FATIIKKI. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi 2019

Transkriptio

1 FATIIKKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi 2019

2 Miltä pohjalta puhun Mitä tarkoitetaan fatiikilla Luokitteluja Mikä aiheuttaa Mikä vaikuttaa Miten helpottaa oireistoa

3 FATIIKKI Poikkeava väsymys tai uupumus, joka muuttaa toimintakykyä. Subjektiivinen kokemus fyysisen ja/tai psyykkisen energian riittämättömyydestä tavallisiin toimintoihin. Ei jaksa, ei pysty, ei voi, ei osaa!

4 Fysiologinen tausta RAS aivorungolla Basaaligangliot Kolinergiset, noradrenergiset, serotonergiset, dopaminergiset, histaminergiset radat aivorungolta talamuksen kautta aivokuorelle Talamus Aivokuori

5 RAS Fatiikkin taustalla on RAS:n (Reticular Activating System tai Retikulaarinen aktivaation säätelyjärjestelmä eli aivoverkosto) toimintamuutos. Aivojen energettinen yksikkö Säätelee vireyttä Säätelee huomiota rentoutuneesta valveillaolosta äärimmäiseen tarkkaavuuteen Säätelee uni-valve siirtymää Mahdollistaa tietoisuuden RAS:n neuronien aktivaatio muuttuu vaiheittain toisin kuin muiden neuronien (on/off).

6 ENERGEETTISEN YKSIKÖN (RAS) TOIMINTAHÄIRIÖ AIHEUTTAA ONGELMIA VIREYDENSÄÄTELYYN TARKKAAVUUTEEN MUISTIIN SIIS KOGNITIIVISEN FATIIKIN

7 Luokittelut eivät ole toisiaan poissulkevia. Fatiikin luokittelua 1

8 FYYSINEN tai motorinen fatiikki ohimenevästi heikentynyt kyky tahdonalaiseen fyysiseen toimintaan esim. MG KOGNITIIVINEN fatiikkihenkisen uupumuksen tila kognitiivisen toiminnan seurauksena, josta voi seurata keskittymisen, tarkkaavuuden, nopeuden heikkeneminen tai toiminnan pysähtyminen. STRESSI fatiikki Uupumuksen muoto, jonka taustalla on pitkään jatkunut, esim. työstä, perhesyistä tai muusta johtuva, stressi.

9 EMOTIONAALINEN fatiikki Voimakkaita tunnereaktioita aiheuttavien elämäntapahtumien käsittelyn aiheuttama alentunut motivaatio, kiinnostus ja aloitekyky KROONINEN fatiikki oireyhtymä, CFS (Cronic fatigue syndrom) tai ME (myalgic encephalomyelitis) tai SEID (systemic exertion intolerance disease). Syy toistaiseksi tuntematon vrt. CRPS. Voiko taustalla olla samankaltainen fysiologinen mekanismi? LÄÄKITYKSEN AIHEUTTAMA rauhoittavat-, uni-, mieliala-, epilepsia- tai opioidipohjaiset lääkkeet, lihasrelaksantit, antihistamiinit, beetasalpaajat, kemoterapia ja sädehoito

10 Luokittelua 2 PRIMÄÄRI FATIIKKI seurausta keskushermostoon aiheutuneesta vammasta tai sairaudesta tästä seurauksena usein SEKUNDAARI FATIIKKI johtuu vaihtelevista tekijöistä, jotka voimistavat tai ylläpitävät fatiikkia, kuten kipu, univaikeudet tai lääkitys.

11 Luokittelua 2 jatkuu SUBJEKTIIVINEN eli KOETTU fatiikki mitataan usein kyselyillä depressioherkkä KOGNITIIVISEN VÄSYMYKSEN AIHEUTTAMA FYYSINEN UUPUMUS näkyy suorituskyvyn alenemisena herkkä ponnistelulle

12 Luokittelua 3 NEUROLOGINEN fatiikki SENTRAALINEN esim., AVH PERIFERINEN - neuromuscular EI-NEUROLOGINEN Muiden kuin neurologisten somaattisten syiden aiheuttama

13 AIHEUTTAJIA PSYYKKISET SAIRAUDET ( esim. masennus, ahdistuneisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, somatisaatio, univaikeudet) AKUUTIT INFEKTIOT (erit. akuutti, esim. mononukleoosi, HIV, hepatiitti, borrelioosi) LÄÄKITYKSET (rauhoittavat-, uni-, mieliala-, epilepsia- tai opioidipohjaiset & lihasrelaksantit, antihistamiinit, beetasalpaajat, kemo- ja sädehoito) IDIOPAATTINEN VÄSYMYS CFS (syy on toistaiseksi tuntematon) ALKOHOLIN tai muiden PÄIHTEIDEN käyttö SEKÄ

14 SOMAATTISET SAIRAUDET ANEMIA JA MUUT VERITAUDIT HYPOTYREOOSI DIABETES AUTOIMMUUNISAIRAUDET FIBROMYALGIA SYÖVÄT, LEUKEMIA SYDÄN-, MAKSA-, KEUHKO- tai MUNUAISSAIRAUDET SUOLISTOSAIRAUDET UNIHÄIRIÖT esim. UNIAPNEA SYÖMISHÄIRIÖT PÄIHDERIIPPUVUUS KEHITYSHÄIRIÖ SYNNYNNÄISET AINEENVAIHDUNTA HÄIRIÖT (esim. fruktoosin imeytymishäiriö) Ja mahdollisesti muita AIVOINFARKTI AIVOVERENVUOTO AIVOKASVAIMET AIVOVAMMAT MUISTISAIRAUDET PARKINSONIN TAUTI MS, ALS, MG INFEKTIOT AIVOISSA NARKOLEPSIA KIPU/KIVUT AISTIHERKKYYS

15 Mittareita FIS Fatigue Impact Scale vaikutus fyysiseen, kognitiiviseen ja psykososiaaliseen toimintakykyyn FSS Fatigue severity Scale Koetun fatiikin vaikeusaste VAS Visual Analogue Scale jana helppo soveltaa tilanteen mukaan.

16 Tänään keskitymme Erityisesti aivojen vaurioihin liittyvään kognitiiviseen fatiikkiin. Siihen minkä tiedämme voimistavan oiretta ja siihen (vähään) millä voimme lieventää sitä. En ole tutkija, vaan oma kokemukseni on kuntoutuksesta ja sopeutumisvalmennuksesta noin 40 vuoden ajalta.

17 Kognitiivinen FATIIKKI Näkyy: vireystilassa tarkkaavaisuuden tietoisessa suuntaamisessa ja joustavassa vaihtamisessa toiminnanohjauksessa epäolennaisen poissulkemisessa impulssikontrollissa ristiriitojen ratkaisussa suunnitelmassa pysymisessä työmuistissa

18 Yksi tiedossa oleva ilmeinen syy väsymykselle ei sulje pois muita ja jopa useita. Alkuun voi päästä lempeämmin kun aloittaa helpoimmin hoidettavasta ei aina merkittävimmästä fatiikkiin vaikuttavasta tekijästä. Jotkut hyötyvät lääkityksestä esim. tarkkaavaisuushäiriön, masennuksen, dementian tms. hoitoon tarkoitettuun, mutta poikkeavalla annostuksella. Uupunut ei itse aiheuta tilaansa, vaan fatiikki on kutsumaton vieras, joka valtaa itselleen lisää tilaa ellei sitä rajoiteta. Tehtävämme on auttaa tässä. Kaikki arkinen tekeminen neurologisen oireiston kanssa vaatii usein olennaisesti suurempaa ponnistusta.

19 Tekijöitä, joihin voimme usein vaikuttaa Unen laadun ja/tai määrän heikkeneminen Muutokset vuorokausirytmissä Vireyden aleneminen - aktiivisuuden väheneminen Tarkkaavaisuuden ylläpitämistä, jakamista ja joustavaa vaihtamista vaativa toiminta Toiminnanohjauksen ylläpitämisen työläys Aistien herkistyminen Tunnereaktioiden voimistuminen Muutokset ruokailussa Lääkitys

20 Ketola Uni, Lepo, Vireys

21 Vireys ja uni Selvitä ennen kaikkea unen laatu. Laadultaan hyvä uni = syvän unen määrä on riittävä. Merkkejä ongelmasta: nukahtamisen vaikeus, heräily, painajaiset, aamuinen raskas olo. Mikäli laatu on alentunut, niin käytä kaikki keinot laadun parantamiseen. Perus unihygienia ja unitutkimukset, kivun hoito, ahdistuksen, stressin ja masennuksen hoito. Varmista, että on käytettävissä jokin päiväaikaisen levon tai rentoutumisen keino. Hengitys- tai mielikuvarentoutus, meditaatio, jooga tms. tai tanssi, kävely, sukan kutominen, piirtäminen, onkiminen Ohjaa tunnistamaan vireyden laskun alkaminen ja sen pysäyttäminen. (ajatus alkaa harhailla, reagoi kaikkeen ympärillä, ei muista mitä oli tekemässä, sanat hukkuvat )

22 Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen, jakaminen ja vaihtaminen Huomioi erityisesti tarkkaavaisuuden ylläpitämistä haittaavat tekijät, auta karsimaan niitä. Keskeytykset, äänet, valot, värit jne. Tarkkaavaisuuden jakamista ja joustavaa vaihtamista vaativan toiminnan uudelleen ajoituksen opettelu. Aloita virkeimmilläsi ja lopeta ajoissa.

23 Aistikuormitus Neurologisiin vammoihin voi liittyä muutoksia aistitiedon käsittelyssä. Vireyden aleneminen voimistaa ongelmaa, jolloin kuormitus kasvaa ja alentaa vireyttä jne. Huomioi ääniympäristö ja auta muovaamaan sitä. (akustiikka, vastamelukuulokkeet, korvatulpat) Visuaalinen ympäristö: valo (määrä ja kontrasti), värit (voimakkuus ja kontrasti) sekä liike. Tuntomuutokset (eri kehon osissa, kosketuksen laatu) Myös haju, maku ja aistitiedon muuttuminen toiseksi.

24 Tunnekuormitus Ahdistus, masennus, stressi, pelot ovat yleisiä ja usein myös hyvin ymmärrettäviä. omaan sairauteen, elämäntilanteeseen, sosiaaliseen tilanteeseen, arvoon, tulevaisuuteen tai muuhun liittyviä Vireyden lasku voimistaa tunnereaktioita ja vaikeuttaa tunteiden käsittelyä Lisäksi kielelliset ongelmat lisäävät väärinymmärryksen riskiä mikä yhdistettynä voimistuneisiin reaktioihin on erittäin kuormittavaa.

25 Vuorokausirytmi Unihäiriöt voivat johtaa ajan kuluessa hyvinkin outoihin vuorokausirytmeihin. Myös masennus voi aiheuttaa kyvyttömyyttä ja/tai haluttomuutta olla muiden kanssa samassa rytmissä. Erirytmisyys johtaa valon tuoman hyödyn menettämiseen, mikä voimistaa ongelmaa.

26 Ketola Ravinto

27 Ruokailu/ruokahalu Jatkuva tai puuttuva nälän tunne tai tarve syödä. Vaikeus kontrolloida omaa käyttäytymistä. Yksipuolistunut ravintoaineiden saanti esim. makumuutosten tai käsittelyongelman vuoksi. Neste- ja suolatasapainon merkitys. Nopein tapa uuvahtaa on antaa itsen kuivahtaa. Liian runsaalla nesteellä suolat voivat laskea liian alas. Aivoterveyttä tukeva ruokavalio huomioon ottaen omat erityispiirteet tavoitteena ruokailusta nauttiminen, mikäli mahdollista. Ketola

28 Liikunta Kognitiivisen fatiikin hallitsemiseen sopii myös liikunta, mikäli sen voi suorittaa automaattitoiminnolla eli toiminta ei vaadi keskittymistä tai suunnittelua tai toiminnanohjausta. Samoin motorista fatiikkia voi hoitaa kuormittamalla vain kognitiota esim. keskittymällä mielenkiintoiseen elokuvaan tms.

29 Vältettävää Stressi kuluttaa, jopa dementiaan saakka ja lisää sairastumisriskejä. Pessimismi ja masennus pienentävät aivojen tilavuutta. Käyttämätön polku ruohottuu ja käyttämättömät reitit aivoissa sulautuvat pois.

30 Mitä itse voisi tehdä Selvittää miten oma fatiikki käyttäytyy? Mitä on tehnyt edeltävästi? Mihin sen voimakkuus tai yleisyys on yhteydessä? Tunnista omat kuormitustekijät. Huolehdi riittävästä ja riittävän hyvästä unesta. Taukojen ja ajoissa aloitetun levon tärkeys. Opettele rentoutumaan Rakenna omaa hyvinvointiasi vahvistava päivärutiini. Liiku millä tahansa tavalla, mutta mieluiten sillä mistä nautit. Varmista että lääkityksesi on ajantasalla ja ota se sovitusti. Tunnista omat voimanlähteesi. Luo ympäristösi itsellesi viihtyisäksi. Anna ja ota vastaan hellyyttä. Välitä itsestäsi. Ja...

31 Mitä muuta itse voisi tehdä Pyrkiä rakentamaan riittävä sosiaalinen verkosto. Sallia itselle myös läheisiä suhteita. Kosketus- hellittelyhoidot mahdollistavat turvallisen kosketuksen jos muuta ei ole. Voimistaa rohkeutta tunteiden kohtaamiseen sekä kyky ä kohdata niitä ja antaa itselle mahdollisuus niiden käsittelyyn. Tunnistaa määrän ja laadun eron. Vievätkö suhteet energiamme vai antavatko sitä. Vastuun oikea jakautuminen. Panosta niihin suhteisiin, jotka aidosti antavat sinulle. Aiempien vastoinkäymisten voittamisen tuoma taito

32

33 ja vielä Musiikki ja muut taiteet eri tavoin käytettynä. Eläminen tässä ja nyt. Joustavuus, huumori ja armollisuus Tuntee oman historiansa ja hyväksyy sen. Tunnistaa omat tarpeensa ja antaa niille oikeutuksen. Tunnistaa ja tunnustaa tunteensa ja kunnioittaa niitä. Tunnistaa omat vahvuutensa ja nauttii niistä. Temperamentti on osa biologiaamme, se ei ole hyvä tai huono vaan omanlainen. Se on osa meitä jo syntyessä. Kun tunnistaa primaarit temperamenttipiirteensä on helpompi asettaa odotukset oikein.

34 Kuormitus on hyväksi, mutta ylikuormitus vahingoittaa. Raja näiden välillä on jokaisen itsensä löydettävä.

35 Kiitos! Ja hyvää aktiivista jatkoa tärkeälle työlle.