Maa-aineslupa / Metsäyhtymä Varis (Hyttilä , Pihtipudas) HAKIJA Metsäyhtymä Varis / Arja Varis, Eino Varis ja Otto Varis

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Maa-aineslupa / Metsäyhtymä Varis (Hyttilä , Pihtipudas) 552/611/2015 Ympäristölautakunta ASIA Metsäyhtymä Varis / Arja Varis, Eino Varis ja Otto Varis hakee maa-ai neslain mukaista lupaa kalliokiviaineksen ja so ra mo ree nin ottamiseen murskaus ta varten Pihtiputaan kunnassa Alvajärvellä kiinteistölle Hyttilä HAKIJA Metsäyhtymä Varis / Arja Varis, Eino Varis ja Otto Varis VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Viitasaaren ympäristölautakunnassa OTTAMISALUE Ottamisalue sijaitsee tilan Hyttilä alueella Pihtiputaan kun nassa Alvajärven kylässä. Ottamisalueen pinta-ala on 4,5 hehtaaria, josta kal lioalue 3,0 ha ja sora/hiekka/soramurske-alue 1,5 ha. Varastoalueen koko 0,9 hehtaaria. Kokonaisalue (varsinainen ottoalue ja varastoalue) on 5,4 ha. Kiin teis tön omistavat Arja Varis, Eino Varis ja Otto Varis. MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Kokonaisottomäärä on m3 ( m3 kalliota ja m3 so ramo ree nia). Suunniteltu ottamisaika on 10 vuotta. Hankkeen tarve Hakija arvioi myyvänsä alueelta vuosittain kiin to kuu tio metriä kalliomursketta sekä 1000 m3 kiintokuutiometriä so raa/hiek kaa/so ramurs ket ta. Kohde on erinomainen maa-ainestenottoalue Pihtiputaan kun nan, etenkin kunnan pohjoisosan, sekä lähialueiden muiden kuntien tar pei siin nähden. Kiviainesta voidaan hyödyntää noin 40 kilometrin säteellä ot to aluees ta mitattuna. Luonnonolot ja maisema Ottoalue sijaitsee kallio- ja soramoreenimaastossa. Alueella on män ty valtais ta taimikkoa sekä kasvatusmetsää. Osa alueesta on hiljattain avohakattu. Alue on metsätalouskäytössä. Nykyinen topografia käy ilmi suun ni tel ma kartas ta. Alueen suunnittelutilanne Hakijalla ei ole tiedossa lupaan vaikuttavia suunnitelmia tai varauksia.

2 Toiminta-alueen kuvaus Kalliota otetaan ottamisalueen korkeuskäyrien välisellä osalla sekä soraa/hiekkaa/soramursketta 152,70 157,50 välisellä osalla. Kal liomurs keet, sorat, hiekat ja soramurskeet tullaan varastoimaan var si nai sel le ottoalueelle sekä varastoalueelle. Ottamisalueen ja varastoalueen rajat käyvät ilmi suunnitelmakartasta 1:2000 ja lopputilannekartasta 1:2000. Ottamisalueen järjestäminen Aineksen ottaminen tapahtuu vuosien aikana. Ottamissyvyydet ja suunnat ilmenevät suunnitelmakartasta. Alin ottotaso on ottoalueella N kallioalueen osalla ja sora/hiekka/soramurske -alueen osalla N Otto aloitetaan ottoalueen pohjoisosasta edeten kohti ottoalueen ete lä osaa. Alue on merkitty maastoon linjakepein sekä sinisellä kui tu nau halla. Louhoksen, soran, hiekan ja soramurskeen varastointi suoritetaan ot to alu eella sekä sen varastoalueella. Kallion räjäytystä, louhintaa ja murskausta on tarkoitus tehdä 2 6 viikon jak sois sa 1 2 kertaa vuodessa. Murskausta, louhintaa sekä soran/hiekan ottoa ja soramurskeen tekoa on tarkoitus tehdä ma - la klo 6 22 ei ar ki py häisin. Louhintaräjäytykset on tarkoitus tehdä arkisin ma - pe klo 8 18 ei ar kipy häi sin. Toiminnassa voi olla välivuosia. Käytettävät koneet, laitteet ja niiden sijoitus sekä polttoaineiden va rastoin ti ja tankkauspaikat Kuormaukseen käytetään pyöräkuormaajaa tai kaivinkonetta sekä kul je tuksiin kuorma-autoja. Ottamisalueella ei varastoida polttoaineita. Alueen yleiset pohjavesiolot, pohjavesialueen luokitus sekä suo ja vyöhyk keet Suunnitelma-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Lähistöllä ei ole vedenottamoita. Pohjaveden laadun seuranta Pohjaveden laatua ei ole tutkittu hakijan toimesta. Pohjaveden pinnan ylin luonnollinen korkeusasema ja poh ja ve den pinnan vaihteluiden seuranta Pohjaveden tasosta suunnitelma-alueella ei ole havaintoa. Pintavesien virtaussuunnat Ottamisalueella ei ole pintavesiä. Selostus ottamisen ympäristövaikutuksista ja toimet ym pä ris tö hait to jen

3 vähentämiseksi Maa-ainesalue sijaitsee kallio/moreenipohjaisella alueella, jossa ei ole havain toa pohjavedestä. Koneiden ja laitteiden käytössä noudatetaan erityistä tarkkuutta ja huo lel lisuut ta ympäristövahinkojen välttämiseksi. Alueella ei varastoida poltto- ja voi te lu ai nei ta. Kallion louhinnasta tulee jossain määrin kivipölyä, joka laskeu tuu maahan alle sadan metrin. Mahdollisia pintavesiä kertyy ainoastaan ottoalueelta eli ympäröivän alueen pin ta ve det eivät laske ottoalueelle. Alueen pohjoisosaan tehdään las keutusal las, jonne ohjataan mahdolliset pintavedet varsinaiselta ottoalueelta. Las keu tusal taan jälkeen vedet laskevat putkipadon kautta vanhaan met säojaan. Varsinaiseen vesistöön Muurasjärveen on matkaa n. 1 km las keutusal taas ta mitattuna. Suunnitelma-alueelta tulevat vedet eivät heikennä lähi alu een ympäristön eikä vesistön tilaa. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat seuraavasti: 1 kpl n. 900 metrin pääs sä, 1 kpl n. 950 metrin päässä, 1 kpl n. 970 metrin päässä ottoalueen lähim pään reunaan mitattuna. Muut vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yhden tai yli yhden kilometrin päässä ottoalueen lähimmästä reunasta mitattuna. Ottamisalue ei ole minkään asunnon kanssa läheisyydessä siten, että ot tamis toi min nas ta olisi haittaa maisemaan. Hakijan mielestä ottamistoiminta ei aiheuta merkittävää ympäristöhaittaa, kun maa-aineksia otetaan ottosuunnitelman mukaisesti sekä noudatetaan otta mis suun ni tel mas sa olevia murskaus- ja louhinta-aikoja. Maa-ainesten ot tami sel la ei ole vaikutusta pohjavesien tasoon tai laatuun. Liikenteen järjestäminen ja turvallisuusnäkökohdat Suunnitelma-alueelta murske kuljetetaan maanomistajan maalle ra ken net tavaa tietä pitkin (n. 120 metriä) tien numero 760 (Reisjärventie) varressa oleval le lastaus/kuormausalueelle, joka on yhteydessä tiehen numero 760 (Reis jär ven tie). Alueelle asennetaan ilmoitus- ja varoitustaulu. Jyrkät luiskat varustetaan tarvit taes sa suoja-aidalla. Vakuuksien määrittely Maisemointikustannukset syntyvät lähinnä reunaluiskien teosta. Hakijan arvion mukaan kustannukset eivät tule ylittämään 4000 euroa. Toiminnan aikainen jätehuolto Toiminnan aikaiseen jätehuoltoon ei ole tarvetta. Alueen jälkihuolto ja myöhempi käyttö

4 Reunaluiskat muotoillaan ottamistoiminnan edetessä kaltevuuteen 1:1,5 ja va rus te taan tarvittaessa suoja-aidoilla. Käyttöön kelpaamattomat maa esiinty mät muotoillaan maastoon sopiviksi. Pintamaat levitetään ottoalueelle, varas to alu een pohjaksi ja reunaluiskien tekoon. Alueelle kylvetään männyn sie men tai jätetään luontaisesti uudistumaan reunametsiköstä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Ottamissuunnitelman osana on esitetty kaivannaisjätteen jä te huol to suun nitel ma, jonka mukaan kaivannaisjätettä syntyy lähinnä pintamaiden poistosta ar viol ta m3-ktr. Pintamaat kasataan murskealueen reunoille ja tul laan hyödyntämään luiskien rakentamisessa, puuston kasvualustana sekä va ras to alu een rakentamisessa. Alueen tasausta, luiskausta ja maisemointia teh dään soveltuvin osin jo ottamistoiminnan aikana. Jonkin verran voi tulla myös puiden kantoja, arviolta n m3. Kannot hyödynnetään luiskien ra ken ta mi ses sa ja varastoalueen reunojen muotoilussa. Hyödyntämättä jäävät pintamaat ja kannot tullaan kuljettamaan pois alueelta. Pintamaasta ja kan nois ta ei synny haitallista vaikutusta ympäristön tilaan. Jä te huol to suunni tel mas sa todetaan vielä muun muassa, että murskaus- ja lou hin ta pro ses sissa syntyy jonkin verran kivipölyä, joka pääasiassa laskeutuu ottoalueelle eikä siitä synny haitallista vaikutusta ympäristön tilaan. Suunnitelman mu kaan ottoalueelta kerääntyvät kiinteät ja hienot ainekset saadaan py säh ty mään lasketusaltaaseen. Laskeutusallas tyhjennetään aina tarpeen mukaan. Ve siä kertyy hyvin pieneltä alueelta, lähinnä ottoalueelta, joten vaikutukset ve den laatuun ovat hyvin minimaaliset. Toimet eivät heikennä veden laatua ja ympäristön tilaa. Hakemuksen täydennys tieliittymästä Hakija on täydentänyt hakemusta sähköpostilla Täy den nyk ses sä on esitetty, että hakija hakee tarvittaessa ELY-keskukselta lupaa tie liit ty män tekoon vasta sitten, jos maa-aineslupa ja samaan aikaan haettava ym pä ris tölu pa myönnetään. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Asiasta tiedottaminen Kuulutus ja hakemusasiakirjat on pidetty nähtävillä Pih tipu taan kunnan yleisellä ilmoitustaululla. Kuulutus on julkaistu Kotiseudun Sa no mat -lehdessä. Rajanaapurikiinteistöjen omistajia on erikseen kuultu kir jeit se. Lausuntoja hakemuksesta ei ole pyydetty. Muistutukset ja mielipiteet Asian johdosta on esitetty kaksi muistutusta, jotka molemmat saapuivat mää rä ai kaan mennessä. Tilan Varvikko muistutus "Perikuntamme (P.E.K:n perikunta) omistaa pienen maatilan (Varvikko) Muu ras jär ven länsirannalla runsaan kilometrin etäisyydellä murs kaus alu ees-

5 ta. Paikka ja sen luonnonrauha ovat meille tärkeitä. Mökki Varvikossa on ahkerassa käytössä, ja Varvikossa vietetty aika auttaa merkittävästi jak samaan arkityössä. Pelkomme on, että maanmurskauksesta koituu meille saakka ulottuvaa melua, tärinää ja jopa pölyhaittoja. Lisäksi raskas liikenne lisään tyi si kuljetusten lisääntyessä. Haitat vaikuttaisivat vapaa-ajan laatuun, ai heut tai si vat stressiä seurauksineen. Lisäksi toiminta alentaisi maan arvoa. Mei dän kiinteistömme lisäksi toimintapaikan lähialueella on paljon hu vi loita, joiden lomanviettoa toiminta voi häiritä. Osa huviloista on kä sit tääk semme vuokrattavia, jolloin murskaustoiminta voi vähentää vuokranantajan tulo ja. Ensisijaisesti esitämme, että ottoalue sijoittuu muualle. Graniittista kal lio perää on maassamme, myös Pihtiputaalla niin yleisenä, että sopivia ot to paikko ja löytyisi varmasti sellaisistakin paikoista, missä ei olisi lähialueella vaki nais ta eikä huvila-asutusta, ei myöskään arvokasta luontoa tai mai se maa. Mikäli toiminta kuitenkin alkaa, esitämme, että toiminta olisi en na koi tavam paa kuin mitä lupahakemuksista ilmenee. Maa-aineshakemuksessa ilmoi tet tiin, että räjäytyksiä on tarkoitus tehdä 1-2 kertaa vuodessa 2-6 viikon jaksoissa kerrallaan, ympäristölupahakemuksessa mainitaan, että toimin taa on ympäri vuoden joko talvella, keväällä, kesällä tai syksyllä yhden tai useamman toimintajakson aikana 0,25 1,5 kk kerrallaan. Lu pa ha kemus ten mukaan murskaus- ja louhinta-aikatauluja pyritään noudattamaan, mut ta valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) toiminnalle asetetaan kel lonajat noudatettavaksi. Asetuksen mukaan murskausta ei saa aloittaa vielä klo 6. Ympäristöluvassa mainitaan, että hakijan arvion mukaan toiminnasta aiheu tu va melu alittaa 55 db lähimmän häiriintyvän kohteen (vakituinen asunto) päiväaikaan 7-22 sekä yöaikaan 22-7 välisenä aikana tason 50 db. Aio taan ko siis kuitenkin asetuksen vastaisesti toimia myös yöllä? Esitämme, että yritys ilmoittaa ennakkoon urakan alkamisesta vaikkapa sähkö pos til la tietoa toivoville. Vaiva olisi pieni. Toivomme, että loma-aikoina toi min taa pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Avoimuus puolin ja toisin on hyvä asia. Kallionmurskaus on toimintaa, joka väistämättä vaikuttaa lähialueen ih misiin, terveyteen ja viihtyvyyteen. Siksi pidämme välttämättömänä, että jos toi min ta alkaa, lakia sekä lupaehtoja noudatetaan ja haittojen minimointi toteu tuu pyytämättä. Emme havainneet kummassakaan lupahakemuksessa tietoa kohdealueen kal lio pe räs tä. Onhan kallioperä murskeeksi soveltuvaa? Huomautamme vielä, että työmaa näkyy Reisjärventielle ja rikkoo maisemakuvaa." Tilan muistutus: (Lautakunnalle tiedoksi: pitänee olla rekisteriyksikkö , sillä 1:42 on maanmittauslaitoksen kiinteistöpalvelun mukaan lakannut. Tässä lupa kä sit te lys sä käytetään muistuttajan itsensä alun perin ilmoittamaa kiin teistö tun nus ta. Kirjoittajan huom.)

6 "Olen otsikkoasiassa asianosainen, omistan tilan Pihtiputaan kun nan Alvajärven kylässä, tila sijaitsee noin 200 metrin päässä (ei tar kistus mi tat tu) Hyttilän tilasta, olen ostanut tilan aikoinani käytettäväksi vir kistys- ja harrastuskäyttöön, tilalla on myös metsätaloudellisessa mielessä arvoa. Ympäristölautakunta ei ole kuullut minua laissa edellytetyllä tavalla. MUISTUTUS/MIELIPIDE Vastustan hakemusta, pyydettyä maa-aineslupaa ei tule myöntää. LUPAMENETTELYSTÄ Ympäristölautakunnan on pyydettävä enne luvan myöntämistä lausunto ELY-kes kuk sel ta, koska anotulla luvalla on merkitystä vesien suojelun kannal ta. ELY-keskukselta on pyydettävä ympäristövaikutusten arviomenettely, kos ka hanke on erittäin laaja ja otettava maa-aines on hakijan itsensäkin il moi tuksen mukaan noin tonnia (yhdessä asfaltti- ja murskaamoiden ym päris tö lu pa ha ke muk ses sa esitetyn ainesoton kanssa) Muistutus Hanke, johon maa-aineslupaa haetaan, on laajuudeltaan mittava. Minun kannal ta ni myönnetty lupa aiheuttaisi sen, etten pysty käyttämään omis ta maa ni tilaa eläkepäivinä virkistys- ja harrastuskäyttöön. Kirjallisuudesta saa dun tiedon mukaan -, en ilmoita kirjallisuutta, koska luvan myöntäjän on tun netta va alaa koskeva kirjallisuus, samoin kuin lakin- pölysaaste leviää noin 300 metrin päähän ja laskeutuu maahan. Marjastus on mahdotonta, sa moin kaikkien varpujen yms. kerääminen askartelua varten. Alueelta ke rät tä vät polttopuut olisivat pölyn saastuttamia ja aiheuttaisivat erilaisia hen gi tys vaikeuk sia, astmaa tms. Samoin retkeily ja liikkuminen alueella tulisi ter veydel le vaaralliseksi. Pöly saastuttaa myös alueen puut ja metsän kasvu vaikeu tuu. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, että hankkeen vaikutusalueella olisi suo ri tettu luontokatselmusta eli hankkeen vaikutuksesta uhanalaisiin eläimiin, esimer kik si kalasääksien pesimiseen ja muihinkin eläimiin, vaikutusta hirvien asuin alu ee seen, vaikutusta muuttolintujen pesimiseen ja vaikutusta han kealu een lähellä sijaitsevaan kasvillisuuteen, tiettävästi Pihtiputaan suo alu eel la on useita uhanalaisia kasveja. Lähes ympärivuorokautinen toiminta hanke-alueella aiheuttaa melua niin pal jon, etten voi omistamallani tilalla oleskella taikka harrastaa mitään. Suunnitellulta hankealueelta tulisi valumaan öljy- yms. tekijöiden saas tut tamaa vettä omistamallani tilalla sijaitsevalle suoalueelle. Asiaa koskevan kirjallisuuden mukaan hanke-alueen ja julkisen maantien vä lil lä on oltava vähintäänkin 50 metrin etäisyys. Hankealueen ja maantien

7 vä li ei ole 50 metriä, hankkeesta aiheutuisi vaaraa ohikulkevalle lii ken teel le. Lisäksi raskaat soran ja murskeen kuljetusrekat joutuvat kulkemaan sekä Alva jär ven, että Muurasjärven kyläkeskusten lävitse useita kertoja päivässä. Olisi muiden hankealueella vaikutusalueella sijaitsevien maanomistajien asia esittää omat näkemyksensä hankkeen vahingolliset vaikutukset heille, mut ta tuon alla esiin joitakin koko hankealueelle aiheutuvia vaikutuksia, kos ka Pihtiputaalla ei ole toimivaa luonnonsuojeluyhdistystä, joka esittäisi hai tal li set luontovaikutukset eikä yhtään vihreiden edustajaa kun nan val tuustos sa, jota tämä hanke koskettaisi taikka kiinnostaisi. Luonto on, taikka ainakin tulisi olla, meidän kaikkien asia ja meillä on velvol li suus jättää luonto saastumattomana tuleville sukupolville. Ja ettei meille tulisi uutta Talvivaaraa, jonka haittavaikutukset jäävät yhteiskunnan makset ta vak si. YLEISET VAATIMUKSET JA PERUSTEET Maa-aineslupaa ei tule myöntää, koska luvan myöntäminen olisi lain vas taista. Eli jos lupa myönnettäisi, siitä aiheutuisi: 1. kauniin maisemakuvan turmeltuminen, 2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tur mel tu mi nen, 3. huomattavia taikka laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luon nonolo suh teis sa, 4. tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen saada vesilain mu kais ta lupaa. 5. asutukselle ja ympäristölle aiheutuu haittaa, joka ei ole kohtuullisin kustan nuk sin vältettävissä. Maisemakuva ja luonnon merkittävät kauneusarvot ovat osaltaan sub jek tiivi siin käsitteisiin perustuvaa, objektiiviseltakin kannalta katsottuna hanke-alue tulisi tuhoamaan harjumaiseman ja ainakin metsästäjien ja mar jas tajien näkymän Muurasjärveen ja sen ympäristöön. (kohdat 1-2) Hankkeen aiheuttamat ilman saasteet, maa-alueen kaivaminen ja melusaaste vai kut tui si hyvin pitkälle matkalle (kohta 3) Hankealueelta lähtevät vedet ja jä te ve det haitallisine kemikalioineen ja öljypäästöineen tulisi valumaan ympä röi väl le alueelle ja sitä kautta Muurasjärveen ja Autionjoen kautta Al vajär veen. Muurasjärvi ja Alvajärvi on jo nyt pitkälle saastuneita. Ja saas tu minen jatkuisi hankkeen myötä entistä vaarallisempana ja vesistöjä saas tut tava na. Hankealueella ja sen ympäristössä ei ole suoritettu pohjavesitutkimuksia, ilman tutkimuksia on mahdotonta esittää hankkeen todellisia vaikutuksia alueen pohjaveteen ja pilaantumiseen. (kohta 4)

8 Hankkeesta aiheutuu yllä omalla tilalleni esittämien vahingollisten vai ku tusten lisäksi kohtuutonta haittaa ainakin hankealueen lähellä sijaitseville ke sämö keil le ja vakituiselle asujamistolle, erityisesti Malisen lomamökkien liike toi min nal le - kuka haluaisi maksaa loma- ja virkistysalueella mökistä, jossa ei ole yön eikä päivän rauhaa ja järvi on saastunut? (kohta 5) 1. Hakijan esittämästä ottosuunnitelmasta Ottamissuunnitelma on puutteellinen ja perustuu pelkästään hakijoiden omaan käsitykseen, luotettavaa selvitystä ottamissuunnitelmassa esitetystä ei ole asianomaisten viranomaisten tutkimana. Ottamissuunnitelma on allekirjoittamaton, siitä ei käy ilmi, kuka sen on laati nut. Maa-aineslupahakemuksessa ja asfalttiasemien ja murskaamoiden ympä ris tö lu pa ha ke muk ses sa on keskenään ristiriitaista tietoa. Hakijat eivät ole esittäneet lainmukaista hakemusta. Alla joitakin kommentteja ympäristölupahakemuksesta 2. Hankkeen tarve Hankkeella ei ole tarvetta. Kohde ei ole erinomainen maa-ainesten ottoalue, sijaitsee lähellä vil kas liiken teis tä maantietä, sähkölinjoja sekä vakituista asumusta ja kesämökkejä. Maa pe räs tä ei ole tehty hakijankaan ilmoituksen mukaan tarkempia tut kimuk sia. Pihtiputaalla, jos yksistään Alvajärven kylässä on useita hie kan ot toaluei ta sekä kallionmurskausalueita. Esimerkiksi Alvajärven Sora ja Murs ke Oy. Myös Paanalan tilalle on hiljattain myönnetty maa-aineslupa so ran ot toalu een laajentamiseen. Kiviainesta on käytettävissä yli oman tar peen ja voimassa olevien maa-aines- ja ympäristölupien perusteella 40 ki lo met rin säteellä ottoalueesta mitattuna. Jos taas hakijat kuvittelisivat voi van sa viedä kiviainesta ja hiekkaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalan ra ken ta misalu eel le Pyhäjoelle, sinne on suunnitellulta ottoalueelta matkaa yli 400 kilometriä. Fennovoiman työmaalle kiviainesta kuljetetaan läheisiltä louhok sil ta, jotka omistavat Hämeenaho, Morenia ja Rudus. Lisäksi Met sä hal lituk sen omistama tytäryhtiö MH-Kivi Oy imuruoppaa merestä kym me nen miljoonaa kuutiota merestä. Äänekosken selluloosakompeksillekin on matkaa yli 100 km. 3. Suoritetut tutkimukset ja selvitys ainesten määrästä ja laadusta Ottamissuunnitelmaan ei liity virallista selvitystä ainesten määrästä. Alu eella ei ole suoritettu maaperätutkimusta. Ilmoitus perustuu pelkästään ha ki joiden omaan ilmoitukseen. 4. Luonnonolosuhteet ja maisema Hakija on hakkauttanut suunnitellulta ottoalueelta metsän pois ennen luvan ha ke mis ta. Luonnonolosuhteita ei ole tarkemmin kuvattu, topografiakin perus tuu hakijoiden omaan ilmoitukseen. 5. Toiminta-alueen kuvauksesta

9 Kuvaus on hakijoiden itsensä ilmoittama, viranomaiset eivät ole tehneet tutki muk sia. 6. Ottamisen järjestäminen Hakijan oma ilmoitus, viranomaiset eivät ole tehneet tutkimuksia. Kuka takaa ja valvoo, että ottamiset järjestetään hakijoiden ilmoittamalla tavalla. 7. Käytettävät koneet, laitteet, ja niiden sijoitus sekä polttoaineiden va rastoin ti ja tankkauspaikat Hakijan oma ilmoitus. Ottamisalueella on pakko varastoida polttoaineita ottaen huomioon toiminnan laajuus. Tältä osin ilmoitus on harhaanjohtava ja to tuut ta vastaamaton. 8. Alueen yleiset pohjavesiolot, pohjavesialueen luokitus sekä suo ja vyö hykkeet Hakijat ilmoittavat, että suunnitelma-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Alu eel la sijaitsee jo pelkästään maalaisjärjellä ajateltuna pohjavesialueita. Ei ole tehty viranomaisselvitystä pohjavesialueesta eikä selvitystä hankkeen vaikutuksesta pohjavesiin. 9. Vedenottamot, joihin hanke voi vaikuttaa Hanke vaikuttaa pohjavesitilanteeseen ja sitä kautta kauempana ottoalueesta si jait se viin vedenottamoihin. Ei ole esitetty selvitystä lähellä sijaitsevista veden ot ta mois ta. 10. Pohjaveden laadun seuranta Hakijoiden ilmoitus on ristiriidassa kohdassa 9. annetun ilmoituksen kanssa - suunnitelma-alueella ei sijaitse pohjavesialueita, hakijat ilmoittavat tässä koh das sa, että alueella on pohjavesialueita, mutta hakijat eivät ole tutkineet poh ja ve den laatua. 11. Pohjaveden pinnan ylin luonnollinen korkeusasema ja pohjaveden pinnan vaihteluiden seuranta Viittaan kohdissa 9 ja 11 lausuttuun, pohjaveden tasoa ei ole viranomaisten toi mes ta tutkittu. 12. Pintavesien virtaussuunnat Ottamisalueella on maalaisjärjellä ajateltunakin pintavesiä, asiaa ei ole viran omais ten toimesta tutkittu. 13. Selostus ottamisen ympäristövaikutuksista ja toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueella on varmasti pohjavettä. Alueelle varastoidaan varmasti poltto- ja voiteluaineita jo toiminnan laa juudes ta ja luonteesta johtuen. Laajan ympäristövahingon mahdollisuus on erittäin todennäköinen, lähes varma.

10 Kallion louhinnasta, samoin kuin hiekka-aineksen käsittelystä tulee var mas ti paljon pölyä, joka leviää varmasti useiden satojen metrien päähän ot to aluees ta, oikeuskirjallisuuden mukaan jopa 500 metrin päähän ja laskeutuu maa han ja kesämökkien ja vakituisten asuntojen pihoille. Ympäröivän alueen pintavedet laskevat varmasti otto-alueelle ja ottoalueen pin ta ve sien kanssa ympäröivälle alueelle ja viime kädessä Muurasjärveen -ym pä ris tön pilaantumisvaara todellinen. Hakijat eivät ole esittäneet selvitystä lasketusaltaan suuruudesta eikä pin tave sien määrästä. Pintavedet tulevat vanhojen metsäojien kautta puh dis tamat to mi na laskemaan Muurasjärveen sekä ottamisalueen ympäristössä olevil le alueille. Muurasjärvi ja sitä seuraava Alvajärvi ovat ns. latvavesistöjä ja haavoittuvia vesialueita ja ottoalueelta tulevat vedet heikentävät varmasti lä hi alu een ympäristöä sekä vesistöjä. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat hakijan ilmoittamaa etäisyyttä lä hem pänä otto-aluetta, ilmoitettuihin kolmeen kesämökkiin on matkaa noin 500 met riä (ei tarkistusmitattu), vajaan metrin päässä sijaitsee maa ti lamat kai lua harjoittavan yrittäjän kolme vuokramökki sekä tämän jälkeen haki joi den itsensä omistama kesämökki, vakituisia asuntoja on samalla etäisyy del lä kolme. Toiminnasta tulee aiheutumaan tuntuvaa haittaa ainakin näil le tahoilla ja todennäköisesti tulee lopettamaan ainakin mökkien vuokrauk sen. Kuka takaa ja tarkistaa, miten ottotoimintaa harjoitetaan, toiminnan laatu ja laa juus jää ottajien omaan harkinnan varaan. 14. Liikenteen järjestämisestä ja turvallisuusnäkökohdat Murskeen sijoittaminen runsasliikenteisen tien viereen la ta us/kuor maus alueel le on turvallisuusriski tiellä kulkevalle liikenteelle. Kirjallisuuden mukaan ottoalueen ja maantien välillä on oltava turvallisuussyistä johtuen vähin tään 50 metrin etäisyys, tässä tapauksessa ei ole. Kuka valvoo hakijoiden il moit ta mat turvatoimenpiteet. 15. Vakuuksien määrittely Ehdotettu vakuus on määrältään liian vähäinen euroa ei riitä mai semoin ti kus tan nuk siin. Esimerkiksi Alvajärvellä Kokkomäki on edelleenkin mai se moi mat ta ja muodostaa maisemahaitan 16. Toiminnan aikainen jätehuolto Jätehuoltoon on tarvetta, hanke on sen laajuinen, että jätettä syntyy ja varmas ti huomattavia määriä. Jätehuoltoon on tarve. 17. Alueen jälkihuolto ja myöhempi käyttö Kuka valvoo, ettei alue tule toiminnan loppumisen jälkeen jäämään vaa ral lisek si ympäristössä liikkuville?

11 YHTEENVETO Pyydettyä lupaa ei ole myönnettävä, koska ei ole esitetty asianmukaista ot tosuun ni tel maa, joka tapauksessa ottosuunnitelma on ristiriidassa lain kans sa ja on huomioitava lupamääräysten vaikutus." Lisäksi kiinteistön :n muistutukseen on liitetty 4 vesiaiheista va lo ku vaa. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lau suntoja. Hakijan vastine Hakija on jättänyt molempiin muistutuksiin vastineet Vastine tilan Varvikko muistutukseen: "- Varvikon mökin ja ottoalueen lähimmän reunan välimatka on n m. - Mökki sijaitsee verrattain kaukana ottoalueesta ja murskaus suoritetaan si ten että ottoalueen reunat ehkäisevät melua mahdollisimman pitkään. Huo mat ta vaa on lisäksi että kallioalueen seinämät antavat suojaa me lusta ja pölystä vapaa-ajanasuntojen suuntaan. - Nykyisellään kalliomursketta kuljetetaan Pihtiputaan pohjoisosiin naapu ri kun nis ta pitkienkin matkojen päästä paikallisen tarjonnan puut tuessa. - Kalliomurskeen käyttötarkoitus on mm. metsäteiden rakentaminen ja kun nos sa pi to metsäteollisuuden lisääntyvän puuhuollon mah dol lis ta misek si, tämä on myös metsänomistajien ja paikallisten asukkaiden etu. Kal lion laatu soveltuu murskeeksi. - Loma-aikoina pyritään melua aiheuttavaa toimintaa välttämään. Toi mintaa tullaan suorittamaan lakien ja asetusten mukaan." Vastine tilan muistutukseen: "Metsäyhtymä Varis pyytää että ympäristölautakunta huomioi muistutuksen jät tä jän liioittelevan ja vääristelevän sävyn (kursivoitu teksti). Osa muis tutuk sen virheellisistä väittämistä olisi ollut helppo tarkistaa. E.K.V:n tilan ja Hyttilän tilan välimatka on n. 200 m. - Tilan rajalta Hyttilän tilan ottoalueen rajalle etäisyys on n. 400 m. Ympäristölautakunta ei ole kuullut minua laissa edellytetyllä tavalla. - Hyttilän tilan ja tilan välissä on kolme tilaa. Otettava maa-aines on n tonnia (yhdessä asfaltti- ja murs kaa moiden ympäristölupahakemuksessa esitetyn ainesoton kanssa). - Otettava maa-aines on yhteensä tonnia / koko toiminta-aikana, ku ten ympäristölupahakemuksessa ilmoitetaan. Maa-ai nes lu pa ha ke muk-

12 ses sa määrät on ilmoitettu kuutiometreinä ( m3 ktr kal lio murske, m3 ktr sora/hiekka/soramurske). Mittayksiköt sotkettu ja lasket tu yhteen. Suunnitellulta hankealueelta tulisi valumaan öljy- yms. tekijöiden saas tut tamaa vettä omistamallani tilalla sijaitsevalle suoalueelle. - Hankealueen ja suon välinen maasto on kangasmaastoa, etäisyys n. 700m ja metsäautotie välissä. Vesien tulisi lisäksi virrata osin vas ta mäkeen. Hankealueen ja maantien väli ei ole 50 metriä, hankkeesta aiheutuisi vaaraa ohikulkevalle liikenteelle. - Ottamisalueen (kallio) ja maantien väli on 130 m, soranottoalueen ja maan tien väli on 100 m. Suunniteltu tieliittymä tulisi Reisjärventien ja ot to alu een välissä sijaitsevalle puutavaran lastaus-/kuormauspaikalle jos ta liittymä kahteen suuntaan Reisjärventielle. Raskaat soran ja murskeen kuljetusrekat joutuvat kulkemaan sekä Al va järven, että Muurasjärven kyläkeskusten lävitse useita kertoja päivässä. - Raskas liikenne ei juurikaan tule lisääntymään koska nyt mursketta kulje te taan naapurikunnista pitkienkin matkojen päästä paikallisen tar jonnan puuttuessa. Luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tur mel tu mi nen. - Ottamisalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita tiedossa olevia luon non- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita. Tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laa dun tai antoisuuden vaarantuminen. - Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. (Näin myös ympäristötarkastajan ja ELY-keskuksen lausunnoissa.) Ottamissuunnitelma on puutteellinen ja perustuu pelkästään hakijoiden omaan käsitykseen. - Asiantuntijana ja ottamissuunnitelman laatijana on toiminut Tapion Tiet ja Ojat Oy:n toimitusjohtaja Arto Sorsamäki Jyväskylästä. Hankkeelle ei ole tarvetta - Nykyisten luonnonsora ja hiekanottoalueiden ehtyessä kalliomurskeen tar ve kasvaa. Nykyisellään kalliomursketta kuljetetaan Pihtiputaan pohjois osiin naapurikunnista pitkienkin matkojen päästä paikallisen tar jonnan puuttuessa. Kalliomurskeen käyttötarkoitus on mm. metsäteiden raken ta mi nen ja kunnossapito metsäteollisuuden lisääntyvän puuhuollon mah dol lis ta mi sek si. Kohde ei ole erinomainen maa-ainesten ottoalue.

13 - Kohde sijaitsee kohtalaisen kaukana asutuksesta ja vapaa-ajan asun noista. Muurasjärveen on matkaa n. l km. Liikenteen kannalta sijainti erinomai nen. Pihtiputaalla, jos yksistään Alvajärven kylässä on useita hiekanottoalueita se kä kallionmurskausalueita. Kiviainesta on käytettävissä yli oman tarpeen. - Kalliomurskaustuotantoa ei ole Pihtiputaan pohjoisosassa, luon non hiekka va rat ehtyviä. Nykyisellään kalliomursketta toimitetaan maa kun tamme ulkopuolelta paikallisen tarjonnan puuttuessa. Hakija on hakkauttanut suunnitellulta ottoalueelta metsän pois ennen luvan ha ke mis ta. - Omistamamme alue on nykyisellään normaalissa metsätalouskäytössä. Ottamisalueella on pakko varastoida polttoaineita ottaen huomioon toi minnan laajuus. - Polttoöljyn varastointitarve 1 viikko, räjäytys- ja louhintatoiminnan aika na. Murskeen kuormaukseen ja kuljetukseen ei tarvita polttoaineen va ras toin tia alueella. Ei ole esitetty selvitystä lähellä sijaitsevista vedenottamoista. - Lähistöllä ei sijaitse vedenottamoita. Hakijoiden ilmoitus on ristiriitainen kohdassa 9. annetun ilmoituksen kanssa. - Hakemus ei ole ristiriitainen, olemme ilmoittaneet että suun ni tel ma-alueel la ei sijaitse pohjavesialueita siksi pohjaveden laatua ei ole tutkittu. Ot to alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat hakijan ilmoittamaa etäisyyttä lä hem pänä otto-aluetta, ilmoitettuihin kolmeen kesämökkiin on matkaa noin 500 met riä, vajaan metrin päässä sijaitsee maatilamatkailua har joitta van yrittäjän kolme vuokramökkiä, vakituisia asuntoja samalla etäi syy dellä kolme. - Lähimpiin kesämökkeihin on matkaa n. 1 km, vuokramökkeihin on matkaa 1,l km ja lähimpiin vakituisiin asuntoihin on matkaa yli kilometri. Murskeen sijoittaminen runsasliikenteisen tien viereen las ta us/kuor mausalu eel le on turvallisuusriski. - Murskeen varastoimisalueen lähin reuna on 120 m:n päässä puutavaran kuor maus-/las taus alu ees ta, ei lastaus-/kuormaus alueella. Va ras toin tialue ei ole suorassa yhteydessä Reisjärventiehen, paikka on lii ken ne järjes te ly jen kannalta turvallinen. Asia selvitetty hyvin suun ni tel ma kar toissa." Tarkastus Ympäristösihteeri vs. on tehnyt kohteelle maastokäynnin Alue on

14 hakkuin käsiteltyä metsäaluetta. Oheismateriaali: - Sijaintikartta ja suunnitelmapiirros Lisätiedot: vs. ympäristösihteeri Kirsi Hyvärinen, puh Ehdotus Ympäristötoimen toimialajohtaja: Ratkaisu Ympäristölautakunta myöntää Metsäyhtymä Varikselle maa-ainesluvan kallio ki vi ai nek sen ja soramoreenin ottamiseen tilalla Hyttilä Hake muk ses sa esitetyn lisäksi tulee ottamisessa noudattaa seuraavia mää räyksiä: Lupamääräykset 1. Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee ottamisalue merkitä maastoon. Alu eel le tulee asentaa vähintään yksi korkeusmerkki, josta ottamiskorkeus voi daan arvioida. 2. Louhinta- ja murskaustyön aikana tulee varoitusilmoituksin ja muu toin kin huolehtia siitä ettei toiminnasta aiheudu vaaraa alueella liikkujille. Lou hoksen vaaralliset reunat tulee suojata näkyvästi alueella liikkuvien tur val li suuden varmistamiseksi. Ottamisalueelle tulee pystyttää taulu, jossa on il moi tettu ottamisluvan haltija yhteystietoineen ja luvan voimassaoloaika. 3. Kiinteistöllä erityisesti Reisjärventien puoleisella laidalla oleva puusto tulee säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan lisätä kasvillisuutta mai se ma hai tan vähentämiseksi ja pölyn sekä melun kulkeutumisen estämiseksi. 4. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melu ta son ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja vakituisen asumiseen käy tet tä vil lä alueilla päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 LAeq ja yöohjearvoa (klo 22 7) LAeq 50 db sekä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvoa (klo 7 22) 45 db ja yöohjearvoa (klo 22 7) 40 db. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei toiminnasta aiheutuva tärinä aiheuta jo ko välillistä tai välittömästi vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 5. Murskaustoiminnan pölyhaittoja on tarvittaessa torjuttava kastelemalla tai muilla keinoin. 6. Ottamisalueen pinnan muotoilu tulee tehdä siten, että pintavedet valuvat ot ta mis alu eel ta pois. Ottamisalueelta poisjohdettavat vedet tulee käsitellä las keu tusal taan avulla tai muulla tavoin siten etteivät ne aiheuta ympäristön pi laan tu mis ta.

15 7. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varas toin ti alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto alueella on kielletty, ell ei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suo ja ra ken teil la. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjavedelle tai maape räl le vahingollisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huo lelli suut ta ja varovaisuutta. 8. Jos öljyä tai muuta pohja- tai pintaveden laatua vaarantavaa ainetta jou tuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pe las tus lai toksel le ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toi men pi teisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 9. Alueelle ei saa jättää roskaa, jätettä eikä tarpeettomia rakenteita tai esi neitä. 10. Tieliittymää koskevista asioista tulee tarvittaessa sopia tienpitäjän kanssa. 11. Ottamisen päätyttyä alue tulee maisemoida suunnitelman mukaisesti. Lä ji tet ty pintamaa ja kivet tulee levittää louhoksen reunoille ja pohjalle. Lou hok sen reunoille jäävät 1,5 m korkeammat ja 1:2 kaltevuutta jyrkemmät reu nat ja muut vaaralliset reunat tulee suojata pysyvästi kestävällä aidalla, ei kui ten kaan piikkilanka-aidalla. Vakuuden määrääminen: Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee hakijan antaa 12650,00 euron vakuus lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi. Vakuusaika tulee ulot tua yhden vuoden yli luvan voimassaoloajan. Päätöksen perustelut: Hakemuksen ja lupamääräysten mukaan tehtävän ottamisen ei katsota aiheut ta van maa-aineslain 3 :n tarkoittamia haitallisia seurauksia. Maa-ai neslain mukaisen ottamisluvan edellytyksiä arvioitaessa on otettu huo mi oon, että lupa on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 :ssä sää det tyjen rajoitusten kanssa ja asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty (6 ). Ottamisalue lähiympäristöineen on tavanomaista metsätalousaluetta ja ottamisalueen sijainti on etäällä asutuksesta. Ottamisalueen suo ja etäi syyk siä arvioitaessa on huomioitu kyseisen ympäristön herkkyys ja ot ta mi sen laajuus. Toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luon non suo je lulli ses ti arvokkaita kohteita. Aluetta ei ole luokiteltu geologisesti tai mai semal li ses ti merkittävän arvokkaaksi alueeksi. Annetut lupamääräykset ovat tarpeellisia, jotta ottamisen vahingollinen vaiku tus jää mahdollisimman vähäiseksi, eikä siitä aiheudu haittaa tai vaaraa.

16 Lu pa mää räyk set 1-2 on annettu alueella liikkuville kohdistuvan vaaran ja hai tan vähentämiseksi. Lupamääräykset 3-11 on annettu ympäristöön kohdis tu van melu-, pöly- ja roskaantumishaitan välttämiseksi sekä vesien- ja maa pe rän pilaantumishaitan ja maisemahaitan ja muun haitan välttämiseksi ja rajoittamiseksi. Vastaus esitettyihin muistutuksiin Hakemuksen johdosta tehdyt muistutukset on otettu huomioon lu pa määräyk sis tä ilmenevällä tavalla. Luvan voimassaolo: Lupa on voimassa saakka. Päätöksen antopäivä: Päätös annetaan julkipanon jälkeen Tarkastusmaksu: Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maa-ainestaksan mukaisesti tar kastus mak suk si määrätään 1862,50 euroa. Lisäksi laskutetaan ilmoituskulut. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 6, 10 13, 19 21, 23 VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1, 6, 7 VNp melutason ohjearvoista 993/1992 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen maa-ainestaksa Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Valitusaika on 30 päivää päätöksen an to päi västä. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Hyväksyttiin. Kunnallisvalitus: Maa-aineslupapäätös Oikaisuvaatimus: Tarkastusmaksu Ote + valitusosoitus Metsäyhtymä Varis, Varis Elvi, Rajala Terttu (Karjalahti Paavo pk), Keski-Suomen ELY-keskus, kuulutus