PFARA-projektin tuloksia

Transkriptio

1 PFARA-projektin tuloksia PIMA-päivät , Helsinki Jussi Reinikainen

2 Raportti valmis! Julkaistu myös aiemman PFAS-ELYselvityksen tulokset raportin liitteenä 2

3 PFARA - PFAS-yhdisteiden ympäristötutkimukset ja riskinarviointi Kohdetutkimukset ja arvioinnit neljällä paloharjoitusalueella o Varkauden lentoaseman paloharjoitusalue, Joroinen o Pelastusopiston harjoitusalue, Kuopio o Joensuun lentoaseman paloharjoitusalue, Joensuu o Neste Porvoon jalostamon entinen paloharjoitusalue, Porvoo Tavoite o o Arvioida PFAS-yhdisteiden ympäristökäyttäytymistä ja riskejä Antaa esimerkkejä ja suosituksia tutkimus- ja arviointimenetelmistä, lab.määrityksistä sekä suosituksia jatkotoimista tutkimuskohteissa Yhteistyössä o o o o o o o o SYKE Vahanen (tutkimukset) Pirkanmaan ELY-keskus (rahoittaja) YM (rahoittaja) Finavia (rahoittaja) Neste Oyj (rahoittaja) Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskuks 3 Pelastusopisto

4 loytyi_haitallisia_aineita/

5 PFAS = Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt korvattu fluorilla Polyfluoratut alkyyliyhdisteet = osa hiiliketjusta fluorattu o Hajoamistuotteena voi syntyä perfluorattuja yhdisteitä C-F -sidos erittäin vahva; kemiallisesti ja termisesti stabiili Perfluorattu hiiliketju vettä ja rasvaa hylkivä; pinta-aktiivisuus 5 Wiki Commons/FhG IME

6 Yhdisteiden, ryhmittelyjen ja lyhenteiden kirjo laaja...

7 Käytetty laajasti kymmeniä vuosia Likaa ja vettä hylkivät pinnoitteet tekstiileissä, pakkauksissa jne. Vahat, puhdistusaineet, maalit, hydrauliikkaöljyt Metallien pintakäsittely ja muu teollinen käyttö Sammutusvaahdot 7

8 Perfluorioktaanisulfonaatti (PFOS) ja perfluorioktaanihappo (PFOA) Eniten käytettyjä, tutkittuja ja ympäristöstä löydettyjä yhdisteitä o Hiiliketju: C8 PFOS on POP-yhdiste o REACH-asetus (2008) -> POP-asetus (2010), Tukholman yleissopimus (2009) o Rajoitukset valmistukselle, käytölle ja markkinoille saattamiselle (PFOS ja sen johdannaiset) o PFOA REACH-asetukseen 2017; rajoitukset voimaan vaiheittain vuodesta 2020 PFOS myös vesiensuojelun prioriteettiaine o Direktiivi 2013/39/EU > Vna 1022/2006 o Käyttö ja päästöt pyritään lopettamaan kokonaan Korvattu erityisesti C4- ja C6-yhdisteillä, joista ei paljon tietoa o Tuotanto siirtynyt erityisesti Aasiaan 8

9 Ympäristöominaisuudet ja riskit Pysyviä, biokertyviä, (kauko)kulkeutuvia, toksisia, vesiliukoisia... o Hiiliketjun pituus ja funktionaalinen ryhmä vaikuttavat ominaisuuksiin Ainekohtainen tieto vielä hyvin puutteellista o Tietoa lähinnä PFOS.sta ja PFOA:sta Käyttäytymisen arviointi ei yksiselitteistä o Esim. pinta-aktiivisuus -> ei pidäty orgaaniseen hiileen kuten useimmat muut orgaaniset haitta-aineet 9

10 Tutkimuskohteiden yleinen käsitteellinen malli 10

11 Kohdetutkimukset Näytteenotto Maaperä (Joensuu, Joroinen) Pintavesi (Kuopio, Joroinen, Porvoo) Pohjavesi (Joensuu) Sedimentti (Kuopio) Kalat (Joroinen, Porvoo) Lierot (Joroinen) Virtausmittaukset (Joroinen, Kuopio) Lysimetrikoe Passivikeräimet POCIS, SorbiCell Analyysit pääosin SYKEssä 11

12 Riskinarvioinnin vertailuarvot Säädöksiin perustuen vain PFOS ja sen johdannaiset 2013/39/EU -> Vna 1022/2006 EQS-eliöstö (ahven): 9,1 µg/kg tp. MAC-EQS sisäm. pintavesi: 36 µg/l MAC-EQS muu pintavesi: 7,2 µg/l AA-EQS:ää ei sovelleta Terveysriskit (TDI) 150 ng/kg-vrk (PFOS), EFSA ng/kg-vrk (PFOA), EFSA ,8 ng/kg-vrk (PFOS), EFSA ,86 ng/kg-vrk (PFOA), EFSA

13 Kuopio Merkittävin riskitekijä: kuormitus Haminanlahteen Kylänkeskusjoen kautta PFAS: 0,63 kg/a Myös pohjavesi (sis. PFAS) purkaa jokeen Edellyttää vielä vesistötutkimuksia Erityisesti kalat (ahven) 13

14 Joroinen Merkittävin PFAS-päästölähde rajoittuu harjoituskentälle Altistuminen maaperän PFAS:eille ei merkittävää 14

15 Joroinen Merkittävin riskitekijä: kuormitus Joroisselän Haapalahteen laskuojan kautta PFAS: 0,17-0,24 kg/a Kaloissa ymp.laatunormi alittuu niukasti PFSA-pitoisuudet koholla (PFOS max. 8 µg/kg) Lisäkalastus suositeltavaa! 15

16 Joensuu Merkittävin PFAS-päästölähde rajoittuu harjoituskentälle Altistuminen maaperän PFAS:eille ei merkittävää 16

17 Joensuu Merkittävin riskitekijä: kulkeutuminen Lykynlammen vedenottamolle Yhdisteitä levinnyt kauas, mutta ovatko kaikki peräisin harjoitusalueelta...? PFAS-pitoisuudet vedenottamolla eivät tod.näk. nouse haitalliselle tasolle PFAS: 0,5 µ/l PFOS: 0,1 µ/l Alueelle ollaan laatimassa (Aalto yo) virtaus- ja kulkeutumismallia 17

18 Porvoo Merkittävin riskitekijä: kulkeutuminen mereen Entinen paloharjoitusalue Kunnostettu kaivamalla 2016 Poistettu PFOS:a n. 60 kg Kunnostuksen vaikutus ei vielä näy vesinäytteissä (vaikka pitäisi...) Valumavedet purkavat merivesitunneliin ja osin Nikuvikenin lahteen (laskennallinen PFAS-kuormitus laskuojan kautta 0,06 kg/a) 18

19 Porvoo Teollisuusalueen muut päästölähteet Kolme purkupistettä Entisen ph-alueen päästöt näkyvät merivesitunnelin (purku 3) vesissä Isoheksaanisäiliön palo 1989 Käytetty 260 m 3 sammutusvaahtoja Maaperään päässyt PFOS-määrä mahd. jopa 2000 kg Valumavedet purkavat pisteen 2 kautta 19

20 Porvoo Merivedessä ymp. laatunormi (PFOS) ylittyy tehdasalueen edustan ahvenissa PFOS max. 22 µg/kg Päästöjen vähentäminen todennäköisesti tarpeen! Myös eri päästölähteiden merkitystä syytä tarkentaa (-> jatkotyö suunnitteilla) Terveysriskinarviointi (THL) suunnitteilla ml. mahdolliset syöntisuositukset 20

21 Yhteenveto Tulokset vahvistavat kirjallisuuteen perustuvia näkemyksiä PFAS-yhdisteiden käyttäytyminen; esim. pitkä- vs. lyhytketjuisten yhdisteiden kulkeutuminen ja biokertyvyys PFOS:n merkitys päästöjen/riksien kannalta edelleen suuri (sammutusvaahtojen käyttökohteissa) Johdannaisyhdisteiden osuus voi olla huomattava (ja kasvanee tulevaisuudessa) Merkittävimmät riskit kohdistuvat kulkeutumiseen pinta- ja pohjavesien mukana Purkuvesistöt: mahd. pitkäaikaisvaikutukset (kertyvyys ja rikastuminen ravintoketjussa) ja kalojen syönti Pohjaveden käyttö talousvetenä Tutkimuksissa huomioitavaa Näytteiden kontaminaatioriski Labra-analyysien laadunvarmennus Perinteinen vesinäytteenotto toimii hyvin, kunhan riittävän pitkäaikaista ja virtaamat huomioidaan (passiivikeräimille ei välttämättä tarvetta) 21

22 Haasteet jatkossa Riskinhallinta haastavaa ja edellyttää toimia usealla tasolla (ongelmat sekä globaaleja että alueellisia/paikallisia) Rajoituksista huolimatta aineita pitkään ympäristökierrossa Korvaavat yhdisteet myös usein pysyviä tai voivat hajota sellaisiksi Paikallisissa tarkasteluissa huomioitava taustapitoisuudet Aineiden hävittäminen vaikeaa/kallista Toksisuus- ja käyttäytymistietoa saatavilla vain tietyille yhdisteille Kulkeutumisen arviointi ei yksiselitteistä Viitearvot hyvin matalia Paljon tutkimus- ym. toimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti......mutta lisää tietoa tarvitaan (PFARAsta huolimatta)! 22

23 KIITOS! 23