OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) JYK YHTENÄISKOULUKESKUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Dnro JARDno Kaavatunnus tarkistettu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) JYK YHTENÄISKOULUKESKUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mitä tapahtuu ja missä? Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun lähtötiedot Osalliset Miten ja milloin voi osallistua? Kaavan vaikutusten arviointi Aikatauluarvio Mielipiteet aloitusvaiheessa Yhteystiedot...12 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: Mitä kaavoitus koskee Mihin sillä pyritään Mitä vaikutuksia kaavalla on Miten vaikutukset arvioidaan Ketkä ovat osallisia Miten ja milloin voi osallistua Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa

3 1 MITÄ TAPAHTUU JA MISSÄ? Järvenpään 1. kaupunginosan eli Keskuksen alueella on alkamassa asemakaavan muutoshanke, jossa tutkitaan Järvenpään yhteiskoulun uusia sijoitusmahdollisuuksia. Hankkeen taustalla on, että nykyiset Urheilukadun pohjoispuolelle sijoittuva nykyinen yhteiskoulun rakennus on tullut elinkaarensa päähän ja se on tarkoitus korvata Urheilukadun eteläpuolelle sijoitettavalla uudella yhtenäiskoululla ja monitoimirakennuksella. Urheilukadun pohjoispuoleisen koulurakennuksen korvaava uusi rakentaminen sijoittuisi 1950-luvulla rakennetun Keskuskoulun / Opistojen talon ja Juholan koulun kanssa samalle korttelialueelle. Asemakaavan muutoksella tarkastellaan mahdollisuudet sijoittaa uusi koulukeskusrakennus Urheilukadun eteläpuoleiselle korttelialueelle. Samalla tutkitaan alueen rakennetun kulttuuriympäristön suojelutarpeet, joissa huomioidaan Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (2017, päivitetty 01/2018), maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö sekä alueen rajautuminen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Lisäksi tutkitaan liikerakentamisen sijoittamista alueelle, sekä kevyen liikenteen yhteydet. Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavan valmisteluvaiheen aikana tarpeen mukaan. 1.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskusta-alueesta noin 0,5 km etelään, Kansakoulunkadun, Urheilukadun, Sipoontien ja Mannilantien rajaamalla alueella. Suunnittelualueen rajausta tarkistettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen jälkeen käsittämään myös urheilukeskuksen alue, koska katsottiin, että Koulupolun vaatima tilantarve edellyttää myös viereisen korttelialueen ottamista mukaan tarkasteluun. Suunnittelualueeseen kuuluvat korttelin 104 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle sijoittuvat Juholan koulu, Järvenpään opiston ja yhteiskoulun käytössä oleva Keskuskoulu / Opistojen talo, näihin liittyviä talousrakennuksia sekä kenttäja piha-alueita, sekä korttelissa 110 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue ja autopaikkojen korttelialue. Lisäksi suunnittelualueeseen lukeutuu kevyen liikenteen yhteys Koulupolku, Urheilukadun ja Kansakoulunkadun katualueita sekä yleinen pysäköintialue. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 7,6 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti sinisellä pisteviivalla ympyröitynä. 2

4 1.2 ALOITE TAI HAKIJA Kaavahanke on käynnistetty kaupungin aloitteesta. JYK koulukeskuksen kaavoitus on mukana Järvenpään kaavoituskatsauksessa ja kaavoitussuunnitelmassa 2018 (Khall , 3) vuonna 2018 aloitettavana hankkeena. 2 MITÄ ON SUUNNITTEILLA? Kaavasuunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Järvenpään yhteiskoulun tiloille rakennuspaikka uuteen sijaintiin nykyisen sijaintinsa eteläpuolelle. Asemakaavan muutoksessa kortteliin sijoitetaan tilat perus- ja esiopetukselle sekä varhaiskasvatukselle. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa kilpatasoinen liikuntahalli uuden JYK:n yhteyteen. Tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta tulevaisuuden palvelukokonaisuudelle ja tutkia liikenteellisesti toimiva ja turvallinen lähiympäristö, jossa jalankulku ja pyöräily ensisijaistetaan. Uuden JYK:n rakennus on tavoitteena ottaa käyttöön elokuussa 2021, mutta viimeistään 12/2021. Tuleva uusi JYK on monimuotoinen, muunneltava, yhteisöllinen rakennus, jossa on kaupungin osoittamia erilaisia toimintoja koulun lisäksi. Tuleva koulukampusalue palvelee monia kaupungin käyttäjäryhmiä, jossa huomioidaan taiteen, kulttuurin, sekä urheilun mahdollisuuksia ja toimii kaupunkilaisten kohtaamispaikkana. Alueelle tutkitaan myös liikerakentamisen mahdollistamista sekä tarkastellaan kevyen liikenteen yhteydet. Alue suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaava-alueen nykyinen rakennuskanta on osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan niiden käyttötarkoitusta osana laajempaa palveluverkkokokonaisuutta. Alueella on nykyisellään Keskuskoulu -opistojentalo (asemakaavalla suojeltava rakennus) ja Juholan koulu. Asemakaava-alueelle sijoitetaan myös väistötilakouluja. Nykyisen urheilukentän varastorakennukset tältä kaava-alueelta on tarkoitus purkaa ja tutkia sijoittaminen urheilukeskuksen alueelle erillisessä keskusurheilukentän suunnitelmassa. Urheilulähipalveluiden sijoittumista suunnitellaan kokonaisuutena, johon kuuluu pihatoimintojen tarkastelu toiminnallisesti koulun, keskusurheilukentän ja tulevien Juholan kenttien (Sipoontien eteläpuolella) kanssa. Nykyisten lähtötietojen valossa kaavamuutosalueelle sijoittuva keskuskoulu / Opistojentalo on tarkoitus osoittaa asemakaavan muutoksessa suojeltavana rakennuksena. Juholan koulun osalta tehdään syksyllä 2018 kuntotutkimus, jolla voi olla vaikutusta asemakaavalliseen ratkaisuun rakennuksen osalta. Keskuskoulun lämpökeskus ja varastorakennukset sijoittuvat korttelialueen pohjoisosaan, jonne uudisrakennus on tarkoitus tutkia sijoitettavaksi. Ko. rakennuksia ei kuntonsa ja sijaintinsa takia olla osoittamassa asemakaavassa säilytettävinä vaan ne on tarkoitus purkaa. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 3.1 MAANOMISTUS Suunnittelualue on Järvenpään kaupungin omistuksessa. 3

5 3.2 MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät seuraavaista kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava 2007 Uudenmaan vaihemaakuntakaavat 2012/2016/2014/2017 Itä-Uudenmaan maakuntakaava 2011 Itä-Uudenmaan vaiheseutukaavat Maakuntakaava 2000 Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi, joka sijaitsee pohjavesialueella ja rajautuu etelästä valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen. Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on ympyröity keltaisella. Valmistelussa on kaksiportainen Uusimaa-kaava 2050, joka kokoaa yhteen maankäytön keskeiset teemat. Kaavaa valmistellaan vuosina Uusimaa-kaavan valmisteluaineistot ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavana helmi-huhtikuussa 2018 ja palautteiden kooste on tarkoitus esitellä maakuntahallitukselle toukokuussa

6 3.3 YLEISKAAVA Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (Kv ) suunnittelualue on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Suunnittelualue sijaitsee yleiskaava 2020:ssä pohjavesialueella sekä maakunnallisella kulttuuriympäristöalueella (kh/m). Ote Järvenpään yleiskaavasta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti oranssilla ympyröitynä. 5

7 Suunnittelualueen eteläpuolella, Sipoontien eteläpuolella, on voimassa Lepolan osayleiskaava (KV ), joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin kattavan Järvenpään yleiskaavan 2020 kanssa. Suunnittelualueen eteläpuoleiset alueet ovat Lepolan osayleiskaavassa suojaviheraluetta ja virkistysaluetta / avoin maisematila (EV-1, VA) sekä Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta / avoin maisematila (VU). Suunnittelualueelle, Koulupolun eteläpuolelle, johtaa eteläisiltä asuinalueilta ohjeellinen kevyen liikenteen pääreitti (ppp). Ote Lepolan osayleiskaavasta (KV ), suunnittelualue sijoittuu kaava-alueen pohjoispuolelle. 6

8 Järvenpään yleiskaavan 2040 laatiminen on vireillä. Valmisteluprosessi on käynnistetty syksyllä 2016 ja rakennemallit ovat olleet nähtävillä helmi-maaliskuussa Yleiskaavoituksen lähtökohdaksi on otettu keskustan kehittämistä painottava vaihtoehto Tiivistyvä timantti, täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä. Tässä Valitut kasvusuunnat-rakennemallissa suunnittelualueen pohjoispuolella olevaa nykyisen koulun aluetta kehitetään tiiviinä kerrostalovaltaisena asuinalueena. Lännessä suunnittelualue rajautuu Uudistuva täydentäminen -muutosalueeseen, joka mahdollistaa alueen tehokkaamman kehittämisen. Ote Järvenpään yleiskaavan 2040 valitut kasvusuunnat -rakennemallista. Suunnittelualue on osoitettu sinisellä nuolella. 7

9 3.4 ASEMAKAAVA Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa vahvistettu asemakaava (nro 1/67), jossa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO-4) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA-23) sekä katualuetta ja jalankululle varattua katua: Alueen itäosassa on voimassa vahvistettu asemakaava (nro 22/7), jossa alue on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU), yleistä pysäköintialuetta (LP), sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua (pp / Koulupolku). Ote asemakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty punaisella. 8

10 4 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien ja -tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Järvenpään kaupungin asiantuntijaviranomaiset o Kaupunkitekniikka suunnittelupalvelut o Rakennusvalvonta o Lasten ja nuorten palvelualue o Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue o Järvenpään Vesi o Mestaritoiminta Oy Viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Itä-Uudenmaan poliisilaitos o Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Teleoperaattoriyritykset Tekniset verkostojen toimittajayritykset (Caruna, Fortum Power and Heat) Järvenpää-Seura ry Järvenpään fillarikerho ry Keski-Uudenmaan yleisurheilu ry Järvenpään Tennisseura ry Järvenpään Palloseura ry Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 9

11 5 MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? 5.1 ASEMAKAAVAN LAATIMISVAIHEET JA OSALLISTUMINEN ALOITUS- VAIHE - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) - OAS riittävyys - Mahdollinen mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta VALMISTELU- VAIHE - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus - Mielipide luonnoksesta EHDOTUS- VAIHE - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KAUKE) - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus - Muistutus ehdotuksesta HYVÄKSYMIS- VAIHE - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo - Mahdollinen valitus 5.2 TIEDOTTAMINEN Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, Viikkouutisissa sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 5.3 ALOITUSVAIHE Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. OAS on nähtävillä suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan valmisteluvaiheen aikana tehdä tarkennuksia ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 5.4 VALMISTELUVAIHE Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. 10

12 Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kaupunkitekniikka/Suunnittelupalvelut Rakennusvalvonta Lasten ja nuorten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Järvenpään Vesi Mestaritoiminta Oy Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uudenmaan poliisilaitos Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Elisa Oyj Telia Finland Oyj DNA Finland Oy Fortum Power and Heat Oy / Kaukolämpö Caruna Oy Järvenpää-Seura ry Järvenpään fillarikerho ry Keski-Uudenmaan yleisurheilu ry Järvenpään Tennisseura ry Järvenpään Palloseura ty Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 5.5 EHDOTUSVAIHE Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen laatimat vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 5.6 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. 11

13 Asemakaavamuutos tulee voimaan kuulutuksella. Lainvoiman saaneesta päätöksestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla sekä kirjeitse niille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 7 AIKATAULUARVIO Asemakaavatyö käynnistyy keväällä 2018 Asemakaavaluonnos on nähtävänä arviolta elo-syyskuussa 2018 (MRL 62 ) 14 päivää Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta marras-joulukuussa 2018 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaava siirtyy hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta MIELIPITEET ALOITUSVAIHEESSA Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä suoraan kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 YHTEYSTIEDOT Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaupunkikuva-arkkitehti Maria Suutari-Jääskö Kaavasuunnittelija Paula Sidoroff-Eskelinen