Lauttasaaren rakentaminen on jatkunut edelleen vilkkaana. Uusia asuntoja on tullut ennen kaikkea Vattuniemen alueelle.

Transkriptio

1 LAUTTASAAREN SÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 DRUMSÖSTIFTELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2013 Säätiön 68. toimintavuosi Stiftelsens 68. verksamhetsår 1. LAUTTASAARI VUONNA 2013 JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2013 taloudellinen toimintaympäristö on ollut alavireinen. Julkisen talouden kasvu suhteessa verokertymään on lisännyt kansantalouden kestävyysvajetta ja lisännyt siten myös kunnallistalouden menojen leikkaustarvetta. Etusijalla tällöin ovat välttämättömyysinvestoinnit, joihin Lauttasaaressa eivät kuulu mm. vesitorni, kartano ja liikuntatilahanke. Vuonna 2013 pörssikurssit ovat kuitenkin kehittyneet taloudellisen trendin vastavirtaan (OMX Helsinki % v), mikä on osaltaan tukenut myös Lauttasaaren säätiön taloutta. Lauttasaaren rakentamisen kehitys on noudattanut Helsingin kaupungin tekemiä päätöksiä, jonka puitteet muodostavat yleiskaava 2002 sekä metron rakentaminen. Metron valmistumisaika-arvio on siirtynyt alkuperäisestä päätöksenteon pohjana olleesta tavoitteesta v vuoteen Koivusaari on siirtynyt kaupungin kaavoituksen ja rakentamisen tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi. Myös siihen kuuluvan metroaseman valmistuminen lykkääntyy, kun taas Lauttasaaren puoleinen osa tehdään käyttövalmiiksi. Lauttasaaren rakentaminen on jatkunut edelleen vilkkaana. Uusia asuntoja on tullut ennen kaikkea Vattuniemen alueelle. Lauttasaaren tärkeimpien perinnekohteiden vesitornin ja kartanon restaurointi- ja käyttötavoitteet eivät ole siis edenneet. Vesitornista kaupunki on tehnyt purkupäätöksen. Pro Lauttasaari työryhmä on kuitenkin keräämässä adressia vesitornin säilyttämisen puolesta. Kartanon käytön kehittämiseen tähtäävä Tre Smeder-säätiön rahoittama selvitysprojekti on ollut käynnissä, toistaiseksi ilman loppuraporttia. Liikuntatilahanke on edennyt suunnittelu- ja kilpailutusvaiheeseen. Hankkeen rahoitus ei ole vielä kaikilta osin täsmentynyt. Yksityinen rahoitus ei siis ole kyennyt ratkaisemaan näiden kolmen lauttasaarelaisille tärkeän hankkeen etenemistä. Lähimpänä toteutumista on LYK:n liikuntatilahanke Tilastotietoa Säätiö seuraa jatkuvasti Lauttasaaren yhdyskunnan kehitystä, mm. väkilukua, ikäjakaumaa ja valmistuneita asuntoja. Näin se voi ottaa muutokset huomioon suunnitellessaan toimintansa painopistealueita. 1

2 Vuonna 2010 Lauttasaaren väkiluku rikkoi asukkaan rajan ensi kertaa sitten vuoden Vuonna 2013 Lauttasaaren väkiluku kasvoi lähes 3 % edellisvuoteen verrattuna (vuosi 2011: +1,7 %, vuosi 2012: +1,8 %) eli edellisinä vuosina tapahtunut tasainen kasvu kiihtyi selvästi. Lauttasaaren väestön ikäjakauma ja kehityksen ennuste Jos ennuste toteutuu, vuonna 2020 lauttasaarelaisia on yli 15 % enemmän kuin nyt. Jo toteutuneessa kehityksessä havaittava ja ennusteen mukaan jatkuva alle kouluikäisten sekä eläkeiän saavuttavien määrän jatkuva kasvu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia palvelutarjonnalle. Lauttasaareen tarvitaan lisää päiväkoti- ja peruskoulupaikkoja sekä lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksia, samoin kuin ikääntyvän väestön tarvitsemia palveluita. Lauttasaaren syntyneet lapset ja valmistuneet asunnot Syntyneet Valm. asunnot Tilastojen ja ennusteen lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus 2

3 1.2. Palvelut Lasten päiväkodille ja ala-asteen koululle saatiin lisää tilaa rakentamalla Pajalahden puistoon ja Myllykallion koulun pihalle uudet parakkirakennukset. Lauttasaaren ostoskeskusta ollaan uudistamassa rinnan metroaseman rakentamisen kanssa. Vanhat myymälät puretaan, kun rakentaminen alkaa, joten keskeisen Lauttasaaren palvelut tulevat merkittävästi huononemaan väliaikaisesti Kaavoitus Kaavoitusta ohjaavaa yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Uudistaminen on alkanut vuonna 2012 ja tavoitteena on sen vahvistaminen viimeistään vuonna Yleiskaava antaa puitteet asemakaavoitukselle. Lauttasaaren keskeinen kaavoituskohde on ostoskeskus, metroasema ja siihen liittyvä ajotunneli. Näitä koskeva asemakaava hyväksyttiin lokakuussa ja se sai lainvoiman Toinen merkittävä vireillä oleva kaavoituskohde, Katajaharjun kansi, ei edennyt vuoden 2013 aikana, sen sijaan monen pienemmän kohteen kaava vahvistettiin. Nämä olivat pääosin uusia asuinrakennuskaavoja, jotka tulivat vanhojen pienteollisuus- tai toimistorakennusten paikalle. 2. KOTISEUTUTOIMINTA 2.1. Toimintatuet Lauttasaaren säätiön tärkeimmät tuensaajat ovat olleet kotiseutu-, kulttuuri-, nuorisourheilu- ja varhaiskasvatustoimintaa harjoittavat yhteisöt. Tuensaajia oli yhteensä 35. Myönnettyjen toimintatukien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11,1 %. Kasvatus euroa Barnavårdsf. i Finland/Drumsö Eftis 500 Drumsö lågstadie, leirikoulu 500 Daghemmet Tärnan 400 Kielipäiväkoti Sälen 700 Päiväkoti Pajalahden vanh. toimikunta 700 Katajaharjun kielikylpy 600 Folkhälsan, daghemmet 700 Lauttasaaren kielikylpy ry 700 English Play School 700 Lauttasaaren ala-aste 5 kielikylpy ja leirikoulu Lauttasaaren ala-aste, vanh. yhd. 600 LYK, kansainvälistyminen ja leirikoulut Yhteensä / 25,3 % (ed.v /24,0 %) 3

4 Kulttuuri Avoimen taidekoulun kannatusyhdistys Lauttasaari-Seura Lauttasaaren musiikkiopisto Lauttasaaren Laulajat ry Lauttasaaren orkesteriyhdistys ry Luovuuden tori Agora ry 600 St. Notes r.y. 400 Yhteensä / 37,3 % (15 800/39,0%) Urheilu, liikunta Pallopojat Topola Dicken Lauttasaaren Kisasiskot 800 HSK Polocross Finland 400 Yhteensä /30,0 % (13 200,-/32,0%) Muu harrastus- ja virkistystoiminta Lauttasaaren shakkikerho 200 Lauttasaaren vanhainkodin kannatusyhdistys 600 Scoutkåren Vikingaflickorna Lauttasaaren senioritalo 500 Lauttasaaren VPK Yhteensä 3 300/7,4% (1 800/4,4 %) Toimintatuet yhteensä /(40 500) 2.2. Muut tuet ja tunnustukset Nuorisorahaston 3000,- euron vuotuinen stipendi myönnettiin Pallo-Pojat Juniorit ry:n toimintaan sekä Päiväkoti Pajalahden vanhempaintoimikunnan musiikkileikkikoulutoimintaan, 1500,- euroa molemmille Pro Lauttasaari mitalit Kertomusvuonna jaettiin kaksi Pro Lauttasaari mitalia, Lauttasaari-seuran puheenjohtajalle Ville Elomaalle ja Lauttasaaren orkesterin pitkäaikaiselle konserttimestarille Jukka Ropelle. Mitalit luovutettiin Lauttasaaren kirkolla itsenäisyysjuhlassa. 4

5 2.4. Muu kotiseututoiminta Säätiön hallitus seurasi tiiviisti Lauttasaaren kartanon tulevaisuuden suunnitelmien edistymistä. Hanke on hyvin haasteellinen, koska kartanon omistavalla kaupungilla ei ole valmista ratkaisua kartanon tulevaisuuteen. Kyseessä on ennen kaikkea kulttuurihanke, joka tarvitsee rahoitusta sekä kartanon entisöintiin että ylläpitoon. Hallituksen jäsen Juha Petäjä edusti säätiötä kartanoprojektin kokouksissa. Uuden sisäliikuntatilan sisältävän Lauttasaaren yhteiskoulun laajennushankkeen edistyminen on ollut esillä vuoden aikana lähes jokaisessa hallituksen kokouksessa. Hallituksessa on seurattu yleisökeskustelua Lauttasaaren vesitornin säilyttämisestä. Hallituksen jäsenet kävivät paikan päällä tutustumassa vesitornin nykytilanteeseen. Myös tämä projekti on hyvin haasteellinen niin kustannusten kuin käytön suhteen. Säätiöllä on ollut alkuvuosinaan toimintaa ahdinkotilassa olevien lauttasaarelaisten auttamiseksi. Lauttasaaren seurakunnan ja säätiön kanssa aloitettiin neuvottelut mahdollisen yhteisen projektin löytämiseksi Historia, perinnetieto, taide Helsingin kaupungille päätettiin tehdä aloite yhteistyössä Lauttasaari-seuran kanssa sotahistoriallisesti merkittävien Lauttasaaressa sijaitsevien kohteiden kunnostamisesta ja merkitsemisestä. Kirjeessä otetaan esiin myös sankarihauta-alue ja Tuntemattoman sotilaan haudan siirto Länsiväylän kupeelta rauhallisempaan paikkaan. Säätiön omistuksessa oleva taulukokoelma arvioitiin Taideliike Schulman Oy:n toimesta. Hinta-arvio saatiin 13 taulusta. Muilla teoksilla ei ole merkittävää rahallista arvoa. Kokoelman yhteisarvo on euron välillä Tilaisuudet Hallituksen puheenjohtaja Hannu Uski ja hallintoneuvoston jäsen Pentti Lehtiluoto laskivat säätiön seppeleen sekä kaatuneiden muistopäivänä että itsenäisyyspäivänä Lauttasaaren sankarihaudoille. Asuintalo Tallbergin puistotie 14 sai ulkoseinäänsä muistolaatan. Paikalla on aikaisemmin sijainnut Lauttasaaren säätiön omistama puutalo, jonka tiloja ovat käyttäneet mm. Lauttasaaren yhteiskoulu ja ruotsalainen kansakoulu. Laatan paljastustilaisuudessa puheen piti säätiön hallintoneuvoston jäsen Pentti Lehtiluoto. Itsenäisyysjuhla järjestettiin Lauttasaaren kirkolla yhteistyössä Lauttasaari-seuran ja Lauttasaaren seurakunnan kanssa. Juhlapuhujaksi saatiin professori Laura Kolbe, jonka keskeisimpiä tutkimusalueita on kaupunkihistoria. 5

6 3. SÄÄTIÖN HALLINTO 3.1. Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston vuosikokous pidettiin maaliskuun 11. päivänä HSK:n kokoustiloissa Lauttasaaressa. Vuosikokous päätti hallintoneuvoston vahvuudeksi kymmenen (10) henkilöä. Vuodeksi 2013 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Pirkko Turunen ja varapuheenjohtajaksi Claes Tallberg. Hallintoneuvoston erovuoroiset jäsenet Reijo Paussu ja Claes Tallberg valittiin uudelleen kaudeksi Hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi kaudelle valittiin arkkitehti Pentti Lehtiluoto. Hallintoneuvoston jäsenet ja toimikaudet Sirpa Asko Seljavaara ( ) Christer Boije af Gennäs ( ) Tom Hynninen ( ) Risto Karimaa ( ) Pentti Lehtiluoto ( ) Michael Nyman ( ) Reijo Paussu ( ) Helena Schildt ( ) Claes Tallberg, varapuheenjohtaja ( ) Pirkko Turunen, puheenjohtaja ( ) 3.2. Hallitus Hallintoneuvoston vuosikokous päätti, että hallitukseen kuuluu kertomusvuonna viisi (5) henkilöä. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 valittiin yksimielisesti Hannu Uski ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Juha Hölttä. Hallituksesta erovuorossa oli hallintoneuvostoon valittu Pentti Lehtiluoto. Hallituksen uudeksi jäseneksi kaudelle valittiin maa- ja metsätaloustieteen Kaija Niemi-Turkama. maisteri Hallituksen jäsenet ja toimikaudet Juha Hölttä, varapuheenjohtaja ( ) Niclas Köhler ( ) Kaija Niemi-Turkama ( ) Juha Petäjä ( ) Hannu Uski ( ) 6

7 3.3. Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuodeksi 2013 valittiin kauppatieteiden kandidaatti KHT Leo Laitinmäki ja kauppatieteen maisteri, KHT Stefan Snickars. Heidän varamiehikseen valittiin kauppatieteiden maisteri, KHT Pertti Sundqvist ja KHT, JHTT Tiina Lind. 4. HALLITUKSEN KOKOUKSET Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Kokouksiin osallistui myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Hallintoneuvoston jäsen Pentti Lehtiluoto oli läsnä useassa kokouksessa, joissa käsiteltiin säätiön taide- ja muuhun esineistöön liittyviä asioita, muistolaatan kiinnittämistä Tallbergin puistotie 14:n rakennukseen sekä huoneistojen remontointiin liittyviä asioita. Hallintoneuvoston jäsen Sirpa Asko-Seljavaara puolestaan vieraili hallituksen kokouksessa keskustelemassa Lauttasaaren historiallisten kohteiden hoidosta. Lauttasaaren yhteiskoulun johtokunnan jäsen Karri Haaparinne vieraili kokouksessa ja selosti hallitukselle yhteiskoulun liikuntatilan laajennushankkeen tilannetta. Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäen kanssa hallitus keskusteli säätiön ja seurakunnan mahdollisista yhteisistä hankkeista. Hallintoneuvoston jäsen Michael Nyman sekä Lauttasaaren kartanon tulevaan käyttöön liittyvään projektiin mukaan tullut Mikael Ingberg kävivät keskustelemassa kartanoprojektin tilanteesta. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Pirkko Turunen oli kutsuttuna kertomusvuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa. 5. SÄÄTIÖN TALOUS Säätiön varainhoidosta sekä kirjanpidosta on vastannut Nordean Säätiö- ja kirjanpitopalvelut yksikkö. Säätiön hallitus on vieraillut Nordeassa kaksi kertaa vuoden aikana. Yhteyshenkilönä on toiminut Niclas Köhler. Tilikauden alijäämä oli ,16 euroa (ed. v ,04) budjetin ollessa 0,00 euroa. Säätiön taseen loppusumma oli ,51 (ed. v ,47 euroa). Vieraan pääoman määrä taseessa oli 6 154,40 euroa (8 146,20). Vuoden aikana ostettiin uusi 42 m2:n sijoitusasunto Lanakujalta Lauttasaaresta. Säätiö luopui omista 52 m2:n toimitiloistaan Tallbergin Puistotiellä ja huoneisto vuokrattiin ulkopuoliselle tarkoituksena kasvattaa säätiön tuottoa. 7

8 Helsingissä, helmikuun 3. päivänä 2014 LAUTTASAAREN SÄÄTIÖ-DRUMSÖSTIFTELSEN Hallitus Hannu Uski Juha Hölttä Niclas Köhler Juha Petäjä Kaija Niemi-Turkama 8