VUOSI Luovan työn asialla

Transkriptio

1 VUOSI 2013 Luovan työn asialla

2 sisällys AVEKIN TEOSKAVALKAADI Tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteydessä toimii Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. AVEKin tuella syntyy uusia dokumenttielokuvia, animaatioita ja lyhytelokuvia sekä mediataidetta. AVEKin tukea saa vuosittain noin 40 elokuvahanketta ja 70 mediataidehanketta. Lisäksi AVEK tukee tekijöiden ja tuottajien täydennyskoulutusta, suomalaisen elokuva-alan kansainvälistymistä sekä alan festivaaleja ja tapahtumia. Tässä vuosikertomuksessa olemme halunneet valokuvin nostaa esiin joitakin teoksia, joiden tekijöitä ja tuotantoyhtiöitä AVEK on tukenut. KOPIOSTO RY 2 Hallinto 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 KOPIOSTON TALOUS 5 Valokopiointi ja julkaisujen digitaalinen käyttö 7 Käyttöluvat 7 Käyttötutkimukset 10 Valokopiointi- ja tulostuskorvausten tilitys 11 YKSITYISEN KOPIOINNIN HYVITYSMAKSU 18 Yksityisen kopioinnin tutkimukset 19 Hyvitysmaksu vuonna AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMISKESKUS AVEK 21 Edistämistoiminta 21 Toimikauden 2013/14 näkymät 22 Luovan kulttuurin määrärahat 22 Projektit ja erilliset kehittämishankkeet 23 TIETOISKUT: VALOKOPIOINTIKORVAUKSET 8 LAINAUSKORVAUS 13 Tv-ohjelmien tallennusmäärät ovat pysyneet ennallaan 20 AVEKIN TUKEMAT TEOKSET ESILLÄ ESITTELYVIDEOSSA 24 UUSI ILME NETTISIVUILLE 27 Toimitus Johanna Haapiainen-Makkonen Graafinen suunnittelu Hahmo Painopaikka Aldus, Lahti Paperit Arctic Matta 200 g, Munken Polar 120 g Kannen kuvat: Nadav Schirman: In the Dark Room (2013) Kimmo Yläkäs: Kakara (2012) Paul Anders Simma: Olga (2013) CHRZU: Kenkähullu (2013) Tämän sivun kuva: Niina Suominen: In Memoriam (2013) Lainauskorvaus 12 AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN KÄYTTÖ 14 Tv-kanavien edelleenlähettäminen 15 Suomalaisen tv-ohjelmiston edelleenlähettäminen maailmalla 16 Opetus- ja tallennekäyttö 16 Audiovisuaalisten teosten käyttökorvausten tilitys 16 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ 25 Kotimainen yhteistyö 25 Kansainvälinen yhteistyö 26 Oppilaitosviestintä 28 Kopioston vuosi

3 KOPIOSTON HALLITUS VUONNA 2013 Hallituksen puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Raimo Söder 1. varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Elina Mäntylä 2. varapuheenjohtaja: Johtaja Sakari Laiho Jäsenet: Pääluottamusmies Pirkko Epstein Valokuvaaja Boris Fagerström Tietokirjailija Jaakko Heinimäki Vapaa toimittaja Heikki Jokinen Toimitusjohtaja Valtteri Niiranen Toimitusjohtaja Katri Sipilä Kirjailija Jarkko Tontti Puheenjohtaja Ahti Vänttinen KOPIOSTON JOHToryhmä VUONNA 2013 Toimitusjohtaja Pekka Rislakki Varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen Johtaja Arto Tamminen, av-osasto Hallintojohtaja Pirjo Tuunanen Tietohallintopäällikkö Maija-Kaisa Kuoppala Pääsihteeri Juha Samola, AVEK Viestintäpäällikkö Maria Bregenhøj, alkaen Jaana Nissinen Selma Vilhunen: Pitääkö mun kaikki hoitaa? (2011) Kuva: Timo Klaavu TOIMITUSjohtajan katsaus KOPIOSTO RY Kopiosto RY on esittävien taiteilijoiden, tekijöiden ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö. Vuonna 1978 perustettuun Kopiostoon kuuluu 45 eri kulttuurin ja viestinnän alojen järjestöä. Kopiosto on voittoa tavoittelematon yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät sen jäsenjärjestöt luovan työn tekijöiden, esittäjien ja kustantajien omat järjestöt. Jäsenjärjestöjensä kautta Kopiostolla on valtakirja yli suomalaiselta oikeudenomistajalta. Kopiosto edustaa ulkomaisten sisarjärjestöjensä kanssa tehtyjen vastavuoroisuussopimusten nojalla myös ulkomaisia luovan toimialan oikeudenomistajia. Kopiosto myöntää teosten käyttölupia ja tilittää kerätyt korvaukset teosten oikeudenomistajille. Korvaukset maksetaan jäsenjärjestöjen sopimalla tavalla joko oikeudenomistajille tai heitä edustaville jäsenjärjestöille, jotka jakavat ne oikeudenomistajille suoraan tai esimerkiksi apurahoina ja palkintoina. Osa varoista jaetaan Kopioston yhteydessä toimivan Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin kautta erilaisina av-alan tukina. Kopioston asema teosten käyttäjiä ja luovaa toimialaa yhdistävänä linkkinä perustuu yhtäältä jäsenistöltä saatuun kattavaan valtuutukseen ja toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy tekijöitä edustavan järjestön määräajaksi toimimaan käyttölupia myöntävänä ja korvaustuottoja keräävänä järjestönä. Kopiosto jatkoi vuonna 2013 työtään monikanavaisen tiedonvälityksen tekijänoikeudellisessa ytimessä. Siirtyminen enemmän ja enemmän verkossa tapahtuvaan tiedonvälitykseen ja uusiin ansaintamalleihin heijastuu vääjäämättä Kopiostonkin toimintakenttään, vaikka vuonna 2013 Kopioston tuottojen valtavirta koostui yhä perinteisistä, vakiintuneista palveluista. Järjestön tulovirran kehitystä ja strategisesti tärkeimpiä toiminta-alueita vuonna 2013 ja lähivuosina voi analysoida neljän taloudellisesti merkittävimmän kohdan kautta. Ensin: Valokopiointi tuottaa edelleen tasaista, joskin vähenevää tulovirtaa. Esimerkiksi julkishallinnon valokopioinnin tuotot kasvoivat vielä vuodesta 2010 vuoteen 2012 noin 14 prosenttia. Kun uuden valokopiointitutkimuksen tuloksia sovellettiin ensi kerran vuonna 2013, tuotot vähenivät edellisvuodesta noin 24 prosenttia ja olivat noin 13 prosenttia alempana kuin vuonna Oppilaitoskopioinnin Kopioston suurimman yksittäisen tuotto virran tuotot olivat vuonna 2013 kymmenisen prosenttia alempana kuin vuonna Valokopiointi on kuitenkin yhä 45 prosenttia Kopioston korvaustuotoista. Toiseksi: Valokopioinnin korvaavan digitaalisen käytön merkitys ja siitä saatavat tulovirrat kasvavat. Graafisen puolen oikeudenomistajien tuotot Kopiostolta tulevaisuudessa riippuvat ennen kaikkea tämän muutoksen onnistuneesta hallinnasta: mikä on Kopioston rooli näillä markkinoilla, ja kuinka hyvin Kopiosto kykenee muuttamaan digitaalisen kopioinnin ja verkkokäytön tulovirroiksi. Toimitusjohtajan katsaus 3

4 Av-puolella oli työn alla useita potentiaalisesti varsin tuottavia kehityshankkeita Kopioston tuotot ( ) Muutos-% Valokopiointi ja digitaalinen käyttö ,7 Lainauskorvaus ja verkkopalvelut ,7 Audiovisuaalisten teosten käyttö ,0 Hyvitysmaksu ,9 DigiDemo ja CreaDemo ,1 Yhteensä ,0 Palvelutuotot ,7 Rahoitus- ja sijoitustuotot ,9 Jäsen- ja liittymismaksutuotot ,4 Kaikki yhteensä ,8 Petri Luukkainen: Tavarataivas (2013) Tässä on onnistuttu. Tuotot tällä alueella kasvoivat vuoden 2010 noin eurosta vuoden 2013 noin euroon. Keskitetty sopimus opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa toi tuotoista valtaosan, mutta Kopioston suoramyynti kuntiin ja kouluihin on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Suoramyynnillä peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin kerättiin tarkasteluvuonna euroa. Kolmanneksi: Audiovisuaalisen lisensioinnin osalta vakiintuneet tulovirrat pysyivät vuonna 2013 ja pysynevät lähivuosinakin suurin piirtein ennallaan. Ei kaapelitelevisio- eikä maanpäällisen edelleenlähettämisen osalta ole näköpiirissä seikkoja jotka saisivat aikaan nopeita muutoksia Kopioston osallisuudessa markkinoilla. Toinen Kopioston av-puolen toiminnan tukijalka, opetustallennus oppilaitoksissa, on pysynyt viime vuodet pääpiirteittäin ennallaan, ja tarve tallentamiseen on jatkossakin olemassa samankaltaiselle ohjelmistolle ja samoille tv-kanaville kuin aiemmin. Tv-toiminta on toki nopean muutoksen kourissa. Perinteisen tv-toiminnan nopea loppu ei ole näköpiirissä, mutta uudentyyppiset palvelut, tekniikat ja liiketoimintamallit tulevat rinnalle, ja niillä on väistämättä vaikutus Kopioston perinteisiin av-puolen lisensiointikohteisiin. Tämän ennakointi kovin pitkälle on vaikeaa. Vuonna 2013 työtä joka tapauksessa jatkettiin entiseen tapaan. Neljänneksi: Av-puolella oli työn alla useita potentiaalisesti varsin tuottavia kehityshankkeita. Niin kutsuttujen verkkotallennuspalveluiden, eli täsmällisemmin sanottuna on-demand palveluiden, lisensiointia suunniteltiin tekijänoikeusjärjestöjen, isoimpien teleoperaattoreiden ja tv-kanavien yhteistyönä. Asiassa päästiin yhteiseen näkemykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriölle jätettiin tämän työn seurauksena esitys, jonka tavoitteena on lisensioinnin hoitaminen sopimuslisenssijärjestelmän avulla. Suunnitelmat julkisen esittämisen lisensioinnin aloittamiseksi tarkentuivat, ja on mahdollista, että lisensiointia voidaan aloitella jo vuoden 2014 aikana. Siirtovelvoitteen alaisuudesta poistuneiden tv-kanavien osalta neuvottelut eivät edenneet, ja työtä lisensioinnin mahdollistamiseksi jatketaan vuonna Hyvitysmaksun merkitys vähentyi joitakin vuosia sitten, ja aiemmasta yli 20 prosentista sen osuus Kopioston tuotoista on vähentynyt toistaiseksi noin 11 prosenttiin. Syy tähän löytyy siitä, ettei maksun pohjana olevaa laitekantaa ole päivitetty. Hyvitysmaksun vähenemisellä puoleen aiemmasta on ollut suuri negatiivinen vaikutus AVEKin toimintaan dokumenttielokuvien, lyhytelokuvien ja mediataiteen tukijana. Kopioston hallitus päivitti Kopioston strategiaa vuoden 2013 jälkimmäisen puoliskon aikana. Strategian tärkeänä perustana on Kopioston yhtenäisyyden ja laajan jäsenpohjan hyödyntäminen tekijänoikeuksien kehittämisessä oikeudenhaltijoille suotuisaan suuntaan. Strategia tähtää lisensioinnin osalta kuitenkin myös entistä parempaan asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja kykyyn tarjota nopeasti ja tehokkaasti uusia ratkaisuja asiakkaiden alati muuttuvien tarpeiden mukaisissa tilanteissa. Kopioston vuosi 2013 oli taloudellisesti tyydyttävä, ja toimintamme strategia oli oikeansuuntainen; teimme oikeudenomistajia sekä nyt että tulevaisuudessa hyödyttäviä asioita, ja osallistuimme siinä roolissamme samalla tiedonvälityksen muuttuvan kentän kehittämiseen. Lainsäädännöllisesti ja viranomaistoiminnan osalta tilanne oli tasapainossa. Vain Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalais aloite aiheutti jonkin verran tarvetta muistuttaa päättäjiä aloitteen ehdottamien muutosten toteutuessaan aiheuttamista isoista taloudellista, oikeudenhaltijoiden asemaa heikentävistä seurauksista. Kokonaisuutena voi siis sanoa, että Kopioston vuosi oli hyvä ja eri toten varsin hyvin hallinnassa. Pekka Rislakki Kopioston korvaus tuottoja kertyi vuonna 2013 yhteensä 27,7 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,0 %. Valokopioinnin ja julkaisujen digitaalisen käytön lisensiointituotot olivat yhteensä 14,9 miljoonaa euroa, joka on 0,7 % enemmän kuin vuonna Lainauskorvaus- ja verkkopalvelutuotot olivat euroa, jossa oli kasvua 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Audiovisuaalisten teosten käytön lisensioinnista perittiin vuonna 2013 yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2012 nähden oli 7,0 %. Kopioston korvaustuotoista osa on peräisin hyvitysmaksusta, jolla korvataan teosten kopiointia yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksun korvaustuotot olivat toimintavuonna 3,1 miljoonaa euroa, joka on euroa eli 16,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kopioston talous DigiDemo ja CreaDemo määrärahat, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää AVEKille kulttuuristen sisältö- ja palveluhankkeiden kehittämiseen, olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Kopiostolle syntyi vuonna 2013 palvelutuottoja YLEn freelancejournalisteille maksamien tv- ja radio-ohjelmien uusintapalkkioiden tilityksen hoitamisesta. Kopiosto sijoittaa saadut tuotot perinnän ja tilittämisen väliseksi ajaksi. Vuonna 2013 Kopioston rahoitustoiminnan tuotot olivat euroa. Vuokrattavana olevat toimistotilat tuottivat tappiota euroa. Kopioston kulut vuonna 2013 olivat yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Kulut poistoineen olivat 4,7 miljoonaa euroa, ja niiden osuus laskettuna kaikista tuotoista oli 16,9 %. Kopioston toimistossa työskenteli 43 henkilöä. 4 Kopioston vuosi 2013 Kopioston talous 5

5 Nadav Schirman: In the Dark Room (2013) Valokopiointi ja julkaisujen digitaalinen käyttö KORVAUSTUOTOT JULKAISUJEN VALOKOPIOINNISTA JA DIGITAALISESTA KÄYTÖSTÄ Oppilaitokset { (3,6 %) Julkishallinto { (-24,0 %) Elinkeinoelämä { (1,7 %) Yhteensä { (-3,8 %) Digitaalinen käyttö, keskitetty { (17,6 %) Digitaalinen käyttö, hajautettu { (82,9 %) Muut tuotot { (6,0 %) Kaikki yhteensä* { (0,7 %) *Sis. myös lainauskorvaus ja verkkopalvelut Vuonna 2013 Kopioston tärkein tavoite graafisen alan oikeudenhaltijoiden osalta oli kuten edellisenä vuonnakin saada mahdollisimman suuri osa oppilaitoksista Digiluvan piiriin. Päämääränä oli ensisijaisesti sopia tästä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ellei tässä onnistuttaisi, sopia luvista suoraan kuntien ja oppilaitosten kanssa. Lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen korvaustaso vaati tarkistamista. Valitettavasti ministeriöllä ei ollut mahdollisuutta laajentaa Kopioston kanssa tehtyä sopimusta, mutta positiivista oli, että yliopistojen ja korkeakoulujen korvaustaso saatiin tarkistettua. Peruskouluista, lukioista ja ammattioppilaitoksista noin 20 % saatiin toimintavuoden aikana digitaalisten lupien piiriin. Toimintavuonna käynnistettiin useita tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä hankkeita, kuten sanomalehtiarkistojen digitointia ja eri osapuolten välisiä yhteistyömahdollisuuksia kartoittava selvitys, jota Viestinnän tutkimussäätiö rahoittaa, IPR-instituutin ja eri yliopistojen kanssa toteutettava selvitys tekijänoikeuden merkityksestä tutkimustyössä sekä laaja tutkimus digitaalisesta kopioinnista yrityksissä. Syksyllä 2013 aloitti työnsä myös oikeudenomistajien edustajista koostuva yritysten ja hallinnon digitaalisten käyttölupien suunnittelutyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on valmistella digitaalisen kopioinnin ja käytön lupa yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon sisäiseen käyttöön. Käyttöluvat Kopiosto myöntää julkaisujen valokopiointiin ja internetistä tulostamiseen lupia oppilaitoksille, julkishallinnolle, yrityksille ja muille organisaatioille. Oppilaitokset voivat hankkia myös laajemman, teosten digitaalista kopiointia ja välittämistä koskevan Digiluvan. Opetus ja koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriö hankki vuodelle 2013 keskitetysti valokopiointiluvat peruskouluille, lukioille, ammatillisille oppilaitoksille, ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Korvaustaso säilyi edellisen vuoden tasolla. Kopiosto myy valokopiointilupia suoraan sellaisille oppilaitoksille, jotka perivät kurssi- tai kopiointimaksuja. Tämän ryhmän asiakkaissa Kopioston lupien peitto on hyvä. Perittyjen korvausten muutoksiin vaikuttavat esimerkiksi oppituntien määrien vaihtelut. Vuonna 2013 kansalais- ja työväenopistojen maksamat korvaukset nousivat, samoin kuin aikuiskoulutuskeskusten korvaukset. Kansanopistojen ja opiskelijoille maksua vastaan jaettavien kopioiden määrä puolestaan laski edellisvuodesta. Julkishallinto Kopiosto teki sopimuksen valtionhallinnon valokopiointiluvista keskitetysti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Valtionhallinnon valokopiointia koskeva tutkimus valmistui vuonna Valokopiointi ja julkaisujen digitaalinen käyttö 7

6 VALOKOPIOINTIKORVAUKSET Matti Pikkujämsän kuva: Otava / Kari Hautala Kopioston jäsenjärjestöt jakavat valokopiointikorvaukset edelleen edustamilleen tekijöille ja kustantajille esimerkiksi apurahoina ja palkintoina. Useat tunnetuista kirjallisuus- ja kuvapalkinnoista, kuten Finlandia-palkinnot ja Fotofinlandia, rahoitetaan Kopioston keräämillä valokopiointikorvauksilla. Esimerkiksi visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry:n jäsentoimintaa rahoitetaan suurelta osin Kopioston valokopiointikorvauksilla. Niiden turvin Grafia muun muassa jakaa apurahoja, tiedottaa, ylläpitää Tekijätsivustoa ja järjestää koulutuksia. Grafia jakaa Kopioston valokopiointikorvauksilla rahoitettuja tunnustuksia ansioituneille jäsenilleen. Rudolf Koivu -palkinto parhaasta lasten- tai nuortenkirjakuvituksesta jaetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2013 Rudolf Koivu -palkinnon sai Matti Pikkujämsä Kaiken maailman eläinsadut -kirjan kuvituksesta (toim. Katriina Kauppila, Otava 2011). Se osoitti korvattavan kopioinnin ja tulostamisen laskeneen puoleen entisestä. Uuden tutkimuksen tulokset otettiin käyttöön vuonna 2013, minkä vuoksi valtionhallinnon korvaustaso laski miljoona euroa edellisestä vuodesta. Suomen Kuntaliiton kanssa tehtiin suositussopimus kuntien hallinnollisesta kopioinnista, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun. Kaikki kunnat ovat solmineet valokopiointisopimuksen Kopioston kanssa. Kunnallishallinnon asukaskohtainen valokopiointikorvaus nousi huomattavasti vuodesta 2011 alkaen, kun uuden tutkimuksen tulokset otettiin käyttöön. Tutkimuksen mukaista täyttä korvausta on lähestytty portaittain. Vuonna 2013 korvaukset maksettiin täysimääräisinä. Kopiosto myöntää valokopiointilupia kirkollishallinnolle ja uskonnollisille yhteisöille. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon kanssa solmitut sopimukset valo kopioinnista ovat voimassa vuoden 2014 loppuun. Muut uskonnolliset yhteisöt hankkivat kopiokonekohtaiset kopiointiluvat vuosittain. Elinkeinoelämä Kopiosto tarjoaa vuosittain yrityksille ja muille yhteisöille valokopiointilupia, joiden puitteissa organisaatio voi ottaa kopioita julkaisuista sisäistä hallinnollista ja koulutuskäyttöä varten. Lupia on saatavilla kahta eri tyyppiä. Toimialakohtaista lupaa tarjotaan niille, joiden toimialalta on tutkittua tietoa kopioinnista ja näiden lupien korvaus perustuu luvantilaajan henkilöstön määrään. Muut yritykset ja yhteisöt hankkivat kopiokonekohtaisia, asiakkaan tilaamaan kopiomäärään perustuvia vuosilupia. Ottaen huomioon yleisen taloudellisen tilanteen yrityksissä, vuoden 2013 tulosta voi pitää hyvänä. Kopioston asiakkaina on suurimpia yrityksiä, eikä näiden osalta muutoksia ole tapahtunut. Julkaisujen digitaalinen käyttö Kopioston Digiluvalla opettaja saa skannata julkaisuja sekä kopioida teoksia avoimilta verkkosivuilta osaksi opetusmateriaalia ja oppilaan tekemää harjoitustyötä tai esitelmää. Lupamahdollistaa sen, että opettaja tai oppilas saa käyttöönsä aina tuoreimman aineiston. Kaikki kunnat ovat solmineet valo Kopiointisopimuksen Kopioston kanssa Valokopiointi ja julkaisujen digitaalinen käyttö 9

7 Oppilaitokset ( ) Muutos-% Koulukopiointi, keskitetty ,6 % Koulukopiointi, hajautettu ,3 % Yhteensä ,6 % ammattikorkeakoulun opettaja tallentaa internetistä keskimäärin 28 kertaa vuodessa julkishallinto ( ) Muutos-% Valtionhallinto ,5 % Kunnallishallinto ,1 % Kirkollishallinto ja uskonnolliset yhteisöt ,4 % Yhteensä ,8 % elinkeinoelämä ( ) Muutos-% Toimialakohtaiset luvat ,1 % Konekohtaiset luvat ja erillissopimukset ,1 % Yhteensä ,7 % muut tuotot ( ) Muutos-% Lainauskorvaus % Verkkopalvelut % Ulkomaiset korvaukset % Yhteensä % Alkutalvella toteutetun tutkimuksen mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa tallennetaan internetistä opetuskäyttöä varten aineistoa noin kertaa vuodessa ja ammattikorkeakouluissa kertaa vuodessa. Ammatillisen oppilaitoksen opettaja tallentaa internetistä keskimäärin 24 ja ammattikorkeakoulun opettaja 28 kertaa vuodessa. Internetistä tallentaminen on lähes kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa jaetaan edelleen oppilaille yli 80 % ja ammattikorkeakouluissa hieman yli 70 % tallennetusta aineistosta. Ammattikorkeakouluissa tallentaminen kohdistuu erityisesti ammatillisiin ja tieteellisiin artikkeleihin ja ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisiin artikkeleihin. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkittiin internetistä tallentamista syksyllä Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa. Vuonna 2013 selvitettiin avoimesta internetistä tallentamista ja skannaamista. Ammattikorkeakoulun opettaja skannaa painettuja julkaisuja keskimäärin 7 ker taa vuodessa ja tallentaa aineistoa avoimesta internetistä 14 kertaa vuodessa. Yliopistoissa vastaava määrä on skannaamisen osalta 6 kertaa vuodessa ja tallentamisessa 19 kertaa vuodessa. Näin ollen internetistä tallenta minen on selvästi yleisempää näissä oppilaitoksissa kuin painettujen julkaisujen skannaaminen. Valokopiointi- ja tulostuskorvausten tilitys Kopiosto jakaa julkaisujen valokopioinnista ja tulostamisesta kerätyt korvaukset kotimaisia tekijöitä ja kustantajia edustaville jäsenjärjestöilleen sekä vastavuoroisuussopimusten perusteella ulkomaalaisille sisarjärjestöilleen. Vuonna 2013 valokopiointikorvauksia tilitettiin yhteensä 10,9 miljoonaa euroa, josta 10,2 miljoonaa euroa kotimaisille jäsenjärjestöille ja 0,7 miljoonaa euroa ulkomaille. Vuonna 2013 Kopiosto sopi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä valtion ylläpitämien peruskoulujen ja lukioiden Digiluvasta. Korvaustaso säilyi edellisen vuoden tasolla. Muutoksena edelliseen vuoteen ministeriö hankki Digiluvan keskitetysti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös valtion ylläpitämille peruskouluille ja lukioille. Lisäksi Digilupaa markkinoitiin toimintavuonna suoraan muille kuin valtion ylläpitämille peruskouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Kunnille tarjottiin mahdollisuutta hankkia Digilupa keskitetysti kaikille kunnan oppilaitoksille. Kustannushyödyn aikaansaamiseksi 35 kuntaa hankki keskitetyn Digiluvan kaikille alueensa oppilaitoksille. Yhteishankinnan teki myös 30 ammatillista oppilaitosta. Kaikkiaan 80 ammatillista oppilaitosta sekä 300 peruskoulua ja lukiota hankkivat Digiluvan kuluneen vuoden aikana. Korvaukset hajautetusta Digiluvan myynnistä kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta. Korvaukset nousivat 82,9 % yhteensä euroon. Digilupaa esiteltiin myös monissa tapahtumissa, kuten Educa-messuilla, Kuntamarkkinoilla, valtakunnallisilla lukiopäivillä ja virtuaaliopetuksen päivillä. Tapahtumissa Digilupaa markkinoitiin sekä oppilaitosten henkilökunnalle että kunta- ja opetusalan päättäjille. Käyttötutkimukset Vuoden 2013 tutkimuksissa painopiste oli oppilaitosten digitaalisten aineistojen käytön selvittämisessä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Alkutalvella tutkittiin internetistä tallentamista ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Syksyllä tutkittiin internetistä tallentamista ja painettujen julkaisujen skannaamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. valokopiointikorvaukset aineistoryhmittäin vuonna % Tietokirjallisuus Kaunokirjallisuus Kuva Lehti Nuotit 2 % 18 % 19 % 7 % 10 Kopioston vuosi 2013 Valokopiointi ja julkaisujen digitaalinen käyttö 11

8 LAINAUSKORVAUS valokopiointikorvausten tilitykset kotimaahan Kuva: Jenni Kuokka 9,6 10,2 10,7 10,5 10, Valokopiointikorvaukset jaetaan oikeudenomistajille Kopioston jäsenjärjestöjen kautta. Kopioston toteuttamista käyttötutkimuksista saadaan tietoa siitä, miten paljon erilaisia aineistoja kopioidaan. Korvaukset tilitetään tutkimusten osoittamassa suhteessa viiteen aineistoryhmään: tietokirjallisuus, lehti, kuva, nuotit ja kaunokirjallisuus. Aineistoryhmien sisällä korvaukset jaetaan Kopioston jäsenjärjestöjen neuvottelemien suhteiden mukaisesti eri aineistolajeja edustaville jäsenjärjestöille. Järjestöjen välisistä jakosuhteista neuvotellaan aina, kun tietyltä sopimusalueelta valmistuu uusi tutkimus. Vuonna 2013 neuvoteltiin valtionhallinnon sopimusalueen korvauksista. Lainauskorvaus Milj. euroa Vuonna 2013 lainauskorvaustuotot olivat euroa. Lainauskorvaus on tekijälle maksettavaa korvausta siitä, että hänen teoksiaan lainataan yleisölle kirjastoista. Kopiosto hallinnoi ja tilittää opetus- ja kulttuuriministeriön maksamaa lainaus korvausta kuvataiteellisten teosten ja valokuvateosten tekijöille. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Kopioston toimimaan tekijänoikeuslain 19 a :ssä tarkoitettuna lainauskorvausta hallinnoivana järjestönä kuvataiteellisten teosten ja valokuvateosten tekijöiden osalta. Tekijäll ä on oikeus korvaukseen, kun hänen teosta an lainataan yleisölle kirjastosta Lainauskorvausta myönnetään Euroopan talousalueen (ETA) maista peräisin oleville musiikin, tekstin ja kuvan tekijöille. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus korvaukseen, kun hänen teostaan lainataan yleisölle. Lainauskorvausten laskemisessa hyödynnetään yleisistä kirjastoista saatavia tietoja lainausten määrästä. Suomessa lainauskorvausta hallinnoi Kopioston lisäksi kaksi muuta tekijänoikeusjärjestöä. Sanasto hallinnoi lainauskorvauksia kirjallisten teosten tekijöiden ja Teosto musiikintekijöiden osalta. Kopioston kuva-alan jäsenjärjestöt ovat mukana lainauskorvauksen hallinnoinnin ja tilityksen kehittämisessä. Lainaus korvaustyöryhmässä eri kuvantekijäjärjestöjä edustavat Heikki Jokinen (pj), Boris Fagerström (Finnfoto), Tommi Nilsson (Kuvasto), Merja Pylkkänen (Kuvittajat), Katri Soramäki (Grafia) ja Mikko Säteri (Finnfoto). Kuvantekijät voivat hakea lainauskorvausta Kopioston lainauskorvauspalvelussa osoitteessa Kutakin vuotta koskevaa lainauskorvausta voi hakea kolmen vuoden ajan. 12 Kopioston vuosi 2013

9 Mika Taanila: Kuuden päivän juoksu (2013) Kuva: Kinotar, Jussi Eerola audiovisuaalisten teosten käyttö TELEVISIO- JA RADIO-OHJELMIEN korvaustuotot sekä henkilökohtaisina korvauksina jaettava hyvitysmaksu Edelleenlähettäminen { (2,3 %) Opetus- ja tallennekäyttö { (12,3 %) Korvaukset ulkomailta { (-15,7 %) Yhteensä { (7,0 %) Hyvitysmaksu, henkilökohtaiset korvaukset { (15,7 %) Kaikki yhteensä { (8,3 %) Audiovisuaalisten teosten lisensioinnin tuotot vuonna 2013 olivat yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Sekä edelleenlähettämisen että opetus- ja tallennekäytön korvauksissa oli positiivista kehitystä. Hyvitysmaksusta Kopiosto sai noin 1,6 miljoonaa euroa tilitettäväksi av-teosten oikeudenomistajille henkilökohtaisina korvauksina. Keväästä 2013 alkaen av-tekijät ovat voineet solmia Tekijänoikeussopimuksen tiettyjen Kopioston av-jäsenjärjestöjen kanssa. Uusien sopimusten myötä Kopiosto voi toimia entistä tehokkaammin av-tekijöiden edunvalvojana ja kerätä heille korvauksia av-teosten käytöstä. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden osalta Kopiosto oli mukana neuvottelemassa laaja-alaista sopimusratkaisua. Televisioyhtiöiden (MTV Oy, Sanoma Entertainment Finland Oy, Yleisradio Oy), teleoperaattorien (DNA Oy, Elisa Oyj, Teliasonera Finland Oy) sekä tekijänoikeusjärjestöjen (Kopiosto ry, Teosto ry, Tuotos ry) edustajat jättivät joulukuussa 2013 opetus- ja kulttuuriministeriölle yhteisen ratkaisuehdotuksen televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluista sopimiseksi. Aloite sisältää verkkotallennuspalveluihin soveltuvan sopimuslisenssin säätämisen tekijänoikeuslakiin. Toteutuessaan ehdotus poistaisi näihin palveluihin usean vuoden ajan liittyneen tekijänoikeudellisen epävarmuuden. Sisällöt olisivat jatkossa laajasti kuluttajien saatavilla, ja tekijät saisivat kohtuulliset korvaukset teostensa käytöstä. Kopiosto jatkoi neuvotteluja siirtovelvoitteen eli niin sanotun must carryn ulkopuolella olevien kanavien, Sub, TV5, Kutonen, Jim, Liv ja AVA, lisensioinnista. Kyseisten kotimaisten kanavien edelleenlähettämiseen liittyvistä tekijänoikeuksista ja kaapelijakelun ehdoista tulee tekijänoikeuslain mukaan sopia oikeudenomistajien edustajien kanssa. Hyvitysmaksun kokonaiskertymä on laskenut aiempina vuosina vakiintuneelta, noin 12 miljoonan euron tasolta 6 7 miljoonan euron tasolle, vaikka yksityisen kopioinnin määrä on tutkimusten mukaan pysynyt useissa sadoissa miljoonissa teoskopioissa. Yhdestä kopiosta maksetaan siis noin sentti. Nykyinen hallitus uudistaa hallitusohjelmansa mukaan hyvitysmaksujärjestelmän taatakseen oikeudenomistajille kohtuullisen korvauksen. Näin ei ole vielä tapahtunut. Kopiosto jatkoi poliittisten päättäjien tapaamisia sekä yksin että yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa oikeudenhaltijoille kohtuullisemman hyvitysmaksuratkaisun edistämiseksi. Kopiosto osallistui av-tekijänoikeusjärjestöjen käynnistämään FRAME-projektiin, jossa kehitetään EU:n sisärajat ylittäviä lisensiointiratkaisuja av-teosten online-käyttöön. Tv-kanavien edelleenlähettäminen Neuvottelut siirtovelvoitteen ulkopuolelle jääneiden kotimaisten televisiokanavien edelleenlähettämisen lisensioinnista jatkuivat vuonna Ulkomaisten tv-kanavien edelleenlähettäminen kaapeli- ja IPTV-verkoissa sekä yhteisantenniverkoissa, esimerkiksi taloyhtiöissä ja hotelleissa, on mahdollista Kopioston luvalla. Vuonna 2013 suosituimmat Kopioston edustamat ulkomaiset kanavat olivat ruotsalaiset TV4, TV3, SVT1, SVT2 ja Barnkanalen/SVT24. Myös saksalaisia kanavia jaetaan useassa verkossa, suosituimpana näistä RTL. Muita kanavasuosikkeja löytyy Italiasta, Espanjasta, Virosta ja Ranskasta. Useita ruotsalaisia kanavia jaetaan Kopioston lisensioimana maanpäällisessä verkossa Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Lisäksi SVT Worldin ohjelmistoa on mahdollista seurata Yle Femin kanavapaikalla silloin, kun Yle Fem ei näytä omaa ohjelmaa. Yhdistelmäkanavan näkyvyys laajeni syyskuussa 2013 kattamaan koko Suomen. Lisäksi kanava on keväästä 2013 alkaen ollut katsottavissa myös Yle Areenan kautta. Kopiosto jatkoi Yleisradion urheiluohjelmien edelleenlähettämisen lisensointia osana Veikkauksen Live-veto -palvelua. 14 Kopioston vuosi 2013 Audiovisuaalisten teosten käyttö 15

10 Edelleenlähettäminen ( ) Muutos-% Kaapelitelevisioverkot ja IPTV-jakelu ,6 % Yhteisantenniverkot ja hotellit ,9 % Maanpäällinen jakelu ja satelliittivälitys ,1 % Kotimaiset kanavat ,7 % Yhteensä ,3 % Kopioston hyvitysmaksuja opetustallennus - korvaustilitykset * Kopioston hyvitysmaksutilityksen henkilökohtaisten korvausten jakautuminen eri tekijä- ja esittäjäryhmien kesken opetus- ja Tallennekäyttö ( ) Muutos-% 2,4 2,3 Näyttelijät 21 % Opetuskäyttö ,3 % Kirjastot ja laitokset ,5 % Yhteensä ,3 % 1,3 1,8 1,5 1,2 1,6 1,0 1,6 1,3 Käsikirjoittajat ja toimittajat 25 % Milj. euroa Ohjaajat 23 % Suomalaisen tv-ohjelmiston edelleenlähettäminen maailmalla Suomalaisia tv-ohjelmia on mahdollista seurata ulkomailla. Kopioston ulkomaiset sisarjärjestöt keräävät korvaukset suomalaisten ohjelmien edelleenlähettämisestä ja välittävät ne Kopiostolle, joka tilittää korvaukset ohjelmien tekijöille. Yleisradion ohjelmista koostettua TV Finland -kanavaa on mahdollista seurata Ruotsissa tekijänoikeusjärjestö Copysweden lisensioimana. Kesäkuun 2013 loppuun saakka kanava oli saatavilla satelliitin välityksellä myös muualle Eurooppaan, ja jakelu tapahtui Kopioston lisensioimana. Opetus- ja tallennekäyttö Kopiosto sopi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tv-ohjelmien ja audiovisuaalisten teosten käytöstä opetuksessa. Kouluissa sai tämän sopimuksen perusteella tallentaa opetusta varten seuraavien kanavien ohjelmia: Yle TV1, Yle Teema, Yle Fem ja MTV3. Perinteisten tallennealustojen, kuten dvd-levyjen ja digiboksin lisäksi ohjelmia voi tallentaa verkko tallentimille ja välittää oppilaitoksen omassa sisäisessä verkossa. Lisäksi kouluissa voi esittää kotimaisia ohjelmia Yle Areena - ja Yle Elävä arkisto -palveluista. Yleisradion ja joidenkin MTV3-kanavan ohjelmista tehtyjen tallenteiden lainaaminen kirjastoista ja käyttäminen erilaisissa laitoksissa on mahdollista Kopioston, Suomen Kuntaliiton ja Yleisradion välisten sopimusten perusteella. Audiovisuaalisten teosten käyttökorvausten tilitys Henkilökohtainen tilitys Syyskuussa 2013 Kopiosto tilitti vuoden 2012 tv-ohjelmien opetuskäytöstä kerätyt korvaukset. Koti- ja ulkomaisille freelancereille tilitettiin kaikkiaan noin 2,3 miljoonaa euroa. Henkilökohtaisia korvauksia sai yhteensä tekijää ja esittäjää. Yle Fem -kanavalla esitettyjen ohjelmien freelancer-tekijöiden opetustallennusosuuden, euroa, Kopiosto jakoi hakemusten perusteella apurahoina. KOURA-koulutusrahastolle siirrettiin aikapalkkaisessa työsuhteessa olleiden oikeudenomistajien osuus. Kopiosto tilitti vuoden 2012 yksityisen kopioin nin hyvitysmaksusta reilut 1,3 miljoonaa euroa. Marraskuussa 2013 suoritetussa tilityksessä korvauksia sai yhteensä yli tekijää ja esittäjää. Korvaukset maksettiin sekä lähettäjäyritysten vakituisessa työsuhteessa oleville että freelancereille niistä ohjelmista, jotka on esitetty kanavilla Yle TV1, Yle TV2, MTV3, Nelonen tai Sub. Yle Teema- ja TV5-kanavien suosituimmat ohjelmat saivat ensi kertaa Kopioston hyvitysmaksutilityksiä. Muiden pienempien korvauslajien tilitykset, kuten Nacka-, merimiespalvelu-, laitoskäyttöja kirjastokäyttökorvaukset, olivat yhteensä noin euroa. Hyvitysmaksu Opetustallennus *Vuosiluvut viittaavat tilitysvuoteen. Tilitys tapahtuu kertymävuotta seuraavana vuonna. Tilitys yhteisöille Henkilökohtaisten tilitysten lisäksi televisio-ohjelmien korvauksia maksetaan oikeudenomistajia edustaville järjestöille kotimaassa ja ulkomailla. Kopiosto tilitti tv-ohjelmien musiikkia koskevat osuudet Teostolle ja Gramexille, jotka tilittävät korvaukset edelleen omille jäsenilleen tai sisarjärjestöilleen. Av-tuottajien korvausosuudet Kopiosto tilitti Tuotos/AGICOA Finlandille ja Musiikkituottajat IFPI Finlandille, jotka välittävät korvaukset edustamilleen koti- ja ulkomaisille tuotantoyhtiöille. Tv-ohjelmien edelleenlähettämisestä kertyneitä korvauksia Kopiosto tilitti ulkomaisille tuottajille euroa, lähettäjäyrityksille euroa ja tekijöille euroa. opetustallennustilitysten jakauma Kuvaajat, leikkaajat, lavastajat, kuvittajat ja pukusuunnittelijat Kääntäjät ja selostajat Käsikirjoittajat ja toimittajat Ohjaajat Kääntäjät ja selostajat Kuvaajat, leikkaajat, lavastajat, kuvittajat ja pukusuunnittelijat 16 % 15 % 15 % 43 % 33 % 8 % 15 % 16 % 16 Kopioston vuosi 2013 Audiovisuaalisten teosten käyttö 17

11 yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu Kopioston osuus hyvitysmaksun kertymästä vuosina ,8 4,9 5,8 6,0 4,4 Milj. euroa 2,5 2,6 3, Hyvitysmaksun kertymä ja Kopioston osuus siitä ( ) Hyvitysmaksun kokonaisperintä* Muutos-% Audio ,8 Video ,3 Yhteensä ,9 * Vuoden 2013 hyvitysmaksu on kerätty vuonna Kopioston osuus hyvitysmaksun kertymästä* ( ) Muutos-% Henkilökohtaiset korvaukset ,7 AVEK ,2 Yhteensä ,9 * Vuoden 2013 hyvitysmaksu on kerätty vuonna Peter von Bagh: Muisteja (2013) Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukka Hyvitysmaksu eli yksityisen kopioinnin korvaus on laitteiden ja tallennusalustojen myyntihintaan sisältyvä maksu. Se on korvaus teosten tekijöille, esit täjille ja tuottajille siitä, että heidän tekemiään teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön. Noin 70 % hyvitysmaksun liikkuvan kuvan tallentamiseen liittyvistä korvauksista jaetaan Kopioston kautta. Kopiosto tilittää hyvitysmaksua sekä henkilökohtaisina korvauksina av-alan tekijöille että AVEKin välityksellä audiovisuaalisen kulttuurin edistämistoimintaan. Kopioston osuus hyvitysmaksun tuotoista vuonna 2013 oli 3,1 miljoonaa euroa. Tuotot kertyivät vuonna 2012 kerätyistä korvauksista. Vuoteen 2009 asti Kopioston saaman hyvitysmaksun osuus oli noin 5 6 miljoonaa euroa. Sen jälkeen hyvitysmaksun kokonaiskertymä laski kahdessa vuodessa kutakuinkin nykyiselle, aiempien vuosien kertymään verrattaessa noin puolet alhaisemmalle tasolle. Kopiosto tutkii säännöllisesti kotitallennustutkimuksen osoittamaa televisio-ohjelmien kotitallentamisen määrää ja hyvitysmaksukertymän kehitystä. Tutkimustulosten mukaan hyvitysmaksun kehitys ei ole vastannut televisio-ohjelmien kotitallennuksessa tapahtunutta kehitystä. Tallentaminen on ollut kasvussa kun taas hyvitysmaksu on puolittunut aiemmalta tasoltaan. Negatiivista kehitystä selittää muun muassa tallentamisen siirtyminen osin uusiin laitteisiin, kuten tietokoneisiin ja matkapuhelimiin, jotka on valtioneuvoston päätöksellä jätetty hyvitysmaksun ulkopuolelle sekä se, että tariffeja ei ole kehitetty vastaamaan lisääntynyttä televisioohjelmien tallentamista. Vuonna 2013 hyvitysmaksua perittiin analogisista ääni- ja kuvanauhoista, digitaalisista tallennusalustoista, kuten cdr- ja dvdr-levyistä sekä ulkoisista kovalevyistä. Lisäksi hyvitysmaksun piiriin kuuluivat muistilliset digitaaliset tallennuslaitteet, kuten mp3-soittimet ja digisovittimet. Yksityisen kopioinnin tutkimukset Useita tutkimuksia yksityisestä kopioinnista teetetään Teoston toimesta vuosittain. Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä muiden tekijänoikeusjärjestöjen ja laiteteollisuuden kanssa. Vuonna 2013 teetetyt tutkimukset osoittivat kuluttajien kopioivan merkittävissä määrin suojattuja teoksia. Taloustutkimuksen vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 1,7 miljoonaa suomalaista oli viimeisen 12 kuukauden aikana kopioinut miljoonaa, laillisen yksityisen kopioinnin piirissä olevaa musiikki- tai videoteoskappaletta. Yleisimmiksi tallennusalustoiksi osoittautuivat tietokone, USB-muistitikku ja matkapuhelin. 3,7 miljoonalla suomalaisella on yksityiskäytössä tietokone. Muistitikkuja on käytössä 3,3 miljoonalla ja musiikkitiedostoja toistava matkapuhelin yli 2,7 miljoonalla vuotiaalla. Tutkimusten mukaan tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluja käyttää jo suomalaista. Tablet-laitteiden käyttä jien määräksi arvioidaan henkilöä. Tutkimustulosten mukaan yksityinen kopiointi lisääntyy jatkuvasti sellaisissa laitteissa, jotka ovat hyvitysmaksun ulkopuolella. Hyvitysmaksu vuonna 2014 Tutkimuksiin pohjautuen tekijänoikeusjärjestöt esittivät valtioneuvostolle hyvitysmaksun ulottamista tietokoneisiin, tablet-laitteisiin, tallentaviin kännyköihin muistikortteineen sekä USB-muisteihin. Valtioneuvosto päätti joulukuussa 2013, ettei uusia laitteita vieläkään oteta hyvitysmaksun piiriin eikä nykyisiä tariffeja koroteta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuoden 2014 aikana ehdotuksen hyvitysmaksujärjestelmän uudistamiseksi. Lisätietoa hyvitysmaksusta: 18 Kopioston vuosi 2013 Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu 19

12 Tv-ohjelmien tallennusmäärät ovat pysyneet ennallaan Rigid Regime 2012 (Erkka Nissinen) Kuva: Jenni Kuokka Opetuskäyttö- TUTKimus luo perustaa av-teosten lisensiointiin ja korvausten tilittämiseen tekijöille Kopioston toteuttama av-teosten esittämistä ja tallentamista oppilaitoksissa selvittänyt tutkimus valmistui maaliskuussa. Kysely suunnattiin opettajille, jotka työskentelevät peruskouluissa, lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Internet-pohjaisena kyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui noin 500 vastaajaa. Tutkimus osoitti, että tvohjelmien tallennusmäärät ovat pysyneet viime vuosina ennallaan. Selkeä muutos on tapahtunut siinä, mitä tekniikkaa ohjelmien esittämisessä tai tallentamisessa hyödynnetään. Opetuskäytössä hyödynnetään erityisesti opetus- ja ajankohtaisohjelmia. Opettajat suosivat nykyään suoratoiston eli striimauksen käyttöä. Tutkimuksessa selvitettiin myös radio-ohjelmien tallentamista oppilaitoksissa. Tallentaminen osoittautui niin vähäiseksi, ettei sillä ole juurikaan tilastollista merkitystä. Av-teosten opetuskäyttöä selvittäviä tutkimuksia on tehty Kopiostossa vuodesta 1992 lähtien. Teknologian kehittymisen myötä kysymyspatteristo on laajentunut kattamaan myös uudet esittämis- ja tallentamistavat. Opetuskäyttötutkimus luo perustaa av-teosten lisensiointiin ja korvausten tilittämiseen tekijöille. AVEKin edistämistoiminta perustuu hyvitys maksuun sekä opetusja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamiin luovan kulttuurin määrärahoihin. Hyvitysmaksukertymän taso on vuodesta 2010 alkaen ollut poikkeuksellisen matala, mikä on aiheuttanut vaikeuksia normaalimuotoisen edistämistoiminnan harjoittamiselle. Tilannetta on jonkin verran helpottanut luovan kulttuurin määrärahat, joista huomattava osa on suunnattu audiovisuaalisen kulttuurin alueelle. Edistämistoiminta AVEKin edistämistoiminta jakaantuu neljään tukiryhmään, joista kolme perustuu hyvitysmaksun tuottoon ja yksi valtion budjetista rahoitettaviin erillismäärärahoihin. audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus avek Tukiryhmä 1: Koulutus-, kehittelyja kulttuurivientituet Tukiryhmän tuet on tarkoitettu laajasti elokuvan ja muiden audiovisuaalisen kulttuurin osa-alueiden tukemiseen. Tukea myönnetään tekijöiden täydennyskoulutukseen, kotimaisten elokuvien ja mediataiteen kulttuurivientiin sekä av-alan teosten kehittelyyn. Tukiryhmä 2: Käsikirjoitus- ja tuotantotuet Tuotantotukea myönnetään lyhyt-, dokumenttija animaatioelokuville sekä mediataidetuotannoille. Lisäksi käytössä on erillinen televisiodraamalle myönnettävä käsikirjoitustuki. Tukiryhmä 3: Muu audiovisuaalisen kulttuurin tuki Kolmanteen tukiryhmään kuuluvat av-alan festivaalien ja tapahtumien järjestämisen tuki sekä mediataiteelle suunnattu AVEK-palkinto. Tukiryhmä 4: Luovan kulttuurin määrärahat Oman tukiryhmänsä muodostavat luovan kulttuurin määrärahat, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa AVEKille luovan kulttuurin kehittämiseen. Näitä määrärahoja ovat Digi- Demo ja CreaDemo. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK 21

13 AVEKiN tekijänoikeudelliset edistämisvarat ( ) haetut ja myönnetyt digidemo-tuet Toimikausi 2012/13 oli taloudellisesti AVEKin historian huonoin, koska hyvitysmaksukertymä on jo vuosia ollut poikkeuksellisen matala. Ainoastaan ensimmäisellä kaudella (1987/88) myönnetyn tuen määrä oli yhtä matala, ts. runsas miljoonaa euroa. Myös haetun tuen määrä pieneni edelliseen kauteen verrattuna 16 %, mikä kertonee siitä, että av-alan tekijät ovat tietoisia hyvitysmaksuun liittyvistä ongelmista. AVEKin toimikausi on heinäkuusta seuraavan kesäkuun loppuun. Toimintakertomus kaudelta 2012/13 on julkaistu verkossa ja siinä on raportoitu kaikki toimikauden aikana tehdyt tukipäätökset: Toimikauden 2013/14 näkymät Tukiryhmä / /2013 Muutos-% Tutkimus- ja kehittelytuki Vieteri Kulttuurivientituki Koulutustuki Yhteensä Tukiryhmä / /2013 Muutos-% Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Mediataidetuotannot Käsikirjoitustuki Yhteensä Tukiryhmä / /2013 Muutos-% Festivaalituki AVEK-palkinto Yhteensä Tukiryhmät 1 3 yhteensä Haetut ja myönnetyt tuet toimikausilla 2011/12 ja 2012/13, tukiryhmät / /2012 Muutos-% Hakemuksia (kpl) Haettu tuki (euroa) Hyväksyttyjä hakemuksia (kpl) Myönnetty tuki (euroa) Hyvitysmaksun kertymä vuodelta 2012 oli jonkin verran edellisvuotta parempi, mistä johtuen toimikauden 2013/14 alun taloudellinen tilanne oli vähän edellistä kautta helpompi. Parantunutta rahatilannetta hyödynnettiin vahvistamalla ensimmäistä tukiryhmää. Koulutusapurahojen määrää lisättiin ja avattiin muutaman vuoden tauon jälkeen tutkimusja kehittelytuki Vieteri. Toimikauden 2013/14 hyvitysmaksuvarojen määrä oli euroa. Varat olivat peräisin vuosien 2011 ja 2012 hyvitysmaksukertymästä. Käytettävissä oli lisäksi Kopiosto ry:n hallituksen AVEKille osoittamia kansallisiin tarkoituksiin suunnattuja edelleenlähetyskorvauksia euroa. Toimikauden varat olivat siten yhteensä euroa, joka oli 17 % suurempi kuin edellisen kauden edistämisvarat (n. 1,4 milj. euroa). Luovan kulttuurin määrärahat Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut AVEKille kaksi luovan kulttuurin määrärahaa. Näistä DigiDemo-määräraha on vakiinnuttanut asemansa digitaalisen sisältötuotannon kehitysrahana. Määrärahaa on jaettu 2000-luvun alusta lähtien. CreaDemo-määräraha on vielä suhteellisen uusi ja käyttöalueeltaan laajempi raha, joka on tarkoitettu laajasti luovan kulttuurin ja kulttuuriyrittäjyyden kehityshankkeisiin Muutos-% Hakemuksia (kpl) Haettu tuki (euroa) Hyväksyttyjä hakemuksia (kpl) Myönnetty tuki (euroa) haetut ja myönnetyt creademo-tuet Muutos-% Hakemuksia (kpl) Haettu tuki (euroa) Hyväksyttyjä hakemuksia (kpl) Myönnetty tuki (euroa) Dox@net-projektin tarkoituksena on tuottaa uutta muotoa etsiviä lyhyitä dokumenttielokuvia Vuoden 2013 helmikuussa järjestettiin molempien määrärahojen yhteinen luovien ideoiden pitchaustapahtuma CD²päivä hotelli Katajanokalla Helsingissä. Tapahtumassa neljä kolmen henkilön tuomaristoa arvioi osanottajien suullisesti esittämiä ideoita ja palkitsi niistä 12 parasta. Lisäksi tuomaristot valitsivat päivän parhaan pitchauksen. Palkintojen, à euroa, yhteissumma oli euroa. Kilpailun osanottajia oli 62. Tapahtumassa oli myös seminaariosio, jossa puhuttiin ideoiden kehittämisestä sekä niiden rahoittamisesta. DigiDemo-määrärahaa myönnettiin joko itse sisältöjen tai niihin liittyvien palveluiden demoversioille sekä näitä edeltävään konseptisuunnitteluun sekä televisio-ohjelmien pilottiversioiden tekemiseen. Vuonna 2013 oli käytössä kaksi hakukierrosta, joista kevään haku päättyi maaliskuussa ja syksyn haku lokakuussa. Vuoden 2013 DigiDemo-määräraha oli euroa, eli pari prosenttia edellisvuoden määrärahaa ( euroa) pienempi. CreaDemo-määräraha perustettiin loppuvuodesta 2011 ja sitä jaettiin ensimmäisen kerran seuraavana vuonna. Vuoden 2013 määräraha oli euroa. Hakukierroksia oli kaksi: ensimmäinen päättyi helmikuun lopussa ja toinen syyskuun lopussa. Tukea myönnettiin hankkeiden konseptisuunnitteluun tai niiden demo-, proto- ja pilottivaiheille. Projektit ja erilliset kehittämishankkeet Dox@net-projekti Projekti julkaistiin loppuvuodesta 2013, ja sen tarkoituksena on tuottaa uutta muotoa etsiviä lyhyitä dokumenttielokuvia, joiden ensisijainen levityskanava on verkko. Projekti toteutetaan yhteistyössä Suomen elokuvasäätiön ja Yleisradion kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa viiden eri tuotantoyhtiön kanssa kokonaisuudet, joissa kussakin on viisi elokuvaa. Elokuvien on määrä valmistua vuoden 2014 aikana. AVEK-palkinto Mediataiteelle suunnattu euron AVEK-palkinto jaettiin kymmenennen kerran toimikauden avajaistilaisuudessa syyskuussa Palkinnon sai kuvataiteilija Erkka Nissinen. Palkintoraadin puheenjohtajana oli elokuvaohjaaja, taiteilija Mika Taanila ja jäseninä elokuvaohjaaja, taiteilija Veli Granö, kuvataiteilija ja AVEKin mediataiteen tuotantoneuvoja Elena Näsänen sekä intendentti Marja Sakari (Kiasma). AVEK-lehti AVEK-lehti ilmestyi vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. Huhtikuussa ilmestynyt numero käsitteli musiikkidokumentteja ja kokeellista elokuvaa. Lokakuussa ilmestyneessä lehdessä puhuttiin taidekentän erilaisista marginaaleista. AVEKin Facebook-sivu AVEKin Facebook-sivu sai runsaas ti uusia seuraajia vuoden 2013 aikana. Sivulla on yli 700 seuraajaa. AVEKin Facebook-sivu on avoin kaikille audiovisuaalisesta kulttuurista kiinnostuneille. Sivulla kerrotaan muun muassa AVEKin tukemista teoksista ja jaetuista tuista Kopioston vuosi 2013 Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK 23

14 Salla Tykkä: Giant ( ) AV EKin t ukemat teokset esill ä esittelyvideossa AVEK on 27 vuoden aikana tukenut yli kotimaista av-teosta ja jakanut av-alan tekijöille yhteensä 54 miljoonaa euroa hyvitysmaksuvaroja. Hyvitysmaksun tulevaisuuden ollessa epävarma on AVEKissa huomattu tarve kertoa toiminnasta aiempaa enemmän päättäjille. AVEKin toimintaa esittelevä lyhytelokuva valmistui keväällä AVEK-videon toteuttamisen taustalla oli halu kertoa, mitä ja miten paljon hyvitysmaksuvaroilla saadaan aikaiseksi. Video toteutettiin Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä. Kuusi minuuttisella videolla nähdään otteita AVEKin tukemista teoksista ja kuullaan tekijöiden näkemyksiä AVEKin merkityksestä av-alan tukijana. AVEKin esittelyvideolla on mukana dokumenttia, lyhytelokuvaa, animaatiota ja mediataidetta. Historiallisen katsauksen sijasta videolla esitellään viime vuosina valmistuneita teoksia, ja haastatellaan elokuvien ohjaajia ja tuottajia. yht eis kunnallin en vaikuttamin en ja vie stintä AVEKin esittelyvideota käytetään päättäjä tapaamisissa sekä AVEKin ja Kopioston omissa tilaisuuksissa. Lisäksi video on katsottavissa AVEKin kotisivuilla. K AV EK on tukenut yl i kot ima ista av-teosta opioston perustehtäviin kuuluvat edunvalvonta ja yhteis kunnallinen vaikuttaminen oikeudenhaltijoiden aseman vahvistamiseksi sekä tekijänoikeuksien puolustamiseksi ja tekijänoikeusmyönteisen ilmapiirin vahvistamiseksi. Tätä työtä Kopiosto tekee sekä itsenäisesti että yhteistyössä jäsenjärjestöjensä sekä kotimaisten ja ulkomaisten yhteenliittymien kanssa. Vuonna 2013 Kopiosto edisti luovaan alaan liittyvää lainsäädännön myönteistä kehitystä antamalla lausuntoja viranomaisille ja tapaamalla päättäjiä. Lisäksi Kopiosto toteutti positiivista tekijänoikeusviestintää luovan alan ja tekijänoikeuksien aseman edistämiseksi muun muassa aktiivisella tiedotustoiminnalla ja oppilaitosviestinnällä. Tiedotteet ja lausunnot ovat nähtävillä Kopioston verkkosivuilla Kotimainen yhteistyö Kuva: Jenni Kuokka Kopiosto tekee aktiivista yhteistyötä erilaisten luovan alan yhteistyöelimien ja toimijoiden kanssa. Kopiosto on jäsenenä Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY -yhteenliittymässä. LYHTY edustaa kattavasti Suomen kulttuuri kenttää ja toimii luovan työn puolesta antaen lausuntoja, tavaten päättäjiä ja mediaa sekä teettäen tutkimuksia. LYHTY järjesti huhtikuussa 2013 Henkisen omaisuuden päivän pää tapahtuman yhdessä IPR University Centerin ja Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistyksen kanssa. Tekijänoikeuspäivän merkeissä toteutettiin myös 17 kaupunkiin levittäytyvä koulukiertue: koululuokkia kutsuttiin elokuva näytökseen, jonka alussa oppilaille pidettiin lyhyt asiantuntija-alustus tekijänoikeuksista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja viestintä 25