SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Transkriptio

1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Toimintasuunnitelma 2015

2 2 Sisällys 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖNÄ KANSALAISTOIMINTA SOS-KRIISIKESKUS KRIISITYÖN KOORDINAATIO KOULUTUSTOIMINTA KEHITTÄMISTOIMINTA VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS VIESTINTÄ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS... 13

3 3 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSAN- TERVEYSJÄRJESTÖNÄ Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka täyttää toimintavuonna 118 vuotta. Seuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy. Toiminnan lähtökohtia ovat voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Jäsenistön ytimen muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa. Jäseninä on lisäksi 30 valtakunnallista järjestöä sekä noin 600 henkilöjäsentä. Seura muuttui liittomuotoiseksi vuonna 1991, minkä jälkeen jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset. Toimintavuoden teemana on Verkosta ja verkostoista hyvinvointia. Vuonna 2014 aloitettu laaja verkkouudistus valmistuu ja avaa uusia toimintamahdollisuuksia. Keskeiset tapahtumat ovat Mieli päivät Turussa , liittokokous 25.4., Mental Health Art Week , kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä sekä maailman mielenterveyspäivä Seuran toiminta perustuu vuosille hyväksyttyyn strategiaan, jossa on neljä painoaluetta: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen, mielenterveysosaamisen kehittäminen sekä kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen. Huhtikuun liittokokouksessa päätetään uudesta strategiasta vuosille Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Mielenterveys- ja päihdeohjelman ehdotuksien implementointi jatkuu toimintavuoden loppuun. Seura osallistuu aktiivisesti jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Tärkeitä yhteistyörakenteita ovat mielenterveyden alalla toimivien järjestöjen muodostama Mielenterveyspooli sekä kansanedustajien ja mielenterveysjärjestöjen yhteiselin Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta. Vaalien jälkeen pyydetään eduskuntapuolueita nimeämään edustajansa uuteen Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikilla linjoilla ja kaikissa yksiköissä. Kansalaistoiminnan vahvistaminen Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on seuralle sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijana keskeistä. Kansalaistoimintojen linjan erityisenä tehtävänä on vapaaehtoistoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen. Uusia mahdollisuuksia avautuu kulttuuri-, liikunta- ja luontoteeman sekä Mental Health Art Week -tapahtumakonseptin kautta. Kriisityössä vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä ja kasvava rooli. Rikosuhripäivystyksen perusta on vapaaehtoistyössä. Mielenterveysosaamisen kehittäminen Kehittämisyksikkö Horisontti, lasten ja nuorten mielenterveystyön kokonaisuus, Mirakle ja Joint Action -hankkeet sekä Koulutuskeskus keskittyvät toiminnassaan mielenterveysosaamisen edistämiseen. Horisontin ja Koulutuskeskuksen perustan ja rahoituksen turvaaminen ovat toimintavuoden merkittävimpiä haasteita. Mielenterveystaitoja kehitetään myös seuran muussa toiminnassa.

4 4 Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen SOS-kriisikeskus ja kriisikeskusverkosto tarjoavat monipuolista kriisiauttamista, jonka muodot ovat valtakunnallinen kriisipuhelin, verkkokriisityö, kriisivastaanotto, ryhmätoiminnat sekä Rikosuhripäivystys (Etelä-Suomi). Kriisikeskusverkostoon kuuluu 20 kriisikeskusta eri puolilla maata. Tavoitteena verkostossa on turvata laadukas, yhteisten toimintaperiaatteiden mukainen työ. Uudet hankkeet Toimintavuoden 2015 uusia hankkeita ovat Kulttuurista mielen hyvinvointia -hanke, Nuovo Nuorten voimaantuminen -hanke ja Rikosuhripäivystyksen TAIKA-työ (tukea ja apua ihmiskaupan uhreille). Paikka auki -ohjelmasta haetaan rahoitusta nuorten työllistämiselle. 2. KANSALAISTOIMINTA Kansalaistoimintojen linjan tehtävänä on vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan sekä aluetyön kehittäminen. Toimintavuoden päätavoitteet: 1. Mental Health Art Week (MHAW) -tapahtumakonseptin edelleen kehittäminen hyödyntäen vuoden 2014 kokemuksia liittämällä kulttuuri, liikunta ja mielen hyvinvointi entistä tiiviimmin yhteen ja kannustamalla kaikkia mielenterveysseuroja mukaan. 2. Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen tehostamalla jäsenhankintaa ja -huoltoa, monipuolistamalla vapaaehtoistoiminnan muotoja sekä hyödyntämällä seuran brändiuudistusta ja suunnitelmissa olevaa markkinointiaineistoa. 3. Yhdistysten hallitustyöskentelyn ja seurojen verkostoitumisen kehittäminen, jonka pohjana käytetään vuonna 2014 laadittua hallitusohjeistusta ja vapaaehtoistyön johtamiseen suunniteltua materiaalia. 4. Hyvinvointitoiminnan organisoinnin ja koulutusten kehittäminen yhteistyössä Mielenterveysalan liikunnan kehittämishankkeen kanssa. 5. Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen jalkauttaminen paikallisten mielenterveysseurojen ylläpitämien kriisikeskusten toimintaan.

5 5 Toimintavuonna selkeytetään puhelin- ja verkkokriisityön koordinointia ja etenkin roolijakoa koko toiminnan koordinoinnin ja vapaaehtoistyön koordinoinnin kesken. Uuden strategian jalkauttamiseksi järjestetään puheenjohtajien ja uusien toimijoiden neuvottelupäivät. Koulutusta ja neuvottelupäiviä järjestetään tukiohjaajille, vapaaehtoistyön työnohjaajille, ryhmänohjaajille, hyvinvointivastaaville ja Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa mukana oleville. Hyvinvointitoiminnan sisältöä kehitetään yhdistämällä kulttuuri-liikunta-luontoliikunta - teemoja sekä liittämällä näitä teemoja myös Mental Health Art Week -konseptiin. Aluetyön kehittämistä jatketaan kehittämissuunnitelmien ja paikallisten seurojen strategiapohdintojen pohjalta. Laaditaan markkinointiaineistoa Suomen Mielenterveysseurasta ja jalkaudutaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin. Keskitytään erityisesti jäsenten ja uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytointiin sekä seurojen varainhankintaosaamisen lisäämiseen. Käynnistetään aluemallin uudelleen organisointi siten, että työnjaon perustana vuoden 2016 alusta alkaen ovat maantieteellisten alueiden sijasta työn sisältöalueet. Eduskuntavaaleja varten toteutetaan paikallisten mielenterveysseurojen kanssa pienimuotoinen kampanja. Ryhdytään suunnittelemaan Antistigma-hanketta, jonka tavoitteena on hälventää stigmaa avun hakemisessa vaikeissa elämäntilanteissa. Seuran verkkosivujen uudistuksen myötä tuodaan yhä vahvemmin esille vapaaehtoistoimintaa ja sen monipuolisuutta, kehitetään välineitä uusien toimijoiden mukaan saamiseksi ja mielenterveysseuralaisuuden esille tuomiseksi. Mielenterveysalan liikunnan kehittämishankkeessa ryhdytään jalkauttamaan liikuntasuosituksia. Seuran liikunta-kulttuuri -kokonaisuutta selkeytetään yhdessä hyvinvointitoiminnan kehittämisen kanssa. Haetaan seuralle liikuntajärjestön statusta liikuntatoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Yrittäjien hyvinvointikilta -jatkohankkeessa jatketaan toiminnan jalkautusta ja laaditaan suunnitelma jatkuvuuden turvaamiseksi. Kilta-toimijoiden tukea ja ohjausta kehitetään sekä uusia aluejärjestöjä ja kriisikeskusverkostoa rekrytoidaan mukaan yhteistyöhön. Tavoitteena on myös kiltatoiminnan hyvinvointivaikutusten ja -kokemusten näkyväksi tekeminen. Lisäksi kokeillaan ja kehitetään yrittäjien vertaisryhmätoimintaa.

6 6 Kulttuurista mielen hyvinvointia -hankekokonaisuuden tarkoituksena on taidepainotteisten menetelmien kehittäminen ja mielenterveyden edistäminen kohderyhminä muun muassa vapautuvat vangit ja nuorisokodeissa asuvat nuoret. Kohderyhmien valinnassa tehdään yhteistyötä Terveyttä kulttuurista -verkoston kanssa. Mental Health Art Weekiä kehitetään ja laajennetaan pilottivuoden 2014 jälkeen yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 3. SOS-KRIISIKESKUS SOS-kriisikeskuksen toimintamuodot ovat valtakunnallinen kriisipuhelin, verkkokriisityö, kriisivastaanotto ja ryhmätoiminnat. Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa SOS-kriisikeskus hoitaa runsaan kolmanneksen koko maan kriisipuheluista (94 tuntia/viikko, 1500 puhelua/kk). Yöpäivystyksestä vastaavat työntekijät työskentelevät SOS-kriisikeskuksessa. Vuosittain kriisipuhelimessa päivystää noin 40 vapaaehtoista 1 2 kertaa/kk. Toimintavuoden haasteena on kriisivastaanoton työntekijöiden työajan jakaminen tarkoituksenmukaisesti puhelinpäivystyksen ja muun asiakastyön välillä. Tavoitteena on myös yötyöntekijöiden pidentyneen työajan ja työn rakenteiden muutosten saaminen toimiviksi ja työssä jaksamista tukeviksi. Verkossa tarjottavien palvelujen tavoitteena on tarjota oikeata tietoa mielenterveydestä ja tukea netin välityksellä vaikeassa elämäntilanteessa tai kriisissä olevia. Verkkokriisityön työmuotoina ovat Tukinetissä toteutettavat Net tuki, Net tuki live sekä erilaiset ryhmät, Selma - oma-apuohjelma sekä jalkautuvat verkkotukityö Suomi24.fi:n tietyillä keskustelualueilla. Kriisivastaanotolla tuetaan ja edistetään vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten selviytymistä tarjoamalla järjestölähtöistä kriisityötä kasvokkain. Tavoitteena on 3000 asiakaskäyntiä, 800 asiakasta vuodessa. Toimintavuonna kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin heidän työskennellessään useissa kriisityön muodoissa sekä kehittämishankkeissa. Haasteena on myös asiakassulkujen välttäminen mm. loma-aikoja porrastamalla sekä asiakasohjautuvuus siten, että kriisivastaanotolle löytävät juuri tämän kaltaisesta lyhyestä keskusteluavusta hyötyvät asiakkaat. Ryhmätoiminnassa toteutetaan sekä intensiivikursseja että viikoittain kokoontuvia ryhmiä. Tiivistä yhteistyötä tehdään paikallisten mielenterveysseurojen, surujärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Vuonna 2015 osallistutaan toisen kerran Surukonferenssin suunnitteluun vastuullisena järjestäjänä. Toimintavuoden haasteena on käynnistää uusia toimintamuotoja sekä tavoittaa pieniä erityisryhmiä valtakunnallisesti ja oikea-aikaisesti. Järjestetään enemmän kurssitoimintaa alueellisesti itsemurhan tehneiden läheisille yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa, Pohjois- Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaalla, missä itsemurhia tehdään eniten. Haasteena on työvoimaresurssien organisointi ja resurssien riittävyys sekä kilpailutus. Siksi haetaan lisärahoitusta kurssien järjestämiseen itsemurhan kautta läheistensä menettäneille. Toimintavuonna etsitään jatkoa nuorten ryhmätoiminnan rahoitukseen Yhteisvastuu-hankkeen päättyessä. Vapaaehtoistoiminta kriisikeskuksessa on laajentunut ja tukihenkilöt toimivat useissa kriisityön muodoissa. Heille ohjataan elämänkriisissä tai kehityskriisissä olevia asiakkaita. Trau-

7 7 maattisissa kriiseissä yhteyttä ottavat asiakkaat ohjataan ammattilaisille. Toimintavuoden tavoitteena on lisätä aktiivisten vapaaehtoisten määrää. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa riittävä tukipalvelujen saatavuus sekä palvelupisteiden palvelun tasalaatuisuus. Heikoimmassa asemassa olevien uhrien auttamistyön vahvistaminen toteutuu paikallistasolla parhaiten henkilöresursseja vahvistamalla, henkilöstöä kouluttamalla sekä matalan kynnyksen verkostopohjaisia palveluja luomalla. Keskeinen haaste on riittävän pysyvän rahoituksen puute. Keskustoimiston kautta ohjautuvan rahoituksen lisäksi paikallisen rahoituksen saaminen on välttämätöntä palvelupisteiden toimintakyvyn kannalta. Toimintavuonna keskeistä on EU:n uhridirektiivin edellyttämien kattavien tukipalvelujen ja niiden rahoituksen toteutuminen Suomessa. MARAK-toimintamalli (lähisuhdeväkivalta) toimii laajasti Suomessa, ja Etelä-Suomen aluetoimiston alueella tuotetaan toimintavuonna aktiivisesti alueen työryhmille tukihenkilöpalveluita. Linity lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille -projektin avulla tuetaan yksilön selviytymiskeinojen rakentamista itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten ehkäisemiseksi. Toimintavuoden haasteena on toiminnan aloittaminen uudella kriisikeskuspaikkakunnalla. Tiedottamisen vahvistamiseen ja yhteistyön rakentamiseen kaikilla Linity-paikkakunnilla (Helsinki, Seinäjoki, mahdollisesti Kuopio uutena) keskitytään erityisesti. Tasapainovalmennus-hanketta jatketaan siirtyvällä hankerahoituksella vuoden 2015 ajan. Hankkeessa toteutetaan ryhmämuotoista psykoedukaatiomallia eri kieliryhmille tavoitteena traumaoireiden hallinnan oppiminen. Lasinen lapsuus sirpaleinen mieli -hanketta hallinnoi A-klinikkasäätiö. Tavoitteena on vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Kuntoutussäätiön Nuttu (Nuoret tuella työelämään) -hankkeessa toteutetaan erilaisia nuorten vertaistukiryhmiä hyödyntäen Mielenterveysseurassa aiemmin toteutettuja nuorten ja työttömien ryhmämalleja. Toimintaa jalkautetaan eri puolille Suomea mm. paikallisiin kriisikeskuksiin. 4. KRIISITYÖN KOORDINAATIO Kriisikeskusverkostoon kuuluu 19 paikallisen mielenterveysseuran ylläpitämää kriisikeskusta, Kouvolan vuoroveto -hanke ja pääseuran osana toimiva SOS-kriisikeskus. Kriisikeskustoimintojen linja /SOS-kriisikeskus koordinoi yhteistyötä ja palvelee verkostoa mm. tilastoinnin ja yhteisten toimintakäytäntöjen toteuttamisessa. Tavoitteena on turvata laadukas, yhteisten toimintaperiaatteiden mukainen sekä eettisesti korkeatasoinen työ kaikessa mielenterveysseuralaisessa kriisityössä. Koordinaatiolla tuetaan, palvellaan ja kehitetään kriisityötä, edistetään verkoston yhteistyötä sekä kootaan tietoa kriisiauttamisesta. Mielenterveysseura järjestää kriisikeskusverkoston kriisityöntekijöille prosessikoulutuksen.

8 8 Tavoitteena on, että yhä useampi verkoston kriisikeskus osallistuu PUVEK eli puhelin- ja verkkokriisityöhön siten, että alueellisissa kriisikeskuksissa aina yksi työntekijä on keskittynyt nimenomaan puhelin- ja verkkokriisityöhön sekä vapaaehtoisten ohjaamiseen näissä auttamismuodoissa ja että myös rahoittaja huomioisi tämän matalan kynnyksen toiminnan merkityksen ja myöntäisi lisätukea ainakin pienimmille kriisikeskuksille toiminnan vahvistamiseen. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada kriisipuhelinpäivystys ympärivuorokautiseksi 24/7 periaatteella toimivaksi. Kriisipuhelintoiminnan tekninen ylläpito ostetaan Elisa Oyj:ltä. Puhelinoperaattorit laskuttavat soittajia omien taksojensa mukaisesti. Mielenterveysseura vastaa toiminnan ylläpidon ja saapuvien puhelujen kuluista. Tavoitteena on lisätä vastattujen puhelujen määrää ja varmistaa kaikilla päivystyspaikkakunnilla puhelinauttamisen tasalaatuisuus, sekä että päivystysvuorot jakautuvat tarpeen mukaisesti ympäri vuoden ja eri vuorokauden aikoina, ja että 2/3 puheluista on vapaaehtoisten käymiä, ja että paikallisseurat saavat riittävästi tukea toiminnalleen. Vuoden päivystyspaikkakunnan palkitsemisen kautta tuodaan toimijoille iloa ja motivaatiota sekä lisätään sitoutumista toimintaan. Toiminnan tueksi rakennetaan intranetissä toimiva ilmoitustaulu päivystäjien käyttöön koko päivystäjäverkostolle. Verkkokriisityön työmuotoina ovat Tukinetissa toteutettavat Net tuki, Net tuki live sekä erilaiset ryhmät, Selma oma-apuohjelma sekä etsivä palveluohjaus Suomi24 tietyillä keskustelualeilla. Tavoitteena on lisätä asiakasmäärää ja etsivää työtä ja varmistaa auttamisen tasalaatuisuus sekä erityisesti vapaaehtoille riittävä tuki yhä vaikeammissa tilanteissa olevien asiakkaiden auttamiseen. Kriisipuhelintoimintaa ja verkkokriisityötä koordinoidaan SOS-kriisikeskuksesta / kriisikeskustoimintojen linjalta. 5. KOULUTUSTOIMINTA Koulutuskeskus toteuttaa seuran yleishyödyllistä tarkoitusta järjestämällä ja kehittämällä mielenterveyden edistämiseen, mielen hyvinvointiin, psykososiaaliseen ja -terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluita sekä tutkittuun tietoon perustuvia, edistyksellisiä menetelmäkoulutuksia. Koulutuskeskus kehittää ja tuottaa yhteistyönä asiantuntijoiden sekä laajan kouluttajaverkoston kanssa pääasiassa ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sosiaali-, terveydenhuollon, järjestöjen ja opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi sekä työn ja palveluiden kehittämisen tueksi. Toimintavuonna on kaksi päätavoitetta: vahvempi asema ja tunnettuus sekä taloudellisen vakauden parantaminen. Entistä vahvempi asema tunnettuna ja edistyksellisenä mielenterveysalan koulutusyhteisönä edellyttää vahvempaa profiloitumista ammattilaisten kouluttajaksi ja alan edelläkävijäksi (mm. uudet menetelmät sekä tunnetut kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijakouluttajat). Asiakaskantaa laajennetaan uusiin kohderyhmiin ja uusille maantieteellisille alueille. Nykyisiä asiakasja kumppanuussuhteita vahvistetaan ja uusia luodaan täydentämällä koulutustarjontaa uusilla koulutusohjelmilla ja uudistamalla nykyisiä koulutuksia. Koulutuskeskuksen omaa kehittämistoimintaa ja yhteistyötä tehostetaan (uudet hankkeet). Koulutuskeskuksen brändiä vahvistetaan ja kirkastetaan. Viestintää tehostetaan erityisesti ansaitussa mediassa. Lisätään suunnitelmallisuutta esimerkiksi vuosikellon ja sidosryhmästrategian avulla. Toiminnan taloudellista vakautta parannetaan tehostamalla koulutusohjelmien myyntiä ja markkinointia mm. ristiinmyynnillä (asiakassuhteen arvon kasvattaminen tarjoamalla nykyisille asiakkaille uusia koulutuspalveluja). Koulutusvolyymia kasvatetaan (sekä koulutusten että osallis-

9 9 tujien määrät). Resurssitehokkuutta ja kuluseurantaa tehostetaan ja hinnoittelu tarkistetaan. Uusia rahoitusmuotoja mm. kehittämistyöhön etsitään. Yhteistyötä tehdään järjestöjen, oppilaitosten, kuntien ja sairaanhoitopiirien sekä koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa. Suurimpia riskitekijöitä ovat toiminnan haavoittuvuus ja pienet resurssit. Koulutustoiminnan volyymia seurataan tilastoin ja tunnusluvuin. Talousseuranta toteutuu kuukausittain. Toiminnan laatua ja kehittymistä arvioidaan systemaattisten koulutuspalautteiden sekä toimintavuodelle asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen kautta. Arviointi toteutuu koulutustiimin työskentelyn ja tulosten säännöllisenä itsearviointina, yhteistyösuhteissa sekä seuran johdon toimintana. 6. KEHITTÄMISTOIMINTA Osana seuran yhteiskunnallista rajapintaa kehittämistoiminta on mukana sekä tuomassa yhteiskunnallisista tarpeista nousevia uusia avauksia toimintaan että viemässä hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita ovat mielenterveyden esillä pitäminen eduskuntavaaleissa ja uutta hallitusohjelmaa pohjustavassa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa, strategiaprosessin vieminen loppuun ja seuran vuosien strategian jalkauttamisen valmistelu sekä laatutyön määrittely ja käynnistäminen. Kehittämisyksikkö Horisontti valmistelee uuden strategiakauden alkua strategian jalkauttamista tukevana laadunarviointiprosessina. Mielenterveyden ensiavun uusi mielenterveyden ongelmia koskeva koulutusmalli nuorten kanssa toimiville levitetään erityisesti nuorten kanssa toimiviin järjestöihin. Horisontti edustaa seuraa työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä hankkeessa. Lasten ja nuorten mielenterveystyö vakiinnutetaan osaksi pysyvää seuran kehittämistoimintaa ja strategiaa siirtämällä rahoitus osaksi seuran pysyvää rahoitusta. Uusina avauksina kehitetään koulutusta ja vuorovaikutteisia työmenetelmiä verkkoympäristöön nuorille, ammattilaisille ja työnantajille sekä edistetään seuran mahdollisuutta toimia yhtenä valtakunnallisena palveluja kehittämiskeskuksena opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön toimintaverkostossa, alueena nuorten edistävä mielenterveystyö. Toimintaa tukee vuonna 2015 alkava Nuovohanke, jonka tavoitteena on nuorten (13 29-vuotiaiden) mielenterveyttä edistävän työn ja osaamisen levittäminen järjestökentälle ja suoraan nuorille. Mirakle - mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hanke edelleen kehittää, levittää ja juurruttaa ikäihmisten kanssa aikaisempina vuosina kehittämiä malleja ja materiaaleja. Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa kokeillaan jalkautuvaa, kotona tehtävää kriisityötä. Yhteiseurooppalaisessa Joint Action -hankkeessa levitetään ja jalkautetaan hyviä käytäntöjä eri yhteiskuntasektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön Euroopassa. Hanke järjestää kansainvälisen konferenssin Mental Health in All Policies Helsingissä toukokuussa 2015 ja pilotoi hanketulosten levittämistä Liettuassa ja Romaniassa. Lapinlahden lähde on mielenterveysjärjestöjen ja kulttuurialan toimijoiden aloite luoda Lapinlahden sairaala-alueesta kaikille avoin kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskus. Tavoitteena on, että Lapinlahdesta kehittyisi uudenlainen, avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävä kohtaamispaikka, joka vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja ja häpeäleimaa. Vuonna 2015 Lapinlahden lähteen toimijat tuovat Lapinlahden sairaalaan mielen hyvin-

10 10 vointia edistävää kulttuuria, taidetta, vertaistukea, yhteiskunnallista yritystoimintaa, työtiloja, vapaaehtoistoimintaa ja kuntouttavia työmahdollisuuksia. Kasvun tuki vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde on Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n ja Lastensuojelun keskusliiton kanssa toteutettava yhteishanke, jonka tarkoituksena on luoda verkkoon avoin ja käyttäjäystävällinen tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Vuonna 2015 kootaan käsikirja tiedon arvioimiseksi ja kerätään tietoa vaikuttavista auttamistyön menetelmistä. Kehittämistoiminnan hankkeet rahoitetaan hankerahoituksilla, joiden päärahoittajat ovat RAY, opetus- ja kulttuuriministeriö, ELY-keskuksen ESR-rahoitus ja Euroopan komission kansanterveysohjelma. 7. VALTAKUNNALLINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS Suomen Mielenterveysseura on toiminut vuoden 2014 alusta alkaen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten sekä ammattilaisten tuottamilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan rikoksen uhrien oikeuksien toteutumista. RIKUa ylläpitävät yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. RIKUn valtakunnalliset painopisteet vuodelle 2015 ovat 1. tukipalvelun saatavuuden parantaminen ja laadun varmistaminen 2. suunnitelmallisen viestinnän tehostaminen ja parantaminen 3. vaikuttaminen uhrin asemaan 4. strategian valmistelu. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää määrää henkilökuntaa ja vapaaehtoisia RIKUn 29 palvelupisteessä. Vuonna 2015 panostetaan myös haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tavoittamiseen ja auttamiseen. RIKU käynnistää rahoituksen varmistuttua TAIKAtyön nimellä kulkevan toiminnan, jonka tarkoituksena on kehittää järjestölähtöistä tukea ja apua ihmiskaupan uhreille. Myös maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tavoittamista vahvistetaan. Vaikuttamistyön keskiössä on EU:n rikosuhridirektiivin kansallinen voimaansaattaminen lainsäädäntöön ja käytäntöön. Direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta tarpeen mukaisia palveluita rikoksen uhreille. TAIKA - Tukea ja apua ihmiskaupan uhreille RAY:ltä on haettu rahoitusta toimintaan, jonka tarkoituksen on parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa järjestölähtöisen auttamisen ja vaikuttamistyön avulla. Toiminta sisältää kansalaisjärjestöjen roolin vahvistamista uhrien tunnistamisessa, tukemisessa ja vaikuttamistyössä sekä Rikosuhripäivystyksen oman auttamistyön kehittämistä. Ihmiskaupan uhrien oikeuksien parantaminen liittyy olennaisesti myös uhrien asemaan rikosoikeudellisessa prosessissa. RIKUlla on jo useiden vuosien kokemus työstä ihmiskaupan uhrien parissa ja ihmiskaupan vastaisissa järjestöverkostoissa toimimisesta.

11 11 NUORIKU-hanke edistää nuorten rikoksen uhrien asemaa. Hankkeen päätavoitteena on kehittää tehokas ja kohdennettu viestintä nuorten rikoksen uhrien oikeusturvasta ja tuesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että nuoret löytäisivät helposti tarvitsemansa tiedon verkosta ja tiedon polkua seuraten tulisivat autetuiksi ja selviytyisivät paremmin kokemastaan. Hankkeen tavoitteena on myös edistää koulutuksen kautta nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksenuhreja. Hanke järjestää valtakunnallisia seminaareja ja koulutuksia yhteistyökumppaneiden työntekijöille ja vapaaehtoisille. RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston toteuttama ORAVA-hanke Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan vuosille kehittää lähisuhdeväkivaltatyötä sekä tukihenkilö- ja lähisuhdeväkivallan erityisosaamista Pohjois-Karjalan alueella ja hankkeessa luodut mallit ovat myös valtakunnallisesti hyödynnettävissä osana RIKUn perustoimintaa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa -hankkeen kanssa (KASTE II). 8. VIESTINTÄ Suomen Mielenterveysseura viettää Verkosta ja verkostoista hyvinvointia teemavuotta Seuran uusi verkkosivusto kasvaa mielenterveysalan suositelluimmaksi verkkopalveluksi Suomessa. Tavoitteena on, että seura on erottuva toimija ja vahvasti läsnä digitaalisessa maailmassa. Alan valtakunnalliset ja paikalliset kumppanit kokevat, että uusi palvelu edistää heidän jäsenviestintäänsä tai heidän viestintäänsä mielenterveystaidoista asiakkailleen. Seuran uudistunut visuaalinen ilme helpottaa mielenterveystaitojen edistämistä ja ongelmien ehkäisyä monilla areenoilla ja monien kanavien kautta. Uudistunut ja yhtenäistynyt ilme lisää seuran tunnettuutta helposti lähestyttävän tuen ja avun tarjoajana. Toimintavuonna seura toteuttaa uuden ilmeen mukaisia sovelluksia henkilöstön ja paikallisseurojen käyttöön. Toteutuneet brändin, julkisen sivuston ja intranetin uudistukset lisäävät Suomen Mielenterveysseuran ja paikallisten kriisikeskusten ja seurojen vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä sekä palvelujen löydettävyyttä Suomessa. Sähköiset palvelut mahdollistavat kaikille osapuolille innostavasti uusia toimintatapoja. Seura tarjoaa nettitohtori-palvelua henkilöstölle ja jäsenilleen. Kevään liittokokouksessa päätettävä strategia tunnetaan henkilöstön, vapaaehtoisten, kriisikeskusten, paikallisseurojen ja sidosryhmien keskuudessa ja energisoi näkemyksellistä kumppanuutta ja roolituksia mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Seura toimii viestinnällisenä organisaationa, jossa jokainen vaikuttaa ja innostaa uusia toimijoita mukaan. Seuran viestit näkyvät viikoittain mediassa. Hallitusohjelmavaikuttamisessa ja eduskuntavaaleissa seura paikallisseurojen ja kumppaneiden kanssa nostaa esiin vaikuttavia keinoja kehittää psyykkistä hyvinvointia yhteiskunnan menestystekijänä. Seura toimii monikanavaisesti tavoitellen läsnäoloa elämänkulun eri areenoilla. Seura lisää viestinnässään kuvallisuutta, tarinallisuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä tietosisällöissään datajournalismin keinoja. Seura lisää kanavapalautteiden seurantaa ja niihin reagoimista. Seura kehittää viestintänsä asiakaslähtöistä kohdentamista. Seura julkaisee internet-sivustoa ja uutiskirjeitä sekä tuottaa sisältöjä eri kumppanimedioihin. Seuran asiantuntijat viestivät aktiivisesti eri medioissa. Seura on aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa. Seura viestii messuilla ja järjestää Kansainväliset Mieli-

12 12 päivät Seura julkaisee Mielenterveys-lehteä, Perheterapia-lehteä ja viestiä paikallisseuroille. Seura tuottaa painettuja ja sähköisiä esitteitä eri kohderyhmille ja hyödynnettäväksi eri verkostoissa. 9. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Mielenterveysseuran tavoitteena on vaikuttaa kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöverkostojen kautta mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan sekä osallistua lupaavien käytäntöjen levittämiseen. Keskeinen yhteistyökumppani on Mental Health Europe MHE, jonka hallituksessa, työvaliokunnassa ja taloustyöryhmässä seuralla on edustaja. Seura toimii myös Suomen kansallisena yhteistyötahona (National Focal Point NFP). NFP-verkosto välittää MHE:lle mielenterveyteen liittyvää tietoa jäsenmaista ja MHE puolestaan välittää verkoston kautta tietoa EU-tasolta sekä materiaalia kansalliseen vaikuttamistoimintaan. Toimintavuonna keskeistä on löytää MHE:lle uusi, kestävä rahoituspohja. Seuralla on edustaja Mielenterveyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health WFMH) hallituksessa. Seura toimii aktiivisesti myös seuraavissa järjestöissä: International Association for Suicide Prevention IASP International Federation of Telephone Emergency Services IFOTES European Anti-Poverty Network EAPN ja Suomen verkosto EAPN-Fin European Family Therapy Association Training Institutes Chamber EFTA-TIC International Family Therapy Association IFTA European Men s Health Forum EMHF. Joint Action for Mental Health and Wellbeing ( ) -hankkeessa yhtenä kuudesta osahankkeesta kehitetään työkaluja mielenterveyden valtavirtaistamiseksi kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Seura johtaa stm:n toimeksiannosta osahanketta, jossa on kumppaneita Islannista, Norjasta, Portugalista, Englannista ja Skotlannista. Mukana on eurooppalaisia verkostoja ja viranomaisia. Joint Action toteutetaan EU:n kansanterveysohjelmasta stm:n turvin. Seuran toiminnassa huomioidaan Maailman terveysjärjestön WHO:n vuosien globaalin mielenterveysstrategian linjauksia. Tukihenkilötyön kehittäminen Sendaissa Japanissa jatkuu edelleen. Erasmus-ohjelman Promoting Mental Wellbeing -hankkeessa seuran osaaminen mielenterveyden edistämisestä toisen asteen oppilaitoksissa viedään oppilaitoksiin Espanjassa, Hollannissa, Liettuassa ja Tanskassa. Vuosittain julkaistaan englanninkielinen Newsletter. Seuran johtoryhmä tekee toimintavuonna opintomatkan Hollantiin.

13 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Seuran ylintä päätösvaltaa käyttää huhtikuussa 2015 järjestettävä liittokokous. Kokouksessa hyväksytään vuoden 2014 tilinpäätös, toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2015 sekä toiminnan ja talouden suuntaviivat vuodelle 2016 sekä uuden strategian toimintavuosille Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Liiton puheenjohtajana toimii professori Pentti Arajärvi. Liittohallituksen tehtävänä on mm. valmistella asiat liittokokoukselle, huolehtia liittokokouksen päätösten toimeenpanosta sekä valvoa varojen ja omaisuuden hoitoa ja kirjanpitoa. Liittohallitukseen kuuluu yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä. Varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan sääntömääräisen työvaliokunnan. Hallituksen ja työvaliokunnan apuna asiantuntijaelimenä toimii taloustyöryhmä. Seuran hallinto tuottaa sisäisinä palveluina järjestön talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICTpalvelut. Hallinto tukee seuran yksiköitä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Seuran toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustukset muodostavat noin 70 %:a avustustuotoista. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveysyhdistys ry, jonka avustus on tarkoitettu mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisyyn. Seuran palveluksessa on toimintavuoden aikana noin 100 työntekijää. Koko henkilökunnalle tarkoitetut toiminnan suunnittelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi toteutetaan virkistystilaisuuksia kesällä ja joulun aikaan. Työhyvinvointikysely tehdään syksyllä Toimintavuoden suurimpina haasteina ovat vuoden 2014 syksyllä aloitetun verkkosivujen kokonaisuudistuksen loppuunsaattaminen. Tavoitteena on asiakaslähtöisten sivujen aikaansaaminen. Tämä onnistuu vain henkilökunnan sitoutumisella projektin läpiviemiseen. Toimintavuoden alkupuolella toinen merkittävä hanke on seuran intranetin modernisointi sekä samalla työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottavien yhteisöllisten työtilojen käyttöönotto. Vuoden loppupuolella aloitetaan suunnittelu puhelinjärjestelmien uudistamiseksi vastaamaan järjestelmille nykyaikana asetettavia vaatimuksia.

14 Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI Helsinki, Finland. Puh./Tel , mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: