Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 988/2013 vp Adoptioperheen kotihoidon tuki ja vanhempainraha Eduskunnan puhemiehelle Adoptio on lastensuojelutoimenpide, joka tapahtuu joko Suomessa tai valtioiden rajojen yli. Adoption keskiössä on aina lapsen etu. Adoptiolain (22/2012) mukaan adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille. Heti hoitosuhteen alettua alle 7-vuotiaan adoptiolapsen vanhemmalla on oikeus jäädä vanhempainvapaalle. Vanhempainrahaa maksetaan arkipäivältä, ja vanhempainvapaa on kumman tahansa vanhemman käytettävissä. Vanhempainvapaan jälkeen adoptiolapsen vanhemmalla on oikeus kotihoidon tukeen. Adoptiovanhemmat voivat saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta. Sitä maksetaan, kunnes vanhempainrahan maksun alkamisesta on kulunut 2 vuotta tai lapsi aloittaa koulun, kuitenkin vähintään siihen saakka, että lapsi täyttää 3 vuotta. Jos adoptio toteutuu lapsen täytettyä 7 vuotta, vanhemmilla ei kuitenkaan ole oikeutta vanhempainvapaaseen tai kotihoidon tukeen. Adoptioon otetulla lapsella on takana tunnekokemus hylätyksi tulemisesta suhteessa biologisiin vanhempiinsa. Todennäköisimmin taustalla on useita kiintymyssuhdekatkoksia, sillä suurin osa adoptioon tulleista lapsista on asunut välillä lastenkodissa tai sijaisperheessä. Varhaiset kiintymyssuhdemallit vaikuttavat taustalla kaikkiin tuleviin ihmissuhteisiin, mikä luo erityisiä haasteita adoptioperheille. Adoption alkuajan keskeisimpänä tavoitteena onkin pysyvän kiintymyssuhteen muodostuminen vanhemman ja lapsen välille. Hallituksen rakenneuudistuspaketin myötä kotihoidon tuki kiintiöitäisiin puoliksi lapsen isän ja äidin kesken. Adoptioperheessä tämä tarkoittaisi sitä, että yli 3-vuotiasta adoptiolasta hoitaisi vuoden äiti ja vuoden verran isä. Kiintymyssuhteen muodostumisvaiheessa on otettava huomioon se, että adoptiolapsi ei mahdollisesti pysty sopeutumaan hoitavan vanhemman vaihtumiseen samalla tavoin kuin biologinen lapsi. Arjen kontrolloitavuus ja tilanteiden muuttumattomuus on adoptiolapselle kiintymyssuhteen häiriöiden vuoksi erityisen tärkeää. On arvioitu, että kotihoidon tuen uudistus ei välttämättä saa isiä jäämään kotiin. Jos näin käy adoptioperheessä ja lapsi sijoitetaan päivähoitoon isoon ryhmään, tilanne on lapsen näkökulmasta katsottuna entistä haastavampi. Mitä turvattomammat lapsen lähtökohdat elämään ovat olleet, sitä pitempään turvallisuuden rakentuminen uudelleen kestää. Toinen adoptioon liittyvä haaste on se, että 7 vuotta täyttäneen lapsen adoptoivilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta vanhempainvapaaseen. Adoptio on kuitenkin yli 7-vuotiaalle aivan yhtä suuri muutos, jos ei suurempikin, kuin pienemmälle lapselle. Kiintymyssuhteen luomiseen tarvitaan jälleen vanhemman ja lapsen välistä tiivistä aikaa. Lapsen etu ei pääse toteutumaan, jos adoptiolapsi viettää koulun jälkeisiä iltapäiviä yksin uudessa kodissa. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta adoptiolapsen sopeutuminen uuteen perheeseen varmistetaan niin, että lapsen etu toteutuu myös kotihoidon tuen rakenneuudistuksen myötä ja miten yli 7-vuotiaan lapsen adoptoineelle perheelle mahdollistetaan tarvittavat resurssit yhteisen ajan viettämiseen, jotta lapsen etu voi toteutua hänen kiintyessään turvallisesti uusiin vanhempiin? Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2013 Mika Niikko /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 988/2013 vp Mika Niikko /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mika Niikon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 988/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta adoptiolapsen sopeutuminen uuteen perheeseen varmistetaan niin, että lapsen etu toteutuu myös kotihoidon tuen rakenneuudistuksen myötä ja miten yli 7-vuotiaan lapsen adoptoineelle perheelle mahdollistetaan tarvittavat resurssit yhteisen ajan viettämiseen, jotta lapsen etu voi toteutua hänen kiintyessään turvallisesti uusiin vanhempiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallituksen budjettiriihessä sopima rakennepoliittinen ohjelma tähtää korkeampaan työllisyyteen, pidempiin työuriin ja parempaan tuottavuuteen. Yhtenä toimenpiteenä hallitus esittää kotihoidon tuen kohdentamista puoliksi molemmille vanhemmille. Tavoitteena on edistää naisten työllisyyttä, lyhentää heidän urakatkojaan, parantaa naisten ura- ja palkkakehitystä sekä edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla ja perhe-elämässä. Tavoitteena on myös saada isät osallistumaan lapsen hoitoon. Uudistuksessa ei ole tarkoitus puuttua työsopimuslaissa määriteltyihin perhevapaisiin, kotihoidon tuen summaan tai keston pituuteen. Kaikilla vanhemmilla on edelleen oikeus olla perhevapaalla nykyiseen tapaan. Adoptiovanhemmilla on siten myös uudistuksen jälkeen oikeus olla vanhempainvapaalla siihen saakka, kun adoptiosta on kulunut kaksi vuotta. Enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Kotihoidon tukea koskeva rakennepoliittisen ohjelman linjaus merkitsee, että kotihoidon tukea voi saada koko ajalle vain, jos kumpikin vanhempi vuorollaan hoitaa lasta. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan uudistuksen toteuttamisvaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Hallitus tekee selvityksen pohjalta marraskuun lopussa päätöksen jatkotoimista. Adoptiotoimistot ovat perheiden tukena kuntien lisäksi. Ne antavat tietoa adoptiosta, auttavat ja neuvovat adoptiota suunnittelevia ja toimivat myös tuen antajina adoptioprosessin aikana. Perheet voivat saada sitä kautta myös vertaistukea. Kaikki adoption osapuolet voivat saada adoptioneuvontaa tarpeen mukaan myös adoption vahvistamisen jälkeen. Sosiaalityöntekijät tekevät lapsen ja adoptioperheen tuen ja avun tarpeen arvioinnin ja ovat tarvittaessa adoptioperheen tukena uudessa elämäntilanteessa. Työn ja perheen yhteensovittaminen on tärkeää. Suomessa on ollut vuodesta 1988 lukien mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen ja vuodesta 1989 lukien osittaiseen hoitorahaan. Vanhempainvapaan jälkeen vanhempi voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin tehdään lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa. Isä ja äiti voivat molemmat olla osittaisella hoitovapaalla, mutta eri aikaan. Yli 7-vuotiaan lapsen adoptoineilla vanhemmilla on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitorahaan lapsen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 988/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mika Niikko /saf: Vad ämnar regeringen göra för att säkerställa att ett adoptivbarn kan anpassa sig till sin nya familj genom att man även via strukturreformen av stödet för hemvård ser till barnets bästa och på vilket sätt kan en familj som har adopterat ett barn som är över 7 år få de resurser som den behöver för att kunna tillbringa tid tillsammans och så att barnet med tanke på det som barnets bästa kräver och på ett tryggt sätt ska kunna fästa sig vid sina nya föräldrar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det strukturpolitiska programmet som regeringen kom överens om i samband med budgetförhandlingarna syftar till att höja sysselsättningsgraden, förlänga arbetskarriärerna och öka produktiviteten. Som en åtgärd för att minska avbrotten i arbetskarriären föreslår regeringen att hemvårdsstödet ska delas lika mellan båda föräldrarna. Målet är att främja kvinnors sysselsättning, förkorta avbrotten i deras arbetskarriärer, förbättra kvinnors karriär- och löneutveckling och främja jämställdheten mellan könen på arbetsmarknaden och i familjelivet. Målet är också att få fäder att delta i vården av sitt barn. I reformen har man inte för avsikt att göra ändringar i de familjeledigheter som det föreskrivs om i arbetsavtalslagen och inte heller i beloppet av och tidsperioden för stödet för hemvård. Alla föräldrar har fortfarande rätt till familjeledighet på samma sätt som för närvarande. Adoptivföräldrar har således också efter reformen rätt till familjeledighet tills dess att det har gått två år från adoptionen. Stödet upphör senast då barnet börjar i skolan. Vägvalet i det strukturpolitiska programmet vilket gäller stödet för hemvård innebär att det är möjligt att lyfta hemvårdsstöd under hela hemvårdstiden om båda föräldrarna turas om att vårda barnet. Vid social- och hälsovårdsministeriet utreder man för närvarande alternativa sätt att genomföra reformen. Man bedömer också konsekvenserna av dem. På basis av utredningen fattar regeringen i slutet av november ett beslut om fortsatta åtgärder. Adoptionsbyråerna stöder familjer liksom även kommunerna. De ger information om adoption, hjälper och handleder människor som planerar en adoption och ger också stöd under adoptionsprocessen. Genom dem kan familjerna också få stöd av likställda. Alla parter i en adoption kan få adoptionsrådgivning vid behov även efter att adoptionen har bekräftats. Socialarbetarna bedömer barnets och adoptionsfamiljens behov av hjälp och stöd och stöder dem vid behov i den nya livssituationen. Det är viktigt med möjligheter att kombinera arbete och familjeliv. I Finland har man sedan 1988 haft möjlighet att få partiell vårdledighet och sedan 1989 möjlighet till partiell vårdpenning. Efter föräldraledigheten kan en förälder beviljas partiell vårdledighet och jobba kortare arbetsdagar eller arbetsvecka. Både modern och fadern kan beviljas partiell vårdledighet men inte vid samma tidpunkt. Föräldrar till adoptivbarn som är över sju år har möjlighet till partiell vårdledighet under barnets första och andra läsår. 4

5 Ministerns svar KK 988/2013 vp Mika Niikko /ps Helsingfors den 13 november 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5