LIITE 1. SUUNNITTELUALUEEN LÄHIYMPÄRISTÖ HATTULANTIE SUUNNITTELUALUE KANUNGIN RAKENNUSRYHMÄ. Lähde: Google Maps

Transkriptio

1 LIITE 1. SUUNNITTELUALUEEN LÄHIYMPÄRISTÖ HATTULANTIE SUUNNITTELUALUE KANUNGIN RAKENNUSRYHMÄ Lähde: Google Maps

2 LIITE 2 HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA MELUMITTAUSRAPORTTI MOOTTORITIEN LIIKENNE Niina Järvinen FM, ins.(amk)

3 1. Tehtävän kuvaus Melumittaus tehtiin kesä-heinäkuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin alueen asemakaavoitusta. Tehtävänä oli laatia asemakaavatasoinen tarkennus osayleiskaavan meluselvityksiin tonttialuekohtaisella melumittauksella. Melumittaukset rajattiin tilaajan toimesta toteutettaviksi niille tavoitteellisille tonttialueille, jotka sijoittuvat suunnittelualueen koillisosaan lähimmäs osayleiskaavan mukaista moottoritien liikennemelualueen rajausta. 2. Aikaisemmat selvitykset 2.1 Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavassa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 70), on kaavamerkinnöin osoitettu kolme erilaista melualuemerkintää tälle suunnittelualueelle. Ote osayleiskaavakartasta on kuvassa 1. Kuva1. Ote Hattulan keskeisten alueden osayleiskaavasta. Suunittelualue rajattu keltaisella. 2/9

4 Liikenteen aiheuttaman melun osalta suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu valtatien melualue (me-2), joka kulkee suunnittelualueen koillis- ja itäpuolella valtatien varressa. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joiden valtatien 3 liikenteen melutaso ylittää Liikenneviraston vuoden 2012 meluselvityksen mukaisilla vuoden 2011 liikennemäärillä vnp (993/1999) annetun melutason ohjearvon 55dB. Lisäksi alueen itä ja pohjoispuolella kulkee meluntorjuntatarpeen alue, joka kulkee valtatien varressa ja jatkuu Hattulantien molemmin puolin päättyen Kettulantien risteyksen eteläpuolelle. Tällä alueella melutaso ylittää vnp:n mukaiset päivä- ja yömelutasojen ohjearvot 55dB ja 45/50dB. Melualueella sijaitsevan uuden asuinalueen ottaminen yleiskaavan mukaiseen käyttöön on tarkoitettu perustuvaksi asemakaavaan, jonka toteuttamisen edellytyksenä on tarkemman meluselvityksen laatiminen. Kaavamerkinnät on kokonaisuudessaan koottu liitteeseen Hattulan oyk kohteiden meluselvitykset , Rambol Oy Moottoritien liikennemelun osalta meluselvityksessä on todettu, että yli 55 db melualueen leveyteen vaikuttavat maaston muodot. Nykytilanteessa moottoritien päiväajan yli 55 db melualue vaihtelee m levyisenä. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on yli 55dB:n melualuetta, mutta muu osa suunnittelualueesta on alle 50dB:n aluetta. Ennustetilanteessa vuodelle 2030 moottoritien päiväajan yli 55 db melualue vaihtelee m levyisenä moottoritien länsipuolella. Suunnittelualueen kaakkoisosassa on yli 55dB:n melualuetta, mutta muu osa suunnittelualueesta on alle 50dB:n aluetta. Hattulantien osalta päiväajan yli 55 db melualue rajoittuu Hattulantien läheisyyteen. Yöajan osalta selvityksessä on todettu, että yöaikaan moottoritien 45 db melualue vaihtelee maaston muotojen mukaan ollen nykytilanteessa m leveä ja ennustetilanteessa noin m leveä. Selvityksen perusteella suunnittelualueen yöajan melutasot eivät näyttäisi ylittyvän nykyisessä eikä ennustetilanteessa vuonna Ohjearvot Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista: Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3/9

5 4. Mittauspisteet Mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Mittauspisteiden 1 ja 3 puoliväliin oli tarkoitus sijoittaa mittauspiste 2, mutta siitä jouduttiin luopumaan vaikeakulkuisen maaston ja haastavien sääolosuhteiden takia. Kuva 2. Mittauspisteet ylhäältä alaspäin mittauspiste1 (MP1), mittauspiste 3 (MP3) ja mittauspiste 4 (MP4). 5. Mittalaitteet ja toteutus Mittalaitteena on käytettiin standardin SFS2877/IEC651 mukaista 1. tarkkuusluokan integroivaa äänitasomittaria CESVA SC30, mikrofonin jatkokaapelia ja kalibrointilaitteena standardin IEC942:1988 mukaista 1 tarkkuusluokan kalibraattoria QC-10 calibrator (114dB). Mittauksissa on noudatettu avoimen tilan periaatetta ja ympäristöministeriön ohjeita ympäristömelun- ja liikennemelun mittaamisesta. Melumittaukset teki FM, ins.(amk) Niina Järvinen. 4/9

6 6. Mittaustulokset 6.1 Mitatut tulokset Tauluko1 yhteenveto melumittaustuloksista mittauspisteellä 1. Mittaustulos Liikenne Ajanjaksoa vastaava keskiäänitaso Poikkeamat sääoloissa Mp1 pvm klo nro kesto Laeq, F Kevyt liikenne yö Raskas liikenne min 44,2 db db min 46,6 db db Tuulen suunta etelästä min 46,6 db db Mitaustuloksia on vähemmän kuin muissa pisteissä, koska osa mittauksista epäonnistui lähiympäristön aiheuttaman melun vuoksi (mm. rakentaminen, autojen ja mopojen käyttäminen). Tauluko2 yhteenveto melumittaustuloksista mittauspisteellä 3. Mittaustulos Liikenne Ajanjaksoa vastaava keskiäänitaso Poikkeamat sääoloissa mp3 pvm klo nro kesto Laeq, F Kevyt liikenne Raskas liikenne min 49,8 db db Tuulen suunta lounaasta min 45,5 db db Tuulen suunta etelästä yö yö min 46,5 db db Tuulen suunta lounaasta min 46,3 db db Tuulen suunta etelästä min 45,0 db db min 46,6 db db 5/9

7 Tauluko3 yhteenveto melumittaustuloksista mittauspisteellä 4. Mittaustulos Liikenne Ajanjaksoa vastaava keskiäänitaso Poikkeamat sääoloissa mp4 pvm klo nro kesto Laeq, F Kevyt liikenne yö yö Raskas liikenne min 50,7dB db Tuulen suunta lounaasta min 48,0 db db Tuullen suunta etelästä min 47,4 db db Tuulen suunta lounaasta min 48,3 db db Tuulen suunta etelästä min 47,1 db db min 48,5 db db Tuulen suunta lounaasta 6.2 Laskennoissa käytetty liikennemäärä Ajanjaksoa vastaavan keskiäänitason laskennassa käytetyt tiedot: valtatien 3 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on ajon./vrk (kvl 2014, kuva3), raskaan liikenteen osuus on 8% ja nopeus valtatiellä on 120km/h. Kuva 3.Liikennemäärät (KVL) 2014 Hattulantiellä ja Valtatiellä 3 (Lähde: Liikennevirasto, 2015) 6/9

8 6.3 Keskiäänitasot päiväaikana Lyhytkestoisen (10-30 min) melumittauksen tulokset muutettiin liikennelaskennan tulosten perusteella vastaamaan koko päiväajan klo7-22 keskiäänitasoa ympäristöministeriön ohjeen (15/1996) mukaisesti. Mittauspisteessä1 päiväaikaa klo7-22 vastaava keskiäänitaso oli 43 db. Mittauspisteessä3 vastaavan ajanjakson keskiäänitaso oli 45dB. Mittauspisteessä päiväajan keskiäänitaso oli 47dB. 6.4 Keskiäänitaso yöaikana Lyhytkestoisen (10-30 min) melumittauksen tulokset muutettiin liikennelaskennan tulosten perusteella vastaamaan koko yöajan klo22-7 keskiäänitasoa ympäristöministeriön ohjeen (15/1996) mukaisesti. Mittauspisteessä1 yöaikaa klo22-7 vastaava keskiäänitaso oli 39dB. Mittauspisteessä3 vastaavan ajanjakson keskiäänitaso oli 39dB. Mittauspisteessä 4 yöajan keskiäänitaso oli 42dB. 6.5 Tulosten luotettavuus Keskiäänitason mittaukset tehtiin 1. tarkkuusluokan äänitasomittarilla ja käytettiin 30 metrin kaapelia mittarin ja mikrofonin välillä. Mittauslaitteisto (mikrofoni, kaapeli ja mittari) kalibroitiin 1. tarkkuusluokan kalibraattorila, kalibrointitulos (113,8-114,0 db). Mittaukset tehtiin ympäristöministeriön ohjeen(1/1995) mukaisesti asetetuissa sääolosuhteissa avoimessa paikassa. Samanaikaisesti toteutettiin liikennelaskenta. Mittaus keskeytettiin mm. lentokoneiden ylilennon ajaksi ja meluisimpien tavarajunien ohimenon ajaksi. Kaikkia junien ohimenoja ei pystytty erottamaan tieliikenteestä pääradan raideliikenteen suuresta määrästä johtuen, joten raideliikenne vaikuttaa mittaustuloksiin. Mittaukset toistettiin neljänä eri päivänä päiväohjearvojen osalta ja kahtena yönä yöohjearvojen osalta mittauspisteissä 3 ja 4. Mittauspisteessä 1 päiväarvo saatiin luotettavasti kahdelta mittauskerralta ja yöarvo yhdeltä mittauskerralta. Sääolosuhteiden ja aikataulun takia mittauksia ei voitu toisataa enää enempää. Etäisyys moottoritien keskilinjasta mittauspisteisiin oli noin 250m (MP3 ja MP4) ja noin 320m (MP1). Näin ollen tulosten kokonaisepävarmuudeksi arvioidaan on 4dB mittauspisteessä1 ja 2dB mittauspisteissä 3 ja Vertaaminen ohjearvoihin Jos mittaustulos on pienempi kuin ohjearvo, josta on vähennetty epävarmuus, voidaan ohjearvo katsoa alitetuksi. Päiväohjearvo (LAeq) 55dB epävarmuus 4dB = 51dB ja 55dB 2dB = 53dB. Kaikki päiväaikaa vastaavat keskiäänitason arvot alittivat arvot. Näin ollen päiväohjearvo alittuu kaikilla mittauspisteillä. Yöajalle on uusille asuinalueille asetettu keskiäänitason (Laeq) ohjearvo 45dB. Edellä kuvatulla tavalla laskettuna 45dB-4 db=41db ja 45dB-2dB=43dB. Myös yöohjearvo alittuu kaikilla mittauspisteillä. 7/9

9 7. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset Valtioneuvoston asettamat melutason päivä ja yöohjearvot eivät ylity mittausten perusteella lähimpänä valtatien melualueen rajausta olevilla tonteilla suunnittelualueen koillisosassa. Tulevaisuudessa liikenteen aiheuttama melutaso tulee todennäköisesti nousemaan alueella liikennemäärien ja junapituuksien kasvaessa. Siksi melu on tärkeää ottaa huomioon pihoja suunniteltaessa. Piha- ja leikkialueet on suositeltavaa suunnitella tonttien eteläosiin ja rakennusten massoittelulla pyrkiä suojaamaan piha-alueita idän ja pohjoisen suunnasta aiheutuvalta tie- ja raideliikenteen melulta. Asiaa on havainnollistettu kuvassa4. Kuva 4.Piha-alueen suojaamista rakennusten sijoittelulla (Lähde: LIME työryhmän mietintö, 2001). Meluntorjunnan ja energiansäästön tavoitteet toteutuvat usein samoilla keinoilla. Asuinhuoneiston sisälle kantautuva tie- ja raidemelu tulee nimittäin pääasiassa ikkunoiden ja ventiilien kautta. Hyvän ääneneristyksen omaavat ulkovaipan rakenteet, parvekelasitusten käyttö ja makuuhuoneiden sijoittaminen talon hiljaisemmalle puolelle auttavat saavuttamaan viihtyisät ja terveelliset asuinolosuhteet sellaisillakin alueilla, joilla ympäristön melutaso vähentää pihojen ja muiden ulkoalueiden viihtyisyyttä. (Lähteet: LIME-työrymhän mietintö, 2001, Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, ympäristöministeriö 7/2007). Näillä melumittauksilla selvitettiin melutasoa alueen koillisosassa lähimpänä moottoritien liikennemelualueen rajausta sijaitsevilla tonttialueilla. Alueen kaakkoisosan melutasojen selvittäminen olisi suositeltavaa. Rambol Oy:n tekemän meluselvityksen perusteella alueen melutasot ovat lähellä ohjearvoa jo nykytilanteessa ja yleiskaavassa osoitettu meluntorjuntatarvealue kulkee keskellä suunnittelualueen itäpuolista asuinaluetta. 8/9

10 LIITTEET: Liite 1. Melua koskevat Hattulan Keskeistenalueiden osayleiskaavan kaavamääräykset Liite 1. Melua koskevat Hattulan Keskeistenalueiden osayleiskaavan kaavamääräykset 9/9

11 LIITE 3 HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA MELUMITTAUSRAPORTTI AMPUMARATA Niina Järvinen FM, ins. (AMK)

12 1. Mittauksen tarkoitus ja työn rajaus Meluselvitys tehtiin Hattulan kunnalle osana Kanungin alueen asemakaavoitusta. Työn tavoitteena oli tehdä asemakaavatasoinen tarkennus osayleiskaavan meluselvityksiin tonttialuekohtaisella melumittauksella. Melumittaukset rajattin tilaajan toimesta niille tavoitteellisilla tonttialueilla, joissa Akukon Oy:n laatimaan Parolannummen tarkistusmittausraporttin liitteissä C1 ja D3 on osoitettu riski ampumaratamelun rajaarvot ylittävälle esiintymiselle silloin kun pistooliammuntarataa käytetään. 2. Aikaisemmat selvitykset 2.1 Hattulan oyk kohteiden meluselvitykset , Rambol Oy Keskeisten alueiden osayleiskaavaan liittyvässä meluselvityksessä (Rambol Oy, 2010) ei ole laskennallisesti määritetty Panssariprikaatin ampumaradan melualueita vaan ampumatoiminnan melualueina on käytetty Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradan ympäristömeluselvityksen mukaisia melualueita (MAAVE 2009, Ymp.ins. Asko Parri). Kuvassa 1 on osayleiskaava kohteiden meluselvitysraportissa osoitetut Parolannummen ampumamelun melualueet (Rambol Oy, 2010). Meluselvityksessä todetaan, että Alppilanmäki- Korpiniitty alueella kaavan AP- ja AK-alueet ovat suurelta osin ampumamelun asumiseen käytettävien alueiden 65 db (LAImax) ohjearvon sisällä, osittain alueet ovat yli 70 db(laimax) melualueella. Aluetta jatkosuunniteltaessa on riittävästi huomioitava ampumamelun luonne ja tarvittava melusuojaus. Kuva1. Ote meluselvityksen ampumaradan melualueista (Ramboll ).

13 2.2 Parolannummen ampumaradan melualueet 2011 Kuvassa 2 on Parolannummen ampumaratamelualueet 2011 (Asko Parri MAAVE). Kuvassa suunnittelualue sijaitsee 60dB (LAImax) melualueella ja 65db(LAImax) melualue kulkee suunnittelualueen eteläosassa. Tämän mukaisesti keskeisten alueiden osayleiskaavaan on tehty ampumamelualuerajaukset. Kuva2. Ote kartasta Parolannummen ampumaradan melualueet 2011

14 2.3 Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavassa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 70), on kaavamerkinnöin osoitettu kolme erilaista melualuemerkintää tälle suunnittelualueelle. Ote osayleiskaavakartasta on kuvassa 3. Kuva3. Ote Hattulan Keskeistenalueden osayleiskaavasta Ampumaratamelun osalta suunnittelualue sijoittuu pääosin osayleiskaavan 60dB (LAImax) ampumamelualueelle, mutta ampumamelualue 65dB (LAImax) kulkee suunnittelualueen lounaisosassa suunnittelualueen rajan pinnassa jatkuen suunnittelualueen eteläosassa suunnittelualueella. Kaavamääräyksen mukaan puolustusvoimien lausunto on pyydettävä uusia asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittelevistä hankkeista alueilta, joiden ampumamelutaso on välillä 60dB (LAImax) ja 65 db (LAImax). Ampumamelun 65dB (LAImax) ylittävällä alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, mutta olemassa olevien rakennusten laajentaminen ja peruskorjaaminen on mahdollista, kun sillä ei lisätä asuntojen määrää.

15 2.4 Parolannummen ampumarata, meluntorjunnan tarkistusmittaukset, Akukon, Hattulan keskeisten alueiden osaleiskaavan selvitysten ja osayleiskaavan kaavamääräysten määrittämisen jälkeen, Parolannummen kivääri- ja pistooliradoilla toteutettiin mittavia meluntorjuntatoimia syksyllä Vastaavia toimenpiteitä ei ole tehty aikaisemmin Suomessa. Selvityksessä tutkittiin torjuntatoimien vaikutusta mittausten ja mallilaskennan avulla. Selvityksen mukaan päivitetyt laskentatulokset, jotka sisältävät meluntorjuntatoimien vaikutuksen, alittavat asuinalueiden tavoitearvon 65dB kaikilla lähimmillä asuintaloilla. Kaukopisteiden mittaustuloksissa todettiin olleen erittäin suurta hajontaa lyhyistä etäisyyksistä, korkeista maastonmuodoista ja valleista sekä sääolosuhteista johtuen. Kuvissa C1 ja D3 on esitetty pistooliradan aiheuttamaa melua alueen ympäristössä torjuntatoimien toteuttamisen jälkeen (kuvat 4 ja 5). Kuva4. Ote meluselvitysraportin liitekartalta C1, Akukon

16 Kuva5. Ote meluselvitysraportin liitekartalta D3, Akukon Parolannummen ampumaradan melualueet 2014 Parolannummen ampumarata, meluntorjunnan tarkistusmittaukset (Akukon, ) perusteella laadittiin ampumaradan melualueet 2014 (Asko Parri, MAAVE, 2014). Melualueet 2014 on osoitettu kuvassa 6. Sen perusteella suunnittelualue ei enää sijaitse ampumamelualueella.

17 Kuva6. Parolannummen ampumaradan melualueet 2014 (Asko Parri, MAAVE, 2014).

18 3. Melutason ohjearvot Valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä seuraavia arvoja: Taulukko1. Melutason ohjearvot melutaso (db) Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä 60 Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 Luonnonsuojelualueet 60 Muualla kuin edellä 1 momentissa tarkoitetuilla alueilla on soveltuvin osin ohjearvona alueen luonnetta vastaavan alueen ohjearvo. Päätöstä sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ampumaradalla tarkoitetaan aluetta, jolla on yksi tai useampi ampumaratapaikka eri aseita ja ampumalajeja varten. Ampumaratana pidetään myös ampuma-aluetta, jolla on pysyvään käyttöön varattuja ampumapaikkoja. Ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. 4. Mittauspisteet Mittauspisteet valittiin avoimen paikan mittaustapaa noudattaen Akukon laatiman meluselvitysraportin liitekarttojen C1 ja D3 perusteella niille tavoitteellisille tonttialueille, joissa on suurin todennäköisyys, että melun ohjearvot ylittyvät pistooliradan ammuntojen aikana. Mittauspisteet MP1-MP3 on esitetty kuvissa 7 ja 8. Mittaukset tehtiin heinäkuussa pistooliradalla tapahtuvien ammuntojen aikana.

19 Mittauspiste 1, sähkölinjalla Mittauspiste 2, Korpiniityntien kaarteen kohdalla Mittauspiste 3, polulla Kuva7. Valokuvasarja mittauspisteistä Kuva8. Melumittauspisteet alustavaan kaavaluonnoksen merkittynä: Mittauspiste 1. sijaitsee sähkölinjalla 50m Korpiniityntieltä pohjoiseen, mittauspiste 2 sijaitsee Korpiniityntien kaarteen kohdalla (n. 70m sähkölinjalta) ja n. 15m tieltä pohjoiseen ja mittauspiste 3 sijaitsee polulla n. 15 m Korpiniityntiestä pohjoiseen

20 5. Mittalaitteet Mittalaitteena käytettiin standardin SFS2877/IEC651 mukaista 1. tarkkuusluokan integroivaa äänitasomittaria CESVA SC30, mikrofonin jatkokaapelia ja kalibrointilaitteena standardin IEC942:1988 mukaista 1 tarkkuusluokan kalibraattoria QC-10 calibrator (114dB). 6. Mittausten toteutus Mittaukset toteutettiin ympäristömelun (1/1995) ja ampumaratamelun mittaamisesta annettua ohjetta (61/1999) noudattaen avoimen paikan mittauksina. Melumittaukset teki FM, ins.(amk) Niina Järvinen. Mittauksia toistettiin useana eri ajankohtana eri sääolosuhteissa kolmesta mittauspisteestä tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Säätiedot (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus) selvitettiin etukäteen Forecan sääennusteiden perusteella ja määritettiin reaaliajassa mittauslinjalta siirrettävältä sääasemalla. Etäisyys ammuntapaikalta mittauspisteisiin on m. Mittaukset suoritettiin 14.7, 20.7, 27.7 ja 28.7 ja kustakin mittauspisteestä mitattiin melua useiden ammuntasarjojen aikana. Taulukkoihin 1-3 on koottu tarkemmin mittauksen tulokset ja sääolosuhteet mittaushetkellä. Pistooliradalla ammuttiin itävaltalaisvalmisteisella Glock17 aseella (9mm patruuna). Koska taustamelu (LAFmax) oli mitattavaan meluun nähden huomattavan korkea, mitattiin LAI max arvon ohella LAI arvoja. LAI arvoja tarkkailtiin ammuntojen aikana ja keskeytettiin mittaus pahimpien liikennemeluhuippujen ajaksi (mm. junat, helikopteri, autojen ohiajot). Myöhemmin tallennettua LAI aineistoa analysoitiin ja määritettiin sen perusteella LAImax arvot. 7. Mittaustulokset Mittaustulosten perusteella tarkastelualikana vallinnut ampumaradan aiheuttama A-äänitaso I- aikapainotuksella (LAI) vaihtelee mittauspisteissä 49-52dB:n välillä, vaikka taustamelu (LAFmax) ja korkein mittausaikana vallinnuut I-aikapainotettu melutaso (LAImax) nousevat taustamelun (tieja raideliikenne) vaikutuksesta jopa yli 55dB. Ammuntojen aiheuttamat LAI arvojen meluhuiput erottuvat selkeästi kuvissa Taulukko2. Tuloksia mittauspisteestä 1, joka sijaitsee sähkölinjalla. PVM kuvaaja klo Mittaus (erillinen numerointi 14.7) LAImax LAFmax Sää kuva 9 Klo ,1dB 50,9dB 23.3 C, suhteellinen kosteus 37%, pilvistä, lounaistuuli 1,0m/s Klo dB 46,1dB 17.2 C, suhteellinen kosteus 68%, pilvistä, etelätuuli 0,0m/s Kuva 10 Klo ,5dB 52,4dB 18.6 C, suhteellinen kosteus 58%, pilvistä, itätuuli 0,3 m/s

21 Kuva 9. MP1 mittaustulos Ampumisen aiheuttamat alle 50dB:n jäävät melupiikit (LAI) näkyvät selkeästi vaikka taustamelutaso (LAFmax) ylittää ammuntamelutason. Heti mittauksen alussa taustamellun aiheuttama meluhuippu (poistettu kuvasta) nosti taustamelun tasolle 50,8 db (LAFmax) ja ammuntameun maksimiarvoa kuvaavan (LAImax) arvon tasolle 55,5dB. Viimeisin melupiikki oli liikenteen aiheuttama ja nosti maksimiarvon tasolle 56,1dB. Kuva 10. MP1 mittaustulos Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa. Kolme voimakkainta laukausta nostavat LAFmax ja LAImax tasoja. Viimeiset laukaukset jäävät näiden alapuolelle. Taulukko3. Tulokset mittauspisteessä 2, joka sijaitsee Korpiniityntieltä kaarteesta noin 15m pohjoiseen. PVM kuvaaja klo Mittaus LAImax LAFmax Sää Kuva 11 Klo ,2dB 52,3dB 21.7 C, suhteellinen kosteus 50%, aurinkoista, pohjois-/ luoteistuuli 0,3m7s Klo ,9dB 45,8dB 23.3 C, suhteellinen Klo ,6dB 46,4dB kosteus 37%, pilvistä, lounaistuuli 1,0m/s klo ,2dB 53,1dB 19.8 C, suhteellinen Klo ,1dB 51,8dB kosteus 54 %, pilvistä, luoteistuuli Kuva 12 Klo ,1dB 52dB 0,3 m/s

22 Kuva 11. MP2 mittaustulos Alkuosassa mittausjaksoa kaksi meluhuippua nostivat LAFmax ja LAImax arvot huippuun. Niitä seuranneet ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa alle 52 db:n suuruisina. Kuva 12. MP2 mittaustulos Alkuosassa mittausjaksoa taustamelu (liikenne) nosti LAFmax ja LAImax arvot 52dB ja 53dB:n tasolle. Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa +-50dB:n suuruisina. Taulukko4. Tulokset mittauspisteeltä 3, joka sijaitsee polulla. PVM Kuvaaja klo Mittaus LAImax LAFmax Sää Kuva 13 Klo db 52,7dB 19.7 C, suhteellinen kosteus 53%, pilvistä, lounaistuuli 0,0m/s Klo ,1dB 51,7dB 20.9 C, suhteellinen Klo ,8 db 51.9dB kosteus 53%, pilvistä, länsituuli 1,0m/s Kuva 14 Klo db 52,5dB Klo ,9dB 54,6dB 17 C, suhteellinen kosteus 64%, pilvistä, lounaistuuli 0,3 m/s

23 Kuva 13. MP3 mittaustulos Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa +-50dB:n suuruisina ja LAFmax ja LAImax arvojen nousu näkyy selvästi. Kuva 14. MP3 mittaustulos Ampumisen aiheuttamat melupiikit (LAI) näkyvät kuvaajassa db:n suuruisina ja LAFmax ja LAImax arvot kasvavat niiden mukaisesti. 7.1 Tulosten luotettavuus Melumittaukset tehtiin 1. tarkkuusluokan äänitasomittarilla ja käytettiin 30 metrin kaapelia mittarin ja mikrofonin välillä. Mittauslaitteisto (mikrofoni, kaapeli ja mittari) kalibroitiin 1. tarkkuusluokan kalibraattorila, kalibrointitulos (113,8-114,0 db). Mittaukset tehtiin ympäristöministeriön ohjeen(61/1999) mukaisesti avoimen paikan mittausten periaatetta noudattaen. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama taustamelu (LAFmax) nousee alueella mitattavaa melua korkeammaksi ja nostaa toisinaan mittausajan LAImax arvot liian korkeiksi. Tästä syystä tarkastelualikana vallinnut suurin A-äänitaso määritettymä I aikapainotuksella selvitettiin seuraamalla myös LAI arvoja mitausten aikana ja analysoimalla niistä kerättyjä mittaustuloksia. Tulokset näkyvät hyvin kuvista Mittaus keskeytettiin mm. autojen ohiajojen, helikopterin ylilennon ja liikenteen meluhuippujen (mm. tavarajunien) ohimenon ajaksi.

24 Mittaus toistettiin 4 päivänä eri sääolosuhteissa mittaustuloksen varmistamiseksi ja otettiin mahdollisimman paljon ammuntasarjoja kustakin mittauspisteestä. Etäisyys ammuntapisteeseen oli mittauspisteistä m. Näin ollen kokonaisepävarmuudeksi arvioidaan 4dB. Melutasojen vertaamisessa ohjearvoihin käytetään kuitenkin ympäristöministeriön ohjeen (1/1995) mukaista >500m mittausetäisyydestä johtuvaa mittausepävarmuutta 10dB. 7.2 Vertaaminen ohjearvoihin Mittaustulosten perusteella tarkastelualikana vallinnut ampumaradan aiheuttama A-äänitaso I- aikapainotuksella (LAI) vaihtelee mittauspisteissä 49-52dB:n välillä. Jos mittaustulos on pienempi kuin ohjearvo, josta on vähennetty epävarmuus, voidaan ohjearvo katsoa alitetuksi. Ohjearvo (LAImax 65dB) epävarmuus 10dB = 55dB. Kaikki mitatut arvot alittivat arvon 55dB (LAImax). Näin ollen ohjearvo alittuu kaikilla mittauspisteillä pistooliradalla ammuttaessa. 8. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset Valtioneuvoston asettama ampumaratamelun ohjearvo 65dB (LAImax) ei ylity mittauspisteissä pistooliradan ammuntojen aikana. Mitatut melutasot ovat Akukon Oy:n laatiman Parolannummen tarkistusmittausraportin(2013) mukaisesti välillä 50-55dB (LAImax) lähimmillä tonttialueilla. Alueen maankäytön suunnittelun lähtökohtana voidaan käyttää uutta Parolannummen melualueiden rajausta 2014 (Asko Parri, MAAVE, 2014). Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan ammuntamelualueen rajaukset perustuvat vanhaan melualueiden rajauksen (Asko Parri, MAAVE, 2010). Uuden melualuerajauksen mukaan Parolannummen ampumaratamelualueet 60dB(LAImax), 65dB(LAImax) ja 70dB (LAImax) eivät ulotu suunnittelualueelle saakka. Muutos melualuiden rajauksissa johtuu Parolannummella 2012 toteutetuista mittavista meluntorjuntatoimista ja perustuu Akukon Oy:n laatimaan Parolannummen tarkistusmittausraporttiin

25 LIITE 4 HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS Niina Järvinen FM, ins.(amk)

26 1. Tehtävän kuvaus Liikenteellinen selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin alueen asemakaavoitusta. Liikennelaskenta toteutettiin elokuussa, koska heinäkuun liikenne on tavallisesti vähäisempää kuin muina kuukausina. 2. Alueen yleiskuvaus 2.1 Liittymät ja liittymisnäkymät Suunnittelualueelta liitytään Hattulantielle Kettulantien ja Korpiniityntien liittymien kautta. Alueen kohdalla Hattulantiellä on taajaman nopeusrajoitus 50km/h. Korpiniityntien liittymä Hattulantielle on tarkoitus siirtää kuvassa 1 esitetyllä tavalla Aurinkoharjun liittymän kohdalle. Korpiniityntien ja Kettulantien liittymien etäisyys on nyt noin 300m ja liittymän siirron jälkeen etäisyys on noin 200m. Uuteen liittymään tulee yli 100metriä esteetöntä liittymisnäkymää molempiin suuntiin (kuvat 2 ja 3). Kuva 1. Liittymän siirtäminen 2/11

27 Kuva 2. Korpinittyntien uuden liittymäkohdan liittymisnäkymää pohjoiseen kohti Kettulantien liittymää. Kuva3.Korpinittyntien uuden liittymäkohdan liittymisnäkymää etelään kohti nykyistä Korpiniityntien liittymää. Alueelta lähtee asvaltoitu, erillinen kevyenliikenteenväylä lähiliikenteen linja-autopysäkeille, pikavuoropysäkeille, rautatieasemalle, Parolan taajamaan ja lähikouluille. Etelän suuntaan 3/11

28 kevyenliikenteenyhteys jatkuu Tiiröön saakka. Suunnittelualuetta lähimmät lähiliikenteen linjaautopysäkit sijaitsevat Kettulantien läheisyydessä. Kettulantieltä pohjoiseen lähtee kevyenliikenteen yhteys pysäkille (kuva4). Näkemäalueen osalta tässä puusto peittää jonkin verran näkymää Hattulantielle. Kuva4. Kettulantien liittymisnäkymää pohjoiseen Parolan taajaman suuntaan ja kevyenliikenteen yhteys bussipysäkille. Kettulantien liittymisnäkymää etelän suuntaan on osoitettu kuvassa 5. Samassa kuvassa nähdään Hattulantien ylittävä suojatie. Kettulantien ja Korpiniityntien liittymien kohdalla on myös suojatiet. Kuva5. Kettulantien liittymisnäkymää etelään Korpiniityntien suuntaan ja kevyenliikenteen yhteys Hattulantien yli. 4/11

29 2.2 Asemakaavan näkemäalue Uuden ajoneuvoliittymän sijainti on osoitettu asemakaavaluonnoksessa (kuva6). Kuvassa on osoitettu näkemäalueen mitat ja liittymisnäkymien arvioidut pituudet. Kuva6. Ote asemakaavaluonnoksesta, johon merkitty näkemäalueen ja arvioidut liittymisnäkymän pituudet. 5/11

30 2.3 Liikennemäärät Osayleiskaavan liikenteellisessä selvityksessä (Rambol Oy , ) on todettu että nykytilanteessa Hattulantien liikennemäärä on valtatien länsipuolella noin ajon./vrk (KVL2010). Raskasta liikennettä on ajon./vrk. Osayleiskaavan suurista aluevarauksista johtuen osayleiskaavan liikenteellisessä selvityksessä on laadittu kaksi vaihtoehtoista liikenne-ennustetta. Maksimiennusteessa on oletettu, että kaikki osayleiskaavaan varatut uudet alueet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä. Mitoitusennusteessa on oletettu, että 40 % varatuista uusista alueista rakentuu vuoteen 2030 mennessä. Selvityksessä liikennemäärien on ennustettu kasvavan kuvan 7 mukaisesti. Kuva7. Ote Osayleiskaavan liikentellisen selvityksen (Rambol Oy , ) liikenne-ennustekartasta Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on vähentynyt vuoden 2010 tilanteesta Hattulantiellä (kuva8 ja taulukko1). Suunnittelualueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on 2922 ajon./vrk. Raskasta liikennettä on ajon. / vrk. Taulukko 1. Hattulantien (mt 3051, Nihattula-Hurttala) keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja raskaan liikenteen osuus (KVLRAS) lukuarvoina 2013, Liikennevirasto 2015 Kuva8. Hattulantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) 2013, Liikennevirasto /11

31 Hattulantien liikennemäärät ovat olleet heinäkuussa 2013 keskimäärin noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa vähäisemmät kuin lokakuussa Heinäkuussa 2013 liikennemäärä oli non ajoneuvoa vuorokaudessa, kun lokakuussa 2013 vastaava luku oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen huipputunti ajoittuu klo15-16 välille sekä kesällä että syksyllä. Aamun huipputunnissa on hajontaa enemmän (klo välillä) ja liikennemäärät ovat huomattavasti iltapäivän huipputuntia vähäisempiä. (Lähteet: Liikennevirasto 2015, Yleinen liikennelaskenta, otoslaskenta , Sito Oy) Alueella on taajaman nopeusrajoitus 50 km/h. Keskimääräiset ajonopeudet ovat olleet kevyellä liikenteellä noin km/h ja raskaalla liikenteellä noin km/h. (Lähteet: Liikennevirasto 2015, Yleinen liikennelaskenta, otoslaskenta , Sito Oy) 2.4 Joukkoliikenne Suunnittelualue sijoittuu pyöräilymatkan päähän Parolan taajamasta ja taajamajunan pysähtymispaikasta. Keskimääräinen etäisyys uusilla asukkailla keskustaan on noin 2-3 kilometriä. Kuva9. Ote Osayleiskaavan liikentellisen selvityksen (Rambol Oy , ) joukkoliikennekartasta Joukkoliikenteen pikavuoroliikennettä kulkee valtatietä 3 pitkin.pikavuoropysäkit sijaitsevat Hattulan eritasoliittymässä (kuva 9). Hattulan ja Hämeenlinnan keskustojen välillä kulkee joukkoliikennettä myös Parolannummen kautta maantietä 3052 (Parolannummentie) pitkin. Suunnittelualueen lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Hattulantien varrella Kettulantien liittymän molemmin puolin. Erillinen kevyenliikenteen väylä kulkee suunnittelualueelta pysäkeille, rautatieasemalle, lähikouluihin, Parolan taajaman palveluihin ja jatkuu edelleen kantatielle 57 ja Parolannummentien kautta Tiiriöön saakka. 7/11

32 3. Liikennelaskenta Liikennelaskennat toteutettiin maanantaina ja tiistaina klo ja klo välisenä aikana. Liikennelaskentojen tuloksista laskettiin liikenteen jakautuminen tunneittain ja selvitettiin huipputunti. Koska kyseessä on elokuun laskelmat arkivuorokausilta (ma-to), aineiston voidaan katsoa kuvaavan keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. Tavallisesti kuukausittainen vaihtelu liikennemäärissä on vähäistä lukuun ottamatta heinäkuun tavallista vähäisempää liikennettä. 4. Liikenteen sujuvuuden selvittäminen liikennelaskennan yhteydessä Liikennelaskennan yhteydessä tehtiin myös liikenteen toimivuustarkastelua. Tarkastelussa seurattiin liikenneturvallisuutta, viivytyksiä ja jonoutumista. Myös jalankulkioiden ja pyöräiliöiden liikenneturvallisuutta havainnoitiin. 5. Liikennelaskennan tulokset nykytilanteessa Liikennemäärät laskettiin vastaamaan arkivuorokauden liikennettä (elokuu). Ruuhka-aikoina ( ja ) tehdyt laskennat kuvaavat sen hetken todellisia liikennemääriä, sillä laskentaa jatkettiin keskeytyksettä kolme tuntia. Huipputunti oli odotetusti iltapäivällä klo Kuva10. Huipputunnin liikennemäärät Hattulantien ja Korpiniityntien risteyksessä, K=kevyt liikenne, R=raskas liikenne, Pp=polkupyörä, Kä=kävelijä, liikennelaskenta Liikennelaskentojen perusteella suurin liikennevirta on ohiajava liikenne Parolan taajaman suuntaan iltapäivällä (kuva 10). Aamuruuhkassa suurin liikennevirta suuntautui Parolannummen suuntaan. 8/11

33 6. Ennustetilanne Liikenne-ennuste on laskettu k-m²asuinrakentamisen mukaan. Matkatuotosluvut on määritetty asukkaan kaupunkiseudun ulkopuolisten yli 5000 asukkaan taajamien laskentatavan mukaisesti ja korjaus on tehty keskimääräisen vuorokauden mukaisesti. Näin on saatu suunnittelualueen kotiperäisten matkojen vuorokausittaiseksi määräksi 1040 ajoneuvoa. Matkojen suuntautumisen arvioinnissa on hyödynnetty liikennelaskennan tuloksia. Hattulantien liikennemäärän on arvioitu kasvavan 10%. Laskennallinen liikennetuotos Korpiniityntien ja Hattulantien risteyksessä huipputunnin klo15-16 aikana on 554 ajon./h. Matkojen suuntautumisen arvioinnissa on hyödynnetty liikennelaskennan tuloksia (kuva 11). Kuva11. Ennustettu huipputunnin liikennemäärät Hattulantien ja Korpiniityntien risteyksessä, K=kevyt liikenne, R=raskas liikenne 7. Toimivuustarkastelu palvelutasoluokituksen avulla 7.1 Yleiset periaatteet Liikenteen sujuvuutta arvioidaan yhdellä tai useammalla palvelutasomittarilla. Palvelutasotarkastelujen perusteos on Highway Capacity Manual (HCM). HCM-menetelmässä määritellyt palvelutasoluokat ovat A-F. Palvelutaso A kuvaa erittäin hyviä olosuhteita ja palvelutasolla E-F liikenteen määrä on jo lähellä tarkasteltavan väylänosan välityskykyä. Välityskyky kertoo, paljonko väylä pystyy enimmillään välittämään liikennettä esimerkiksi tunnin aikana. 9/11

34 Palvelutasot on määritelty erikseen eri tietyypeille ja erilaisille tien osille kuten liittymille. 7.2 Liikenteen jonoutuminen Hattulantien ajonopeudet ovat melko korkeita nopeusrajoitukseen verrattuna. Tästä johtuen hitaammin ajavien ajoneuvojen (mopot, mopoautot, traktorit) perään kertyi 2-5 ajoneuvon jonoja. Muuten liikenne sujui ilman jonoja iltapäivän huipputunteja lukuun ottamatta. Tällöin liikenne oli jonoutunutta. Iltapäiväruuhkassa Hattulantieltä vasemmalle kääntyminen aiheutti jonoa. Sen välttämiseksi useampi Parolan taajaman suunnasta tuleva auto pysähtyi bussipysäkille odottamaan sopivaa hetkeä kääntyä Korpiniityntielle. Satunnaista jonoa aiheutti myös ruuhka-aikaan osunut armeijan pyörämarssi, kun satakunta varusmiestä oli pyörineen liikkeellä keskustaajamasta kohti Parolannummea. Liikennelaskentojen yhteydessä havaittiin, että autot antoivat hyvin tilaa kevyelle liikenteelle, eikä se ei aiheuttanut merkittäviä jonoja. 7.3 Liikenteen toimivuus risteysalueilla Korpiniityntien risteyksen välittämät liikennemäärät liikennevirroittain selvitettiin ja tuloksia verrattiin kyseisen liittymätyypin maksimikapasiteettiin. Myös ennustetilanteen liikennemääriä alueen 100% toteutuman mukaan verrattiin liittymätyypin välityskykyyn. Liikennelaskennan perusteella Hattulantien ja Korpiniityntien risteyksen ajoneuvomäärä iltapäivän huipputunnin aikana oli 428 ajon. / h. Ennustetilanteessa (alueen 100% toteutuminen), arvio ajoneuvojen määrästä ruuhkatunnin aikana olisi 554 ajon. / h. Nykyisen liittymän kapasiteetti vaikuttaisi riittävältä vielä tulevaisuudessakin. Liikenneturvallisuusriskiä saattaa kuitenkin lisätä vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen määrän lisääntyminen suunnassa Hattulantie - Korpiniityntie.Tällöin liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta voitaisiin parantaa kanavoimalla vasemmalle kääntymistä odottaville ajoneuvoille oma kaista. Toisena vaihtoehtona voisi olla leveämpi kaista, joka sallii muutaman auton ryhmittymisen vierekkäin. 7.4 Palvelutaso nykytilanteessa Kuormitusasteen perusteella liittymän palvelutaso on tällä hetkellä hyvä. Käyttämättömän välityskyvyn perusteella palvelutaso on erittäin hyvä ja palvelutasoluokka A. 7.5 Arvio palvelutasosta tulevaisuuden liikennemäärillä Alueen 100 % toteuman mukaisessa ennustetilanteessa palvelutaso on edelleen hyvä kuormitusasteen ja käyttämättömän välityskyvyn perusteella erittäin hyvä ja palvelutasoluokka A. 10/11

35 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 8.1 Liikenteen sujuvuus risteysalueilla Risteysalueiden toimivuus vaikuttaa keskeisesti liikenteen sujuvuuteen. Liikennelaskentojen ja ennusteen pohjalta voidaan todeta, että Hattulantie-Korpiniityntie-liittymän kapasiteetti vaikuttaa riittävältä myös tulevaisuudessa. Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus saattavat heikentyä kuitenkin tulevaisuudessa liikennemäärien lisääntymisen ja vasemmalle ( Hattulantie- Korpiniityntie) kääntyvän liikenteen määrän kasvaessa. Liikenteen sujuvuutta voitaisiin parantaa toteuttamalla vasemmalle kääntymistä odottavalle liikenteelle oma ryhmittymiskaista tai leveämpi kaista, joka sallii muutaman auton ryhmittymisen vierekkäin. Näin Korpiniityntielle menevien ei tarvitsisi enää käyttää bussipysäkkiä ryhmittymiskaistana. 8.2 Liikenneturvallisuus Uusi liittymä parantaa liikenneturvallisuutta, kun Hattulantien liittymisnäkymät parantuvat ja liikenne poistuu Kanungin pihapiiristä. Uuden liittymän liittymisnäkymät ovat esteettömät ja riittävän laajat (yli 100m) molempiin suuntiin. Nykyisen Korpiniityntien liittymisnäkymä etelän suuntaan on huono maaston jyrkkyyden takia. Liikenneturvalisuutta heikentävinä tekijöinä havaittiin, että näkemäalueen kasvillisuus heikentää näkymiä kevyenliikenteen väylälle Kettulantien risteysalueella. Kasvillisuuden poistamisella voidaan parantaa kevyenliikenteen liikenneturvallisuutta. Ihmisten liikennekäyttäytymisessä havaittiin liikenneturvallisuutta heikentävänä tekijänä, että joillakin pyöräilijöillä on taipumus oikaista hyvin näkyvän suojatien sijaan keskeltä Kettulantien risteysaluetta. Lisäksi aamun liikennelaskentojen yhteydessä havaittiin, että Kanungintieltä Kettulantielle kulki peura. Edellisessä kappaleessa kuvattu vasemmalle kääntyjien kaista Hattulantielle vaikuttaisi edullisesti myös Hattulantien liikenneturvallisuuteen. Joukkoliikenteen pysäkit ja palvelut ovat turvallisesti tavoitettavissa. Erillinen kevyenliikenteen väylä kulkee alueelta bussipysäkeille, pikavuoropysäkeille, rautatieasemalle, kouluille ja Parolan taajaman palveluiden ääreen jatkuen kantaielle 57 saakka ja vastakkaiseen suuntaan Parolannummen ohi aina Hämeenlinnan Tiiriöön saakka. Liikennelaskennan yhteydessä havaittiin, että kevyenliikenteen yhteyttä käytetään paljon myös työmatkaliikenteeseen sekä Parolannummen että Parolan taajaman suuntaan. Turvallisen kevyenliikenteen yhteyden jatkoksi, olisi suunnittelualueen kokoajakatuina toimiville Korpiniityntielle ja Kettulantielle hyvä osoittaa myös kevyenliikenteen väylät. 11/11

36 LIITE Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys Petri Parkko

37 Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys Taustoja Hattulan Kanungin alueelle on tehty hiljattain Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava. Nyt Parolan moottoritieliittymän eteläpuolelle, noin 14 hehtaarin alalle (kartta 1), ollaan laatimassa asemakaavaa. Alueelta on tehty osayleiskaavan luontoselvitys (Ramboll 2011), jota piti tarkentaa asemakaavatasolle. Ympäristönsuunnittelu Oy tilasi selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä Kartta 1. Suunnittelualue on rajattu karttaan punaisella. 2

38 Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys Menetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin kiertämällä suunnittelualue jalkaisin läpi. Alueella havainnoitiin arvokkaita elinympäristöjä ja kirjoverkkoperhosen Euphydryas maturna (Dir IV) esiintymistä sekä arvioitiin uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymispotentiaalia. Luontoselvityksen maastotyöt teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. 3. Suunnittelualueen yleiskuvaus Valtaosa alueesta on harvennettua nuorta istutuskoivikkoa (raportin kansikuva), jossa kasvaa myös muutama suurempi haapa, kuusentaimia, nuorta pihlajaa ja paikoin tuomea sekä vähän terttuseljaa. Kenttäkerroksessa on paljon mustikkaa sekä muun muassa heinätähtimöä, metsälauhaa, ahomansikkaa, metsäalvejuurta, valkovuokkoa ja laajoja sananjalkakasvustoja. Lähellä länsireunan pientä peltoa on kosteampaa ja etenkin hiirenporrasta kasvaa paljon. Kuva 1. Suunnittelualueen länsireunan pienen pellon pohjoisin osa on kesannolla. Hattula, Kanunki Petri Parkko 3

39 Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015 Pieni pelto on eteläosaltaan edelleen aktiivisessa viljelyssä, mutta pohjoisosassa on pieni kesanto, jossa kasvaa hyvin runsaasti nurmirölliä, laaja vuohenputkikasvusto, paljon nokkosta ja juolavehnää sekä reunaosissa komealupiinia ja maitohorsmaa. Pienialaisesti löytyy myös ketomaista kasvillisuutta: muun muassa päivänkakkaraa, sarjakeltanoa, harakankelloa, ruusuruohoa ja nurmitähkiötä. Pienen pellon itäpuolella on pienialainen kuvio noin 20-metrisiä kuusia ja suuri mänty. Alueen pohjoisosassa olevan talon läheisyyteen on levinnyt useita haitallisia tulokaskasveja: laajaalaisesti jättipalsamia, japanintatarta ja jättiputkea. Myös joku pensaskanukkalaji on alkanut muodostaa laajaa kasvustoa. Talon koillispuolella kasvaa suuria kuusia ja koivuja rehevällä lehtomaisella maapohjalla, jonka kenttäkerroksesta löytyy sudenmarjaa ja vähän lehtotähtimöä. Kuva 2. Hernekerttu kuuluu alueen pesimälinnustoon. Hattula, Kanunki Petri Parkko Alppilanmäen asuinalueen reunassa, suunnittelualueen pohjoisosassa ja pääosin suunnittelualueen ulkopuolella, on pieni kuvio liito-oravalle (Dir IV), VU) sopivaa varttunutta metsää: suurempia haapoja, kuusta ja koivua. Siitä kaakkoon on kosteapohjainen, nuorta koivua, harmaaleppää ja tuomea kasvava, kuvio. Paikoin löytyy kotkansiipeä ja hiirenporrasta laajana kasvustona. Kaakkoisimmassa kulmassa, lähellä asutusta, kasvaa suurempia mäntyjä, kuusia ja koivuja sekä viisi suurta jättöhaapaa. 4

40 Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015 Sähkölinjoilla on usein ketomaista kasvillisuutta ja niillä voi esiintyä merkittäviä luontoarvoja. Suunnittelualueen linjat ovat kuitenkin kasvillisuudeltaan hyvin reheviä ja sulkeutuneita; niillä kasvaa etenkin pajuja ja sananjalkaa. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat ainakin sirittäjä Phylloscopus sibilatrix (NT), punarinta, pajulintu, peippo ja hernekerttu. Viimeksi mainitun lajin emolinnut (kuva 2) ruokkivat poikasiaan alueen länsiosassa. 4. Päätelmät ja suositukset EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit Alueen länsireunassa on pienialaisesti liito-oravalle Pteromys volans sopivaa metsää, mutta lajia ei havaittu osayleiskaava-alueella 2011 liito-oravainventoinneissa (Ramboll Oy 2011). Lajin esiintyminen suunnittelualueella on hyvin epätodennäköistä. Kaikki lepakkolajimme ovat IV-liitteen lajeja, mutta suunnittelualueella ei ole erityisen hyvää saalistelumaastoa lepakoille. Pohjoisosan suurissa haavoissa (osassa tikankoloja) voisi olla päivehtimispaikkoja, mutta todennäköisemmin lepakoita on läheisellä omakotitaloalueella. Eteläosan tien pientareilla kasvaa sekä kangas- että metsämaitikkaa, jotka ovat kirjoverkkoperhosen Euphydryas maturna toukkien ravintokasveja. Perhosesta ei tehty havaintoja hyvästä säästä huolimatta, mutta kesän 2015 perhosten yksilömäärät ovat olleet hyvin pieniä. Lajin lisääntyminen etenkin tien piennaralueilla on mahdollista. Uhanalaislajisto Uhanalaisten lajien esiintymisen todennäköisyys alueella on pieni. Linnuista alueella pesii yksi silmälläpidettävä (NT) laji sirittäjä Phylloscopus sibilatrix. Arvokkaat elinympäristöt Alue on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä alueelta rajattu arvokkaita elinympäristöjä. Haitalliset tulokaslajit Ainakin jättipalsami Impatiens glandulifera (kuva 3), jättiputki Heracleum persicum- ryhmä (kuva 4) ja japanintatar Fallopia japonica tulisi hävittää alueelta. 5

41 Hattulan Kanungin alueen luontoselvitys 2015 Kuva 3 (vas). Jättipalsami on haitallinen tulokaskasvi. Kuva 4 (oik). Jättiputki on hankala hävitettävä. Hattula, Kanunki Petri Parkko Loppupäätelmä Suunnittelualueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta asemakaavoitukseen. 5. Lähteet Ramboll Oy 2011: Hattulan kunta, Keskeisten alueiden osayleiskaavan luontoselvitys. Saatavilla sähköisessä muodossa: 6

42 Asemakaavan seurantalomake LIITE 6 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 082 Hattula Täyttämispvm Kaavan nimi Kanungin alueen asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 13,7389 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 13,7389 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,15 13, A yhteensä 7, , ,26 7, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,4 0 1, R yhteensä L yhteensä 1, ,3 1,8253 E yhteensä 0,6210 4,5 0 0, S yhteensä M yhteensä 1, ,7 1,7413 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

43 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 13, , ,15 13, A yhteensä 7, , ,26 7, AR 1, , ,30 1, AO 6, , ,25 6, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,4 0 1, VL 1, ,0 0 1, R yhteensä L yhteensä 1, ,3 1,8253 Kadut 1, ,0 1,8253 E yhteensä 0,6210 4,5 0 0, EV 0, ,0 0 0, S yhteensä M yhteensä 1, ,7 1,7413 M 1, ,0 1,7413 W yhteensä

44 LIITE 7 HATTULA KANUNGIN ALUEEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee osaa tiloista Kanunki , Kanunginlehto ja Raivio sekä Hattulantien (mt 3051) yleistä tiealuetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) , ,

45 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kanungin alueen asemakaava Kunta: Hattula (82) Kylä: Nummi (418) Tilat: Osa tiloista Kanunki , Kanunginlehto ja Raivio sekä Hattulantien (mt 3051) yleistä tiealuetta Kaavan laadituttaja ja päämaanomistaja: Kaavan laatija: Hattulan kunta Pappilanniementie HATTULA Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Piia Tuokko ja Niina Järvinen Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA puh (Tuokko) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Suunnittelualue sijaitsee Hattulan keskustaajama Parolan lounaispuolella rajautuen Hattulantiehen (mt 3051), Korpiniityntiehen ja Kettulantiehen. Helsinki-Tampere -moottoritie kulkee suunnittelualueen koillispuolitse, ja Puolustusvoimain Parolannummen varuskunta-alue sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria. (Kuvat 1 ja 2.) Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi istutuskoivikkoa, jossa on suoritettu harvennushakkuu syksyllä Alueen pohjoisosassa tilalla Raivio RN:o 1:40 sijaitsee omakotitalo piharakennuksineen. Muutoin suunnittelualue on rakentumatonta. Suunnittelualue rajautuu lounaisosastaan Kanungin rakennusryhmään, johon kuuluu mm luvulta peräisin olevat asuinrakennukset ja kivinavetta. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä ympyrällä. 2

46 1:40 1:158 1:169 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus keltaisella. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Asemakaavan laatimisen tavoitteena on kaavoittaa alueelle uutta asuinrakentamista omakotitalo-, pientalo- ja rivitalotyyppisille rakennuksille. Suunnittelulla pyritään luomaan alueelle turvallinen ja viihtyisä asuinalue. Alueelle muodostetaan tarkoituksenmukaiset viheralueet ja kulkuyhteydet. Korpiniityntien liittymä Hattulantielle (mt 3051) siirretään kulkemaan turvallisemmasta paikasta peltoaukealta. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan lähiympäristössä sijaitsevien Puolustusvoimien alueiden ja liikenteen mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. Alueen mahdolliset luonnonympäristön arvot turvataan kaavalla ja huomioidaan alueen sijoittuminen Kanungin arvokkaan rakennusryhmän läheisyyteen. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa ja se sai lainvoiman KHO:n päätöksellä (Kuva 3.) Suunnittelualue sijoittuu pääosin maakuntakaavan A-alueelle (asuntovaltainen taajamatoimintojen alue) ja lisäksi MT-alueelle (maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue). Alueelle on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikka (lp). Suunnittelualueen länsiosa on pohjavesialuetta. Suunnittelualue on osoitettu myös maisema-alueeksi (ma); kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeäksi alueeksi. 3