VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

Transkriptio

1 1 KAARINA Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKESUUNNITELMA Sisältää sijaishuollon yksikön kehittämissuunnitelman Kaarinan kaupunki ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy VASSO Ab

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMINEN VARSINAIS-SUOMEEN 1. Hankkeen yhteyshenkilöt Kehittämisyksiköt tulevaisuuden vakiintuneena toimintarakenteena Lastensuojelun kehittämistyön kokoaminen ja jatkaminen Varsinais- Suomessa Sijaishuollon kehittäminen meneillään olevissa hankkeissa Sijaishuolto kehittämisyksikössä Lastensuojelun kiertävä erityissosiaalityöntekijä kehittämisyksikössä Kehittämisyksikköhankkeen hallinnointi Kehittämisyksikön hankevaiheen ja pysyvän vaiheen tavoitteet Uudistuvan lastensuojelun haasteet Kehittämisyksikköhankkeen tavoitteet ja toiminta Hankkeen tulokset ja tavoitteet vakiintuneessa kehittämisyksikössä Hankkeen toteutusaika ja kustannukset Alustava kustannusarvio Arviolaskelma Varsinais-Suomen kuntien omavastuuosuuksista vuosille (ilman Turkua); kustannukset 0,34 /as./vuosi...13 LIITE: Lastensuojelun kehittämisyksikön hankevalmistelun vaiheet ja aikataulu...14

3 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMINEN VARSINAIS-SUOMEEN 3 Hankesuunnitelma / Kaarina ja Vasso 1. Hankkeen yhteyshenkilöt Sosiaalijohtaja Antero Paananen, p tai antero.paananen@kaarina.fi Kehittämispäällikkö Merja Anis, p tai merja.anis@vasso.fi 2. Kehittämisyksiköt tulevaisuuden vakiintuneena toimintarakenteena Alueellisten sosiaalialan kehittämisyksiköiden perustaminen on yksi valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen isoja tavoitteita. Sosiaalialan kehittämishankkeen kohta päätyttyä kehittämistoimintaa vakiinnutetaan mm. eri substanssialojen kehittämisyksiköihin, joille on luvassa valtionavustusta jatkossakin. Kehittämisyksiköiden on tarkoitus muodostaa kunnille alansa osaavia asiakaspalveluyksiköitä, joihin yhdistyvät käytäntöä palvelevan konsultaatio-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvät rakenteet. Kehittämisyksiköt ovat sosiaalialan asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia toimijoita. Kehittämisyksiköt lisäävät oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja mallintavat muille alueen yksiköille erilaisia tapoja kytkeä kehittäminen yksikön perustehtävään. Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä, jossa keskeisiä toimijoita ovat alueen kunnat, alan järjestöt, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä osaamiskeskus. Oppilaitosyhteistyö voi toteutua esimerkiksi opinnäytetöinä, tutkimuksina, käytännön opetuksena, työelämävaihtona ja koulutusyhteistyönä. Lastensuojelun kehittämisyksikköä valmistelevia hankkeita on Suomessa käynnissä jo monilla alueilla, mm. Satakunnassa, Keski-Suomessa, Joensuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kehittämisyksiköiden perustamiseen on mahdollisuus hakea valtionavustusta helmikuun 2007 loppuun mennessä. 3. Lastensuojelun kehittämistyön kokoaminen ja jatkaminen Varsinais-Suomessa Lastensuojelun tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa oli v kodin ulkopuolelle sijoitettuna 870 lasta, mutta jo vuonna lasta. Huomioitavaa on, että Turun kaupungin sijoitusten määrä kasvoi v vain 15:lla sijoituksella. Turun osuus on kaikista sijoituksista noin puolet. Avohuollon piirissä olevien lasten lukumäärä on kasvanut Varsinais-Suomessa 95 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jonkin verran kasvua selittää tältä osin tilastoinnin muutos 2000-luvun alussa, mutta tästä huolimatta lastensuojelun tarve on kasvanut huomattavasti. Samaan aikaan pätevän ja pysyvän lastensuojelun henkilöstön saatavuus kuntien sosiaalityöhön on vaikeutunut. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja sosiaalityöntekijät vaihtavat usein työpaikkaa. Varsinais-Suomen 53 keskisuuressa ja pienessä kunnassa toimii yhteensä noin 120 sosiaalityöntekijää lastensuojelun avohuollon palveluissa, kun väestömäärä on Turun yliopiston ja Vasson toteuttaman sosiaalityöntekijöitä koskevan työliikkuvuustutkimuksen (2006) alustavien tulosten mukaan noin 40 % alueen sosiaalityöntekijöistä ei täytä pätevyysvaatimuksia.

4 4 Yhtä sosiaalityöntekijää kohden on 2340 asukasta. Pienissä kunnissa samat sosiaalityöntekijät hoitavat myös kaiken muun sosiaalityön. Kehittämisyksikön tehtävänä onkin pyrkiä löytämään uusia keinoja lapsiperheiden tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Varsinais-Suomessa lastensuojelun kehittämisyksikön suunnittelun pohjana on useiden maakunnallisten lastensuojeluhankkeiden (Yhteinen lastensuojelu hanke v , Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishanke v , Suunnitelmallinen perhehoito hanke v ja Lastensuojelun erityisosaamisen kehittämishanke v ) kuluessa toteutettu ja meneillään oleva kehittämistyö kunnissa, keskustelut Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan sekä Lapsi- ja nuorisotutkimusyksikön kanssa toteutettavasta yhteistyöstä sekä muu Vasson koordinoima suunnittelu- ja valmistelutyö, johon ovat osallistuneet mm. lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä ja monet muut toimijat eri yhteyksissä. Työryhmien keskusteluissa on em. toimijoiden lisäksi ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun ja lastensuojelujärjestöjen edustajia. Lastensuojelun kehittämishankkeisiin on osallistunut valtaosa Varsinais-Suomen kunnista. Turku on mukana Lastensuojelun sijaishuollon hankkeissa vain perhehoitoon liittyvän toimintakokonaisuuden osalta. Lastensuojelun kehittämisyksikön valmistelu- ja suunnittelutyöhön liittyvät Vasson ja muiden toimijoiden yhteistyötapaamiset on raportoitu hankesuunnitelman lopussa olevassa liitteessä Sijaishuollon kehittäminen meneillään olevissa hankkeissa Lastensuojelun sijaishuoltoa kehitetään Raision hallinnoimassa 13 kunnan sijaishuollon kehittämishankkeessa ja Perhehoitoliiton hallinnoimassa Suunnitelmallinen perhehoito hankkeessa. Perhehoitoliitto on rahoittanut yhden työtekijän työpanoksen kuntien sijaishuollon hankkeen rinnalla. Kuntien sijaishuollon hanke päättyy syksyllä 2007 ja Perhehoitoliiton hanke vuoden 2007 lopussa. Sijaishuollon kehittämishankkeet pyysivät kesällä 2006 kaikkien Varsinais-Suomen kuntien lausuntoa keskitetyn, kuntien yhteisen, sijaishuollon toimintayksikön perustamisesta. Lokakuuhun 2006 mennessä saatujen lausuntojen ja kuntien lastensuojelusta vastaavien työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että Varsinais-Suomen kunnilla on erityisiä vaikeuksia selvitä yksin sijaishuollon tarpeen kasvun aiheuttamista haasteista. Kaikki lausuntoon vastanneet kunnat näkevät kuntien välisen yhteistyön sijaishuollossa välttämättömänä tulevaisuudessa. Useimmat vastanneista kunnista näkevät keskitetyn rakenteen olevan toimivin ratkaisu sijaishuollon järjestämisessä yhteistyöllä. Suurin osa eli 73 % vastanneista näkee keskitetyn isäntäkuntamallin sopivana toiminnan organisoinnin mallina. Kaksi kuntaa ilmoitti kiinnostuksestaan toimia isäntäkuntana. Kunnat pitivät erityisen tärkeinä lausuntopyynnössä perusrahoituksella tuotettavaksi esitettyjä palveluita, joita olivat mm. sijais- ja tukiperheiden rekrytointi, valmennus, tuki ja jatkokoulutus, jotka luovat edellytykset toimeksiantosuhteisen perhehoidon toiminnalle. Tärkeänä pidettiin myös päivitetyn tietopankin ylläpitoa sijoituspaikoista sekä sijaishuollon palvelujen hankintaosaamisen turvaamista kuntien yhteistyöhön perustuen. Sijaishuollon hankkeissa on mallinnettu keskitettyä sijaishuollon hallintaa rekrytoimalla ja valmentamalla uusia sijaisperheitä. Perheiden valmennusta on toteutettu PRIDEvalmennusmenetelmällä. hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on valmennettu 23 sijaisperhettä ja uusia yhteydenottoja sijaisperheiksi haluavilta tulee jatkuvasti. Sijaishuollon kehittämishankkeeseen osallistuvat kunnat ovat hankkeiden kautta voineet aloittaa sijoitustyöskentelyn valmennettujen perheiden kanssa. Hanketyöntekijät ovat verkostoituneet ja

5 5 rakentaneet yhteistyötä mm. muissa maakunnissa toimivien sijaishuollon keskitettyä hallintaa toteuttavien yksiköiden kanssa. Sijaishuollon kehittämishankkeessa on kerätty tietoa yksityisiltä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivilta lastensuojelun sijaishuollon palveluntuottajilta ja kartoitettu keinoja yksityisten sijaishuollon palvelujen laadun arviointiin. Hankkeessa on koottu tietoa muualla Suomessa toteutetuista sijaishuollon palvelujen kilpailutuksista Sijaishuolto kehittämisyksikössä Lastensuojelun kehittämisyksikön ja sijaishuollon keskitetyn toimintayksikön perustamista ja yhteyksiä pohdittiin Kaarinan sosiaalitoimen ja Vasson järjestämässä kokouksessa, johon oli kutsuttu keskisuurten kuntien sosiaalijohtoa ja johtavia sosiaalityöntekijöitä. Nämä kunnat olivat myös antaneet sijaishuollon yksikköön myönteisen lausunnon. Sijaishuollon hankkeissa aloitetun kehittämistyön jatkumista pidettiin välttämättömänä. Kokouksessa todettiin, että kehittämisyksikön toiminta pitää suunnitella koko lastensuojelun työprosessin kattavaksi; sijaishuoltoa ei voi irrottaa tästä kokonaisuudesta. Lastensuojelun kehittämisen organisointia kahteen eri paikkaan pidettiin resurssien hukkaamisena. Kehittämisyksikön ja sijaishuoltoyksikön yhdistämisellä säästetään hallinnointi- ja tilakuluissa. Sijaishuollon yksikön perustaminen ja sen toiminnan kehittäminen osana lastensuojelun työprosessia tulee kunnille hankerahoituksen myötä edullisemmaksi kuin sijaishuollon yksikön organisoiminen perusrahoituksella erillään kehittämisyksiköstä. Kokouksen johtopäätöksenä ja sitä seuranneiden keskustelujen perusteella päädyttiin ehdottamaan, että lastensuojelun kehittäminen, sijaishuolto mukaan lukien, yhdistetään kokonaan kehittämisyksikköhankkeeseen, jossa haetaan rahoitusta kolmen kehittäjäsosiaalityöntekijän, yhden kehittäjäperhetyöntekijän ja kehittämispäällikön palkkaamiseen. Kahden sosiaalityöntekijän työpanos ohjautuu sijaishuollon kehittämiseen. Sijaishuollon yhteisen toimintamallin aikaansaaminen vaatii kehittämistyön jatkamista, kun suuri määrä sijaishuoltohankkeen ulkopuolelle jättäytyneitä kuntia tulee mukaan lastensuojelun kehittämisyksikköön. Kehittämisyksikköhankkeessa vastataan keskeisiin sijaishuollon hankkeissa kuntien esiin nostamiin palvelutarpeisiin. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on toimiva ja suunnitelmallinen lastensuojelun työprosessi. Turku, jonka väestömäärä kattaa merkittävän osan Varsinais-Suomen väestöstä, ei ottanut sijaishuollon hankkeille antamassa lausunnossaan kantaa kuntien yhteisen sijaishuollon toimintayksikön perustamiseen, joten kehittämisyksikön hankesuunnitelma on tehty Varsinais- Suomen keskisuurten ja pienten kuntien väestömäärään ja kehittämistarpeisiin perustuen. Sijaishuoltoon liittyvästä yhteistyöstä Turun kanssa keskustellaan hankkeen kuluessa Lastensuojelun kiertävä erityissosiaalityöntekijä kehittämisyksikössä Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais-Suomen kunnissa hankkeessa mallinnetaan kiertävän erityissosiaalityöntekijän konsultaatio- ja työparikäytäntöjä 25 pienessä kunnassa. Hanke alkoi Yhteinen lastensuojelu hankkeen jatkona kesällä 2006 ja jatkuu vuoden 2008 syksyyn. Lastensuojelun erityisasiantuntija tarjoaa käytännön apua asiakastilanteisiin antamalla konsultaatiota puhelimitse ja paikan päällä asiakastyön yksiköissä, toimimalla

6 6 sosiaalityöntekijöiden työparina sekä suunnittelemalla ja järjestämällä koulutusta, ryhmätyöskentelyä ja opintopiirejä. Hanketta hallinnoi Lemun kunta. Pienissä kunnissa sosiaalityöntekijät joutuvat usein kohtaamaan asiakastilanteita, joista ei ole aikaisempaa kokemusta. Työparia ei myöskään ole helposti ollut saatavilla ennen käynnistynyttä kehittämishanketta. Konsultaatio- ja työpariavun tarve ja käyttö onkin hankkeen alusta alkaen ollut suurta, ja yhden sosiaalityöntekijän riittävyyttä maakunnan pienten kuntien tarpeisiin joudutaan jatkossa arvioimaan. Liikkuminen koko maakunnan alueella vie paljon matkustusaikaa, ja kiertävä erityissosiaalityöntekijä tarvitsisi myös usein työparin tai moniammatillisen tiimin jakamaan näkemyksiä haastavista asiakastilanteista. Monissa asiakastilanteissa erityisesti psykologinen arviointi ja tuki olisi kokemuksen mukaan tarpeellista. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän toiminta on tarkoitus hankekauden jälkeen vakiinnuttaa. Suunnitteluvaiheessa nähtiin mahdollisena toiminnan vakiinnuttaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteyteen. Jos alueelle perustetaan pysyvä lastensuojelun kehittämisyksikkö, kiertävän sosiaalityöntekijän toiminnan vakiinnuttaminen tapahtuu luontevasti kehittämisyksikön yhteydessä. Kiertävän sosiaalityöntekijän toiminta jatkuu hankekauden ajan nykyisen suunnitelman mukaisesti ja tiiviissä yhteistyössä kehittämisyksikkö -hankkeen työntekijöiden kanssa. Kehittämisyksikköhankkeeseen palkattava psykologi toimii tarvittaessa kiertävän sosiaalityöntekijän työparina. Moniammatillisia konsultaatio- ja työparikäytäntöjä mallinnetaan ja vakiinnutetaan tiiviissä yhteydessä käytännön asiakastyöhön. Hankkeen aikana suunnitellaan kiertävän sosiaalityöntekijän pysyvä toimintamalli hankkeessa saatavien kokemusten pohjalta. 4. Kehittämisyksikköhankkeen hallinnointi Kaarinan kaupunki tulee olemaan lastensuojelun kehittämisyksikön isäntäkuntana. Kaarinassa on lastensuojelutyötä kehitetty pitkäjänteisesti, henkilöstöllä on ammatillinen pätevyys ja täydennyskoulutuksena perheterapiakoulutus. Kaarinassa on kokeiltu ja toteutettu omaehtoisia projekteja ja ryhmätoimintaa, joissa mukana ovat olleet sosiaalityöntekijät, ohjaajat ja perhetyöntekijät. Lastensuojelutyötä tehdään asiakaslähtöisesti esim. muodostamalla parityöskentelyn työparit eri variaatioilla (sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijäperhetyöntekijä, jne) asiakkaan tarpeet ja työntekijöiden osaaminen sekä erityistaidot huomioon ottaen. Työnohjauksessa käytetään suoraa työnohjausta eli asiakasperhe tai asiakas ovat läsnä ohjaustilanteessa. Kaarinan perhetyön keskukselle myönnettiin Talentian vuoden 2004 työyhteisöpalkinto. Kaarinalla on hyvät edellytykset toimia lastensuojelun kehittämisyksikön isäntäkuntana, sillä Kaarinan lastensuojelun työyhteisöllä on ammatillinen pätevyys ja runsaasti kokemusta kehittämistyöstä. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sijainti Kaarinassa sosiaalitoimiston kanssa samassa kiinteistössä mahdollistaa tiiviin ja joustavan yhteistyön. Myös edellä mainitut, käynnissä olevat lastensuojelun kehittämishankkeet (Sijaishuollon hankkeet ja Lastensuojeluosaamisen kehittämishanke) toimivat Vasson tiloissa Kaarinassa, joten toiminnan jatkuminen on saumatonta ja kehittämistyössä kerääntynyt osaaminen ja kokemukset voidaan hyödyntää uudessa hankkeessa.

7 5. Kehittämisyksikön hankevaiheen ja pysyvän vaiheen tavoitteet Uudistuvan lastensuojelun haasteet Valtakunnallisessa lastensuojelun kehittämishankkeessa tuotetaan koko lastensuojelun työprosessin käsittävä ohjelma siitä, millä tavoin lastensuojelua kokonaisuutena tulisi toteuttaa. Myös lastensuojelulaki on uudistumassa ja sen myötä lastensuojelun toteuttamiseen tulee kunnille uusia sisältöjä ja velvoitteita. Lastensuojelun työkäytäntöjen kehittäminen on lähivuosina hyvin ajankohtaista. Valtakunnallisen hankkeen kautta tulevan aineiston käyttöönottaminen ja uuden lain soveltaminen edellyttää alueellisten koulutustilaisuuksien järjestämistä, alueellisten palvelujen toimivuuden arviointia ja uudenlaisten yhteistyökäytäntöjen suunnittelua. Uudessa lastensuojelulakiesityksessä edellytetään mm. lastensuojelutarpeen alkuarviointiin, lapsen osallisuuden vahvistamiseen, läheisverkostojen kartoittamiseen ja dokumentointiin liittyvien työkäytäntöjen kehittämistä, huostaan otettujen lasten biologisten vanhempien oikeutta omaan asiakassuunnitelmaan ja lastensuojelun suunnitelmallisuuden lisäämistä kunnissa. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää palveluiden järjestämisen uudelleenarviointia. Alueilla tulee arvioida, minkälaista väestöpohjaa lastensuojelu erityispalveluna edellyttää, jotta palvelujen saatavuus ja laatu olisi turvattu. Lastensuojelupalvelut on tarkoituksenmukaista järjestää hyödyntäen kuntien yhteistyöstä saatavaa etua. Kehittämisyksiköiden perustaminen on osa valtakunnallisia linjauksia kehittämisyksiköt tukevat kuntarakenneuudistusta tuomalla resursseja ja asiantuntemusta yhteistyössä järjestettävien palvelujen toteuttamiseen ja suunnitteluun Kehittämisyksikköhankkeen tavoitteet ja toiminta Lastensuojelun kehittämisyksikön tulee turvata lastensuojelun kehittämistyö toiminta-alueellaan. Kehittämisyksikköön keskitetään tulevaisuudessa lastensuojelun alueellinen kehittämistyö, jolla pyritään optimoimaan kehittämisresurssien käyttö. Pienemmistä osahankkeista siirrytään keskitettyyn ja suunnitelmalliseen lastensuojelutyön prosessin kokonaisuutena huomioivaan kehittämiseen. Yksiköitä perustetaan hankemuotoisina ja niille kaavaillaan jatkossa pysyvää valtionavustusta. Myös kuntien rahoitusta ja työpanosta tarvitaan. Hankevaiheessa kuntien omavastuuosuus kustannuksista on 25%. Jatkuvan rahoituksen määrästä ja muodoista saadaan STM:ltä jatkossa tarkempaa tietoa. Kaarinan hallinnoiman kehittämisyksikön on hankevaiheessa v tarkoitus jatkaa sijaishuollon kehittämistyötä ja käynnistää lastensuojelun kehittämisyksikkötoiminta. Hankkeeseen palkataan kuusi työntekijää: kehittämispäällikkö, kolme kehittäjäsosiaalityöntekijää, kehittäjäperhetyöntekijä ja kehittäjäpsykologi. Kehittämispäällikkö ohjaa toimintaa kokonaisuudessaan yhdessä johtoryhmän kanssa. Kahden sosiaalityöntekijän työpanos kohdistuu sijaishuollon toiminnan kehittämiseen kuntien esiin nostamat palvelutarpeet huomioiden. Yhden sosiaalityöntekijän, perhetyöntekijän ja psykologin työpanos kohdistuu avohuollon kehittämiseen ja kehittämisyksikön moniammatillisen toimintamallin luomiseen yhdessä kiertävän lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän ja kehittämispäällikön kanssa. Kehittäjäpsykologi toimii sekä avo- että sijaishuollon kehittämistyössä mm. tarjoamalla konsultaatiota ja osallistumalla lapsi- ja perhekohtaisiin arviointeihin. Avohuollon ja sijaishuollon kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun koko työprosessi huomioiden. (Katso rakennekaavio diaesityksestä: kuva 10.)

8 8 Hankesuunnitelma on laadittu maakunnallisen yhteistyön näkökulmasta. Ruotsinkielisiä palveluja ei hankevaiheessa voida luvata, mutta yhteistyöstä saatava hyöty ja yhteistyön muodot on hyödyllistä arvioida myös Turunmaan näkökulmasta. Hankevuosien tavoitteet on jäsennetty kolmeen tavoitekokonaisuuteen. Käytännön kehittämistyössä kokonaisuudet ja niihin sisältyvät osatavoitteet liittyvät kiinteästi yhteen. Kehittämisyksikön toimintaa (tavoitekokonaisuus 3) mallinnetaan lastensuojelun työprosessien kehittämisen ja käytännön asiakastyössä annattavan tuen (tavoitekokonaisuus 1) sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämisen (tavoitekokonaisuus 2) rinnalla. Lastensuojelun kehittämisyksikön keskeisiä toimintaperiaatteita ovat: - kiinteä kytkentä käytännön asiakastyöhön, - moniammatillisuus, - toiminnan dokumentointi ja suunnitelmallisuus, - tutkiva ja arvioiva työote, - kumppanuus ja tasapuolisuus eri toimijoiden kesken sekä - pysyväksi tarkoitetun toiminnan mallintaminen. Hankkeen tavoite- ja toimintakokonaisuudet ovat seuraavat: 1) LASTENSUOJELUN TYÖPROSESSIEN MONIAMMATILLINEN (sosiaalityö, perhetyö, psykologia) KEHITTÄMINEN hyödyntämällä Varsinais-Suomen ja muiden alueiden lastensuojeluhankkeissa saatuja kokemuksia ja asiantuntemusta, valtakunnallisessa lastensuojeluohjelmassa tuotettua materiaalia ja uutta lainsäädäntöä sekä Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan toimintamalleja ja asiantuntemusta. Tavoitteena on lastensuojeluosaamisen ja -palvelujen turvaaminen uudistuvissa kunta- ja palvelurakenteissa. Hankevaiheessa prosessien kehittäminen kohdistuu ensisijassa avo- ja sijaishuollon yhteistyön kehittämiseen. Työprosessien kehittämisen toimintakokonaisuudet hankevaiheessa on määritelty kuntien esiin tuomien kehittämistarpeiden perusteella: a) Avohuollon toimintakokonaisuus: Lastensuojelun avohuoltoa kehitetään tarjoamalla moniammatillista konsultaatiota, työparityöskentelyä ja suunnitteluapua kuntien lastensuojelutyöhön. Yhteinen lastensuojelu hankkeessa ( ) luotuja yhteistyöverkostoja ja toimintakokonaisuuksia (perhetyö, tukihenkilötoiminta, konsultaatio- ja työparityöskentely, jälkihuolto) hyödynnetään avohuollon kehittämistyössä ja nivotaan tehtyä kehittämistyötä osaksi lastensuojelun työprosessia. Lastensuojeluosaamisen kehittämishankkeessa ( ) toimiva kiertävä erityissosiaalityöntekijä saa tarvittaessa työparikseen kehittämisyksikön kehittäjäsosiaalityöntekijän, -psykologin ja/tai perhetyöntekijän. Lisäksi tavoitteena on: - avohuollon työmenetelmien (esim. läheisneuvonpito, verkostokonsultointi, lasten osallisuutta tukevat menetelmät) ja välineiden (esim. dokumentointi) kehittäminen ja niihin liittyvä koulutus - lasten ja perheiden tilannearvioinnit ja tutkimukset - huoltoriitoihin liittyvä tuki ja konsultaatio - uuden lastensuojelulain edellyttämien uudistusten käynnistämiseen liittyvä suunnitteluapu kunnissa - lastensuojelun päivystysjärjestelmiin liittyvä suunnitteluapu alueilla, joissa päivystys ei vielä toimi riittävän hyvin - yhteistyö lastensuojelujärjestöjen kanssa esim. tukihenkilötoiminnan järjestämisessä (Alueellinen nuorten tukihenkilötoiminta hanke, jolle on haettu Ray:n rahoitusta).

9 9 b) Sijaishuollon toimintakokonaisuus: Kehittämisyksikköhankkeessa toteutetaan keskeisiä sijaishuollon hankkeissa kuntien esiin nostamia yhteistyötä vaativia palvelukokonaisuuksia ja kehittämisen sisältöjä, joita ovat: - konsultaatio ja työparityöskentelyn kehittäminen huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyvissä asioissa - sijoitusprosessin mallintaminen osana lastensuojelutyön prosessia - sijais- ja tukiperheiden hankinta, valmennus, tukeminen ja jatkokoulutus; sijais- ja tukiperhereservin ylläpito ja päivitys sekä tämän toteuttamiseen tarvittavien menetelmien ja välineiden kehittäminen - perhehoitoa vahvistavien toimintamallien kehittäminen - tietopankin ylläpito ja siihen tarvittavien menetelmien ja välineiden kehittäminen lasten ja nuorten sijoituspaikoista kokonaisuutena: laitokset, ammatilliset perhekodit, sijaisperheet - sijaishuollon palveluiden laadun arviointi ja auditointi (yksiköihin tutustuminen, toimintaajatuksen ja laadun kartoitus ja seuranta) ja tämän toteuttamiseen tarvittavien menetelmien ja käytäntöjen hyödyntäminen (esim. Laituri kriteerit) ja kehittäminen. c) Lastensuojelupalveluiden arviointi-, hankinta- ja tuotteistamisosaamisen kehittäminen ja ylläpito: Kehittämisyksikköhankkeessa kehitetään ja organisoidaan lastensuojelupalveluiden arviointi- ja hankintakäytäntöjä (ks. 1b) kuntien yhteistyöllä sekä järjestetään arviointi- ja hankintaosaamiseen liittyvää koulutusta. Tavoitteena on: - järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palvelutarjonnan jäsentäminen osana koko työprosessia - lastensuojelupalveluiden hankintaosaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä lastensuojelupalvelujen hankintojen organisointi kuntien yhteistyöllä - kehittämisyksikön palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen 2) LASTENSUOJELUN KÄYTÄNNÖN TYÖN, TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN a) Käytäntöjä hyödyttävän lastensuojelututkimuksen suunnittelu yhdessä Lapsi -ja nuorisotutkimuskeskuksen kanssa (TY, AMK, ÅA) ja tutkimushankkeisiin osallistuminen: lastensuojelutiedon dokumentointi, tutkimukseen perustuvan tiedon välittäminen käytännön työhön ja tutkivan työorientaation ja käytäntötutkimuksen vahvistaminen. Järjestetään yhteisiä seminaareja ja kokouksia, joissa käytännön työntekijät kertovat asiakastyön kokemuksistaan ja tutkijat tutkimushankkeistaan ja niiden tuloksista. b) Lastensuojelun täydennyskoulutuksen kehittäminen täydennyskoulutuskeskusten kanssa. Mallinnetaan täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää yhteistyötä käytännön asiakastyön työyhteisöjen sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Tavoitteena on lastensuojelun työprosessin eri vaiheet huomioivan, erilaisten työyhteisöjen ja työntekijöiden osaamistarpeita vastaavan täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen valtakunnallisten täydennyskoulutuksen järjestämistä koskevien suositusten mukaisesti.. c) Ammattikäytäntöjen opetukseen liittyvän yhteistyön ja sisältöjen kehittäminen Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa: sosiaalityöntekijä- ja sosionomiopiskelijoiden tehtävärakenteiden jäsentäminen käytännön opetukseen sisältyvänä. Sosiaalityön, psykologian ja sosionomiopiskelijat tekevät käytännön harjoitteluun liittyvien kurssien yhteydessä moniammatillisissa ja ammatillisesti ohjatuissa tiimeissä perusteellisia tilannekartoituksia, lausuntoja ja suosituksia kunnista tutkimuslähetteen saaneille asiakkaille. Kehittämisyksikön moniammatillinen tiimi osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen. Turun

10 10 ammattikorkeakoulun asiantuntemusta hyödynnetään myös sijaishuollon työmenetelmien ja ammattikäytäntöjen kehittämisessä. Tavoitteena on yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön vahvistaminen ja mallintaminen ammattikäytäntöjen opetuksessa, opetusklinikkatoiminnan "jalkauttaminen" kuntiin ja kuntien käytännön asiakastyön näkökulman välittäminen oppilaitoksille opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Opetuksen ja lastensuojelutyön kehittymisen näkökulmasta kuntiin jalkautuva konsultaatiotoiminta varmistaa yhtäältä, että oppilaitoksissa opetetaan oikeita asioita, ja toisaalta, että oppilaitoksissa kehitellyt ja kokeillut työmallit ja menetelmät tulevat kokeiltaviksi ja käyttöön käytännön työssä. 3) PYSYVÄKSI TARKOITETUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTAMALLIN JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN SUUNNITTELU JA KÄYNNISTÄMINEN eri toimijoiden kunnat, oppilaitokset, järjestöt, osaamiskeskus - kesken. a) Hankevaiheessa määritellään ja sovitaan yhteistyön sisällöt, rakenteet ja vastuut eri toimijoiden kesken: - kuntien välinen yhteistyö lastensuojelupalvelujen järjestämisessä; sopimukset palvelujen tuottamisesta hankeaikana ja hankeajan jälkeen pysyvän toiminnan vaiheessa - koulutus- ja tutkimusyhteistyö Vasson koordinoimana Turun yliopiston moniammatillisen klinikan, Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun kesken - yhteistyö lastensuojelujärjestöjen kanssa - yhteistyö hankkeeseen osallistumattomien kuntien kanssa: erityisesti yhteistyöneuvottelut Turun kanssa b) Kehittämisyksikön johtoryhmän toiminnan käynnistäminen ja hallintamuodon suunnittelu: hallinnollinen ja sisällöllinen johtaminen c) Paikallinen ja valtakunnallinen verkostoituminen ja tiedottaminen; neuvottelut ja sopimukset yhteistyöstä. Vaihdetaan ja hyödynnetään kokemuksia muiden kehittämisyksiköiden kanssa (STM koordinoi yksiköiden kehittämistä). Tiedotetaan hankkeen toiminnasta sekä kehittämisyksiköiden perustamisen ja lastensuojelun kehittämisen ajankohtaisista asioista alueellisesti ja valtakunnallisesti. d) Kehittämisyksikön toiminnan dokumentoinnin suunnittelu tiedonkeruun ja arvioinnin välineeksi. Hankevaiheessa tulee suunnitella, miten kehittämisyksikön toimintaa dokumentoidaan, jotta se tuottaa seurattavissa ja arvioitavissa olevaa tietoa. Dokumentoidun tiedon pohjalta voidaan arvioida yksikön toimintaa sekä tutkia ja arvioida alueen lastensuojelupalvelujen tilannetta ja tarvetta. e) Hankevaiheen arviointi sekä pysyvän kehittämisyksikön toimintaedellytysten arviointi, tavoitteiden tarkistaminen ja suuntaaminen 5.3. Hankkeen tulokset ja tavoitteet vakiintuneessa kehittämisyksikössä Lastensuojelun kehittämisyksikön vakiintuneessa vaiheessa yksikkö jatkaa kehittämistyötä ja tuottaa alueelle lastensuojelupalveluja. Lastensuojelun sijaishuollon keskitetyt palvelut sekä kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä ja moniammatillinen asiantuntijatiimi toimivat kehittämisyksikössä. Lastensuojelupäivystyksen toimintakäytäntöjä on kehitetty ja otettu käyttöön yhteistyössä meneillään olevien päivystyshankkeiden (esim. Turku) kanssa.

11 11 Pysyvä lastensuojelun kehittämisyksikkö turvaa lastensuojelun kehittämistoiminnan sekä käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen joustavan yhteistyön Varsinais-Suomessa. Vakiintuneessa vaiheessa kehittämisyksikköön voi liittyä uusia työyhteisöjä. Yksikkö tuottaa vakiintuneessa vaiheessa myös ostopalveluja, kuten konsultaatiota, koulutusta, osaamiskartoituksia, läheisneuvonpitoon ym. liittyvää menetelmäosaamista, lapsi- ja perhekohtaista tilanne- ja palvelutarvearviointia sekä moniammatillista tiimi- ja työparityöskentelyä. Tavoitteet tarkistetaan hankevaiheen kuluessa. Pysyvän kehittämisen tavoitteet voidaan hankesuunnitteluvaiheessa jäsentää seuraavasti: 1) Lastensuojelun työprosesseja, työmenetelmiä, dokumentointia sekä ammatti- ja tehtävärakenteita kehitetään alueen palvelurakenteen puitteissa hyvin toimiviksi. a) Lastensuojeluosaaminen ja palvelut turvataan palvelu- ja kuntarakenteiden muutosprosessissa toimimalla asiakastyön tukena sekä asiantuntijana palveluista käytävissä keskusteluissa. b) Järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palvelutarjontaa jäsennetään lastensuojelun työprosessissa. Järjestöyhteistyöllä kehitetään erityisesti ehkäisevää lastensuojelutyötä, perhekeskustyötä sekä vertaisryhmä- ja tukihenkilötoimintaa. c) Lastensuojelun ammatti- ja tehtävärakennetta kehitetään jäsentämällä sosiaalityön ja perhetyön/sosiaaliohjauksen tehtäviä. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä sekä eri ammattiryhmien tehtävärakenteita ja ammatillisia sisältöjä jäsennetään ja selkeytetään. Tavoitteena on hyvin toimiva ja selkeästi määritelty yhteistyö eri ammattiryhmien kesken d) Mallinnetaan lastensuojelun työprosesseja koulutusten, työkokousten ja työyhteisöille tarjottavan konsultaation ja ohjauksen avulla. 2) Lastensuojelun moniammatillista konsultaatiota tuotetaan ja kehitetään kehittämisyksikössä ja siihen verkottuneissa työyhteisöissä. Lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa konsultaatiota ja välittää menetelmäosaamista. Sijaishuollon palvelut vakiinnutetaan kehittämisyksikön toimintaan. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän palvelut ja kehittämisyksikköön palkattavan kiertävän psykologin ja perhetyöntekijän palvelut vakiinnutetaan kehittämisyksikön toiminnaksi esimerkiksi ostopalvelun muodossa. Palvelut tuotteistetaan selkeästi määritellyiksi ja hinnoitelluiksi kokonaisuuksiksi. Näin turvataan joustavasti kuntien lastensuojeluosaamisen ja palvelujen saatavuus muuttuvassa kuntarakenteessa. Kehittämisyksikön liikkuvat työntekijät ja moniammatilliset tiimit tarjoavat lastensuojelun erityispalveluja Varsinais-Suomen eri alueille. 3) Lastensuojelutyön toimintaedellytyksiä ja arvostusta pyritään vahvistamaan tuottamalla lastensuojelun asiakkuuksista ja työn arjesta tietoa päätöksentekijöille ja tutkijoille sekä osallistumalla julkiseen keskusteluun. Tavoitteena on pätevän ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alalle ja lastensuojelupalveluiden toimivuuden turvaaminen. 4) Lastensuojelun työharjoittelukäytäntöjä kehitetään moniammatillisesti ja työelämän tarpeita vastaavaksi. Oppilaitosyhteistyötä hyödynnetään lastensuojelun ammattikäytäntöjen opetuksessa, harjoittelu-, opinnäytetyö- ja tutkimustoiminnassa. Yhteistyö yliopiston opetusklinikan kanssa mahdollistaa moniammatillisesti toteutettavat asiakas- ja perhekohtaiset tutkimukset joko kuntien, kehittämisyksikön tai yliopiston opetusklinikan tiloissa. Klinikalla on sosiaalityön, psykologian ja erityispedagogiikan asiantuntemusta sekä ammattikäytäntöjen opetusta. Yhteistyö ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen kanssa on myös alkamassa hankkeen suunnitteluvaiheessa. Opiskelijat voivat kurssien aikana ammatillisen ohjauksen turvin olla mukana tekemässä asiakastutkimuksia, toteuttaa asiakkaiden tilanneseurantaa ja ohjausta sekä jäsentää eri ammattiryhmien tehtäviä lastensuojelutyössä. Käytännön opetuksen kehittäminen edesauttaa pätevän henkilöstön saamista alalle.

12 12 5) Lastensuojelun täydennyskoulutusta kehitetään suunnitelmalliseksi, jatkuvaksi ja sisällöltään alueen tarpeita vastaavaksi yhdessä täydennyskoulutuskeskusten ja muiden oppilaitosten kanssa. Luodaan toimintamalli, joka vahvistaa koulutustarpeiden ja tarjonnan paremman kohtaamisen. Koulutuksia suunnitellaan työyhteisöjen ja lastensuojelualan osaamistarpeet mahdollisimman hyvin huomioiden. 6) Lastensuojelututkimuksen ja käytännön työn yhteistyötä kehitetään ja vakiinnutetaan luomalla uudenlaisia yhteistyörakenteita. Lastensuojelun asiakasmäärien jatkuva lisääntyminen edellyttää tutkimustietoa taustatekijöistä, lastensuojelutyön käytännöistä ja seurauksista. Lastensuojelua hyödyntävä tutkimus voi olla mm. lastensuojeluasiakkaiden seurantaan sekä asiakkuuden syihin ja taustatekijöihin liittyvää. Tutkimuksella saatava tieto vahvistaa hyvien toimintakäytäntöjen käyttöön saamista ja voi pitkällä aikavälillä edesauttaa ennaltaehkäisevien toimintojen kehittämistä. Kehittämisyksikön tehtävänä on tutkimukseen perustuvan tiedon välittäminen käytännön työntekijöille sekä käytännön työstä nousevien tutkimustarpeiden välittäminen oppilaitoksille. Tutkimusyhteistyö toteutuu perusteilla olevan Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen kanssa suunnittelemalla asiakastyön ja kuntien tarpeista lähteviä tutkimushankkeita. 6. Hankkeen toteutusaika ja kustannukset Hankkeen toteutusaika olisi , jonka jälkeen haetaan pysyvää rahoitusta ja toiminta vakiinnutetaan Alustava kustannusarvio 12 kk 24 kk Henkilöstömenot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Koneet ja kalusto Muut menot Menot yhteensä Kuntien oma rahoitusosuus 25% Haettava valtionavustus 75% Kokonaiskustannukset / 12 kk x 2 = /24 kk / 12 kk x 2 = /24 kk / 12 kk x 2 = /24 kk Kustannukset jakautuvat kolmelle eri kalenterivuodelle, 9-12/07, 1-12/08, 1-8/09, ja ovat noin 0,34 /asukas/12 kk, jos kaikki Varsinais-Suomen kunnat Turkua lukuun ottamatta osallistuvat hankkeeseen. Kustannusarviota tarkistetaan kuntien sitovien osallistumispäätösten perusteella. Hankkeen talousarvio tullaan mukauttamaan keskimäärin noin 0,34 0,36 euroon/asukas/vuosi esim. menoja vähentämällä: porrastamalla henkilöstön rekrytointia tai muuttamalla hankeaikaa.

13 Arviolaskelma Varsinais-Suomen kuntien omavastuuosuuksista vuosille (ilman Turkua); kustannukset 0,34 /as./vuosi Kunta asukasluku 2007 / 4kk 2008 / 12 kk 2009 / 8 kk Yhteensä Alastaro Askainen Aura Dragsfjärd Halikko Houtskari Iniö Kaarina Kemiö Kiikala Kisko Korppoo Koski Tl Kustavi Kuusjoki Laitila Lemu Lieto Loimaa Marttila Masku Mellilä Merimasku Muurla Mynämäki + Mietoinen Naantali Nauvo Nousiainen Oripää Paimio Parainen Perniö Pertteli Piikkiö Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Rymättylä Salo Sauvo Somero Suomusjärvi Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Uusikaupunki Vahto Vastanfjärd Vehmaa Velkua Yläne Yhteensä

14 LIITE: Lastensuojelun kehittämisyksikön hankevalmistelun vaiheet ja aikataulu 14 Vasson valmistelutyö, yhteistyöneuvottelut ja tiedottaminen: Vasson lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä kuntia, kuntayhtymä, järjestöjä, lastensuojeluhankkeita ja oppilaitoksia edustettuina Keskustelu Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymässä Yhteinen lastensuojelu hanke ja Vasso Neuvottelu Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan kanssa sosiaalityön ja psykologian oppiaineet: laitosten johtajat ja klinikkaopettajat sekä Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen hankekoordinaattori, Vasso Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmän kehittämisyksikköryhmän kokous Yhteinen lastensuojelu hanke koordinoi Yhteistyökokous Satakunnan alueen kehittämisyksikkö- ja sijaishuoltohankkeiden ja Yhteinen lastensuojeluhankkeen kanssa Vassossa Yhteistyöneuvottelu Turun yliopiston moniammatillisen opetusklinikan sekä Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus hankkeen kanssa yhteistyön konkretisointi Kunnille, järjestöille, tutkimus- ja oppilaitoksille järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus Vassossa - Satakunnan ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikköhankkeiden koordinaattorit esittelivät hankkeitaan Turun seudun sosiaalijohtajien kokous esittelyä ja keskustelua Vakka-Suomen sosiaalijohtajien kokous esittelyä ja keskustelua Loimaan seudun sosiaalijohtajien kokous esittelyä ja keskustelua Salon seudun sosiaalijohtajien kokous esittelyä ja keskustelua Kaarinan ja Vasson yhteinen hankesuunnittelu ja jatkotyöskentelyn aikataulu: Aluejohtoryhmän kokous - Kaarinan ja Vasson yhteinen hankesuunnittelu alkoi Keskisuurten kuntien suunnittelukokous Kaarinassa - mukana Vasso sekä sijaishuollon hankkeen ja kiertävän erityissosiaalityöntekijä hankkeen työntekijät Kaarinan kaupungin johtoryhmän käsittely Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeiden ohjausryhmän kokous Pyyntö viranhaltijatasoisesta alustavasta kannanotosta hankesuunnitelmaan ja osallistumiseen lähetetään kuntiin, Turun yliopistoon ja ammattikorkeakouluun sekä Lastensuojelujärjestöt ry:lle Hankesuunnitelman esittely Turun seudun sosiaalijohtajien kokouksessa Hankesuunnitelman esittely Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelun koulutuspäivässä Turussa mennessä sosiaalijohtajat lähettävät Vassoon alustavat kannanotot osallistumisesta hankkeeseen Kaarinan sosiaalilautakunta hyväksyi hankkeen Lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä keskustelee hankesuunnitelmasta Lastensuojeluosaamisen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokous Lehdistötiedote; uutisointi paikallisissa tiedotusvälineissä Kaarinan kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen Kaarina lähettää virallisen lausuntopyynnön kuntiin (sos.ltk./kh) ja yhteistyökumppaneille osallistumisesta hankkeeseen Neuvottelu lastensuojelujärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöroolista kehittämisyksikköhankkeessa mennessä kunnat antavat sitovan lausunnon osallistumisesta hankkeeseen hankehakemus viimeistellään hankehakemus lähetetään STM:n käsiteltäväksi