terveyspalvelut Sosiaali- ja hyötyvät TKItoimijoiden tiivistyvästä yhteistyöstä Juha Jolkkonen toimialajohtaja Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut hyötyvät TKItoimijoiden tiivistyvästä yhteistyöstä Juha Jolkkonen toimialajohtaja Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Uusimaa2019-hankkeen TKI-päätösseminaari

2 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Rahoituksen taso? Rahoitusmalli? Tasaukset kuntien/alueiden kesken? Valtionohjaus? Muun aluehallinnon kohtalo? Mistä ammattilaiset? Uudenmaan/pääkaupunkiseudun/Helsingin erillisratkaisu? TKI-toiminnan toimijat, roolit, järjestäytyminen, rahoitus? 2

3 Ajatuksia ja näkemyksiä TKI hyötyisi laajemmasta yhteisestä alustasta/rakenteesta/toimintamallista sote-palvelujen uudistamisessa Varottava ja vältettävä kaikin keinoin TKI:n etääntymistä palveluista, ja aivan erityisesti peruspalveluista, joita on sotesta 2/3 TKI ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen kulkevat käsi kädessä Yliopistotasoisen kumppanuuden rinnalla tärkeitä kumppaneita myös esim. ammattikorkeakoulut Isot kunnat, Keusote ja HUS vahva pohja kokonaisvaltaiselle ja integroidulle sote-tki:lle 3

4 Ajatuksia ja näkemyksiä Viittaako organisatorinen alusta HUS:iin? ei pidä rakentaa HUS:iin perusterveydenhuollon yksikön ja Soccan varaan (ainakaan isojen kuntien osalta), koska peruspalvelujen osaaminen ei ole riittävää vähentäisi kuntien roolia Rakenteena yhtiö- tai säätiöpohjainen malli? Olisi joka tapauksessa järkevää sitoa sosiaali- ja terveydenhuollon TKI vahvemmin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan sekä kuntien strategisiin kärkiin, talousarvioihin ja käyttösuunnitelmiin tai vastaaviin asettaa yhteisiä tavoitteita TKI-toiminnalle Apotti-integraatio kriittinen Apotti on keskeinen alueen kilpailukykytekijä 4

5 Ajatuksia ja näkemyksiä Soccan olisi hyvä olla lähempänä kuntia ja kiinteässä yhteistyössä yhteisen kehittämisen ja tutkimuksen osalta Socca, kunnat, yliopisto kolmikantaa kannattaisi vahvistaa Jos Socca olisi yhdessä kaikkien osaamiskeskusten kanssa yta-alueella pohjana erityisesti sosiaalipalvelujen TKI-toiminnalle, vaatisi se nykyisen rakenteen muokkaamista ja uudistamista Haasteena on myös se, että eri osaamiskeskuksilla on eri roolit suhteessa kuntiin Yhteisempänä kokonaisuutena niiden pitäisi vahvistaa toisiaan, eikä kaikkien kannattaisi tehdä kaikkea 5

6 Huomioitava Forum Virium Helsinki Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva osakeyhtiö, joka kehittää uusia digitaalisia palveluja yhdessä yritysten, Helsingin kaupungin, muiden julkisten toimijoiden sekä kaupunkilaisten kanssa Tavoitteena on kehittää parempia kaupunkipalveluja, synnyttää uutta liiketoimintaa ja avata uusia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille 6

7 Huomioitava Health Capital Helsinki 2.0 (HCH 2.0) Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean ammattikorkeakoulujen yhteishanke, joka kiihdyttää pääkaupunkiseudun life scienceja terveysteknologia-alan toimijoiden yhteistyötä Tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseutu tunnetuksi ja Euroopan parhaaksi paikaksi tehdä tutkimusta, kehitystä ja liiketoimintaa sekä nostaa alueen profiilia siten, että se näyttäytyy myös ulospäin, erityisesti kansainväliseen suuntaan, helposti lähestyttävänä life science -hubina Suomessa HCH 2.0:n tehtävänä on tukea tutkimus- ja opiskelijalähtöisten start up- ja kasvuyritysten syntymistä ja kehittymistä, lisätä innovaatioiden syntyä ja nopeuttaa niiden kaupallistamista, lisätä life science- ja terveysteknologia-alan T&K&I-toimintaa, lisätä investointien ja kumppanuuksien kohdentumista pääkaupunkiseudulle ja tätä kautta synnyttää uusia työpaikkoja ja lisätä vientiä 7

8

9 Taustaa 9

10 Uudenmaan kuntajohtajat: Uudistuminen ilman uutta hallinnon tasoa Suomalaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on tarpeen kehittää seuraavalla hallituskaudella hallitusti ja vaiheittain kuntien ja kaupunkien erot huomioon ottaen Palvelujen parantaminen edellyttää keskittymistä jatkossa nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen Omaehtoinen ja alueiden erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet huomioiva työ voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea Uudistamistyön tavoitteet edellyttävät toimintatapojen uudistamista sähköisten palvelujen lisäämistä yhteisen tietopohjan ja tiedolla johtamisen parantamista 10

11 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä 11

12 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Käynnistetään tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelma Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja toimintatapoja Moniammatillisten tiimien käyttö ja työnjaon kehittäminen takaavat hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden, palvelujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnan Laaditaan sosiaalihuollon kehittämisohjelma ja tuodaan sosiaalihuollon palveluita vahvemmin osaksi tulevaisuuden sote-keskusta 12

13 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta Asiakaskeskeisyys on tulevien keskusten ytimessä Hyvää johtamista sekä henkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia tuetaan Laajennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa osana perustyötä Asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä Otetaan käyttöön digitaalisia ja mobiileja palveluratkaisuja Varmistetaan tietovarantojen parempi käyttö sekä kehitetään tietojärjestelmiä Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ICT-valmistelu ja muu sotekehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana 13