JIK -yhteistoiminta-alueen käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JIK -yhteistoiminta-alueen käsikirja"

Transkriptio

1 JIK -yhteistoiminta-alueen käsikirja Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan terveyden- ja sairaanhoidon, vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja tilaaminen yhteistoimintaalueella 2010 Audiator Kehittämispalvelut Erityisasiantuntija Aija Tuimala 1

2 Sisällysluettelo 0. Käsikirjan taustaa JIK yhteistoiminta-alue Yhteistoiminnan roolit Omistajakunnat Järjestämisvastuu ja toiminnan rahoitus Kuntien ohjausvälineet Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävät Sopimusohjaustiimin valmistelutehtävät JIK kuntayhtymä tuottajana Johtamisjärjestelmän keskeisen sisällön määrittely Palvelusopimus Toiminnan ja talouden seurantamenetelmät...20 Liite 1, Avoimia strategisia kysymyksiä Liite 2, Keskustelupohjaa sosiaalipalveluiden työnjaosta 2

3 0. Käsikirjan taustaa Tämä yhteistoiminta-alueen käsikirja keskittyy yhteistoimintakokonaisuuden ja erityisesti tilaajan roolin kirkastamiseen sekä yhteisten hallinnollisten prosessien kuvaamiseen JIK yhteistoiminta-alueen toisen toimintavuoden alussa. Tavoitteena ei ole luoda pysyvää rakennetta, vaan auttaa järjestelmää kehittymään edelleen kuvaamalla alkuvaiheen tilanne ja kehittämistarpeet. Käsikirjaan on kerätty jo päätetyistä asiakirjoista toiminnan olennaisimmat määrittelyt sekä tilaajan että tuottajan vastuista, tavoitteista ja toiminnasta. Seuraavissa kappaleissa asioita täsmennetään toimijoiden yhteisesti sovituiksi käytännöiksi ja kirjataan kehittämistarpeet. 1. JIK yhteistoiminta-alue Suomi sai helmikuussa 2007 lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jossa määriteltiin valtakunnallisen PARAS-hankkeen velvoitteet kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä rakenteisiin tulevina vuosina. Uudistusta lähdettiin toteuttamaan seuraavin periaattein (4 ): Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Tarkemmin määriteltiin lisäksi (5 ), että: Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan 3 ja 4 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kuntalakia päivitettiin ja laki määrittelee tarkemmin kuntien yhteisten tehtävien hoitamista(76 ) erityisesti uusien yhteistoiminnan rakenteiden osalta. Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ohjaa erityisesti kuntalain pykälät 87 a-87 m, joissa säädetään mm. liikelaitoskuntayhtymän talousarviosta, tilinpäätöksestä, pääomista ja johdosta. 3

4 JIK liikelaitoskuntayhtymä perustettiin , jotta sen alueen kunnat noudattavat edellä mainittuja lakeja. Omistajakunnat ovat Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka ja yhteistoimintaalueen väestöpohja on noin asukasta. Varsinainen toiminta on alkanut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, vanhustenhuollon palvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on siirretty JIK yhteistoimintaalueen tilaajalautakunnalle, joka on osa Jalasjärven kunnan hallintoa. JIK yhteistoiminta-alue kuvana Jalasjärvi Tekninen toimi Talous ja hallinto sosiaalitoimi Sivistystoimi, päivähoito Tilaaja -lautakunta Palvelusopimus JIK kuntayhtymä Yhtymäkokous johtokunta terveyden- ja sairaanhoitopalvelut vanhustenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuollon palvelut Kurikka Ilmajoki Talous ja hallinto Talous ja hallinto Tekninen toimi Sivistys -toimi Sosiaalitoimi, päivähoito Tekninen toimi Sivistystoimi, päivähoito Sosiaalitoimi, Kuva 1. JIK yhteistoiminta-alue kuvana. Yhteistoiminta-alue toimii Jalasjärven kunnan alaisen kuntien yhteisen tilaajalautakunnan ohjauksessa. Lautakunnan ohjausväline on palvelusopimus, jossa omistajakuntien yhteisen tahdon mukaisesta määritellään tilattavat palvelut, tuotantoa ohjaavat tavoitteet ja rajoitukset sekä sopimuksen seuranta. Perussopimuksen mukaisesti JIK ky tuottaa alueensa kunnille kuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tuottaja JIK ky vastaa palvelusopimuksen mukaisesta palvelutuotannosta ja operatiivisesta päätöksenteosta. Kunnat päättävät tilaajalautakunnan esityksen pohjalta JIK ky:ltä ostettavista palveluista vuosittain. JIK kuntayhtymän toimintaa ohjaavat asiakirjat ja päätökset ovat kattavat. Palvelutuotanto on järjestetty liikelaitoskuntayhtymään, omaan oikeustoimikelpoiseen yksikköön, jolla on vastuu asukkaan palveluiden tuotannosta sekä oman henkilökuntansa työnantajavelvollisuuksista. 4

5 Tilaajatoimintaa ohjaavat asiakirjat ovat tällä hetkellä perussopimus ja lautakunnan johtosääntö, mutta selkeä tarve omistajakuntien ohjaukseen ja kuntien yhteiseen tahdonmuodostuksen jäntevöittämiseen on olemassa. Lista käsikirjan valmistelun aikana esille nousseista avoimista strategisista asioista liitteessä 1. JIK yhteistoiminta-alueen toimintaa ohjaavat asiakirjat JIK tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimus Tilaajan/ omistajan strategia? Yhteistoimintaalueen käsikirja Tilaajalautakunnan johtosääntö PALVELU- SOPIMUS JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perussopimus JIK strategia (valmis kesä 2010) JIK toiminnan ja talouden tavoitteet JIK hallintosääntö Kuva 2. JIK yhteistoimintaa ohjaavat asiakirjat on kuvattu yllä siten, että siniset linjaavat tilaajatoimintaa ja vihreät tuotantoa. Punaiset ei ole vielä valmiina. Palvelusopimus sitoo sekä tilaajaa että tuottajaa. Vuosittaisen palvelusopimuksen lisäksi tulee JIK yhteistoiminta-alueella määritellä strategia, jossa omistajat kertovat tahtonsa palveluiden kehittämisen suunnasta ja linjauksista. Sen pohjalta luodaan taloussuunnitelmakaudelle tarkempia strategian mukaisia tavoitteita tilaajatoiminnalle. Strategiatyön tavoitteena on, että JIK tai tilaajalautakunta eivät joudu ratkaisemaan asioita niinkään yksittäispäätöksinä, vaan että toiminnan ohjauksessa on määritelty linjaukset ja tavoitteet, joita toteutetaan. JIK- omistajakunnilla on todellinen vaikutusvalta JIK kuntayhtymään omistuksen kautta. Vallan käyttö edellyttää kuitenkin suunnitelmallisuutta, strategisen tason keskustelun ja kuntien yhteisen suunnittelun lisäämistä. JIK kuntayhtymä on syntynyt lainsäädännön muutoksen seurauksena. Valtakunnalliset tavoitteet rakennemuutokseen liittyivät tuotannon tehokkuuden lisäämiseen sekä 5

6 palveluiden tasaisen laadun tarjoamiseen laajemmilla alueilla. Kuntien tulisi kiinnittää huomioita näihin tavoitteisiin ja soveltaa niitä JIK- tilaajatoimintaan. 2. Yhteistoiminnan roolit Selkeä työnjako ja vastuiden määrittely eri toimijoiden kesken edistää yhteistoimintaalueen onnistumista perustehtävässään Kunnat eivät jatkossa yhteistoiminta-alueella vastaa palvelutuotannon operatiivisesta ohjauksesta, sillä siitä vastaa JIK liikelaitoskuntayhtymä. Kuntien ja JIK ky:n osalta olennaista on palveluiden yhteensovittaminen esimerkiksi sosiaalitoimessa tai tukipalveluiden osalta. Organisaationäkökulmasta haasteena on saada uusi johtamisjärjestelmä toimimaan. Mutta ennen kaikkea kunnilla on opeteltavanaan uusi omistajan rooli, joka korostuu nykyaikaisessa johtamisessa laajemminkin. Omistajaohjaus Kokonaisuuden strateginen johtaminen OMISTAJAKUNTIEN YHTEINEN STRATEGIA 7 Toimintojen (palveluiden) johtaminen YHTEEN- SOVITTAMINEN KUNTIEN JA JIK KY:N VÄLILLÄ Johtamisen näkökulmat Organisaation (rakenteen) johtaminen YHTEISTOIMINTA- ALUEEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kuva 3. Johtamisen kolme näkökulmaa: JIK yhteistoiminta-alueen keskeiset johtamisen haasteet 6

7 Omistajina ja tilaajina kunnat voivat edelleen antaa lausuntoja ja esityksiä tilaajalautakunnalle sen järjestämisvastuuseen kuuluvasta toiminnasta. Uusi rakenne kuitenkin muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä. Selkeä periaate yhteistoiminta-alueen palveluihin kohdistuvien valtuustoaloitteiden sekä muiden aloitteiden osalta on, että kunnan/kaupunginhallitus valmistelee edelleen aloitteiden mukaiset asiat valtuustolle. Kuitenkin yksittäisen kunnan sijaan asioiden järjestämisestä vastaa tilaajalautakunta, joten pääsääntöisesti lautakunnan talouteen, toimintaan ja investointeihin liittyvät aloitteet lähetetään kunnanhallituksen toimesta edelleen tilaajalautakunnan valmisteltavaksi. Tilaajalautakunta antaa aloitteeseen liittyvän selvityksen joko itse tai pyytää tarpeen mukaan asiaan selvitystä/lausuntoa myös JIK ky:ltä. Prosessi on hallinnollisesti moniportainen ja sen vuoksi esimerkiksi tilaajalautakunta voi valtuuttaa säännöissään esittelijänsä keräämään käsittelyä varten olennaiset lausunnot ja tiedot jo ennen kokousta, jotta asian käsittelyaika ei suotta venyisi. Koska omistajia on useita, ei tilaajalautakunta pysty aina toteuttamaan kaikkien omistajakuntien tahtoa. Yhteinen tahtotila ja tavoitteet auttavat tilaajalautakuntaa toimimaan kollektiivisen omistajakuntien tahdon mukaisesti. Erityinen haaste vuonna 2010 on kirkastaa tilaajan roolia ja tilaajaosaamista sekä lisätä yhteistoimintaa kuntien kesken JIK -asioiden valmistelussa. Tilaajan ja tuottajan roolit on rakennettu tässä mallissa erilleen ja toiminnassa tavoitteena onkin erottaa tilaaja ja tuottaja selkeästi, mutta toisaalta luoda heidän välilleen selkeä kumppanuus Omistajakunnat Omistajakunnilla on vastuu palveluiden järjestämisestä, joskin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä sen toimeenpano-ohjeistus määrittelivät velvoitteen järjestää terveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen palvelut vähintään asukkaan kokonaisuuksissa yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan väestöpohjat eivät yksittäisinä kuntina riitä lain toteuttamiseen, joten kunnat perustivat yhteistoiminta-alueen ja palvelut tuottavat liikelaitoskuntayhtymän Yhteistoiminta-alueen perustaminen vaikuttaa olennaisesti kuntien rooliin ja muihin rakenteisiin. Järjestämisvastuu siirtyi tilaajalautakunnalle Työvoima- ja tuotantotoiminnan vastuut vähenivät kunnissa Vaikutusmahdollisuudet arkisiin ongelmiin pienenivät Strateginen vastuu kasvoi Kuntien hallinnon työvoiman vähentämisen tarve lisääntyi uusien rakenteiden myötä, jotta kustannusneutralisuus muutosvaiheessa toteutuu Uudet kunnanhallituskäytännöt Tilaajalautakunnan edustajien ohjaus Yhteinen tavoitteisto naapureiden kanssa 7

8 Omistajaohjaus korostuu Tukipalveluiden vakiointi naapureiden kanssa tehostaisi toimintaa JIK yhdistää ja pakottaa vertailemaan esim. kiinteistöjen ylläpidon kuluja Yhteinen talouden suunnittelun aikataulu määriteltävä Järjestämisvastuu ja toiminnan rahoitus Haastavinta yhteistoiminta-alueella on jakaa vastuita uudella tavalla eri toimijoiden välillä. JIK yhteistoiminta-alueella järjestämisvastuu on määritelty tilaajalautakunnalle. Kuntaliiton ohje järjestämisvastuuseen liittyen (kunnat.net ) Järjestämisvastuu toteutuu, kun kunnat antavat palveluiden järjestämisen kuntayhtymälle (isäntäkuntamallissa vastaavasti isäntäkunnalle) ja vastaavat toiminnan kustannuksista asukaskohtaisesti tai palveluiden kohdeväestön osuuksien mukaisessa suhteessa. Järjestämisvastuu merkitsee suuremman väestöpohjan mukanaan tuomaa suurempaa riskinsietokykyä, tasausta esim. vuosittaiseen vaihteluun kuntayhtymän jäsenkuntien kesken jne. Pelkkä tuotekohtainen ja käyttämistään palveluista selkeästi kuntakohtaiseen kustannusvastuuseen tähtäävä ostopalvelujärjestelmä ei ole puitelain tarkoittamaa järjestämisvastuun osoittamista. Kuva 4. Yhteistoiminnan rahoitus, Kari Prättälä, kuntaliitto , yhteistoimintaverkoston kokous 8

9 JIK yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan: kunnat määrittelevät palvelujen laadun ja määrän yhteistoiminnan alkutilanteessa. Jatkossa tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista sekä palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminnan alueella, jolloin voidaan määritellä yhtäläinen palvelulupaus prosessien yhteismitallisen määrittelyn avulla. Mittareista sovitaan toiminnan käynnistyessä. Alkuvaiheessa kunta on voinut määritellä myös palvelutasonsa kuntien välillä poikkeavalla tavalla, koska nykytilanteessa kuntien palvelurakenteet ovat erilaiset. Järjestämisvastuun määritelmään nähden alkuvaiheessa JIK yhteistoiminta-alueella ohjaus on ollut vielä osittain kuntakohtaista, mutta jatkossa kuntien roolina on kantaa selkeämmin yhteinen tilaajan vastuu ja ohjata palvelujen järjestäjää sekä rahoittaa toimintaa. Lähtökohtaisesti rahoituksenkin tulisi olla sovellusohjeen mukaisesti asukas/väestöjakaumapohjaista suoritepohjaisuuden sijaan, sillä järjestäjänä on yksi tilaajalautakunta. Tämä edellyttää kuitenkin myös yhdenmukaisempaa palvelutarjontaa. JIK ky:n suoritepohjaiseen seurantaan tämä kuntarahoituksen periaate ei vaikuta. Tilaajalautakunta valmistelee kunnille syyskuun loppuun mennessä seuraavan vuoden talousarvion, jonka kunnat hyväksyvät oman rahoitusosuutensa osalta. Yhteinen suunnittelu ja neuvottelu on talousarvion laadinnan edellytys, jotta kuntien erimitallisia talousarviopäätöksiä ei synny. Mikäli joku kunta päättäisi vastoin tilaajalautakunnan esitystä, on sovittava, miten ko. tilanteessa menetellään ja kuinka neuvottelut käydään. Lähtökohtaisesti valmisteluvastuu tilaajien osalta on tilaajalautakunnalla. JIK yhteistoiminta-alueella palvelun rahoittamisen periaatteena on lähtökohtaisesti ollut suoriteperusteisuus ja yhteinen hinnasto kaikille omistajakunnille. Rahoituksen ja toteutuneiden summien tasausjakso ja tapa ovat toiminnan alkuvaiheessa hieman epäselvästi määritellyt. Kuntayhtymän tavoitteena on on-line laskutus, mutta useista eri järjestelmistä johtuen reaaliaikainen seuranta on monimutkaista. Mikäli liikelaitoskuntayhtymä tekee yli/alijäämää, on se käytettävissä seuraavien vuosien toiminnan hyväksi tai sen rasitteena, sillä liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen toimija. Tilaajatoiminnan seurannassa suoritehintojen ja määrien lisäksi on kehitettävä tilastoja alueen ihmisten hyvinvoinnista, toiminnan tehokkuudesta ja laadusta. Suoritteet ohjaavat seurantaa liian pieniin yksityiskohtiin ja kokonaisuuden johtaminen hämärtyy. Audiator Kehittämispalvelujen suosituksena jatkossa on miettiä siirtymäaikaa, jonka jälkeen suoritekohtainen raportointi ja laskutus olisivat tilaajalautakunnan seurannassa ja 9

10 omistajakuntien rahoitusjärjestelmä lähentyisi suosituksen mukaista väestöpohjaan perustuvaa rahoitusjärjestelmää Kuntien ohjausvälineet Yhteistoiminta-alueen perussopimuksen mukaisesti kuntien tilaajalautakuntaan osapuolten valtuustot valitsevat kunnallisvaalikaudeksi jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Omistajaohjauksessa kaikista tärkeintä on, että kunnat evästävät omat lautakunnan ja kuntayhtymän hallinnon edustajansa. Lisäksi omistajien tulee yhdessä muodostaa käsityksensä tilaajatoiminnan ohjaamisesta, jotta lautakunta voi toteuttaa omaa tehtäväänsä menestyksellisesti. Kuntien ohjaus JIK yhteistoiminta-alueella Tilaaja-lautakunnan toiminta JIK johtokunta Kuntien väliset omistajapoliittiset neuvottelut - johtajakokoukset Strategia Tavoitteet BSC Talousarvio Raportointi ja ohjaava keskustelu kunnanhallituksessa virkamiesten yhteiset valmistelukäytännöt -sopimusohjaustiimi Tilaajalautakunnan kokousasiat Palvelusopimukset Päällekkäiset asiat: Tukipalvelut, kiinteistöt Erikoissairaanhoito JIK- toiminta Erikois- Sairaanhoidon neuvottelut ja seuranta Kuva 5. Edellisessä kuvassa on kuvattu tilaaja- ja tuottaja toimijat sekä punaisella erityisesti mietittävät omistajakuntien valmisteluun ja ohjaukseen liittyvät käytännöt. Siniset laatikot vastaavat virallisista päätöksistä, mutta punaisten laatikoiden valmistelutehtävät ovat erittäin tärkeitä päätöksenteon onnistumisen kannalta. Kuntien yhteiset johtajakokoukset tarvitaan, jotta strateginen näkemys luodaan ja päivitetään vuosittaisen talousarvioprosessin yläpuolelle. Tilaajan strategia ei ole sama kuin JIK ky:n strategia. Tilaajan strategian ei tarvitse olla valtava asiakirja, mutta siinä olisi hyvä todeta omistajien yhteinen näkemys ja tarpeet mm. 10

11 Toiminnan linjauksista tai painopisteiden valinnasta Toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista Palvelutuotannon alihankinnan järjestämisestä Omaisuuden/kiinteistöjen hallinnan linjauksista Tukipalveluiden kehittämisprojektien hallinnasta organisaatioiden rajojen yli, esimerkiksi tietohallinnon, palkanlaskennan, kirjanpidon tai henkilöstöhallinnon osalta Palvelutuotannon sopimusohjauksesta Omistajien yhteistyön koordinaatiosta ja kuulemisesta Kuntien johtajakokoukset koostuvat kuntien valtuustojen ja hallitusten varsinaisista puheenjohtajista (1+1/kunta) ja kunnanjohtajista. Kokoukset voitaisiin pitää 2-4 kertaa vuodessa vuosikelloon sopivina aikoina ja controller toimisi kokousten sihteerinä. Johtajakokouksen tulee toimia tiiviissä yhteydessä tilaajalautakunnan kanssa. Viranhaltijayhteistyön vakiinnuttaminen ja päättäminen on myös olennainen asia tilaajalautakunnan valmistelun vuoksi. Tilaajalautakunnan esittelijällä tulee olla tarvittava tietoa omistajakunnista ja substanssista, jotta hän voi valmistella lautakunnan asioita kuntien näkökulmasta. Sopimusohjaustiimin ytimen muodostavat kuntien keskushallinnon virkamiehet (1 hlö/kunta) ja lisäksi kokousta voisi täydentää tarpeen mukaan sosiaalijohtajilla tai teknisillä asiantuntijoilla kiinteistöihin liittyen. Kokoonpano kannatta pitää kuitenkin maltillisesti noin 3-7 henkilössä, jotta tiimi on tehokas asioiden valmistelija. Sopimusohjaustiimin tulisi kokoontua johtoa useammin ja valmistella asiat tilaajalautakuntaa varten kuntien näkökulmasta. Sopimusohjaustiimin asemaa voisi vakinaistaa jatkossa siten, että sen olemassaolo ja tehtävät voitaisiin todeta tilaajalautakunnan säännöissä. Tarvittavat JIK ky:n edustajat kutsutaan em. valmisteleviin kokouksiin asiantuntijoina tarpeen mukaan. Erikoissairaanhoidon osalta yhteistoiminta kuntien ja JIK ky:n edustajien kanssa on tärkeää, jotta yhteinen linja erikoissairaanhoitoon päin on selvillä vuotuisten neuvottelujen käyntiä sekä seurantaa ajatellen. Edellisten valmistelujen pohjalta kunnat saavat tilaajalautakunnalta jatkuvaa seurantatietoa palvelutuotannon järjestämisestä asiakasnäkökulmasta, tehokkuusnäkökulmasta tai palvelujen suoritteiden toteutumisen perusteella. Sopimusasiakirjojen mukaisesti toiminnan ja talouden ohjaus perustuu tasapainotetun mittariston (BSC) mukaiseen tavoiteasetteluun. Yhteisen tavoiteasettelun tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman vahva yhteinen näkemys palvelutuotannon ohjaamiseksi. 11

12 Tilaajalautakunnalla on suuri rooli tämän tavoitteiston luomisessa, mutta kuntien näkemykset ovat erittäin kriittisiä tämän mittariston rakentamiselle Tilaajalautakunta Sopijaosapuolet asettavat edellä todettujen palvelujen järjestämistä varten kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittaman yhteisen toimielimen, tilaajalautakunnan, tämän sopimuksen mukaisesti. Tilaajalautakunta sijoitetaan Jalasjärven kunnan organisaatioon. Kappaleessa 2.1. kuvattiin Kuntaliiton ohjeistusta järjestämisvastuusta käytännössä ja sen vaikutuksia JIK yhteistoiminta-alueeseen. Järjestämisvastuu on siirtynyt nimetyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa JIK yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunnalle, joka vastaa alueensa väestön palveluista tasapuolisesti kuntien rahoittaessa palvelua. 14 Kuva 6. Kuntaliiton yhteistoiminta-alueiden yhteistyöverkostossa on käyty lävitse mm. hyvin toimivan yhteistoimielimen edellytyksiä (Antti Kuopila ). 12

13 Tilaajalautakunnan tehtävät Tilaajalautakunnan oman johtosäännön mukaan tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestäminen mahdollisimman tehokkaasti: Tilaajalautakunta 1. vastaa sopijakuntien puolesta yhteistoimintaan sisältyvien tehtävien yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta sekä toiminnan ja talouden seurannasta, 2. käy palvelutuotantoneuvottelut JIK -liikelaitoskuntayhtymän talousarvioon sisältyvistä palvelutuotantotavoitteista ja hyväksyy JIK - liikelaitoskuntayhtymän talousarvioon sisältyvän palvelusitoumuksen, 3. tekee vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopijakunnille esityksensä seuraavan vuoden talousarviosta sekä siihen liittyvästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sopijakuntien ja JIK -liikelaitoskuntayhtymän neuvottelujen pohjalta, 4. seuraa, palvelutuotantoon liittyvien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja raportoi siitä vuosikolmanneksittain sopijakuntien kunnan- /kaupunginhallituksille, 5. päättää JIK -liikelaitoskuntayhtymälle rinnasteisista merkittävistä hankinnoista, jotka ovat toiminnallisia kokonaisuuksia, 6. hyväksyy toimialallaan merkittävien hankkeiden tarveselvitykset, suunnitelmat, hankintaohjelmat ja muut vastaavat suunnitelmat. Johtosäännön mukaisesti tilaajalautakunnalle on annettu tarvittavat valtuudet toiminnan järjestämiseksi, mutta käytännön valmistelussa toimivalta ei vielä ole konkretisoitunut. Lautakunnalla tulee olla valta valmistella yhteistoiminta-alueen kehittämistyötä esimerkiksi järjestämällä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja johtamalla valmistelua kuntien ja viranhaltijoiden kesken. Lautakunnan esittelijä Lautakunnan esittelijä 50 % controller sijoittuu Jalasjärven kunnan organisaatiossa suoraan kunnanjohtajan alaisuuteen ja häneen sovelletaan yleisiä Jalasjärven kunnan hallintosääntöön sisältyviä ratkaisuvaltamääräyksiä. Tilaajalautakunnan viranhaltijavalmistelu on järjestetty suhteutettuna lautakunnan 90 miljoonan euron 13

14 tilaukseen JIK ky:ltä (erikoissairaanhoito 36,8 me ja JIK oma toiminta 50,4 me). Tilaajalautakunnan tulee nimetä controllerille varahenkilö mahdollisten esteiden varalle. Mikäli yhteistoiminta-alue ei halua rakentaa kaksinkertaista tilaaja-tuottaja rakennetta lisäämällä henkilöstöä tilaajan puolelle on mietittävä muita ratkaisuja, joilla tuetaan tilaustoimintaa. Nykyisellään kevyt tilaajien organisointi heikentää kuntien vaikutus- ja ohjausmahdollisuuksia sekä heikentää JIK ky:n omistajaohjausta. Tilaajalautakunnan valtuudet Tilaajalautakunnalla on selkeät toimivaltuudet mitä tulee investointeihin ja kiinteistöjen käyttöön sen alaisessa toiminnassa. Lautakunnalla on myös toimivalta neuvotella investoinneista kuntien ja JIK kuntayhtymän kesken. Yksittäiset kunnat eivät voi tehdä JIK ky:n toimintaan vaikuttavia hankesuunnitelmia tai palveluverkkoratkaisuja ilman tilaajan valmistelua, sillä se romuttaa tilaajan ja tuottajan välisen neuvottelumekanismin. Myös sosiaalitoimen muista rajapinta-asioista on sovittava jo tilaajatasolla, jotta kokonaisuudella on edelleen yhtenäiset pelisäännöt. Tilaajalla on perustamisasiakirjojen mukaan valta tilata palvelua myös muilta kuin JIK ky:ltä, vaikka pääsääntöisesti palvelut kuntayhtymältä hankitaankin. Tällä hetkellä JIK ky on ainoa toimittaja ja ulkoiset palveluiden hankinnat suoritetaan myös JIK:n kautta. On kuitenkin aivan yhtä mahdollista kilpailuttaa sopimukset tilaajan toimesta. Mikäli nykykäytäntöä alihankinnoista halutaan jatkaa, se olisi hyvä kirjata strategiaan ohjaamaan lautakunnan toimintaa. Tilaajalautakunta on jo nyt havainnut paljon yhteisiä tukipalvelutoimintoja, joissa sen ja omistajakuntien etu olisi, että tukipalveluja mietittäisiin yhdessä kuntien ja kuntayhtymän kesken. Vastuu asian edistämisestä on tällä hetkellä epäselvä ja tästäkin linjauksesta olisi syytä antaa tilaajalautakunnalle ohjeistusta kuntien toimesta. Tilaajalautakunta toimii lautakunnan velvollisuuksilla ja vastuilla kuntalain alaisuudessa, vaikka onkin usean kunnan yhteinen toimielin. Yhteiset strategiset linjaukset antavat tilaajalautakunnalle varmuuden toimia omalla tehtäväalueellaan. JIK yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on vasta aloittanut toimintansa ja määrittelee omaa rooliaan. Sen rooli on erotettava JIK ky:sta selkeästi, jotta se pystyy hoitamaan vahvemmin strategialähtöisesti ja omistajakuntien tavoitteiden mukaisesti omaa toimintaansa Sopimusohjaustiimin valmistelutehtävät Valmistelun ja ohjauksen tehostamisen vuoksi kuntien on tärkeää virallisesti nimetä kappaleessa esitelty sopimusohjaustiimi, joka tukisi controlleria valmistelutehtävässään. Sopimusohjaustiimi varmentaisi yhtenäisen tiedon kulun kuntien kesken sekä auttaisi yhteisten näkemysten muodostumista. 14

15 Sopimusohjaustiimin tehtäviä: Käy säännöllisesti lävitse tilastot, muun tiedon ja JIK:n toiminta- ja talousraportit, jotka esitellään kunnissa Käy keskustelun tilaajalautakunnalle esiteltävistä asioista Kuulee tarvittaessa JIK ky:n edustajia Controllerilla vastuu kerätä kuntien näkemykset ennen kokousta ja tilaajalautakuntaa, tiimi tukee tässä tehtävässä Esitykset tilaajalautakunnalle kulkevat controllerin kautta siten, että asian vaatiessa yhteistä valmistelua, se käsitellään sopimusohjaustiimissä JIK kuntayhtymä tuottajana Perussopimuksen mukaisesti Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut erikseen suoritettavien palvelusopimusten ja liikelaitoskuntayhtymän liiketoimintasuunnitelman mukaan. Kuntayhtymä voi hoitaa muitakin tehtäviä kuntien niin sopiessa. Kuntayhtymä voi myös myydä palveluja myös muille kuin sopimuskunnille. Kuntayhtymä tuottaa toimialansa lähipalvelut jäsenkunnilleen. Perussopimuksessa JIK ky:n rooli tuottajana on selvä. Sen mukaan kunnat määrittelevät sopimuksen mukaan palvelujen laadun ja määrän yhteistoiminnan alkutilanteessa. Jatkossa tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista sekä palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Nämä mittarit tulee määritellä yhdessä tilaajalautakunnan kanssa. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on perustamisasiakirjojen mukaan yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminta-alueella. Tavoitteelliseksi siirtymäkaudeksi on perustamisneuvotteluissa esitetty kolmea vuotta. Virallista päätöstä tästä ei ole tehty, mutta tilaajalautakunnan toimesta sellainen tulee tehdä yhteistyössä kuntien kanssa. Audiator Kehittämispalvelujen suosituksen mukaan yhtenäisellä palvelutasolla rahoitusperuste voisi olla jatkossa kuntien kesken suoraan asukaspohjainen tai ikäjakaumilla painotettu asukaspohjainen rahoitusosuus. JIK Ky:n perussopimuksessa on kuitenkin sovittu rahoitus perustuvan suoritepohjalle ja toistaiseksi tuotteistamattomien palvelujen osalta resurssien käytön määrään. 15

16 JIK ky:n vuoden 2010 talousarvion mukaan kunnat rahoittavat kuntayhtymän toiminnasta yhteensä 87,8 %. Menoihin sisältyy sekä kuntayhtymän oma toiminta sekä erikoissairaanhoidon laskutus. Kuntien rahoitusosuudet palvelusopimuksessa vuonna 2010 ovat asukasta kohden: yht e/as JIK e/as ESH e/as Kurikka ,4 1207,9 1116,4 Ilmajoki ,5 1036,5 981,0 Jalasjärvi ,6 1234,9 1066,7 Yhteistoiminta-alueella noudatetaan samaa palveluhinnastoa, joten tämänhetkiset erot johtunevat lähinnä palvelujen käyttämäärien eroista kuntien kesken. JIK kuntayhtymän sisäinen johtaminen ja palvelutuotannon rajat JIK liikelaitoskuntayhtymän tuotantorooli on hyvin itsenäinen. Hallintosääntöä tarkasteltaessa liikelaitoksen sisälläkin delegointia on toteutettu laajasti. Johtokunnan päätös toiminnan ja talouden tavoitteet : Tuotannonohjauksen (tilaaminen ja tuottaminen) keskeiset elementit koostuvat toiminnan määrää kuvaavista mittareista, kustannustehokkuusmittareista, palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaavista mittareista. Saatavuuden ja palvelutason osalta periaatteena on yhdenmukainen palvelutarjonta ja palvelujen tasalaatuisuus koko yhteistoiminnan alueella, jolloin voidaan määritellä yhtäläinen palvelulupaus prosessien yhteismitallisen määrittelyn avulla. JIK liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalla on hyvinkin tarkkaan määritellyt tavoitteet tuleville vuosille ja ne on määritelty BSC -mallin mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymää ohjaavat yhtymäkokous ja johtokunta. Palvelutuotannon osalta johtamisjärjestelmä on määritelty. JIK ky:n johtamisen näkökulmasta lisätäsmennystä tarvitaan omistajakunnilta mm. investointien, kuntien ohjauksen, tukipalveluiden ja sosiaalipalveluiden osalta (liite 2). Operatiivisessa toiminnassa on tärkeää tietää, mistä osasta asiakkaan palvelua vastaa kunnan sosiaalitoimen työntekijä ja mistä JIK ky, sillä hankalissa asiakastilanteissa rajan epäselvyys korostuu. 16

17 3. Johtamisjärjestelmän keskeisen sisällön määrittely Johtamisjärjestelmän perustavoite on olla looginen ja selkeä. Johtamisjärjestelmä kertoo - KUKA johtaa - MITÄ johtaa - MILLÄ välineillä ja foorumeilla JIK yhteistoiminta-alueen johtamisjärjestelmä muodostuu aiemmin esitellyistä toimijoiden rooleista JIK ympäristössä sekä seuraavien kappaleiden kuvauksissa johtamisen kannalta tärkeistä asiakirjoista sekä yhteisistä foorumeista vuosikellossa. Kuva 7. Yhteistoiminta-alueen toimintaa ohjaavat asiakirjat JIK yhteistoiminta-alueella strateginen suunnittelu vaatii hieman panostusta alkuvaiheessa omistajakuntien näkökulmasta. Talousarvio ja palvelusopimus on jo kertaalleen saatu aikaan uudessa rakenteessa, mutta jatkossa niitäkin tulee kehittää, jotta ne palvelevat tilaaja-tuottaja toimintatapaa entistä paremmin. Myös taloussuunnitelmavuosien tarkempaan ennakointiin ja suunnitteluun on hyvä panostaa. Strategisen suunnittelun pohjalta on helpompi työstää vuosittaisia suunnitelmia. JIK toimijoille (tilaaja-tuottaja) ja kunnille on erittäin tärkeää, että kaikilla on käytössään 17

18 yhteinen vuosikello, joka sisältää tärkeimmät yhteiset ajankohdat kokonaisuuden johtamisessa. Tämän selkärangan varaan on hyvä rakentaa yhteistä eri toimijoista koostuvaa kokonaisuutta. Talousarvion aikataulutus tilaajan näkökulmasta vaatii valmistelevat neuvotteluajankohdat JIK ky:n ja kuntien kanssa sekä vuosisuunnitelman sovittamisen laajempaan strategiseen raamiin. Tilaajan talousarvion raamiesitys on pohjana JIK Ky:n talousarviotyölle ja palvelusopimusneuvotteluille. Neuvottelujen tuloksena saatu tilaajalautakunnan kunnille antama talousarvioesitys on pohjana palvelusopimukselle, jolla tilausta ohjataan ja seurataan vuoden aikana. Kuva 8. Yhteiseen vuosikelloon on sisällytettävä yhteisten toimielinten neuvottelu-, valmistelu- ja raportointiajankohdat. Yhteisen suunnittelun kannalta on suositeltavaa, että jo varhain keväällä käydään laaja arviointikeskustelu edellisen vuoden toiminnasta. Arvioinnin pohjalta on helpompi lähteä keskustelemaan tulevan vuoden tarpeista ja raameista, jotka tilaajalautakunta antaa kuntayhtymälle ennen kesää. Aikataulussa on huomioitava myös se, että JIK ky:lle pitää jäädä aikaa neuvotella ulkopuolisten alihankkijoiden ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kuntien talousarviokokoukset tulee myös pitää sen verran ajoissa marras-joulukuussa että seuraavan vuoden palvelusopimukset saadaan tehtyä vuoden loppuun mennessä. 18

19 3.1. Palvelusopimus Tilaajan ja tuottajan kesken seuraavan vuoden palveluista ja toiminnan seurannasta sovitaan palvelusopimusasiakirjassa. Asiakirjan hyväksyminen edellyttää myös neuvotteluja kuntien kesken ja sen tulee perustua tilaajan strategiaan. Palvelusopimukseen on olennaista sisältyä mm. seuraavia asioita: Palveluiden hinta, laatu ja sisältö Palvelukokonaisuuksien määrittely Pohja seurannalle ja suunnittelulle Palvelukokonaisuuksien painopisteet ko. vuonna Vastuut toiminnasta ja palveluista Alihankinnan määrittely Raportointi (mitä ja miten) Asiakaspalaute ja vastuu Henkilöstöpoliittiset linjaukset ko. vuonna Neuvottelumenettelyt vuoden aikana sopimuksen seurannan ja mahdollisten muutostilanteiden osalta Palvelusopimuksessa voi olla myös asioita pidemmälle suunnitelmakaudelle. Esimerkiksi Tampereella ja Hämeenlinnassa tilaaja-tuottaja palvelusopimuksissa on pidempivaikutteinen sopimusosa ja vuosiosa sekä resurssitaulukoita (dokumenttien nimet hieman vaihtelevat eri kaupungeissa). 19

20 4. Toiminnan ja talouden seurantamenetelmät Sopimusasiakirjojen mukaisesti toiminnan ja talouden ohjaus perustuu tasapainotetun mittariston (BSC) mukaiseen tavoiteasetteluun. Vastuukunta ja sopimuskunnat muodostavat yhteisen BSC -kortiston ja liittävät sen osaksi talousarvioitaan. Yhteisen tavoiteasettelun tarkoituksena on muodostaa mahdollisimman vahva yhteinen näkemys palvelutuotannon ohjaamiseksi. Kun seurattavat tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit on määritelty, voidaan niiden pohjalta rakentaa osavuosikatsaus tilaajalautakunnalle sekä omistajille. Suoritteiden ja kuntayhtymän sisäisen raportoinnin välittäminen kuntiin sellaisenaan ei palvele kokonaisuutta. Raportissa on olennaista kertoa mihin toiminnan kehitys on menossa ja miten vuotuista palvelusopimusta ja sen tavoitteita toteutetaan. JIK kuntayhtymä on erityisen tarkasti jo toiminnan alkuvaiheessa määritellyt johtokunnan johdolla vuoden BSC näkökulmia noudattavat tavoitteet ja mittarit omalle toiminnalleen. Mittarit eivät voi kuntien ja tilaajan näkökulmasta olla samat. TILAAJAN BSC-KORTTI asiat, joista tilaaja toivoo saavansa kuntayhtymältä katsauksen Talous Talouden kehitys ja hallinta Resurssien käyttö Palvelujen tehokkuus Omaisuus ja investoinnit Palvelutulokset; vaikuttavuuden seuranta Asiakastyytyväisyys Asiakas Henkilöstön määrä, osaaminen hyvinvointi Ostopalvelutoiminnan kehittyminen STRATEGIA Henkilöstö, Proses sit Perustehtävässä onnistuminen Tukipalveluiden Järjestäminen Palveluverkko -ratkaisut Kuva 9. Esimerkinomainen tilaajan BSC- tavoiteasettelusta, jossa kuvataan tilaajan näkökulmasta raportoitavia asioita. 20

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä. 1 (7) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Perussopimus A. Yleiset määräykset 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011

KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELUSO- PIMUS 2011 (PUNKAHARJUN KUNTA / ITÄ-SAVON SAIRAANHOITO- PIIRIN KY) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOPIJAOSAPUOLET 3 2. KUNTAKOHTAINEN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle

Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle Kunnanhallitus 235 19.10.2015 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus, lausunto luonnoksesta 628/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 235 Päijät-Hämeen sote-valmistelun ohjausryhmä pyytää

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot