GRUNDFOS KÄYTTÖOHJEET. Pumppaamon asennus ja käyttöönotto

Transkriptio

1 GRUNDFOS KÄYTTÖOHJEET Pumppaamon asennus ja käyttöönotto

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ Tärkeää Varoituksia SÄILIÖ Kuljetus ja nostaminen Säiliön vastaanottotarkastus Peruslaatta Säiliön asennus Putkiliitokset Täyttö Muut varusteet Yleisimpiä asennusvirheitä SÄHKÖKESKUS Keskuksen asennus Syöttökaapeli Maadoitukset Pinnanohjauslaitteet Pintavipat SPM pinnanohjauslaite Pumppujen kaapelit Kaapeliliittimet Sulakkeet KÄYTTÖÖNOTTO Tarkistukset Kytkennät Pinnanohjauslaitteet Pumput Kaapeliliittimet Säädöt Ylivirtareleet asetus ja koestus Pinnanohjauslaitteet Mittaukset Käyttäjälle huomioon VALMIS PUMPPAAMO...22 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Pintavippojen kytkentä Kaapeliliittimen kytkentä IRTOLIITTEET Sähkökeskuksen kuvat Pumpun käyttö- ja huolto-ohjeet Pinnansäätölaitteen käyttö- ja huolto-ohje Laadussapitokortti 1

3 1. YLEISTÄ 1.1 Tärkeää Ennen pumppaamon asennuksen aloittamista on aina tehtävä pohjarakennesuunnitelma. Tämän suunnitelman tulee sisältää aina: Kaivantosuunnitelman sekä kohteesta riippuen seuraavat osasuunnitelmat: Perustussuunnitelma Maarakennesuunnitelma Kuivanapitosuunnitelma Suojaussuunnittelu Näistä kaivantosuunnitelma on pumppaamon asennuksen kannalta kaikkein tärkein. Suosittelemme sen tekemistä ja noudattamista asennuksen aikana jotta vältytään myöhemmiltä hankaluuksilta Kaivantosuunnitelman teko on aina annettava ammattitaitoisen geoteknikon tehtäväksi 1.2 Varoituksia 2. SÄILIÖ Kaivantotyössä ja pumppaamon asentamisessa on syytä noudattaa suurta varovaisuutta. Huomioi erityisesti seuraavia seikkoja: Varo sortuvia pengerryksiä Estä kaiteilla kaivantoon putoamisen mahdollisuus Huomioi koneille riittävä turvaetäisyys kaivannon reunaan Varo liikkuvia työkoneita Älä koskaan seiso nostettavan taakan alla Sähköasennuksia saa suorittaa vain tehtävään valtuutettu henkilö Pumppaamoiden painot taulukoituna: Pumppaamon koko Paino Lisämetri S kg 65 kg/m kg 90 kg/m kg 100 kg/m kg 170 kg/m / kg 230 kg/m kg 270 kg/m / kg 420 kg/m 2

4 Sisäisen putkiston paino 2:lle pumpulle, pituus 1,5 m Putkiston koko Paino (~) DN kg DN kg DN kg DN kg Säiliöön on valmiiksi rakennettu seuraavat vakiovarusteet: kansisto 1 kpl (turva 2) johdeputkisto 2 kpl/pumppu uppoliitin 1 kpl/pumppu sisäinen putkisto 1 kpl/pumppu pallotakaiskuventtiili 1 kpl/pumppu sulkuventtiili 1 kpl/pumppu paineyhde laipallinen 1 kpl tuloyhde lävistysholkki sop. mukaan pumppujen asennuslevy 1 kpl Turvapumppaamossa pesuallas valaisin lämmityspatteri 1 kpl 1 kpl 1 kpl Tehtaalla asennetaan myös seuraavat lisävarusteet: lämpöeristys 1,2 m hoitotasot rauhoituslevy huuhteluvesiyhde + kalusto 1 kpl 2 kpl sop. mukaan 1 kpl Pumppaamorakenteissa kulkee seuraavia varusteita nippusiteillä kiinnitettynä (asennus tilaajan toimesta): tuuletusputki + kiinnitystarvikkeet laajennuskartio paineyhteeseen aloituskaiteet ritilätasot (turvapumppaamo) tyhjennyspumppu (turvapumppaamo). 2.1 Kuljetus ja nostaminen Pumppaamoa kuljetetaan vaaka-asennossa kuljetusalustaan kiinnitettynä. Kuljetusten aikana tapahtuvat nostot on aina tehtävä kuljetusalustasta (esim. nostot kuljetusvälineestä toiseen) Ennen pumppaamon asennusta ja pystyynnostoa on kuljetustuet ja irtovarusteet poistettava pumppaamosta. Tilaajan tulee huolehtia tarkoitukseen sopiva nostokalusto purkupaikalle ( kts. pumppaamon painotaulukosta). 3

5 Pumppaamo nostetaan vaakatasossa aina nostoliinojen avulla kuvan mukaisesti. Pumppaamo nostetaan vaaka-asennosta pystyyn nostoliinojen avulla kuvan mukaisesti. Tässä työvaiheessa EI saa käyttää pumppaamon omia nostokorvakkeita. 4

6 Pumppaamon nostaminen pystyasennossa Nostettaessa pumppaamoa pystyasennossa on painon jakauduttava mahdollisimman tasaisesti molempiin (kaikkiin) nostokorvakkeisiin. Käytä nostoissa aina välipuomia pitämässä nostoköydet pystysuorassa asennossa. Pumppaamon kansirakenteiden vaurioitumisen ehkäisemiseksi käytä nostoliinoja tai suojattua nostoköyttä (ei kettinkiä). 2.2 Säiliön vastaanottotarkastus: tarkistetaan mahdolliset kuljetusvauriot yms. toimituksen sisältö; vastaako tilausvahvistusta yhtyeiden sijoitus ja koot muu varustelu. 2.3 Peruslaatta Kaivannon pohja tehdään tasaiseksi. Tarvittaessa levitetään kaivannon pohjalle kivetöntä soraa, joka tiivistetään tärylevyllä. Soratäytön tiivistysasteen tulee vastata 90 % parannetulla Proctor-kokeella saadusta tiiveydestä. Mikäli pohjamaa on häiriintymisherkkää, tiivistystyössä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. 5

7 Betoninen peruslaatta, johon pumppaamo kiinnitetään, tehdään etukäteen elementtinä tai vaihtoehtoisesti se valetaan kaivannon pohjalle joko suoraan pohjamaan varaan tai tiivistetyn sorakerroksen varaan. Peruslaattaan asennettavat kiinnityspultit toimitetaan ennen säiliötoimitusta. Peruslaatan mitoitus Peruslaatan pinnan oltava hierretty sileäksi Peruslaattojen mittatiedot, kun pumppaamon syvyys on 6000 mm: Tyyppi A B mm C mm D mm Tarvittavien kiinnitystarvikkeiden määrän laskeminen: Kiinnitystarvikkeiden lkm = (πr² H)/2 Tulos pyöristetään ylöspäin lähimpään parilliseen lukuun. Laatalle perustettavan pumppaamon kiinnitystarvikkeiden vähimmäismäärä on 4 kpl. Kiinnitystarvikkeiden välinen kulma (G ) saadaan jakamalla jakoympyrä (360 ) kiinnitystarvikkeiden lukumäärällä. 6

8 Laatan mitoitus pumppaamon syvyyden ylittäessä 6000 mm: 1. Pumppaamon noste = πr² H 2. Maanpaino = (laatan ala - πr²) H Laatan paksuus = (noste - maanpaino)/(laatan ala 1.5) Betonin ominaispaino = 2.5 Veden ominaispaino = 1.0 Laatta vedessä = = 1.5 Peruslaattaelementin nostaminen paikoilleen Peruslaatta asennettava mahdollisimman tarkasti vaaka-asentoon 7

9 2.4 Säiliön asennus Puhdista peruslaatan pinta huolellisesti harjalla varmistaen, ettei peruslaatan ja pumppaamon kiinnityslaipan väliin jää mitään. Säiliö nostetaan nostokorvakkeista keskelle peruslaatassa olevaa kiinnityspulttien jakoympyrää. Varottava säiliön laskemista kiinnityspulttien päälle koska terävä kiinnityspultti vaurioittaa helposti säiliön pintaa. 8

10 Tarkista pumppaamon pystysuoruus. Pumppaamo on pystysuorassa jos peruslaatta on vaaka-asennossa. Asenna kiinnitysraudat ja kiristä mutterit. Varmista, ettei pohjan lujitemuovirakenteisiin (kaulukseen) jää jännityksiä. 9

11 2.5 Putkiliitokset 2.6 Täyttö Putkiliitokset tehdään siten, että kaivantoa täytetään (kts. 2.6 Täyttö) liitettävän putken alapintaan asti ennen putkiliitoksen suorittamista; täyttömaan tiivistäminen putken alapuolella on erittäin tärkeää. Ennen liittämistä on varmistettava, että pumppaamon sisäisen putkiston liitokset ovat kireällä (voivat löystyä pitkän kuljetuksen aikana). Läpivientiliitoksissa varmistettava: putken ja tiivisteen puhtaus tuloputken suora linja lävistysholkkiin holkin kiinnitysruuvien kiristys. Laippaliitoksissa varmistettava: tiivisteen kunto putkien samansuuntaisuus (ei jännityksiä) tasainen kiristys. Tarkista ennen täytön aloittamista ettei pumppaamon rakenteessa ole vaurioita. Mikäli vaurioita on syntynyt suosittelemme yhteydenottoa Grundfosin edustajaan ja keskustelua menettelytavoista. 10

12 Kun pumppaamo on kiinnitetty peruslaattaan ohjeiden mukaisesti ja todettu, että rakenteet ovat ehjiä ja pumppaamo pystysuorassa, tehdään kaivannon täyttö. Huom! Lujitemuovirakenteista pumppaamoa ei koskaan saa oikaista työntämällä sitä esim. kaivinkoneella yläreunasta. Täyttömateriaalin tulee olla hyvin suhteistunutta soraa tai hiekkaa. Maksimi raekoko on 32 mm. Täyttömateriaali ei missään tapauksessa saa sisältää maksimiraekokoa suurempia yksittäisiä kiviä. Tehtäessä täyttöä talvella, tulee varmistua siitä, että materiaali on täysin sulaa. Täyttö suoritetaan kerroksittain siten, ettei täytön korkeusero ole koskaan suurempi kuin 50cm. MAX TÄYTÖN KORKEUSERO 50 CM. Tulo- ja lähtöputkien alapuolinen täyttö tiivistetään junttaamalla. Koneellista tärytystä ei tule käyttää kuin alueella joka ulottuu maanpinnasta 1 m:n syvyyteen. Tällöin voidaan käyttää tärylevyä, jonka massa on enintään 100 kg (1 kn). Tärylevyllä ei saa tiivistää aluetta joka on alle 30 cm:n etäisyydellä pumppaamon seinästä. Mahdollista pohjavedenalennusta jatketaan siihen asti, kunnes ympärystäytön määrä riittää kumoamaan pumppaamon aiheuttaman nosteen. Ellei pohjaveden pintaa ole erikseen havaittu, sen oletetaan mitoituksessa olevan maanpinnassa. 11

13 Työkoneilla ei saa liikkua pumppaamon vieressä rakenteen rikkoutumisvaaran takia, ellei kyseistä kuormitusta ole huomioitu suunnittelun yhteydessä. Yläosa täytetään siten, että pumppaamon ympärille muodostuu pengerrys ja pumppaamon kannen tulee jäädä maan pinnan yläpuolelle (kts. kuva ). näkyviin cm pengerrys cm 2.7 Muut varusteet Irralliset varusteet kuten tuuletusputki ja aloituskaide kiinnitetään mukana olevilla kiinnitystarvikkeilla. Erityisesti lämpöeristetyissä pumppaamoissa on erityisen tärkeää käyttää riittävän suuria aluslevyjä rakenteen rikkoutumisen estämiseksi. Tuuletusputki säädetään suoraan aluslevyjen avulla. Aluslevyjä tarvittaessa Tiivistys Tiivistä lävistys- ja liitospinnat esim. silikonilla. Aluslevyt 12

14 2.8 Yleisimpiä asennusvirheitä Pumppaamosäiliön virheellisen asennuksen seurauksena saattaa syntyä kalliitakin korjauskustannuksia aiheuttavia vaurioita useimmiten seuraavista syistä: TÄRKEÄÄ Tulo/lähtöputken alapuolinen täyttötiivistys ei ole tehty riittävän huolellisesti tai on käytetty jäätynyttä täytettä. Tästä seurauksena saattaa pumppaamon sisäinen putkisto revetä, maapaineen painaessa putkea ulkopuolelta alaspäin. Kaivannon täyttöä aloitettaessa kipataan hiekkakuorma toispuolisesti kaivantoon jolloin hiekan paine työntää säiliötä vinoon, aiheuttaen vuotovaurion. Perustuslaatan epäsuoruudesta johtuen on pumppaamoa jouduttu kiilaamaan suoraksi ja kiila on asennettu kiinnitysrautojen puoliväliin jolloin kiinnitysrautoja kiristettäessä kiinnityslaippa saattaa vaurioitua ja aiheuttaa vuotoa. Suuria irtolohkareita pudotettu täytön yhteydessä kaivantoon jotka pumppaamon seinään vieriessään saattavat vaurioittaa seinämää. Olemattoman tai puutteellisen kaivantosuunnitelman johdosta tehty virheellinen kaivantotyö tai kaivantosuunnitelman vastainen toiminta saattaneet aiheuttaa perustuslaatan liikkumisen asennuksen jälkeen ja vaurioittaa pumppaamoa. Kaivannon täytön kesken jättäminen ja pohjaveden alennuksen lopettaminen esim. työpäivän päättyessä, jolloin veden pinnan nousu saattaa nostaa pumppaamon ylös. Kaivantosuunnitelman teko on aina annettava ammattitaitoisen geoteknikon tehtäväksi ja suunnitelmaa on työnaikana myös noudatettava. 3. SÄHKÖKESKUS Vakiopumppaamoiden keskus toimitetaan irrallisena pumppaamotoimituksen yhteydessä. Turvapumppaamotoimituksissa keskus on valmiiksi asennettu pumppaamoon, mikäli keskus on sisäasenteinen. Keskuskaavio irrallisena liitteenä keskuskaapin sisällä. 3.1 Keskuksen asennus Varmistu, että käynnistimen ylivirtarele ja sulakkeet soveltuvat asennettaville pumpuille ja että sen ohjauspiirissä on otettu huomioon pumpun suojalaitteiden johtimien 1 ja 2 kytkentä. Grundfosin valmistamien käynnistimien ohjausjännite on aina 230 V (±5 %), 50 Hz/1 tai erikoistilauksesta suojajännitemuuntajalla varustettu ja ne soveltuvat sellaisenaan sähköverkkoon 3L+N+PE 400 V 50 Hz. Kaapissaan pumppaamon päälle asennettava keskus nostetaan sille varattuun, korotettuun paikkaan. Kaapin ovien tulee aueta pumppaamosta poispäin (kts. kuva ). Kaappi asennetaan suoraan aluslevyjä apuna käyttäen. Kiinnitetään ruuvit ja mutterit (huomioi aluslevyt ruuvikantojen ja pumppaamorakenteen väliin). Kokeile ovien toimintaa; ovien tulee olla suorassa linjassa. 13

15 Ovet suorassa Aukeamissuunta luukusta poispäin Tiivistys Aluslevyt Tiivistä kaapin ja säiliön liitospinta silikonilla. 3.2 Syöttökaapeli Sähköurakoitsija huolehtii liittymisjohdon tilaamisesta (asentamisesta). Jos pumppaamoon tuodaan esim. puhelinjohto, on se hyvä asentaa liittymisjohdon asentamisen yhteydessä. Kaapeli voidaan johtaa ulkoasennuskaappiin joko säiliön ulko- tai sisäkautta. Säiliön kylkeen on tehtaalla rakennettu läpivientiyhde (DN 40) kaapelia varten, mikäli tätä yhdettä ei käytetä, on se tulpattava huolellisesti. Johdettaessa syöttökaapeli säiliön sisäkautta keskukseen tulee läpivienti tiivistää hyvin. Pumppaamon yläpinnassa keskuksen alla on valmiiksi asennettuna läpivientilaippa (aihiolaippa), johon tehdään lävistys kun syöttökaapeli johdetaan pumppaamon kautta keskuskaappiin. Johdettaessa syöttökaapeli pumppaamon ulkokautta keskukseen on kaapeli suojattava erillisellä suojaputkella ja kaapin jalustaan on asennettava läpivienti (ei valmiina). Varmista läpivientien tiiveys. 14

16 3.3 Maadoitukset Maadoitukset kuvan mukaan. 1. Ohjauskeskuksen maadoitus 2. Kaapin maadoitus 3. Maadoituskisko 4. Maadoituselektrodi 5. Sisäisen putkiston maadoitus Maadoituksen suorittaa sähköurakoitsija sähkölaitoksen ohjeita noudattaen; suoritettava ennen lopputäyttöä. 3.4 Pinnanohjauslaitteet Jos pinnanohjauslaitteistoon liittyy keskusyksikkö (raja-arvolaite tms.), on se asennettu valmiiksi ohjauskeskukseen. 15

17 3.4.1 Pintavipat Toimitetaan irrallisena keskustoimituksen yhteydessä. Asenna ja kiinnitä vipat pumppaamossa oleviin ripustuslenkkeihin siten, että vippojen kaapelit eivät pääse sotkeutumaan keskenään tai joudu pumpun imuaukkoon. Tarkista myös, että vipat eivät pääse takertumaan mihinkään. Pintavippojen toimintarajat Pysäytys- ja käynnistysrajoille on saatava riittävä ero. Tämän vuoksi on yhdellä pumpulla käytettävä aina kahta, kahdella pumpulla kolmea vippaa jne. Kytkentä: kts. oheinen kuva sekä sähkökeskus/ohjauspiirikaavio. Hälytys Käyn- Pysäytys 16

18 Aseta pysäytysraja siten, että pumppu pysähtyy viimeistään nesteen pinnan laskeuduttua moottorin rungon puoliväliin. Aseta alempi käynnistysraja siten, että käynnistysja pysäytysrajoille jää mahdollisimman suuri ero. Ota kuitenkin huomioon, että käynnistysrajojen yläpuolelle jää riittävä tila lyhyehköjen sähkökatkosten varalta hälytysrajan ylittämisen jälkeisille toimenpiteille. Kahden pumpun kyseen ollessa aseta toinen hälytysraja hieman ( cm) alemman käynnistysrajan yläpuolelle sekä hälytysraja vastaavasti hieman ylemmän käynnistysrajan yläpuolelle. Riittävä ero käynnistys- ja pysäytysrajoille tarvitaan ettei esim. veden pinnan aaltoilu tai muu vastaava seikka saa aikaan jatkuvaa käynnistys-pysäytys toimintaa. Lisäksi on pyrittävä pieneen pumppujen käynnistystiheyteen. Pumppaamon suunnitteluperusteissa käytetään tavallisesti ylärajana 10 käynnistystä tunnissa. Käytännön syistä voidaan joutua tämä luku ylittämään, mutta yli 15 käynnistyskertaa tunnissa ei suositella ELSA pinnanohjauslaite Keskusyksikkö toimitetaan asennettuna sähkökeskukseen. Anturikaapeli toimitetaan irrallisena keskustoimituksen yhteydessä. Anturin suojaputki on valmiiksi asennettuna säiliöön. Anturikaapeli lasketaan suojaputkeen kaapelissa olevan välikappaleen olaketta myöten. Varmista, että kaapeli roikkuu vapaasti putkessa ja on oikean pituinen. Anturin pään oltava 2..3 cm putkesta ulkona. Kytkentä: kts. oheinen kuva ja valmistajan ohjeet. 17

19 3.5 Pumppujen kaapelit Kaapelit johdetaan keskukseen pumppaamossa olevan lävistyslaipan kautta. Varoitus! Varo kaapelin vaipan vaurioitumista. Huolehdi riittävästä vedonpoistosta. Älä koskaan laske kaapelin päätä pumppaamon pohjalle tai mihinkään kosketukseen kosteuden kanssa. Kosteus saattaa imeytyä kaapelia pitkin moottoriin. Pumpun suojalaitteiden johtimet 1 ja 2 on aina liitettävä käynnistimen ohjausvirtapiiriin siten, että johdinpiirin 1 ja 2 avautuessa (piirissä avautuvat koskettimet) pumppu pysähtyy. Huom! Huom! Pumpun takuu pätee ainoastaan mikäli suojalaitteiden johtimet 1 ja 2 ovat oikein liitetyt käynnistimen ohjauspiiriin. Kun pumpussa on 2 kpl 5-napaista kaapelia, kytke maadoitusjohdin molemmista kaapeleista keskukseen. Kytkentä: kts. sähkökeskuksen kuva. 3.6 Kaapeliliittimet 3.7 Sulakkeet Liittimet kytketään siten, että naarasliitin tulee keskuksen puolelle ja koirasliitin pumpun puolelle. Keskuksen puoleisen kaapelin (naarasliitin) tulee ylettyä pumppaamon luukusta ulos. Kytkentä: kts valmistajan ohjeet pakkauksessa. Varmista liittimen holkkitiivisteen oikea koko kyseessä olevan kaapelin mukaisesti. Liittimen osien tulee olla ehdottomasti kuivia ja puhtaita liitintä kasattaessa. Käytä kiristämiseen sopivaa hylsyavainta (ei ruuvitalttaa). Kerää ylimääräinen kaapeli rullalle, sido rulla ja ripusta se kaapelikoukkuun. Aseta kaapeliliitin mahdollisimman ylös pumppaamoon (kaapelikoukut) vaakatasoon. Eivät sisälly normaalitoimitukseen. 18

20 4. KÄYTTÖÖNOTTO 4.1 Tarkistukset Kytkennät Tarkasta kytkentöjen oikeellisuus (vrt. keskuksen kuva) ja varmista liitosten tiukkuudet Pinnanohjauslaitteet Pumput Varmista anturin esteetön toiminta. Lue myös pumppujen asennus-, käyttö- ja huolto-ohje. Varmista, ettei pumpussa ole vieraita esineitä (kerää kaikki mahdolliset tavarat pois pumppaamosta; työkalut, rakennusjätteet yms.). Pumpun tulee pyöriä käsin juoksupyörästä pyöritettäessä; pyörää ei saa kiristää pesää vasten. Ennen pumpun varsinaista käyttöönottoa varmistu, että pumpun pyörimissuunta on oikea. Oikea tapa on varmistaa se sähköasennuksen yhteydessä käyttämällä ns. verkon kiertosuunnan ilmaisijaa ja todeta, että kiertojärjestys on oikea ja kytkennät vastaavat kaaviotamme. Tämän jälkeen käynnistä pumppu hetkeksi ja totea, että se käynnistyessään nykäisee moottorin päältä katsottuna vastapäivään. Varoitus! Huom! Älä käytä pumppua kuivana. Totea vain nykäisysuunta. Kuivakäynti voi vaurioittaa akselitiivisteitä. Pumpun pumppaaman nestemäärän silmämääräisellä arvioinnilla ei pyörimissuuntaa pysty määrittämään Kaapeliliittimet 4.2 Säädöt Varmista liittimien kireys Ylivirtareleet, asetus ja koestus Yleisohjeena suositellaan ylivirtarele asettamaan moottorin nimellisvirralle I N. Grundfos Sarlin -pumpun moottori voidaan kuitenkin suojata paremmin epänormaalien käyttöolosuhteiden ja kaksivaihekäynnin varalta asettamalla rele moottorin ottaman virran arvoon pumpun käydessä nimellispisteessään. Asetuksen perusteena oleva virta on lisäksi syytä mitata korkeintaan muutaman minuutin käyneestä, melko kylmästä moottorista. Tämä lisää ylikuormitusvaraa. Suorita asetus seuraavasti: Aseta rele aluksi pumpun arvokilvessä olevan moottorin nimellisvirran I N mukaan. Odota kunnes veden pinta kaivossa on ylärajalla tai lähellä sitä. Varmista, että paineputkistossa olevat sulkuventtiilit ovat auki. 19

21 Käynnistä pumppu. Varmista, että mahdollinen takaiskuventtiili on avautunut. Mittaa välittömästi kunkin vaiheen virta esim. pihtiampeerimittarilla. Pysäytä pumppu ja aseta ylivirtareleen asetusarvo edellä mittaamiesi eri vaiheiden virtojen keskiarvon mukaiseksi. Jos asetus menisi releen alarajaa pienemmäksi (moottorin nimellisvirta kuitenkin releen alueella) aseta alarajalle. Mikäli käytössä havaitaan turhia ylivirtareleen laukeamisia on releen asetusarvoa hieman nostettava. Nosta korkeintaan 5% (1/20 osa) releen asteikkoalueesta kerralla. Mikäli virran mittaus antaa tulokseksi nimellisvirtaa suuremman arvon, johtuu tämä epänormaalista kuormitustilanteesta tai ylijännitteestä. Aseta tällöin rele moottorin nimellisvirran mukaan. Yli 10% poikkeamalla selvitä syy poikkeamaan. Huomioi, että tähtikolmiokäynnistimillä ylivirtareleen kautta kulkee tavallisesti käytetyissä kytkennöissä ns. haaravirta joka on 0,58 (1/ 3) kertaa moottorin ottama päävirta. Ylivirtareleen koestus. Koestus suositellaan ensisijaisesti suoritettavaksi releen koestuslaitteella. Moottorin 2- vaiheiseen käyttöön perustuva koestus voidaan myös suorittaa poistamalla yksi varoke. Ota huomioon: Rele on oltava asetettuna kokeellisesti kuten edellä on selostettiin Kaivon veden on riitettävä koko kokeen ajaksi. Jos vesi loppuu pysäytä koe ja pumppu. Koestuksen aikana on moottorin ottamaa virtaa voitava seurata esim. pihtiampeerimittarilla. Suorita koe seuraavasti: Anna pumpun käydä jonkin aikaa (n. 5min mikäli vesi riittää) jotta rele ehtii riittävästi lämmetä koestusta varten. Poista yksi pumpun varokkeista pumpun käydessä. Huom! Älä käynnistä kahdella vaiheella. Seurauksena voi olla varokkeen turha palaminen. Mittaa välittömästi pumpun ottama virta. 3 kw moottoreilla nousee virta kahdella vaiheella käydessä 1,5...2-kertaiseksi kolmivaihekäyntiin verrattuna. Releen tulee tällöin laukaista 2 minuutin kuluessa mutta ei kuitenkaan alle 30 sekunnin sisällä kaksivaihekäytön aloittamisesta. Pumppu voi myös pysähtyä sen joutuessa kaksivaihekäytölle. Tällöin virta yleensä nousee yli 2,5-kertaiseksi kolmivaihekäyntiin verrattuna. Releen on nyt laukaistava releen laukaisukäyrän ilmoittamassa, mitattua virtaa vastaavassa ajassa releen olleessa asetettuna korkeintaan pumpun nimellisvirralle I N. Mikäli releen laukaisukäyriä ei ole käytettävissä voidaan karkeina arvoina käyttää: 3-kertaisella virralla asetusarvoon nähden tulee laukaisun tapahtua 45 s kuluessa. 5-kertaisella virralla asetusarvoon nähden tulee laukaisun tapahtua 15 s kuluessa. Koetta ei saa jatkaa yli em. aikojen. Alle 3kW, tähteen kytketyillä moottoreilla voi virran nousu kaksivaihekäytössä jäädä alle 1,5-kertaiseksi kolmivaihekäyntiin verrattuna, jolloin laukaisuaika vastaavasti pitenee. Mikäli moottori tällöin pysähtyy, on laukaisun tapahduttava edellä selostetun mukaisesti. 20

22 Tarvittaessa säädä releen asetusta. Mikäli se ei auta on rele vaihdettava. Varoitus! Kaksivaihekäyttöön perustuvassa releen koestuksessa voidaan virheellisellä tai huolimattomalla menettelyllä helposti vaurioittaa moottori. Muista antaa moottorin jäähtyä ainakin ½ tuntia kokeiden välillä Pinnanohjauslaitteet Suorita valmistajan ohjeiden mukaiset asetukset (erillinen liite pinnanohjauslaitteesta). Säädä toimintotasot halutuille pinnankorkeuksille. Varmista häiriötön toiminta kaikilla pinnankorkeuksilla alimmasta tasosta ylivuototasoon. Valvo pumppaamon toimintaa 2-3 pumppausjakson ajan, jolloin varmistetaan myös vuorottelun toiminta. 4.3 Mittaukset Mittaa virta ja jännite pumpun jokaisesta vaiheesta. Jännitteen sallittu poikkeama pumpun nimellisjännitteestä on ± 5%. Jos jännite poikkeaa yli toleranssin on otettava yhteyttä valmistajaan. Suorita muut mittaukset tarkastuspöytäkirjan mukaisesti. 4.4 Käyttäjälle huomioon Pumppaamon sisällä oleva huuhteluvesiyhteen pääventtiili on pidettävä suljettuna käytön jälkeen. (suuttimen venttiilin sulkeminen ei riitä) 21

23 5. VALMIS PUMPPAAMO Huomioi jo suunnitteluvaiheessa hyvät kulkuyhteydet (autotie) pumppaamolle huoltotoimenpiteitä varten. Hyvin suunniteltu sekä huolella asennettu ja viimeistelty pumppaamo sulautuu hyvin luontoon ympäristöään haittaamatta. 22

24