tamatuma kingorna ataatsimiititaliaq periarfissaqassaaq sassartitanut apeqquteqarnissamut. Kattuffinnit il.il. paasissutissat isummernerillu pissarsiarineqartut ataatsimiititaliap pineqartup isumaliu ti geq qitas satut ilan ngutissavai. 101

102 Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitaq pillugu Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit 1) 1) 2) 0 Sassartitsinerit 1) 1) 2) 0 Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 2) 0 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu 1) 1) 2) 0 1) 1) 2) 1 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 2) 0 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri 1) 1) 2) 4 Isumaliutissiissutit UPA/UKA 1) 1) 2) 0/0 KAPITALI 11 1) ivertinneqanngilaq 2) naatsorsorneqanngillat SULIASSAQARFIK Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitamut suliassiissut, taassuma katitigaanera suliaalu 102

103 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Tunngaviusumik inatsisissamut isumalioqatigiissitaq pillugu Ataatsimiititaliaq Isumalioqatiissitamut suliakkiissutissat ilaasortassanillu toqqaanissaq pillugit Naalakkersuisunit tusarniaassutinut arlaleriarluni akissuteqarpoq. PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Naalakkersuisoq Killiffik pillugu ilisimatitsineq 103

104 KAPITALI 11 Sanaartornermut Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 2 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 35 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 3 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /12 1) naatsorsorneqanngillat QITIUTILLUGIT AALLUTAT Ukiumi Inatsisartut ataatsimiinnissaannut piareersaateqarnerminut atatillugu paasisassarsiorluni angalanermini Sanaartornermut Ataatsimiititaliap pingaartumik ineqarnermut kiisalu attaveqarnermut pilersuinermullu tunngasunik paasissutissanik amerlanerusunik pissarsinissani qulakkeerpaa. Ukiumi paasisassarsiorluni angalanermi siullermi ilaatigut Aarhusimi najugaqartut peqatigiiffiat Al2boligip kiisalu Hobromi najugaqartut peqatigiiffiiat ataatsimeeqatigineqarput, taakkulu Danmarkimi nalinginnaasumik inissiaqarnerup aammalu Kalaallit Nunaanni ineqarnermut pisortatigut maleruagassat assigiinngissutaat assigiissutaallu paasissutissiissutigaat. Najugaqartut peqatigiiffii marluul- SULIASSAQARFIIT Angallannermut tunngasut Pilersuineq Ineqarnermi pissutsit Nunami pilersaarusiorneq, sanaartornermi pissutsit Nukissiornermut tunngasut Attaveqatigiinnermi pissutsit 104

105 KAPITALI 11 lutik nunatsinniissimasunik sanilliussisinnaanermut tunngavissaqarluartunik pisortaqarput. Kiisalu Geodatastyrelsen aamma Tinglysningsretten (pigisa nik aalaakkaasunik nalunaarsuisarnermut eqqartuussivik) ataatsimeeqatigineqarput, tassani immap assiliornermi killiffik digitalinngorsaanerullu pitsanngorsaanermut pe riarfissiissutai pillugit ataatsimiititaliaq paasissutissinneqarpoq, kiisalu suliffiit ilisimasaqarfiusut nuunneqarnerisa kingunerisartagaannik maannakkut maani misilittagaasut pillugit ilisimatinneqarluni. Tamatuma saniatigut pilersuinermik nalinginnaasumik inger latsineq pillugu ilisimasat niuerfimmi akuusunit arlalinnit kiisalu Aarhus Havnimit aammalu pilersuinermik inger latsinerup tamatuma iluani soqutigisalinnit allanit pissarsiarineqarput. Ataatsimiititaliaq juunimi paasisassarsiorluni aappassaanik angalanermini Københavnimi ataatsimeersuarnermi Nuum mi illoqarfiup ineriartortinneqarneranut suliniut pillugu susassaqartunik arlalinnik ataatsimeeqateqarnissamut periarfissaqarsimavoq. Kiisalu ataatsimiititaliaq Christiansborgimi Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaanik aamma angallannermut ataatsimiititaliaanik ataatsimeeqateqarnissamut periarfissaqarsimavoq. Ataatsimiinnerit iluaqutaasumik pilersitsiviulluartumillu ingerlapput, ataatsimiititaliamut ilaasortat naammagisimaarinnillutik oqatigaat ataatsimiinneq ingerlalluarsimasoq ajornartorsiutillu taakkartorneqartut saqqummiunneqarnerini tusaaniarneqarluarsimallutik. Kiisalu ataatsimiititaliap Illersornissamut ministeriaqarfimmut attuumassutilimmik atorfillit ataat simeeqatigivai, tassanilu SAR (Annaassiniaalluni ujaasi sarneq), Kangilinnguit Kalaallit Nunaannilu sakkutuut ulluat il. il. pillugit ilisimatinneqarluni. Avannaani ajunaarnersuaq pissutigalugu ataatsimiititaliap paasisassarsiorluni angalanera unitsinneqarpoq, taamaalillutik Savalimmiuni ataatsimiinnissat pilersaarutaasut arlallit piffissaligaanngitsumik kinguartinneqarlutik. Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 105

106 SIUNERSIUINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Attaveqarnermut Naalakkersuisoq aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq KAPITALI 11 Mittarfeqarfiit kiffartuussinissamullu isumaqatigiissutit pillugit isumasioqatigiinneq SASSARTITSINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq 9.5. Siemens Teknologimi kingullertigut ineriartorneq tamatumanilu naalakkersuinikkut soqutiginaateqarsinnaasut Koreap inatsisartuini ilaasortat Naalakkersuinikkut pissutsinik ilisimateqatigiinneq 4.9. Islandimi angallannermut ministeri Naalakkersuinikkut pissutsinik ilisimateqatigiinneq siu nissamilu ataqatigiissaagaanikkut periarfissat nutaat pillugit oqallisiginninneq Grønlandsbanken A/S Illuliassanik aningaasalersuisarneq kiisalu piginneqa tigiilluni illuuteqartarneq pillugu Inatsisissatut siunnersuutit pillugit Grønlandsbankimi isummiussat pillugit ilisimatitsineq Grønlands Revisionskontor A/S Illuliassanik aningaasalersuisarneq kiisalu piginneqatigiilluni illuuteqartarneq pillugu Inatsisissatut siunnersuutit pillugit Grønlands Revisionskontor A/S-imi isummiussat pillugit ilisimatitsineq Kommuneqarfik Sermersooq Illuliassanik aningaasalersuisarneq kiisalu piginneqa tigiilluni illuuteqartarneq pillugu Inatsisissatut siunnersuutit pillugit Kommuneqarfik Sermersuumi isummiussat pillugit ilisimatitsineq ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq København, Aalborg, Hobro, Aarhus, Mainz Ineqarneq-, pilersuineq kiisalu annaassiniaalluni ujaasisarnermut tunngassutillit (SAR) Portugalimi Porto Nukissiuuteqarneq pilersuinerlu København Inissiat sanaartugassat, pilersuineq kiisalu imarsiorneq annaassiniaallunilu ujaasisarnermut tunngassutillit 106

107 KAPITALI 11 PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Geodatastyrelsen, Nørresundby / Pisortaq Pia Dahl Højgaard aamma issittumut immamilu uuttortaasarnermut allaffimmi pisortaq Rune Carbuhn Andersen Tinglysningsretten (pigisanik aalaakkaasunik pisortatigoortumik nalunaarsuisarnermut eqqartuussivik), Hobro / Tinglysningsrettip pisortaa Sørup Hansen Aarhus Havn / havnedirektør Jakob Flyvbjerg Christensen Kalaallit Nunaanni immap assiliornermik naalagaaffimmi suliffinnik nussuinerup kinguneri; Killiffik ingerlatsinerlu kiisalu misilittakkanik avitseqatigiinneq Pigisanik aalaakkaasunik qarasaasiakkoorlugu nalunaar suisarneq; Kalaallit Nunaanni pigisanik aalaakkaasunik nalunaarsuisarnermi iluarsartuusseqqinnermi killiffik pillugit ilisimatitsineq Umiarsualivimmi alakkarterineq kiisalu atuuffii siunissamullu pilersaarutit pillugit ilisimatitsineq EIMSKIP / dir. Jesper Sandahl Umiarsuaataasa quersuaataasalu ilaannut pulaarneq aamma suliffeqarfik, pilersaarutai kiisalu kattulluni assartuisarnermi pilersuinermilu patajaassutsikkut misilittakkat pillugit ilisimatitsineq Lundsøe A/S / adm. dir. Søren Søe-Larsen Umiarsualivimmi qitiusumik qerititsiveqarfianut pulaar neq kiisalu suliffeqarfik siunissamullu takorluukkat pillugit saqqummiineq, tassani aamma atortulersugaanikkut annertusaasinnaanermut periarfissat Najugaqartut peqatigiiffiat AL2Bolig, / Allan Værge DK-mi nalinginnaasumik inissialiortiterneq; Kalaallit Nunaannut sanilliullugu Najugaqartut peqatigiiffiat Hobro boligforening / Kenneth Taylor Hansen Lystrup Fjernvarme (ataatsimoorussamik kiassaateqarfik) / direktør Poul B. Skou Christiansborg; Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaa aamma angallannermut ataatsimiititaliaa Copenhagen Economics; Sigurd, Niels Christian Fredslund aamma Anders Eldrup ataatsimeeqatigalugit DK-mi Kalaallit Nunaannilu ineqarnermut akiliutip kati ti gaanera; aningaasaliissutinit pissarsiat imaluunniit nuna tamakkerlugu sanaartornermut aningaasaateqarfik; aaqqissuusseriaatsit taakku iluaqutissartaat ajoqutissartaallu Imminut napatittumik ingerlaneq tunngavigalugu ataatsimoorussamik kiassarnermik pilersuineq, qanoq ungasitsigisumut qanorlu? nukissamik imermillu kissartumik toqqorterineq, namminersorluni imaluunniit pisortatigoortumik aaqqissuussamik? Attaveqarnermi silaannakkullu angallassinermi sammisat ataatsimoorullugit soqutigisat pillugit ilisimatitsineq oqallisiginninnerlu OPP (Pisortat namminersortullu ataatsimut aningaa saliissuteqartarnerat) Periarfissiissutai killiliissutaalu; Pisortat namminersortullu ataatsimut aningaasaliisarnerat pillugu Eldrup-rapporten tunngavigalugu oqallisiginninneq 107

108 KAPITALI MPPension aamma Siemens /. adm. dir. Jens Munch Holst, investeringschef Niels Erik Petersen aamma Allan Nielsen kiisalu Bent Heuser Siemensimit Finans Danmark / Allaffimmi pisortat Martin Kjeldsen-Kragh aamma Trineke Borch Jacobsen Mainz Energie Park tassaasoq Mainzer Stadtwerke AG, Linde AG, Hochschule RheinMain kiisalu Siemens AG Suliffeqarfinnik ilisarititsineq kiisalu MP Investment A/S-ip Kalaallit Nunaanni attaveqarnermut pigisanullu aalaakkaasunut aningaasaliisooqataasinnaanera Realkredit pillugu nassuiaateqarneq oqallisiginninnerlu Brint atorlugu nukissiuut teknologiilu nutaaliaanerpaaq pillugit saqqummiussineq 5.5. INI A/S / Henrik Rafn Suliffeqarfimmik ilisarititsineq kiisalu inissianik alakkarterineq Kalaallit Airports, Nuuk Suliffeqarfimmik suliassaalu pillugit saqqummiussineq Imarsiornermik aqutsisoqarfik, Nuuk Imarsiornermik aqutsisoqarfimmik suliassaanillu saqqummiussineq 2.6. Royal Arctic Line A/S / Verner Hammeken Suliffeqarfimmik maannakkullu ajornartorsiutaasut killiffii pillugit saqqummiussineq 2.6. TelePost A/S / adm. dir. Kristian Davidsen Suliffeqarfimmik, ullumikkullu unammilligassaanik periuserineqartunillu saqqummiussineq 8.6. TelePost A/S / siulittaasoq Stine Bosse aamma ingerlatsinermi pisortaq Kristian Davidsen Ataatsimeersuarnermi peqataaneq Imarsiornermik aqutsisoqarfik / Synschef Martin John Imarsiornermik aqutsisoqarfiup aaqqissugaanera, ingerlatsineq, aningaasaqarneq inatsisitigullu tunngavissat, imarsiornermi isumannaatsuuneq, umiarsuit isumannaatsut, umiarsuarnik nunamiit nunamut allamut nuussisarneq nalunaarsuisarnerlu Christiansborg; Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasut pillugit ataatsimiititaliaa aamma illersornissamut ataatsimiititaliaa / ataatsimiititaliap allattaa Jesper Thinghuus Illersornissamut ministeriaqarfik / allaffimmi pisortaq Pernille Langeberg allallu Eqqartuussissuserisut Horten, / eqqartuussissuserisoq Søren Hornbæk Svendsen aamma eqqartuussissuserisoq Peter Schriver, Nuna Advokater Kommuneqarfik Sermersooq / borgmester Asii Chemnitz Narup Kalaallit Nunaannut tunngasut pillugit ataatsimiititalia mi aamma illersornissamut ataatsimiititaliami maanna suliat pillugit ilisimatitsineq Upalungaarsimanerup killiffia, sungiusarnersuup LIVEX2016-ip kingornatigut inerniliineq, upalungaarsimaneq SAR, angallatit raatiuat, qaammataasat atorlugit attaveqaatit il.il. Kalaallit Nunaanni attaveqarneq illoqarfinnillu ineriartortitsineq Siorarsiorfiup - Nuuk City Developmentip killiffia 108

109 KAPITALI Royal Arctic Line A/S / pisortaq Verner Hammeken aamma siulersuisunut siulittaasoq Kuno Fencker Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Kinguaattoornerit piffissamillu eqquisinnaannginnerup killiffiat pillugu ilisimatitsineq kiisalu iluarsiissutaasinnaasunik saqqummiussineq Attaveqarnermut tunngasumik inatsisissatut siunnersuutit inatsisilerinikkut misissuataarneri Ineqarnermut tunngasumik inatsisissatut siunnersuutit inatsisilerinikkut misissuataarneri Sanaartornermi atortussiat Kalaallit Nunaanneersut atorneqarnerat pillugu ilisimatitsineq Mittarfeqarfiit / Pisortaq Marie Fleischer allallu Suliffeqarfik, aqutsisui nutaat, maannakkut unammilligassai iluarsiissutaasinnaasutullu siunnersuutit pillugit ataatsimut saqqummiussineq Air Greenland / pisortaagallartoq Jakob Nitter Sørensen Kommuneqarfik Sermersooq / borgmester Asii Chemnitz Narup, kommunip pisortaa Lars Møller-Sørensen, NCD-imi pisortaq Jens B. Frederiksen, Pilersaarusiornermut pisortaq Bilo Høegh Stigsen Suliffeqarfik pillugu suliffeqarfiullu siunissami silaannakkut angallassineq pillugu takorluugaanik ataatsimut saqqummiussineq Kommunip pilersaarutaanik takorluugaanillu oqaasinngorlugu saqqummiussinertalimmik Nuummi illoqarfiup immikkoortuinut assigiinngitsunut angalaarunneqarneq TelePost aamma Ericsson Siunissami oqarasuaatitigut atortulersuutit kiisalu Kalaallit Nunaanni annertusaanissamik pilersaarutit pillugit saqqummiussineq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut, Nukissiuuteqarnermut Naalakkersuisoq Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq Nukkissiorfiit siunissami suliassaat, aaqqissuussaanerat kiisalu akit katitigaanerat pillugit ilisimatitsineq Siunissami timmisartoqarfissat killiffiat suliallu ingerlateqqinnissaa pillugu ilisimatitsineq Royal Arctic Line A/S / pisortaq Verner Hammeken Ajornartorsiutit atuuttut pillugit ilisimatitsineq iluarsiiniarlunilu suliniutit pillugit saqqummiussineq 109

110 ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Eqqartuussissuserisut Horten / eqqartuussissuserisoq Søren Hornbæk Svendsen aamma eqqartuussissuserisoq Peter Schriver Nuuk City Development (Nuup illoqarfiata ineriartortinneqarnissaa) / borgmester Asii Chemnitz Narup KAPITALI 11 Kalaallit Nunaanni illoqarfinnik ineriartortitsineq attaveqarnerlu qulequtaralugu ataatsimeersuarneq Nuuk City Developmentimut tunngaviusut Per Bendix, Bendix Consult Suliniutip immikkoortui ataasiakkaat Helene Broberg Berthelsen, Kommuneqarfik Sermersooq Kalaallit Airports A/S / siulersuisuni siulittaasoq Jóhannus Egholm Hansen Frederikssund Kommune / teknisk direktør Claus S. Madsen Illoqarfimmik ineriartortitsinermik pilersaarutip atuarfeqarnermi ulluuneranilu paaqqinnittarfeqarnermi takorluukkanut sunniutissai Kalaallit Nunaanni timmisartoqarfiit ineriartortinneqarnerat; allilerinissamut tunngaviusut Illoqarfinnik ineriartortitsinermut suliniutit qanoq aqunneqarlutillu ingerlanneqartarpat? Carlsberg Byen / Jens Nyhus Qanoq illoqarfik nutaaq sanaartorneqartarpa? Isumassarsiamut tunngaviusut, aningaasalersuineq timitaliinerlu 5.9. Islandip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqarneq niueqatigiinnerlu pillugit Katuami ataatsimeersuarneq Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfik pillugu isumasioqatigiinneq Islandip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnermut nukittorsaataasinnaasut ineriartortinneqarsinnaasullu ujartorneqarneri aalajangersarneqarnerilu Periuseq killiffillu pillugit ilisimatitsineq; isumasioqatigiinneq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq peqatigalugu aaqqissuunneqarpoq 110

111 KAPITALI 11 Ulloq 16. Juni Sanaartornermut Ataatsimiititaliamit aallartitat pingasut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititalia mit aallartitat marluk peqatigalugit illersornissamut ministeriaqarfimmi ataatsimiinnermi peqataanissamut qaaqqusaapput. 111

112 KAPITALI 11 Ulloq 2. Juni: Bendt B. Kristiansen aamma Jens-Erik Kirkegaard TelePostip pisortaa Kristian R. Davidsen ilagalugu (qiterleq). 112

113 KAPITALI 11 Ulloq 14. Januar: Sanaartornermut Ataatsimiititaliaq Lystrup Fjernvarmemut pulaarpoq. Assimi takuneqarsinnaapput Bendt B. Kristiansen, Mala Høy Kuko aamma Kalistat Lund kiassaateqarfiup pisortaa Poul B. Skou ilagalugu (saamerliup tullia). 113

114 Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq KAPITALI Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 2 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu 1) 1) 1) ) 1) 1) 8 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 3 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /8 1) Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq aatsaat 2017-imi upernaakkut ataatsimiinnermi kattutsinneqarput. SULIASSAQARFIIT Inuussutissarsiutigalugu ingerlatsiviit inuussutissarsiornikkullu pissutsit nalinginnaasut Inuussutissarsiutinut tapiissuteqartarnermut tunngasut Aningaaserivinnut- Sillimmasiisarnermullu tunngasut Atuisartunut tunngasut Takornariaqarneq Suliffeqarnermi pissutit Suliassat annertuut Nunat tamalaat akornanni niueqatigiinnermut tunngasut Aatsitassanut tunngasut Oliemik gassimillu piiaaneq 114

115 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Ataatimiitsitaliamit aallartitat Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoq taassumalu aallartitai peqatigalugit Torontomi PDAC-mut (Prospectors & Developers Association of Canada) peqataapput. PDAC tassaavoq nunarsuarmi aatsitassanut tunngasunik saqqummersitsi ne rit annersaat, tassani inuit it aatsitassarsiortut, aningaasaliisartut, pinngortitamik illersuiniaqatigiiffiit aammalu soqutigisaqaqatigiit kattuffii ukiumoortumik naapittarput. Tassunga atatillugu aaqqissuussinermut ornigarneqarluartartumut Greenland Conference -mik taa guutilimmut Naalakkersuisunillu ukiut tamaasa PDAC-mut atatillugu ingerlanneqartartumut ataatsimiititaliaq ilaatigut peqataavoq. Upernaakkut ataatsimiinnermut atatillugu Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq Aatsitassanullu Ataatsimiitaliaq maanna Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititalianngortumut kattutsinneqarput. Taamaattumik Inuussutissarsionermut Ataatsimiititaliap Aatsitassanullu Ataatsimiititaliap ingerlataat 2017-imut ukiumoortumik nalunaarummi ataatsimut allanneqarput. Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 115

116 SASSARTITSINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq 5.5. Greenland Minerals and Energy A/S Kujataani GME-p suliniutaata killiffia KAPITALI Qitiusumik ilinniarfinni siulersuisut Ilinniartut sungiusartullu atorfinitsinnerini suliffiit pisortanilu oqartussaaffiit inuiaqatigiinni akisussaaffeqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip oqaluuserineqarnera ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq Toronto Aatsitassanik saqqummersitsineq, PDAC Nuuk Suliffeqarfiit kattuffiillu ataatsimeeqatigineri PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq 1.6. Aatsitassanut Naalakkersuisoq Aatsitassanut suliassaqarfimmi killiffik 4.9. Royal Arctic Line A/S Umiarsualiveqarnermi assartuussisarnermilu killiffik 5.9. SIK Maannakut pisut oqallisigineqarnerat, matumani qulequttat UKA2017-imut attuumassutillit ilanngullugit 5.9. GE Maannakut pisut oqallisigineqarnerat, matumani qulequttat UKA2017-imut attuumassutillit ilanngullugit 6.9. TelePost A/S Nalunaarasuartaateqarnermi allakkeriveqarnermilu killiffik 6.9. Kommuneqarfik Sermersooq Suliffeqarnermi pissutsit Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut, Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Immikkoortut UKA2017-imi saqqummiunneqartussatut naatsorsuutigineqartut saqqummiunneqarnerat Aatsitassanut Naalakkersuisoq Aatsitassanut tunngasuni killiffik 116

117 KAPITALI 11 ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Aatsitassarsiornermi aningaasarsiornermilu suliallit Nunarsuaq tamakkerlugu aatsitassarsiornerup ineriartornera pillugu saqqummiineq Future Greenland - Greenland Business Association Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi periarfissat unammillernartullu pillugit saqqummiineq Vestnorden Travel Mart - Takornariartitsinermik ingerlatsisut Nunani Avannarlerni Killerni takornariartitsineq pillugu ataatsimeersuarneq 117

118 KAPITALI 11 Ullut 3.-9 marts inuussutissarsiornermut aatsitassanullu ataatsimiititaliaq Torontomi aatsitassanut tunngasunik saqqummersitsinermut PDAC-imut peqataavoq. 118

119 KAPITALI 11 Nuummi ulloq 20. september nunani avannarlerni killerni takornariartitsineq pillugu ataatsimeersuarneq Travel Mart Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliap peqataaffigaa. 119

120 Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq KAPITALI Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 2 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 26 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 1 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /9 1) naatsorsorneqanngillat SULIASSAQARFIIT Isumaginninnermik sullissiviit aqunneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu Pissaqarnikkut isumannaallisaavigineqarnissaq pillugu Avannaamioqatigiit isumaqatigiissutaat Innarluutillinnut tunngasut Ilaqutariit pillugit inatsisitigut maleruagassat Meeqqanut inuusuttunullu tunngasut Inersimasunut immikkut ingerlataqarfiit Isumaginninnikkut ikiorsiissutaasartut Nunat tamalaat akornanni pissutsit Aningaasanut inatsisit Nunatsinni peqqinnissaqarfik Nappaatit 120

121 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Pissutsit nunatsinni meeqqat inuusuttullu atugaat inuunerallu suli Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliamit naalakkersuinikkut eqqumaffigineqarput. Meeqqat tapersersorneqarnissaat pillugu siunnersuut sivisuumik ujartorneqartoq ataatsimiititaliamit suliarineqarpoq. Siunnersuut ulloq 1. juli atuutilersinneqarpoq siu mullu isigisumik inatsisip kommunini atortuulersinneqarnissaa ataatsimiititaliamit malittarineqassalluni, aammalu meeqqanut inuusuttunullu tunngasuni ineriartorneq qanimut malinnaavigineqarumaarluni. Inuit innarluutillit atugaat taakkulu pillugit inatsisit inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisissatut siun nersuut UKA 2017/20 aqqutigalugu ataatsimiititaliamut oqaluuserisassanngortinneqarput, siunnersuummi siullermeerneqareerami Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliamut erseqqinnerusumuik suliarineqartussanngorlugu innersuunneqarmat, ataatsimiititaliallu siun nersuutip UPA 2018-imi aappassaaneeerneqarnissaanut isumaliutissiissusiornissani naatsorsuutigaa. Nunatsinni imigassamik hashimillu atornerluinerup annertussusiata kingunerisalu naalakkersuinikkut ernumassutigineqarnerat attatiinnarneqarpoq, tamatumani imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuutip aamma meeqqanut ukiu kitsunut hashimik atuisunut katsorsaanissamut neqerooruteqalernissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip suliarinerisa saniatigut ataatsimiititaliaq Peqqissutsimut Naalakkersuisoq peqatigalugu Ilulissanut Aasiannullu tikeraarpoq. Ilulissanut Aasiannullu tikeraarnermi illoqarfinni eqqaamiuinilu hashimik ajornartorsiuteqarneq immikkut sammineqarpoq, ajornartorsiutigineqartorlu pillugu innuttaasunik oqaloqateqarnissaq siunertarineqarluni aammalu nuna tamakkerlugu haship akiorniarneqarnerani iliuusissatut pilersaarut tamatumanilu suliniutigineqartut ilanngullugit paasissutissiissutigineqarlutik. Inuiaat peqqissuunissaat inuiaallu peqqissuunissaannut pilersaarut Pinaveersaartitsineq Nakorsaatit Naartuneq erninerlu Kigutilerineq Peqqinnissaq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit Tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq Inuussutissanik nakkutilliineq (nersutit nakorsaanit piumasaqaatit) Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 121

122 SIUNERSIUINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Peqqissutsimut Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannullu Naalakkersuisoq KAPITALI 11 Atornerluineq pillugu inatsisissatut siunnersuutip UPA 2017/128-p suliarinera SASSARTITSINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Kalaallit Nunaanni pinerluttunik isumaginnittoqarfiup pisortaa Tarnimikkut napparsimasut ilaqutaasa peqatigiiffiata, Sugisap siulittaasua Meeqqat Illersuisuat Foreningen Grønlandske Børnellu sinniisaat Sulisitsisut sinniisaat - Niuertut, akunnittarfiit neriniartarfiillu Atornerluineq pillugu inatsisissatut siunnersuummut UPA 2017/128-mut tunngatillugu nunatsinni pinerluuteqarsimasunik inissiisarfinnittunik atornerluinermut katsorsaasarneq sammineqarpoq Tarnimikkut napparsimasunik allaffissornikkut kiffaanngissusiiaasarnermik nakkutilliineq pillugu peqatigiiffiup isumaliutigisaanik ilisimatitsineq Illersuisoqarnermik aaqqissuussineq - Najorti pillugu ilisimatitsineq Imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/101 pillugu isummersuutinik saqqummiussivigineqarneq; pingaartumik imigassamik nioqquteqarnermi ammasarfiit imigassanillu nioqquteqarnermi assersuineq pillugit Tusagassiorfik Sermitsiaq AG-p aallartitaa Imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/101 pillugu isummersuutinik saqqummiussivigineqarneq; pingaartumik imigassamik nioqquteqarnermi ammasarfiit imigassanillu nioqquteqarnermi assersuineq pillugit ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq Ilulissat aamma Aasiaat Hashimik atornerluinermut tunngasut 2.6. Nunaqarfik Atammik Isumaginninnermut peqqissutsimullu tunngasut 122

123 KAPITALI 11 PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq 8.4. Peqqissutsimut Nunat Avannnarliit Suleqatigiinnerannullu Naalakkersuisoq sulisuilu Nuna tamakkerlugu hashimik akiuiniarluni suliniuteqarnermi pilersaarut pillugu Ilulissani Aasiannilu innuttaa sunik paasisitsiniaalluni oqaloqateqarlunilu ataat simeeqateqarnissaq pillugu ataatsimiititaliap Naa lakkersuisullu akornanni pilersaarusiorluni ataatsimiinneq 9.4. Ilulissani innuttaasut, Kulturikkut Illorsuaq Sermermiut Hashimik akiuiniarluni nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarut aamma illoqarfimmi eqqaamiuinilu atornerluinermik ajornartorsiuteqarneq pillugit ammasumik paasisitsiniaaneq oqaloqatigiillunilu ataatsimiinneq Aasianni innuttaasut; Katersortarfik Hashimik akiuiniarluni nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarut aamma illoqarfimmi eqqaamiuinilu atornerluinermik ajornartorsiuteqarneq pillugit ammasumik paasisitsiniaaneq oqaloqatigiillunilu ataatsimiinneq Aasianni Majoriami pisortat Aasianni Majoriami suliat pillugit ilisimatitsineq Aasianni pinaveersaartitsinermut siunnersorti Aasianni isumaginninnermut peqqissutsimullu immikkoortortami pinaveersaartitsilluni suliat pisariaqartitallu pillugit ilisimatitsineq Aasianni napparsimavimmi sulisut Aasianni eqqaanilu peqqinnissamut tunngasut unammilligassallu pillugit ilisimatitsineq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Peqqissutsimut Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannullu Naalakkeruisoq Lektor, ph.d. Annemette Nyborg Lauritsen Ilisimatusarfik Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Meeqqat tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisissatut siunnersuut UPA 2017/131 pillugu inatsisissamik nalilersuilluni ataatsimiinneq Meeqqat inuusuttuaqqallu 18-t inorlugit ukiullit ikia roornartumik atuilersimasut katsorsartinnissaannik immikkut ittumik neqeroorsinnaanissaq pillugu siunnersuut UPA 2017/185 pillugu oqaloqatigiilluni ataatsimeeqatigiinneq Paarnaarussaaqqasuutitit uannut takutikkit - Kalaallit Nunaanni innuttaasut ilaat parnaarussat ilisaritinnerat pillugu saqqummiussineq Meeqqat tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisissatut siunnersuummut UPA 2017/131-mut allanguutissatut siunnersuut pillugu ilisimatitsiffiusumik ataatsimiinneq 123

124 KAPITALI Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq Atammimmi napparsimaveeraq: Atammimmi Maniitsullu eqqaani peqqinnissakkut sullinneqarneq aamma peqqissuseq pillugit ilisimatitsineq 2.6. Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaq najukkamilu qinikkat 6.6. Folketingip 71 tunngavigalugu nakkutilliisutut aallartitai Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Peqqissutsimut Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannullu Naalakkeruisoq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq aamma danskit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfianni sulisut Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Atuarfimmi ataatsimiinneq: Atornerluineq immikkut sammillugu Atammimmi innuttaasut ataatsimut atu gaat pillugit ilisimatitsineq kinguaassiutitigullu atornerlunneqarsimasut ikorfartorneqartarnerat pillugu oqartussanik suleqateqarneq Pillaatissiisarnermut eqqartuussisarnerup avataatigut Kalaallit Nunaanni allaffissornikkut kiffaanngissusiiaasarnerup nakkutigineqarnera; Inatsisini Tunngaviusuni 71, imm. 6 Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisissatut nutaatut siunnersuut pillugu ilisimatitsiffiusumik ataatsimiinneq Imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut UPA 2017/101 pillugu inatsisissamik nalilersuilluni ataatsimiinneq Siusinaartumik pensionisiat pillugit inatsisissatut siunnersuut UKA2017/17 pillugu inatsisissamik nalilersuilluni ataatsimiinneq Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissugaaneralu pillugit inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/19 pillugu ataatsimiinneq Ineqarnermut tapiissutit, meeqqanut tapiissutit nutarterneqarnissaat pillugit paasissutissiiutigaluni oqaloqatigiinnertalimmik ataatsimiinneq aamma UKA 2017/56-imut siunnersuut erninermut atatillugu aningaasaateqarfimmut tunngatillugu aamma angajoqqaat sulinngiffeqartarnerannut tunngatillugu suliat Immikkut suliniutinut mut tunngatillugu misissueqqissaarnerit danskillu Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnut immikkut suliniutinut aningaasaliissutaat pillugit ilisimatitsiffiusumik ataatsimiinneq Inuusuttut tapersersorneqarnissaat pillugu inatsit pillugu ilisimatitsiffiusumik ataatsimiinneq Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik nutaaq pillugu Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut paasisassarsiorluni takuniaaneq 124

125 KAPITALI Isumaginninnermut Naammagittaalliuteqartarfiup siulittaasua il.il. Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissugaaneralu pillugit inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/19 pillugu ataatsimiinneq Meeqqat Illersuisuat Imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/101 pillugu ataatsimiinneq aamma Qeqqata Kom muniani meeqqat inuusuttullu atugaat pillugit nalunaaruteqarneq il.il Namminersorlutik inuussutissarsiutillit mikinerusut Imigassaq pillugu inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/101 pillugu ataatsimiinneq: imigassat tuniniarneqartut immikkut assersorneqalernissaat Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq Kinguaassiuutitigut kanngutsaatsuliortartunut atatillugu meeqqanillu sumiginnaasarneq pillugu suliniutit neqeroorutillu pillugit paasissutissiinertalimmik oqaloqatigiilluni ataatsimiinneq Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaat pillugu inatsisissatut siunnersuut UKA 2017/20 pillugu inatsisissamik nalilersuilluni ataatsimiinneq ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Ataatsimiititaliamit aallartitaq Nuummi ingerlanneqartumi autisme pillugu ataatsimeersuarnermut peqataaneq 125

126 KAPITALI 11 Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 5 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 15 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 3 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /13 1) naatsorsorneqanngillat SULIASSAQARFIIT Aningaasanut inatsisissatut ukiumoortumik siunnersuusiat oqaluuserinissaat. Ataatsimiiti taliaq siunnersuutit aappassaaneerneqarnissaannut pingajussaaneerneqarnissaannullu isumaliutissiissuteqartarpoq Naalakkersuisunit Naalakkersuisunullu apeqquteqaatit pil lugit nassuiaateqartitsisarnikkut ingerlaavartumik nakkutiginninnissaq, taamatullu aamma Naalakkersuisuni ilaasortanik siunersiuilluni ataatsimeeqatiginnittarnerit Naalakkersuisut aningaasanut inatsisip aalajangiunneqarne rani aningaasartuutissatut siumut naatsorsuutigineqanngitsut pillugit aningaasaliissuteqartoqarnissaanik qin nuteqaataannik oqaluuserinnittarnerit 126

127 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit 2016, 2018-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut kiisalu ilassutitut aningaasaliissutissanut qinnuteqaatit ingerlaavartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap pingaarnertut sammisimavai. Ukiumut aningaasaliiffimmi 2016-imi suliassat 39-it Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut suliassanngorlugit nassiunneqarput, taakkunannga suliat 36-it akuersissutigineqarput. Ilassutitut aningaasaliissutit tamarmik IST-p inerneranut missingersuutinut sunniuteqanngillat, taamaattorli IS-ip inerneranut 203,5 mio. kr.-inik ajorseriaataallutik. Ukiumut aningaasaliiffimmi 2017-imi ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik suliassat 47-t Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut suliassanngorlugit nassiunneqarput, taakkunannga suliat 43-t akuersissutigineqarput marlullu akuersissutigineqaratik. Suliaq ataa seq Naalakkersuisunit tunuartinneqarpoq. Suliaq ataaseq 2018-imi suliassanngorlugu kinguartinneqarpoq. Tamatuma saniatigut ukiumi aningaasaliiffiusumi 2017-imi Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq sulianik ilisimatitsissutinik aqqanilinnik Naalakkersuisunit tigusaqarpoq imut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut ulloq 20. november akuersissutigineqarpoq. Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip suliarinerani aningaasaliissutinut allannguutissatut siunnersuutinik 155-inik oqaasertaliussanullu allannguutissatut siunnersuutinik 28-nik saqqummiussisoqarpoq. Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani Naalakkersuisut aningaasaliissutinut allannguutissatut siunnersuutinik katillugit 74-inik oqaasertaliussanul lu allannguutissatut siunnersuutinik 16-inik saqqummiussipput. Siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut Naa lakkersuisut aningaasaliissutinut allannguutissatut siun nersuutinik katillugit 81-inik oqaasertaliussanullu allannguutissatut siunnersuutinik 12-inik saqqummiussipput. Allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqartut ilanngullugit missingersuutini IS-ip 2018-imi inernera 11,2 mio. kr.-inik sinneqartooruteqarfiuvoq. Piffissami aningaasanut inatsiseqarfiusumi imi missingersuutit 0,8 mio. kr.-inik sinneqartooruteqarfiupput. Aningaasaqarneq pillugu tamanut atuuttumik politikki (aningaasaliissutissanut inatsisitigut killissarititaasut) - tamatumanilu aningaasaqarneq pillugu tunngaviusumik pingaarnertut tulleriiaarinerit Inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinik Inatsisartunit innersuussutigineqartunik suliarinnittarneq Isertitanit akileraarutit Aningaasanik ileqqaarluni katersinerit akileraarutitigut ajunngitsorsiassartallit Akitsuutit Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 127

128 SIUNERSIUINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq KAPITALI 11 Inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinik Inatsisartunit innersuunneqartunik suliarinninneq SASSARTITSINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Sulisitsisut Inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinik Inatsisartunit innersuunneqartunik suliarinninneq Kalaallit Airports A/S Timmisartoqarfissanut pilersaarutit killiffiat pillugu saqqummiussineq Sulisitsisut, KNAPK kiisalu Grønlands revisionskontor Inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinik Inatsisartunit innersuunneqartunik suliarinninneq KNAPK Inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinik Inatsisartunit innersuunneqartunik suliarinninneq ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq København Inissiat, sanaartugassat, pilersuineq- imarsiornermut SAR-imullu tunngasunik ilisimatitsineq Sisimiut 2018-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu isumasioqatigiinneq PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq MPPension aamma Siemens/allaffissornikkut pisortaq Jens Munch Holst, Aningaasaliissuteqartarnermut pisortaq Niels Erik Petersen aamma Allan Nielsen kiisalu Siemensimit Bent Heuser Suliffeqarfinnik ilisarititsineq kiisalu MP Investment A/S-ip Kalaallit Nunaanni attaveqarnermut pigisanullu aalaakkaasunut aningaasaliisooqataasinnaanera Aningaaserivik Grønlandsbanken Suliffeqarfimmik suliassaanillu ilisarititsineq Kalaallit Airports A/S Suliffeqarfimmik suliassaanillu saqqummiussineq 128

129 KAPITALI Imarsiornermik aqutsisoqarfik / Synschef Martin John Imarsiornermik aqutsisoqarfiup aaqqissugaanera, ingerlatsineq, aningaasaqarneq inatsisitigullu tunngavissat, imarsiornermi isumannaatsuuneq, umiarsuit isumannaatsut, umiarsuarnik nunamiit nunamut allamut nuussisarneq nalunaarsuisarnerlu Christiansborg; Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasut pillugit ataatsimiititaliaa aamma illersornissamut ataatsimiititaliaa / ataatsimiititaliap allattaa Jesper Thinghuus Illersornissamut ministeriaqarfik / Allaffimmi pisortaq Pernille Langeberg allallu Eqqartuussissuserisut Horten, / eqqartuussissuserisoq Søren Hornbæk Svendsen aamma eqqartuussissuserisoq Peter Schriver, Nuna Advokater Kommuneqarfik Sermersooq / Borgmester Asii Chemnitz Narup Kalaallit Nunaannut tunngasut pillugit ataatsimiititaliami aamma illersornissamut ataatsimiititaliami maanna suliat pillugit ilisimatitsineq Upalungaarsimanerup killiffia, sungiusarnerup Linex2016-ip kingornatigut inerniliineq, upalungaarsimaneq SAR, sineriammi radio, qaammataasat atorlugit attaveqaatit il.il. Kalaallit Nunaanni attaveqarneq illoqarfinnillu ineriartortitsineq Nuuk City Developmentip killiffia KNI A/S / Pisortaq Peter Grønvold Samuelsen Suliffeqarfimmik ilisarititsineq kiisalu uuliamik pilersuinermi killiffik Qeqqata Kommunia / Borgmester aamma aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq Kommunimi suliniutit, tassani aamma Kangerlussuarmut aqqusinissaq pillugu suliniut Sisimiuni utoqqaat angerlarsimaffiat Paasisassarsiorluni pulaarneq Paaqqinnittarfik Isikkivik, Sisimiut Paaqqinnittarfimmi sammisat, ajornartorsiutillu immikkut ittut pillugit saqqummiussineq ilisimatitsinerlu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq kiisalu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq Inatsisissatut siunnersuutit ataatsimiititaliamut suliassanngorlugit innersuunneqartut misissuataarneri Nukissiorfiit siunissami suliassaat, aaqqissuussaanerat akillu katitigaanerat pillugit ilisimatitsineq Siunissami timmisartoqarfissat killiffiat suliallu ingerlateqqinnissaa pillugu ilisimatitsineq 129

130 ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq, ingerlatseqatigiiffiit Namminersorlutik Oqartussat pigisaat kiisalu Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq allallu KAPITALI 11 Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit isumasioqatigiissitsinerat Namminersorlutik Oqartussani siulersuisut isumasioqatigiinnerat Future Greenlandimi peqataaneq 130

131 KAPITALI 11 Aningaasanut inatsit ukiaanerani ataatsimiinnermi ullut ataatsimiiffiusut 31-ssaanni ulloq 20. november akuersissutigineqarpoq. 131

132 Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 3 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 13 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 3 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /4 1) naatsorsorneqanngillat KAPITALI 11 SULIASSAQARFIIT Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aamma inuussutissarsiutiginagu aalisarneq Aalisarnermik, akuersissutinik kiisalu pisassiissutit agguataagaanerannik nakkutilliineq Tunisanik nalunaarsuineq, aalisakkanik, piniagassanik nunalerinermilu tunisassianik tunisineq tunisassiornerlu Miluumasunik imarmiunik, nunamiunik timmissanillu inuussutissarsiutigalugu saniatigooralugulu piniarneq (taamaattorli eqqissisimatitsinermut apeqqutit ilanngunnagit) Aallaaniartilluni angallatit Piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissutit Nunalerineq 132

133 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Ataatsimiititaliap sulinerani aalisarnermut inatsit pingaarnerpaatut sammineqarpoq. Taamaalilluni ataatsimiititaliap upernaakkut ataatsimiinnermi inatsisip allannguutissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut (UPA2017/115) suliaraa, taanna malillugu Kalaallit Nunaata kitaani raajanik pisassiissutit (TAC) siunissami sineriammut qanittumi aalisartut avataasiortullu akornanni amerlaqatigiinngorlugit (50/50) agguarneqassapput. Ataatsimiititaliaq tamatumunnga atatillugu - ataatsimiititaliap isumaqatigiittup allannguutissatut siun nersuummik saqqummiussinnginnerani - arlaleriarluni Naalakkersuisumik siunersiuivoq. Allannguutissatut siunnersuutikkut Naalakkersuisut peqquneqarput aalisarnermut inatsisissap ilaatut agguaasseriaatsimik allanngueqqullugit. Tamatuma kingorna ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarnermik taallugu isumasioqatigiinnermut Sulisitsisunit (GE) KNAPK-millu aaqqissuunneqartumut ulluni september peqataavoq. Tamatumani ilaatigut raajarniartarnerup oqaluttuarisaanermi ineriartulinnginnerani sinaakkutitut atu gassarititaasut oqallisigineqarput. Ukiorlu taanna aamma Naalakkersuisut aalisarnermut inatsisissamut nutaamut siunnersuummik saqqummiussipput (UKA2017/87). Siunnersuut ukiaanerani ataatsimiinnerni siullermeerneqarpoq tamatumalu kingorna ataatsimiititaliamut suliassanngorlugu innersuunneqarluni. Ataatsimiititaliap tamatuma kingorna siunnersuut sukumiisumik misissussavaa pisariaqarpallu ataatsimiititaliap isumaliutissiissummik tunniussinnginnerani paasissutissanik pisariaqartunik allanik pissarsiniarluni. Siunnersuutip UPA2018-imi aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu ilimagineqarpoq. Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 133

134 SIUNERSIUINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq KAPITALI 11 UPA2017/115 Kalaallit Nunaata kitaani raajanut TAC-p sinerissamut qanittumi aalisartunut avataasiortunullu assigiimmik 50/50-inngorlugu agguaanneqarnissaa siunertaralugu aalisarnermut inatsimmik allannguinissamik siunnersuut 3.6. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq UPA2017/115 Kalaallit Nunaata kitaani raajanut TAC-p sinerissamut qanittumi aalisartunut avataasiortunullu assigiimmik 50/50-nngorlugu agguaanneqarnissaa siunertaralugu aalisarnermut inatsimmik allannguinissamik siunnersuut 8.9. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaattut nr. xx, xx. xxx 2017-imeersussatut siunnersuut pillugu tusarniaaneq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq UKA2017/67 Aalisarnermi tunisat akiinik ingerlaavartumik nutartikkamik Internetikkut saqqummiussivimmik pilersitsinissaq pillugu nassuiaammut tunngasoq. ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq Bruxelles Puisinniartarneq pillugu København, Aalborg, Thorup Strand Aalisarneq pillugu Nuuk Aalisarneq pillugu 134

135 KAPITALI 11 PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Fur Europe EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa EU Komminisioni (Avatangiisinut, Imarsiornermut Aalisarnermullu attuumassuteqartut pillugit suliassaqarfik) EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa Europaparlamentimut ilaasortaq Anders Vistisen (DF) EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa EU Kommissær Neven Mimica, EU Kommissioni (Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq ineriartortitsinerlu) EEAS - EU-p nunanut allanut tunngasunik sullissivia (kangiani nunanik suleqateqarnermut immikkoortortaq, nunarsuup immikkoortuani suleqatigiinneq aamma OSCE (Europami isumannaallisaanermut suleqatigiinnermullu aaqqissuussineq)) EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa WWF Verdens Naturfonden (København) Kalaallit Nunaanni aalisarneq piniarnerlu WWF-ip tungaanit isigalugu Danmarks Fiskeriforening Producent Organisation (DK-mi aalisartut peqatigiiffianni tunisassiornermut aaqqissuussineq) (København) Innovative Fisheries Management (aalisarnermik imarsiornermillu ingerlatsineq-, inuiannik sineriammiunik ineriartortitsineq pillugu ilisimatusarfik siunnersuisarfillu) Aalborg Universitet (Aalborg) Danmarks Fiskeriforening Producent Organisationimik ilisarititsineq Pisassiissutaatileqatigiit pillugit Royal Greenland A/S (Aalborg) Aalisakkerivimmut pulaarneq Polar Seafood A/S (Aalborg) Polar Seafood Groupimik ilisarititsineq Thorupstrand Kystfiskerlaug (sineriammut qanittumi aalisartut peqatigiiffiat)(thorup Strand) Pisassiissutaatileqatigiit pillugit Atorfillit Kattuffiat, AK (Nuuk) Kalaallit aalisariutaataanni inuttalersuineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuut 135

136 ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Future Greenland Inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuarneq KNAPK-p ataatsimeersuarnera Ataatsimeersuarneq Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq pillugu isumasioqatigiinneq KAPITALI 11 Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq pillugu kiisalu aalisarnermut inatsimmik allannguinissaq ilimasaarutaasoq pillugu isumasioqatigiinneq 136

137 KAPITALI marts: Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq aamma Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngassutillit pillugit ataatsimiititaliaa peqatigalugu Bruxellesimut angalapput. 137

138 Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq KAPITALI Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 0 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 3 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 1 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /0 1) naatsorsorneqanngillat SULIASSAQARFIIT Eqqissisimatitsinermi pinngortitamilu pissutsit Pinngortitamik eqqissisimatitsineq Uuliamik aatsitassanillu ujarlerneq aamma atuineq Silap pissusianut tunngasut Pinngortitamik illersuineq Avatangiisini pissutsit 138

139 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Camp Centurymi Kalaallit Nunaannilu sumiiffinni allani sakkutooqarfinni amerikamiut eqqagaasa iliuuseqarfigineqarnissaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit pingaarnertut sammineqarpoq. Kikkut avatangiisinik illersuinissamut il.il. akisussaanerisa qulaajarneqarnissaa ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq. Aamma kommunini ataasiakkaani Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqarluni eqqakkanik ataatsimut isigalugu passusisarnermik qanoq ingerlatsisoqarnera pillugu paasissutissanik pissarsinissaq ataatsimiititaliamit soqutigineqarpoq, taamatullu suliassaqarfimmut aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit ajornartorsiutit suut kommuninit nalaanneqartartut. Siunissami piniagassanik nungutaanissaminnik ulorianartorsiortitaasunik pisassiissutinik aalajangersaasarnermi pi niartut ilisimasaasa ilanngutsinneqartariaqarnerat ataatsimiititaliap arlaleriarluni oqallisigisarpaa, Naalakkersuisullu tamanna pillugu isumasioqatigiissitsinermik aaqqissuussinissaat ujartortarsimallugu. Atuisut uumasulerituullu biologit piujuaannartitsinermik tunngaveqartumik suleqatigiinnissamut periarfissat pillugit akunnerminni oqallisiginninnerannik isumasioqatigiissitsineq inerneqassaaq. Tamanut ammasumik ataatsimiisitsinermut ilisimatuunit Kalaallit Nunaanni eqqaanilu imaani plastikkinik eqqakkanik qanoq peqartiginera pillugu paasissutissanik katersinermik suliaqartunit peqataaffigineqartumut ataatsimiititaliaq peqataavoq, tamatumalu saniatigut nammineerluni taakkuninnga ataatsimeeqateqartarluni. Tamatumani ataat simiititaliap paasissallugu soqutigaa plastikkip ungasinnerusoq isigalugu uumasunut avatangiisinullu ajoqutaasumik nassatarisartagaanik ilisimasaqarnerulersitsinikkut innuttaasut plastikkimik atuinerannik annikinnerulersitsinissamut Naalakkersuisut qanoq pilersaaruteqarnersut. Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 139

140 PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Aarhus Universitetimi aamma nunatsinni Pinngortitaleriffimmi ilisimatuut suleqatigiittut Naalaggaaffiit Peqatigiit immikkut nalunaarusiortartuannik Baskut Tuncakimik taassumalu ikiortaanik Marcelo Daherimik ataatsimeeqateqarneq Naalakkersuisut Siulittaasuannik aamma Pinngortitamut avatangiisinullu Naalakkersuisuusumik ataatsimeeqateqarneq KAPITALI 11 Imaani plastikkit eqqakkat - nunarsuarmi tamarmi sumiiffimmilu ajornartorsiut Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni eqqagassat qimaannakkat taakkulu avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaat pillugit tusarniaaneq Eqqakkanik passussisarnermi killiffik nungusaataanngitsumillu ineriartortitsineq, tassani eqqakkat plastikkiusut pillugit pilersaarutaasinnaasut; silap allanngoriartornerani ajornartorsiutaalersut pillugit maanna iliuuserineqartut 140

141 KAPITALI 11 Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut nalunaarusiortartuanik Baskut Tuncatimik taassumalu ikiortaanik Marcelo Daherimik ulloq 6. oktober ataatsimeeqateqarpoq (saamerlermiit pingajuat sisamaallu). 141

142 KAPITALI 11 Inatsisinut Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 1 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 6 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 1 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /8 1) naatsorsorneqanngillat SULIASSAQARFIIT Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit Inatsisartut Ombudsmandiat Inatsisartut Naalakkersuisullu, tassunga ilanngullugu Naalakkersuisut akisussaassuseqarnerat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat Namminersorlutik Oqartussat pillugit apeqqutit allat Inatsisartunut, kommuninut nunaqarfinnilu aqutsisunut qinersisarnerit aammalu Nunatsinni allaffissornikkut kommuninullu tunngasumik suliassat allat pillugit apeqqutit, tamatumanilu aamma kommunit inuussutissarsiutitigut inger latanut aningaasaliisinnaanerannut periarfissaatinneqartut (kommuninut pisinnaatitsissut) Inatsisinik Nunatsinnut atortuulersitsisarneq aamma isumaqatigiissutinik (traktatinik) il.il. Namminersorlu tik Oqartussat pillugit inatsimmit killissarititaasunik akuer sis su tiginnittarneq 142

143 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Ombudsmandi pillugu inatsisip malinnaatinneqarnissaanik siunnersuut pillugu Inatsisinut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqarpoq. Kommunini inatsisitigut atugassarititaasunut tunngatillugu Inatsisinut Ataatsimiititaliaq ilaatigut kommunit aqunneqarnerat pillugu inatsisissatut nutaatut siunnersuummut isumaliutissiissuteqarpoq. Ilaatigut najukkami oqartussaaqataanerup nukittorsarneqarnissaa siunnersuummi siu nertaavoq. Inatsisit atortinneqarnerannut tunngatillugu ataatsimiititaliaq ilaatigut inissiisarfiup matoqqasup nunami maani pilersinneqarneranut atatillugu inatsimmut allannguutit pillugit isumaliutissiissuteqarpoq. Allannguutit ilaatigut Herstedvesterimi killiliigaanngitsumik inissinneqarsimasut nunatsinni matoqqasumik inissiisarfimmut nuutsinneqarsinnaanerannut tunngassuteqarput. Aammattaaq ataatsimiititaliaq kommunefogedit pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuummut isumaliutissiissuteqarpoq. Ataatsimiititaliaq aamma ilaatigut partiinut tapiissutit amer lineqarnissaat pillugu inatsisissatut siunnersuummut ilaatigullu Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerannut maleruagassat pillugit inatsisissatut siunnersuummut isumaliutissiissuteqarpoq. Siunnersuutit taakku marluk assut innuttaasunit oqallisigineqarput. Ataatsimiititaliaq marsimi Københavnimut Oslomullu paasisassarsiorluni angalavoq. Ataatsimiititaliaq tassunga atatillugu Kalaallit Nunaanni inatsisit atortinneqarnerat pillugu Folketingimi tusarniaanermut peqataavoq. Ataatsimiititaliaq Norgemi ilaatigut qeqertamut paarnaarussiveqarfiusumut, Bastøyimut kiisalu saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissaarisartunut (Det Norske Konfliktråd) pulaarpoq. Eqqartuussivitsigut nalunaarsukkat (tinglysning), qularnaveeqqutit (pant), nunaatit allattorsimaffiat (matrikel) piginnittussaanermullu tunngassuteqartut allat kiisalu nunat aqqi Pisinnaatitaaffinnut aalaakkaasuunngitsunut tunngasut (immaterielle) Sillimmasiinermut isumaqatigiissutit sillimmasiisarnermillu ingerlatsineq Eqqartuussiveqarneq Pinerluttulerinermi inatsit Politeqarneq Ingerlatsiveqarnermut inatsiseqarneq Erfalasorput Atorfinitsitsisarnermut inatsisit, tamatumani atorfillit (tjenestemandit) ilanngullugit Danskit oqartussaasuinut attuumassuteqarneq Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 143

144 KAPITALI 11 SASSARTITSINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Kanukoka UKA2017/106 ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq København, Oslo Eqqartuussiveqarneq (inatsisit atortinneqarnerat) PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Per Walsøe Eqqartuussiveqarneq Pillugu Ataatsimiititaliarsuup suliai pillugit ilisimatitsineq Norgemi qeqertaq paarnaarussiveqarfik Bastøy Ilisimasaqarfiginnilernissaq misilittakkanillu katersineq Det Norske Konfliktråd (saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissaarisartut) Ilisimasaqarfiginnilernissaq misilittakkanillu katersineq Lektor ph.d. Anne Mette Nyborg Lauritsen Vis mig dine fanger (paarnaarussaatitit uannut takutikkit) qulequtaralugu ilisimatusaatip inernerinik saqqummiussineq Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik, eqqartuussiviit, politiit, nuna tamakkerlugu illersuisuuneq Inissiisarfiup matoqqasup nutaap takuniarneqarnera kiisalu Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfimmit, eqqartuussivinnit, politiinit nunalu tamakkerlugu illersuisuunermit ilisimatitsissuteqarneq Ombudsmandi Ombudsmandip ukiumoortumik nalunaarutaanik saqqummiussineq ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Folketingimi tusarniaaneq Kalaallit Nunaanni inatsisit atortinneqarnerat 144

145 KAPITALI 11 Inatsisinut Ataatsimiititaliaq ulluni marts Oslomut angalavoq, tamatumani qeqertaq paarnaarussiveqarfik Bastøy kiisalu Det Norske Konfliktråd (saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissaarisartut) pulaarneqarlutik. 145

146 KAPITALI 11 Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 3 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) ) 1) 1) 4 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 2 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA 0 2) 2 2) 1 0/1 1) naatsorsorneqanngillat 2) Nunatta Karsiata 2013-imut naatsorsuutai pillugit ataatsimiititaliap isumaliutissiissusiornera qinersinissamik nalunaa ru teqartoqarnera pissutigalugu unitsinneqarpoq. Naatsorsuutit suliarineqarnissaat isumaliutissiissuteqarnissarlu 2015-imut kinguartinneqarput. 3) Januar 2017-imi angalanissamut aningaasartuutit ilanngunneqarput. SULIASSAQARFIIT Aningaasartuutit isertitallu aningaasaliissutaasimasut malillugit isumagineqarlutillu atorneqarnersut nalilersornissaat Namminersorlutik Oqartussat nalilinnik pigisaannik aningaasaqarnikkut isumannaatsumik ingerlatsisoqarnersoq nalilersussallugu, taamatullu aamma tamanna angu ne qarsin naaqqullugu nammineq maleruagassanik siunnersuuteqartarnissaq Landskarsip naatsorsuusereriaasianik pitsanngorsaataasinnaasunik siunnersuuteqartarnis saq, tamanna ataatsimiititaliamit pisariaqartutut isigineqaraangat 146

147 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq nunani avannarlerni kukkunersiuinermi periaaserineqartunik sukumiisumik paasisassarsiorpoq. Tamatumani inatsisartoqarnikkut kukkunersiuinermi pingaarnertut tunngaviusut paasisaqarfiginiarlugit; ataavartumik ingerlatsineq, pituttorsimanngissuseq isumaqatigiittumik saqqummiussisarneq tamatumanilu ileqquusut. Tamatumani aamma pineqarpoq pisortani kukkunersiuisarnermi assigiissaarinerup ulluinnarni pissutsit piviusut malillugit atorneqarnera (SOR) (aaqqissuussinerit (systemer) assigiinngitsut akornanni paasissutissanik agguaasseqatigiinnermi nalunaarutiginnittarnermilu qitiusumik najoqqutat) kiisalu pisortani kukkunersiuisarnermi ileqqorissaarnermi tunngaviusut Kalaallit Nunaanni nuna tamakkerlugu kukkunersiuinermi naleqqussarfigineqaleruttortumi. Nunamut tamarmut kukkunersiuisup nalunaarusiortarnerata annertusineqarnera tamatumunnga assersuutissaavoq, taamaalilluni aningaasaqarnikkut kisitsisitigullu kukkunersiuineq kisiat ingerlakkunnaarlugu aammali maleruagassat ingerlatsinermilu tunngaviusut qanoq naapertorneqarsimatigineri pillugit nalilersuinermik ilanngussisalerluni. Piffissap ingerlanerani paasissutissanik sukumiinerusunik tunngaveqalernissaq anguniagaavoq, tamanna ingerlatsiviit ataasiakkaat sipaggarissusiat, naammassisaqarsinnaassusiat sullarissusiallu pillugit nalilersuinernik ilanngussisinnaajumalluni. Naalakkersuisut tamatumunnga atatillugu 2018-ip ingerlanerani aningaasaqarnerup aqunneqarneranut aaqqissuussinermik nutaamik atuilerniarput. Naak aaqqissuussinerup ajornartorsiutit tamaviisa iluarsiivigisinnaassanngikkaluarlugit paasissutissanik tunngaviusunik pisariaqatunik, Nu natta Karsiata kukkunersiorneqarnerani nukittorsaataasunik tunniussisinnaassaaq. Kukkunersiuisut avataaneersut nalunaarutaasa nassuiaataasalu aammalu Naalakkersuisut taakku pillugit nassuiaataasa isummerfigisarnissaat Inatsisartunut naatsorsuutit akuerineqarnissaat pillugu inassuteqaateqartarnissaq Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 147

148 ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq København Danskit kukkunersiuinermi periusiat KAPITALI Stockholm Nunani avannarlerni Inatsisartoqarnikkut kukkunersiuisartut naaapeqatigiinnerat Tórshavn Savalimmiormiut kukkunersiuinermi periusiat PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Folketingip kukkunersiuisui Ataavartumik ingerlatsinermi, pituttugaannginnermi isumaqatigiittumillu saqqummiussisarnermi tunngaviusutigut misilittakkanik avitseqatigiinneq Naalagaaffiup kukkunersiuisui Pisortani kukkunersiuinermi najoqqutanik atuinermi (SOR) misilittakkanik avitseqatigiinneq Nunani avannarlerni Inatsisartoqarnikkut kukkunersiuisut Lagtingimi kukkunersiuisut, nunamut tamarmut kukkunersiuisut Kukkunersiuisarnermi tunngaviusut pillugit nunani avannarlernit assersuutissat ingerlatsivinnillu misissuisarnerni ukiuni kingullerni misilittakkat Savalimmiuni Lagtingip inatsisartoqarnikkut kukkunersiuisuinik nunamullu tamarmut kukkunersiuisunik misilittakkanik avitseqateqarneq ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq 1.2. Deloitte Ajutumeerutaasinnaasunik aqutsisarneq, internetikkut attaveqaatit atornerini isumannaallisaaneq kiisalu Kalaallit Nunaanni misissiunermik annertuumik kinguneqartitsineq pillugit isumasioqatigiinneq Naatsorsuutit pillugit isumasioqatigiinneq Nunatta Karsiata 2016-imut naatsorsuutaanik misissuineq Naatsorsuutit pillugit isumasioqatigiinnerup nanginneqarnera Nunatta Karsiata 2016-imut naatsorsuutaanik misissuineq 148

149 KAPITALI 11 Ulloq 31. januar: Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq Københavnimi naalagaaffiup kukkunersiuisuinut pulaarpoq. 149

150 Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq KAPITALI Siunersiuinerit 0 J Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 2 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 14 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 5 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA ) naatsorsorneqanngillat ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq Bruxelles Nunanut allanut tunngassutillit København Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngassutillit SULIASSAQARFIIT Nunanut Allanut sillimaniarnermullu politikki Illersornissamik isumaqatigiissut Issittumi Siunnersuisoqatigiit EU Naalagaaffiit Peqatigiit 150 Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat

151 KAPITALI 11 PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Kilisaatip Polar Nanoq-p tigummigallagaanera Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Isertuussaq Illersornissamut ministeriaqarfik Illersornissaqarfiup siunissami issittumi suliassai aamma imut illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissatut nutaatut siunnersuut Forsvarsakademiet (illersornissaq pillugu ilisimatusarfik) Kalaallit Nunaata DK-mi sinniisoqarfia Sinniisoqarfiup suliassai Danmarks Institut for Internationale Studier (Danmarkimi nunani tamalaani pissutsit pillugit ilisimatusarfik) Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Camp Century Illersornissamut isumannaallisaanermullu tunngassutillit Nunanut allanut-, isumannaallisaanermut- kiisalu illersornissamut tunngassutillit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa Danskit EU-mi aallartitaqarfiat Kalaallit Nunaatalu Sinniisoqarfia EU-p issittumut periusissiaa aamma EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa FurEurope EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa EU Komminisioni (Avatangiisinut, Imarsiornermut Aalisarnermullu attuumassuteqartut pillugit suliassaqarfik) EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa Europaparlamentimut ilaasortaq Anders Vistisen (DF) EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa EU Kommissær Neven Mimica, EU Kommissioni (Nunat tamalaat akornanni suleqatigiinneq ineriartortitsinerlu) EEAS - EU-p nunanut allanut tunngasunik sullissivia (kangiani nunanik suleqateqarnermut immikkoortortaq, nunarsuup immikkoortuani suleqatigiinneq aamma OSCE (Europami isumannaallisaanermut suleqatigiinnermullu aaqqissuussineq)) Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Isertuussaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata Præsidentia Britt Lundberg EU-p Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaat, Brexit taassumalu OLT-mik aaqqissuussinermut sunniutaa (nunasiaataasimasunut aaqqissuussinerit) kiisalu EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa EU-p issittumut periusissiaa, kiisalu EU-p tunisassianik puisineersunik niueruteqarnermut peqqussutaa Nunanut allanut tunngassutillit 151

152 KAPITALI Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Isertuussaq Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Naalagaaffiit peqatigiinnut naammagittaalliuut aamma Naalagaaffiit peqatigiinnut naammagittaalliuutip tunuartinneqarnera Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut nalunaarusiortartuat Sakkutooqarfiusimasuni atortulersuutit qimaannakkat Nunanut Allanut Naalakkersuisoq 2017-imi Nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Arktisk Kommando (issittumi sakkutooqarnikkut qullersaqarfik) Folketingimi nunanut allanut tunngassutillit pillugit aalajangiisartut, illersornissamut ataatsimiititaliaq kiisalu Kalaallit Nunaannut tunngassutillit pillugit ataatsimiititaliaq Piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni issittumi ineriartortitsinermik Naal. Peqatigiinni anguniakkat pillugit nunani tamalaani qaffasissumik inissisimasut ataatsimeersuarnerat Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Isertuussaq Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Isertuussaq Illersornissaqarfimmi suliat Nunanut allanut-, isumannaallisaanermut- kiisalu illersornissamut tunngassutillit Piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni issittumi Kalaallit Nunaannilu ineriartortitsinermik Naalagaaffiit Peqatigiinnit anguniakkat 17-it ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Folketingimi illersornissamut tunngassutillit pillugit oqallisiginninneq partii Alternativenit aamma Inuit Ataqatigiinnit aaqqissuussaq Illersornissamut tunngassutillit Future Greenland Inuussutissarsiutit pillugu ataatsimeersuarneq Forsvarsakademiet (illersornissaq pillugu ilisimatusarfik) Nunanut allanut isumannaallisaanermullu tunngassutillit Arctic Circle Nunanut allanut tunngassutillit Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Isertuussaq Arctic Imagination Issittup siunissaa pillugu oqaloqatigiinnerit Norge aamma Danmark - piginnaasat tunngavigalugit issittumi ineriartortitsineq pillugu suleqatigiinneq Illersornissaq pillugu isumaqatigiissut illersornissakkullu inissisimaneq Nunarsuup ilaani sumiiffimmik aallaaveqarluni naalakkersuinikkut ingerlatsineq mut illersornissaq pillugu isumaqatigiissutissatut nutaatut siunnersuut 152

153 KAPITALI 11 Ulloq 20. marts: Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq aamma Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq Folketingimi Kalaallit Nunaannut tunngassutillit pillugit ataatsimiititaliaq peqatigalugu Bruxellesimiipput. 153

154 KAPITALI 11 Ulloq 19. september: Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq Illersornissaq pillugu Ilisimatusarfimmi ilisimatusartunik ataatsimeeqateqarpoq. 154

155 KAPITALI 11 Ullut 18. novembarimiit 1. decembarimut: Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq sillimaniarnermi pissutsinik paasisassarsiorluni Københavnimiippoq. Assimi takuneqarsinnaapput ataatsimiititaliamit aallartitat, Issittumut ambassadøri Hanne Fugl Eskjær (saamerlermiit tullia) kiisalu Nunanut Allanut Naalakkersuisoq Suka K. Frederiksen (talerperlermiit pingajuat). 155

156 Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq KAPITALI Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri 1) 1) 1) 2 Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu ) 1) 1) 13 Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 1 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /6 1) naatsorsorneqanngillat SULIASSAQARFIIT Ilinniartitaanermut meeqqanullu suli atualinngitsunut tunngasunut immikkoortoq Ilisimatusarneq Kultureqarneq nutaarsiassalerinerlu Timersorneq Ilageeqarneq 156

157 KAPITALI 11 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Qinigaaffik tamaat ataatsimiititaliami tamatta atuarfiuterput aallaavigalugu sulisoqarsimavoq. Suliaq tamanna aamma ukioq manna nanginneqarpoq, tamatumani oqaatsinik atuartitsineq pillugu-, nittartakkat tamanit iserfigineqarsinnaasut ulorianaatigisinnaasaasa atuartitsissutigineqarnissaannut-, immikkut atuartitsinermi malittarisas sat nalimmassarneqarnissaannut-, nunatsinni atuartut angerlarsimaffiini sinaakkusiussat pitsanngorsarneqarnissaannut- il.il. siuinnersuutit suliarineqarlutik. Tassunga atatillugu atuarfiup ineriartorteqqinneqarnissaanut isumassarsianik kiisalu atuarfimmi atugassarititaasut pillugit ilisimasanik aallaavittut atorneqarsinnaasunik pissarsiniarluni soqutigisallit immikkullu ilisimasallit nunatsinneersut nunattalu avataaneersut ataatsimeeqatigineqartarsimapput. Taamatuttaaq ataatsimiititaliaq nammineq suliarisami saniatigut Naalakkersuisut ilinniartitaaneq pillugu nutarteriniarlutik suliaqarnerannik qanimut malinnaaffiginnippoq. Tamatumunnga atatillugu ilinniagaqarfinnik atuarfinnillu ingerlatsinermi attuumassutilinnut tamanut isumalimmik ataqatigiissaagaasumik iliuuseqarnissap naalakkersuinikkut salliutinneqarsimanera ataatsimiititaliamit pingaartinneqarsimavoq, tamatumani atuartut, ilinniartitsisut, angajoqqaat inuiaqatigiillu avatangiisiusut pineqarlutik. Taamaalillutik ilinniartitaanermi aaqqissuussaanerup ineriartortinneqarnerani ilanngutsitsineq ammasuunerlu pingaartinneqarsimapput. Taamatuttaaq kultureqarnermut immikkoortumi qulequttanik pingaarutilinnik allanik ataatsimiititaliaq suliaqarsimavoq, soorlu eqqumiitsuliornermut kultureqarnermullu periusissiaq, tunumi Kalaallisuuliorfik, nunatsinni saqqummersitsivik il.il. Taamaalilluni eqqumiitsuliornermut kultureqarnermullu inatsisit taakku marluk 2016-imi akuersissutigineqarnerannit ukiumi qaangiuttumi Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi kulturikkut ineriartorneq isiginiarneqartungavoq. Kingullertut ataatsimiititaliamit suliarineqarsimapput tusa gassiuuteqarneq pillugu siunnersuutit arlallit. Siunnersuutini suliarineqartuni qaqutigoornerusunut ilaasimavoq Inatsisartut ataatsimiittarfiannni ataatsimiinnerit aallakaatinneqartarnerisa eqquteqqinneqarnissaa pillugu siunnersuut. Taamaalilluni siunnersuut, tusagassiornermut tun ngassuteqarnera pillugu ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarsimasoq tamat oqartuussaaqataanerisa siammarterneqarnissaanut, attatiinnarneqarnissaanut ineriartortinneqarnissaanullu pingaarutilittut inissisimalluni eqqartorneqarpoq. Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 157

158 SIUNERSIUINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq 8.5. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq 1.6. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq kiisalu Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut, Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoq Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq KAPITALI 11 Suleqatigiissitamik oqaatsinik piginnaasaqalersinnaaneq pillugu immikkut ilisimasalinnik inuttaqartumik Naalakkersuisut pilersitsisimanerat pillugu ilisimatitsineq UPA2017/127 Folkehøjskolit pillugit inatsit pillugu UKA2017/64 Atuarfiit pillugit naatsorsueqqissaarneq UKA2017/114 Eqqumiitsuliorneq aamma Kultureqarneq pillugit periusissiaq SASSARTITSINERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq EPI EPI-p sulinera, siunissamut takorluugai, unammilligassai kiisalu eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfik Film.gl filmiliortarnerup ineriartornera, siunertat aamma unammilligassat 3.5. SIK, NPK aamma IMAK UPA2017/126, Meeqqanut atuartunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik sunngiffimmi neqeroorutit pillugit inatsisip kingunerisai pillugit AVALAK Inuiaqatigiinnitsinni nukik AVALAK-p sulinera pingaartitaalu pillugit NTK Najukkani raadiuutileqatigiinni TV-utilleqatigiinnilu pissutsit Qitiusumik Ilinniarfiit UKA2017/26 Ilinniartut pillugit inatsisip kingunerisassai pillugut ataatsimut sassartitsineq (Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Ataatsimiititaliaq peqatigalugu) IMAK UKA2017/100 Atuarfik pillugu inatsisip allanngortinneqarnerata kingunerisassai pillugit EPI 2018-imi aningaasanut inatsisissami kultureqarnermut tunngasuni naalakkersuinikkut pingaarnersiuineq pillugu 158

159 KAPITALI 11 ATAATSIMIITITALIAP ANGALANERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq København, Helsinki Ilinniartitaanermut kultureqarnermullu pissutsit Ilulissat Kultureqarnermut pissutsit PAASISASSARSIORLUNI PULAARNERIT ATAATSI MEEQATEQARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq linniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfik, kultureqarnermut pissutsit allat aamma ilinniarnersiutinut tunngasut pillugit ilisimatitsineq Københanvimi Kalaallit Illuutaat Danskit SU-ata nutarterneqarnerata kingunerisa, Danmarkimi Efterskolini ilinniartut kiisalu ilinniartitaanermut tunngassutilinnik paasisitsiniaasarnerit suliniutillu allat kingunerisa oqaluuserineqarnerat AVALAK Danskit SU-mut maleruagassaasa allanngortinneqarnerisa Danmarkimilu ilinniartuunerup kiisalu Avalaap suliniutaasa aalajangersimasut oqaluuserinerat Naalagaaffiup Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfia Naalagaaffiup Eqqumiitsuliornermut aningaasaateqarfiata atuuffii kiisalu eqqumiitsuliornermut ani ngaasaateqarfeqarnerup pitsaaqutai/ajoqutai pillugit saqqummiineq Atuarfinni pisortat peqatigiiffiat Danskit atuarfiini pisortatut ilinniarneq - tunuliaqutaa, imarisai kiisalu ilinniarnerup nalilersorneqarnera naammasseqqammersoq pillugit saqqummiineq Folketingimi ilinnniartitaanermut aamma Kalaallit Nunaannut tunngasut pillugit ataatsimiititaliat Danskit atuarfeqarneq pillugu nutarterinerat pillugu misilittakkanik paarlaateqatigiinneq Finlandimi Ilinniartitaanermut aqutsisoqarfik Finlandimi ilinniartitaaneq, imarisaa, tunngavigisai aaqqissuussaanera pillugit saqqummiineq University of Helsinki, Faculty of Education Science (iliniartitsisunngorniartarneq) Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq aamma IKIIN Finlandimi ilinniartitsisunngorniartarneq pillugu saqqummiineq oqallinnerlu. UPA2017-imi inatsissatut siunnersuutit inatsisilerinikkut misissorneqarneri 5.5. IMAK Atuarfimmi ulluinnaat kiisalu UPA2017-imi siunnersuutit pillugit saqqummiineq oqallinnerlu 159

160 KAPITALI KNR aamma Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq UPA2017/29-p Inatsisartut ataatsimiittarnerisa radiokkut aallakaatinneqartarnerannut tunngasup oqaluuserineqarnera Ilinniartitaanermik iluarsaaqqinnissaq pillugu saqqummiineq Kalaallit Nunaanni Elite Sport UKA2017/58-ip nunatsinni timersortartut nunarput sinnerlugu timersornermik ingerlatsinerminni aningaasatigut atugarisaasa oqaluuserinerat ISUMASIOQATIGIINNERIT/ATAATSIMEERSUARNERIT Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq KNQK KNQK-p ukiumoortumik isumasioqatigiinnera, ukiormanna pineqarpoq qimussertarnerup inuussutissarsiornermut siunissami pingaaruteqassusia 160

161 KAPITALI 11 Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq marsip 16-iani Helsinkimut tikeraarnermini ilinniartitaanermi pissutsit pillugit paasisassarsiorpoq. 161

162 Suleriaatsimut Ataatsimiititaliaq KAPITALI Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /0 SULIASSAQARFIIT Inatsisartut Siulittaasoqarfiat partiinit ataasiakkaanit kat - tusseqatigiinnilluunniit siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitaqanngitsunit ilaasortat Inatsisartunit qinerneqartut peqatigalugit tassaavoq Suleriaatsimut Ataatsimiititaliaq. Ta matuma peqatigi saa nik partiit ataasiakkaat kattusseqatigiilluunniit siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitaqanngitsut ilaasortaatitaannut sinniisussanik Inatsisartut qinersissapput tamanna periarfissaassappat. Inatsisartut missingersuutaannut Siulittaasoqarfiup siunnersuutaasa akuerineqarnissaannut ataatsimiititaliaq qulliunerusumik akisussaasuuvoq. Missingersuutit suliarineqarnissaat siulittaasoqarfiup isumagisassaraa, taakkulu tamatuma kingorna Suleriaatsimut Ataatsimiititaliamit akuerineqartassapput. Tamatuma saniatigut pisariaqartitsineq naapertorlugu aamma Inatsisartut ataatsimiititaliamut qinnuiginnikkaangata ataatsimiititaliaq taamaallaaat katersuuttarpoq. 162

163 KAPITALI 11 Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaq Siunersiuinerit Sassartitsinerit Ataatsimiititaliap angalaneri Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Paasisassarsiorluni pulaarnerit ataatsimeeqateqarnerillu Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri Isumaliutissiissutit UPA/UKA /0 SULIASSAQARFIIT Qinigaanerup Misilinneqarnissaanut Ataatsimiititaliaq Inat sisartut inissitsiterlutik ataatsimiin neranni Inatsisartul lu ukiuata aallartinnerani Suleriaatsimi 7, imm. 1 naapertorlugu pilersinneqartarpoq. Suleriaatsimi 2 aamma 6, imm. 1-2 naapertorlugit pissutsit Inatsi sartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat ilaasortaanerannik naleqqukkunnaarutaasut pillugit ataatsimiititaliaq Inatsisartunut inassute qaateqassaaq. Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaan ni 25 malillugu Inatsisartut Siulittaasuata, Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma Naalakkersuisunut ilaasortat suliffeqarfinni, ingerlassani atorfeqarfinniluunniit pisortanit namminersortunilluunniit pigineqartuni toqqagaallutik suliaqartitaaffiinut tunngatillugu apeqqutinik pineqartunik isumaginninnerminnik tigumminiinnarumallutik kissaatigisaat, ataatsimiititaliamut aalajangiiffigisassatut aamma saqqummiunneqartassapput. 163

164 12 Nunat Avannarliit Killiit aamma Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiini ingerlatat 164

165 Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata præsidentia Britt Lundberg Ålandimeersoq Nuummut tikeraarpoq (saamerlermiit tullia). 165

166 KAPITALI 12 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Siulittaasoqarfiup ataatsimiinneri Aallartitat ataatsimiinneri Siunnersuisoqatigiiffimmi ataatsimiinnerit Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu 1) 1) 1) 1 Ataatsimiititaliap ataatsimiinneri 1) 1) 1) 5 Kaammattuutit ) naatsorsorneqanngillat NUNAT AVANNARLIIT KILLIIT SIUNNERSUISOQATIGIIFFIAT PILLUGU Nunat Avannarliit Killiit Siunner suisoqatigiiffiat Kalaal lit Nunaata, Islandip Savalimmiullu akornanni inatsisartutigoortumik suleqatigiiffiuvoq. Suleqatigiinnermi tunngavissap maleruaqqusanik aalajangersaaffiusup akuerineqarneratigut suleqatigiinneq maleruagassiuunneqarpoq. Aaqqissuussaaneq Siunnersuisoqatigiit 18-inik ilaasortaqarput. Nunani ataasiakkaani inatsisatuni partiit nukittussusaat naapertorlu gu nunanit ataasiakkaanit ilaasortat arfinillit nunap pineqartup inat si sartui nit toqqarneqartarput. Nunat ataasiakkaat aallartitaasa aallartitatut siulittaasussartik toqqartarpaat tamatumalu kingorna taanna Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata Siulittaasoqarfianut ilannguttarpoq. Taamaalilluni Siulittaasoqarfik pingasunik ilaasortaqarpoq. Siulittaasoqarfimmi siulittaa suuneq nunat taakku pingasut akornanni paarlakaajaalluni pisarpoq, taamaalilluni ukiut pingasut ingerlanerini nunat tamarmik ukiumik ataatsimik siulittaasuuffeqartarlutik. Kalaallit Nunaanni Inatsisartunut Siulit taasup aallartitat siulittaasussaattut toqqarneqartarnera ileqquuvoq. 166

167 KAPITALI 12 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut inissisimalernissamik 2016-imi qinnuteqarpoq. Qinnuteqaat maj 2017-imi akuersissutigineqarpoq. Taamaalilluni Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannit immikkut sammineqarput nutaamik alaatsinaatsutut inissisimalerneq aammalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ukiumoortumik pilersaaru taa nut aallartitallu suliassaattut pilerasaarutinut ilanngunnissaq. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata allatseqarfia alaatsinaatsutut ingerlatsisinnaaqqullugu Islandimi allattaanerup ataani suleqataasumik nutaamik atorfinitsitsisoqarpoq. Siunnersuisoqatigiiffiup alaatsinaatsutut inissisimanerani suliassanut pilersaarummik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata 2018-imi saqqummiussinissaa naatsorsuutigineqarpoq, tamatumani aamma suliassap aallartitanit Siulittaasoqarfimmillu qanoq malinnaaffigineqarnissaa suliarineqarnissaalu. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata anguniagai Nunat Avannarliit Killiit soqutigisaat suleqatigiissutigissallugit Peqatigiilluni Atlantikup Avannaani uumassusilinnik uumaatsunillu isumalluutigisat kulturillu paarissallugit, naalagaaffiillu nunallu naalakkersuisui aqqutigalugit Nunat Avannarliit Killiit soqutigisaasa ineriartortinneqarnissaat Naalagaaffiit nunallu naalakkersuisuisa nunanut avannarlernut killernut tunngatillugu suleqatigiinneri malitseqartittassallugit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat suleqatigissallugu, nunanilu avannar lerni suleqatigiiffinni nunat avannarliit killiit soqutigisaannut tunngatillugu akunnermiliuttutut atuutissalluni Nunat avannarliit killiit suleqatigiiffiisa aamma inuiaat allat nunallu tamalaat akornanni tassungalu ilanngullugu issittumi inatsisartoqarnikkut suleqati giinnermi suleqatigiiffiit allat akornanni inatsisartoqarnikkut akunnermiliuttutut atuutissalluni Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 167

168 SIULITTAASOQARFIUP ATAATSIMIINNERI Ulloq Januaari Siunertaq KAPITALI 12 Qulequtaqarluni ataatsimeersuarnissap pilersaarusiornera pillugu oqarasuaatikkut ataatsimiinneq; tamatumani Islandimit qinikkat nutaat utaqqineqarput, Island Siullittaasuutitaqarmat ulluliussaq kinguartinneqartariaqarpoq Tórshavnimi qulequtaqartitsilluni ataatsimeersuarneq pillugu Siulittaasoqarfiup ataatsimiinnera 8.4. Siunnersuisoqatigiiffiup naatsorsuutaanik malitseqartitsinissamut Reykjavikimilu ukiumoortumik ataatsimiinnisap piareersarneqarneranut atatillugu Siulittaasoqarfik Københavnimi ataatsimiippoq Siulittaasoqarfik Bruxellesimi ataatsimiippoq EU-parlamentimillu ataatsimeeqateqarluni; NAKS-ip aningaasaqar nera, Issitt. Siunn. alaatsinaatsutut inissisimaneq; Reykjavikimi ataatsimiinnissamik piareersaateqarneq 4.8. Reykjavikimi ukiumoortumik ataatsimiinnissap pilersaarusiornera pillugu oqarasuaatikkut ataatsimiinneq Ukiumoortumik ataatsimiinneq pillugu Siulittaasoqarfiup Reykjavikimi ataatsimiinnera NAKS-ip NAS-imut peqataanera pillugu Siulittaasoqarfiup ataatsimiinnera; Issittumi Siunnersuisoqatigiit Finland imi Helsinkimi ataatsimiinneranni alaatsinaatsutut peqataaneq Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut alaatsinaatsutut peqataaneq pillugu Siulittaasoqarfiup ataatsimiinnera; Ilulissani januar 2018-imi qulequtaqartitsilluni ataatsimeersuarnissap piareersarnera AALLARTITAT ATAATSIMIINNERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq Nuuk Ukiumoortumik ataatsimiinnissamik kaammattuutitullu aalajangersagassanik piareersaateqarneq 6.6. Nuuk Upernaakkut ataatsimiinnermi aallartitanut ilaasortat allannguuteqarnerisa kingornatigut ukiumoortumik ataatsimiinnissamik kaammattuutitullu aalajangersagassanik piareersaateqarneq Reykjavik Ukiumoortumik ataatsimiinnermi qulequttanik agguataarineq Nuuk Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni sulineq suliassallu pillugit aallartitanut qinigaarlaanut ilisimatitsineq SIUNNERSUISOQATIGIIFFIMMI ATAATSIMIINNERIT Ulloq Sumiiffik Siunertaq Reykjavik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ukiumoortumik ataatsimiinnera, Altingimi 168

169 KAPITALI 12 ISUMASIOQATIGIINNERIT ATAATSIMEERSUARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq Lars Emil Johansen (S), Michael Rosing (D), Anders Olsen (S), Vivian Motzfeldt (S), Villy Olsvig (IA), Kalistat Lund (IA) Tórshavnimi qulequtaqartitsilluni ataatsimeersuarneq NUNAT AVANNARLIIT KILLIIT SIUNNERSUISOQA TIGIIFFIATA AALAJANGERSIMASUMIK QULEQU TA QAR LUNI ATAATSIMEERSUARNERA Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersimasumik quleqataqartitsilluni ataatsimeersuarnera Tórshavnimi ulluni februar ingerlanneqarpoq. Ajornartorsiutit suiaassutsimik aallaavillit, angutit ajornartorsiutaat isiginiarnerullugit ataatsimeersuarnermi qulequtaritinneqarpoq. Sammisat uku pillugit assigiinngitsunik saqqummiussisoqarpoq: Nunani avannarlerni killerni angajoqqaat erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerat; Nunani Avannarlerni Killerni nukappiaqqanut ilinniartitaaneq, ulluinnarni inuuneq siunissamilu periarfissat; Angutit naligiissitaanerlu naligiissitaaneq eqqarsaatigalugu isiginiagassatut pisariaqartoq; Angutit peqqissuserlu; angutinut atugassarititaasut kiisalu Kalaallit Nunaanni angutit oqaloqatigiittarfiinik pilersitsiortorneq; Angutit peqqinnissakkullu neqeroorutinik atuineq, pinaveersaartitsiniarluni immikkut misissuisitsinerit. NUNAT AVANNARLIIT KILLIIT SIUNNERSUISOQA TIGIIFFIATA UKIUMOORTUMIK ATAATSIMIINNERA Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ukiumoor tumik ataatsimiinnera Reykjavíkimi ulluni 31. aggustimiit 1. septembarimut ingerlanneqarpoq tassanilu immikkut sammineqarput issittumut attuumassutillit, Nunani avannarlerni killerni ataatsimut killiffik kiisalu siunnersuisoqatigiiffiup Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut nutaatut inissisimalernera. Aammattaaq killilersugaanngitsumik niueqatigiinneq, assartuineq attaveqarnerlu kiisalu aalisarneq pillugu nunat avannarliit killiit akornanni suleqatigiinneq oqaluuserineqarput, immikkullu atlantikup avannaani plastikkimik mingutsitsineq tamatumalu uumasunut imarmiunut sunniutaa oqallisigineqarluni. Ukiumoortumik ataatsimiinneq Altingip nittartagaatigut kiisalu Altingip nammineerluni TV-kkut nassitsissutaatigut toqqaannartumik aallakaatinneqarpoq. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat ukiumoortumik ataatsimiinnermi naggataarutitut Reykjavíkimi Nunat Avannarliit Illuanni (Nordens Hus) unnuk kulturisiorfimmik ingerlatsivoq, tassani inuiaqatigiit Savalimmiuniit Kalaallit Nunaanniillu sanilerisaneersunik naapitsinissaminnik periarfissinneqarlutik. Nipilersortoqarpoq tamulugassaqarluni nunanillu sanilerisanit saqqummiussisoqarluni. 169

170 KAAMMATTUUTIT Normu Qulequtaq KAPITALI 12 1/2017 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni Islandimilu Naalakkersuisunut kaammattuutigaa suleqatigiillutik suleqatigiissitamik nunat avannarliit killiit niperujoorutaannik erinarsuutaannillu nuutilersukkanik saqqummersitsinissamut katersuisussamik ilisimasalinnik susassaqartunik ilaasortalimmik pilersitseqqullugit. Nunani pingasuni taamatut saqqummersitsinissamut aningaasartuutissat suleqatigiissitap qulaajassavaattaaq. 2/2017 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni Islandimilu Naalakkersuisunut kaammattuutigaa aalisarnermi ilinniartitaanerit eqqarsaatigalugit nunat akornanni suleqatigiinnissamut periarfissat misissoqqullugit. 3/2017 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata Savalimmiuni, Islandimi Kalaallit Nunaannilu Naalakkersuisunut kaammattuutigaa imaani pisuussutini uumassusilinni mikroplasteqassutsimik kiisalu atlantikup avannaata imartaani plastikinik mingutsitsinerup qanoq siammartigisimaneranik misissuinernik aallartitseqqullugit. Misissuinerup inernerisa 2018-imi Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannut saqqummiunneqarnissaat kissaatigineqarpoq. 170

171 KAPITALI 12 Ulloq 28. Juni: Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata siulittaasoqarfia Bruxellesimi ataatsimiippoq Europa- Parlamentilu ataatsimeeqatigalugu. 171

172 KAPITALI 12 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata Tórshavnimi ulluni februar aalajangersimasumik qulequtaqarluni ataatsimeersuarnera. 172

173 KAPITALI 12 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat ulluni 31. aggustimiit 1. septembarimut Reykjavikimi ukiumoortumik ataatsimiippoq. Assiliisoq Bruno Josefsen 173

174 KAPITALI 12 Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat Angalanernut aningaasartuutit kr. Allaffissornermut aningaasartuutit ilanngullugit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni ataatsimiititaliat ataatsimiinneri Isumasioqatigiinnerit ataatsimeersuarnerillu Aallartitat ataatsimiinneri Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni ataatsimiititaliat ataatsimiinneri Kalaallit Nunaannit aallartitanit marlunnit peqataaffigineqartut. Kalaallit Nunaannit aallartitat 2017-imi Nunani Avannarlerni Ilisimasaqarnermut Kulturimullu Ataatsimiititaliamut kiisalu Nunani Avannarlerni Piujuaannartitsinermut Ataatsimiititaliamut ilaasortaapput. Aallartitat ataatsimiinneri tassaapput Kalaallit Nunaannit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut aallartitaasut ataatsimiinneri. Ataatsimiinnerit pisariaqartitsineq naapertorlugu Nuummi Inatsisartoqarfimmi, nunami namminersorfiusumi allami nunalluunniit avannarliit arlaanni ataatsimiinnermut pisumut atatillugu pisinnaallutik. NUNAT AVANNARLIIT SIUNNERSUISOQATIGIIFFIAT Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat Danmarkimi, Sverigimi, Norgimi Islandimilu inatsisartut naalakkersuisullu akornanni suleqatigiiffittut 1952-imi pilersinneqarpoq. Finland Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut 1955-imi ilannguppoq. Nunat namminersortut Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Ålandilu Danmarkip Naalagaaffianit aammalu Finlandimit aallartitanut ilaapput, taamaattorli namminneq taaguutitik atorlugit namminnerlu toqqakkaminnik ilaasortaatitaqarlutik. Aaqqissuussaaneq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat tassaavoq ilaasortat tamarmiusut katersuuffiat, siulittaasoqarfik ataatsimiititaliallu. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni ilaasortat katillutik 87-iupput. Ilaasortat tamarmiusut katersuuffianni ilaapput nunanit ilaasortaasunit tallimaasunit tamanit aallartitat. Danmarkip Naalagaaffiata aallartitai tassaapput inatsisartunut ilaasortat 20-t, taakkunannga folketingimut ilaasortat 16-it kiisalu Savalimmiuni Lagtingimi 174

175 KAPITALI 12 QITIUTILLUGIT AALLUTAT Nunatsinnit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut aallartitanit peqataaffigineqartumik Hotel Hans Egedemi ulloq 22. februar nunat avannarliit isumasioqatigiissitsipput. EU-kommisæriusimasoq ministeriusimasorlu Poul Nielson nunani avannarlerni suliffeqarneq kiisalu suliffeqarnerup ineriartortinneqarnerani nunani avannarlerni suleqatigiinneq pillugu - Ataqatigiinneq periarfissallu qulequtsiullugit saqqummiussivoq. Peqqissutsimut Nunanilu Avannarlerni Suleqatigiinnermut Naalakkersuisup Agathe Fontainip Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiiffianni peqqinnissaq pillugu suleqatigiinneq oqaluttuaraa. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata Præsidentia Britt Lundberg Ålandimeersoq aamma Nunat Avannarliit Siun nersuisoqatigiiffianni pisortaq Britt Brohlin svenskiusoq allallu ulluni april Nuummi tikeraarput. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata Præsidentiata Inatsisartunut pulaarnerminut atatillugu pissutsit Kalaallit Nunaanni atuuttut kiisalu piffissami naalakkersuinikkut siunniussat akornanni toqqariikkat pillugit erseqqinnerusumik tusagaqarnissani kissaatigaa. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata Præsidentia Kalaallit Nunaannit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut aallartitanik, Inatsisartut Siulittaasuannik, aamma Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannut Inatsisartunit aallartitanut Siulittaasuusumik kiisalu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamit aallartitanik ulloq 26. april ataatsimeeqateqarpoq, tamanna Tunngaviusumik Inatsisissamut Isumalioqatigiissitap sulineranut Inatsisartut qanoq attuumassuteqarnerannik ilisimatinneqarnerup saniatigut pivoq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni ataatsimiititaliani sulinermi ingammik oqaatsit pillugit oqallisiginninnerit kiisalu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni Nunanilu avannarlerni ministerit siunnersuisoqatigiiffianni oqaatsit atorneqartut pillugit aalajangiinerit Kalaallit Nunaannit aallartitanit soqutigineqarsimapput. ilaasortat marluk aammalu Inatsisartunut ilaasortat marluk. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni ukiakkut ukiumoortumik ataatsimiittoqartarpoq. Kalaallit Nunaannit peqataasut Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitassai ilaasortat marluk taakkulu sinniisussaat marluk Inatsisartunit ukiut tamaasa toqqarneqartarput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata ilaasortaasa tamarmiusut katersuuffianni (ataat simiinnerini) aammalu ataatsimiititaliat ingerlaavartumik sulineranni kiisalu partiit suleqatigiinneranni tamakkiisumik taasisinnaatitaalluni peqataasarpoq. Ataatsimiititaliap suliassaqarfii pillugit itisiliilluni nalunaarsuutit uunga alakkakkit ina.gl/ataatsimiititaliat 175

176 KAPITALI 12 NUNAT AVANNARLIIT SIUNNERSUISOQATIGIIFFIATA ATAATSIMIINNERI Nunaat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata Finlandimi, Helsinkimi 69-issaanik ataatsimeersuarnerani inatsisartoqarnikkut sulinermi Ineqi Kielsen aamma Kelly Berthelsen Inatsisartut sinnerlugit suleqataapput. Ataatsimiinnermi finlandimiusut Islandimiusullu oqaatsit svenskisut, norskisut danskisullu oqaatsit naligalugit sulinermi atorneqalernissaasa akuerineqarnissaat Finlandip Islandillu siunnersuutigaat. tamannali nunat ilaasortat akornanni isumaqatigiissutigineqanngitsoorpoq. Taamaattorli naaperiaatitut isumaqatigiissutigineqarpoq nunat ilaasortaasut tamarmik siunissami siunnersuisoqatigiiffiup ataatsimiinnerani siun nersuutinik namminneq nunaminni oqaatsitik atorlugit saqqummiussisinnaassasut. Savalimmiormiut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni tamakkiisumik ilaasortanngornissamik 2016-imi qinnuteqarput. Kissaat taanna itigartitsissutigineqartussanngoraluarpoq. Siunnersuutilli ataatsimut oqallisigineqarnerani tamanna pinngitsoortinneqarpoq, taarsiullugulu aalajangiiffigineqarnissaa Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata 2018-imi 70-issaanik ataatsimiinnissaanut kinguar tinneqarpoq, taamaalillutik akunnermi isumaqatigiinniarnerit ingerlateqqinneqarsinnaanngorlugit. KALAALLIT NUNAANNIT NUNAT AVANNARLIIT SIUNNERSUISOQATIGIIFFIANNUT AALLARTITAT Kalaallit Nunaannit Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut aallartitat Iddimanngiiu Bianco Jensen (IA) 1. januarimiit 24. aprilimut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut ilaasortaavoq, taannalu 24. april atuutilersumik Mimi Karlsenimit (IA) 25. septembarip tungaanut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut ilaasortaasumit taarserneqarpoq. Taan na Kelly Berthelsenimit ulloq 26. september atuutilersumik taarserneqarpoq. Ineqi Kielsen (S) Vivian Motzfeldtimik (S) sinniisoqartoq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiannut ukioq naallugu ilaasortaavoq. 176

177 KAPITALI 12 NUNAT AVANNARLIIT SIUNNERSUISOQATIGIIFFIANNI ATAATSIMIITITALIAT ATAATSIMIINNERI Ulloq Sumiiffik Siunertaq Oslo Stockholm Qulequtaqartitsilluni ataatsimiinneq Reykjavík Helsingfors Ataatsimiinneq ISUMASIOQATIGIINNERIT ATAATSIMEERSUARNERILLU Ulloq Peqataasoq (sut) Siunertaq NAS-nni Kalaallit Nunaannit aallartitat aamma Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq Nunani avannarlerni suliffeqarneq pillugu nassuiaateqarneq oqallinnerlu kiisalu peqqinnissakkut nunani avannarlerni suleqatigiinnermik ilisimatitsineq 177

178 13 Allaffissorneq 178

179 AAQQISSUUSSAANEQ Inatsisartut Allattoqarfiat Inat si sartut allaffeqarfigaat Inatsisartut sulinerisa pitsaanerpaamik ingerlanneqarnissaanut pe qataa sussaq. Tassunga ilaapput Siulittaasoqarfiup sullinneqarnera, Inatsisartut katersuunnerisa piareersarneqarnerat aaqqissuussaanikkullu ingerlanneqarnerat, ataatsimiititalianik sul lissineq, inatsisitigut misissuisarnermik ulluinnarnilu allaffissornikkut inger latsineq. Tamatuma saniatigut naqitan n gorlugit saqqummersitat, Inat sisartuni takuniaatitsinerit aam ma suliniutit annertunerit pilersaarusiorlugillu ingerlannerat al lattoqarfiup ilaatigut isumagisarai. Inatsisitigut aalajangersakkat iluanni killissarititaasut Siulittaasoqarfiullu maleruagassiai naa pertorlugit Allattoqarfiup mak ku ingerlaavartumik sulissutigisassarai: Inatsisartuni sulinermut atugassarititaasunik makku aq qutigalugit pitsanngorsaaneq Siulittaasoqarfimmut, ataatsimiititalianut Inatsisartunullu ilaasortanut qaffasissumik pitsaassusilimmik siunnersuineq, ikorfartuineq, oqaluttaaneq nutserissussinerlu. Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni suleqatigiinnermik siuarsaaneq. Ataatsimiititaliat aaqqissuussaanermikkut suleriaatsimikkullu naapertuunnerpaamik ingerlatsivigineqarnissaat angu niarlugu suleqataaneq. Allattoqarfiup suliassaqarfiisa iluanni pitsaassutsimik inerisaa juarnissaq qulakkeerniarlugu sulianut tunngasunik ilisimasanik katersineq kiisalu sulisutigut aningaasatigullu atugassarititaasunik pitsaanerpaamik atuineq. Inatsisartunik isiginninnermik mak ku aqqutigalugit qaf - fassaaneq Inatsisit pitsaassusiannik pitsanngorsaanissamik pingaartitsiuarnikkut. Avatangiiserisanut pilertortumik paasiuminartumillu attaveqartarnikkut. Inatsisartut sulinerat angu saallu pillugit paasissutissanik ingerlatitseqqiisarnermik isumaginninneq. INATSISARTUT ALLATTAANERAT Siulittaasoqarfiup naalakkersuinikkut aammalu inatsisartutigoortumik sinniisuutitaasunut tunngatillugu suliniutigisaasa sammisaasalu ataqatigiissaarneqarnissaat Inatsisartut allattaanerata isumagisaraa. Inatsisartut ataatsimiinnissaannut atatillugu Inatsisartut allattaanerata ataatsimiinnermut tamarmut ullunullu ataasiakkaanut ullormut oqaluuserisassat piareersartarpai, soorluttaaq Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni Inatsisartut ataatsimiittarfianni allatsitut atuuttartoq. Siulittaasoqarfiup suliassaanut tunngasumik sullissinermini Inatsisartut allattaanerata makku aamma suliassarai: Naalakkersuisunut attaveqarneq, Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasumik attaveqarneq, inatsisartutigoortumik sinniissuutitanik tikeraartoqarnerani qaaqqusisuuneq taamatullu sinniisuutitat qaaqqusineranni sinniisutut peqataaneq, Siulittaasoqarfiup suliniutigisaanut tunngatillugu partiit allattoqarfiinut sammisumik ataqatigiissaarineq, ilinniagallit kattuffiinut isumaqatiginninniarnerit isumagineri. ALLATTOQARFIUP TAKORLUUGAI Pitsaassuseqarluartumik ikiuinissaq sullissinissarlu Avatangiisinut sukkasuumik eqqortumillu attaveqarneq Pisortat suliffeqarfiini pissanganarnerpaanissaq ineriartorfiulluarnerpaanissarlu Aalajangigassani sapinngisamik pitsaanerpaamik tun ngavissiinissamut qulakkeerinninneq 179

180 KAPITALI 13 Allattoqarfimmi pisortatut aqutsineq Inatsisartut allat taanerata aki sussaaffigaa. Inatsisartut Siulittaasoqarfiannik sullissinermini Inatsisartut allattaanerat Siulittaasoqarfiup allattoqarfianit ikiorserneqartarpoq. Allattoqarfimmi paasissutissiisarnermut suliniutinillu inger latsisarnermut immikkoortortaq, ataatsimiititalianut allatseqarfik, inatsisilerinermut immikkoortortaq kiisalu sullissinermut immikkoor tortaq Inatsisartut allattaanerannut toqqaannartumik akisussaassuseqarput. Nutserinermut immikkoortortaq nutserisut pisortaannit Inat sisartut allattaanerannut akisussaassuseqartumit siulersorneqarpoq. Aningaasaqarnermut immikkoortortaq siulittaasoqarfimmut allatseqarfiup pisortaanit Inatsisartut allattaanerannut akisussaassuseqartumit siulersorneqarpoq. SIULITTAASOQARFIUP ALLATSEQARFIA Inatsisartut Siulittaasoqarfiannik sullissinermini Inatsisartut Allattaanerat Siulittaasoqarfimmut allatseqarfimmit allatseqarfiup pisortaanit siulersorneqartumit ikiorteqarpoq. Siulittaasoqarfiup allatseqarfia Inatsisartut Allattaanerannut akisussaaffeqarlunilu taassuma ataaniippoq, taamaalillunilu Inatsisartut Allattaanerata Siulittaasoqarfimmut sullissinerani suliatigut ikiuuttarluni. Inatsisartut Allattoqarfiata ulluinnarni siulersorneqarneranut allatseqarfiup pisortaa akisussaasuunngilaq, suliassarmi taanna Inatsisartut Allattaanerata isumagisaraa. Inatsisartut siulittaasoqarfiat Suliniutinik suliaqartoq Tusagass.+paasissutiss. Inatsisartut Allattaanerat Siulittaasoqarfiup Allatseqarfia Nutserisoqarfik Ataatsimiititaliat allatseqarfiat Inatsisissanik nalilersuisarfik Sullissinermut immikkoortortaq Aningaasaqarnermut immikkoortortaq Ataatsimut sullissivik Immikkoortortat Ataatsimut sullissivittut atuunnertik aallaavigalugu aammalu lnatsisartut allattaanerata Siulittaasoqarfiullu aalajangiineri naapertorlugit paasissutissiisarnermut sulliniutinullu immikkoortortaq aammalu Siulittaasoqarfiup allatseqarfia Allattoqarfimmi immikkoortortanut tapertatut pingaarnertut atuupput. Taamaalillutillu immikkoortortat namminneq akisussaaffigisami iluanni suliassanik suliarinninnissaq pingaarnertut isumagisaraat. 180