SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Transkriptio

1 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

2 2 Sisällys 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaistoiminnan vahvistaminen Mielenterveysosaamisen kehittäminen Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen... 4 SOS-keskus... 4 Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio Kehittämistoiminta Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio Viestintä Hallinto ja henkilöstö Talous Tulevaisuuden näkymät... 8 Tuloslaskelma... 9 Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut liitetiedot Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Luettelo käytetyistä tilikirjoista Suomen Mielenterveysseura ry Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Maistraatinportti 4 A Helsinki

3 3 1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä Seura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka toimintavuonna täytti 117 vuotta. Perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Jäsenistön muodostavat ( ) 54 paikallista mielenterveysseuraa, 29 valtakunnallista järjestöä ja 557 henkilöjäsentä. Vuoden teemana oli Mielenterveyttä kulttuurista. Mental Health Art Week (MHAW) järjestettiin toukokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa. Muut keskeiset tapahtumat olivat Mieli päivät Tampereella, järjestöpäivät ja liittokokous Tuusulassa, kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä ja maailman mielenterveyspäivä Toiminta perustui vuosien strategiaan, jossa on neljä painopistettä: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen, mielenterveysosaamisen kehittäminen sekä kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen. Uuden strategian valmistelu eteni suunnitelmien mukaan laajana yhteistyönä. 2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Keskeisiä yhteistyörakenteita olivat edelleen alalla toimivien valtakunnallisten järjestöjen muodostama Mielenterveyspooli, jossa on jäseninä sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjä että ammattijärjestöjä. Kansanedustajien ja neljän valtakunnallisen mielenterveysjärjestön Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta käsitteli useaan otteeseen muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltolakien uudistamista. Aloitetta kansalliseksi itsemurhien ehkäisyohjelmaksi vietiin eteenpäin eri foorumeilla, mutta toistaiseksi ilman tulosta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten muotoiltiin vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet, joissa itsemurhien ehkäisyohjelman ohella toisena kärkitavoitteena on psyykkisen hyvinvoinnin kansallinen ohjelma. Toimintavuoden aikana otettiin aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin asioihin (muun muassa soteuudistukseen) tiedotteiden, lausuntojen ja kuulemistilaisuuksien muodossa. Seura osallistui aktiivisesti Mental Health Europen (MHE) ja World Federation for Mental Health (WFMH) -järjestön toimintaan. 3. Kansalaistoiminnan vahvistaminen Yhteistyössä paikallisten mielenterveysseurojen kanssa korostui uuden strategian ja brändiuudistuksen valmistelu. Toimintavuonna toteutettiin runsaasti Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia ja -ohjaajakoulutuksia. Yhteistyötä tehtiin myös valtakunnallisilla järjestöpäivillä sekä MHAW-viikon tapahtumissa, joihin eri puolilla Suomea osallistui noin kansalaista. Paikallisten mielenterveysseurojen kehittämissuunnitelmien tekemistä ja seurantaa jatkettiin. Seurojen toimijoille järjestettyihin koulutuksiin osallistui noin 800 toimijaa ja yhdistyskäyntejä tehtiin noin 150. Uusi kriisikeskus aloitti toimintansa Kainuussa. Yrittäjien Kilta -hankkeessa saatuja kokemuksia tuotiin esille mm. osallistumalla YLE:n Lanttulataamo-ohjelmaan. Kilta-koulutuksia järjestettiin 12 eri puolilla Suomea ja Kilta oli mukana Työelämä hankkeessa.

4 4 Mielenterveysalan liikunnan koordinointi- ja kehittämishankkeessa toteutettiin mm. teemaseminaari, valmisteltiin kehittämislinjauksia ja haettiin valtakunnallisen liikuntajärjestön statusta ja valtionapukelpoisuutta. 4. Mielenterveysosaamisen kehittäminen Koulutustoiminnan haasteet liittyivät tutkintoon johtavien perheterapiakoulutusten loppuun saattamiseen ja muiden kuin tutkintoon johtavien koulutusten määrän lisäämiseen. Perheterapiakoulutukset päättyivät vuoden aikana. Seuran yli 30-vuotinen historia maan suurimpana perheterapiakoulutuksen järjestäjänä päättyi joulukuussa. Perhearviointimenetelmäkoulutuksen kysyntä oli edelleen vilkasta. Psykoterapian perusteet - koulutus toteutettiin suunnitellusti kahdella paikkakunnalla. Lyhyempien koulutusten määrän ja tuottojen lisäämisessä ei onnistuttu tavoitteen mukaisesti. Uudet koulutusohjelmat "jalkautuvat" ja tuottavat tulosta hitaasti. Jo vakiintuneiden koulutusten kysyntä ei ollut toiveiden mukaista. Tämä johtui mm. kuntien heikentyneestä taloustilanteesta ja niiden koulutusmäärärahojen supistumisesta. Jo tilattuja koulutuksia peruuntui. Koulutukseen toimintavuonna osallistuneiden määrä oli noin Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen SOS-kriisikeskus Kriisityön muodot ovat kriisivastaanotto, kriisipuhelin, verkkokriisityö ja ryhmätoiminnat. Kriisivastaanotolla asiakaskäyntejä oli (2013: 3408) ja asiakkaita 989 (2013: 834). Yleisin tulosyy oli edelleen pari-/perhesyyt, muita yleisiä tulosyitä olivat masentuneisuus ja läheisen kuolema. Asiakkaille pystyttiin tarjoamaan tapaamisaika noin viikon sisällä yhteydenotosta. Koulutetut vapaaehtoiset tarjosivat tukikeskusteluja ei-traumaattisen kriisin kokeneille. Maahanmuuttajia oli noin kolmannes asiakkaista. Toimintavuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta maahanmuuttajien kriisityön aloittamisesta. Vuonna 2014 kriisipuhelimen päivystysaikoja lisättiin siten, että puhelin on avoinna vuoden jokaisena yönä. SOS-kriisikeskus hoiti 37 % vastatuista puheluista. Verkkokriisityöhön ovat osallistuneet kriisityöntekijöiden ohella vapaaehtoiset sekä opiskelijat. Vapaaehtoisten rooli on kasvanut merkittävästi (2014: 12 %, 2013: 2 %). Ryhmätoiminnat sisältävät ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä sekä intensiivikursseja eri puolilla maata. Ryhmiä ja kursseja järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille (suurin kohderyhmä), henkirikoksen uhrien läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille sekä masentuneille ja tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Vuoden 2014 suunnitelma toteutui hyvin. Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston palvelupisteiden (6) toimintaa johdetaan aluetoimistosta, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun palvelupisteen yhteydessä osana SOS-kriisikeskusta. Toiminta-alueella on 44 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on noin 2 miljoonaa. Valtaosa asiakkaitten tapauksista (noin 75 %) liittyi erilaiseen väkivaltarikollisuuteen. Vuonna 2014 asiakastyöhön liittyviä kontakteja oli noin (2013: noin 8 300) ja asiakkaita (2013: 1394). Työntekijöitä työskenteli vuonna 2014 viidessä eri Visitor-kohteessa. Vapaaehtoistoimijoita oli 71, joista 14 Juristin puhelinneuvonnassa. Tukisuhteita oli 720 (2013: 630). Asiakkaiden ja tukisuhteiden määrä kasvoi 15 %.

5 5 Toimintavuonna seura osallistui ensimmäistä kertaa vuosittaisen Tampereella pidetyn Surukonferenssin järjestämiseen yhteistyössä mm. Tampereen yliopiston kanssa. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettu kolmen järjestön hanke Yhteisvastuu nuoresta päättyi. Löydä oma tarinasi -ryhmiä toteutettiin 18 yhteensä 13 paikkakunnalla. Vuosi 2014 oli Tasapainovalmennus-hankkeen viimeinen vuosi. Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille - LINITY -hanke eteni suunnitelmien mukaan. Feeniks-Helsinki -hanke, jossa olisi tuettu lapsensa menettäneitä vapaaehtoistyön, viranomaisverkoston ja surujärjestöjen yhteistyöllä, jäi toteutumatta, koska rahoitusta ei saatu. Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio Koordinaatio käsittää puhelin- ja verkkokriisityön sekä kriisikeskusverkoston koordinoinnin. Kriisikeskusverkosto asiakasmäärä oli (2013: 8 595), joista 527 (2013: 541) oli maahanmuuttajataustaisia. Yleisimmät yhteydenoton syyt olivat parisuhde- ja perheongelmat ja ahdistuneisuus. Verkoston kriisikeskuksista suurimmat asiakasmäärät olivat Helsingin, Tampereen ja Kuopion kriisikeskuksissa. Kajaanissa käynnistyi uusi Kainuun kriisikeskus. Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli ennätykselliset soittoa (2013: ). Vastattuja puheluja oli (2013: ) ja vastausprosentti 30 (2013: 25). Yleisimmät soiton syyt olivat ihmissuhdeongelmat (19 %). Kriisipuhelimeen soitti useimmin eläkkeellä oleva vuotias nainen, joka asuu yksin kaupungissa ja jolla on hoitosuhde. Vapaaehtoiset vastasivat noin 57 % vastatuista kriisipuheluista. Verkkokriisityön koordinaatio käsittää Tukinetissa tehtävän työn, Selma-oma-apuohjelman ja etsivän palveluohjauksen Suomi24.fi-sivustolla. Vuoden aikana koulutettiin mukaan kaksi uutta päivystyspaikkakuntaa. Vuonna 2014 päivystys oli auki myös juhlapyhinä. Net tuki -palvelussa kirjoitettiin yli viestiä noin asiakkaan kanssa. Net tuki livessä käytyjen keskustelujen määrä kasvoi 27 %. 6. Kehittämistoiminta Tavoitteena on edistää suomalaisten mielenterveyttä uudistamalla ja vahvistamalla seuran toimintaa strategisilla painopistealueilla. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä seuran kaikkien toimintojen kanssa. Toimintavuoden erityisenä tehtävänä oli seuran tulevan strategian valmistelu. Kehittämisyksikkö Horisontti toteutti kriisikeskusverkostolle kyselyn mielenterveyspalvelujen toimivuudesta ja mielenterveyden edistämisen toteutumisesta. Mielenterveyden ensiapukoulutuksia levitettiin uusille paikkakunnille. Kurssimäärä ylitti tavoitteet. Perhepeili-mallia levitettiin kuuteen kriisikeskukseen. Horisontti tuotti vuoden aikana useita raportteja ja artikkeleita. SADe Mielenterveystalo-hanke käynnistyi ja siinä tuotettiin aineistoa HUS Mielenterveystaloon. Mielenterveystaidot kasvuun -hankekokonaisuus tuotti useita koulutusmalleja ja -aineistoja varhaiskasvatus- ja neuvolatyöhön. Hankkeiden valtakunnallista jalkauttavaa työtä toteutettiin 20 koulutuksella ja kehittämistyötä vahvistettiin paikallisten seurojen kanssa. Koulutuksiin osallistui yhteensä lähes eri kohderyhmien ammattilaista. Hankkeita arvioitiin useilla menetelmillä. Nuorisotyö-hankkeelle ja toisen asteen Hyvinvointi-hankkeelle saatiin jatkorahoitusta. Kasvun tuki -hankkeessa käynnistyi vaikuttavien työmenetelmien kokoaminen verkkoon. Mirakle - mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyville -hankkeen painopiste oli kehittämistyön toimintamuotojen kuvaamisessa ja niiden tueksi kehitettävän materiaalin tuottamisessa. Uutena

6 6 avauksena aloitettiin jalkautuva kriisityö yhteistyössä Tampereen kriisikeskus Osviitan kanssa. Yhteistyö useiden järjestöjen kanssa oli aktiivista Eloisa ikä -ohjelman puitteissa. Lapinlahden Lähde on kansalaistoimijalähtöinen hanke, jossa kehitetään kotipesää uudenlaiselle toiminnalle, jossa yhdistyvät taide, kulttuuri, yhteiskunnallinen yritystoiminta, järjestötoiminta, yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaistuki. Hanke sai rahoituksen vuodeksi ja keskittyi vuoden 2014 aikana konseptin luomiseen ja neuvotteluihin avaintoimijoiden kanssa. Joint Action - Eurooppalainen yhteistoimi mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ( ) on merkittävin eurooppalainen mielenterveysalan hanke. Sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamana seura koordinoi yhtä kuudesta osahankkeesta. Toimintavuonna hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin hyviä käytäntöjä yhteiskunnan eri sektoreiden osallistamiseksi mielenterveystyöhön Euroopassa. NUOVO-hanke, jonka tavoitteena oli nuorten (13 29-vuotiaiden) mielenterveyttä edistävän työn ja osaamisen levittäminen järjestökentälle ja suoraan nuorille, jäi toteuttamatta, koska rahoitusta ei saatu. 7. Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio siirtyi toimintavuoden alussa seuraan Suomen Setlementtiliitolta. RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluja. Toiminta-alueena on koko maa ja toimintaa toteutettiin ammattihenkilöstön sekä yli 300 vapaaehtoisen voimin. Vuosi 2014 oli RIKUn 20-vuotisjuhlavuosi. Asiakkaiden määrä nousi ennätystasolle. Kontaktien määrä oli (2013: ). Tukisuhteiden määrä oli 2 640, missä oli nousua edellisvuoteen 16 %. Soitot Auttavaan puhelimeen pysyivät ennallaan, mutta Juristin puhelinneuvonnan ja RIKUnet-palvelun suosio kasvoi. RIKUn tukipalvelujen saatavuus lisääntyi pienen resurssikasvun myötä. Suhteessa kasvaneisiin asiakasmääriin lisäys oli riittämätön ja edelleen joillakin alueilla palvelut ruuhkautuivat. Tästä huolimatta asiakkailta ja vapaaehtoisilta saatu palaute oli positiivista. Uusien kotisivujen avautumisen myötä käynnistyi nuorten chat-palvelun rinnalle aikuisille suunnattu chat-toiminta, joka tavoitti heti asiakkaat. Chat-työhön osallistuivat ensimmäistä kertaa koulutetut vapaaehtoiset. Vaikuttamistyön keskiössä oli EU:n rikosuhridirektiivi, joka tulee saattaa voimaan marraskuussa Se säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua ja edellyttää jäsenmailta mm. tarpeen mukaisia tukipalveluja. RIKU toteutti vuonna 2014 kahta kehittämishanketta. NUORIKU-hanke eteni suunnitelmien mukaan. Uudelle ORAVA-hankkeelle (osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan) saatiin rahoitus ja se käynnistyi toimintavuonna. 8. Viestintä Seura uudisti verkkosivustonsa ja seitsemän erillistä sivustoa yhdistettiin samaan palveluun osoitteessa mielenterveysseura.fi. Samalla uudistettiin seuran hajanainen ulkoasu ja visuaalinen ilme sekä otettiin käyttöön Mieli-tunnus. Uudistuksessa toteutettiin 20 uuden ilmeen mukaista sovellusta, joista osa on tarkoitettu kriisikeskusten ja paikallisseurojen käyttöön.

7 7 Maailman mielenterveyspäivää vietettiin "Kuule ja näe minut" -viestillä. Yli 200 päiväkodissa ja alakoulussa askarreltiin hyvän mielen aurinkoja ja jaettiin vanhemmille esitteitä. Samalla luotiin aikuisille ja lapsille tilaisuuksia keskustella mielen hyvinvointia lisäävistä teemoista. Seura ja paikalliset seurat viestivät kampanjasta yhtenäisesti sosiaalisessa mediassa. Mieli-päivien teemana oli "Aikaa perheille! Mitä kuuluu lapsille, nuorille ja aikuisille?" Seura näkyi myös 20 messutapahtumassa esittelemässä toimintaansa. Seuran viestit näkyivät mediassa keskimäärin yhdeksän kertaa viikossa. Nuorten mainonnan ja markkinoinnin suunnittelijoiden Young Lions -kilpailun kohteeksi valittiin Mielenterveysseura. Yle Puheen kanssa toteutettiin Lanttulataamo-sarja mielenterveydestä. Seura julkaisi verkkosivustoa, uutiskirjeitä, sosiaalisen median sisältöjä sekä kuudesti vuodessa ilmestyvää Mielenterveys-lehteä ja neljästi vuodessa ilmestyvää Perheterapia-lehteä. 9. Hallinto ja henkilöstö Seuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin Tuusulassa. Liittokokous valitsi liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Seuran ja liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi tohtori Pentti Arajärvi. Liittohallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa ja työvaliokunta neljä kertaa. Asiantuntijaelimenä toimiva taloustyöryhmä piti neljä kokousta. Seuran palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 98 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 67 ja määräaikaisessa työsuhteessa 31 työntekijää. Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, kehitysjohtaja, järjestöjohtaja, SOS-kriisikeskuksen johtaja, koulutusjohtaja, viestintäjohtaja ja hallintojohtaja. Merkittävimpänä hankkeena aloitettiin seuran Intranet-sivujen uudistaminen ja uudet sivut otetaan käyttöön vuoden 2015 helmikuussa. Uudistuksen tavoitteena on yhteisöllisten työtapojen käyttöönotto, tiedonvälityksen parantaminen sekä sen avoimuuden lisääminen. Tarkoituksena on myös parantaa paikallisseurojen viestintää. 10. Talous Vuoden 2014 lopussa seuran talous oli vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi ns. vapaiden rahoituslähteiden ylijäämästä. Seuran esittämä asemakaavaehdotus Veikkolan vanhalle parantola-alueelle on menossa kunnan viranomaiskäsittelyyn. Tavoitteena on yhdessä Kirkkonummen kunnan kanssa saada aikaan kaavamuutos, joka mahdollistaa luopumisen seuran nykyisen toiminnan kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueista. Kehittämistoimista huolimatta koulutuskeskuksen taloudellinen tulos muodostui toimintavuodelta alijäämäiseksi. Yksityiskohtaisen kuvan seuran toiminnan kohdentumisesta antaa tuloslaskelman liitetietojen erittely toiminnoittain ja avustuskohteittain.

8 8 11. Tulevaisuuden näkymät Seuran toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä. Muista rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveysyhdistys ry, jonka avustuksella edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään ongelmien syntymistä. Toimintavuoden lopulla tuli julkisuuteen hanke saattaa yhteen Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto. Tämä on synnyttänyt epävarmuutta julkisen rahoituksen kohdentumisesta mahdollisten muutosten jälkeen. Jo nyt kansantalouden taloudenpidon niukkuus on johtanut tilanteisiin, joissa uusia ja seuran strategian mukaisia hankkeita ei ole voitu käynnistää rahoituksen puuttuessa. Taloudellisen epävarmuuden jatkuminen saattaa edelleen vaikuttaa vähentävästi keräys- ja lahjoitustuottoihin sekä muihin rahoituslähteisiin. Seuran rahoituksen monipuolistaminen muodostuu jatkossa entistä tärkeämmäksi.

9 9 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Tuotot Raha-automaattiyhdistyksen avustukset , ,56 Julkiset määrärahat , ,09 Muut tuotot , ,30 Kulut Henkilöstökulut , ,59 Poistot , ,92 Muut kulut , ,16 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , ,72 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut , ,00 Keräystuotot , ,60 Lahjoitukset ja muut tuotot , ,51 Muu varainhankinta , ,48 Lahjoitus ja keräystuottojen siirto , ,00 Kulut Jäsenmaksukulut 4 645, ,12 Keräyskulut 7 396, ,42 Muut kulut 822,01 871,94 Varainhankinnan tuotto-/kulujäämä , ,11 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 100,00 100,00 Korkotuotot , ,26 Vuokratuotot , ,38 Omaisuuden myyntivoitot 2 620,00 0,00 Muut omaisuustuotot , ,00 Kulut Poistot , ,96 Muut kulut , ,21 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto-/kulujäämä , ,47 Yleisavustukset Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus , ,12 Jäsenyhdistyksille annetut yleisavustukset 0, ,55 Muut yleisavustukset , ,00 Tilikauden ylijäämä , ,43

10 10 Tase Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 278, ,78 Muut aineettomat hyödykkeet , ,33 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,76 Rakennukset ja rakennelmat 0,00 0,00 Koneet ja kalusto , ,11 Muut aineelliset hyödykkeet , ,91 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 2 522, ,82 Muut osakkeet ja osuudet , ,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset , ,77 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 534,51 630,42 Muut saamiset 2 156, ,41 Siirtosaamiset , ,34 Rahat ja pankkisaamiset , ,28 Vastaavaa yhteensä , ,09

11 11 Tase Vastattavaa OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,32 Muut rahastot Tapolan rahasto , ,41 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,38 Tilikauden yli-/alijäämä , ,43 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,56 Ostovelat , ,65 Velat saman konsernin yritykselle 4 295, ,19 Muut lyhytaikaiset velat 128, ,48 Siirtovelat , ,67 Vastattavaa yhteensä , ,09

12 12 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.1. Arvostusperiaatteet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen pitoajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna. Käytetyt pitoajat ovat: Aineettomat oikeudet Muut aineettomat oikeudet Koneet ja kalusto Suurehkot korjausmenot 5v 5v 5v 5v Aikaisempien tilikausien aikana saadut investointiavustukset on kirjattu ao. investoinnin hankintamenon vähennykseksi. Poiketen yllä mainituista poistoajoista Ratamestarinkatu 9:ssä sijaitsevaan vuokrattuun toimistotilaan kohdistuva aktivoitu korjausmeno poistetaan vuokrasopimuksen kestoaikana 4 vuodessa. Sijoitusomaisuuteen sisältyvät SMS-Tuotanto Oy:n osakkeet ja muut osakkeet sekä toimitilojen hallintaan oikeuttavat kiinteistöyhtiöiden osakkeet on kirjattu alkuperäiseen hankintamenoon. Kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin saatu investointiavustus on kirjattu ao. hankintamenon vähennykseksi Avustusten ja lahjoitusten tuloutusperiaatteet Tilikaudella saaduista kohdennetuista avustuksista on tuloutettu toteutuneita kuluja vastaava osuus. Käyttämätön osa myönnetyistä avustuksista on kirjattu taseen ennakkomaksuihin ja nostamaton jo tuloutettujen avustusten osuus siirtosaamisiin. Tilikaudella saaduista kohdennetuista avustuksista käyttämätön osuus on siirretty ennakoiksi ja ne käytetään pääosin vuoden 2015 aikana. Tuloslaskelman alaosassa yleisavustuksissa on esitetty sekä RAY:ltä saatu yleisavustus että Suomen Kansanterveysyhdistykseltä saatu yleisavustus, joka on kirjattu muihin yleisavustuksiin. Edellisenä vuonna 2013 jäsenyhdistyksille maksetut yleisavustukset esitettiin myös tässä ryhmässä. Nyt päättyneellä tilikaudella 2014 ne rahoitettiin omalla Raha-automaattiyhdistyksen osoittamalla avustuksella ja kirjattiin varsinaisen toiminnan kuluihin Tilinpäätöksen laajuus Suomen Mielenterveysseura ry ja tytäryhtiö SMS-Tuotanto Oy (Y-tunnus ), omistusosuus 100 % muodostavat konsernin. Koska kirjanpitolain 6 luvun pakottavien säännösten edellytykset konsernitilinpäätöksen laatimisesta eivät täyttyneet, konsernitilinpäätöstä ei laadittu Varsinainen toiminta Tuloslaskelmassa ja liitetiedoissa Suomen Mielenterveysseuran varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on eritelty julkisesti rahoitettuun järjestölähtöiseen auttamis- ja vaikuttamistoimintaan ja koulutustoimintaan.

13 13 Julkisen rahoituksen avulla toteutetun toiminnan pääasiallinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys (RAY). Muita merkittävimpiä julkisia rahoittajia ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Euroopan Sosiaalirahasto (ESR). Yksityisten ja institutionaalisten lahjoittajien tuki täydentää julkisin varoin rahoitettua toimintaa. Tuloslaskelman liitetietoina ovat lisäksi julkisesti rahoitetusta toiminnasta erikseen laskelmat kustakin kohdennetusta avustuksesta ja hankkeesta erikseen rahoituslähde mainiten. Viestinnän ja hallinnon linjan menot on katettu RAY:ltä saadulta yleisavustuksella. Koulutustoiminnan tuotot ja kulut on eritelty liitetiedoissa omina erinään Varainhankinta Varainhankinnassa on esitetty Suomen Mielenterveysseuran henkilö-, yhdistys- ja kannatusjäseniltä keräämät jäsen- ja kannatusmaksut, tilikauden aikana saadut keräystuotot, lahjoitukset, testamentit sekä näiden tuottojen keräämisestä aiheutuneet kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot sisältävät pääasiassa Veikkolassa sijaitsevan kiinteistön maavuokratuloja, Itä-Pasilassa sijaitsevan toimistotilan vuokratuloja, metsänmyynnistä saatuja tuloja sekä pankkitileiltä saatuja korkotuottoja. Järjestön sijoitusomaisuuteen sisältyvät Kirkkonummen rakennusten ja maa-alueen ohella metsätila Orimattilassa sekä toimitilahuoneistot Helsingin Itä- ja Länsi-Pasilassa.

14 14 2. Tuloslaskelman liitetiedot Varsinainen toiminta Järjestölähtöisen auttamis- ja vaikuttamistoiminnan tuotot Raha-automaattiyhdistyksen avustukset , ,56 STM, OPM, OKM ja OPH , ,56 Kuntien avustukset , ,00 Seurakuntien avustukset , ,00 Muut julkiset avustukset , ,53 Muut määrärahat , ,00 Kurssi-, seminaari- ja materiaalimaksut , ,65 Lahjoitukset , ,71 Muut tuotot , ,62 Järjestölähtöisen auttamis- ja vaikuttamistoiminnan tuotot yhteensä , ,63 Koulutustoiminnan tuotot Tutkintoon johtava koulutustoiminta , ,00 Muu koulutus- ja kehittämistoiminta , ,00 Muut koulutustuotot 7 180, ,32 Koulutustoiminnan tuotot yhteensä , ,32 Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä , ,95 Järjestölähtöisen auttamis- ja vaikuttamistoiminnan kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,47 Eläkekulut , ,57 Muut henkilösivukulut , ,26 Henkilöstökulut yhteensä , ,30 Poistot , ,92 Muut kulut Materiaaliostot , ,49 Asiantuntijapalvelut , ,94 Muut ulkopuoliset palvelut , ,53 Vapaaehtoiset henkilösivukulut , ,69 Toimitilakulut , ,88 ATK-ohjelmistokulut , ,26 Leasing-vuokrat , ,45 Kone- ja kalustohankinnat , ,68 Matkakulut , ,41 Toimisto-, kokous- ja neuvottelukulut , ,50 Markkinointi- ja ilmoituskulut , ,68 Vapaaehtoistoiminnan kulut , ,36 Muut kulut , ,44 Eteenpäin siirretyt avustukset ,32 0,00 Muut kulut yhteensä , ,31 Järjestölähtöisen auttamis- ja vaikuttamistoiminnan kulut yhteensä , ,53

15 Koulutustoiminnan kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,13 Eläkekulut , ,95 Muut henkilösivukulut 9 450, ,21 Henkilöstökulut yhteensä , ,29 Muut kulut Materiaaliostot 2 058, ,82 Asiantuntijapalvelut , ,02 Vapaaehtoiset henkilösivukulut , ,94 Toimitilakulut , ,69 ATK-ohjelmistokulut 2 777, ,88 Leasing-maksut 6 049, ,53 Kone- ja kalustohankinnat 541,58 339,75 Matkakulut , ,19 Toimisto-, kokous- ja neuvottelukulut , ,89 Markkinointi- ja ilmoituskulut 4 748, ,70 Muut kulut , ,44 Muut kulut yhteensä , ,85 Koulutustoiminnan kulut yhteensä , ,14 Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä , ,67 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , ,72 Varainhankinta Tuotot Jäsen- ja kannatusmaksut yhteisöjäseniltä , ,00 Jäsen- ja kannatusmaksut henkilöjäseniltä 6 910, ,00 Keräystuotot , ,60 Lahjoitukset 7 283, ,51 Testamenttilahjoitukset ,19 0,00 Muut varainhankinnan tuotot , ,48 Lahjoitusten ja keräystuottojen siirto seuraavalle vuodelle , ,00 Varainhankinnan tuotot yhteensä , ,59 Kulut Painatus- ja postituskulut 4 131, ,01 Materiaalikulut 513,53 250,11 Muut varainhankinnan kulut 8 218, ,36 Varainhankinnan kulut yhteensä , ,48 Varainhankinnan tuotto-/kulujäämä , ,11

16 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kiinteistövuokratuotot , ,40 Käyttömaksut 2 412,60 804,20 Maavuokratuotot , ,78 Osingot 100,00 100,00 Korkotuotot , ,26 Omaisuuden myyntivoitot 2 620,00 0,00 Muut rahoitustuotot , ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot yhteensä , ,64 Kulut Poistot muista pitkävaikutteisista menoista , ,96 Yhtiövastikkeet , ,56 Kiinteistön korjaukset 309,61 0,00 Kiinteistöhuolto 8 962, ,27 Asiantuntijapalvelut , ,10 Muut kiinteistökulut , ,28 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut yhteensä , ,17 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto-/kulujäämä , ,47 Yleisavustukset RAY:n yleisavustus , ,12 Jäsenyhdistyksille annetut yleisavustukset 0, ,55 Suomen Kansanterveysyhdistyksen yleisavustus , ,00 Yleisavustukset yhteensä , ,57 Tilintarkastajan palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö Lakisääteinen tilintarkastus , ,47 Muut palvelut , ,29 Työntekijöiden lukumäärä tilikaudella Vakituisia toimihenkilöitä Määräaikaisia toimihenkilöitä Yhteensä Henkilöstökulujen erittely Palkat , ,48 Palkkiot , ,12 Eläkekulut , ,52 Muut henkilösivukulut , ,47 Henkilöstökulut yhteensä , ,59

17 17 Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut toiminnoittain ja avustuskohteittain KANSALAISTOIMINNOT SMS ry SMS ry Tukihenkilö-ja vapaaehtoistoiminta RAY Ak13 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,64 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,64 Tulot toimintavuonna 9 933, ,38 Kulut toimintavuonna Katetaan RAY avustuksella Siirtyy seuraavalle vuodelle , , , ,66 Yrittäjien hyvinvointikiltamallin jalkauttaminen RAY C87 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,26 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,26 Kulut toimintavuonna , ,79 Katetaan RAY avustuksella , ,79 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,47 Liikunnan koordinoinnin kehittäminen OKM Siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 698, ,79 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Muut tulot toimintavuonna 0, ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,79 Kulut toimintavuonna , ,68 Kulujäämä ,07-2,92 Paikallisseurojen toiminta-avustukset RAY Ak16 Saatu avustus toimintavuodelle ,00 Tulot toimintavuonna ,00 Kulut toimintavuonna ,75 Katetaan RAY avustuksella ,75 Siirtyy seuraavalle vuodelle 1 697,25 0,00 SOS-KRIISIKESKUS SOS-Keskus RAY Ak12 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,30 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,30 Tulot toimintavuonna , ,56 Kulut toimintavuonna , ,58 Katetaan RAY avustuksella , ,02 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,28 Mielenterveyskurssit/Ryhmätoiminnat RAY Ak4 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,48 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,48 Tulot toimintavuonna , ,00 Kulut toimintavuonna , ,20 Katetaan RAY avustuksella , ,20 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,28

18 18 Kriisiapu valtakunnallisessa kriisipuhelimessa/tukinet RAY Ak14 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,30 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,30 Tulot toimintavuonna 2 300, ,00 Kulut toimintavuonna , ,68 Katetaan RAY avustuksella , ,68 kulujäämä 1 844,38 0,00 Siirtyy seuraavalle vuodelle 0, ,62 Tasapainovalmennus RAY C89 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,39 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,39 Kulut toimintavuonna , ,98 Katetaan RAY avustuksella , ,98 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,41 v avustusosuus vanhentunut seuraavalle vuodelle siirtyy 2014 avustus LINITY RAY C90 Siirtynyt edelliseltä vuodelta ,35 0,00 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,00 Kulut toimintavuonna , ,65 Katetaan RAY avustuksella , ,65 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,35 Yhteisvastuukeräys Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,57 Tulot toimintavuodelle 1 939,42 486,25 Käytössä toimintavuodelle yht , ,82 Kulut toimintavuonna , ,50 Siirtyy seuraavalle vuodelle 0, ,32 Sirpaleinen mieli, A-klinikkasäätiö Tulot toimintavuonna , ,07 Kulut toimintavuonna , ,07 Siirtyy seuraavalle vuodelle 5 423,41 0,00 Tuotot/kulut 0,00 0,00 KEHITTÄMISTOIMINTA Kehittämistoiminta RAY Ak8 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,58 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,58 Tulot toimintavuonna , ,85 Kulut toimintavuonna , ,91 Katetaan RAY avustuksella , ,38 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,20 Toinen aste jatko OPH-ESR Käytössä toimintavuodelle yht , ,81 Kulut toimintavuonna , ,62 Tuotto/kulujäämä -371, ,19

19 19 Täydennyskoulutus OPH Käytössä toimintavuodelle yht ,31 Kulut toimintavuonna ,96 Kulujäämä 0,00-639,65 Mielenterveystaidot alakouluun OKM Opetus ja kulttuuriministeriö , ,65 Muut tuotot ,09 0,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,65 Kulut toimintavuonna , ,56 Siirtyvä avustus , ,09 Tuotot/kulut 0,00 0,00 Nuorisotyö jatkohanke OKM Käytössä toimintavuodelle yht ,47 Kulut toimintavuonna ,30 Tuotto/kulujäämä 0,00-528,83 Nuorisotyö rantauttaminen OKM Opetus ja kulttuuriministeriö , ,00 Muut tuotot 1 055, ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,00 Kulut toimintavuonna , ,85 siirtyvä avustus 0, ,15 Tuotto/kulujäämä -106,86 0,00 Nuorisotyö jalkauttaminen OKM Opetus ja kulttuuriministeriö ,00 Muut tuotot 1 599,80 Käytössä toimintavuodelle yht ,80 Kulut toimintavuonna ,25 siirtyvä avustus ,55 Tuotto/kulujäämä 0,00 0,00 Hyvän mielen koulu 2012 Käytössä toimintavuodelle yht. 0,00 Kulut toimintavuonna 2 000,00 Tuotto/kulujäämä 0, ,00 Toiminta lahjoitusvaroin Tuotot toimintavuonna 5 123,48 Kulut toimintavuonna 5 123,48 tuotot/kulut 0,00 Tuotto/kulujäämä 0, ,48 Palaset kohdalleen RAY C85 Siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 901,86 0,00 Saatu avustus toimintavuodelle 0, ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,00 Tulot toimintavuonna , ,50 Kulut toimintavuonna , ,64 Katetaan RAY avustuksella 8 901, ,14 Siirtyy seuraavalle vuodelle 0, ,86

20 20 Turvallisin mielin hanke RAY C86 Siirtynyt edelliseltä vuodelta 934, ,96 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,96 Tulot toimintavuonna 5 795,55 0,00 Kulut toimintavuonna , ,39 Katetaan RAY avustuksella , ,39 Siirtyy seuraavalle vuodelle ,37 934,57 MIRAKLE - mielenhyvinvoinnin rakennuspuut RAY C88 Siirtynyt edelliseltä vuodelta , ,08 Saatu avustus toimintavuodelle , ,00 Käytössä toimintavuodelle yht , ,08 Tulot toimintavuonna 4 595, ,00 Kulut toimintavuonna , ,67 Katetaan RAY avustuksella , ,67 Siirtyy seuraavalle vuodelle , ,41 SADe Mielenterveystalossa RAY C94 Saatu avustus toimintavuodelle ,00 Käytössä toimintavuodelle yht ,00 Kulut toimintavuonna ,00 Katetaan RAY avustuksella ,00 Siirtyy seuraavalle vuodelle ,00 0,00 Joint Action EU ja STM Tulot toimintavuonna , ,58 Kulut toimintavuonna , ,58 Tuotot/kulut 0,00 0,00 Lapinlahden lähde ELY ESR Tulot toimintavuonna ,97 Kulut toimintavuonna ,97 Tuotot/kulut 0,00 0,00 Muut kehittämishankkeet Tulot toimintavuonna ,03 Kulut toimintavuonna ,05 Tuotot/kulut ,98 0,00 MUU VARSINAINEN TOIMINTA Paikka-auki RAY C92 Saatu avustus toimintavuodelle ,00 Käytössä toimintavuodelle yht ,00 0,00 Tulot toimintavuonna 0,00 Kulut toimintavuonna ,13 Katetaan RAY avustuksella ,13 Siirtyy seuraavalle vuodelle ,87 0,00 Lahjoitus ja keräysvaroin järjestetty toiminta Tulot toimintavuonna , ,96 Kulut toimintavuonna , ,96 Tuotot/kulut 0,00 0,00