SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY."

Transkriptio

1 Vuosikirja 2015

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA 7 KOULUTUKSELLA MIELENTERVEYSOSAAMISTA 9 UUSIA MALLEJA JA TIETO PERUSTAA 10 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA 12 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO 15 VIESTINTÄÄ JA VAIKUTTAMISTA 16 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS 17 STRATEGIA VUOSILLE

3 MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2015 Mielenterveyttä voi vahvistaa Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Mielenterveys seura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka toimintavuonna täytti 118 vuotta. Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 eri puolella Suomea toimivaa kriisikeskusta. Niissä työskenteli 98 palkattua työntekijää ja 836 koulutettua vapaaehtoista. Jäsenistön muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa ja 29 valtakunnallista järjestöä. Henkilöjäseniä seuralla on 557, mutta vuodesta 1991 seuran jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset, eivät yksityiset henkilöt. Mielenterveysseuran palveluksessa oli toimintavuoden aikana noin 100 työntekijää. Toiminnassa oli mukana yli vapaaehtoista sekä yhteistyökumppaneita. Huhtikuun liittokokous päätti seuran uudesta strategiasta vuosille Toimintavuoden teemana oli Verkosta ja verkostoista hyvinvointia. Vuonna 2014 aloitettu laaja verkko uudistus valmistui ja avasi uusia toimintamahdollisuuksia. Keskeiset seuran tapahtumat olivat Mieli päivät Turussa helmikuuta, liittokokous 25. huhtikuuta, Mental Health Art Week toukokuuta, kansainvälinen itse murhien ehkäisy päivä 10. syyskuuta ja maailman mielen terveyspäivä 10. lokakuuta. Mielenterveysseuran puheenjohtaja on professori Pentti Arajärvi. Seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Marita Ruohonen jäi eläkkeelle vuoden lopussa ja Mielenterveysseuran toiminnanjohtajaksi valittiin Sari Aalto-Matturi alkaen. Marita Ruohonen Sari Aalto-Matturi MIELENTERVEYSSEURA TOIMII VALTAKUNNALLISESTI 54 paikallista mielenterveysseuraa 29 valtakunnallista jäsenjärjestöä 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea, kriisikeskusverkosto Seurassa noin 100 työntekijää Toiminnassa mukana yli vapaaehtoista ja yhteistyökumppaneita Koulutukset jalkautuneet ympäri maata Aktiivista kansainvälistä toimintaa mielenterveysseura.fi 3

4 KAIKILLA ON YHTÄLÄINEN OIKEUS MIELENTERVEYTEEN Vuosi 2015 oli seuralle merkityksellinen. Yhdessä paikallisten seurojen ja kumppaneiden kanssa rakennettiin seuralle strategia, jonka suuntaamana seura edistää mielenterveyttä ja ehkäisee ongelmia vuosina Maailma on yhä monimutkaisempi. Mielenterveyden edistäminen vaatii uusiutuvia keinoja ja uudenlaista ketteryyttä. Turvapaikanhakijoiden määrän yllättäessä seuran asiantuntijat pystyivät muun tuen ja avun tarjoamisen ohella tuottamaan nopealla syklillä uusia työkaluja kohdata usein jo traumatisoituneita turvapaikanhakijoita. Ihmisten perustarpeet säilyvät mutta tottumukset muuttuvat myös kansalaistoiminnassa. Uuden strategian ja hankkeiden kautta pyritään edelleen kehittämään vapaaehtoistyön vetovoi mai suutta ja siihen uusia muotoja. Mielenterveysseura kehitti mielenterveysosaamisen ja tuen saatavuutta myös uusiutuneiden verkkosivujen, sosiaalisen median ja mediakumppanuuksien kautta. Digitaalisten palvelujen kehitystyötä jatketaan yhä painotetummin. Maailma yhä monimutkaisempi Mielenterveysseuran koulutus- ja kehittämistoiminta yhdistettiin vuoden 2015 aikana. Koulutus on keskeinen keino viedä kehitettyjä menetelmiä käytäntöön. Tähän tarvitaan myös luotettavaa tutkimustietoa sekä kokemus peräistä tietoa Suomessa asuvilta. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Sitä työtä teemme yhdessä paikallisten seurojen, vapaaehtoisten, kumppaneiden ja jokaisen teidän kanssa. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi Suomen Mielenterveysseura 4 Mielenterveysseura 2015

5 mielenterveysseura.fi 5

6 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA Mielenterveysseuralle keskeisiä yhteistyörakenteita olivat edelleen alalla toimivien valtakunnallisten järjestöjen muodostama Mielenterveyspooli, jossa jäseninä on sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjä että ammattijärjestöjä. Kansan edustajien ja neljän valtakunnallisen mielenterveysjärjestön Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta aloitti uuden kautensa, puheenjohtajana kansanedustaja Annika Saarikko. Mielenterveysseura liittyi jäseneksi Tarttumattomat sairaudet -verkostoon, jossa yhteistyötä tekevät Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt sekä Suomen suurin tieteellinen seura. Mielenterveysseuran vaikuttajaviestinnässä painottuivat eduskuntavaalit ja hallitusohjelmatyö. Yhdessä mielenterveysalan järjestöjen kanssa seura järjesti vaalipaneelin sekä vaikutti suoraan päättäjiin. Seura viesti aktiivisesti Mielenterveyttä edistetään yhteiskunnan kaikilla sektoreilla seuran hallitusohjelmatavoitteista, joissa korostettiin psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa sekä itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Mielenterveyden edistäminen nousi hallituksen kärkihankkeeksi. Seura vaikutti kärkihankkeen jatkumiseen ja hallitusohjelman muihin mielenterveydelle läheisiin kohtiin, mutta oli huolissaan kärkitavoitteen tulevasta toimeenpanosta. Mielenterveysseura otti aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin asioihin tiedotteiden, lausuntojen ja kuulemistilaisuuksien muodossa, ja osallistui aktiivisesti Mental Health Europen (MHE) ja World Federation for Mental Health (WFMH) -järjestön toimintaan. 6 Mielenterveysseura 2015

7 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA Mielenterveysseura tuki paikallisten mielenterveysseurojen toimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti muun muassa järjestämällä valtakunnallisia ja alueellisia koulutuksia ja kehittämispäiviä sekä perehdyttämällä uusia paikallisten seurojen toimijoita ja osallistumalla tapahtumien suunnitteluun. Paikallisten mielenterveysseurojen kanssa jatkettiin myös monimuotoista hankesuunnittelua. Paikallisten mielenterveysseurojen toimijoille järjestettyihin koulutuksiin osallistui lähes 700 henkilöä. Mielenterveysseuran aluetyössä tehtiin lähes 130 yhdistyskäyntiä. Maailman mielenterveyspäivänä kampanjoitiin tuomalla esiin omia vahvuuksia ja kampanjoimalla sosiaalisessa mediassa. Mielenterveyspäivän kampanjointiin osallistui useita paikallisia mielenterveysseuroja. Mental Health Art Week järjestettiin toukokuussa toisen kerran. Mielen hyvinvointia edistävään kulttuuri- ja taideviikon toteutukseen osallistui Mielenterveysseuran lisäksi 36 paikallista mielenterveysseuraa yhteistyökumppaneineen. MHAW-tapahtumia järjestettiin yli 150 ympäri Suomea, kuten yleisötapahtumia ulko- ja sisätiloissa, retkiä kulttuurikohteisiin, lyhytelokuvakilpailu sekä kuvataidenäyttelyitä. Paikallisten mielenterveysseurojen toiminnan tueksi julkaistiin Johda seuraa -opas hallituksen jäsenille sekä artikkelikokoelma Vapaaehtoistyön työnohjauksen erityispiirteitä. Jäsenpalveluita, koulutusta jäsenille ja vapaaehtoisille, aluetyötä ja kehittämishankkeita Kansalaistoimintojen yhteydessä toteutetut projektit Mielenterveysalan liikunnan koordinointi- ja kehittämishankkeessa ( ) seura toimi mielenterveysalan valtakunnallisena asiantuntijana, vaikuttajana ja alan toimijoiden kokoajana. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna julkaistiin toimijoiden ja päättäjien tueksi liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Mielenterveysseura haki valtakunnallisen liikuntajärjestön valtionapukelpoisuutta vuodelle 2016 tarkoituksena jatkaa päättyneen hankkeen ja kehittämislinjausten eteenpäin viemistä. Kilta-hankkeessa ( ) tuettiin yrittäjien mielenterveyttä ja hyvinvointia vertaisryhmissä sekä järjestämällä hyvinvointikoulutuksia yrittäjien aluejärjestöjen ja kriisikeskusten kanssa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 168 yrittäjää. Tampereen yliopisto myönsi Kiltatoiminnalle Hyvä Työ! -tunnustuspalkinnon merkityksellisestä ja vaikuttavasta työstä. Paikalliset mielenterveysseurat (54) Paikallisissa mielenterveysseuroissa vapaaehtoista toimijaa seurojen eri toimintamuodossa Yli 50 erilaista vapaaehtoistoiminnan muotoa: hyvinvointivastaavia, vapaaehtoistyön työnohjaajia, retkien ja tapahtumien järjestäjiä, viestintävastaavia, ryhmänohjaajia, hallitusten jäseniä, kulttuuri- ja liikuntatoiminnan kehittäjiä, kriisipuhelimessa päivystäjiä, verkkoauttajina Tukinetissä, henkilökohtaisena tukihenkilönä, tukikeskusteluissa kriisivastaanotolla Ryhmissä ja kohtaamispaikoilla tavattiin yli ihmistä ja lisäksi tapahtumissa yli ihmistä. mielenterveysseura.fi 7

8 Kansalaistoimintojen järjestämät koulutus- ja kehittämispäivät vuonna osallistujaa 665 paikallisten mielenterveysseurojen toimijoita 275 muiden tahojen toimijoita Paikallisille mielenterveysseuroille järjestettiin koulutuksia mm. seuraavista aiheista: Puheenjohtajien neuvottelupäivät yhdistystoiminnan kehittämiseksi Viestintäkoulutukset Mielenterveyden ensiapukoulutukset Vapaaehtoistyön tuki- ja työnohjauskoulutukset Tukihenkilöiden jatkokoulutukset eri teemoista Räätälöidyt kehittämispäivät paikallisille mielenterveysseuroille MIELENTERVEYSSEURA PALVELEE JÄSENSEUROJA Suomen Mielenterveysseura tarjoaa paikallisille mielenterveysseuroille jäsen palveluja, joita vuonna 2016 ovat seuraavat: Keskitetty jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus sekä tilitykset seuroille Avustukset ja toiminnalliset määrärahat Tapaturmavakuutus tukihenkilöille Toimintaa ohjaavat linjaukset, jotka takaavat laadun ja yhdenmukaisuuden Koordinointituki kriisiauttamisen eri muodoissa toimiville seuroille Asiantuntemus ja tuki aluekoordinaattoreiden substanssialueen mukaisesti Tuki vaikuttamistyöhön ja viestintään Yhtenäisen ilmeen mukainen verkkosivupohja Maksuton materiaali tapahtumiin ja teemapäiviin Painotalon palvelu, josta voi tilata ilmeen mukaista materiaalia omalla logolla Uusien kriisikeskusjohtajien ja puheenjohtajien perehdytys Toiminnan konsultointi vaikeissa tai ongelmallisissa tilanteissa Maksuton ohjelma kriisiauttamisen tilastointiin Maksuttomat koulutukset vapaaehtoistoimijoille Matka- ja majoituskulut vapaaehtoisille useimpiin koulutuksiin Hankkeiden toimintamallit ja materiaalit hyödynnettäväksi seurojen toiminnassa 8 Mielenterveysseura 2015

9 KOULUTUKSELLA MIELENTERVEYSOSAAMISTA Psykologisten interventioiden, osaamisen kehittämistä etenkin ammattilaisille ja eri yhteisöihin Mielenterveysseuran koulutuskeskus toteutti mielen hyvinvointiin ja psykoterapeuttiseen asiantuntemukseen pohjautuvaa, ajanmukaisiin auttamismenetelmiin liittyvää koulutus- ja kehittämistyötä. Asiakaskunta on ollut pääosin kuntien sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen työntekijöitä, yksityisiä organisaatioita ja henkilöitä sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilökuntaa. Toiminta on omarahoitteista ja koulutukset maksullisia. Koulutuskeskuksen toiminta kärsi epävarmuudesta koko vuoden. Talouden sopeuttamista vaikeuttivat tilakustannukset ja tappiollisten koulutusten loppuunsaattamiseen liittyvät sitoumukset. Hallinto-oikeuden päätös koulutustoiminnan yleishyödyllisyydestä mahdollisti syksyllä uusien linjausten teon toiminnan ja tilojen suhteen. Koulutuskeskuksen tilat päätettiin siirtää Mielenterveysseuran hallinnon alaisuuteen alkaen. Samalla ryhdyttiin valmistelemaan koulutus- ja kehittämistoiminnan yhdistymistä. Yhteistyötä koulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä tehtiin seuran omien sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden, järjestöjen, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja kesäyliopistojen kanssa. Toiminnan tukijalan muodostivat Perhearviointimenetelmän koulutukset, Psykoterapian perusteet sekä työelämän tarpeisiin tilatut koulutukset, joiden kysyntä lisääntyi toimintavuotena. Uusia avauksia olivat Uudet tuulet kriisityössä -koulutus alueellista kriisityötä tekeville. Ensimmäinen paripsykoterapian täydennyskoulutus perheterapeuteille toteutettiin hyvällä menestyksellä. Koulutuskeskuksen koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä 1085 henkilöä. Osallistujamäärä kaksinkertaistui vuoden aikana. Toimiva lapsi & perhe -hankkeeseen liittyvä E-learning -ohjelman suunnittelu aloitettiin HUS-Mielenterveystalon kanssa ja siihen haettiin TE-rahoitusta. Seuran kehittämisyksikön kanssa työstettiin Palaset kohdalleen -hankkeen pohjalta perhekeskeistä työskentelymallia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutuskeskuksen järjestämiä koulutuksia 441 osallistujaa työpajoissa ja luennoilla, joissa aiheina mielen hyvinvointi, vaikeat asiakastilanteet, stressi ja jaksaminen 412 osallistujaa menetelmäkoulutuksiin 69 osallistujaa psykoterapia- ja psykoterapeuttiset valmiudet -koulutuksiin 137 osallistujaa kansainvälisiin seminaareihin 44 osallistujaa Toimiva lapsi & perhe -verkostotapaamisiin mielenterveysseura.fi 9

10 KEHITTÄMISTOIMINNASTA UUSIA MALLEJA JA TIETO PERUSTAA Uusia mielenterveystyön malleja ja järjestölähtöisen auttamistyön tiedonkeräystä Mielenterveysseuran kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää ja jalkauttaa uusia mielenterveystyön malleja sekä toimia järjestölähtöisen auttamistyön tiedonkerääjänä. Keskeinen tehtävä on Mielenterveyden ensiapukoulutusten (MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tästä työstä vastasi kehittämiskeskus Horisontti, jonka lakkauttamista ja sulauttamista talon muuhun koulutus- ja kehittämistoimintaan ryhdyttiin kuitenkin vuoden aikana valmistelemaan ennen kaikkea taloudellisista syistä. Horisontti toimi aktiivisesti RAY:n rahoittamassa mielenterveys- ja päihdejärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA-hanke) ja edusti Mielenterveysseuraa lukuisissa verkostoissa. Horisontti tuki osaltaan hankevalmistelua seurassa, tuotti asiantuntijalausuntoja ja -puheenvuoroja sekä teki selvitystyötä miesten mielenterveyden edistämisestä. Mielenterveysseuran muita toimintoja Horisontti tuki muiden muassa toteuttamalla vuosittaisen kriisikeskusverkostokyselyn, järjestämällä henkilöstölle ja muille päihde- ja mielenterveystoimijoille suunnattua koulutusta, vastaamalla Linity-hankkeen kehittävästä arvioinnista sekä osallistumalla menetelmän satunnaistetun ryhmävertailututkimuksen suunnitteluun. Horisontti julkaisi vuoden aikana useita julkaisuita. Perhepeili-menetelmän kehittämistyö saatettiin loppuun. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti kriisityössä työskenneltäessä perheiden kanssa. Menetelmäkoulutukseen osallistui kriisityöntekijöitä kuudesta kriisikeskuksesta. Vastuu menetelmän levittämisestä siirtyi SOS-kriisikeskukselle. SADe HUS Mielenterveystalo -hankkeessa tuotettiin HUS:n ylläpitämään digitaaliseen mielenterveyspalveluun (Mielenterveystalo) maahanmuuttaja-osio ja Mielenterveyden ensiapukoulutukseen (MTEA) perustuva Mielen terveys puheeksi -verkko-opas. Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi -kokonaisuus henkilöä opiskeli Mielenterveyden ensiapukoulutuksessa mielenterveyden edistämisen taitoja 123 henkilöä kouluttautui Mielenterveyden ensiavun ohjaajiksi Mielenterveyden ensiapu 1 Psykiska Förstä hjälp 1 Mielenterveyden ensiapu 2 Psykiska första hjälp 2 Mielen hyvinvointi -kurssit yrittäjille Nuoren mielen ensiapu Mielenterveys puheeksi -verkkoopas Mielenterveystalossa Koulutusten kehittäminen ja ohjaajien koulutus Sovellutukset maahanmuuttajatyöhön 10 Mielenterveysseura 2015

11 Kehittämistoimintojen yhteydessä toteutetut projektit Joint Action on Euroopan komission ja jäsenmaiden yhteistoimi mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ( ) on merkittävin eurooppalainen mielenterveysalan hanke. Seura koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamana Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa -osahanketta. Toimintavuonna hankkeessa kartoitettujen ja kuvattujen hyvien käytäntöjen pohjalta julkaistiin laaja raportti, jossa esitellään osahankkeen rakenteelliset ja sektorien välisen yhteistyön koordinoinnin suositukset. Toimintavuonna keskityttiin kootun tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämiseen Euroopan maihin muun muassa kutsumalla sidosryhmiä Helsingissä järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin. Hyviä käytäntöjä vahvistavaa toimintaa on pilotoitu kahdessa kumppanimaassa (Liettua ja Romania). EU-kompassin kehittämishanke. Toimintavuonna alkoi kolmivuotinen ( ) Mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävien toimien EU-kompassin kehittämishanke. Seura on yksi neljästä eurooppalaisesta partnerista hankkeessa. EU-kompassin avulla kerätään, vaihdetaan ja analysoidaan tietoa Euroopan maiden mielenterveys politiikasta ja sidosryhmien toiminnasta. Hanke levittää mielenterveyden yhteistoimen (Joint Action) tuotoksena syntynyttä Euroopan mielenterveyden ja -hyvinvoinnin toimintakehystä. Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeiden tavoitteena on kehittää ja levittää voimavaralähtöistä mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville. Toiminnassa on edetty ennen kaikkea jalkauttavaan ja juurruttavaan vaiheeseen. Hankkeiden koulutuksiin osallistui lähes toimijaa. Opetusja kulttuuriministeriön Hyvää mieltä nuorisotyöhön -hankerahoituksen ( ) tuella pystyttiin toteuttamaan valtakunnallisia Mielenterveys voimaksi -koulutuksia. Erasmus-rahoitteisessa toisen asteen Promoting mental wellbeing in VET -yhteistyöhankkeessa jaettiin mielenterveystaitojen opettamiseen liittyviä hyviä käytänteitä sekä vietiin niitä verkkoympäristöön. Mielenterveyden rakennuspuut ikääntyville (MIRAKLE) -hankkeessa ( ) edistettiin yli 60-vuotiaiden mielenterveyttä vahvistamalla ikääntyneiden ja heidän kanssaan toimivien vapaaehtoisten ja ammattilaisten osaamista. Hankkeessa painottui verkostojen kanssa tapahtuva yhteinen kehittäminen, työmallien ja materiaalien levittäminen sekä kertyneen tiedon jalkauttaminen. Tampereen Kriisikeskus Osviitan kanssa toteutettiin kotiin vietävän kriisityön kokeilu. Lapinlahden Lähde on Mielenterveysseuran hallinnoima mielen hyvinvoinnin keskus vanhassa Lapinlahden sairaalassa. Lähteen tärkeimmät tehtävät ovat säilyttää sairaalan perinteitä mielen hyvinvoinnin hoivaajana, luoda työtä ja toimintaa eri muodoissa ja tarjota mielen hyvinvointia kulttuurista ja luonnon läheisyydestä. Toiminnalle on ESR-rahoitus vuoteen Mielenterveysseura neuvotteli toimintavuoden aikana Helsingin kaupungin kanssa sairaalan puolikkaan vuokraamisesta. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Toimintaa kehitetään laajan yhteistoimintaverkoston kanssa. mielenterveysseura.fi 11

12 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelinauttamisen ja verkkoauttamisen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio sekä kriisipuhelimen tekninen ylläpito ja tilastointijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Toimintavuonna täsmennettiin ryhmätoiminnan linjauksia kriisiauttamisessa. Kriisikeskusverkoston toiminnassa oli mukana 98 työntekijää ja reilut 836 koulutettua vapaaehtoista. Kriisipuhelimessa rikottiin jälleen soittoennätys. Soittoja tuli yli ja vastattujen puheluiden määrä nousi ensimmäistä kertaa kriisipuhelimen historiassa yli puheluun. Soittojen määrä kasvoi kolmella prosentilla ja vastattujen puheluiden määrä yli kuudella prosentilla edellisvuodesta. Eniten puheluita jäi edelleen vastaamatta yöaikaan. Runsaiten soittoja puhelimeen tulee klo Soiton yleisimmät syyt olivat ihmissuhdeongelmat. Spontaanista palautteesta 95 prosenttia on kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 25, joista 19 oli kriisikeskuksia ja 6 paikallisia mielenterveysseuroja. Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi yli henkilöä. Henkilöä kohti käyntejä oli keskimäärin kolme. Suljettuihin ja avoimiin ryhmiin osallistui noin 700 henkilöä. Henkilökohtaisia tuki suhteita oli 77. Verkkokriisityössä erityisesti reaaliaikainen live-tuki kasvatti suosiotaan. Keskustelujen määrä lisääntyi yli neljänneksellä. Kaikkiaan keskusteluja käytiin lähes Myös kahdenkeskinen Matalan kynnyksen tukea ja apua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa maksutta ja ilman lähetettä Pari-ja perheongelmat 12 % Ahdistuneisuus 6 % Kuolema lähipiirissä 5 % Huoli läheisestä 5 % Arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat 5 % Im-teema 4 % Masentuneisuus 4 % Muu syy 4 % Väkivalta 3 % Lapseen liittyvä huoli 30 % Yhteydenottosyyt kriisivastaanotoilla asiakkaiden arvioimana %, koko verkosto n 2013 n 2014 n 2015 verkkotuki lisääntyi edelleen jonkin verran: viestejä asiakkaan ja ammattilaisen tai koulutetun vapaaehtoisen välillä oli Verkkokriisityössä tavallisimmat yhteydenoton syyt liittyvät ahdistuneisuuteen sekä parisuhde- ja perheongelmiin. Itsetuhoisia yhteydenottoja oli vajaa kymmenesosa (8 %). Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 14 paikkakuntaa, joista Lohjaa lukuun ottamatta kaikki ovat kriisikeskuspaikkakuntia. SOS-kriisikeskus Mielenterveysseuran keskustoimiston yhteydessä toimiva SOS-Kriisikeskus täytti toimintavuonna 45 vuotta. Kriisikeskuksella on 62 koulutettua vapaaehtoista. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 17. Valtakunnallisen kriisipuhelimen soitoista yli kolmannekseen vastattiin SOS-kriisikeskuksessa. SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät tekevät vastaanottotyötä, päivystävät kriisipuhelimessa sekä ohjaavat vapaaehtoisten toimintaa, ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten kriisipuhelinpäivystäjien takapäivystäjinä. Yöpäivystystä hoitaa neljä SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijää. Kriisivastaanotolla asiakaskäyntejä oli yli (vuonna 2014: 3 847) ja asiak kaita Yleisin avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin, muita yleisiä syitä vastaanotolle hakeutumiseen olivat väkivalta ja ahdistuneisuus. Lisäksi koulutetut vapaaehtoiset kävivät tukikeskusteluja SOS-kriisikeskuksessa asiakasvastaanotolla kriisityöntekijöiden ohjauksessa. Asiakkaista kolmannes oli maahanmuuttajataustaisia. 12 Mielenterveysseura 2015

13 Kriisikeskukset (22) Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä että opiskelijoita ja vapaaehtoisia. SOS-kriisikeskuksessa vastattiin lähes Net tuki-viestiin ja käytiin 244 live-keskustelua Tukinetissä. Vuonna 2015 ryhmä- ja kurssitoimintaa järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, masentuneille, ahdistuneille, yksinäisille ja tukea tarvitseville nuorille/ nuorille aikuisille, lapsena vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoituneille ja tukea tarvitseville maahanmuuttajille. Kriisikeskustoimintojen yhteydessä toteutetut projektit LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille -projektin ( ) toiminta laajennettiin Kuopion kriisikeskukseen. Asiakkaita Linityssä kohdattiin 166. Vuosi oli Linityn kolmas toimintavuosi. Tasapainovalmennushankkeen siirtyvällä avustuksella toteutettiin infoja ja ryhmiä traumatisoituneille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Kriisikeskus osallistui edelleen A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli -projektiin sekä Kuntoutussäätiön Nuoret tuella työelämään -hankkeeseen. Nuttu-hankkeessa kehitetään tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille. Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Rikosuhripäivystys tarjoaa apua rikosten uhreille ja omaisille. Toiminta-alueena oli yhteensä 44 kuntaa pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski-, ja Länsi Uudellamaalla. Etelä-Suomen alueella asuu yli kolmannes Suomen väestöstä ja myös tapahtuu yli kolmannes poliisille ilmoitetuista rikoksista. toimintavuonna asiakaskontakteja oli kaikkiaan ja vapaaehtoisia 91. Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä työskenteli vuonna 2015 Hämeen poliisilaitoksen Lahden poliisitalolla, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Porvoon poliisitalolla, Helsingin poliisin Pasilan poliisitalolla ja Kymenlaakson poliisilaitoksen Kotkan poliisitalolla. Visitor-toiminta on vahvistanut alueiden poliisin kanssa tehtävää työtä ja aktivoinut alueen asiakasohjautuvuutta. Etelä-Suomen aluetoimisto tuotti tukihenkilöpalveluita MARAK-työryhmiin Helsingissä, Vantaalla, Päijät-Hämeessä, Kotkassa, Porvoossa ja uutena Kouvolassa. SOS-kriisikeskus Puhelimessa 94 tuntia viikossa kriisipuhelinpäivystystä 37 % kriisipuhelimessa käydyistä keskusteluista käydään SOS:ssa Verkossa vastattua viestiä Kasvokkain asiakasta kriisi vastaanotolla asiakastapaamista, keski määrin 4 per asiakasta 35 % maahanmuuttajataustaisia Ryhmissä 14 intensiivikurssijaksoa, 54 kurssipäivää, 110 osallistujaa 9 ryhmää, 81 ryhmäkertaa, 99 osallistujaa Riku Etelä-Suomi asiakaskontaktia, tukisuhteita 712 mielenterveysseura.fi 13

14 TUKEA & APUA VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Kriisikeskusverkoston toimintaluvut 2015 KASVOKKAIN Asiakastapaamisia Tukisuhteita 77 Tapaamisia 600 Suljettuja ryhmiä 63 Avoimia ryhmiä 25 Palkattuja työntekijöitä 98 Koulutettuja vapaaehtoisia 836 Ryhmät Kriisikeskusverkoston ryhmät ja intensiivikurssit 2015 Suljettuja ryhmiä 63 Osallistujia 460 Kokoontumisia 584 Avoimia ryhmiä 25 Osallistujia 244 Kokoontumisia yhteensä 250 Intensiivikurssit 14 Kurssivuorokautta 54 Osallistujia 110 PUHELIMESSA Kriisipuhelin Vuonna 2015 soittoja oli ja käytyjä keskusteluja Soittoa Vastattua puhelua Mielenterveysseura 2015

15 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTA KUNNALLINEN KOORDINAATIO Mielenterveysseura toimi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilökunnan sekä yli 300 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 29 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana. Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turva kotien liitto, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto. RIKUn strategia uusittiin vuosille RIKUn asiakaskontaktien määrä vuonna 2015 nousi selvästi edellisvuodesta. Yhteensä asiakaskontakteja oli lähes Uusin palvelumuoto RIKU chat vakiinnutti paikkansa ja alun Tukea ja apua rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville perin nuorille suunnattua palvelua käyttivät myös aikuiset asiakkaat. EU:n rikosuhridirektiivi tuli kansallisesti voimaan marraskuussa Direktiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua ja edellyttää jäsenmailta tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Vuoden aikana vaikutettiin siihen, että direktiiviä Suomessa sovelletaan sekä lainsäädännön että tukipalveluiden osalta riittävän korkealla tasolla. Oikeusministeriön kanssa sovittiin siitä, että RIKU tuottaa vuodesta 2016 lähtien direktiivin edellyttämät uhrien yleiset tukipalvelut pääosin valtion rahoittamana. Asiakasmäärät Asiakaskontaktit Tukisuhteet Yhteydenotot RIKUchat 560 Auttava puhelin Juristin puhelinneuvonta 265 RIKUnet 142 RIKUn organisaatio Palvelupisteitä 29 Koordinoivia aluetoimistoja 7 Ammattilaisia lähes 40 (myös osa-aikaisia) Vapaaehtoisia perustyössä yli 300 mielenterveysseura.fi 15

16 VIESTINTÄÄ JA VAIKUTTAMISTA Mielenterveysseuran viestinnän kehittämisen lähtökohtana on, että jokainen on tärkeä viestijä. Viestintäyksikkö tuki kaikkea seuran toimintaa. Mielenterveysseuran omien viestintäkanavien painopisteenä on sähköinen viestintä. Seuran uusi verkkosivusto mielenterveysseura.fi saavutti jo ensimmäisenä vuonna yli eri kävijää kuukaudessa. Facebook sivusto ylitti tykkääjän ra jan ja sisällön jaot lisääntyivät. Mielenterveysseura viesti monien kanavien kautta. Seura julkaisi verkkosivustoa, sosiaalisen median sisältöjä päivittäin, uutiskirjeitä, Mielenterveyslehteä (6), Perheterapia lehteä (4), Newsletter-julkaisua (1) sekä muita painettuja ja sähköisiä julkaisuja eri kohde ryhmille. Seura viesti noin kym Jokainen on tärkeä viestijä. menessä messutapahtumassa. Paikallisten seurojen ja kriisikeskusten toiveesta seura käyn nisti osana jäsenviestintää verkkosivuprojektin, jonka tavoit teena on tuottaa kevään 2016 aikana Mieli ilmeellä verkkosivut seurojen ja kriisikeskusten käyttöön. Mielenterveysseuran viestit näkyivät mediassa keskimäärin viisi kertaa viikossa. Myös mediakumppanuuksia oli useita, kuten Ylen Marja Hintikka Live, Arto Halosen Valkoinen raivo elokuva ja Hyvä Terveys. Seuran vaikuttajaviestinnässä pai nottuivat eduskuntavaalit ja hallitusohjelmatyö. Kansalliset Mieli-päivät järjestettiin Turussa teemalla järki ja tunne. Maailman Mielen terveyspäivän kymppikampanjan pääviesti oli, että jokainen on arvokas omine vah vuuksineen. Kampanjaan osallistui noin 20 paikallista seuraa. Kampanja saavutti noin työikäistä. Kampanjointi sisälsi haastamisia sosiaalisessa mediassa, vierailuja työpaikoilla ja se minaareissa sekä vahvuuskortit ja artikkelit Hyvä terveys lehdessä. Pääkaupunkiseudun yleisötapahtuma toteutettiin Kampin kauppakeskuksessa. Valtakunnallinen mielenterveyspalkinto myönnettiin pastori Marjaana Toiviaiselle aktiivisesta turvapaikanhakijoiden auttamisesta. 65 kpl Mielenterveysosaaminen 13 kpl Kansalaistoimijuus 234 osumaa 84 kpl Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kpl Avun tarjoaminen T H M H T K H E S L M J Verkkomediaosumat ja niiden aihealueet Mielenterveysseuran viestit näkyivät mediassa keskimäärin viisi kertaa viikossa. Mielenterveysseura.fi -sivuston kävijämäärä (eri kävijät) lisääntyi jo sivuston ensimmäisenä toimintavuonna Kävijöitä: , sivukatselukertoja: , sivua/käynti: 3 16 Mielenterveysseura 2015

17 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Suomen Mielenterveysseura on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Hallinto Mielenterveysseuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin Helsingissä. Liittokokous valitsi erovuorossa olevat liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Liittokokous hyväksyi sääntömuutokset liiton sääntöihin. Muutokset koskivat täsmennyksiä liiton tarkoitukseen ja toimintamuotoihin. Tulevaisuudessa etäosallistuminen on mahdollista liittokokoukseen hallituksen niin päättäessä. Lisäksi täsmennettiin määräyksiä liiton nimenkirjoittajista sekä liiton purkamisesta. Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja sen alainen työvaliokunta niin ikään seitsemän kertaa. Asiantuntijaelimenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta. Joulukuun kokouksessaan liittohallitus hyväksyi seuran Hyvä Hallinto -ohjeistuksen, joka annetaan myös jäsenyhdistysten käyttöön. Mielenterveysseuran johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, hallintojohtaja, järjestöjohtaja, kehitysjohtaja, koulutusjohtaja, kriisikeskustoimintojen johtaja sekä viestintäjohtaja. Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen ilmoitti keväällä jäävänsä eläkkeelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin kesäkuussa valtiotieteiden lisensiaatti Sari Aalto-Matturi, joka aloitti seuran palveluksessa ja toiminnanjohtajana Mielenterveysseuran palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 93 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 69 ja määräaikaisessa työsuhteessa 24 työntekijää. Mielenterveysseura omistaa täysin kaksi tytäryhtiötään SMS-Tuotanto Oy:n, joka vastaa seuran lehtien ja kirjojen kustantamisesta sekä Lapinlahden Lähde Oy:n, joka hallinnoi puolta Lapinlahden Sairaalan tiloista vuokratakseen ne edelleen mielenterveyttä Rikosuhripäivystys RIKU Mielenterveysseuran organisaatio Liittokokous Taloustyöryhmä Toimistoorganisaatio edistäville toimijoille. Yhtiö perustettiin joulukuussa 2015 ja se aloitti toimintansa vuoden 2016 alkupuolella. Hallintoyksikkö Mielenterveysseuran hallintoyksikkö tuottaa sisäisinä palveluina taloushallinnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä toimitilojen ylläpitopalvelut. Hallintoyksikkö tuottaa jäsenyhdistyksille niiden jäsenrekisterien ylläpitopalvelut. Lisäksi sen toimesta hoidetaan SMS-tuotanto Oy:n hallintoja talouspalvelut. Liittohallitus Työvaliokunta SMS- Tuotanto Oy Lapinlahden Lähde Oy mielenterveysseura.fi 17

18 Johtoryhmä Kansalaistoiminta Kriisikeskustoiminnot Viestintä Hallinto ja talous Mielenterveysseuran toimisto-organisaatio Toimintavuoden aikana valmistui Työntekijän käsikirja -wikisivusto seuran Intranet-sivuille. Samoin Hyvä hallinto -ohjeistus hyväksyttiin seuran luottamuselimissä ja toimintavuoden 2016 aikana se tullaan ottamaan käyttöön seurassa. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely/-mittaus tehdään joka toinen vuosi. Toimintavuoden aikana tehdyn kyselyn perusteella on yhdessä sovittu kehittämistoimet toteutettaviksi vuoden 2016 aikana. Osana Hyvän hallinnon toteutumista Koulutus- ja kehittämistoiminta Kansalaistoiminnot Rikosuhripäivystys RIKU tullaan vuosittain tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arvioimaan ohjeistuksen toteutumista seuran toiminnassa. Mielenterveysseuraa koskeva riskien kartoitus sisältäen seuran toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset tehdään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuoden 2017 aikana. Talous Mielenterveysseuran talous oli tilikauden 2015 lopussa vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi ns. vapaiden rahoituslähteiden ylijäämästä. Mielenterveysseuran tärkein rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustukset vastaavat noin 70 prosenttia seuran tuotoista. Seuran toimintaa rahoittavat myös ministeriöt ja muut valtionlaitokset, kunnat, seurakunnat ja EU-komissio. Muista toiminnan rahoituslähteistä tärkeimmän osan muodostaa Suomen Kansanterveysyhdistyksen jakama tuotto-osuus ylijäämästään. Mielenterveysseuran saamat avustukset ja tuotot ovat kasvaneet viime vuosina johtuen pääasiassa Rikosuhripäivystyksen siirtymisestä seuran hallinnoitavaksi. Kirkkonummen kunnassa on viranomaiskäsittelyssä seuran esittämä kaavamuutos Veikkolan vanhalle parantola-alueelle, jotta voitaisiin luopua seuran nykyisen toiminnan kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueista sekä välttää niiden aiheuttamista toimintaan kuulumattomista kuluista. Katsaus tulevaisuuteen Lähitulevaisuudessa tullaan yhdistämään Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton toiminnot. Tämä saattaa aiheuttaa muutoksia julkisen rahoituksen kohdentamisessa tulevaisuudessa. Taloudellisen epävarmuuden pitkittyminen vähentänee keräys- ja lahjoitustuottoja sekä seuran muita varainhankinnan lähteitä. 10 % 6 % Koulutus 2 % Muu 24 % Kriisikeskustoiminta Mielenterveysseuran tuotot (1 000 ) % Viestintä ja hallinto 18 % Rikosuhripäivystys Kehittämistoiminta 24 % Avustuskohteet (kpl) rahoituslähteittäin Raha-automaattiyhdistys Muut avustuksen antajat Muut kohteet Yhteensä Mielenterveysseura ry:n kulujen jakautuminen 2015 Seuran toiminnan kasvua kuvaa myös avustuskohteiden lisääntyminen ja monipuolistuminen 18 Mielenterveysseura 2015

19 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOSILLE Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä yhteisö, työpaikka ja vapaaehtoistyön foorumi Strategiakauden läpäiseviä kehittämisohjelmia on kuusi: kansalaisliike ja yhteisöllisyys, avun saavutettavuus, digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys, mielenterveysosaaminen ja uudet areenat, laatu ja vaikuttavuus sekä johtaminen ja organisaatiokulttuuri.

20

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Toiminnan monet ulottuvuudet

Toiminnan monet ulottuvuudet Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi 30.11.2018 2 MIELENTERVEYS ON TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Toimintasuunnitelma 2015 2 Sisällys 1. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖNÄ.. 3 2. KANSALAISTOIMINTA... 4 3. SOS-KRIISIKESKUS... 6 4. KRIISITYÖN KOORDINAATIO...

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 31.12.2014 2 Sisällys 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä... 3 2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 3 3. Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. Vuosikirja 2016 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2016 3 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT...

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää

Lisätiedot

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIRYHMÄT....

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia

80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Vuoden 2015 kohokohdat 80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Kiilopäällä siirtyminen maalämpöön ja erinomainen tulos Paljon panostusta uusiin lajeihin

Lisätiedot

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka. Asemakatu 2, 24100 Salo www.salonklubitalo.fi Puh.: 044 727 5150 ma-pe 8.30-16.00 Salon Klubitalo on tarkoitettu Salossa asuville työikäisille henkilöille, joilla on tai on ollut haasteita mielenterveyden

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA. Toimintakatsaus Suomen Mielenterveysseura ry (Y-tunnus ) Maistraatinportti Helsinki

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA. Toimintakatsaus Suomen Mielenterveysseura ry (Y-tunnus ) Maistraatinportti Helsinki SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Toimintakatsaus 2016 Suomen Mielenterveysseura ry Maistraatinportti 4 00240 Helsinki Sisällysluettelo 2 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä... 3

Lisätiedot

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

Hyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä. Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4.

Hyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä. Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4. Hyvinvoiva Espoo ohjelma mielen hyvinvointia edistämässä Erityissuunnittelija, ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka Hollola 11.4.2019 Espoossa valtuustokauden poikkihallinnolliset kehitysohjelmat tukevat

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. Vuosikirja 2017 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2017 3 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät. Toimintasuunnitelma 2019

Lapin Yrittäjät. Toimintasuunnitelma 2019 Lapin Yrittäjät Toimintasuunnitelma 2019 1 ARVOT Mihin toimintamme perustuu? Rohkeus 2 Luotettavuus Uusiutuminen Tehtäväalueet mitä teemme? VAIKUTTAA VERKOSTOI VAHVISTAA V I E S T I I 3 Vaikuttaa q Resurssien

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT

MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT 7.10.2017 12.10.2017 2 TEEMAT TÄNÄÄN Mielen hyvinvointi - Mielenterveys käsitteinä Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät Mielenterveystaidot kansalaistaitona

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Liite 13 Liittokokous SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Liite 13 Liittokokous SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Liite 13 Liittokokous 27.4.2019 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Liittohallituksen esitys liittokokoukselle 13.12.2018 50 2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIA 2016 2020 Tulevaisuuskuva

Lisätiedot

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio Hyvä liittokokousedustaja ja hyvät jäsenyhdistykset, Haluamme, että järjestötoiminta on hauskaa. Haluamme

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus toimintasuunnitelmaan 2018

Ajankohtaiskatsaus toimintasuunnitelmaan 2018 Ajankohtaiskatsaus toimintasuunnitelmaan 2018 Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Yhteisö välittää Vapaaehtoistoiminnan tuki ja kehittäminen Vaikuttamis- ja tiedotustoiminta Kokemustiedon ja vertaisyhteisön

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2017 2 Suomen Mielenterveysseuran strategia 2016 2020 Tulevaisuuskuva Suomesta Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat ottamaan

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Hakemus on saapunut: Poliisihallitus,

Hakemus on saapunut: Poliisihallitus, PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Mielenterveysseura ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Hakija(t) Suomen Mielenterveysseura ry, Helsinki (0202225-4) Luvan saaja(t) Suomen Mielenterveysseura ry (0202225-4) Hakemus

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019 YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot