SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA"

Transkriptio

1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Toimintasuunnitelma 2015

2 2 Sisällys 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖNÄ KANSALAISTOIMINTA SOS-KRIISIKESKUS KRIISITYÖN KOORDINAATIO KOULUTUSTOIMINTA KEHITTÄMISTOIMINTA VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS VIESTINTÄ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS... 13

3 3 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSAN- TERVEYSJÄRJESTÖNÄ Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka täyttää toimintavuonna 118 vuotta. Seuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy. Toiminnan lähtökohtia ovat voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Jäsenistön ytimen muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa. Jäseninä on lisäksi 30 valtakunnallista järjestöä sekä noin 600 henkilöjäsentä. Seura muuttui liittomuotoiseksi vuonna 1991, minkä jälkeen jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset. Toimintavuoden teemana on Verkosta ja verkostoista hyvinvointia. Vuonna 2014 aloitettu laaja verkkouudistus valmistuu ja avaa uusia toimintamahdollisuuksia. Keskeiset tapahtumat ovat Mieli päivät Turussa , liittokokous 25.4., Mental Health Art Week , kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä sekä maailman mielenterveyspäivä Seuran toiminta perustuu vuosille hyväksyttyyn strategiaan, jossa on neljä painoaluetta: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen, mielenterveysosaamisen kehittäminen sekä kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen. Huhtikuun liittokokouksessa päätetään uudesta strategiasta vuosille Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Mielenterveys- ja päihdeohjelman ehdotuksien implementointi jatkuu toimintavuoden loppuun. Seura osallistuu aktiivisesti jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Tärkeitä yhteistyörakenteita ovat mielenterveyden alalla toimivien järjestöjen muodostama Mielenterveyspooli sekä kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteiselin Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta. Vaalien jälkeen pyydetään eduskuntapuolueita nimeämään edustajansa uuteen Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikilla linjoilla ja kaikissa yksiköissä. Kansalaistoiminnan vahvistaminen Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on seuralle sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijana keskeistä. Kansalaistoimintojen linjan erityisenä tehtävänä on vapaaehtoistoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen. Uusia mahdollisuuksia avautuu kulttuuri-, liikunta- ja luontoteeman sekä Mental Health Art Week -tapahtumakonseptin kautta. Kriisityössä vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä ja kasvava rooli. Rikosuhripäivystyksen perusta on vapaaehtoistyössä. Mielenterveysosaamisen kehittäminen Kehittämisyksikkö Horisontti, lasten ja nuorten mielenterveystyön kokonaisuus, Mirakle ja Joint Action -hankkeet sekä Koulutuskeskus keskittyvät toiminnassaan mielenterveysosaamisen edistämiseen. Horisontin ja Koulutuskeskuksen perustan ja rahoituksen turvaaminen ovat toimintavuoden merkittävimpiä haasteita. Mielenterveystaitoja kehitetään myös seuran muussa toiminnassa.

4 4 Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen SOS-kriisikeskus ja kriisikeskusverkosto tarjoavat monipuolista kriisiauttamista, jonka muodot ovat valtakunnallinen kriisipuhelin, verkkokriisityö, kriisivastaanotto, ryhmätoiminnat sekä Rikosuhripäivystys (Etelä-Suomi). Kriisikeskusverkostoon kuuluu 20 kriisikeskusta eri puolilla maata. Tavoitteena verkostossa on turvata laadukas, yhteisten toimintaperiaatteiden mukainen työ. Uudet hankkeet Toimintavuoden 2015 uusia hankkeita ovat Kulttuurista mielen hyvinvointia -hanke, Nuovo Nuorten voimaantuminen -hanke ja Rikosuhripäivystyksen TAIKA-työ (tukea ja apua ihmiskaupan uhreille). Paikka auki -ohjelmasta haetaan rahoitusta nuorten työllistämiselle. 2. KANSALAISTOIMINTA Kansalaistoimintojen linjan tehtävänä on vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan sekä aluetyön kehittäminen. Toimintavuoden päätavoitteet: 1. Mental Health Art Week (MHAW) -tapahtumakonseptin edelleen kehittäminen hyödyntäen vuoden 2014 kokemuksia liittämällä kulttuuri, liikunta ja mielen hyvinvointi entistä tiiviimmin yhteen ja kannustamalla kaikkia mielenterveysseuroja mukaan. 2. Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tehostamalla jäsenhankintaa ja -huoltoa, monipuolistamalla vapaaehtoistoiminnan muotoja sekä hyödyntämällä seuran brändiuudistusta ja suunnitelmissa olevaa markkinointiaineistoa. 3. Yhdistysten hallitustyöskentelyn ja seurojen verkostoitumisen kehittäminen, jonka pohjana käytetään vuonna 2014 laadittua hallitusohjeistusta ja vapaaehtoistyön johtamiseen suunniteltua materiaalia. 4. Hyvinvointitoiminnan organisoinnin ja koulutusten kehittäminen yhteistyössä Mielenterveysalan liikunnan kehittämishankkeen kanssa. 5. Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen jalkauttaminen paikallisten mielenterveysseurojen ylläpitämien kriisikeskusten toimintaan.

5 5 Toimintavuonna selkeytetään puhelin- ja verkkokriisityön koordinointia ja etenkin roolijakoa koko toiminnan koordinoinnin ja vapaaehtoistyön koordinoinnin kesken. Uuden strategian jalkauttamiseksi järjestetään puheenjohtajien ja uusien toimijoiden neuvottelupäivät. Koulutusta ja neuvottelupäiviä järjestetään tukiohjaajille, vapaaehtoistyön työnohjaajille, ryhmänohjaajille, hyvinvointivastaaville ja Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa mukana oleville. Hyvinvointitoiminnan sisältöä kehitetään yhdistämällä kulttuuri-liikunta-luontoliikunta - teemoja sekä liittämällä näitä teemoja myös Mental Health Art Week -konseptiin. Aluetyön kehittämistä jatketaan kehittämissuunnitelmien ja paikallisten seurojen strategiapohdintojen pohjalta. Laaditaan markkinointiaineistoa Suomen Mielenterveysseurasta ja jalkaudutaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin. Keskitytään erityisesti jäsenten ja uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytointiin sekä seurojen varainhankintaosaamisen lisäämiseen. Käynnistetään aluemallin uudelleen organisointi siten, että työnjaon perustana vuoden 2016 alusta alkaen ovat maantieteellisten alueiden sijasta työn sisältöalueet. Eduskuntavaaleja varten toteutetaan paikallisten mielenterveysseurojen kanssa pienimuotoinen kampanja. Ryhdytään suunnittelemaan Antistigma-hanketta, jonka tavoitteena on hälventää stigmaa avun hakemisessa vaikeissa elämäntilanteissa. Seuran verkkosivujen uudistuksen myötä tuodaan yhä vahvemmin esille vapaaehtoistoimintaa ja sen monipuolisuutta, kehitetään välineitä uusien toimijoiden mukaan saamiseksi ja mielenterveysseuralaisuuden esille tuomiseksi. Mielenterveysalan liikunnan kehittämishankkeessa ryhdytään jalkauttamaan liikuntasuosituksia. Seuran liikunta-kulttuuri -kokonaisuutta selkeytetään yhdessä hyvinvointitoiminnan kehittämisen kanssa. Haetaan seuralle liikuntajärjestön statusta liikuntatoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Yrittäjien hyvinvointikilta -jatkohankkeessa jatketaan toiminnan jalkautusta ja laaditaan suunnitelma jatkuvuuden turvaamiseksi. Kilta-toimijoiden tukea ja ohjausta kehitetään sekä uusia aluejärjestöjä ja kriisikeskusverkostoa rekrytoidaan mukaan yhteistyöhön. Tavoitteena on myös kiltatoiminnan hyvinvointivaikutusten ja -kokemusten näkyväksi tekeminen. Lisäksi kokeillaan ja kehitetään yrittäjien vertaisryhmätoimintaa.

6 6 Kulttuurista mielen hyvinvointia -hankekokonaisuuden tarkoituksena on taidepainotteisten menetelmien kehittäminen ja mielenterveyden edistäminen kohderyhminä muun muassa vapautuvat vangit ja nuorisokodeissa asuvat nuoret. Kohderyhmien valinnassa tehdään yhteistyötä Terveyttä kulttuurista -verkoston kanssa. Mental Health Art Weekiä kehitetään ja laajennetaan pilottivuoden 2014 jälkeen yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 3. SOS-KRIISIKESKUS SOS-kriisikeskuksen toimintamuodot ovat valtakunnallinen kriisipuhelin, verkkokriisityö, kriisivastaanotto ja ryhmätoiminnat. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa SOS-kriisikeskus hoitaa runsaan kolmanneksen koko maan kriisipuheluista (94 tuntia/viikko, 1500 puhelua/kk). Yöpäivystyksestä vastaavat työntekijät työskentelevät SOS-kriisikeskuksessa. Vuosittain kriisipuhelimessa päivystää noin 40 vapaaehtoista 1 2 kertaa/kk. Toimintavuoden haasteena on kriisivastaanoton työntekijöiden työajan jakaminen tarkoituksenmukaisesti puhelinpäivystyksen ja muun asiakastyön välillä. Tavoitteena on myös yötyöntekijöiden pidentyneen työajan ja työn rakenteiden muutosten saaminen toimiviksi ja työssä jaksamista tukeviksi. Verkossa tarjottavien palvelujen tavoitteena on tarjota oikeata tietoa mielenterveydestä ja tukea netin välityksellä vaikeassa elämäntilanteessa tai kriisissä olevia. Verkkokriisityön työmuotoina ovat Tukinetissä toteutettavat Net tuki, Net tuki live sekä erilaiset ryhmät, Selma - oma-apuohjelma sekä jalkautuvat verkkotukityö Suomi24.fi:n tietyillä keskustelualueilla. Kriisivastaanotolla tuetaan ja edistetään vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten selviytymistä tarjoamalla järjestölähtöistä kriisityötä kasvokkain. Tavoitteena on 3000 asiakaskäyntiä, 800 asiakasta vuodessa. Toimintavuonna kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin heidän työskennellessään useissa kriisityön muodoissa sekä kehittämishankkeissa. Haasteena on myös asiakassulkujen välttäminen mm. loma-aikoja porrastamalla sekä asiakasohjautuvuus siten, että kriisivastaanotolle löytävät juuri tämän kaltaisesta lyhyestä keskusteluavusta hyötyvät asiakkaat. Ryhmätoiminnassa toteutetaan sekä intensiivikursseja että viikoittain kokoontuvia ryhmiä. Tiivistä yhteistyötä tehdään paikallisten mielenterveysseurojen, surujärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Vuonna 2015 osallistutaan toisen kerran Surukonferenssin suunnitteluun vastuullisena järjestäjänä. Toimintavuoden haasteena on käynnistää uusia toimintamuotoja sekä tavoittaa pieniä erityisryhmiä valtakunnallisesti ja oikea-aikaisesti. Järjestetään enemmän kurssitoimintaa alueellisesti itsemurhan tehneiden läheisille yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa, Pohjois- Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaalla, missä itsemurhia tehdään eniten. Haasteena on työvoimaresurssien organisointi ja resurssien riittävyys sekä kilpailutus. Siksi haetaan lisärahoitusta kurssien järjestämiseen itsemurhan kautta läheistensä menettäneille. Toimintavuonna etsitään jatkoa nuorten ryhmätoiminnan rahoitukseen Yhteisvastuu-hankkeen päättyessä. Vapaaehtoistoiminta kriisikeskuksessa on laajentunut ja tukihenkilöt toimivat useissa kriisityön muodoissa. Heille ohjataan elämänkriisissä tai kehityskriisissä olevia asiakkaita. Trau-

7 7 maattisissa kriiseissä yhteyttä ottavat asiakkaat ohjataan ammattilaisille. Toimintavuoden tavoitteena on lisätä aktiivisten vapaaehtoisten määrää. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa riittävä tukipalvelujen saatavuus sekä palvelupisteiden palvelun tasalaatuisuus. Heikoimmassa asemassa olevien uhrien auttamistyön vahvistaminen toteutuu paikallistasolla parhaiten henkilöresursseja vahvistamalla, henkilöstöä kouluttamalla sekä matalan kynnyksen verkostopohjaisia palveluja luomalla. Keskeinen haaste on riittävän pysyvän rahoituksen puute. Keskustoimiston kautta ohjautuvan rahoituksen lisäksi paikallisen rahoituksen saaminen on välttämätöntä palvelupisteiden toimintakyvyn kannalta. Toimintavuonna keskeistä on EU:n uhridirektiivin edellyttämien kattavien tukipalvelujen ja niiden rahoituksen toteutuminen Suomessa. MARAK-toimintamalli (lähisuhdeväkivalta) toimii laajasti Suomessa, ja Etelä-Suomen aluetoimiston alueella tuotetaan toimintavuonna aktiivisesti alueen työryhmille tukihenkilöpalveluita. Linity lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille -projektin avulla tuetaan yksilön selviytymiskeinojen rakentamista itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten ehkäisemiseksi. Toimintavuoden haasteena on toiminnan aloittaminen uudella kriisikeskuspaikkakunnalla. Tiedottamisen vahvistamiseen ja yhteistyön rakentamiseen kaikilla Linity-paikkakunnilla (Helsinki, Seinäjoki, mahdollisesti Kuopio uutena) keskitytään erityisesti. Tasapainovalmennus-hanketta jatketaan siirtyvällä hankerahoituksella vuoden 2015 ajan. Hankkeessa toteutetaan ryhmämuotoista psykoedukaatiomallia eri kieliryhmille tavoitteena traumaoireiden hallinnan oppiminen. Lasinen lapsuus sirpaleinen mieli -hanketta hallinnoi A-klinikkasäätiö. Tavoitteena on vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Kuntoutussäätiön Nuttu (Nuoret tuella työelämään) -hankkeessa toteutetaan erilaisia nuorten vertaistukiryhmiä hyödyntäen Mielenterveysseurassa aiemmin toteutettuja nuorten ja työttömien ryhmämalleja. Toimintaa jalkautetaan eri puolille Suomea mm. paikallisiin kriisikeskuksiin. 4. KRIISITYÖN KOORDINAATIO Kriisikeskusverkostoon kuuluu 19 paikallisen mielenterveysseuran ylläpitämää kriisikeskusta, Kouvolan vuoroveto -hanke ja pääseuran osana toimiva SOS-kriisikeskus. Kriisikeskustoimintojen linja /SOS-kriisikeskus koordinoi yhteistyötä ja palvelee verkostoa mm. tilastoinnin ja yhteisten toimintakäytäntöjen toteuttamisessa. Tavoitteena on turvata laadukas, yhteisten toimintaperiaatteiden mukainen sekä eettisesti korkeatasoinen työ kaikessa mielenterveysseuralaisessa kriisityössä. Koordinaatiolla tuetaan, palvellaan ja kehitetään kriisityötä, edistetään verkoston yhteistyötä sekä kootaan tietoa kriisiauttamisesta. Mielenterveysseura järjestää kriisikeskusverkoston kriisityöntekijöille prosessikoulutuksen.

8 8 Tavoitteena on, että yhä useampi verkoston kriisikeskus osallistuu PUVEK eli puhelin- ja verkkokriisityöhön siten, että alueellisissa kriisikeskuksissa aina yksi työntekijä on keskittynyt nimenomaan puhelin- ja verkkokriisityöhön sekä vapaaehtoisten ohjaamiseen näissä auttamismuodoissa ja että myös rahoittaja huomioisi tämän matalan kynnyksen toiminnan merkityksen ja myöntäisi lisätukea ainakin pienimmille kriisikeskuksille toiminnan vahvistamiseen. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada kriisipuhelinpäivystys ympärivuorokautiseksi 24/7 periaatteella toimivaksi. Kriisipuhelintoiminnan tekninen ylläpito ostetaan Elisa Oyj:ltä. Puhelinoperaattorit laskuttavat soittajia omien taksojensa mukaisesti. Mielenterveysseura vastaa toiminnan ylläpidon ja saapuvien puhelujen kuluista. Tavoitteena on lisätä vastattujen puhelujen määrää ja varmistaa kaikilla päivystyspaikkakunnilla puhelinauttamisen tasalaatuisuus, sekä että päivystysvuorot jakautuvat tarpeen mukaisesti ympäri vuoden ja eri vuorokauden aikoina, ja että 2/3 puheluista on vapaaehtoisten käymiä, ja että paikallisseurat saavat riittävästi tukea toiminnalleen. Vuoden päivystyspaikkakunnan palkitsemisen kautta tuodaan toimijoille iloa ja motivaatiota sekä lisätään sitoutumista toimintaan. Toiminnan tueksi rakennetaan intranetissä toimiva ilmoitustaulu päivystäjien käyttöön koko päivystäjäverkostolle. Verkkokriisityön työmuotoina ovat Tukinetissa toteutettavat Net tuki, Net tuki live sekä erilaiset ryhmät, Selma oma-apuohjelma sekä etsivä palveluohjaus Suomi24 tietyillä keskustelualeilla. Tavoitteena on lisätä asiakasmäärää ja etsivää työtä ja varmistaa auttamisen tasalaatuisuus sekä erityisesti vapaaehtoille riittävä tuki yhä vaikeammissa tilanteissa olevien asiakkaiden auttamiseen. Kriisipuhelintoimintaa ja verkkokriisityötä koordinoidaan SOS-kriisikeskuksesta / kriisikeskustoimintojen linjalta. 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutuskeskus toteuttaa seuran yleishyödyllistä tarkoitusta järjestämällä ja kehittämällä mielenterveyden edistämiseen, mielen hyvinvointiin, psykososiaaliseen ja -terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluita sekä tutkittuun tietoon perustuvia, edistyksellisiä menetelmäkoulutuksia. Koulutuskeskus kehittää ja tuottaa yhteistyönä asiantuntijoiden sekä laajan kouluttajaverkoston kanssa pääasiassa ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sosiaali-, terveydenhuollon, järjestöjen ja opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi sekä työn ja palveluiden kehittämisen tueksi. Toimintavuonna on kaksi päätavoitetta: vahvempi asema ja tunnettuus sekä taloudellisen vakauden parantaminen. Entistä vahvempi asema tunnettuna ja edistyksellisenä mielenterveysalan koulutusyhteisönä edellyttää vahvempaa profiloitumista ammattilaisten kouluttajaksi ja alan edelläkävijäksi (mm. uudet menetelmät sekä tunnetut kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijakouluttajat). Asiakaskantaa laajennetaan uusiin kohderyhmiin ja uusille maantieteellisille alueille. Nykyisiä asiakasja kumppanuussuhteita vahvistetaan ja uusia luodaan täydentämällä koulutustarjontaa uusilla koulutusohjelmilla ja uudistamalla nykyisiä koulutuksia. Koulutuskeskuksen omaa kehittämistoimintaa ja yhteistyötä tehostetaan (uudet hankkeet). Koulutuskeskuksen brändiä vahvistetaan ja kirkastetaan. Viestintää tehostetaan erityisesti ansaitussa mediassa. Lisätään suunnitelmallisuutta esimerkiksi vuosikellon ja sidosryhmästrategian avulla. Toiminnan taloudellista vakautta parannetaan tehostamalla koulutusohjelmien myyntiä ja markkinointia mm. ristiinmyynnillä (asiakassuhteen arvon kasvattaminen tarjoamalla nykyisille asiakkaille uusia koulutuspalveluja). Koulutusvolyymia kasvatetaan (sekä koulutusten että osallis-

9 9 tujien määrät). Resurssitehokkuutta ja kuluseurantaa tehostetaan ja hinnoittelu tarkistetaan. Uusia rahoitusmuotoja mm. kehittämistyöhön etsitään. Yhteistyötä tehdään järjestöjen, oppilaitosten, kuntien ja sairaanhoitopiirien sekä koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa. Suurimpia riskitekijöitä ovat toiminnan haavoittuvuus ja pienet resurssit. Koulutustoiminnan volyymia seurataan tilastoin ja tunnusluvuin. Talousseuranta toteutuu kuukausittain. Toiminnan laatua ja kehittymistä arvioidaan systemaattisten koulutuspalautteiden sekä toimintavuodelle asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen kautta. Arviointi toteutuu koulutustiimin työskentelyn ja tulosten säännöllisenä itsearviointina, yhteistyösuhteissa sekä seuran johdon toimintana. 6. KEHITTÄMISTOIMINTA Osana seuran yhteiskunnallista rajapintaa kehittämistoiminta on mukana sekä tuomassa yhteiskunnallisista tarpeista nousevia uusia avauksia toimintaan että viemässä hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita ovat mielenterveyden esillä pitäminen eduskuntavaaleissa ja uutta hallitusohjelmaa pohjustavassa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa, strategiaprosessin vieminen loppuun ja seuran vuosien strategian jalkauttamisen valmistelu sekä laatutyön määrittely ja käynnistäminen. Kehittämisyksikkö Horisontti valmistelee uuden strategiakauden alkua strategian jalkauttamista tukevana laadunarviointiprosessina. Mielenterveyden ensiavun uusi mielenterveyden ongelmia koskeva koulutusmalli nuorten kanssa toimiville levitetään erityisesti nuorten kanssa toimiviin järjestöihin. Horisontti edustaa seuraa työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä hankkeessa. Lasten ja nuorten mielenterveystyö vakiinnutetaan osaksi pysyvää seuran kehittämistoimintaa ja strategiaa siirtämällä rahoitus osaksi seuran pysyvää rahoitusta. Uusina avauksina kehitetään koulutusta ja vuorovaikutteisia työmenetelmiä verkkoympäristöön nuorille, ammattilaisille ja työnantajille sekä edistetään seuran mahdollisuutta toimia yhtenä valtakunnallisena palveluja kehittämiskeskuksena opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön toimintaverkostossa, alueena nuorten edistävä mielenterveystyö. Toimintaa tukee vuonna 2015 alkava Nuovohanke, jonka tavoitteena on nuorten (13 29-vuotiaiden) mielenterveyttä edistävän työn ja osaamisen levittäminen järjestökentälle ja suoraan nuorille. Mirakle - mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hanke edelleen kehittää, levittää ja juurruttaa ikäihmisten kanssa aikaisempina vuosina kehittämiä malleja ja materiaaleja. Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa kokeillaan jalkautuvaa, kotona tehtävää kriisityötä. Yhteiseurooppalaisessa Joint Action -hankkeessa levitetään ja jalkautetaan hyviä käytäntöjä eri yhteiskuntasektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön Euroopassa. Hanke järjestää kansainvälisen konferenssin Mental Health in All Policies Helsingissä toukokuussa 2015 ja pilotoi hanketulosten levittämistä Liettuassa ja Romaniassa. Lapinlahden lähde on mielenterveysjärjestöjen ja kulttuurialan toimijoiden aloite luoda Lapinlahden sairaala-alueesta kaikille avoin kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus. Tavoitteena on, että Lapinlahdesta kehittyisi uudenlainen, avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävä kohtaamispaikka, joka vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja ja häpeäleimaa. Vuonna 2015 Lapinlahden lähteen toimijat tuovat Lapinlahden sairaalaan mielen hyvin-

10 10 vointia edistävää kulttuuria, taidetta, vertaistukea, yhteiskunnallista yritystoimintaa, työtiloja, vapaaehtoistoimintaa ja kuntouttavia työmahdollisuuksia. Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde on Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa toteutettava yhteishanke, jonka tarkoituksena on luoda verkkoon avoin ja käyttäjäystävällinen tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Vuonna 2015 kootaan käsikirja tiedon arvioimiseksi ja kerätään tietoa vaikuttavista auttamistyön menetelmistä. Kehittämistoiminnan hankkeet rahoitetaan hankerahoituksilla, joiden päärahoittajat ovat RAY, opetus- ja kulttuuriministeriö, ELY-keskuksen ESR-rahoitus ja Euroopan komission kansanterveysohjelma. 7. VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Suomen Mielenterveysseura on toiminut vuoden 2014 alusta alkaen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten sekä ammattilaisten tuottamilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan rikoksen uhrien oikeuksien toteutumista. RIKUa ylläpitävät yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. RIKUn valtakunnalliset painopisteet vuodelle 2015 ovat 1. tukipalvelun saatavuuden parantaminen ja laadun varmistaminen 2. suunnitelmallisen viestinnän tehostaminen ja parantaminen 3. vaikuttaminen uhrin asemaan 4. strategian valmistelu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää määrää henkilökuntaa ja vapaaehtoisia RIKUn 29 palvelupisteessä. Vuonna 2015 panostetaan myös haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tavoittamiseen ja auttamiseen. RIKU käynnistää rahoituksen varmistuttua TAIKAtyön nimellä kulkevan toiminnan, jonka tarkoituksena on kehittää järjestölähtöistä tukea ja apua ihmiskaupan uhreille. Myös maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tavoittamista vahvistetaan. Vaikuttamistyön keskiössä on EU:n rikosuhridirektiivin kansallinen voimaansaattaminen lainsäädäntöön ja käytäntöön. Direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta tarpeen mukaisia palveluita rikoksen uhreille. TAIKA - Tukea ja apua ihmiskaupan uhreille RAY:ltä on haettu rahoitusta toimintaan, jonka tarkoituksen on parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa järjestölähtöisen auttamisen ja vaikuttamistyön avulla. Toiminta sisältää kansalaisjärjestöjen roolin vahvistamista uhrien tunnistamisessa, tukemisessa ja vaikuttamistyössä sekä Rikosuhripäivystyksen oman auttamistyön kehittämistä. Ihmiskaupan uhrien oikeuksien parantaminen liittyy olennaisesti myös uhrien asemaan rikosoikeudellisessa prosessissa. RIKUlla on jo useiden vuosien kokemus työstä ihmiskaupan uhrien parissa ja ihmiskaupan vastaisissa järjestöverkostoissa toimimisesta.

11 11 NUORIKU-hanke edistää nuorten rikoksen uhrien asemaa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää tehokas ja kohdennettu viestintä nuorten rikoksen uhrien oikeusturvasta ja tuesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että nuoret löytäisivät helposti tarvitsemansa tiedon verkosta ja tiedon polkua seuraten tulisivat autetuiksi ja selviytyisivät paremmin kokemastaan. Hankkeen tavoitteena on myös edistää koulutuksen kautta nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksenuhreja. Hanke järjestää valtakunnallisia seminaareja ja koulutuksia yhteistyökumppaneiden työntekijöille ja vapaaehtoisille. RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston toteuttama ORAVA-hanke Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan vuosille kehittää lähisuhdeväkivaltatyötä sekä tukihenkilö- ja lähisuhdeväkivallan erityisosaamista Pohjois-Karjalan alueella ja hankkeessa luodut mallit ovat myös valtakunnallisesti hyödynnettävissä osana RIKUn perustoimintaa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa -hankkeen kanssa (KASTE II). 8. VIESTINTÄ Suomen Mielenterveysseura viettää Verkosta ja verkostoista hyvinvointia teemavuotta Seuran uusi verkkosivusto kasvaa mielenterveysalan suositelluimmaksi verkkopalveluksi Suomessa. Tavoitteena on, että seura on erottuva toimija ja vahvasti läsnä digitaalisessa maailmassa. Alan valtakunnalliset ja paikalliset kumppanit kokevat, että uusi palvelu edistää heidän jäsenviestintäänsä tai heidän viestintäänsä mielenterveystaidoista asiakkailleen. Seuran uudistunut visuaalinen ilme helpottaa mielenterveystaitojen edistämistä ja ongelmien ehkäisyä monilla areenoilla ja monien kanavien kautta. Uudistunut ja yhtenäistynyt ilme lisää seuran tunnettuutta helposti lähestyttävän tuen ja avun tarjoajana. Toimintavuonna seura toteuttaa uuden ilmeen mukaisia sovelluksia henkilöstön ja paikallisseurojen käyttöön. Toteutuneet brändin, julkisen sivuston ja intranetin uudistukset lisäävät Suomen Mielenterveysseuran ja paikallisten kriisikeskusten ja seurojen vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä sekä palvelujen löydettävyyttä Suomessa. Sähköiset palvelut mahdollistavat kaikille osapuolille innostavasti uusia toimintatapoja. Seura tarjoaa nettitohtori-palvelua henkilöstölle ja jäsenilleen. Kevään liittokokouksessa päätettävä strategia tunnetaan henkilöstön, vapaaehtoisten, kriisikeskusten, paikallisseurojen ja sidosryhmien keskuudessa ja energisoi näkemyksellistä kumppanuutta ja roolituksia mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Seura toimii viestinnällisenä organisaationa, jossa jokainen vaikuttaa ja innostaa uusia toimijoita mukaan. Seuran viestit näkyvät viikoittain mediassa. Hallitusohjelmavaikuttamisessa ja eduskuntavaaleissa seura paikallisseurojen ja kumppaneiden kanssa nostaa esiin vaikuttavia keinoja kehittää psyykkistä hyvinvointia yhteiskunnan menestystekijänä. Seura toimii monikanavaisesti tavoitellen läsnäoloa elämänkulun eri areenoilla. Seura lisää viestinnässään kuvallisuutta, tarinallisuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä tietosisällöissään datajournalismin keinoja. Seura lisää kanavapalautteiden seurantaa ja niihin reagoimista. Seura kehittää viestintänsä asiakaslähtöistä kohdentamista. Seura julkaisee internet-sivustoa ja uutiskirjeitä sekä tuottaa sisältöjä eri kumppanimedioihin. Seuran asiantuntijat viestivät aktiivisesti eri medioissa. Seura on aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa. Seura viestii messuilla ja järjestää Kansainväliset Mieli-

12 12 päivät Seura julkaisee Mielenterveys-lehteä, Perheterapia-lehteä ja viestiä paikallisseuroille. Seura tuottaa painettuja ja sähköisiä esitteitä eri kohderyhmille ja hyödynnettäväksi eri verkostoissa. 9. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Mielenterveysseuran tavoitteena on vaikuttaa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöverkostojen kautta mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan sekä osallistua lupaavien käytäntöjen levittämiseen. Keskeinen yhteistyökumppani on Mental Health Europe MHE, jonka hallituksessa, työvaliokunnassa ja taloustyöryhmässä seuralla on edustaja. Seura toimii myös Suomen kansallisena yhteistyötahona (National Focal Point NFP). NFP-verkosto välittää MHE:lle mielenterveyteen liittyvää tietoa jäsenmaista ja MHE puolestaan välittää verkoston kautta tietoa EU-tasolta sekä materiaalia kansalliseen vaikuttamistoimintaan. Toimintavuonna keskeistä on löytää MHE:lle uusi, kestävä rahoituspohja. Seuralla on edustaja Mielenterveyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health WFMH) hallituksessa. Seura toimii aktiivisesti myös seuraavissa järjestöissä: International Association for Suicide Prevention IASP International Federation of Telephone Emergency Services IFOTES European Anti-Poverty Network EAPN ja Suomen verkosto EAPN-Fin European Family Therapy Association Training Institutes Chamber EFTA-TIC International Family Therapy Association IFTA European Men s Health Forum EMHF. Joint Action for Mental Health and Wellbeing ( ) -hankkeessa yhtenä kuudesta osahankkeesta kehitetään työkaluja mielenterveyden valtavirtaistamiseksi kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Seura johtaa stm:n toimeksiannosta osahanketta, jossa on kumppaneita Islannista, Norjasta, Portugalista, Englannista ja Skotlannista. Mukana on eurooppalaisia verkostoja ja viranomaisia. Joint Action toteutetaan EU:n kansanterveysohjelmasta stm:n turvin. Seuran toiminnassa huomioidaan Maailman terveysjärjestön WHO:n vuosien globaalin mielenterveysstrategian linjauksia. Tukihenkilötyön kehittäminen Sendaissa Japanissa jatkuu edelleen. Erasmus-ohjelman Promoting Mental Wellbeing -hankkeessa seuran osaaminen mielenterveyden edistämisestä toisen asteen oppilaitoksissa viedään oppilaitoksiin Espanjassa, Hollannissa, Liettuassa ja Tanskassa. Vuosittain julkaistaan englanninkielinen Newsletter. Seuran johtoryhmä tekee toimintavuonna opintomatkan Hollantiin.

13 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää huhtikuussa 2015 järjestettävä liittokokous. Kokouksessa hyväksytään vuoden 2014 tilinpäätös, toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2015 sekä toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2016 sekä uuden strategian toimintavuosille Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Liiton puheenjohtajana toimii professori Pentti Arajärvi. Liittohallituksen tehtävänä on mm. valmistella asiat liittokokoukselle, huolehtia liittokokouksen päätösten toimeenpanosta sekä valvoa varojen ja omaisuuden hoitoa ja kirjanpitoa. Liittohallitukseen kuuluu yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä. Varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan sääntömääräisen työvaliokunnan. Hallituksen ja työvaliokunnan apuna asiantuntijaelimenä toimii taloustyöryhmä. Seuran hallinto tuottaa sisäisinä palveluina järjestön talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICTpalvelut. Hallinto tukee seuran yksiköitä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Seuran toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustukset muodostavat noin 70 %:a avustustuotoista. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveysyhdistys ry, jonka avustus on tarkoitettu mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Seuran palveluksessa on toimintavuoden aikana noin 100 työntekijää. Koko henkilökunnalle tarkoitetut toiminnan suunnittelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi toteutetaan virkistystilaisuuksia kesällä ja joulun aikaan. Työhyvinvointikysely tehdään syksyllä Toimintavuoden suurimpina haasteina ovat vuoden 2014 syksyllä aloitetun verkkosivujen kokonaisuudistuksen loppuunsaattaminen. Tavoitteena on asiakaslähtöisten sivujen aikaansaaminen. Tämä onnistuu vain henkilökunnan sitoutumisella projektin läpiviemiseen. Toimintavuoden alkupuolella toinen merkittävä hanke on seuran intranetin modernisointi sekä samalla työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottavien yhteisöllisten työtilojen käyttöönotto. Vuoden loppupuolella aloitetaan suunnittelu puhelinjärjestelmien uudistamiseksi vastaamaan järjestelmille nykyaikana asetettavia vaatimuksia.

14 Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI Helsinki, Finland. Puh./Tel , mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID:

Toiminnan monet ulottuvuudet

Toiminnan monet ulottuvuudet Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. Vuosikirja 2015 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran strategia vuosille 2016 2020

Suomen Mielenterveysseuran strategia vuosille 2016 2020 Suomen Mielenterveysseuran strategia vuosille 2016 2020 Sisältö: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Tulevaisuuskuva Suomesta Perustehtävä ja arvot Maailma muutoksessa Strategiset tavoitteet Kehittämisohjelmat Vastuut

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015

Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Tampereen mielenterveysseura ry:n ja kriisikeskus Osviitan tulevaisuusohjelma vuosille 2012 2015 Toiminnan eettinen perusta Tampereen mielenterveysseuran ja kriisikeskus Osviitan yhteiset arvot oikeudenmukaisuus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2014 2 Sisällys 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä... 3 2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 3 3. Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Kainuun mielenterveysseura KaMi ry:n toimintasuunnitelma 2016

Kainuun mielenterveysseura KaMi ry:n toimintasuunnitelma 2016 Kainuun mielenterveysseura KaMi ry:n toimintasuunnitelma 2016 Laatijat: Puheenjohtaja Miikka Kortelainen ja Sihteeri Susanna Määttä 20.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017 2 Suomen Mielenterveysseuran strategia 2016 2020 Tulevaisuuskuva Suomesta Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat ottamaan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme

Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle. Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisikeskustoiminta 1970 - luvulta 2020 -luvulle Kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Kriisiauttamisen lähtökohdat Ensimmäinen suomalaisen kriisikeskuksen SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot