SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA"

Transkriptio

1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Toimintasuunnitelma 2015

2 2 Sisällys 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖNÄ KANSALAISTOIMINTA SOS-KRIISIKESKUS KRIISITYÖN KOORDINAATIO KOULUTUSTOIMINTA KEHITTÄMISTOIMINTA VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS VIESTINTÄ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS... 13

3 3 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSAN- TERVEYSJÄRJESTÖNÄ Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka täyttää toimintavuonna 118 vuotta. Seuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy. Toiminnan lähtökohtia ovat voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Jäsenistön ytimen muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa. Jäseninä on lisäksi 30 valtakunnallista järjestöä sekä noin 600 henkilöjäsentä. Seura muuttui liittomuotoiseksi vuonna 1991, minkä jälkeen jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset. Toimintavuoden teemana on Verkosta ja verkostoista hyvinvointia. Vuonna 2014 aloitettu laaja verkkouudistus valmistuu ja avaa uusia toimintamahdollisuuksia. Keskeiset tapahtumat ovat Mieli päivät Turussa , liittokokous 25.4., Mental Health Art Week , kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä sekä maailman mielenterveyspäivä Seuran toiminta perustuu vuosille hyväksyttyyn strategiaan, jossa on neljä painoaluetta: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen, mielenterveysosaamisen kehittäminen sekä kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen. Huhtikuun liittokokouksessa päätetään uudesta strategiasta vuosille Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Mielenterveys- ja päihdeohjelman ehdotuksien implementointi jatkuu toimintavuoden loppuun. Seura osallistuu aktiivisesti jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Tärkeitä yhteistyörakenteita ovat mielenterveyden alalla toimivien järjestöjen muodostama Mielenterveyspooli sekä kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteiselin Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta. Vaalien jälkeen pyydetään eduskuntapuolueita nimeämään edustajansa uuteen Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikilla linjoilla ja kaikissa yksiköissä. Kansalaistoiminnan vahvistaminen Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on seuralle sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijana keskeistä. Kansalaistoimintojen linjan erityisenä tehtävänä on vapaaehtoistoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen. Uusia mahdollisuuksia avautuu kulttuuri-, liikunta- ja luontoteeman sekä Mental Health Art Week -tapahtumakonseptin kautta. Kriisityössä vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä ja kasvava rooli. Rikosuhripäivystyksen perusta on vapaaehtoistyössä. Mielenterveysosaamisen kehittäminen Kehittämisyksikkö Horisontti, lasten ja nuorten mielenterveystyön kokonaisuus, Mirakle ja Joint Action -hankkeet sekä Koulutuskeskus keskittyvät toiminnassaan mielenterveysosaamisen edistämiseen. Horisontin ja Koulutuskeskuksen perustan ja rahoituksen turvaaminen ovat toimintavuoden merkittävimpiä haasteita. Mielenterveystaitoja kehitetään myös seuran muussa toiminnassa.

4 4 Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen SOS-kriisikeskus ja kriisikeskusverkosto tarjoavat monipuolista kriisiauttamista, jonka muodot ovat valtakunnallinen kriisipuhelin, verkkokriisityö, kriisivastaanotto, ryhmätoiminnat sekä Rikosuhripäivystys (Etelä-Suomi). Kriisikeskusverkostoon kuuluu 20 kriisikeskusta eri puolilla maata. Tavoitteena verkostossa on turvata laadukas, yhteisten toimintaperiaatteiden mukainen työ. Uudet hankkeet Toimintavuoden 2015 uusia hankkeita ovat Kulttuurista mielen hyvinvointia -hanke, Nuovo Nuorten voimaantuminen -hanke ja Rikosuhripäivystyksen TAIKA-työ (tukea ja apua ihmiskaupan uhreille). Paikka auki -ohjelmasta haetaan rahoitusta nuorten työllistämiselle. 2. KANSALAISTOIMINTA Kansalaistoimintojen linjan tehtävänä on vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan sekä aluetyön kehittäminen. Toimintavuoden päätavoitteet: 1. Mental Health Art Week (MHAW) -tapahtumakonseptin edelleen kehittäminen hyödyntäen vuoden 2014 kokemuksia liittämällä kulttuuri, liikunta ja mielen hyvinvointi entistä tiiviimmin yhteen ja kannustamalla kaikkia mielenterveysseuroja mukaan. 2. Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tehostamalla jäsenhankintaa ja -huoltoa, monipuolistamalla vapaaehtoistoiminnan muotoja sekä hyödyntämällä seuran brändiuudistusta ja suunnitelmissa olevaa markkinointiaineistoa. 3. Yhdistysten hallitustyöskentelyn ja seurojen verkostoitumisen kehittäminen, jonka pohjana käytetään vuonna 2014 laadittua hallitusohjeistusta ja vapaaehtoistyön johtamiseen suunniteltua materiaalia. 4. Hyvinvointitoiminnan organisoinnin ja koulutusten kehittäminen yhteistyössä Mielenterveysalan liikunnan kehittämishankkeen kanssa. 5. Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen jalkauttaminen paikallisten mielenterveysseurojen ylläpitämien kriisikeskusten toimintaan.

5 5 Toimintavuonna selkeytetään puhelin- ja verkkokriisityön koordinointia ja etenkin roolijakoa koko toiminnan koordinoinnin ja vapaaehtoistyön koordinoinnin kesken. Uuden strategian jalkauttamiseksi järjestetään puheenjohtajien ja uusien toimijoiden neuvottelupäivät. Koulutusta ja neuvottelupäiviä järjestetään tukiohjaajille, vapaaehtoistyön työnohjaajille, ryhmänohjaajille, hyvinvointivastaaville ja Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa mukana oleville. Hyvinvointitoiminnan sisältöä kehitetään yhdistämällä kulttuuri-liikunta-luontoliikunta - teemoja sekä liittämällä näitä teemoja myös Mental Health Art Week -konseptiin. Aluetyön kehittämistä jatketaan kehittämissuunnitelmien ja paikallisten seurojen strategiapohdintojen pohjalta. Laaditaan markkinointiaineistoa Suomen Mielenterveysseurasta ja jalkaudutaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin. Keskitytään erityisesti jäsenten ja uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytointiin sekä seurojen varainhankintaosaamisen lisäämiseen. Käynnistetään aluemallin uudelleen organisointi siten, että työnjaon perustana vuoden 2016 alusta alkaen ovat maantieteellisten alueiden sijasta työn sisältöalueet. Eduskuntavaaleja varten toteutetaan paikallisten mielenterveysseurojen kanssa pienimuotoinen kampanja. Ryhdytään suunnittelemaan Antistigma-hanketta, jonka tavoitteena on hälventää stigmaa avun hakemisessa vaikeissa elämäntilanteissa. Seuran verkkosivujen uudistuksen myötä tuodaan yhä vahvemmin esille vapaaehtoistoimintaa ja sen monipuolisuutta, kehitetään välineitä uusien toimijoiden mukaan saamiseksi ja mielenterveysseuralaisuuden esille tuomiseksi. Mielenterveysalan liikunnan kehittämishankkeessa ryhdytään jalkauttamaan liikuntasuosituksia. Seuran liikunta-kulttuuri -kokonaisuutta selkeytetään yhdessä hyvinvointitoiminnan kehittämisen kanssa. Haetaan seuralle liikuntajärjestön statusta liikuntatoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Yrittäjien hyvinvointikilta -jatkohankkeessa jatketaan toiminnan jalkautusta ja laaditaan suunnitelma jatkuvuuden turvaamiseksi. Kilta-toimijoiden tukea ja ohjausta kehitetään sekä uusia aluejärjestöjä ja kriisikeskusverkostoa rekrytoidaan mukaan yhteistyöhön. Tavoitteena on myös kiltatoiminnan hyvinvointivaikutusten ja -kokemusten näkyväksi tekeminen. Lisäksi kokeillaan ja kehitetään yrittäjien vertaisryhmätoimintaa.

6 6 Kulttuurista mielen hyvinvointia -hankekokonaisuuden tarkoituksena on taidepainotteisten menetelmien kehittäminen ja mielenterveyden edistäminen kohderyhminä muun muassa vapautuvat vangit ja nuorisokodeissa asuvat nuoret. Kohderyhmien valinnassa tehdään yhteistyötä Terveyttä kulttuurista -verkoston kanssa. Mental Health Art Weekiä kehitetään ja laajennetaan pilottivuoden 2014 jälkeen yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 3. SOS-KRIISIKESKUS SOS-kriisikeskuksen toimintamuodot ovat valtakunnallinen kriisipuhelin, verkkokriisityö, kriisivastaanotto ja ryhmätoiminnat. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa SOS-kriisikeskus hoitaa runsaan kolmanneksen koko maan kriisipuheluista (94 tuntia/viikko, 1500 puhelua/kk). Yöpäivystyksestä vastaavat työntekijät työskentelevät SOS-kriisikeskuksessa. Vuosittain kriisipuhelimessa päivystää noin 40 vapaaehtoista 1 2 kertaa/kk. Toimintavuoden haasteena on kriisivastaanoton työntekijöiden työajan jakaminen tarkoituksenmukaisesti puhelinpäivystyksen ja muun asiakastyön välillä. Tavoitteena on myös yötyöntekijöiden pidentyneen työajan ja työn rakenteiden muutosten saaminen toimiviksi ja työssä jaksamista tukeviksi. Verkossa tarjottavien palvelujen tavoitteena on tarjota oikeata tietoa mielenterveydestä ja tukea netin välityksellä vaikeassa elämäntilanteessa tai kriisissä olevia. Verkkokriisityön työmuotoina ovat Tukinetissä toteutettavat Net tuki, Net tuki live sekä erilaiset ryhmät, Selma - oma-apuohjelma sekä jalkautuvat verkkotukityö Suomi24.fi:n tietyillä keskustelualueilla. Kriisivastaanotolla tuetaan ja edistetään vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten selviytymistä tarjoamalla järjestölähtöistä kriisityötä kasvokkain. Tavoitteena on 3000 asiakaskäyntiä, 800 asiakasta vuodessa. Toimintavuonna kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin heidän työskennellessään useissa kriisityön muodoissa sekä kehittämishankkeissa. Haasteena on myös asiakassulkujen välttäminen mm. loma-aikoja porrastamalla sekä asiakasohjautuvuus siten, että kriisivastaanotolle löytävät juuri tämän kaltaisesta lyhyestä keskusteluavusta hyötyvät asiakkaat. Ryhmätoiminnassa toteutetaan sekä intensiivikursseja että viikoittain kokoontuvia ryhmiä. Tiivistä yhteistyötä tehdään paikallisten mielenterveysseurojen, surujärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Vuonna 2015 osallistutaan toisen kerran Surukonferenssin suunnitteluun vastuullisena järjestäjänä. Toimintavuoden haasteena on käynnistää uusia toimintamuotoja sekä tavoittaa pieniä erityisryhmiä valtakunnallisesti ja oikea-aikaisesti. Järjestetään enemmän kurssitoimintaa alueellisesti itsemurhan tehneiden läheisille yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa, Pohjois- Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaalla, missä itsemurhia tehdään eniten. Haasteena on työvoimaresurssien organisointi ja resurssien riittävyys sekä kilpailutus. Siksi haetaan lisärahoitusta kurssien järjestämiseen itsemurhan kautta läheistensä menettäneille. Toimintavuonna etsitään jatkoa nuorten ryhmätoiminnan rahoitukseen Yhteisvastuu-hankkeen päättyessä. Vapaaehtoistoiminta kriisikeskuksessa on laajentunut ja tukihenkilöt toimivat useissa kriisityön muodoissa. Heille ohjataan elämänkriisissä tai kehityskriisissä olevia asiakkaita. Trau-

7 7 maattisissa kriiseissä yhteyttä ottavat asiakkaat ohjataan ammattilaisille. Toimintavuoden tavoitteena on lisätä aktiivisten vapaaehtoisten määrää. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa riittävä tukipalvelujen saatavuus sekä palvelupisteiden palvelun tasalaatuisuus. Heikoimmassa asemassa olevien uhrien auttamistyön vahvistaminen toteutuu paikallistasolla parhaiten henkilöresursseja vahvistamalla, henkilöstöä kouluttamalla sekä matalan kynnyksen verkostopohjaisia palveluja luomalla. Keskeinen haaste on riittävän pysyvän rahoituksen puute. Keskustoimiston kautta ohjautuvan rahoituksen lisäksi paikallisen rahoituksen saaminen on välttämätöntä palvelupisteiden toimintakyvyn kannalta. Toimintavuonna keskeistä on EU:n uhridirektiivin edellyttämien kattavien tukipalvelujen ja niiden rahoituksen toteutuminen Suomessa. MARAK-toimintamalli (lähisuhdeväkivalta) toimii laajasti Suomessa, ja Etelä-Suomen aluetoimiston alueella tuotetaan toimintavuonna aktiivisesti alueen työryhmille tukihenkilöpalveluita. Linity lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille -projektin avulla tuetaan yksilön selviytymiskeinojen rakentamista itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten ehkäisemiseksi. Toimintavuoden haasteena on toiminnan aloittaminen uudella kriisikeskuspaikkakunnalla. Tiedottamisen vahvistamiseen ja yhteistyön rakentamiseen kaikilla Linity-paikkakunnilla (Helsinki, Seinäjoki, mahdollisesti Kuopio uutena) keskitytään erityisesti. Tasapainovalmennus-hanketta jatketaan siirtyvällä hankerahoituksella vuoden 2015 ajan. Hankkeessa toteutetaan ryhmämuotoista psykoedukaatiomallia eri kieliryhmille tavoitteena traumaoireiden hallinnan oppiminen. Lasinen lapsuus sirpaleinen mieli -hanketta hallinnoi A-klinikkasäätiö. Tavoitteena on vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Kuntoutussäätiön Nuttu (Nuoret tuella työelämään) -hankkeessa toteutetaan erilaisia nuorten vertaistukiryhmiä hyödyntäen Mielenterveysseurassa aiemmin toteutettuja nuorten ja työttömien ryhmämalleja. Toimintaa jalkautetaan eri puolille Suomea mm. paikallisiin kriisikeskuksiin. 4. KRIISITYÖN KOORDINAATIO Kriisikeskusverkostoon kuuluu 19 paikallisen mielenterveysseuran ylläpitämää kriisikeskusta, Kouvolan vuoroveto -hanke ja pääseuran osana toimiva SOS-kriisikeskus. Kriisikeskustoimintojen linja /SOS-kriisikeskus koordinoi yhteistyötä ja palvelee verkostoa mm. tilastoinnin ja yhteisten toimintakäytäntöjen toteuttamisessa. Tavoitteena on turvata laadukas, yhteisten toimintaperiaatteiden mukainen sekä eettisesti korkeatasoinen työ kaikessa mielenterveysseuralaisessa kriisityössä. Koordinaatiolla tuetaan, palvellaan ja kehitetään kriisityötä, edistetään verkoston yhteistyötä sekä kootaan tietoa kriisiauttamisesta. Mielenterveysseura järjestää kriisikeskusverkoston kriisityöntekijöille prosessikoulutuksen.

8 8 Tavoitteena on, että yhä useampi verkoston kriisikeskus osallistuu PUVEK eli puhelin- ja verkkokriisityöhön siten, että alueellisissa kriisikeskuksissa aina yksi työntekijä on keskittynyt nimenomaan puhelin- ja verkkokriisityöhön sekä vapaaehtoisten ohjaamiseen näissä auttamismuodoissa ja että myös rahoittaja huomioisi tämän matalan kynnyksen toiminnan merkityksen ja myöntäisi lisätukea ainakin pienimmille kriisikeskuksille toiminnan vahvistamiseen. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada kriisipuhelinpäivystys ympärivuorokautiseksi 24/7 periaatteella toimivaksi. Kriisipuhelintoiminnan tekninen ylläpito ostetaan Elisa Oyj:ltä. Puhelinoperaattorit laskuttavat soittajia omien taksojensa mukaisesti. Mielenterveysseura vastaa toiminnan ylläpidon ja saapuvien puhelujen kuluista. Tavoitteena on lisätä vastattujen puhelujen määrää ja varmistaa kaikilla päivystyspaikkakunnilla puhelinauttamisen tasalaatuisuus, sekä että päivystysvuorot jakautuvat tarpeen mukaisesti ympäri vuoden ja eri vuorokauden aikoina, ja että 2/3 puheluista on vapaaehtoisten käymiä, ja että paikallisseurat saavat riittävästi tukea toiminnalleen. Vuoden päivystyspaikkakunnan palkitsemisen kautta tuodaan toimijoille iloa ja motivaatiota sekä lisätään sitoutumista toimintaan. Toiminnan tueksi rakennetaan intranetissä toimiva ilmoitustaulu päivystäjien käyttöön koko päivystäjäverkostolle. Verkkokriisityön työmuotoina ovat Tukinetissa toteutettavat Net tuki, Net tuki live sekä erilaiset ryhmät, Selma oma-apuohjelma sekä etsivä palveluohjaus Suomi24 tietyillä keskustelualeilla. Tavoitteena on lisätä asiakasmäärää ja etsivää työtä ja varmistaa auttamisen tasalaatuisuus sekä erityisesti vapaaehtoille riittävä tuki yhä vaikeammissa tilanteissa olevien asiakkaiden auttamiseen. Kriisipuhelintoimintaa ja verkkokriisityötä koordinoidaan SOS-kriisikeskuksesta / kriisikeskustoimintojen linjalta. 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutuskeskus toteuttaa seuran yleishyödyllistä tarkoitusta järjestämällä ja kehittämällä mielenterveyden edistämiseen, mielen hyvinvointiin, psykososiaaliseen ja -terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluita sekä tutkittuun tietoon perustuvia, edistyksellisiä menetelmäkoulutuksia. Koulutuskeskus kehittää ja tuottaa yhteistyönä asiantuntijoiden sekä laajan kouluttajaverkoston kanssa pääasiassa ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sosiaali-, terveydenhuollon, järjestöjen ja opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi sekä työn ja palveluiden kehittämisen tueksi. Toimintavuonna on kaksi päätavoitetta: vahvempi asema ja tunnettuus sekä taloudellisen vakauden parantaminen. Entistä vahvempi asema tunnettuna ja edistyksellisenä mielenterveysalan koulutusyhteisönä edellyttää vahvempaa profiloitumista ammattilaisten kouluttajaksi ja alan edelläkävijäksi (mm. uudet menetelmät sekä tunnetut kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijakouluttajat). Asiakaskantaa laajennetaan uusiin kohderyhmiin ja uusille maantieteellisille alueille. Nykyisiä asiakasja kumppanuussuhteita vahvistetaan ja uusia luodaan täydentämällä koulutustarjontaa uusilla koulutusohjelmilla ja uudistamalla nykyisiä koulutuksia. Koulutuskeskuksen omaa kehittämistoimintaa ja yhteistyötä tehostetaan (uudet hankkeet). Koulutuskeskuksen brändiä vahvistetaan ja kirkastetaan. Viestintää tehostetaan erityisesti ansaitussa mediassa. Lisätään suunnitelmallisuutta esimerkiksi vuosikellon ja sidosryhmästrategian avulla. Toiminnan taloudellista vakautta parannetaan tehostamalla koulutusohjelmien myyntiä ja markkinointia mm. ristiinmyynnillä (asiakassuhteen arvon kasvattaminen tarjoamalla nykyisille asiakkaille uusia koulutuspalveluja). Koulutusvolyymia kasvatetaan (sekä koulutusten että osallis-

9 9 tujien määrät). Resurssitehokkuutta ja kuluseurantaa tehostetaan ja hinnoittelu tarkistetaan. Uusia rahoitusmuotoja mm. kehittämistyöhön etsitään. Yhteistyötä tehdään järjestöjen, oppilaitosten, kuntien ja sairaanhoitopiirien sekä koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa. Suurimpia riskitekijöitä ovat toiminnan haavoittuvuus ja pienet resurssit. Koulutustoiminnan volyymia seurataan tilastoin ja tunnusluvuin. Talousseuranta toteutuu kuukausittain. Toiminnan laatua ja kehittymistä arvioidaan systemaattisten koulutuspalautteiden sekä toimintavuodelle asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen kautta. Arviointi toteutuu koulutustiimin työskentelyn ja tulosten säännöllisenä itsearviointina, yhteistyösuhteissa sekä seuran johdon toimintana. 6. KEHITTÄMISTOIMINTA Osana seuran yhteiskunnallista rajapintaa kehittämistoiminta on mukana sekä tuomassa yhteiskunnallisista tarpeista nousevia uusia avauksia toimintaan että viemässä hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita ovat mielenterveyden esillä pitäminen eduskuntavaaleissa ja uutta hallitusohjelmaa pohjustavassa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa, strategiaprosessin vieminen loppuun ja seuran vuosien strategian jalkauttamisen valmistelu sekä laatutyön määrittely ja käynnistäminen. Kehittämisyksikkö Horisontti valmistelee uuden strategiakauden alkua strategian jalkauttamista tukevana laadunarviointiprosessina. Mielenterveyden ensiavun uusi mielenterveyden ongelmia koskeva koulutusmalli nuorten kanssa toimiville levitetään erityisesti nuorten kanssa toimiviin järjestöihin. Horisontti edustaa seuraa työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä hankkeessa. Lasten ja nuorten mielenterveystyö vakiinnutetaan osaksi pysyvää seuran kehittämistoimintaa ja strategiaa siirtämällä rahoitus osaksi seuran pysyvää rahoitusta. Uusina avauksina kehitetään koulutusta ja vuorovaikutteisia työmenetelmiä verkkoympäristöön nuorille, ammattilaisille ja työnantajille sekä edistetään seuran mahdollisuutta toimia yhtenä valtakunnallisena palveluja kehittämiskeskuksena opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön toimintaverkostossa, alueena nuorten edistävä mielenterveystyö. Toimintaa tukee vuonna 2015 alkava Nuovohanke, jonka tavoitteena on nuorten (13 29-vuotiaiden) mielenterveyttä edistävän työn ja osaamisen levittäminen järjestökentälle ja suoraan nuorille. Mirakle - mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hanke edelleen kehittää, levittää ja juurruttaa ikäihmisten kanssa aikaisempina vuosina kehittämiä malleja ja materiaaleja. Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa kokeillaan jalkautuvaa, kotona tehtävää kriisityötä. Yhteiseurooppalaisessa Joint Action -hankkeessa levitetään ja jalkautetaan hyviä käytäntöjä eri yhteiskuntasektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön Euroopassa. Hanke järjestää kansainvälisen konferenssin Mental Health in All Policies Helsingissä toukokuussa 2015 ja pilotoi hanketulosten levittämistä Liettuassa ja Romaniassa. Lapinlahden lähde on mielenterveysjärjestöjen ja kulttuurialan toimijoiden aloite luoda Lapinlahden sairaala-alueesta kaikille avoin kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus. Tavoitteena on, että Lapinlahdesta kehittyisi uudenlainen, avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävä kohtaamispaikka, joka vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja ja häpeäleimaa. Vuonna 2015 Lapinlahden lähteen toimijat tuovat Lapinlahden sairaalaan mielen hyvin-

10 10 vointia edistävää kulttuuria, taidetta, vertaistukea, yhteiskunnallista yritystoimintaa, työtiloja, vapaaehtoistoimintaa ja kuntouttavia työmahdollisuuksia. Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde on Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa toteutettava yhteishanke, jonka tarkoituksena on luoda verkkoon avoin ja käyttäjäystävällinen tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Vuonna 2015 kootaan käsikirja tiedon arvioimiseksi ja kerätään tietoa vaikuttavista auttamistyön menetelmistä. Kehittämistoiminnan hankkeet rahoitetaan hankerahoituksilla, joiden päärahoittajat ovat RAY, opetus- ja kulttuuriministeriö, ELY-keskuksen ESR-rahoitus ja Euroopan komission kansanterveysohjelma. 7. VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Suomen Mielenterveysseura on toiminut vuoden 2014 alusta alkaen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten sekä ammattilaisten tuottamilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan rikoksen uhrien oikeuksien toteutumista. RIKUa ylläpitävät yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. RIKUn valtakunnalliset painopisteet vuodelle 2015 ovat 1. tukipalvelun saatavuuden parantaminen ja laadun varmistaminen 2. suunnitelmallisen viestinnän tehostaminen ja parantaminen 3. vaikuttaminen uhrin asemaan 4. strategian valmistelu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää määrää henkilökuntaa ja vapaaehtoisia RIKUn 29 palvelupisteessä. Vuonna 2015 panostetaan myös haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tavoittamiseen ja auttamiseen. RIKU käynnistää rahoituksen varmistuttua TAIKAtyön nimellä kulkevan toiminnan, jonka tarkoituksena on kehittää järjestölähtöistä tukea ja apua ihmiskaupan uhreille. Myös maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tavoittamista vahvistetaan. Vaikuttamistyön keskiössä on EU:n rikosuhridirektiivin kansallinen voimaansaattaminen lainsäädäntöön ja käytäntöön. Direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta tarpeen mukaisia palveluita rikoksen uhreille. TAIKA - Tukea ja apua ihmiskaupan uhreille RAY:ltä on haettu rahoitusta toimintaan, jonka tarkoituksen on parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa järjestölähtöisen auttamisen ja vaikuttamistyön avulla. Toiminta sisältää kansalaisjärjestöjen roolin vahvistamista uhrien tunnistamisessa, tukemisessa ja vaikuttamistyössä sekä Rikosuhripäivystyksen oman auttamistyön kehittämistä. Ihmiskaupan uhrien oikeuksien parantaminen liittyy olennaisesti myös uhrien asemaan rikosoikeudellisessa prosessissa. RIKUlla on jo useiden vuosien kokemus työstä ihmiskaupan uhrien parissa ja ihmiskaupan vastaisissa järjestöverkostoissa toimimisesta.

11 11 NUORIKU-hanke edistää nuorten rikoksen uhrien asemaa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää tehokas ja kohdennettu viestintä nuorten rikoksen uhrien oikeusturvasta ja tuesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että nuoret löytäisivät helposti tarvitsemansa tiedon verkosta ja tiedon polkua seuraten tulisivat autetuiksi ja selviytyisivät paremmin kokemastaan. Hankkeen tavoitteena on myös edistää koulutuksen kautta nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksenuhreja. Hanke järjestää valtakunnallisia seminaareja ja koulutuksia yhteistyökumppaneiden työntekijöille ja vapaaehtoisille. RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston toteuttama ORAVA-hanke Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan vuosille kehittää lähisuhdeväkivaltatyötä sekä tukihenkilö- ja lähisuhdeväkivallan erityisosaamista Pohjois-Karjalan alueella ja hankkeessa luodut mallit ovat myös valtakunnallisesti hyödynnettävissä osana RIKUn perustoimintaa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa -hankkeen kanssa (KASTE II). 8. VIESTINTÄ Suomen Mielenterveysseura viettää Verkosta ja verkostoista hyvinvointia teemavuotta Seuran uusi verkkosivusto kasvaa mielenterveysalan suositelluimmaksi verkkopalveluksi Suomessa. Tavoitteena on, että seura on erottuva toimija ja vahvasti läsnä digitaalisessa maailmassa. Alan valtakunnalliset ja paikalliset kumppanit kokevat, että uusi palvelu edistää heidän jäsenviestintäänsä tai heidän viestintäänsä mielenterveystaidoista asiakkailleen. Seuran uudistunut visuaalinen ilme helpottaa mielenterveystaitojen edistämistä ja ongelmien ehkäisyä monilla areenoilla ja monien kanavien kautta. Uudistunut ja yhtenäistynyt ilme lisää seuran tunnettuutta helposti lähestyttävän tuen ja avun tarjoajana. Toimintavuonna seura toteuttaa uuden ilmeen mukaisia sovelluksia henkilöstön ja paikallisseurojen käyttöön. Toteutuneet brändin, julkisen sivuston ja intranetin uudistukset lisäävät Suomen Mielenterveysseuran ja paikallisten kriisikeskusten ja seurojen vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä sekä palvelujen löydettävyyttä Suomessa. Sähköiset palvelut mahdollistavat kaikille osapuolille innostavasti uusia toimintatapoja. Seura tarjoaa nettitohtori-palvelua henkilöstölle ja jäsenilleen. Kevään liittokokouksessa päätettävä strategia tunnetaan henkilöstön, vapaaehtoisten, kriisikeskusten, paikallisseurojen ja sidosryhmien keskuudessa ja energisoi näkemyksellistä kumppanuutta ja roolituksia mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Seura toimii viestinnällisenä organisaationa, jossa jokainen vaikuttaa ja innostaa uusia toimijoita mukaan. Seuran viestit näkyvät viikoittain mediassa. Hallitusohjelmavaikuttamisessa ja eduskuntavaaleissa seura paikallisseurojen ja kumppaneiden kanssa nostaa esiin vaikuttavia keinoja kehittää psyykkistä hyvinvointia yhteiskunnan menestystekijänä. Seura toimii monikanavaisesti tavoitellen läsnäoloa elämänkulun eri areenoilla. Seura lisää viestinnässään kuvallisuutta, tarinallisuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä tietosisällöissään datajournalismin keinoja. Seura lisää kanavapalautteiden seurantaa ja niihin reagoimista. Seura kehittää viestintänsä asiakaslähtöistä kohdentamista. Seura julkaisee internet-sivustoa ja uutiskirjeitä sekä tuottaa sisältöjä eri kumppanimedioihin. Seuran asiantuntijat viestivät aktiivisesti eri medioissa. Seura on aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa. Seura viestii messuilla ja järjestää Kansainväliset Mieli-

12 12 päivät Seura julkaisee Mielenterveys-lehteä, Perheterapia-lehteä ja viestiä paikallisseuroille. Seura tuottaa painettuja ja sähköisiä esitteitä eri kohderyhmille ja hyödynnettäväksi eri verkostoissa. 9. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Mielenterveysseuran tavoitteena on vaikuttaa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöverkostojen kautta mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan sekä osallistua lupaavien käytäntöjen levittämiseen. Keskeinen yhteistyökumppani on Mental Health Europe MHE, jonka hallituksessa, työvaliokunnassa ja taloustyöryhmässä seuralla on edustaja. Seura toimii myös Suomen kansallisena yhteistyötahona (National Focal Point NFP). NFP-verkosto välittää MHE:lle mielenterveyteen liittyvää tietoa jäsenmaista ja MHE puolestaan välittää verkoston kautta tietoa EU-tasolta sekä materiaalia kansalliseen vaikuttamistoimintaan. Toimintavuonna keskeistä on löytää MHE:lle uusi, kestävä rahoituspohja. Seuralla on edustaja Mielenterveyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health WFMH) hallituksessa. Seura toimii aktiivisesti myös seuraavissa järjestöissä: International Association for Suicide Prevention IASP International Federation of Telephone Emergency Services IFOTES European Anti-Poverty Network EAPN ja Suomen verkosto EAPN-Fin European Family Therapy Association Training Institutes Chamber EFTA-TIC International Family Therapy Association IFTA European Men s Health Forum EMHF. Joint Action for Mental Health and Wellbeing ( ) -hankkeessa yhtenä kuudesta osahankkeesta kehitetään työkaluja mielenterveyden valtavirtaistamiseksi kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Seura johtaa stm:n toimeksiannosta osahanketta, jossa on kumppaneita Islannista, Norjasta, Portugalista, Englannista ja Skotlannista. Mukana on eurooppalaisia verkostoja ja viranomaisia. Joint Action toteutetaan EU:n kansanterveysohjelmasta stm:n turvin. Seuran toiminnassa huomioidaan Maailman terveysjärjestön WHO:n vuosien globaalin mielenterveysstrategian linjauksia. Tukihenkilötyön kehittäminen Sendaissa Japanissa jatkuu edelleen. Erasmus-ohjelman Promoting Mental Wellbeing -hankkeessa seuran osaaminen mielenterveyden edistämisestä toisen asteen oppilaitoksissa viedään oppilaitoksiin Espanjassa, Hollannissa, Liettuassa ja Tanskassa. Vuosittain julkaistaan englanninkielinen Newsletter. Seuran johtoryhmä tekee toimintavuonna opintomatkan Hollantiin.

13 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää huhtikuussa 2015 järjestettävä liittokokous. Kokouksessa hyväksytään vuoden 2014 tilinpäätös, toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2015 sekä toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2016 sekä uuden strategian toimintavuosille Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Liiton puheenjohtajana toimii professori Pentti Arajärvi. Liittohallituksen tehtävänä on mm. valmistella asiat liittokokoukselle, huolehtia liittokokouksen päätösten toimeenpanosta sekä valvoa varojen ja omaisuuden hoitoa ja kirjanpitoa. Liittohallitukseen kuuluu yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä. Varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan sääntömääräisen työvaliokunnan. Hallituksen ja työvaliokunnan apuna asiantuntijaelimenä toimii taloustyöryhmä. Seuran hallinto tuottaa sisäisinä palveluina järjestön talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICTpalvelut. Hallinto tukee seuran yksiköitä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Seuran toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustukset muodostavat noin 70 %:a avustustuotoista. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveysyhdistys ry, jonka avustus on tarkoitettu mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Seuran palveluksessa on toimintavuoden aikana noin 100 työntekijää. Koko henkilökunnalle tarkoitetut toiminnan suunnittelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi toteutetaan virkistystilaisuuksia kesällä ja joulun aikaan. Työhyvinvointikysely tehdään syksyllä Toimintavuoden suurimpina haasteina ovat vuoden 2014 syksyllä aloitetun verkkosivujen kokonaisuudistuksen loppuunsaattaminen. Tavoitteena on asiakaslähtöisten sivujen aikaansaaminen. Tämä onnistuu vain henkilökunnan sitoutumisella projektin läpiviemiseen. Toimintavuoden alkupuolella toinen merkittävä hanke on seuran intranetin modernisointi sekä samalla työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottavien yhteisöllisten työtilojen käyttöönotto. Vuoden loppupuolella aloitetaan suunnittelu puhelinjärjestelmien uudistamiseksi vastaamaan järjestelmille nykyaikana asetettavia vaatimuksia.

14 Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI Helsinki, Finland. Puh./Tel , mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID:

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. Vuosikirja 2015 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot