Sisällysluettelo. 82 Luvan antaminen erityisnuorisotyöntekijän toimen täyttämiseen Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 5

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sisällysluettelo Sivu 82 Luvan antaminen erityisnuorisotyöntekijän toimen täyttämiseen 3 83 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 5 84 Kehitysvammaisten asumisyksikkö 7 85 Rantakadun merihuoltamoalueen vuokraaminen Naantalin vierasvenesatama Oy:lle Naantalin kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan päivitetyn version hyväksyminen Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma Sataman yhtiöittämisen arvonmääritysten päivittäminen per

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Aika kello 17:30-19:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Aalto Hannu 1. varapuheenjohtaja Santalahti Samuli 2. varapuheenjohtaja Gustafsson Hanna jäsen Hagsberg Sirpa jäsen Junnila Vilhelm jäsen Kärkkäinen Terhi jäsen Lindström Jan jäsen Linja Anne jäsen Savolainen Arja jäsen Tavio Tero jäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Jalkanen Heini valtuuston 2. vpj. Paju Marja-Terttu henkilökunnan edustaja Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja 84 Mutanen Jouni kaupunginjohtaja Lehtinen Riitta kaupunginsihteeri Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Linja ja Arja Savolainen. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Markku Tuuna puheenjohtaja Riitta Lehtinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 9. maaliskuuta 2015 Anne Linja Arja Savolainen

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Luvan antaminen erityisnuorisotyöntekijän toimen täyttämiseen 141/ /2015 Kaupunginhallitus Vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila: Sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki: Erityisnuorisotyöntekijän toimi ( ) on perustettu Toimi on täy tet ty määräaikaisesti alkaen. Erityisnuorisotyöntekijän tehtäviin kuuluu perusnuorisotyön lisäksi mm. toi mi mi nen ohjaajana joustavan perusopetuksen ryhmässä (2 krt/vko), yökah vi la toi min nan ja jalkautuvan nuorisotyön koordinointi, nuo ri so val tuuston yhteyshenkilönä toimiminen sekä etsivä nuorisotyöntekijän työparina toi mi mi nen. Työn suorittamisen kannalta on tärkeää, että toimi voidaan täyttää tois taisek si. Määräaikaista tehtävää hoitaa vuoden sisällä jo toinen henkilö. Luotta muk sel lis ten välien syntyminen nuorten kanssa, toimivan verkoston luomi nen ja muutoinkin nuorten parissa työskentely vaatii pitkäjänteistä ja suun ni tel mal lis ta työotetta. Esitän, että kaupunginhallitus myöntää luvan täyttää eri tyis nuo ri so työn te kijän toimi toistaiseksi. Talousarviossa toimen täyttäminen toistaiseksi ei aiheu ta lisäkustannuksia. Puollan vapaa-aikatoimen päällikön esitystä täyttää eri tyis nuo ri so työn te kijän vakanssi toistaiseksi. Erityisnuorisotyöntekijä on avainasemassa nuorten pal ve lu jen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Hänen työpanostaan ei voi kor va ta nuoriso-ohjaajien toimesta. Tehtävän määräaikaiseen täyttöön ei myös kään ole perusteita. Vakinainen täyttö ei aiheuta lisäkustannuksia. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus antaa sivistystoimelle luvan eri tyis nuo ri sotyön te ki jän ( ) toimen täyttämiseen. Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Marja-Terttu Paju oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Kaupunginhallitus Toimielinten pöytäkirjat 1 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos 12 Saaristomännyn asemakaavamuutos 13 Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos 14 Ympäristölupapäätös / Lajiteltujen ja puhtaiden massojen hyödyn tä mi nen kiinteistöllä / Jarkko Raivonen 15 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettely tarpeesta E18-tien parantamisesta välillä Naantali -Raisio 16 Lausunto merikaapelin asentamisesta välille Kytömaa - Iso-Tyynes ja Iso-Tyynes - Takakari, Naantali 17 Turun kaupunkiseudun uudet jätehuoltomääräykset 18 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiä / Kalojen kasvattaminen ja verk ko al tai den pitäminen meressä 19 Ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset / ympäristönsuojelu 2 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tutustuminen Lounais-Suomen Työllistäjät ry:n toimintaan 9 Työllistämisen kuntalisän perusteet 10 Naantalin kaupungin osallistuminen 8-Tie ke hit tä mis hank keeseen "On ko aikuinen kotona" 11 Viranhaltijapäätökset 12 Ilmoitusasiat 3 Tekninen lautakunta Kummelin peruskorjauksen hankesuunnitelma 12 Rakennettujen kiinteistöjen hallintasuunnitelma 13 Valtuutettu Tommy Björkskogin ym. valtuustoaloite pien yrit täjien riit tä vis tä ja joustavista toimitiloista 14 Anne Juvalan korvausvaatimus Alppilankadulla tapahtuneesta au ton ren kaan vauriosta 15 Kari Annalan korvausvaatimus veneelle tapahtuneesta vauriosta Ry mät ty län Kirkkolahden laiturissa 16 Luonnonmaan koirapuisto 17 Maksuluettelon muutos, kaapeleiden kaivu 18 Yleisessä käytössä olevien nosturilaitteiden ylläpito 19 Koirien jätöspussiautomaattien hoito 20 Ilmoitusasiat

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Viranhaltijapäätökset 1 Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen 15/2015 Soinisten alueen 3-vaiheen omakotitontin myy minen Ol li ja Aurora Niemiselle (vuokratontin lunastus) 16/2015 Lepakkokartoitus Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osa yleiskaa van muutokseen liittyen Tamminiemi II ( ) alueel la KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tar koit ta maa otto-oikeutta edellä selostetuissa toimielinten pöy tä kir jois sa sekä viranhaltijapäätöksissä ilmeneviin pää töksiin. Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Marja-Terttu Paju oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kehitysvammaisten asumisyksikkö 1193/ /2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Kehitysvammaisten Palvelusäätiön arkkitehti on luonnostellut asemapiirustuksen ja poh japiirustukset Lammasluodon merenrantatontille asemakaavan mukaisena ehdotuksena. Ratkaisuna rakennuksen si joittumiseen kyseiselle tontille säätiö esittää kaksikerroksista rakennusta, jossa olisi huoltotilat ja yh den asumisyksikön tilat alakerrassa ja yläkertaan sijoittuisi kaksi 5 hengen asumisyksikköä. Asemapii rustus ja pohjapiirustusluonnokset ovat liitteinä. LIITE B2, SOTE-LTK Sosiaali- ja terveystoimen vammaispalvelun virkamiehet ovat tutustuneet luonnoksiin ja ovat myös käyneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Maskun yksikössä, joka myös on rakennettu kaksikerroksi seksi. Kahteen kerrokseen rakennettava asumisyksikkö aiheuttaa haasteita: mm. hissi tuo lisäkustan nuksia rakentamis- ja käyttövaiheessa ja lisäksi henki lökunnan yhteiskäyttö eri asumisyksiköissä olisi huomattavasti helpompaa, jos asuminen ja huoltotilat olisivat yhdessä tasossa. Lisäksi monen asukkaan liikkuminen edellyttää es teettömyyttä. Naantalin kehitysvammaisten asumispalvelutarve kasvaa lähivuosina ja nyt kaavailtuun asumisyksik köön olisi ehdolla 21 kehitysvammaista henkilöä. Heistä suurin osa asuu tällä hetkellä omien vanhem piensa kanssa, mutta he käyttävät runsaasti myös omaishoidon tuen vapaapäivinä ja intervallijaksoissa muita asumisyksikköjä mm. Aurinkosäätiön ja muiden palveluntuottajien yksikköjä. Kaksi mahdolli sesti asumisyksikköön muuttavista henkilöistä on laitoshoidossa, kaksi muualla palvelutaloissa ja yksi henkilö asuu itsenäi sesti tuettuna. Lisäksi tulevilla asukkailla on erilaisia määriä työ- ja päivätoimintaa, josta lisäksi aiheutuu matkakuluja, kun etäisyydet mm. Rainan toimintakeskukseen muodostu vat pit kiksi. Oheismateriaalina on kuvaus asumisyksiköstä kiinnostuneiden henkilöiden tämän hetkinen pal velujen käyttö. Monien osalta palvelutarve kasvaa edelleen ja asumis ratkaisuja tullaan lähivuosina te kemään.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Oheismateriaali: Asumisyksikköön muuttavien palvelut ja kustannukset Lammasluodon tontin muoto ja rakennusmääräykset ovat sellaiset, että tarvittava asumis yksikkö on ol lut pakko suunnitella kaksikerroksiseksi. Asukkaiden liikkumisen ja hoitojärjestelyjen kannalta olisi kuitenkin perusteltua, että py rittäisiin löytä mään sellainen tontti, johon on mahdollista toteuttaa asuminen samassa ta sossa. Lisäksi tontin sijain nista johtuva korkea hinta tulisi lisäämään vuokrakustannuksia tuntuvasti. Maankäyttöosaston kanssa käydyissä neuvotteluissa on ollut esillä myös ns. Naksolan tontti, jonka ko ko mahdollistaisi tarkoituksenmukaisen asumisyksikön ja joka sijaitsisi kehitysvammaisten henkilöi den päivittäisten toimintojen kannalta erinomaisella paikalla. Myös läheinen oppilaitos voisi hyödyntää asumisyksikköä opiskelijoiden harjoittelupaik kana ja toisaalta monimuotoinen yhteistyö oppilaitoksen kanssa voisi olla myös kaikkien elämää rikastuttavaa. Naantalin kaupungin tulisi tarjota tälle asumisyksikölle myös muita tonttivaihtoehtoja kuin nyt puhee na olevan Lammasluodon tontin. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että selvitetään vielä muita tonttivaihtoehtoja kuten ns. Nakso lan tontti Oheismateriaali: Sijaintikartta ja asemakaavamuutos PERUSTURVAJOHTAJAN EHDOTUS Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 näkee tarpeellisena, että Kehitys vammaisten Pal velusäätiön kanssa jatke taan asu mis palve luyk sikön suunnittelua ja 2 esittää kaupunginhallitukselle, että se pyytäisi maankäyttö osastoa selvit tämään myös muita tonttivaihtoehtoja asumisyksikön saami seksi Naantaliin.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Oheismateriaali: Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjan liitteineen ja oheismateriaaleineen Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokoukses saan an ta nut ARA:lle kaupungin lausunnon Kehitysvam mais ten Palvelu sää tiön pal veluasumishankkeesta. Lausunnossa to de taan, että tila laitos on esit tä nyt sijain ti vaih to ehdoksi Väinölän kaupungin osassa Lukka rinkadulla si jaitse vaa tont tia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyssä ei ole arvioitu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hankkeen taloudellisia vaikutuksia Naantalin kaupungille. Taloudelliset asiat tulee käsitellä lautakunnassa ja esittää ne kaupunginhallitukselle. Maankäyttöosasto on jo usean vuoden ajan selvittänyt asumisyksikön sijoitusmahdollisuuksia, mutta konkreettista ehdotusta ei ole löytynyt. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjassa mainittua ns. Naksolan tonttia ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa asumisyksikön käyttöön. Tontin ko ko ja raken nusoikeus mahdollistavat tulevaisuudessa merkittävääkin ra ken tamista joko kaupungin kaupungin palvelutuotantoon tai liittyen matkai lu palvelujen ke hittämiseen. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle luvan jatkaa asumispalveluyksikön suunnittelua Ke hi tys vammais ten Pal ve lu sää tiön kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tu lee elokuun 2014 lop puun men nessä esittää selkeät talou delliset las kelmat hank keen vaiku tuksista vuositasolla ja ta lous suunni telma kaudella.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että maankäyttöosasto omalta osaltaan selvittää myös muita tonttivaihtoehtoja asumisyksikön saamiseksi Naantaliin. KAUPUNGINHALLITUS: Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Uuden asumisyksikön suunnitellussa on lähdetty siitä, että kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarve tulee lisääntymään ja asumista omassa kunnassa tulisi lisätä. Myöskin valtakunnalliset suunnitelmat edellyttävät laitosmaisen asumisen lakkauttamista 2010-luvulla. Naan talin sosiaali- ja terveys pal ve lu jen ta lous ar vios sa on joka tapauksessa tar vetta varata vuosittain kas va via mää rä raho ja kehi tys vammaisten palvelujen järjestämiseksi. Tärkeää on myös voi da siir tää nyt muualla asuvia henkilöitä omaan kuntaan. Ikään tyvät van hem mat ei vät enää kykene täysipainoiseen hoitotyöhön. Nyt suunnitteilla olevan asumisyksikön perustamiskustannuksista vastaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Näihin kustannuksiin vaikuttaa palveluun sopiva tontti se kä kiinteistön rakentamiskustannukset. ARA on päätökses sään myöntänyt Palvelusäätiölle sekä avustusta että korkotukilainaa 15 kehitysvammaisen henkilön asunnon rakentamiseen. Asumisyksikön valmistuminen etenisi seuraavasti: Palvelusäätiö vuokraa Naan talin kaupungilta palveluun sopivan tontin ja aloittaa rakentamisen suunnittelun syksyn 2014 ja talven aikana ja rakentamisen touko-kesäkuussa Kun ra ken nus on val mis, vuok raa Ke hi tys vam mais ten Pal ve lu sää tiö ko ko kiin teistön Naan talin kau pun gille (so si aa li- ja ter veys viras tol le). Vuokra si sältää pää oma osuuden ja yllä pito kus tan nuk set. Ra kennukseen tu lee 15 pal ve lu asun toa yh tei si ne ti loi neen ja hoi toon tarvit tavi ne huol toti loi neen. Kau pungin edun mukaista on, että ra kenta mis kus tan nuk set voi daan pitää mah dolli sim man alhaisina. Siihen vaikutetaan parhaiten huolellisella suunnittelulla. Myös tontin sopivalla sijainnilla voidaan vaikuttaa kuljetuskustannuksiin. Kau pun ki vuok raa asun not (joi hin on jy vi tet ty yh tei siä ti lo ja) huo neen vuokra lain mu kaises ti asuk kaille. Vuok ra mää ri tel lään KE LA:n hy väk sy mien enimmäisasumiskustannusten/kk vuokratasojen mu kai sesti. Asuk kaat saa-

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vat KE LA:n asu mistu kea ja mak sa vat it se vuok ransa ja sähkömaksut. Lisäksi asuk kaat mak sa vat ruo ka kus tan nuk set se kä erik seen määriteltävää ylläpito kor vausta tai yhteis han kinta maksua. Hoidon järjestämisestä sovitaan Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. Läh tö kohta on, et tä Pal ve lu sää tiö palkkaa henkilökun nan ja tuot taa pal velun. Kaupunki mak saa so vi tun mi toituksen mukaisen henki lö kun ta mää rän mu kaisen hoito vuo ro kau si mak sun asiakkaistaan. Kun kin asiak kaan hoi tomak su määräytyy hä nen hoi detta vuutensa mukaisesti. Ar vioiden mu kaan hoito maksu tulisi ole maan keski määrin n euroa/vrk. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kesäkuun kokouksessa oli käytettävissä uuteen asumisyksikköön mahdollisesti muuttavien asukkaiden tämän hetkinen palvelu sekä siitä aiheutuvat kustannukset. Näistä 10 hoidon ja tuen tarpeen kalleimman asiakkaan hoito ja huolenpito maksaa kau pun gil le keskimää rin n eu roa/kk/hlö eli 15 asukkaan hoito maksaisi n /kk. Lisänä tu lee mah dol li set muut tu ki pal ve lut. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestää tulevaan asumisyksikköön mahdollisesti siirtyville kehitysvammaisille ja heidän omaisilleen ns. Elämäntilanteen kuvausten ja tulevaisuuden suunnittelun aloitustapaamisen. Tässä yhteydessä on tarkoitus käynnistää uuteen asumisyksikköön siir ty vien osalta asiakkaiden palvelutarveselvitys, jonka jälkeen on tar kem mat tiedot käytössä tulevista kustannuksista. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on vastaavan kokoinen yksik kö mm. Maskussa ja Kankaanpäähän rakenteilla. Tällä hetkellä on käytettävissä siel tä saa ta vat las kel mat kustannuksista. Esityslistan liitteenä on Kehitysvam mais ten palve lu sää tiön laati mat ar violaskelmat Naantalin asumispalveluyk sikön vuokras ta ja hoi dosta aiheu tuvista kustannuksista sekä vuokrasopi musmalli. Lisäksi arvio asumisyksikön vaikutuksista Naantalin soten kustannuksiin. LIITE B4, SOTE-LTK Laskelmien mukaan Naantalin soten nettomaksuksi tulisi kiinteistökuluineen noin /kk, josta hoidon ja huolenpidon osuus olisi /kk. Uuteen asumisyksikköön mahdollisesti muuttavien asukkaiden nykyiset palvelut ja asumismuoto kustannuksineen on esitetty aiemmin.

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uusi yksikkö käynnistyisi aikaisintaan ja näin ollen yksikön taloudelliset vaikutukset kohdistuvat taloussuunnitelmakauden loppuvuosiin. Lähtökohtana yksikön käyttöönotossa tulisi olla kustannusneutraalius. Toisin sanoen vastaavat kustannukset säästyvät talousarviosta tai säästyisivät, jos palvelu jouduttaisiin hankkimaan Naantalin ulkopuolelta. Uuteen asumisyksikköön asukkaita valittaessa on tärkeää, että asumisyksikköön valikoituu sinne parhaiten sopiva asukkaat. Tässä yhteydessä erityisesti tulisi ottaa huomioon asukkaiden muu palvelun tarve ja nykyisten palvelujen kustannukset. Tavoitteena on, että uuden asumisyksikön käyttöönotto ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Asumisyksikön sijaitessa Naantalissa on mahdollista saada merkittäviä säästöjä esim. kuljetuksissa, päivä- ja työtoiminnassa sekä intervallihoidossa. Kehitysvammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen on tärkeää voida asua omassa kotikaupungissaan. Yhteistyötä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa puoltaa myös se, että Palvelusäätiöllä on mahdollisuus ostaa vapaasta asuntokan nasta asuntoja yk sittäisille kehitysvammaisille henkilöille, joiden tarvitsema tuki voidaan jär jestää em. ympärivuorokautisesta asumisyksiöstä käsin. Tällä voidaan vai kuttaa tule vaisuudessa palvelurakenteen keventämi seen ja tukea omassa ko dissa asu via kehitysvammaisia henkilöitä. Asunnon hankinta ei aiheuta kus tan nuksia kaupungille. Kehitysvammaisten Palvelu säätiö on os tanut jo ai em min Naantalista muutamia em. asuntoja, joihin asukkaiden tar vitseman tuen jär jestää KVPS Tukena Oy:n Maskun asumis palveluyksikkö. PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupungin hallituksen käyttöön oheiset kustannusarviot kehitysvammais ten palveluasumisyksikön ta loudellisista vaikutuksista vuosi tasolla sekä taloussuunnittelukaudella. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Kehitysvammaisten asumisyksikön kustannusarviot sekä vuokrasopimusmalli oheiste taan. LIITTEET B3 - B4, KH

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Kaupunginjohtaja on pyytänyt maankäyttöosastoa mahdolli sim man pi kaises ti selvittämään tonttivaihtoehtoja asumisyksikön saamisek si Naantaliin. Tonttivaihtoehtoja esitellään kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi. Merkittiin, että perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen esitteli asiaa kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelussa ja toteutuksessa on edetty si ten, että Naantalin kaupunki ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ovat sopi neet maakaupasta Suovuoren päiväkodin tontilla. Kaupunginvaltuusto on hy väk sy nyt kauppaa koskevan esisopimusluonnoksen ARA:sta on saatu myön tei nen kanta kaupungin toivomalle rakennuksen poh ja rat kai sul le. Näin ol len suunnittelua voidaan jatkaa alla olevan oh jelman mukaisesti. Kehitysvammaisen Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Markku Virkamäen mu kaan rakentamisen osalta eteneminen on seuraava: 1 Huonetilaohjelman ja pohjapiirustuksen hyväksyminen. Nämä asiakirjat vaikuttavat paitsi rakentamisen kustannuksiin niin myös palvelutoimintaan, sen laatuun ja kustannuksiin. 2 Kun Naantalin kaupunki on hyväksynyt huonetilaohjelman ja pohjapiirustuksen, alkaa erikoissuunnittelu, joka valmistunee maaliskuun aikana ja on siten valmis lähtemään maaliskuussa urakkalaskentaan.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Arkkitehti hakee viimeistään erikoissuunnittelun päättyessä rakennuslupaa Naantalin kaupungilta. 4 Naantalin kaupunki ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö tekevät esi so pi muk sen tontin kaupasta. 5 Säätiö ja Naantalin kaupunki solmivat asumispalveluyksikön raken ta mi seen ja tulevaan ylläpitoon liittyvien arvonlisäverojen vähen tä mi sen Naantalin kaupungin hyväksi mahdollistavan alv-sopi muk sen. Lähetämme teille sopimusluonnoksen vielä tällä viikol la ja siihen liittyvän viimeisimmän kohteemme eli Kan kaanpään asumispalveluyksikön vastaavan kustannuslaskelman. Koko nai suu des saan tämän alv-hyödyn arvo on eu roa rakentamisen osalta. Palveluiden osalta: 6 Kaupunki tekee asukasvalinnat kartoituksen pohjalta (21 ke hi tysvam mai sen elämäntilanne on kartoitettu ja asumisratkaisua on suun ni tel tu). 7 Kaupunki järjestää palveluiden kilpailuttamisen huhtikuun loppuun mennessä. Muuttovalmennus: 8 Muuttovalmennus alkaa asukkaille ja heidän läheisilleen oman eril li sen aikataulun pohjalta viimeistään siinä vaiheessa, kun raken ta mi nen alkaa. Oheismateriaali: Rakennuksen asemapiirustus, pohjapiirustus, vuokrasopimusluonnos se kä vuokra- ja pääomavuokralaskelmat Palvelutuotannon kilpailutus toteutetaan kevään aikana. Sosiaali- ja ter veyslau ta kun ta päättää palveluntuottajan kokouksessaan, kun kil pai lu tus asia kirjat ovat palautuneet. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen hankkeen ny ky ti lanteen ja valtuuttaa viranhaltijat jatkamaan valmistelua.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen ja Ke hi tysvam mais ten Palvelusäätiön toi min nan joh ta ja Markku Vir kamä ki esittelivät hanketta kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Rantakadun merihuoltamoalueen vuokraaminen Naantalin vierasvenesatama Oy:lle 110/ /2014 Kaupunginhallitus Esittelijä poisti tämän asian esityslistalta.

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Naantalin kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan päivitetyn version hyväksyminen 147/ /2015 Kaupunginhallitus Tekninen johtajaa Kimmo Suonpää: Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan Nyt yleiseen osaan on tehty tarvittavat päivitykset. Naantalin valmiussuunnitelman yleinen osa Kunnan toimintavarmuus kriisitilanteissa varmistetaan hyvällä valmiussuun nit te lul la. Vaikka valtion aluehallintovirastojen ja alue pe las tuk sen tehtävänä on tukea kuntien valmiussuunnittelua sekä edistää pai kal lis hal linnon turvallisuussuunnittelua, on säädöspohjaa tarkempi, nykyajan vaa timuk set täyttävä kuntien valmiussuunnittelun ohjeistus vielä tällä het kel lä puuttunut. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa keskeisimmät uhkamallit (poliittisen, ta lou del li sen ja sotilaallisen painostuksen ja sotilaallisen voiman käytön lisäk si) ovat: Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ympäristöuhkat Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Kaupungin valmiussuunnittelulla pyritään varautumaan näihin uhkakuviin. Suun nit te lus sa ohjeistetaan, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan: joh detaan organisaatioita, muodostetaan toimintaryhmiä, tehdään yhteistyötä mui den viranomaisten ja toimijoiden kanssa, käytetään materiaaliresursseja, ka lus toa, tiloja, jne. Kaupungin päivitetyssä valmiussuunnittelussa eri toimi alo jen ja tahojen suunnittelun lähtökohtana sekä kaupunkikokonaisuuden joh ta mi sen käsikirjana toimii "Naantalin kaupungin valmiussuunnitelman ylei nen osa". Sitä täydentävät kuluvan vuoden aikana ajan tasalle saatettavat eri toimialojen (keskushallinto, sosiaali- ja terveysvirasto, sivistysvirasto, ym pä ris tö vi ras to, satama sekä energialaitos) valmiussuunnitelmat sekä eri lai tok sil le (kuten koulut, päiväkodit, vanhainkodit) jo laaditut turvallisuusja pelastussuunnitelmat. Tätä kaupungin valmiussuunnittelun kokonaisuutta

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus täy den tä vät eri yhteistyötahojen valmiussuunnitelmat sekä "arkielämän" turval li suut ta ylläpitämään laadittu Naantalin kaupungin tur val li suus suun ni telma. Kuntien kriisijohtamisorganisaation rungon muodostavat normaalit toimieli met ja viranhaltijat. Tämän lisäksi kriisijohtamisen tueksi voidaan kun nas sa erityisesti vakavissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa organisoida johta mis ti la ja tilannekeskus tilanteen seurantaa, tilannetietojen välittämistä ja tilan ne ku van muodostamista varten sekä tehostaa viestinnän järjestelyjä. Suo jau tu mis ta edellyttävien vakavimpien poikkeusolojen aikaista joh ta mistoi min taa varten on erillinen suojatilaan sijoitettu ja varusteltu johtokeskus. Suunnitelmassa on lähdetty siitä, että johtamista tukevat järjestelyt ja toimin ta mal lit olisivat perusrakenteiltaan mahdollisimman samankaltaisia niin pie nem mis sä normaaliolojen erityis- ja häiriötilanteissa kuin poik keusoloissa kin. Toimintamallit ja johtamisen tukena käytettävät tiedonvälitys- ja hallintajärjestelmät on suunniteltu ja suunnitellaan niin, että ne ovat otet tavis sa käyttöön suhteellisen helposti myös äkillisissä tilanteissa, ja että ne oli si vat riittävän toimintavarmoja ja mitoitukseltaan riittäviä myös pit kä kestoi sem mis sa vakavissa häiriö- ja poikkeusolojen tilanteissa. Kaupungin valmiussuunnitelmia ja toimintakykyä testataan tänä vuon na Varautuminen häiriöihin edellyttää myös valmiusorganisaation säännöllistä har joit te lua, toimintakyvyn testaamista ja valmiussuunnitelmien ajan tasalla pi tä mis tä. Aluehallintovirastot harjaannuttavat kuntaorganisaatioita jär jes tämäl lä kunnille valmiusharjoituksia erikseen annettavien tilannekuvausten poh jal ta. Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjestää syksyllä 2015 yhteistyössä Var si nais-suo men pelastuslaitoksen ja Pelastusopiston kanssa Var sinais-suo men kunnille kuluvana vuonna valmiusharjoituksen. VASU 15 -val mius har joi tuk sen tavoitteena on tukea kuntien valmiutta erilaisten häiriö ti lan tei den ja poikkeusolojen varalle. Harjoituksen aikana painotetaan tilan ne tie to jen käsittelyä sekä tilannekuvan laatimista ja välittämistä. Valmiusasiakirjojen julkisuus Yhtenäisen käytännön puuttuessa Lounais-Suomen aluehallintovirasto suosit taa kuntia arvioimaan, aiheutuuko valmiussuunnitelman julkisuudesta jul ki suus lain 24 8 kohdassa mainittua vahinkoa, haittaa tai vaara tur val lisuu del le, väestönsuojelulle, poikkeusoloihin varautumiselle tai on net to muuden selvittämiselle. Tämän perusteella kuntien on päätettävä val mius suunni tel man tai sen osien julkisuudesta. Koska Naantalin valmiussuunnitelman

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus ylei sen osan liitteet ovat luonteeltaan operatiivisia sisältäen hen ki lö luet teloi ta, yleisen osan muodostuessa periaatteellisemmasta aineistosta (jota on luet ta vis sa julkisista valtionhallinnon asiakirjoista), ei salassa pidettävä velvoi te täyty. Toisaalta on myös eduksi, jos kaupungin varautumisen pe riaatteis ta ollaan yleisemminkin tietoisia. Kuitenkin valmiussuunnitelman yleisen osan liitteet sekä toimialakohtaiset suun ni tel mat kokonaisuutenaan luokitellaan salaisiksi, eivätkä ne näin ollen ole yleisesti nähtävillä. Kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan sekä toimialakohtaiset suunni tel mat vahvistaa kaupunginhallitus. Naantalin kaupungin valmiussuunnitelman yleisen osan päivitetty versio oheis te taan. LIITE A1, KH KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Naantalin kaupungin valmius suun ni tel man yleisen osan päivitetyn version ja samalla vel voit taa eri virastot päivittämään toimialojensa omat valmius suun ni tel mat tämän yleisen osan lähtökohdista sellaisiksi toi men pi teik si, joilla hallinnonalan vastuulla oleva toiminta py ri tään pitämään yllä ja sopeuttamaan mahdolliseen krii si tilan tee seen. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 415/ /2014 Kaupunginhallitus Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja lii ken teen (MAL) aiesopimus allekirjoitettiin vuonna Siinä on sovittu kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian to teut ta mi sesta. Turun kaupunkiseudun kunnat, Varsinais-Suomen liitto ja ELY-keskus ovat val mis tel leet yhteisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman. Ohjelman ta voitteet pohjautuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:een, jonka kunnat ovat laatineet yhteistyössä ja hyväksyneet kukin erikseen. Naantalin kau pun gin val tuus to hyväksyi sen ( 23). Turun kaupunkiseudun ra ken ne mal lin väestötavoite on noin asu kasta lisää vuoteen 2035 men nes sä, tästä 80 % ydinkaupunkialueelle. Naan talis sa Manner-Naantali pää osin ja osa Luonnonmaasta on ydin kau pun kialuet ta. Asuntotuotantona väes tö ta voit teen toteutuminen merkitsee uut ta asuntoa kaupunkiseudun ra ken ne mal li alu eel le. Jouk ko lii kenteen ke hit tä mis toi men pi tei den on tarkoitus tukea maan käy tön kehittämistä ja päin vas toin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistä mään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä sekä te hosta maan maa- ja asuntopoliittisia toimenpiteitä rakennemallia tukevalla taval la. Asunto- ja maapoliittista ohjelmaa tullaan noudattamaan kunnissa oh jeel lise na. Naantalin kaupunginhallituksen lausunto asunto- ja maapoliittisen ohjel man luon nok ses ta Naantalin kaupunginhallitus antoi asunto- ja maapoliittisen ohjelman luonnok ses ta lausuntonsa Lausunnossa todettiin seuraavaa: Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman suo si tuk set nou dat ta vat pitkälti Naantalissa sovellettuja käytän tö jä. Joitakin eroja on, ku ten: Maankäyttösopimusten korvauk sen vähimmäismääräksi suositellaan 50 %, kun Naan ta-

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus lis sa on käytetty 40 %. Maankäyttösopimuksia esitetään teh täväk si myös poikkeuslupatapauksissa, mitä Naantalissa ei toistai sek si ole teh ty. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittista ohjelmaa nou da te taan kui ten kin vain ohjeellisena. Naantali voi tarkistaa käy tän tö jään kau pun ki seu dun muiden kuntien mukaiseksi. Naantali katsoo, että kaupunkiseudun kuntien maapolitiikan yh te näi sel lä to teut ta mi sel la voidaan edistää Turun seudun raken tu mis ta ja kilpailukykyä mui hin kaupunkiseutuihin ver rattu na. Erityisesti Turun ympäristökuntien tulee omalta osaltaan vasta ta kil pai lu ky kyi sel lä asemakaavoituksella ja asun to tuo tannol la rakennemallissa ase tet tu jen väestötavoitteiden to teu tumi seen. Haja- ja lieverakentamisen periaatteita laadittaessa tulee huomioi da saa ris ton erityispiirteet. Kuntien lausuntojen johdosta asunto- ja maapoliittisen ohjelman luon nokseen tehtiin seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): Luku Rakentamisen ohjaus, s : Vyöhykerajauksen ulkopuolelle jäävillä alueilla so velle taan oh jel mas sa esitettyjä haja-asutusalueen ra ken tami sen pe ri aat tei ta. Kau pun ki seu dun lievealueelle ra kenta mi ses sa so vel le taan pääsääntöisesti suun nit te lu tar vehar kin taa. Lisätty: Kuva 9. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mu kai set taa ja ma-alu eet ja lievealue Turun kaupunkiseudulla. Luku Haja-asutusalueelle rakentaminen, s : Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi oh jel moidun alu een sekä erikseen määritellyn suun nit te lu tar vealu een ul ko puo lel la ra ken nus lu pa voidaan myöntää maa käyt tö- ja ra ken nus lain määrittelemillä edel ly tyk sillä. Kaupunkiseudun lie ve alu eel le rakentamisessa so velle taan pää sään töi ses ti suun nit te lu tar ve har kin taa. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma on esityslistan liit tee nä (KH ).

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman keskeisiä ta voit tei ta Maapoliittisia tavoitteita Kuntien tavoitteena on ylläpitää raakamaavarantoa aluksi vähintään 3 vuoden tarvetta vastaavasti ja tulevaisuudessa nostaa varanto vastaamaan 5 vuo den tarpeita. Asemakaavareserviä ylläpidetään 3 vuoden tarpeeseen ja yleis kaa va va ran toa vähintään 10 vuoden päähän. Aktiivista maanhankintaa harjoitetaan keskeisiltä rakennemallin mukaisilta kas vu alueil ta ennen asemakaavoitusta. Rakennemallissa esitetty vaiheistus ote taan huomioon maanhankinnoissa. Raakamaan hinnoittelun periaatteet py ri tään jatkossa yhdenmukaistamaan. Tätä varten jatkossa toteutetaan seuran taa esittämällä kuntien raakamaan hankinnat hintoineen kartalla. Maankäyt tö so pi muk sia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raa ka maanhan kin ta-alueil la. Maankäyttösopimus tehdään, jos asemakaavassa osoitetaan yksittäiselle maan omis ta jal le vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta. Maan käyt tö sopi muk sin maanomistajalta peritään kaava-alueen rakentamista palvelevan yh dys kun ta ra ken ta mi sen kustannukset 100-prosenttisesti. So pi mus kor vauksen vähimmäismäärä on 50 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukai sen tontin arvonnoususta. Jos maanomistajia on useampia, kustannukset jae taan saatavan hyödyn suhteessa. Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto sekä -ehdot ratkaistaan itse näi ses ti kunnissa. Tavoitteena on pitää tonttien markkinahintataso kohtuul li se na. Jatkossa tonttien hinnoittelua seurataan vuosittain esittämällä kun tien tonttikaupat hintoineen kartalla. Asemakaavojen toteutumisen edistämiseksi rakentamattomille asuin ton teille määrätään korotettu kiinteistövero. Kuntien tulee myös tapauskohtaisesti har ki ta rakentamiskehotuksen antamista ja tontin lunastamista ra ken ta miskäyt töön. Asemakaavoitetun alueen reunavyöhykkeen rakentamista ohjataan maankäyt tö- ja rakennuslain mukaisin keinoin. Asemakaavoitettaviksi oh jel moidut alueet ovat suunnittelutarvealueita. Niiden maankäyttöä ja rakentamista oh ja taan pääasiassa asemakaavalla. Asemakaavoitettavilla alueilla voidaan so vel taa myös suunnittelutarveharkintamenettelyä. Tällöin suun nit te lu tar vehar kin nas sa on suhtauduttava erityisen kriittisesti siihen, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueilla rakennuslupa voidaan myön tää maakäyttö- ja rakennuslain määrittelemillä edellytyksillä. Ranta-alueil la toimitaan voimassa olevan kaavan mukaisesti. Loma-asuntojen käyt tö tar koi tus ta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epä tar koi tuk sen mu kais ta hajaantumista. Väestökasvutavoite Asuntotuotannossa varaudutaan rakennemallin tavoitteen mukaisesti asuk kaan kasvuun ja asunnon lisäykseen vuoteen 2035 mennes sä. Seu dun kasvu pyritään kohdentamaan aiempaa voimakkaammin ydin kau pun ki alu eel le. Ydinkaupunkialueen ulkopuolella kasvu koh dis tetaan pää asias sa rakennemallissa määriteltyihin taajamiin. Asuntotuotantotavoitteita Kaupunkiseudun asuntotarjontaa monipuolistetaan siten, että erilaisten hallin ta muo to jen ja talotyyppien tarjonta on riittävää eri puolilla kau pun ki seutua. Monipuolisuus huomioidaan sekä uusilla asuinalueilla että vanhoja asuin aluei ta täydennettäessä. Seudullisena tavoitteena hallintamuotojen osal ta on, että vuoteen 2025 mennessä uusista asunnoista 65 % on va paa rahoit tei sia omistusasuntoja, 14 % arava- ja korkotukivuokra-asuntoja, 19 % mui ta vuokra-asuntoja ja 2 % asumisoikeusasuntoja. Talotyyppien osalta tavoitteena on kasvattaa erityisesti kerrostalotuotannon mää rää ydinkaupunkialueella rakennemallin tavoitteiden toteuttamisen mah dol lis ta mi sek si. Seudun uusista asunnoista 57 % on kerrostaloasuntoja, 19 % rivi- tai ketjutaloasuntoja sekä 23 % omakotiasuntoja. Erityisryhmien asumisen tulee olla koko seudun kuntien vastuulla. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hy väksyy Turun kau pun ki seu dun asunto- ja maapoliittisen oh jelman oheisen liit teen mukaisena ohjeellisena nouda tet ta vak si laadittaessa yk si tyis koh tai sem pia maa- ja asun topo liit ti sia ohjelmia. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uu delleen valmisteltavaksi.

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Kaupunginhallitus Sataman yhtiöittämisen arvonmääritysten päivittäminen per / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginlakimies Turo Järvinen : Kaupunginvaltuusto on päättänyt sataman yhtiöittämisestä. Asian esittelyssä on todettu, että liiketoimintaluovutuksen lopullinen käypä ar vo varmistuu vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin ti lin päätös tie dot sataman osalta ovat valmistumassa maaliskuun alkupuolella. Arvonmäärityksen suorittanut KPMG Oy on antanut tarjouksen lii ke toi minta luo vu tuk sen käyvän arvon päivittämisestä per Tarjouksen mu kaan päivittämisen edellyttämä työmäärä on 8 työpäivää ja kiinteä tarjous hin ta euroa (alv. 0 %). Käyvän arvon määrittäminen per on välttämätöntä myös Naanta lin Satama Oy:n avaavan taseen laatimiseksi. Arvonmäärityksen päi vi tyksel le ei ole erikseen varattu määrärahaa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy KPMG Oy:n tarjouksen ar vonmää ri tyk sen päivittämisestä tarjouksen mukaisesti korkeintaan hin taan euroa (alv 0 %). Kustannukset maksetaan kaupun gin hal li tuk sen asiantuntijapalveluista. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ MUUTOKSENHAKUOHJE Toimielin Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmis telua tai täytäntöönpanoa: 83-84, 87. Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisu vaatimus, seuraa viin päätöksiin ei saa hakea muu tosta valittamalla: 82, 86, 88. Oikaisuvaatimusohjeet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kir jallisen oikai suvaatimuksen: 82, 86, 88. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään: Naantalin kaupunki, kaupunginhallitus Postiosoite: PL 43, Naantali Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 2, Naantali Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, vel vollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikut taa (asianosainen) tai kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsen katsotaan saaneen päätöksestä tie don, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle kirjeellä.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta muutoksenhakuaikaan. Jos muutoksenha kuajan viimei nen päivä on pyhä päivä, itse näisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arki lauantai, oikaisuvaatimuk sen saa teh dä ensim mäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua sekä millaista oikaisua haetaan ja millä perustein. Oikaisuvaatimus on sen tekijän allekirjoitettava.