JIK -yhteistoiminta-alueen käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JIK -yhteistoiminta-alueen käsikirja"

Transkriptio

1 JIK -yhteistoiminta-alueen käsikirja Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan terveyden- ja sairaanhoidon, vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja tilaaminen yhteistoimintaalueella 2010 Audiator Kehittämispalvelut Erityisasiantuntija Aija Tuimala 1

2 Sisällysluettelo 0. Käsikirjan taustaa JIK yhteistoiminta-alue Yhteistoiminnan roolit Omistajakunnat Järjestämisvastuu ja toiminnan rahoitus Kuntien ohjausvälineet Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävät Sopimusohjaustiimin valmistelutehtävät JIK kuntayhtymä tuottajana Johtamisjärjestelmän keskeisen sisällön määrittely Palvelusopimus Toiminnan ja talouden seurantamenetelmät...20 Liite 1, Avoimia strategisia kysymyksiä Liite 2, Keskustelupohjaa sosiaalipalveluiden työnjaosta 2

3 0. Käsikirjan taustaa Tämä yhteistoiminta-alueen käsikirja keskittyy yhteistoimintakokonaisuuden ja erityisesti tilaajan roolin kirkastamiseen sekä yhteisten hallinnollisten prosessien kuvaamiseen JIK yhteistoiminta-alueen toisen toimintavuoden alussa. Tavoitteena ei ole luoda pysyvää rakennetta, vaan auttaa järjestelmää kehittymään edelleen kuvaamalla alkuvaiheen tilanne ja kehittämistarpeet. Käsikirjaan on kerätty jo päätetyistä asiakirjoista toiminnan olennaisimmat määrittelyt sekä tilaajan että tuottajan vastuista, tavoitteista ja toiminnasta. Seuraavissa kappaleissa asioita täsmennetään toimijoiden yhteisesti sovituiksi käytännöiksi ja kirjataan kehittämistarpeet. 1. JIK yhteistoiminta-alue Suomi sai helmikuussa 2007 lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jossa määriteltiin valtakunnallisen PARAS-hankkeen velvoitteet kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä rakenteisiin tulevina vuosina. Uudistusta lähdettiin toteuttamaan seuraavin periaattein (4 ): Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Tarkemmin määriteltiin lisäksi (5 ), että: Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan 3 ja 4 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kuntalakia päivitettiin ja laki määrittelee tarkemmin kuntien yhteisten tehtävien hoitamista(76 ) erityisesti uusien yhteistoiminnan rakenteiden osalta. Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ohjaa erityisesti kuntalain pykälät 87 a-87 m, joissa säädetään mm. liikelaitoskuntayhtymän talousarviosta, tilinpäätöksestä, pääomista ja johdosta. 3

4 JIK liikelaitoskuntayhtymä perustettiin , jotta sen alueen kunnat noudattavat edellä mainittuja lakeja. Omistajakunnat ovat Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka ja yhteistoimintaalueen väestöpohja on noin asukasta. Varsinainen toiminta on alkanut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, vanhustenhuollon palvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on siirretty JIK yhteistoimintaalueen tilaajalautakunnalle, joka on osa Jalasjärven kunnan hallintoa. JIK yhteistoiminta-alue kuvana Jalasjärvi Tekninen toimi Talous ja hallinto sosiaalitoimi Sivistystoimi, päivähoito Tilaaja -lautakunta Palvelusopimus JIK kuntayhtymä Yhtymäkokous johtokunta terveyden- ja sairaanhoitopalvelut vanhustenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuollon palvelut Kurikka Ilmajoki Talous ja hallinto Talous ja hallinto Tekninen toimi Sivistys -toimi Sosiaalitoimi, päivähoito Tekninen toimi Sivistystoimi, päivähoito Sosiaalitoimi, Kuva 1. JIK yhteistoiminta-alue kuvana. Yhteistoiminta-alue toimii Jalasjärven kunnan alaisen kuntien yhteisen tilaajalautakunnan ohjauksessa. Lautakunnan ohjausväline on palvelusopimus, jossa omistajakuntien yhteisen tahdon mukaisesta määritellään tilattavat palvelut, tuotantoa ohjaavat tavoitteet ja rajoitukset sekä sopimuksen seuranta. Perussopimuksen mukaisesti JIK ky tuottaa alueensa kunnille kuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tuottaja JIK ky vastaa palvelusopimuksen mukaisesta palvelutuotannosta ja operatiivisesta päätöksenteosta. Kunnat päättävät tilaajalautakunnan esityksen pohjalta JIK ky:ltä ostettavista palveluista vuosittain. JIK kuntayhtymän toimintaa ohjaavat asiakirjat ja päätökset ovat kattavat. Palvelutuotanto on järjestetty liikelaitoskuntayhtymään, omaan oikeustoimikelpoiseen yksikköön, jolla on vastuu asukkaan palveluiden tuotannosta sekä oman henkilökuntansa työnantajavelvollisuuksista. 4

5 Tilaajatoimintaa ohjaavat asiakirjat ovat tällä hetkellä perussopimus ja lautakunnan johtosääntö, mutta selkeä tarve omistajakuntien ohjaukseen ja kuntien yhteiseen tahdonmuodostuksen jäntevöittämiseen on olemassa. Lista käsikirjan valmistelun aikana esille nousseista avoimista strategisista asioista liitteessä 1. JIK yhteistoiminta-alueen toimintaa ohjaavat asiakirjat JIK tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimus Tilaajan/ omistajan strategia? Yhteistoimintaalueen käsikirja Tilaajalautakunnan johtosääntö PALVELU- SOPIMUS JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perussopimus JIK strategia (valmis kesä 2010) JIK toiminnan ja talouden tavoitteet JIK hallintosääntö Kuva 2. JIK yhteistoimintaa ohjaavat asiakirjat on kuvattu yllä siten, että siniset linjaavat tilaajatoimintaa ja vihreät tuotantoa. Punaiset ei ole vielä valmiina. Palvelusopimus sitoo sekä tilaajaa että tuottajaa. Vuosittaisen palvelusopimuksen lisäksi tulee JIK yhteistoiminta-alueella määritellä strategia, jossa omistajat kertovat tahtonsa palveluiden kehittämisen suunnasta ja linjauksista. Sen pohjalta luodaan taloussuunnitelmakaudelle tarkempia strategian mukaisia tavoitteita tilaajatoiminnalle. Strategiatyön tavoitteena on, että JIK tai tilaajalautakunta eivät joudu ratkaisemaan asioita niinkään yksittäispäätöksinä, vaan että toiminnan ohjauksessa on määritelty linjaukset ja tavoitteet, joita toteutetaan. JIK- omistajakunnilla on todellinen vaikutusvalta JIK kuntayhtymään omistuksen kautta. Vallan käyttö edellyttää kuitenkin suunnitelmallisuutta, strategisen tason keskustelun ja kuntien yhteisen suunnittelun lisäämistä. JIK kuntayhtymä on syntynyt lainsäädännön muutoksen seurauksena. Valtakunnalliset tavoitteet rakennemuutokseen liittyivät tuotannon tehokkuuden lisäämiseen sekä 5

6 palveluiden tasaisen laadun tarjoamiseen laajemmilla alueilla. Kuntien tulisi kiinnittää huomioita näihin tavoitteisiin ja soveltaa niitä JIK- tilaajatoimintaan. 2. Yhteistoiminnan roolit Selkeä työnjako ja vastuiden määrittely eri toimijoiden kesken edistää yhteistoimintaalueen onnistumista perustehtävässään Kunnat eivät jatkossa yhteistoiminta-alueella vastaa palvelutuotannon operatiivisesta ohjauksesta, sillä siitä vastaa JIK liikelaitoskuntayhtymä. Kuntien ja JIK ky:n osalta olennaista on palveluiden yhteensovittaminen esimerkiksi sosiaalitoimessa tai tukipalveluiden osalta. Organisaationäkökulmasta haasteena on saada uusi johtamisjärjestelmä toimimaan. Mutta ennen kaikkea kunnilla on opeteltavanaan uusi omistajan rooli, joka korostuu nykyaikaisessa johtamisessa laajemminkin. Omistajaohjaus Kokonaisuuden strateginen johtaminen OMISTAJAKUNTIEN YHTEINEN STRATEGIA 7 Toimintojen (palveluiden) johtaminen YHTEEN- SOVITTAMINEN KUNTIEN JA JIK KY:N VÄLILLÄ Johtamisen näkökulmat Organisaation (rakenteen) johtaminen YHTEISTOIMINTA- ALUEEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kuva 3. Johtamisen kolme näkökulmaa: JIK yhteistoiminta-alueen keskeiset johtamisen haasteet 6

7 Omistajina ja tilaajina kunnat voivat edelleen antaa lausuntoja ja esityksiä tilaajalautakunnalle sen järjestämisvastuuseen kuuluvasta toiminnasta. Uusi rakenne kuitenkin muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä. Selkeä periaate yhteistoiminta-alueen palveluihin kohdistuvien valtuustoaloitteiden sekä muiden aloitteiden osalta on, että kunnan/kaupunginhallitus valmistelee edelleen aloitteiden mukaiset asiat valtuustolle. Kuitenkin yksittäisen kunnan sijaan asioiden järjestämisestä vastaa tilaajalautakunta, joten pääsääntöisesti lautakunnan talouteen, toimintaan ja investointeihin liittyvät aloitteet lähetetään kunnanhallituksen toimesta edelleen tilaajalautakunnan valmisteltavaksi. Tilaajalautakunta antaa aloitteeseen liittyvän selvityksen joko itse tai pyytää tarpeen mukaan asiaan selvitystä/lausuntoa myös JIK ky:ltä. Prosessi on hallinnollisesti moniportainen ja sen vuoksi esimerkiksi tilaajalautakunta voi valtuuttaa säännöissään esittelijänsä keräämään käsittelyä varten olennaiset lausunnot ja tiedot jo ennen kokousta, jotta asian käsittelyaika ei suotta venyisi. Koska omistajia on useita, ei tilaajalautakunta pysty aina toteuttamaan kaikkien omistajakuntien tahtoa. Yhteinen tahtotila ja tavoitteet auttavat tilaajalautakuntaa toimimaan kollektiivisen omistajakuntien tahdon mukaisesti. Erityinen haaste vuonna 2010 on kirkastaa tilaajan roolia ja tilaajaosaamista sekä lisätä yhteistoimintaa kuntien kesken JIK -asioiden valmistelussa. Tilaajan ja tuottajan roolit on rakennettu tässä mallissa erilleen ja toiminnassa tavoitteena onkin erottaa tilaaja ja tuottaja selkeästi, mutta toisaalta luoda heidän välilleen selkeä kumppanuus Omistajakunnat Omistajakunnilla on vastuu palveluiden järjestämisestä, joskin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä sen toimeenpano-ohjeistus määrittelivät velvoitteen järjestää terveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut vähintään asukkaan kokonaisuuksissa yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan väestöpohjat eivät yksittäisinä kuntina riitä lain toteuttamiseen, joten kunnat perustivat yhteistoiminta-alueen ja palvelut tuottavat liikelaitoskuntayhtymän Yhteistoiminta-alueen perustaminen vaikuttaa olennaisesti kuntien rooliin ja muihin rakenteisiin. Järjestämisvastuu siirtyi tilaajalautakunnalle Työvoima- ja tuotantotoiminnan vastuut vähenivät kunnissa Vaikutusmahdollisuudet arkisiin ongelmiin pienenivät Strateginen vastuu kasvoi Kuntien hallinnon työvoiman vähentämisen tarve lisääntyi uusien rakenteiden myötä, jotta kustannusneutralisuus muutosvaiheessa toteutuu Uudet kunnanhallituskäytännöt Tilaajalautakunnan edustajien ohjaus Yhteinen tavoitteisto naapureiden kanssa 7

8 Omistajaohjaus korostuu Tukipalveluiden vakiointi naapureiden kanssa tehostaisi toimintaa JIK yhdistää ja pakottaa vertailemaan esim. kiinteistöjen ylläpidon kuluja Yhteinen talouden suunnittelun aikataulu määriteltävä Järjestämisvastuu ja toiminnan rahoitus Haastavinta yhteistoiminta-alueella on jakaa vastuita uudella tavalla eri toimijoiden välillä. JIK yhteistoiminta-alueella järjestämisvastuu on määritelty tilaajalautakunnalle. Kuntaliiton ohje järjestämisvastuuseen liittyen (kunnat.net ) Järjestämisvastuu toteutuu, kun kunnat antavat palveluiden järjestämisen kuntayhtymälle (isäntäkuntamallissa vastaavasti isäntäkunnalle) ja vastaavat toiminnan kustannuksista asukaskohtaisesti tai palveluiden kohdeväestön osuuksien mukaisessa suhteessa. Järjestämisvastuu merkitsee suuremman väestöpohjan mukanaan tuomaa suurempaa riskinsietokykyä, tasausta esim. vuosittaiseen vaihteluun kuntayhtymän jäsenkuntien kesken jne. Pelkkä tuotekohtainen ja käyttämistään palveluista selkeästi kuntakohtaiseen kustannusvastuuseen tähtäävä ostopalvelujärjestelmä ei ole puitelain tarkoittamaa järjestämisvastuun osoittamista. Kuva 4. Yhteistoiminnan rahoitus, Kari Prättälä, kuntaliitto , yhteistoimintaverkoston kokous 8

9 JIK yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan: kunnat määrittelevät palvelujen laadun ja määrän yhteistoiminnan alkutilanteessa. Jatkossa tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista sekä palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminnan alueella, jolloin voidaan määritellä yhtäläinen palvelulupaus prosessien yhteismitallisen määrittelyn avulla. Mittareista sovitaan toiminnan käynnistyessä. Alkuvaiheessa kunta on voinut määritellä myös palvelutasonsa kuntien välillä poikkeavalla tavalla, koska nykytilanteessa kuntien palvelurakenteet ovat erilaiset. Järjestämisvastuun määritelmään nähden alkuvaiheessa JIK yhteistoiminta-alueella ohjaus on ollut vielä osittain kuntakohtaista, mutta jatkossa kuntien roolina on kantaa selkeämmin yhteinen tilaajan vastuu ja ohjata palvelujen järjestäjää sekä rahoittaa toimintaa. Lähtökohtaisesti rahoituksenkin tulisi olla sovellusohjeen mukaisesti asukas/väestöjakaumapohjaista suoritepohjaisuuden sijaan, sillä järjestäjänä on yksi tilaajalautakunta. Tämä edellyttää kuitenkin myös yhdenmukaisempaa palvelutarjontaa. JIK ky:n suoritepohjaiseen seurantaan tämä kuntarahoituksen periaate ei vaikuta. Tilaajalautakunta valmistelee kunnille syyskuun loppuun mennessä seuraavan vuoden talousarvion, jonka kunnat hyväksyvät oman rahoitusosuutensa osalta. Yhteinen suunnittelu ja neuvottelu on talousarvion laadinnan edellytys, jotta kuntien erimitallisia talousarviopäätöksiä ei synny. Mikäli joku kunta päättäisi vastoin tilaajalautakunnan esitystä, on sovittava, miten ko. tilanteessa menetellään ja kuinka neuvottelut käydään. Lähtökohtaisesti valmisteluvastuu tilaajien osalta on tilaajalautakunnalla. JIK yhteistoiminta-alueella palvelun rahoittamisen periaatteena on lähtökohtaisesti ollut suoriteperusteisuus ja yhteinen hinnasto kaikille omistajakunnille. Rahoituksen ja toteutuneiden summien tasausjakso ja tapa ovat toiminnan alkuvaiheessa hieman epäselvästi määritellyt. Kuntayhtymän tavoitteena on on-line laskutus, mutta useista eri järjestelmistä johtuen reaaliaikainen seuranta on monimutkaista. Mikäli liikelaitoskuntayhtymä tekee yli/alijäämää, on se käytettävissä seuraavien vuosien toiminnan hyväksi tai sen rasitteena, sillä liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen toimija. Tilaajatoiminnan seurannassa suoritehintojen ja määrien lisäksi on kehitettävä tilastoja alueen ihmisten hyvinvoinnista, toiminnan tehokkuudesta ja laadusta. Suoritteet ohjaavat seurantaa liian pieniin yksityiskohtiin ja kokonaisuuden johtaminen hämärtyy. Audiator Kehittämispalvelujen suosituksena jatkossa on miettiä siirtymäaikaa, jonka jälkeen suoritekohtainen raportointi ja laskutus olisivat tilaajalautakunnan seurannassa ja 9

10 omistajakuntien rahoitusjärjestelmä lähentyisi suosituksen mukaista väestöpohjaan perustuvaa rahoitusjärjestelmää Kuntien ohjausvälineet Yhteistoiminta-alueen perussopimuksen mukaisesti kuntien tilaajalautakuntaan osapuolten valtuustot valitsevat kunnallisvaalikaudeksi jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Omistajaohjauksessa kaikista tärkeintä on, että kunnat evästävät omat lautakunnan ja kuntayhtymän hallinnon edustajansa. Lisäksi omistajien tulee yhdessä muodostaa käsityksensä tilaajatoiminnan ohjaamisesta, jotta lautakunta voi toteuttaa omaa tehtäväänsä menestyksellisesti. Kuntien ohjaus JIK yhteistoiminta-alueella Tilaaja-lautakunnan toiminta JIK johtokunta Kuntien väliset omistajapoliittiset neuvottelut - johtajakokoukset Strategia Tavoitteet BSC Talousarvio Raportointi ja ohjaava keskustelu kunnanhallituksessa virkamiesten yhteiset valmistelukäytännöt -sopimusohjaustiimi Tilaajalautakunnan kokousasiat Palvelusopimukset Päällekkäiset asiat: Tukipalvelut, kiinteistöt Erikoissairaanhoito JIK- toiminta Erikois- Sairaanhoidon neuvottelut ja seuranta Kuva 5. Edellisessä kuvassa on kuvattu tilaaja- ja tuottaja toimijat sekä punaisella erityisesti mietittävät omistajakuntien valmisteluun ja ohjaukseen liittyvät käytännöt. Siniset laatikot vastaavat virallisista päätöksistä, mutta punaisten laatikoiden valmistelutehtävät ovat erittäin tärkeitä päätöksenteon onnistumisen kannalta. Kuntien yhteiset johtajakokoukset tarvitaan, jotta strateginen näkemys luodaan ja päivitetään vuosittaisen talousarvioprosessin yläpuolelle. Tilaajan strategia ei ole sama kuin JIK ky:n strategia. Tilaajan strategian ei tarvitse olla valtava asiakirja, mutta siinä olisi hyvä todeta omistajien yhteinen näkemys ja tarpeet mm. 10

11 Toiminnan linjauksista tai painopisteiden valinnasta Toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista Palvelutuotannon alihankinnan järjestämisestä Omaisuuden/kiinteistöjen hallinnan linjauksista Tukipalveluiden kehittämisprojektien hallinnasta organisaatioiden rajojen yli, esimerkiksi tietohallinnon, palkanlaskennan, kirjanpidon tai henkilöstöhallinnon osalta Palvelutuotannon sopimusohjauksesta Omistajien yhteistyön koordinaatiosta ja kuulemisesta Kuntien johtajakokoukset koostuvat kuntien valtuustojen ja hallitusten varsinaisista puheenjohtajista (1+1/kunta) ja kunnanjohtajista. Kokoukset voitaisiin pitää 2-4 kertaa vuodessa vuosikelloon sopivina aikoina ja controller toimisi kokousten sihteerinä. Johtajakokouksen tulee toimia tiiviissä yhteydessä tilaajalautakunnan kanssa. Viranhaltijayhteistyön vakiinnuttaminen ja päättäminen on myös olennainen asia tilaajalautakunnan valmistelun vuoksi. Tilaajalautakunnan esittelijällä tulee olla tarvittava tietoa omistajakunnista ja substanssista, jotta hän voi valmistella lautakunnan asioita kuntien näkökulmasta. Sopimusohjaustiimin ytimen muodostavat kuntien keskushallinnon virkamiehet (1 hlö/kunta) ja lisäksi kokousta voisi täydentää tarpeen mukaan sosiaalijohtajilla tai teknisillä asiantuntijoilla kiinteistöihin liittyen. Kokoonpano kannatta pitää kuitenkin maltillisesti noin 3-7 henkilössä, jotta tiimi on tehokas asioiden valmistelija. Sopimusohjaustiimin tulisi kokoontua johtoa useammin ja valmistella asiat tilaajalautakuntaa varten kuntien näkökulmasta. Sopimusohjaustiimin asemaa voisi vakinaistaa jatkossa siten, että sen olemassaolo ja tehtävät voitaisiin todeta tilaajalautakunnan säännöissä. Tarvittavat JIK ky:n edustajat kutsutaan em. valmisteleviin kokouksiin asiantuntijoina tarpeen mukaan. Erikoissairaanhoidon osalta yhteistoiminta kuntien ja JIK ky:n edustajien kanssa on tärkeää, jotta yhteinen linja erikoissairaanhoitoon päin on selvillä vuotuisten neuvottelujen käyntiä sekä seurantaa ajatellen. Edellisten valmistelujen pohjalta kunnat saavat tilaajalautakunnalta jatkuvaa seurantatietoa palvelutuotannon järjestämisestä asiakasnäkökulmasta, tehokkuusnäkökulmasta tai palvelujen suoritteiden toteutumisen perusteella. Sopimusasiakirjojen mukaisesti toiminnan ja talouden ohjaus perustuu tasapainotetun mittariston (BSC) mukaiseen tavoiteasetteluun. Yhteisen tavoiteasettelun tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman vahva yhteinen näkemys palvelutuotannon ohjaamiseksi. 11

12 Tilaajalautakunnalla on suuri rooli tämän tavoitteiston luomisessa, mutta kuntien näkemykset ovat erittäin kriittisiä tämän mittariston rakentamiselle Tilaajalautakunta Sopijaosapuolet asettavat edellä todettujen palvelujen järjestämistä varten kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittaman yhteisen toimielimen, tilaajalautakunnan, tämän sopimuksen mukaisesti. Tilaajalautakunta sijoitetaan Jalasjärven kunnan organisaatioon. Kappaleessa 2.1. kuvattiin Kuntaliiton ohjeistusta järjestämisvastuusta käytännössä ja sen vaikutuksia JIK yhteistoiminta-alueeseen. Järjestämisvastuu on siirtynyt nimetyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa JIK yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunnalle, joka vastaa alueensa väestön palveluista tasapuolisesti kuntien rahoittaessa palvelua. 14 Kuva 6. Kuntaliiton yhteistoiminta-alueiden yhteistyöverkostossa on käyty lävitse mm. hyvin toimivan yhteistoimielimen edellytyksiä (Antti Kuopila ). 12

13 Tilaajalautakunnan tehtävät Tilaajalautakunnan oman johtosäännön mukaan tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestäminen mahdollisimman tehokkaasti: Tilaajalautakunta 1. vastaa sopijakuntien puolesta yhteistoimintaan sisältyvien tehtävien yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta sekä toiminnan ja talouden seurannasta, 2. käy palvelutuotantoneuvottelut JIK -liikelaitoskuntayhtymän talousarvioon sisältyvistä palvelutuotantotavoitteista ja hyväksyy JIK - liikelaitoskuntayhtymän talousarvioon sisältyvän palvelusitoumuksen, 3. tekee vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopijakunnille esityksensä seuraavan vuoden talousarviosta sekä siihen liittyvästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sopijakuntien ja JIK -liikelaitoskuntayhtymän neuvottelujen pohjalta, 4. seuraa, palvelutuotantoon liittyvien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja raportoi siitä vuosikolmanneksittain sopijakuntien kunnan- /kaupunginhallituksille, 5. päättää JIK -liikelaitoskuntayhtymälle rinnasteisista merkittävistä hankinnoista, jotka ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, 6. hyväksyy toimialallaan merkittävien hankkeiden tarveselvitykset, suunnitelmat, hankintaohjelmat ja muut vastaavat suunnitelmat. Johtosäännön mukaisesti tilaajalautakunnalle on annettu tarvittavat valtuudet toiminnan järjestämiseksi, mutta käytännön valmistelussa toimivalta ei vielä ole konkretisoitunut. Lautakunnalla tulee olla valta valmistella yhteistoiminta-alueen kehittämistyötä esimerkiksi järjestämällä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja johtamalla valmistelua kuntien ja viranhaltijoiden kesken. Lautakunnan esittelijä Lautakunnan esittelijä 50 % controller sijoittuu Jalasjärven kunnan organisaatiossa suoraan kunnanjohtajan alaisuuteen ja häneen sovelletaan yleisiä Jalasjärven kunnan hallintosääntöön sisältyviä ratkaisuvaltamääräyksiä. Tilaajalautakunnan viranhaltijavalmistelu on järjestetty suhteutettuna lautakunnan 90 miljoonan euron 13

14 tilaukseen JIK ky:ltä (erikoissairaanhoito 36,8 me ja JIK oma toiminta 50,4 me). Tilaajalautakunnan tulee nimetä controllerille varahenkilö mahdollisten esteiden varalle. Mikäli yhteistoiminta-alue ei halua rakentaa kaksinkertaista tilaaja-tuottaja rakennetta lisäämällä henkilöstöä tilaajan puolelle on mietittävä muita ratkaisuja, joilla tuetaan tilaustoimintaa. Nykyisellään kevyt tilaajien organisointi heikentää kuntien vaikutus- ja ohjausmahdollisuuksia sekä heikentää JIK ky:n omistajaohjausta. Tilaajalautakunnan valtuudet Tilaajalautakunnalla on selkeät toimivaltuudet mitä tulee investointeihin ja kiinteistöjen käyttöön sen alaisessa toiminnassa. Lautakunnalla on myös toimivalta neuvotella investoinneista kuntien ja JIK kuntayhtymän kesken. Yksittäiset kunnat eivät voi tehdä JIK ky:n toimintaan vaikuttavia hankesuunnitelmia tai palveluverkkoratkaisuja ilman tilaajan valmistelua, sillä se romuttaa tilaajan ja tuottajan välisen neuvottelumekanismin. Myös sosiaalitoimen muista rajapinta-asioista on sovittava jo tilaajatasolla, jotta kokonaisuudella on edelleen yhtenäiset pelisäännöt. Tilaajalla on perustamisasiakirjojen mukaan valta tilata palvelua myös muilta kuin JIK ky:ltä, vaikka pääsääntöisesti palvelut kuntayhtymältä hankitaankin. Tällä hetkellä JIK ky on ainoa toimittaja ja ulkoiset palveluiden hankinnat suoritetaan myös JIK:n kautta. On kuitenkin aivan yhtä mahdollista kilpailuttaa sopimukset tilaajan toimesta. Mikäli nykykäytäntöä alihankinnoista halutaan jatkaa, se olisi hyvä kirjata strategiaan ohjaamaan lautakunnan toimintaa. Tilaajalautakunta on jo nyt havainnut paljon yhteisiä tukipalvelutoimintoja, joissa sen ja omistajakuntien etu olisi, että tukipalveluja mietittäisiin yhdessä kuntien ja kuntayhtymän kesken. Vastuu asian edistämisestä on tällä hetkellä epäselvä ja tästäkin linjauksesta olisi syytä antaa tilaajalautakunnalle ohjeistusta kuntien toimesta. Tilaajalautakunta toimii lautakunnan velvollisuuksilla ja vastuilla kuntalain alaisuudessa, vaikka onkin usean kunnan yhteinen toimielin. Yhteiset strategiset linjaukset antavat tilaajalautakunnalle varmuuden toimia omalla tehtäväalueellaan. JIK yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on vasta aloittanut toimintansa ja määrittelee omaa rooliaan. Sen rooli on erotettava JIK ky:sta selkeästi, jotta se pystyy hoitamaan vahvemmin strategialähtöisesti ja omistajakuntien tavoitteiden mukaisesti omaa toimintaansa Sopimusohjaustiimin valmistelutehtävät Valmistelun ja ohjauksen tehostamisen vuoksi kuntien on tärkeää virallisesti nimetä kappaleessa esitelty sopimusohjaustiimi, joka tukisi controlleria valmistelutehtävässään. Sopimusohjaustiimi varmentaisi yhtenäisen tiedon kulun kuntien kesken sekä auttaisi yhteisten näkemysten muodostumista. 14

15 Sopimusohjaustiimin tehtäviä: Käy säännöllisesti lävitse tilastot, muun tiedon ja JIK:n toiminta- ja talousraportit, jotka esitellään kunnissa Käy keskustelun tilaajalautakunnalle esiteltävistä asioista Kuulee tarvittaessa JIK ky:n edustajia Controllerilla vastuu kerätä kuntien näkemykset ennen kokousta ja tilaajalautakuntaa, tiimi tukee tässä tehtävässä Esitykset tilaajalautakunnalle kulkevat controllerin kautta siten, että asian vaatiessa yhteistä valmistelua, se käsitellään sopimusohjaustiimissä JIK kuntayhtymä tuottajana Perussopimuksen mukaisesti Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut erikseen suoritettavien palvelusopimusten ja liikelaitoskuntayhtymän liiketoimintasuunnitelman mukaan. Kuntayhtymä voi hoitaa muitakin tehtäviä kuntien niin sopiessa. Kuntayhtymä voi myös myydä palveluja myös muille kuin sopimuskunnille. Kuntayhtymä tuottaa toimialansa lähipalvelut jäsenkunnilleen. Perussopimuksessa JIK ky:n rooli tuottajana on selvä. Sen mukaan kunnat määrittelevät sopimuksen mukaan palvelujen laadun ja määrän yhteistoiminnan alkutilanteessa. Jatkossa tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista sekä palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Nämä mittarit tulee määritellä yhdessä tilaajalautakunnan kanssa. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on perustamisasiakirjojen mukaan yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminta-alueella. Tavoitteelliseksi siirtymäkaudeksi on perustamisneuvotteluissa esitetty kolmea vuotta. Virallista päätöstä tästä ei ole tehty, mutta tilaajalautakunnan toimesta sellainen tulee tehdä yhteistyössä kuntien kanssa. Audiator Kehittämispalvelujen suosituksen mukaan yhtenäisellä palvelutasolla rahoitusperuste voisi olla jatkossa kuntien kesken suoraan asukaspohjainen tai ikäjakaumilla painotettu asukaspohjainen rahoitusosuus. JIK Ky:n perussopimuksessa on kuitenkin sovittu rahoitus perustuvan suoritepohjalle ja toistaiseksi tuotteistamattomien palvelujen osalta resurssien käytön määrään. 15

16 JIK ky:n vuoden 2010 talousarvion mukaan kunnat rahoittavat kuntayhtymän toiminnasta yhteensä 87,8 %. Menoihin sisältyy sekä kuntayhtymän oma toiminta sekä erikoissairaanhoidon laskutus. Kuntien rahoitusosuudet palvelusopimuksessa vuonna 2010 ovat asukasta kohden: yht e/as JIK e/as ESH e/as Kurikka ,4 1207,9 1116,4 Ilmajoki ,5 1036,5 981,0 Jalasjärvi ,6 1234,9 1066,7 Yhteistoiminta-alueella noudatetaan samaa palveluhinnastoa, joten tämänhetkiset erot johtunevat lähinnä palvelujen käyttämäärien eroista kuntien kesken. JIK kuntayhtymän sisäinen johtaminen ja palvelutuotannon rajat JIK liikelaitoskuntayhtymän tuotantorooli on hyvin itsenäinen. Hallintosääntöä tarkasteltaessa liikelaitoksen sisälläkin delegointia on toteutettu laajasti. Johtokunnan päätös toiminnan ja talouden tavoitteet : Tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista, palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminnan alueella, jolloin voidaan määritellä yhtäläinen palvelulupaus prosessien yhteismitallisen määrittelyn avulla. JIK liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalla on hyvinkin tarkkaan määritellyt tavoitteet tuleville vuosille ja ne on määritelty BSC -mallin mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymää ohjaavat yhtymäkokous ja johtokunta. Palvelutuotannon osalta johtamisjärjestelmä on määritelty. JIK ky:n johtamisen näkökulmasta lisätäsmennystä tarvitaan omistajakunnilta mm. investointien, kuntien ohjauksen, tukipalveluiden ja sosiaalipalveluiden osalta (liite 2). Operatiivisessa toiminnassa on tärkeää tietää, mistä osasta asiakkaan palvelua vastaa kunnan sosiaalitoimen työntekijä ja mistä JIK ky, sillä hankalissa asiakastilanteissa rajan epäselvyys korostuu. 16

17 3. Johtamisjärjestelmän keskeisen sisällön määrittely Johtamisjärjestelmän perustavoite on olla looginen ja selkeä. Johtamisjärjestelmä kertoo - KUKA johtaa - MITÄ johtaa - MILLÄ välineillä ja foorumeilla JIK yhteistoiminta-alueen johtamisjärjestelmä muodostuu aiemmin esitellyistä toimijoiden rooleista JIK ympäristössä sekä seuraavien kappaleiden kuvauksissa johtamisen kannalta tärkeistä asiakirjoista sekä yhteisistä foorumeista vuosikellossa. Kuva 7. Yhteistoiminta-alueen toimintaa ohjaavat asiakirjat JIK yhteistoiminta-alueella strateginen suunnittelu vaatii hieman panostusta alkuvaiheessa omistajakuntien näkökulmasta. Talousarvio ja palvelusopimus on jo kertaalleen saatu aikaan uudessa rakenteessa, mutta jatkossa niitäkin tulee kehittää, jotta ne palvelevat tilaaja-tuottaja toimintatapaa entistä paremmin. Myös taloussuunnitelmavuosien tarkempaan ennakointiin ja suunnitteluun on hyvä panostaa. Strategisen suunnittelun pohjalta on helpompi työstää vuosittaisia suunnitelmia. JIK toimijoille (tilaaja-tuottaja) ja kunnille on erittäin tärkeää, että kaikilla on käytössään 17

18 yhteinen vuosikello, joka sisältää tärkeimmät yhteiset ajankohdat kokonaisuuden johtamisessa. Tämän selkärangan varaan on hyvä rakentaa yhteistä eri toimijoista koostuvaa kokonaisuutta. Talousarvion aikataulutus tilaajan näkökulmasta vaatii valmistelevat neuvotteluajankohdat JIK ky:n ja kuntien kanssa sekä vuosisuunnitelman sovittamisen laajempaan strategiseen raamiin. Tilaajan talousarvion raamiesitys on pohjana JIK Ky:n talousarviotyölle ja palvelusopimusneuvotteluille. Neuvottelujen tuloksena saatu tilaajalautakunnan kunnille antama talousarvioesitys on pohjana palvelusopimukselle, jolla tilausta ohjataan ja seurataan vuoden aikana. Kuva 8. Yhteiseen vuosikelloon on sisällytettävä yhteisten toimielinten neuvottelu-, valmistelu- ja raportointiajankohdat. Yhteisen suunnittelun kannalta on suositeltavaa, että jo varhain keväällä käydään laaja arviointikeskustelu edellisen vuoden toiminnasta. Arvioinnin pohjalta on helpompi lähteä keskustelemaan tulevan vuoden tarpeista ja raameista, jotka tilaajalautakunta antaa kuntayhtymälle ennen kesää. Aikataulussa on huomioitava myös se, että JIK ky:lle pitää jäädä aikaa neuvotella ulkopuolisten alihankkijoiden ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kuntien talousarviokokoukset tulee myös pitää sen verran ajoissa marras-joulukuussa että seuraavan vuoden palvelusopimukset saadaan tehtyä vuoden loppuun mennessä. 18

19 3.1. Palvelusopimus Tilaajan ja tuottajan kesken seuraavan vuoden palveluista ja toiminnan seurannasta sovitaan palvelusopimusasiakirjassa. Asiakirjan hyväksyminen edellyttää myös neuvotteluja kuntien kesken ja sen tulee perustua tilaajan strategiaan. Palvelusopimukseen on olennaista sisältyä mm. seuraavia asioita: Palveluiden hinta, laatu ja sisältö Palvelukokonaisuuksien määrittely Pohja seurannalle ja suunnittelulle Palvelukokonaisuuksien painopisteet ko. vuonna Vastuut toiminnasta ja palveluista Alihankinnan määrittely Raportointi (mitä ja miten) Asiakaspalaute ja vastuu Henkilöstöpoliittiset linjaukset ko. vuonna Neuvottelumenettelyt vuoden aikana sopimuksen seurannan ja mahdollisten muutostilanteiden osalta Palvelusopimuksessa voi olla myös asioita pidemmälle suunnitelmakaudelle. Esimerkiksi Tampereella ja Hämeenlinnassa tilaaja-tuottaja palvelusopimuksissa on pidempivaikutteinen sopimusosa ja vuosiosa sekä resurssitaulukoita (dokumenttien nimet hieman vaihtelevat eri kaupungeissa). 19

20 4. Toiminnan ja talouden seurantamenetelmät Sopimusasiakirjojen mukaisesti toiminnan ja talouden ohjaus perustuu tasapainotetun mittariston (BSC) mukaiseen tavoiteasetteluun. Vastuukunta ja sopimuskunnat muodostavat yhteisen BSC -kortiston ja liittävät sen osaksi talousarvioitaan. Yhteisen tavoiteasettelun tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman vahva yhteinen näkemys palvelutuotannon ohjaamiseksi. Kun seurattavat tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit on määritelty, voidaan niiden pohjalta rakentaa osavuosikatsaus tilaajalautakunnalle sekä omistajille. Suoritteiden ja kuntayhtymän sisäisen raportoinnin välittäminen kuntiin sellaisenaan ei palvele kokonaisuutta. Raportissa on olennaista kertoa mihin toiminnan kehitys on menossa ja miten vuotuista palvelusopimusta ja sen tavoitteita toteutetaan. JIK kuntayhtymä on erityisen tarkasti jo toiminnan alkuvaiheessa määritellyt johtokunnan johdolla vuoden BSC näkökulmia noudattavat tavoitteet ja mittarit omalle toiminnalleen. Mittarit eivät voi kuntien ja tilaajan näkökulmasta olla samat. TILAAJAN BSC-KORTTI asiat, joista tilaaja toivoo saavansa kuntayhtymältä katsauksen Talous Talouden kehitys ja hallinta Resurssien käyttö Palvelujen tehokkuus Omaisuus ja investoinnit Palvelutulokset; vaikuttavuuden seuranta Asiakastyytyväisyys Asiakas Henkilöstön määrä, osaaminen hyvinvointi Ostopalvelutoiminnan kehittyminen STRATEGIA Henkilöstö, Proses sit Perustehtävässä onnistuminen Tukipalveluiden Järjestäminen Palveluverkko -ratkaisut Kuva 9. Esimerkinomainen tilaajan BSC- tavoiteasettelusta, jossa kuvataan tilaajan näkökulmasta raportoitavia asioita. 20

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS 2017 (SAVONLINNAN KAUPUNKI / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY)

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS 2017 (SAVONLINNAN KAUPUNKI / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY) KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS 2017 (SAVONLINNAN KAUPUNKI / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY) Kuntayhtymähallitus 29.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIJAOSAPUOLET

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Sonkajärven kunta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016

KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016 1. Sopimuksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Läntinen perusturvapiiri. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Läntinen perusturvapiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Läntisen perusturvapiirin perusturvalautakunnassa / 201, Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus. Esitys Antero Alenius + työvaliokunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus. Esitys Antero Alenius + työvaliokunta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus Esitys 7.4.2011 Antero Alenius + työvaliokunta 1 Käsittely Luonnos ohjausryhmässä 24.3.2011 Työvaliokunnan ehdotus 4.4.2011 Ohjausryhmän ehdotus kunnille

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot