Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2006 vp Suomen monikkoperheiden aseman parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Monikkoperheeksi kutsutaan perhettä, johon on syntynyt samanaikaisesti enemmän kuin yksi lapsi, ts. kaksosten, kolmosten ja nelosten perheitä. Perheessä voi olla lisäksi myös muita lapsia. Syntyvien monikkolasten määrä Suomessa on 2000-luvulla vakiintunut, noin 870 perheeseen syntyy vuosittain kaksoset tai kolmoset (v kaksoset 849:een ja kolmoset 16 perheeseen). Monikkoperheessä on aina enemmän lapsia kuin suomalaisessa lapsiperheessä keskimäärin. Monikkoperhe on aina keskimääräistä suurempi suomalainen perhe. Moninkertainen onni perheelle tuo myös moninkertaiset elämänhallinnan vaatimukset. Sosiaalietuudet perustuvat edelleen osittain raskauskohtaiseen ajatteluun, jolloin useamman lapsen samanaikainen syntyminen ei tule riittävästi huomioiduksi kaikilta osin sosiaali- ja terveyslainsäädännössä, ja monikkoperheet eivät ole tasavertaisessa asemassa lapsensa yksittäin saaneisiin verrattuina. Monikkoperheet tulisikin saattaa tasavertaiseen asemaan lapsensa yksittäin saaneiden kanssa. Monikkoperheellisyys uhkaa erityisesti alkuvaiheessaan vanhempien jaksamista. Kunnallinen kotiin annettava apu on sitä palvelua, joka parhaiten kohdentuisi ja vähentäisi vaikeimmassa asemassa olevien monikkoperheiden tilanteen kriisiytymistä. Kotipalvelutyö kunnissa kohdennettuna perheisiin on vähentynyt voimakkaasti tai se on lakkautettu kokonaan. Usein kuntien kotipalvelutyön resurssit kohdentuvat vanhuspalveluun. Kotiin annettava lastenhoito- ja kotipalveluapu tulisi turvata ennaltaehkäisevästi nykyistä paremmin, koska monikkovanhemmilla on suuri uupumisriski. Monikkolasten syntyminen ei ole perheen omaehtoinen valinta, vaan elämän eteen tuoma tilanne. Perheelle tulee yhtä aikaa kustannukset kahdesta tai kolmesta lapsesta, tilanne johon perhe ei ole varautunut. Monikkoperheellisten taloudelliset kustannukset ovat oleellisesti suuremmat kuin ns. yksittäin syntyneiden lasten perheillä. Tavanomaiset kustannukset kasvavat kerralla. Monikkoraskaus on riskiraskaus ja lähes puolet monikkolapsista syntyy ennenaikaisesti tai keskosena. Myös lasten vammautumisen riski on suurempi monisikiöraskaudessa. Usein monikkolapsien äiti on tiheämmässä äitiyspoliklinikan seurannassa ja joutuu olemaan useitakin viikkoja raskauden loppuvaiheessa osastohoidossa, mistä aiheutuu myös lisäkustannuksia perheelle. Mm. tarvikkeet ja vaatteet hankitaan samanaikaisesti lasten syntymästä alkaen kaikille lapsille, joten kierrätykseen ei ole mahdollisuutta. Leikki-, koulu- ja teini-ikäisillä monikkolapsilla harrastusten lisäkuluja tuovat harrastusvälineiden hankinta, sillä varusteita on hankittava uutena tai käytettynä useat samankokoiset samanaikaisesti. Monikkolasten muut kulut tulevat aina yhtäaikaisesti (mm. kurssikirjoissa ei kierrätysmahdollisuutta, autokoulukulut ym. kulut 2 4 lapselle samanaikaisesti). Tilavammalle autolle tulee tarve, koska useimmiten entisessä autossa ei ole tilaa kaikille lapsille, 2 4 lisäturvaistuimelle, kaksostenrattaille ja muille tarvikkeille. Lisäksi perhe joutuu investoimaan tilavampaan asun- Versio 2.0

2 toon lisätilaa saadakseen. Lisäinvestoinnit aiheuttavat selvästi pitkäkestoiset menoportaat kotitaloudelle maksutavasta riippumatta (vuokra, pankkilaina, osamaksu jne.). Perheen lastenhoitokulut kasvavat erityisesti pikkulapsivaiheessa. Monikkoperheiden kotiin annettava kotipalvelu- tai lastenhoitoapu olisi turvattava valtion ja kunnan yhteisin toimin, näin se olisi perheiden tukena arjessa selviytymisessä sekä tarjoaisi ennaltaehkäisevää toimintaa perheen hyväksi. Myös terveydenhuollossa perheiden tukeminen on hankalaa, sillä neuvolan terveydenhoitajalla saattaa olla vastuullaan lasta ja se on puolet suosituksia enemmän. Juuri neuvolan terveydenhoitajan tuki olisi erityisesti monikkoperheiden vanhemmille ennaltaehkäisevä tuki kaikenlaisissa lapsia koskevissa kysymyksissä. Tämä muodostaa uhan ennalta ehkäisevän työn resursseille kunnissa. Päivähoitomaksuissa monikkolapsia ei huomioida mitenkään erityisesti, vaikka samanaikainen päivähoidon tarve ja samanaikaiset moninkertaiset kustannukset kestävät koko lasten päivähoitoiän. Sosiaalietuuksissa monikkoperheellisyys on jo osittain huomioitu (vanhempainraha, äitiysavustus), mutta osa etuuksista rakentuu edelleen oletukselle siitä, että lapsia syntyy kerrallaan vain yksi. Täten esitänkin sosiaali- ja terveysministeriölle, että se perustaa erillistyöryhmän, jonka tehtävänä olisi valmistella esityksiä sosiaali- ja terveyslainsäädännön kehittämisestä ja taloudellisten etuisuuksien kehittämisestä monikkoperheille. Näin ensi kevään hallitusneuvotteluissa olisi valmiit esitykset tarvittavista toimista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko sosiaali-ja terveysministeriö tiedostanut monikkoperheiden erityistarpeet ja aikooko ministeriö valmistella uusia esityksiä ongelmakysymysten ratkaisemiseksi ja taloudellisten etujen vahvistamiseksi esimerkiksi laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän perustamisen kautta? Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006 Antti Rantakangas /kesk 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 742/2006 vp: Onko sosiaali- ja terveysministeriö tiedostanut monikkoperheiden erityistarpeet ja aikooko ministeriö valmistella uusia esityksiä ongelmakysymysten ratkaisemiseksi ja taloudellisten etujen vahvistamiseksi esimerkiksi laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän perustamisen kautta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Useamman lapsen samanaikaisia syntymiä on Suomessa lähinnä kaksos- ja kolmossynnytyksinä. Vuosittain syntyvien kaksosten määrä on suhteellisesti kasvanut viime vuosikymmeninä ja tällä hetkellä heitä syntyy noin tuhat sisarusparia. Kolmosten osuus on verraten pieni ollen viime vuosina alle kaksikymmentä synnytystä vuosittain. Nelossynnytyksiä on vain muutama vuosikymmenessä. Nelosia on syntynyt keskimäärin kerran joka kolmas vuosi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Näitä niin sanottuja monikkoperheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, arvioidaan olevan tällä hetkellä noin Useamman lapsen samanaikainen syntymä muodostuu perheille monella tavoin elämäntilannetta muuttavaksi. Perheet joutuvat tavallisesti järjestelemään arkielämänsä suurelta osin uudelleen ja samalla tarve myös perheen ulkopuoliseen tukeen kasvaa. Erityisesti heti syntymän jälkeinen hoitotilanne on usein koettu näissä monikkoperheissä lisävoimavaroja vaativaksi. Monikkoperheiden erityistilanne huomioidaan osassa perheiden tukijärjestelmää. Lasten syntymän yhteyteen liittyvissä etuuksissa otetaan huomioon useampien lasten syntyminen samanaikaisesti. Monikkoperheet saavat äitiysavustuksen syntyvien lasten lukumäärän mukaan kertautuvana. Lisäksi vanhempainrahan suoritusaika on 60 arkipäivää pidempi lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Vuoden 2003 alusta lukien monikkoperheet ovat voineet käyttää nämä lisäpäivät jo äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tuolloin siis isä voi olla samanaikaisesti äidin kanssa vanhempainvapaalla. Monilapsisille perheille lapsilisää maksetaan korotettuna sisarusten lukumäärän mukaan, jolloin tuki on lasta kohden suurempi kuin yksilapsisilla perheillä. Tällöin myös monikkoperheille ohjataan taloudellista tukea keskimäärin lasta kohden enemmän. Hallitus on tiedostanut lapsiperheiden ja siinä erityisryhmänä monikkoperheiden tarpeet. Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa yhtenä tavoitteena on ollut yleisesti kaikkien lapsiperheiden sekä taloudellisen aseman että muun hyvinvoinnin parantamisen. Hallitusohjelman mukaisesti useita perhepoliittisia etuuksia on korotettu. Lapsilisiin on tehty tasokorotuksia kuten myös lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahoihin. Myös äitiys-, isyysja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismääriä on nostettu ja vanhempainrahojen määräytymisperusteita on parannettu. Samoin on laajennettu lapsiperheiden hoitovapaaoikeuksia. Asumistukijärjestelmään sekä toimeentulotukijärjestelmään on tehty parannuksia, joilla helpotetaan myös lapsiperheiden asemaa. 3

4 Ministerin vastaus Hallitus on selvittänyt lapsiperheiden taloudellisen aseman muutoksia, jonka pohjalta vuoden 2007 valtion talousarvioon on esitetty sisällytettäväksi muun muassa kotihoidon tuen sisarusperheille maksettavien hoitorahojen korottamista, elatustuen tasokorotusta sekä yksityisen hoidon tuen mahdollistamista sisarusperheillä samanaikaisesti kotihoidon tuen kanssa. Samoin yleisessä asumistuessa esitetään tehtäväksi uudistus, joka ohjaa lisätukea perhe-eläkkeeseen oikeutetuille lapsiperheille. Nämä uudistukset koskevat kaikkia lapsiperheitä ja tällöin myös niin kutsuttuja monikkoperheitä ja heidän lapsiaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä meneillään olevassa sosiaalialan kehittämisohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi on valittu kunnallisten lapsiperhepalveluiden kehittäminen. Tavoitteena on entistä paremmin lasten ja lapsiperheiden tarpeita vastaavien palvelujen tuottaminen yhteistyössä kunnan eri toimintasektoreiden kesken. Palvelurakennetta kehitetään matalan kynnyksen, oikean palvelun ja riittävän tarjonnan periaatteiden mukaisesti. Kehittämisohjelma jatkuu vuoden 2007 loppuun saakka. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole enää tämän hallituskauden aikana tarkoitus asettaa erillistä työryhmää selvittämään lapsiperheiden aseman vahvistamista, mutta ministeriö seuraa muilla tavoin kaikkien lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittymistä. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 742/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Är social- och hälsovårdsministeriet medvetet om flerlingsfamiljers särskilda behov och kommer ministeriet att förbereda nya förslag till hur problemen kan lösas och de ekonomiska förmånerna förbättras till exempel genom att tillsätta en bred expertgrupp för ändamålet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I flerlingsfamiljer i Finland är det närmast fråga om tvilling- och trillingfödslar. Det årliga antalet tvillingfödslar har ökat proportionellt sett under de senaste årtiondena och just nu föds det omkring tusen syskonpar. Trillingarnas andel är relativt liten; under de senaste åren har trillingfödslarna varit något under tjugo per år. Fyrlingsfödslarna är bara några per årtionde. Under de senaste tio åren har det fötts fyrlingar i snitt en gång på tre år. Enligt uppskattning finns det för tillfället omkring s.k. flerlingsfamiljer med barn under 18 år. För familjerna betyder det många omställningar i livssituationen om det föds flera barn samtidigt. I vanliga fall får familjerna lov att till stor del ordna sitt dagliga liv på nytt och samtidigt ökar deras behov av utomstående hjälp. Inte minst direkt efter nedkomsten har vårdsituationen ofta ansetts kräva extra resurser i flerlingsfamiljer. Flerlingsfamiljernas särskilda situation beaktas delvis i familjestödssystemet. Förmånerna vid barnafödsel påverkas av om det föds flera barn samtidigt. Flerlingsfamiljer får moderskapsunderstödet multiplicerat enligt antalet födda barn. Dessutom betalas föräldrapenning ut 60 vardagar längre per barn från och med det andra barnet. Sedan början av 2003 har flerlingsfamiljer kunnat utnyttja de här extra dagarna redan under moderskaps- och föräldrapenningsperioden. Då kan fadern vara föräldraledig samtidigt med modern. Flerlingsfamiljer får barnbidrag höjt enligt antalet syskon och stödet är större per barn än till familjer där det fötts ett barn. Flerlingsfamiljer får också i snitt ett större ekonomiskt stöd per barn. Regeringen är medveten om barnfamiljernas och särgruppen flerlingsfamiljers behov. Regeringen Vanhanen har haft som mål i sitt program att förbättra alla barnfamiljers ekonomiska situation och välfärd över lag. Flera familjepolitiska förmåner har höjts i linje med programmet. Barnbidragens nivå har höjts precis som stödet för hemvård av barn och vårdpenningen vid stöd för privat vård av barn. De lägsta moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningarna och specialmoderskapspenningarna har också höjts och villkoren för att få föräldrapenning har förbättrats. Likaså har barnfamiljernas rätt till vårdledighet utvidgats. Systemet med bostadsbidrag och utkomststöd har förbättrats och det hjälper också upp barnfamiljernas situation. Regeringen har låtit utreda hur barnfamiljernas ekonomiska situation har förändrats och utifrån utredningen föreslås i statsbudgeten för 2007 bl.a. en höjning av vårdpenningen för fler- 5

6 Ministerns svar lingsfamiljer vid stöd för hemvård av barn, en höjning av försörjningsbidraget och möjlighet för flerlingsfamiljer att få stöd för privat vård av barn samtidigt med stöd för hemvård. I det allmänna bostadsbidraget föreslås vidare en ändring som innebär ytterligare stöd för barnfamiljer som har rätt till familjepension. De här reformerna omfattar alla barnfamiljer och därmed också s.k. flerlingsfamiljer och deras barn. Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår ett program för utveckling av det sociala området som bl.a. prioriterar utveckling av de kommunala tjänsterna till barnfamiljer. Målet är att genom samarbete mellan olika sektorer i kommunerna kunna producera tjänster som är bättre anpassade till barns och barnfamiljers behov. Tjänstestrukturen utvecklas utifrån principen om låg tröskel, rätt service och tillräckligt utbud. Utvecklingsprogrammet pågår till slutet av Social- och hälsovårdsministeriet kommer inte längre under denna regerings tid att tillsätta någon särskild arbetsgrupp för att utreda hur barnfamiljernas situation kan förbättras, men ministeriet bevakar på andra sätt barns och barnfamiljers välfärd. Helsingfors den 18 oktober 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6