Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 2/2012

Transkriptio

1 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 2/2012 : Yhteishenkeä ei rahassa mitata, s. 3 : Organisaatioyhteistyö toimii, s. 4 : Härkätorin Apteekki mukana pilottihankkeessa, s. 5 : Yrittäjäyhdistysten yhteinen sävel, s. 6 7 : Presidentti kruunasi Yrittäjäpäivät Oulussa, s. 8 : Aitoa verkottumista ja kokemusten vaihtoa, s. 9 : Taantuma tuntuu yritysten odotuksissa, s. 10

2 Pääkirjoitus Julkisen sektorin toimiva yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa Päivän sana julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä on viime vuosina ollut monitoimijainen-, moniammatillinen- ja eri sektoreiden välinen yhteistyö. Puhutaan sitten sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutuksesta, kaavoituksesta, turvallisuudesta tai vaikkapa työllisyyden edistämisestä, niin kaiken toiminnan kohteena on kuitenkin loppujen lopuksi aina ihminen; kansalainen, kuntalainen ja asukas. Kehittämistyössä näkökulman kääntäminen palvelujen tuottamisen rakenteista asiakkaan näkökulmaan tarkoittaa sitä, että asiakkaan kannalta ei ole olennaista minkä hallintokuntien tai viranomaisorganisaatioiden palvelusta on kyse vaan se, että hän saa apua ja palvelua oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Laaja-alaista ja kokonaisvaltaista asiakkaiden tarpeiden arviointia tarvitaan myös kun pohditaan alueella toteutettavien suurhankkeiden myötä syntyviä uusia palvelutarpeita ja keinoja niihin vastaamiseen. Yhteistyöstä yhdessä tekemiseksi Kuten kaikissa isoissa hankkeissa tarvitaan yritysten välistä yhteistyötä, tarvitaan yhteistyötä myös julkisen sektorin toimijoiden kesken. Julkisen sektorin tehtävinä suurhankealueella on mm. edistää alueelle saapuvien ja olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja turvata asukkaiden, niin tulevien kuin olevienkin, kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monitasoisten asioiden ymmärtäminen ja hallinta vaativat useampaa näkökulmaa, kuin mitä yksi yksilö, yksi toimijataho tai yksi ammattikunta voi antaa. Tällöin tarvitaan myös laajasti julkisen sektorin toimijoiden aktiivista osallisuutta yhteiseen keskusteluun valmistauduttaessa vastaamaan uusiin palvelutarpeisiin. Yhteistyöllä tulee olla myös edellytykset edelleen kehittyä käytännön yhdessä tekemiseksi palvelutarpeiden realisoituessa. Yhteistyön, kumppanuuksien ja kestävien verkostojen rakentaminen vaatii myös resursseja, jotta uusien toimintatapojen ja luottamuksellisten yhteyksien luominen tuottaa pysyviä tuloksia. Paikoillenne, valmiit, HEP! Ydinvoima-hankkeen puitteissa laaja yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kesken on käynnistynyt mm. ylimaakunnallisen yhteistyöryhmän sekä muiden asian tiimoilta koottujen työryhmien kautta. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoiman Hanhikivi-yhteyshankkeen yhtenä keskeisenä tehtävänä on toimia julkisen sektorin toimijoiden verkostoijana ja yhteisten toimintamallien koordinoijana tiiviissä yhteistyössä mm. yritysverkostojen kehittämistyön ja ydinvoimala-hankkeen toteuttajien kanssa. Tervetuloa mukaan vahvistamaan julkishallinnon valmiuksia ja siten myös edistämään alueen vetovoimaisuutta suurhankkeiden toteutusalueena! Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmä kokoontui Hanhikivenniemellä elokuussa Salla Korhonen pääsihteeri Hanhikivi-yhteyshanke Raaseli Raahen seudun yrityksistä ja niille suunnatuista palveluista kertova lehti Raahen seudun yrityksille. Ilmestyy painettuna kaksi kertaa vuodessa. Sähköinen pdf-versio luettavissa Julkaisija: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen seudun yrityspalvelut, Rantakatu 8 D, RAAHE Toimituskunta: Päätoimittaja Risto Pietilä, Lauri Laajala, Leena Harju, Merja Hammar Toimitus, ulkoasu ja taitto: Idea Illuusia Kuvat: Yritykset, Raahen seutukunnan kehittämiskeskus/leena Harju, Merja Hammar, Jaakko Mylly Raahen seudun yrityspalvelut Raahen seudun yrityspalvelujen tavoitteena on edistää mahdollisimman hyvin seudun yritysten toimintaa, kilpailukykyä ja kasvua, ja parantaa siten koko seudun elinvoimaisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen tehtävä on toteuttaa Raahen kaupungin sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien yhdessä sopimaa kehittämisen strategiaa. Lisäksi sen tehtäviä ovat alueellinen edunval- vonta, elinkeinopalvelut sekä vahvistettujen seutukunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien täytäntöönpano. YRITTÄJÄ päivitäthän tietosi Raahen seudun yrityspalvelujen Yrityshakemistoon 2

3 Yhteishenkeä ei rahassa mitata Osuuskuntavetoisen Kuutos-Tiimin jäsenille ei tärkeintä ole myynti ja menestys, vaan yhtä isossa roolissa on yhdessä tekeminen. Mitä viivan alle jää, on muutakin kuin euroja, koska yhteishenkeä ei rahassa mitata, sanovat yhteen ääneen kaksi tuottajatiimin pitkäaikaista jäsentä Eila Siurua sekä Tuija Rajamäki. Kuutos-Tiimin ensiaskeleet otettiin 16 vuotta sitten järjestetyssä osuuskuntakoulutuksessa ja vain vuotta myöhemmin perustettiin ensimmäinen kivijalkamyymälä. Tarvetta omalle kauppapaikalle nähtiin ja silloiset perustajajäsenet eivät jääneet peukaloita pyörittämään vaan vuokrasivat tilan ja täyttivät sen omilla tuotteillaan. Myymälän paikka on vaihtunut muutamaan otteeseen ja tällä hetkellä tilat ovat Koulukatu 10:ssä. Mukana on 11 yrittäjää, joista jokaisella on oma toiminimi sekä omat tuotantotilat kenellä missäkin. Tämä yhteinen myymälätila antaa kuitenkin mahdollisuuden työn täysipainoiseen tekemiseen, kun ei tarvitse samalla päivystää omassa liiketilassa. Jokainen kantaa vastuuta Osuuskunta-aatteen mukaisesti jokainen osallistuu tavallaan. Yhdessä tehdään asioita, suunnitellaan ja toteutetaan. Liikkeen somistus, siivous, kirjanpito, myymäläpäivystys... siinäpä joitakin asioita, joihin jokainen osallistuu omien mieltymysten ja vahvuuksien mukaan, kertoo Kuutos-Tiimin tämänhetkinen puheenjohtaja Eila Siurua. Osuuskunta ei tuota voittoa. Kustannukset jaetaan yhdessä ja ne jäävät kohtuullisiksi koska osallistujia on monta, lisää Tuija Rajamäki. Moni mukana oleva onkin yrittänyt ensin yksin, mutta tultuaan mukaan tiimiin huomannut, miten paljon halvempaa ja tehokkaampaa on toimia jäsenenä osuuskunnassa. Yrittäjyys takaa laadun Yleensä käsityöläisyyttä pidetään harrastamisena, mutta tiimiläisillä on vakaa tarkoitus tehdä tätä työkseen ja siinä on iso ero harrastamiseen. Suurin kompastuskivi on, että monet asiakkaistakin osaavat tehdä asioita käsillään ja harrastajat myyvät tuotteitaan halvemmalla. Kontrasti ammattilaisen hintoihin on suuri. Lisäksi nykyään on muotia tehdä itse. Tähän saumaan ovat kuutos-tiimiläiset nyt tarttuneetkin ja alkaneet järjestää koulutuksia ja kursseja näille tee-se-itse -harrastajille. Lisäksi jutun teon aikoihin heitä työllisti myös Hantvärkkäreiden marrasmessut, jotka järjestetään pyhäinpäivän aikoihin. Ajassa pitää pysyä mukana Kuutos-tiimiläiset haistelevat tuulia. Tällä hetkellä he tuovat itseään voimakkaasti esiin muun muassa sosiaalisessa mediassa. Se vastaa heidän tarpeisiinsa, koska facebookissa ihmiset reagoivat nopeasti, kommentoivat kuvia ja antavat aitoa välitöntä palautetta tuotteista, spontaanisti. Lisäksi monella tiimin jäsenistä on oma verkkokauppa. Nämä naiset eivät pelkää sähköistä kaupankäyntiä, vaikka näinkin tyypillisesti perinteisellä alalla toimivat. Tämä on työyhteisö ja henkireikä. Täällä vaihdamme ideoita ja saamme vertaistukea. Tällä yhteisöllä on suuri merkitys meille yksinyrittäjille, toteavat Siurua ja Rajamäki lopuksi. Mikä on osuuskunta? Osuuskunta on taloudellista toimintaa harjoittava yritys, jonka omistavat osuuskunnan jäsenet. Suomessa on suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa. Osuuskuntien jäsenien määrä on yli 5,4 miljoonaa, kun Suomen väkiluku on vain hieman yli 5,4 miljoonaa Maailmalla vietetään YK:n osuustoiminnan vuotta. Samanaikaisesti meillä Suomessa valmistellaan uutta lakia osuuskuntatoiminnasta. Laki tulee eduskunnan käsiteltäväksi tänä syksynä, ja sen tarkoituksena on helpottaa osuuskuntatoimintaa. Kuutos-Tiimi on osuuskuntavetoinen käsityöja lahjamyymälä Raahessa. Osoite: Koulukatu 10, Raahe Puhelin: Osuuskunnan tuottajajäsenet: PS Design-Paja, Pirita Suhonen Tilausompelimo Eila Siurua Raahen Taitopaja, Tuija Rajamäki Naavalainen, Tuija Vikström Marimilli, Maria Morko Tiinamari, Tiina Pietilä Herttapuoji, Seija Matero Ateljee Liinappi, Karoliina Paakkonen Marjarannikko, Anne Malmi Paula Pikkarainen 3 Kuvat ovat Kuutos-Tiimin facebook-sivuilta

4 Organisaatioyhteistyö toimii Viisitoista eri organisaatiota on allekirjoittanut yhteisen yrityspalvelusopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää yrityspalveluja Raahen seutukunnassa. Tarkoitus on tehostaa eri organisaatioiden välistä tiedonkulkua, poistaa päällekkäisyyksiä palvelutuotannossa ja pyrkiä löytämään uusia toimintatapoja elinkeinoelämän vireyttämiseksi alueella. Ensimmäinen yrityspalvelusopimus yritysneuvonnasta tehtiin jo vuonna 2005 ja sopimusta on sen jälkeen päivitetty useamman kerran. Raahen seudun yrityspalvelujen sopimuskumppaneina ovat mm. Finvera Oyj, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Finnvera, Oulun yliopisto, Raahen Seudun Yrittäjät ry, Jokilaaksojen verotoimis- PyöreäPöytä -kehitysryhmä Seudulliset yrityspalvelut -verkoston kehittämistyötä eri osa-alueilla ohjaa ja koordinoi kehittämistyöryhmä, josta käytetään nimitystä PyöreäPöytä. PyöreänPöydän kokoonpano koostuu osasta sopimusosapuolten edustajista ja se on keskeinen osa sopimuskumppaneiden muodostamaa innovaatioverkostoa. Innovaatioverkoston eri osat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua keskenään jolloin seudullisten yrityspalveluiden toiminnan kehittämiseksi saadaan näkemys kaikilta alueen eri toimijoilta ja toimintaa saadaan kehitettyä kohti asiakkaiden tarpeita. Koordinaatiovastuussa on Raahen seudun yrityspalvelut. to jne. Tavoitteena on syventää keskeisten seutukunnan yritys- ja elinkeinotoiminnan palveluorganisaatioiden yhteistyötä yritysneuvontapalvelujen tuottamisessa ja jakelussa. Tarkoituksena on syvemmän yhteistyön avulla lisätä asiakkaille tuotettavien ja välitettävien neuvonta- ja asiantuntijapalvelujen löydettävyyttä, saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua, sekä edistää verkoston asiakkaille tuotetun neuvonnan kautta yksityisen yritystoiminnan syntymistä, kehittymistä ja kasvamista. Toiveena on, että sopimusosapuolet sitoutuvat toimintansa kautta edistämään uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä käyttämällä parhaalla mahdollisella tavalla yksityisten palvelutuottajien palveluita omassa toiminnassaan. Verojohtaja Juha Koskela on ollut mukana Pyöreässä Pöydässä jo alkumetreiltä. Hänen verkostoissaan tämä ryhmä on ollut yksi tapaamisfoorumi, jonka kautta on syntynyt yhteistyökumppanuuksia, joita muuten ei välttämättä olisi tullut tai jo olemassa olevat yhteistyön muodot ovat kehittyneet. Muun muassa yhteys Anita Kenakkalaan ja työvoimahallintoon kehittyi juuri Pyöreän Pöydän ympärillä, toteaa Koskela. Tästä seurasi niinkin konkreettinen asia kuin TE-toimiston muutto samaan taloon Verotoimiston kanssa. Mielestäni yksi tärkeimmistä asioista on ollut myös se, että olen saanut tuoda ikään kuin kasvot tälle meidän organisaatiolle. Ettei meitä mielletä pelkäksi kaavioksi, Koskela lisää. Olemme olemassa ja toimimme pelkästään asiakkaiden eduksi. Ydinvoimalan tulo seutukuntaan on ollut Pyöreän Pöydän yksi eniten tapetilla olleista puheenaiheista viime vuosina. Se, että tällainen foorumi oli olemassa ydinvoimahankkeen alkaessa, oli selkeä etu. Muussa tapauksessa olisimme olleet auttamatta myöhässä. Olemmekin saaneet koko ajan reaaliaikaista tietoa projektin kulusta, hän kiittelee. Johtaja Jussi Miilukangas Miilukangas Ky:stä on ollut yrittäjäedustajana Pyöreässä Pöydässä vuodesta 2008 lähtien. Hän on jäsenenä myös seutulautakunnassa, joten jonkin verran molemmissa kokouspiireissä käsitellään samojakin asioita. Olen päässyt tapaamaan eri alan ammattilaisia ja tärkeitä kontakteja elinkeinoelämän edustajiin on syntynyt, kertoo Miilukangas. Esimerkiksi verojohtaja Juha Koskelaan ja Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soroseen hän on tutustunut nimenomaan tässä foorumissa. Toivottavasti myös Miilukangas yrityksenä on tullut tutuksi sellaisille tahoille, jotka eivät meihin muuten olisi saaneet kontaktia. Tieto ei kulje pelkästään yksisuuntaisesti Pyöreän Pöydän jäsenille, vaan myös he antavat asiantuntemustaan yrityspalvelun väelle. Kokouksissamme on asiantuntevaa keskustelua ja kannanottoja. Miilukangas kokee myös olleensa ydinvoimahankkeesta saadun tiedon etujoukoissa, sillä ydinvoimahanketta on esitelty kiitettävästi kokouksissa. 4

5 Härkätorin apteekki mukana pilottina Alkuvuodesta 2012 starttasi Suomessa kolmella paikkakunnalla apteekeissa Terveyspiste -pilottihanke. Raahen lisäksi mukana ovat Joensuu ja Rauma. Hankkeen tavoitteena on perustaa apteekkien yhteyteen liiketoiminnallisesti kannattavia julkisen terveydenhuollon kanssa yhteistyötä tekeviä terveydenhuollon palveluja. Matkalle lähdössä ja rokotukset olisi saatava kuntoon? Pitkittynyt flunssa ja pitäisi levätä kotona pari päivää? Huolestuttaako kolesteroli- tai hemoglobiiniarvot? Jos tarvitset terveydenhuollon palvelua, mutta terveyskeskus on liian kaukana ja pitäisi kenties jonottaakin, niin Härkätorin Apteekissa toimii Terveyspiste, missä sairaanhoitajalle pääsee helposti vaikka kauppa-asioinnin yhteydessä. Esimerkiksi flunssavastaanotollamme sairaanhoitaja tutkii potilaan, ohjaa jatkohoitoon tai ohjeistaa kotihoidon sekä tarvittaessa kirjoittaa sairausloman 1 3 päiväksi, kertoo apteekkari Raili Koivula Härkätorin Apteekista. Oiva palvelu myös yrittäjille Yksinyrittäjällä ei ole lakisääteistä velvoitetta järjestää itselleen työterveyshuoltoa, vaan he ovat yleensä terveyskeskuksen tai jonkin yksityisen terveydenhuoltoa järjestävän tahon asiakkaita. Monet perusterveet yrittäjät eivät koekaan tarvitsevansa vuosittaista kontrollia, johon pitäisi varata aika etukäteen. Tällainen apteekeissa toimiva, akuuttiin tarpeeseen tai oman terveydentilan mittaukseen tarjottu palvelu on yksi vaihtoehto, sillä sinne voi piipahtaa silloin kun itselle ja omiin kiireisiin parhaiten sopii. Kynnys esimerkiksi verenpaineen mittaukseen tai korvahuuhteluun menoon on matala; palveluhinnasto on selkeästi vastaanoton ovessa, joten asiakas näkee heti, mitä mikin toimenpide maksaa. Härkätorin Apteekin Terveyspisteestä voi tilata sairaanhoitajan myös työpaikalle antamaan kausi-influenssarokotuksia tai tekemään terveystarkastuksia. Terveyspiste-konsepti hakee koko ajan uusia tapoja toimia asiakkaiden hyväksi, mutta jo nyt on positiivista palautetta tullut runsain mitoin. Olemme hyvin saavutettavissa, keskellä kaupunkia eikä tarvita ajanvarausta, listaa farmaseutti Raili Härkönen. Terveyskeskus kumppanina Sairaanhoitaja Sanna Raumala kertoo yhteistyön RAS:n terveyskeskuksen kanssa sujuneen hyvin. Olemme varmistaneet, että hoitopolkumme ovat samanlaiset. Mittarit ja laitteet ovat niin ikään yhteneväiset, tähdentää Raumala. Järjestämme teemapäiviä yhdistysten ja potilasjärjestöjen kanssa. Kevääksi on tulossa mm. tupakanvieroituskurssi, jota voitaisiin räätälöidä vaikka työporukoitten yhteiseksi projektiksi. Ottakaapa yhteyttä. Tervetuloa käyttämään Terveyspisteen palveluja, ajanvarauksella tai ilman, kehoittavat Sanna Raumala (vas.) sekä farmaseutti Raili Härkönen. 5

6 Yrittäjäyhdistysten yhteinen sävel Yhteistyökumppani Raaseli 2/12 Raahen Seudun Yrittäjät ry, Pyhäjoen Yrittäjät ry, Ruukin Yrittäjät ry, Vihannin Yrittäjät ry Raahen seutukunnan yrittäjäyhdistykset aloittivat yhteistyönsä pitkästi toistakymmentävuotta sitten. Silloisen kuuden kunnan alueella toimi viisi yhdistystä Raahessa, Pattijoella, Pyhäjoella, Ruukissa ja Vihannissa. Tällä hetkellä toimivia yhdistyksiä on neljä. Noin 12 vuotta sitten löivät viisi yhdistystä viisaat päänsä yhteen ja päättivät järjestää viiden erillisen yrittäjäjuhlan sijasta yhden yhteisen. Sovittiin, että vastuullisuus pääjärjestäjänä siirtyisi yhdistykseltä toiselle aina vuosittain ja samoin juhlan paikka valikoituisi järjestävän yhdistyksen toiveen mukaan. Yhteiselle juhlalle oli tilausta. Toiveena oli nostaa yrittäjyyden näkyvyyttä arvokkaan tilaisuuden merkeissä ja tuoda palkittaville Vuoden Yrittäjille tunne siitä, että he ovat juhlan arvoisia. Muutakin yhteistyötä vuosien varrella on kehkeytynyt kuin pelkkä juhlan järjestely. Syksyisin ilmestyy yhteisenä ponnistuksena Yrittäjäsanomat, jonka mainostuloilla yrittäjäjuhlan menoja katetaan. Pk-yritysten ja yrittäjien asialla Suomen Yrittäjät ry on jäsenmäärältään suurin elinkeinovaikuttaja maassamme Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus. yli jäsenellään. Järjestömme tärkein tehtävä on toimia yrittäjien edunvalvojina myös omalla toiminta-alueellamme. Haluamme parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Liittymällä jäseneksi olet mukana yrittäjien muodostamassa sekä alueellisessa että valtakunnallisessa verkostossa. Kuulut isoon joukkoon yrittäjiä. Vaikuttamisen lisäksi käytössäsi on monipuoliset valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset jäsenpalvelut: tiedotus, neuvonta, koulutus ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsentuotteet ja -palvelut. Jäsenistömme tarjoaa myös hyvän verkoston yritysten yhteistyölle. Tervetuloa toimintamme pariin! Rauhaa ja rakkautta Raahesta! Yrittäjät eivät pelkästään pönötä. Yhteistuumaisuutta löytyy vaikkapa silloin, kun mietitään miten pukeuduttaisiin Yrittäjäpäivien teemabileisiin. Tänä vuonna Oulussa olivat Raahen hipit rautaa. Viime vuoden Seutukunnallinen Yrittäjäjuhla järjestettiin Siikajoen Komppalinnassa. Tänä vuonna juhlitaan Vihannissa. 6

7 Jäsenmäärä n. 320 Puheenjohtaja Antti Silvennoinen, Raahen Silmälasi Ay Järjestettyjä tapahtumia yritysväen kirkkopyhä yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa lumikenkäkävely melontatapahtuma Pikkulahdella teatterimatka Toppilan Möljälle PPY:n golf-kisat, vastuullisena järjestäjänä RSY ry hemmotteluilta Huilissa seutukunnalliset yrittäjäjuhlat Yrittäjäsanomat julkaistiin pikkujoulut MiiluFantissa esiintymiskoulutus, kouluttajana Sari Ohinmaa Jäsenmäärä n. 48 Puheenjohtaja Jari Yrjänä, Yrjänän Rauta Ky Järjestettyjä tapahtumia ydinvoimapäivä yhteistyössä kunnan kanssa yhdistys on osallistunut yrittäjien edunvalvontaan seuraamalla kunnallista päätöksentekoa osallistunut Vihannin yrittäjien järjestämään bile-iltaan pikkujoulua vietettiin teatteriesityksessä Raahessa ja syönnin merkeissä Pyhäjoella Ravintola Dadossa. Wanhan tavaran huutokauppa ja kesämarkkinat, kävijöitä oli noin 400 Kunnanhallituksen ja yrittäjäyhdistyksen hallituksen yhteiset kokoukset 2 3 kertaa vuodessa seutukunnalliset yrittäjäjuhlat Me yrittäjäyhdistysten aktiivijäsenet kehitämme koko ajan toimintaamme jäsenistön toiveiden mukaiseksi. Kuuntelemme herkällä korvalla koulutustoiveita, järjestämme rentoja tapahtumia kulttuurin ja liikunnan parissa sekä ajankohtaisia, tärkeitä koulutuksia. Ottakaa reilusti yhteyttä lähimpään paikallisyhdistykseenne ja menkää mukaan toimintaan. Uudet jäsenet ovat aina tervetulleita ja myös hallituksemme kaipaavat uutta verta toimiakseen virkeästi. Jäsenmäärä n. 72 Puheenjohtaja Tuomas Parttimaa, Arttim Oy Järjestettyjä tapahtumia kilpailu Pitäjäpäivillä yrittäjien tanssit Ruokolahdella Ruukin yrittäjien 30-vuotisjuhlat ja samalla seutukunnallinen yrittäjäjuhla jouluruokailu stipendit jaettiin lukioon, Raahen ammattikoululle, maaseutuoppilaitokseen ja kauppakoululle Jäsenmäärä n. 47 Puheenjohtaja Rauno Pitkänen, Rauno Pitkänen Ky Järjestettyjä tapahtumia Vihannin markkinat, joka on kylän päätapahtuma teatterimatka linja-autokyydityksineen kesäteatteriin Oulun Möljälle seutukunnallinen yrittäjäjuhla joulunavaus paremmat bileet Suomen Yrittäjien jäsenetujen lisäksi Vihannin Yrittäjät ry osallistuu jäsenyrittäjien kuntosali-/uimahallikäyntien kustannuksiin LISÄTIETOJA: Tervetuloa jäseneksi! 7

8 Presidentti kruunasi Yrittäjäpäivät Oulussa Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät pidettiin tänä vuonna Oulussa. Pitkästä aikaa oli pääjuhlassa mukana myös istuva presidentti. Yrittäjät pitivät tätä selkeänä kannanottona yrittäjyyden arvostuksen noususta nyt Niinistön aikana. hdessä ote on vahvin oli teema- Oulussa Valtakun- Yna nallisilla yrittäjäpäivillä, joille osallistui yli 2000 henkeä. Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti toiseksi kaksivuotiskaudeksi hallituksen puheenjohtaja Mikko Simolinna Pukkilasta. Tavoitteekseen uusi puheenjohtaja laittoi Suomen Yrittäjien kehittämisen entistä vaikutusvaltaisemmaksi elinkeinojärjestöksi. Yrittäjäpäivien juhlapuhuja, presidentti Sauli Niinistö kertoi puheensa aluksi olleensa yrittäjäaikanaan Suomen Yrittäjien jäsen. Hän leikitteli yrittäjä-sanalla ja tuumaili, että pitäisikö tapahtuman nimenä olla Toteuttajien Suorittajapäivät. Suomessa kaivataan yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä. Hyvä kannustuksen alku on, että yrittämisen ydin, riski, ymmärretään ja siis yleisesti hyväksytään, sekä ymmärretään niin yrittäjien menestyminen kuin epäonnistuminenkin. Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin 44. kerran. Palkinnon sai neljä yritystä, joiden liikeideat kantavat Suomea. Palkitut yritykset olivat Keraplast Oy Orimattilasta, ohjelmistotalo Koodiviidakko Oy Oulusta, lääkealan perheyritys Oy Verman Ab Keravalta sekä monialayritys Wiklöf Holding Ab Maarianhaminasta. Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto on tullut kaksi kertaa myös Raaheen: Miilukangas Ky:lle sekä R-taso Oy:lle. Viihdettä ja asiaa Päivien viihdeohjelma oli monipuolista. Perjantai-iltana kokoonnuttiin tervetuloiltaan Y-festareille Pohjolan suurimmalle rockklubi Club Teatrialle. Lauantaipäivä kului kehon viestinnän opetuksessa ja yrittäjäpaneelissa, jossa Raahesta panelistina oli Tapio Törmänen R-taso Oy:stä. Lauantai-ilta huipentui juhlagaalaan. Ensi vuonna Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat Lappeenrannassa. Heimo Turusen jutusta referoinut M.H. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona kävi kuhina innostavan juhlapuheen jälkeen. Konkarin kommentti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n expuheenjohtaja, ruukkilainen Jorma Heikkilä on vaimonsa Vuokon kanssa jo varsinainen Yrittäjäpäivä-konkari. Noin 15 päivät kokeneena kommentoi hän tätä Oulun tämänvuotista tapahtumaa yksinkertaisesti sanoilla: Mahtava meininki!. Heikkilän mielestä päivien parasta antia on aina ollut muiden yrittäjien ja tuttujen tapaamiset sekä mielenkiintoiset keskustelut yrittäjyyden arjesta. Lisäksi häntä kiinnostavat järjestön tuoreet toimet ja päätökset pk-yrittäjien asioiden parantamisessa. Mielestäni Oulun päivät olivat hyvin onnistuneet. Järjestelyt toimivat, yrittäjillä oli hauskaa ja saimme taas voimia arjen tekemisiin jatkossa. Kaksi kautta Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajistossa toiminut oulaistelainen Jorma Kortesoja ei saanut enää valtakirjaa jatkoon, vaan nelihenkinen ryhmä yhtä lukuunottamatta meni uusiksi. Tämä on suuri menetys alueemme edustukselle Suomen Yrittäjien johdossa. Totta kai tämä harmittaa meitä, mutta kaksi kautta varapuheenjohtajana on todella hieno saavutus kaimalta tässä kovasti kisatussa tehtävässä. Katsellaan kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen ja tehdään yhteistyötä valittujen puheenjohtajien kanssa. Uusia mahdollisuuksia tulee myös meidän alueemme luottamushenkilöille korkeilla paikoilla SY-tehtävissä jatkossakin, kommentoi hän tuoreeltaan. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan oli istuva presidentti juhlassa mukana. Tämä oli selkeä kannanotto yrittäjyyden arvostamisen puolesta. Sauli Niinistön läsnäolo kruunasi juhlatilaisuuden nyt voimakkaammin kuin aiemmin. Juhlapuheensa lisäksi hän kävi vielä onnittelemassa yrittäjäpalkinnon saajia suoraan julkistamistilaisuudessa, iloitsi Heikkilä. 8

9 Aitoa verkottumista ja kokemusten vaihtoa Raahen seudun yrityspalvelut on koordinoinut puualan yritysten kehittämiseen suuntautuvaa Puusta Pitkälle -yritysryhmähanketta. Projektissa on ollut mukana neljä puualan yritystä, jotka ovat kehittäneet toimintaansa menestyksekkäästi. Työ on käsittänyt uusien tuotteiden ja tuotannon kehittämistä, markkinointia, verkottumista sekä kansainvälistymistä. Hanke on samalla tuonut alan toimijat yhteisen pöydän ääreen ja oikea verkostoituminen on voinut tapahtua luonnollisesti. Yritykset ovat vaihtaneet keskenään kehittämistyön kokemuksia ja oppineet toisiltaan hyviä käytäntöjä. Tuloksellisuus tähtäimessä Määrätietoisuus, aikatauluista kiinni pitäminen, systemaattisuus, selkeä tavoiteasetanta jne. ovat tekijöitä, joita oman yrityksen kehittämistyö vaatii jokaiselta. RSYP:n johdolla hankkeessa olevat yritykset ovat löytäneet tavan toimia yrityksensä kehittämisen polulla, eivätkä arkipäivän työkiireet ole estäneet kehitystyön tuloksien saavuttamista. Uusia tuotteita elinkaarensa päähän tulleiden tilalle, tuotanto-orientoituneesta yrityksestä markkinointiorientoituneeksi yritykseksi, merkittävä vientikauppa jne. ovat tuloksia, joita hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat pystyneet saavuttamaan kuluneiden parin vuoden aikana. Puusta Pitkälle -hanke Puualalla toimivien yritysryhmän jäsenten toimintaympäristö muuttui radikaalisti suurimman asiakkaan ajauduttua vaikeuksiin. Puusta Pitkälle -hankkeella pyritään turvaamaan yritysten liiketoiminta tulevaisuudessa. Yritysryhmähankkeet on uusi tapa kehittää yritystä sen omista lähtökohdista. Yritysryhmään tulee kuulua vähintään kolme yritystä, joilla on jokin yhteinen kehittämisteema, esimerkiksi matkailu, markkinointi, tuotekehitys jne. Jokainen yritys laatii kuitenkin oman yrityksensä kehittämissuunnitelman, jota lähtee toteuttamaan. Yritys voi saada toimintansa kehittämiseen julkista rahoitusta, jonka myöntää hakemuksesta joko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tai Leader-yhdistys Nouseva Rannikkoseutu ry. Rahoitus on suoraa avustusta, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja sen suuruus voi olla 75 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Yritys vastaa itse lopusta 25 prosentin osuudesta. Hankkeen avulla yrityksille tuotetaan markkinoinnin tukimateriaalia, tehdään markkinaselvityksiä sekä mukautetaan yritysten toimintaa. Tavoitteena on palauttaa ja lisätä työpaikkoja yrityksissä, löytää uusia markkinoita erityisesti kansainvälisesti, edistää verkostoitumista ja tasata kysynnän kausivaihteluita sekä turvata samalla alueen elinkeinorakenteen monipuolisuus. L ähtiessämme hankkeeseen oli tilanne sellainen, että huonekalupuolen pääasiakkaamme joutui velkasaneeraukseen ja suurin asiakkaamme häipyi. Tämän takia jouduimme voimakkaiden muutosten eteen, muistelee Mikko Karhumaa MSJ-Wood Oy:stä parin vuoden takaisia tapahtumia. Onneksi yrityksellä oli valmiina toinenkin tuotantolinja, Jussi-puuportaat, ja sen markkinointiin ja näkyvyyteen päätettiin panostaa. Puusta Pitkälle -hanke toi rahoituksen lisäksi ympärille alan yrittäjäverkoston, jolta sai sparrausta ja keskustelukumppaneita. Toisten yrittäjien kanssa on tultu tutuiksi ja yhdessä touhutessa ideoita syntyy, Karhumaa kertoo. Suurin haaste on kuitenkin ollut melkoinen byrokratian määrä. Varsinkin kilpailutusasioissa on pitänyt olla huolellinen. Ilman yrityspalvelukeskuksen apua ei olisi aikani riittänyt hallinnointiin. Eli hanke on hyvä, mutta aikamoinen paperityö tästä on. Tällä hetkellä yrityksen tilanne on hyvä, jopa erinomainen. Hanke on todella auttanut. Olemme päässeet mukaan isoihin projekteihin niin tässä omalla alueellamme kuin Etelä-Suomessakin ja yrityksemme on saanut uskottavuutta. Lisäksi olemme automatisoineet tarjousten teon sähköiseksi nettiin sekä rakentaneet asennusverkoston, toteaa Karhumaa vielä. 9

10 Taantuma tuntuu yritysten odotuksissa Ensimmäistä kertaa Raahen seutukunnan yritysbarometrin historiassa yritykset arvioivat liikevaihdon laskevan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä. Vastaajat arvioivat liikevaihtotason olevan vuonna 2016 jopa 6 prosenttia nykyistä pienempi, kun vielä syksyllä 2011 volyymin arvioitiin kasvavan samana aikana noin 40 prosenttia. Ainoastaan palvelualoilla ja rakentamisessa odotetaan myynnin kasvua seuraavan 12 kuukauden aikana, yritysasiamies Pauli Keränen sanoo. Lähitulevaisuudessa yritykset odottavat lähes toimialasta riippumatta tilauskirjan ohenemista ja hintatason laskua sekä niiden myötä kannattavuuden heikkenemistä. Myös tässä suhteessa palvelut ja rakentaminen uivat vielä varovaisen positiivisesti vastavirtaan. Riittävä tuotantokapasiteetti ja tulevaisuudenodotukset ovat vähentäneet myös investointisuunnitelmia lähitulevaisuudessa niin tuotantokoneiden ja -tilojen, kuin markkinointi- ja tuotekehityspanostustenkin osalta. Metalli- ja konepajateollisuudessa nähdään jonkin verran sijaa markkinointi- ja tuotekehitysinvestointien kasvattamiselle. Henkilöstömäärän ei kuitenkaan odoteta vähenevän kovin rajusti lähimmän 12 kuukauden aikana, toteaa Keränen. Samanaikaisesti työntekijöiden saatavuus näyttää parantuneen kaikilla toimialoilla ja lähes 90 prosenttia vastanneista kokee löytäneensä sopivia työntekijöitä avaintehtäviin. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 14:ssä oli kyselyhetkellä avoimena Raahen seutukunnan alueella yhteensä 41 työpaikkaa. Vuoteen 2016 mennessä henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan puuteollisuudessa, pysyvän ennallaan palvelualoilla ja tietoteollisuudessa sekä laskevan kaupan, metalli- ja konepajateollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Raahen seutukunnan yritysbarometri tehtiin tänä syksynä jo 14. kerran. Oulun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksella opiskelevat Kaija Karvonen, Satu Ojala ja Mikko Anetjärvi tutkivat koulutusohjelmavastaava Marja-Leena Korvan ohjauksessa yritysten odotuksia ja tunnelmia puhelinkyselyn ja tilastollisen analyysin avulla. Kyselyyn valittiin 140 yritystä metalli- ja konepajateollisuudesta, puuteollisuudesta, tietoteollisuudesta sekä kaupan, palveluiden ja rakentamisen toimialoilta. Vastausaktiivisuus nousi 80 prosenttiin. Tämä oli toinen kerta, kun teimme puhelinkyselyn ja olen kiitollinen, että yritykset kantoivat kortensa kekoon. Olen myös erittäin tyytyväinen opiskelijoiden osaamiseen ja innokkuuteen ottaa yhteyttä yrityksiin ja koostaa kerättyä tietoa hyödynnettävään muotoon, kiittelee yritysasiamies. Barometri on luettavissa ja tulostettavissa alkaen osoitteessa 10