Hyvää Joulua! God Jul!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää Joulua! God Jul!"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Hyvää Joulua! God Jul! Vaasan perhetukikeskus - Yhteistoiminta Laihian ja Vähänkyrön kanssa

2 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Joulukuu 2008 Marraskuun viimeisenä torstaina oli tilaisuus. missä työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka ja emeritus professori Kari Uusikylä olivat puhumassa vaasalaisille noin 120 esimiehelle työhyvinvoinnista ja luovuudesta siihen liittyen. Professori Manka tarkasteli asiaa kysyen kumpaa polkua kannattaisi kulkea työn imun vai työuupumuksen polkua. Ensimmäinen polku kulkee tarmokkuuden kautta, halua panostaa työhön. Tähän liittyy myös halu omistautua työlle, kokea sen merkityksellisyys, joka voi ilmetä uppoutumisella työhön. Tästä kaikesta syntyy myönteinen tunne ja motivaatio. Uupumuksen polkuun liittyy väsymys mikään ei riitä, kestokyvynpäätoimittaja - mitkä ovat mahdolliset Ville Rintamäki kaat? karikot? äärirajoilla liikkuminen, ärtyneisyys. Seuraavana askeleena on kyynistyminen: ei mikään muutu, turha yrittää. Ammatillinen itsetunto heikkenee ja alkaa eläkepäivien odottelu. Tästä seuraa voimavarojen rapautuminen ja jaksamisongelmat. Manka mukaan työhyvinvointi ei synny organisaatiossa itsestään vaan se vaatii systemaattista johtamista. Esimiesten keinoina hän näki hyvinvointia uhkaavien tekijöiden tiedostamisen: tehtävien priorisoinnin, selkeitten tavoitteiden asettamisen ja että kukin työyhteisön jäsen tietää tehtävänsä. Toiseksi hän korosti, että tulee tunnistaa työpaikan kulttuuri mikä on hyvä työsuoritus. Tulee tarjota oppimismahdollisuuksia, työkiertoa vaikutusmahdollisuuksia oman ja työyhteisön työn suunnitteluun. Tämän kaiken sitoo hyvä esimiestyö: oikeudenmukaisuus ja palautteellisuus sekä ongelmiin tarttuminen. Tarvitaan myös vuorovaikutustaitojen kehittämismahdollisuutta sekä vapaamuotoista yhdessäoloa ja rakentavaa keskustelua. Hän korosti, että työhyvinvoinnin suunnitelmaa laadittaessa ei kannata parantaa kaikkea yhdellä kertaa, vaan ottaa muutamia asioita vuotta kohti, joihin keskitytään. Suunnittelun yhteydessä on hyvä vastata sellaisiin kysymyksiin kuin: - mitkä tavoitteet lisäävät hyvinvointiamme? - mitä tietoa, taitoa tarvitsemme tavoitteisiin päästäksemme? - mitä hyötyvät työyhteisön jäsenet, asiak- - mitä toimenpiteitä tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi? Näin on meillä nyt Vaasassakin tarkoitus edetä. Pohjamateriaalina toimii ennen lomia tehty kysely, jonka pohjalta työryhmä on valmistellut suunnitelmaa. Vielä ennen Joulua pidetään asian tiimoilta workshop. Workshopissa on tarkoitus nostaa tärkeimmät alueet esiin, joista työhyvinvoinnin kehittäminen konkreettisesti ensi vuonna aloitetaan. näin sanon nyt teille kaikille merituulen lukijat näkemiin ja valvokaa, että työhyvinvointisuunnitelma toteutuu, samoin toivotan kaikille hyvää ja rauhallista Joulua, ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Vaasan suomal. ja ruotsal. seurakunnan joulutervehdykset 4 Henkilöhaastattelussa: Markus Packalén 6 Vaasan perhetukikeskus - Työtä lapsen parhaaksi 8 Korkeakoulukaupungin maine edistyy yhteistyöllä 9 Yhteistoiminta Laihian ja Vähänkyrön kanssa lisääntyy 14 Kansainväliset opiskelijat lähemmäksi suomalaista elämää 15 Henkilöstökoulutus 16 Vireä Vaasa liikuntatarjotin kevät Vuoden 2009 TYKY-tonnit 17 Pysäköintikiekko 18 Sundomin kirjastossa yhdistyvät virkistys, tieto ja kulttuuri 19 XVII Vaasa kuorofestival 19 Kiitokset Kannen kuva: Salli Hietikko Kirjaston tonttu Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 29. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 6 Följande tidning utkommer vecka 6 Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, liikunta- ja vapaa-aikavirasto Björksten Eija, kasvatus- ja opetusvirasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Kuha Rita, hallintopalvelut Leppäkorpi Minna, luottamusmiehet Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Seppo Tuula, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Poimintoja työhyvinvointikyselystä VAO:n opiskelijat hakivat kisakokemusta Rotterdamista Prosessiprojekti päättyy, prosessien kehittäminen jatkuu Ensimmäiset vanhustyön erityisosaajat valmistuivat Virastomestariksi oppisopimuskoulutuksella Kuluttajaneuvonnan ja Yleisen edunvalvonnan muutokset Luovuttaja saa paikan - Sätt blodet i omlopp 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 Elämme adventin aikaa. Adventti tarkoittaa odottamista. Odotamme joulun juhlaa ja enempääkin, itse Kristusta. Kristilliseen uskoon sisältyy odotus. Kristitty on odottava ihminen. Hän orientoituu tulevasta ja saa odotuksesta voimaa. Hän tarrautuu Jumalan lupauksiin. Vaikeuksienkin keskellä hän sinnikkäästi panee toivonsa Jumalan apuun. Hän luottaa suurempaansa. Kristuksen odottaminen antaa virkeyttä uskonelämään. Odottaminen vahvistaa ja antaa rohkeutta. Ilman odottamista kristillinen usko on vaarassa kutistua kaavoiksi ja opiksi -rutiineiksi. Kristusta odottava saa kokea Jumalan läheisyyttä arjessaan. Tarvitsemme jokapäiväistä anteeksiantoa ylhäältä. Tarvitsemme jokapäiväisen voiman pysyäksemme armosta Hänen yhteydessään. Kaipaamme sitä, että jaksaisimme ja osaisimme elää sitä elämää, jossa saisimme rakastaa ja tulla rakastetuksi. Etsimme elämään tarkoitusta. Kannattaa siis odottaa. Joulun Lapsessa kaipaus ja avunpyyntömme ovat ihmeellisellä ja iloisella tavalla täytetyt. Kyllä Kristusta kannattaa edelleen odottaa. Hän on aina jaksanut odottaa meitä. Toivotan Siunattua adventin ja joulun aikaa Krister Koskela, kirkkoherra Vaasan suomalainen seurakunta Julen ser vi vasabor mycket starkt i gatubilden. Redan vid julöppningen den 16 november tändes många julljus. I affärerna ljuder julmusiken. Allting skapar en stämning av förväntan inför julen. I hemmen förbereds julen i god tid under adventstiden. Barnen öppnar luckorna i adventskalendern. Samtidigt räknar de dagarna till julafton. I de familjer som har utländsk bakgrund och flyttat till Vasa är det ingen självklarhet att julen väcker några speciella tankar och känslor. Kanske de nyinflyttade till och med känner sig främmande inför vårt julfirande. Därför har vi en viktig uppgift i juletider att öppna våra hjärtan och dörrar för de inflyttade. I församlingen framförs julsånger av barn och vuxna och julevangeliet läses om frälsaren som föddes i Betlehem. Inför julen är det många känslor som rör sig i vårt inre. Under julen går mångas tankar till barndomens jular. Då när vi alla var tillsammans, mor och far och syskon, mor- och farföräldrar. Julen talar starkt om gemenskapen. Vi upptäcker vem som är viktiga för oss. Gud är mitt ibland oss. Gud har blivit människa genom Jesus. Gud kom till oss. Livet bjuder på så mycket. Ibland fylls våra ögon av tårar, en outsägligt stor glädje: Över ett barn som fötts, över en människa som står oss nära, över vänskapen som håller livet igenom. Ibland fylls ögonen av tårar på grund av smärta. Många av oss känner den smärta som sjukdomen ger. Andra känner smärtan över att bli övergiven eller smärtan av att bli sviken. Samma gråt som vi gråter, samma skratt som vi skrattar har också Jesus upplevt. Genom Jesus kan vi veta hurdan Gud är. I Jesus ser vi Guds ansikte. Gud är oändligt stor, vi kan inte fatta hans storhet. Gud är kung och allhärskare. Ändå kommer han oss så nära, så att vi får uppleva honom på samma sätt som vi möter en annan människa i det bästa vänskaps- förhållande. Julen har ett viktigt bud till oss moderna människor. Gud kommer och söker oss. Han kommer oss nära i det lilla Jesusbarnet. Han ger oss en kärleksfull beröring. Tor-Erik Store Kyrkoherde i Vasa svenska församling 3

4 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Mitähän minusta olisi tullut, jos en olisi teatterikouluun päässyt? TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO kertoo Markus Packalén monesti ihmetelleensä. Hän pääsi teatterikouluun ja on viimeiset melkein kahdeksan vuotta toiminut teatterinjohtajana Vaasan kaupunginteatterissa. Ohjelmistossa on parhaillaan Markus Packalénin ohjaama ja lavastama mainio farssi Lentävät morsiamet. Olen muuttanut niin monta kertaa, että en ole enää mistään kotoisin, Markus Packalén tuumaa ja kertoo sitten olevansa helsinkiläinen kolmannessa sukupolvessa ja juuriensa menevän Hämeeseen ja Sata-Hämeeseen. Isällä oli rakennusalan insinööritoimisto ja äiti oli hammaslääkäri. Vaimo, Anna-Liisa, siirtyy joulukuun alusta Vaasan kaupunginteatterista pukijaksi Tampereen teatteriin. Meillä ei ole yhteisiä lapsia. Minulla on edellisestä avioliitostani poika, joka toimii kansantaloustieteen professorina Kanadassa. Ensimmäinen lapsenlapseni, Onni Packalén, syntyi perheeseen huhtikuussa. Pojassani omena on pudonnut kirjaimellisesti kauas puusta. Itsekin olen ammatillisesti musta lammas. Sekä isäni että isoisäni olivat rakennusinsinöörejä. Taiteellisia juuria ei ainakaan isän puolelta tule. Markus Packalén Vaasan kaupunginteatterin ilmoitustaulun edessä. Takana mainostetaan Markus Packalénin ohjaamaa ja lavastamaa näytelmää Lentävät morsiamet. Millä tavoin uravalintasi tapahtui? Olin 6-7 vuoden ikäinen, kun näyttelimme kotona lastennäytelmiä. Harrastin näyttelemistä myös koulussa. Sitä seurasivat teiniteatteri, ylioppilasteatteri ja teatterikoulu. Olen usein ihmetellyt, että mitä minusta olisi tullut, jos en olisi teatterikouluun päässyt! Harrastus muuttui työksi jo nuorena ja on täyttänyt elämäni suurelta osalta. Vaasan kaupunginteatteri on Markus Packalénille kahdeksas työpaikka. Suomi on tullut tutuksi Lappia ja Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Harjoitteluaika meni Joensuussa. Jyväskylässä, Suomen kansallisteatterissa ja Helsingin ruotsalaisessa teatterissa hän on ollut ohjaajana, Oulussa ja Porissa johtajana, Lahdessa ohjaaja-tuottajana. Sieltä tulin Vaasaan. Täällä olen ollut viimeiset melkein kahdeksan vuotta. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen uskaltanut aina lähteä uuteen paikkaan eri puolille Suomea. Hesalaisuuteni on tehnyt mahdolliseksi sen, että Helsinki ei ole minulle pakkomielle. Kasvusuuntani oli Helsingistä poispäin, vaikka palasin sinne kaksi kertaa. Luulen, että maakunnalliset teatterikokemukset ovat olleet minulle onnellisempaa aikaa kuin Helsingin ajat. Se, että olen ollut niin monessa paikassa teatterinjohtajana, on merkinnyt mm. sitä, että olen saanut tehdä paljon musikaaleja ja kevyttä, viihteellistä ohjelmistoa suurelle yleisölle. Olen nauttinut farssien ja musikaalien tekemisestä ja tehnyt niitä paljon. Välillä on ollut 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 voimakas tarve tehdä vankempaa draamaa. Mm. Williamsin Viettelyksen vaunu, Aleksis Kiven Nummisuutarit ja Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva ovat olleet lähellä sydäntäni. Intohimodraamat ja erityisesti miehen ja naisen välistä suhdetta pohtivat näytelmät ovat olleet minulle tärkeitä ehkä senkin takia, että olen itse yhden avioeron kokenut ja nähnyt ja kokenut, miten vaikeaa onnistuvan yhteiselämän luominen on. Nyt elän siinä mielessä onnellista aikaa, että olemme olleet kohta 25 vuotta yhdessä nykyisen vaimoni kanssa. Oletko pitänyt kirjanpitoa ohjaustöistäsi? Teetkö muutakin? Olen pitänyt niistä henkilökohtaista cv:tä. Lukumäärää en ole laskenut. Olen ollut näissä hommissa noin 35 vuotta ja johtamisen ohella ohjannut kaksi esitystä vuodessa. Tuleehan siitä. Lavastanut olen enimmäkseen pienempiä juttuja. Päänäyttämölle olen lavastanut Valehtelevat poliisit ja nyt Lentävät morsiamet. Näytellyt olen vain äärimmäisissä hätätapauksissa, jos esim. on pitänyt paikata sairastapauksissa joku rooli. Olen kirjoittanut lastennäytelmiä. Lahden kaupunginteatteriin kirjoittamani Rosvo ja poliisi on esitetty täälläkin. Kirjoittamista tekisi mieleni jatkaa eläkkeellä ollessani. Meillä on hyviä draaman kirjoittajia, mutta ei oikeastaan ketään, joka kirjoittaisi suomalaisen farssin tai kevyen komedian, romanttisesta komediasta puhumattakaan. Olisi tärkeää, että joku kirjoittaisi toimivia juttuja tällekin sektorille. En tiedä, onko minusta siihen, mutta ajattelin kokeilla. Tulitikkukuningas viimeinen ohjaustyö Ohjaan vielä Ilpo Tuomarilan kirjoittaman näytelmän Tulitikkukuningas, jonka ensi-ilta on 18. helmikuuta. Se kertoo valtavasta talousimperiumista, jonka Ivar Krûger niminen ruotsalainen liikemies synnytti 1920-luvulla. Hänellä oli tulitikkutehtaita ja tulitikkujen myyntimonopoli miltei koko Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Hän teki monenlaisia sijoituksia ja afäärejä. Kun hän pariisilaisessa hotellissa 1932 ampuu itsensä, käy ilmi, että koko hänen taloudellinen imperiuminsa perustui suurelle huijaukselle, olemattomille saataville ja tekaistuille arvopapereille. Näytelmä on fiktiivinen tarina markkinatalouteen helposti syntyvistä kuplista, joiden kourissa me tällä hetkellä maailmanlaajuisesti olemme luku on musiikin ja visuaalisten asioiden, pukujen ja lavasteiden kautta kiehtovaa aikaa. Siitäkin syystä halusin tämän näytelmän. Näytelmän lavastaa ja puvustaa hyvä ystäväni Pekka Ojamaa, jonka kanssa tein lopputyöni teatterikorkeakoulussa. Olemme vuosia tehneet yhteistyötä eri teattereissa ympäri maan. Jos mietit ensimmäistä ja viimeisintä ohjaustyötäsi, mikä on muuttunut? Ensimmäinen ohjaustyöni ammattiteatterissa oli Solja Kievarin kirjoittama näytelmä Suurinta elämässä, joka esitettiin Ryhmäteatterissa Helsingissä. Varmasti nuoruutta ja hulluutta oli silloin paljon enemmän. Luomisprosessi ei perustunut kokemukseen tai ammattitaitoon, vaan vaistonvaraiseen heittäytymiseen. Sitä aikaa voi kuvata myös parisuhteen kautta. Meitä lähti Jyväskylään kolmen hengen ydinjoukko; teatterinjohtajaksi Jotarkka Pennanen, näyttelijäksi Turo Unho ja ohjaajaksi minä. Olimme kaikki juuri menneet naimisiin ja tuoreita aviomiehiä. Perheenlisäystäkin oli tullut. Puolentoista vuoden kuluttua me kaikki olimme eronneet. Emme osanneet rakentaa yhtä aikaa sekä alkavaa uraa että parisuhdetta. Kuvittelisin tällä hetkellä osaavani erottaa paremmin työelämän ja yksityiselämän. Minun sukupolvestani aika monet polttivat työnarkomanialla itsensä loppuun. Itse pelastuin sillä, että minussa on riittävä osio laiskuutta. Se on tärkeä asia. En ole koskaan arvostanut ihmisiä, jotka leuhkivat, että eivät ole kolmeen vuoteen pitäneet kesälomaa. Jos ihminen vain tekee eikä välillä lataa pattereitaan, hän palaa äkkiä loppuun ja hänen luomiskykynsä katoaa. Oletko nähnyt teatterin kummituksen? En ole. En täällä enkä muualla. Kansallisteatterissa puhuttiin, että siellä kummittelee vanha kapellimestari ja siitä oli kokemuksia ihmisillä. Se voi olla eläytymisen puutetta. Tai onko minusta tullut niin totinen byrokraatti, että en enää kummituksia kohtaa? Ehditkö harrastamaan jotakin? Tämä on se ongelma, että teatteri on ollut minulle sekä työ että harrastus. Kun eläkeikä lähestyy, olen ihmeissäni, että mitä tehdään, jos ei tehdä työtä. En osaa enkä halua pelata golfia. Onneksi teatterialalla eläkkeellesiirtyminen on mahdollista tehdä aika pehmeällä laskulla. Voin silloin tällöin ohjata vierailijana eri teattereihin. Olemme vaimoni kanssa koiraihmisiä. Meillä on kaksi koiraa, Helga ja Sissi. Helga on iso Leonberginkoira ja Sissi pieni Cavalierspanieli. Vaimoni on pienikokoinen ja minulla ympärysmittaa riittää. Koirien kanssa kadulla kulkiessamme ihmiset naureskelevat, että siinä on miehen koira ja rouvan koira! Kesällä harrastuksiani ovat koirien kanssa puuhastelun lisäksi veneily ja mökkinikkarointi. Meillä on ollut vuosikausia vene Päijänteellä. Vapaa-ajanasuntomme on Pälkäneellä. Sieltä on vain 30 kilometriä Päijänteen rantaan. Liikumme vesillä myös Kukkia-järvellä, joka on lähin järvi. Harrastukseni ovat kovin keskiluokkaisia, tavanomaisia harrastuksia. Minulla on varmaan hyvin keskiluokkainen sielu, joka periytyy vanhempien kotoa. Kovin boheemina en ole itseäni koskaan pitänyt. Se on auttanut minua kansanomaisen teatterin tekemisessä. Jos minua joku huvittaa, luulen, että se huvittaa aika montaa muutakin. Elämäsi ohjenuorat? Että osaisin olla ihmisiä loukkaamatta mahdollisimman suora ja rehellinen ja osaisin kohdata ongelmat ja asiat edestäpäin ja kasvotusten. Sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Pidän tärkeänä erimielisyyden hyväksymistä. Teatterinjohtajana pyrin luomaan sellaisen ilmapiirin, että työntekijät voivat kostoa pelkäämättä arvostella ja olla eri mieltä kanssani. Itsekkyyden kontrolli on tärkeä asia niin teatterinjohtamisessa, ohjaamisessa kuin parisuhteessakin. Voimakas ja selkeä oma tahto pitää olla. Työntekijöille kauhistus on teatterinjohtaja, joka ei tahdo mitään. Johtajan velvollisuus on olla suunnannäyttäjä ja ratkaista vaikeitakin asioita. Se, että lipsuillaan ja luistellaan ja yritetään olla kaikkien kanssa samaa mieltä, johtaa vaikeaan sosiaaliseen tilanteeseen ja pahimmillaan kaaokseen. Markus Packalénin johtajankausi Vaasan kaupunginteatterissa loppuu kevääseen. Silloin hän muuttaa vaimon perässä Tampereelle. Elokuun alussa remmiin astuu Erik Kiviniemi. 5

6 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Työtä lapsen parhaaksi TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Vaasan perhetukikeskus tekee työtä lapsen ja nuoren hyväksi monin eri tavoin tulemalla avuksi, kun perheessä on ongelmia lapsen kanssa tai lapsen vanhemmilla on vaikeuksia, jotka heijastuvat myös lapsen elämään. Joillekin lapsille tai nuorille perhetukikeskus on koti, joillekin tilapäinen turvapaikka silloin, kun oma koti ei sitä ole. Gerbyn nuorisokoti ja Huutoniemen perhekoti yhdistettiin hallinnollisesti vuoden 2001 alusta. Viralliseksi nimeksi tuli Vaasan perhetukikeskus. Eri vaiheiden jälkeen vuonna 2007 päädyttiin siihen, että sijoitetaan kaikki toiminta saman katon alle Huutoniemelle. Vastaanotto- ja lastenkotiosastot ovat päärakennuksessa, perhetyö pihatuvassa. Henkilökunnan määrä on 17. Siihen kuuluu hallinnollinen johtaja, kasvatustyön johtava ohjaaja, 9 ohjaajaa, perhetyön johtava ohjaaja, 3 perheohjaajaa, lastenkotiapulainen ja keittäjä. PTK:n henkilökunnalla on vahva ammatillinen osaaminen, joka on tullut monien vuosien työkokemuksen kautta. Erilaiset persoonat tuovat oman lisänsä työskentelyyn lasten ja nuorten kanssa. Jaksamisessa auttaa työnohjaus ja hersyvä huumori. Talossa on hyvä yhteishenki ja lämmin tunnelma. Miten Vaasan perhetukikeskukseen tullaan? Lastensuojeluasiakkuudet ovat voineet syntyä jo kauan ennen lastenkotiin sijoittamista. On tarjottu erilaisia tukitoimenpiteitä perheelle ja niiden avulla päästy eteenpäin. Tukitoimenpiteistä huolimatta voidaan ajautua tilanteeseen, joka johtaa sijoitukseen kodin ulkopuolelle. Tällöin kysymyksessä voi olla kiireellinen sijoitus tai valmisteltu huostaanotto. Kiireellinen sijoitus lakkaa viimeistään 30 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä ole alettu käsitellä huostaanotto-asiana. Huostaanotto valmistellaan parityönä, useimmiten kaksi sosiaalityöntekijää, kuulemalla sekä asiaosaisia, että eri asiantuntijoita. Huostaanotto vahvistetaan aina hallinto-oikeudessa. Sijoitukseen voidaan tulla myös lapsen ja vanhemman yhteisestä harkinnasta. Tällöin on kysymyksessä avohuollon sijoitus. Olipa tilanne mikä hyvänsä, siitä lähdetään, Tapani Penttilä, Sirpa Siirtola ja Seija Leivo ehtivät hetkeksi istahtaa kivelle kuvattaviksi Mäntykodin kodikkaassa pihapiirissä. Tapani Penttilä esittelee yhtä vastaanottotilojen lastenhuonetta, joka toivottavasti pysyy tyhjänä tämän joulun aikaan. että työskennellään lapsen ja perheen parhaaksi, perhetukikeskuksen johtaja Tapani Penttilä kertoo. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 Perhetukikeskus Perhetukikeskuksen johtava ohjaaja on Sirpa Siirtola. Hänellä on osastojen kasvatuksellinen vastuu sekä Mäntykodissa (=lastenkoti) että vastaanotto-osastolla. Lapset ovat kouluikäisiä ja sijoitusaika vaihtelee kuukausista vuosiin. Tänä vuonna lastenkodissa on ollut 10 lasta tai nuorta. Pitkäaikaissijoituksissa nuori on Mäntykodissa 18-vuotiaaksi asti. Ykkösvaihtoehto on aina, että saataisiin olosuhteet kotona muuttumaan sellaisiksi, että lapsi voi palata sinne. Silloin pitäisi päästä perheisiinkin tekemään korjaavaa työtä. On vanhemmista itsestään kiinni, haluavatko he sitoutua tähän, Sirpa Siirtola kertoo. Enemmistö lapsista tulee lastenkotiin vanhemmista johtuvista syistä. Niitä voivat olla päihteet, mielenterveysongelmat, avioerotilanteet. Lapsilla taas voi olla epäsosiaalista käyttäytymistä niin suuressa määrin, että vanhemmat eivät pysty niistä yksin selviytymään ja on sijoituksen paikka. Vastaanotto-osasto on 4-paikkainen ja sinne voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Lapset tulevat kiireellisesti sijoitettuna sosiaalityöntekijän tuomina tai poliisin saattamina. Tilanteen rauhoituttua he palaavat omaan kotiin tai lähtevät kriisiperheisiin, joilla on valmius ottaa lapsia lyhytaikaiseen sijoitukseen. Pyrimme siihen, että lapset eivät olisi kauan vastaanoton puolella. Jos tilanne on sellainen, että lapsi jää tänne pitemmäksi aikaa, hän siirtyy toiseen päähän taloa, Mäntykodin puolelle, Sirpa Siirtola selvittää. Tämän vuoden aikana on jo 15 lasta tullut sisälle, kun viime vuonna lapsia oli 10. Ikäjakauma on 3 viikosta 16 vuoteen. Vastaanotto-osastolla he ovat yhdestä päivästä muutamaan viikkoon. Vastaanotto-osaston tiloissa hoidetaan myös valvottuja tapaamisia. Näissä tapauksissa tilanne on niin hankala tai kärjistynyt, että tapaamiset järjestetään oikeuden päätöksellä valvotusti. Tällöin toinen vanhempi tuo lapset tänne ja toinen vanhempi tulee tänne heitä tapaamaan. Tapaamiset kestävät muutaman tunnin kerrallaan. Mäntykodin arki: Ensisijainen tavoite on taata tänne sijoitetuille lapsille kokonaisvaltainen perushuolenpito ja luoda turvallinen kasvuympäristö. Henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti ja huolehtii lastenhoidosta ja kasvatuksesta, Sirpa Siirtola kertoo. Jokaiselle lapselle tehdään asiakassuunnitelma. Siinä sovitaan lapselle tärkeät asiat, käydään läpi nykytilanne ja mitkä ovat ne tavoitteet, mihin pyritään ja millä keinoin. Sovitaan tapaamiset vanhempien kanssa. Jokaiselle lapselle, joka jää tänne pitemmäksi aikaa, tehdään yksilöllinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Lapselle nimetään omahoitajapari, joka on enemmän oman lapsen arjessa mukana, hoitaa lapsen asioita ja on yhteydessä kouluun ja vanhempiin. Lapsen arjesta laaditaan tiivistetty kuukausiraportti, jolloin voidaan helpommin seurata lapsen sijoitusaikaa lastenkodissa. Pyrimme toimimaan kodinomaisesti, vaikka olemme kolmivuorotöissä ja aikuiset lapsen ympärillä vaihtuvat koko ajan. Paljon on arjen hallintaan liittyvää opettelua ja koulunkäynnin tukemista. Kullekin lapselle pyritään löytämään omanlaisensa harrastus. Yksi päivä viikossa on pyhitetty yhteiselle tekemiselle. Tehdään retkiä, leivotaan, käydään elokuvissa, kirjastossa tai uimassa Mäntykodissa on kuusi hoitopaikkaa. Jokaisella sijoitetulla lapsella on oma huone, jonka hän voi sisustaa itselleen mieluisaksi. Ikätason mukaisesti annetaan lapselle vastuuta mm. oman huoneen siivous jne. Isommille on itsenäistymiskokeiluhuone, jossa on keittiö ja he pesevät itse pyykkinsä. Pyritään sillä tavoin ennen täältä lähtöä löytämään omia siipiä, että asiat onnistuisivat itsenäisessä elämässä. Perhetukikeskuksen väki tuntee iloa siitä, että monella nuorella on elämä mennyt ihan hyvin. He tulevat aikuisina käymään ja muistelevat hyvällä mielellä näitä aikoja. Vanhemmuuden arviointi Uusimpana työmuotona on tänä syksynä alkanut vanhemmuuden arviointi. Siinä on mukana kaksi perhetukikeskuksen ohjaajaa ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Vanhemmuuden arvioinnin tarkoituksena on tehdä arvio siitä, onko perheessä edellytyksiä riittävän hyvään vanhemmuuteen sekä löytää perheelle sopivia ja tarvittavia tukitoimenpiteitä. Kuuden viikon jaksolla pyritään näkemään vanhempien vahvuudet pärjätä, sekä löytämään oikea ratkaisu heidän tilanteeseensa. Perhetyö kentällä Perhetyö on kotona asuvan lapsen tai nuoren ja hänen perheensä tukemista erilaisissa ratkaisua vaativissa elämäntilanteissa, joihin perheet saattavat joutua. On päihteidenkäyttöä, muita sosiaalisia ongelmia, uusavuttomuutta, kyvyttömyyttä huolehtia lapsista, mielenterveysongelmia. Perhetyö alkoi kokeilumuotoisena 1997 ja tuli pysyväksi työmuodoksi vuonna Asiakkaaksi tullaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kautta. Tällä hetkellä työtä tehdään 24 perheessä. Työntekijöitä on neljä. Perheessä käydään keskimäärin 1-2 kertaa viikossa perheen tarpeista riippuen ja ollaan 2-4 tuntia kerrallaan. Työ tapahtuu pääasiassa kotikäyntien muodossa. Asiakkuuden alkaessa työlle asetetaan tavoitteet ja tehdään suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Kirjaamme kaiken ja raportoimme sosiaalityöntekijälle säännöllisin väliajoin. Meillä on myös ryhmätoimintaa, järjestämme erilaisia tapahtumia, te toja, leirejä, kerhoja. Tapaamisen valvominen kuuluu myös työhömme, mutta me teemme sen kodeissa. Menemme sijaisperheessä olevan lapsen kanssa biologisten vanhempien koteihin ja valvomme tapaamista siellä, perhetyön johtava ohjaaja Seija Leivo kertoo. Työssämme käytämme työvälineinä mm. pesäpuu-kortteja. Siellä on elämän tärkeät asiat - kortit, erilaisia tunnekortteja ja nuorisolle tarkoitettuja kortteja, joiden avulla tehdään keskustelun käyminen ja asioiden puheeksi ottaminen helpommaksi. Samoja menetelmiä käytetään ryhmätoiminnassa isomman ryhmän kanssa. Tukiverkostoa kartoitetaan erilaisten kaavakkeiden avulla. Tärkeitä työvälineitä ovat vanhemmuuden roolikartta, parisuhteen roolikartta ja itsenäistyvän nuoren roolikartta. Työhön ja saavutettaviin tuloksiin vaikuttaa, onko asiakasperhe selvillä ongelmistaan ja kuinka halukas se on ottamaan apua vastaan. Yksi tehtävämme on motivoida asiakasperhe avun vastaanottamiseen. Perhetyöhön kuuluu myös palveluohjaus. Tuemme asiakkaita mm. kelan papereiden täyttämisessä ja lääkärissä käymisissä. Uutena työmuotona perhetyöhön on tullut lastensuojelun tarpeen arviointi yhdessä sosiaalityöntekijöitten kanssa. Perhetyön kesto riippuu asiakasperheen tilanteesta. Joskus riittää puoli vuotta, joidenkin kanssa on työskennelty jopa viisi vuotta. Useimmiten huostaanotto voidaan estää perhetyöllä. Se on työmme tarkoitus, mutta jos näyttää siltä, että huostaanotto kuitenkin tulee, voimme valmistella perhettä siihen niin, että siitä tulee ns. hyvä huostaanotto. Terveiset vanhemmille joulun lähestyessä: Äskettäin pienen pojan ukiksi tulleen Tapani Penttilän terveiset ovat: Pitäkää huolta ja välittäkää lapsistanne! Sirpa Siirtola pienten lasten äitinä on miettinyt, että rajojen puuttuminen monilta heidän asiakasperheittensä lapsilta on se isoin ongelma. On tärkeää, että lapsella on rajat ja rakkaus pienestä pitäen. Perhetukikeskuksen joulu Kaikki muistelevat: Aloitamme jouluvalmistelut hyvissä ajoin, kuten missä tahansa kodissa. Teemme kunnon suursiivouksen, laitamme joulukoristeita, joulukuusi kannetaan sisään ja kootaan joka vuosi. Perinteinen, pitkä traditio on, että syömme jouluaterian vähän aikaisemmin, koska monet lapsista lähtevät joulunviettoon omien vanhempiensa luo, sukulaisiin tai tukiperheisiin. PTK on avoinna jokaisena vuoden päivänä, niin joulun kuin uuden vuoden aikaan. Meillä on valmius vastaanottaa kiireelliset sijoitukset, joita ei tietenkään soisi tapahtuvan. Jokainen lapsihan pienessä sydämessään toivoo, että joulu olisi iloisten hetkien aikaa. Meillä on lahjoittajatahoja, jotka muistavat meitä joka joulu. Siitä olemme iloisia ja lapset varsinkin. Kirjoitamme joulupukille lahjatoivomuskirjeitä ja pidempiaikaiset lapset osaavat jo odottaa näitä lahjoja. Tapani Penttilä jatkaa: Kun muistaa omia joulutraditioitaan, jotka periytyvät omasta lapsuuskodista ja jotka ovat jo siirtyneet omille lapsille, toivoisi että myös lastenkodin jouluun valmistumisesta jää jotain sellaista näille lapsille, mitä voi ottaa aikanaan oman joulun viettoon. Rauhallista joulunaikaa myös Merituulen lukijoille!! 7

8 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Korkeakoulukaupungin maine edistyy yhteistyöllä Vilinä ja vilske Studia-messuilla piti Vaasan AMK:n opiskelijat Riku Happosen ja Salla Vainion kiireisinä. Kilpailu opiskelijoista korkeakoulujen kesken kiristyy ja opinahjoaan valitsevien mielenkiinnon herättäminen on yhä suurempi haaste. Koulutusvaihtoehtojen lisäksi myös opiskelupaikkakunnalla on erittäin suuri merkitys. Vaasan ammattikorkeakoulu, yliopisto ja kaupunki yhdistivät jo toistamiseen voimansa ja lähestyivät potentiaalisia opiskelijoita eli kävijää yhdessä Studiakoulutusmessuilla Helsingissä lokakuun lopulla. Aiemmin syyskuussa messuiltiin yhdessä myös Ou- lussa Eteenpäin-koulutusmessuilla. Yhdessä saatiin enemmän näkyvyyttä aikaan ja myös kustannussäästöä. Vaasa on väkilukuun suhteutettuna Suomen toiseksi suurin koulu- ja opiskelukaupunki: korkeakouluopiskelijoita on peräti , joista ammattikorkeakoulussa opiskelee 3500 ja yliopistossa TEKSTI: TARJA GROMOV KUVA: MERJA SALOMÄKI-JURKKA 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Yhteistoiminta Laihian ja Vähänkyrön kanssa lisääntyy Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, kun yhteistoimintasopimukset terveystoimen, ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon osalta tulevat voimaan vuoden 2009 alkaessa. Monia kokouksia ja pitkiä pohdintoja vaatinut uurastus enteilee hedelmällistä ja kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Yhteistoimintakuvioiden muotoutuminen Yhteistoiminta-alueen muodostaminen aloitettiin lokakuussa 2007, yhdistyminen tapahtuu vuoden vaihtuessa. Olemme suunnitelleet tähän muutokseen liittyviä prosesseja perusterveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon osalta. Kokoukset ovat olleet normaali työskentelymuoto. Niitä on ollut useita viikoittain. Aiheen mukaan on otettu mukaan niitä vastuuhenkilöitä, ketkä mitäkin asioita hoitavat, taloushallinto- ja tukipalvelutyöryhmän vetäjänä toimiva kehittämisjohtaja Raili Tiitola kertoo. Yhteistoiminta-aluetta valmisteleva työryhmä kokoontuu. Alarivissä vas. Hilkka Annola, Jouni Haapaniemi, Juha Karvala ja Kristina Stenman. Ylärivissä vas. Matti Paloneva, Juha Suikkanen, Minna Leppäkorpi, Markku Sirviö, Risto Känsälä ja Marja Huovari. Kuvasta puuttuvat: Margit Isomäki, Asko Martikainen, Erkki Penttinen, Anja Somppi ja Bengt Strandin. Mitä on pitänyt tehdä? Ensimmäinen tehtävä oli laatia yhteistoimintasopimusta varten taloudenhoidon periaatteet. Määriteltiin mm., että Laihia ja Vähäkyrö muodostavat oman yhteisen tulosalueen budjetissa ja että kukin kunta muodostaa oman tulosyksikön ja vastaa omista kustannuksistaan. Piti suunnitella kustannuslaskenta niin, että kustannukset voidaan eriyttää ja laadittiin kustannuslaskennan ohjeet. Suunniteltiin talousarviorakenne ja tilikartta yhteistoiminta-aluetta varten. Kun se oli määritelty, tuli budjetin rakentaminen. Tietojärjestelmissä törmättiin siihen, että kunnissa on erityisesti potilashallinnon puolella erilaisia tietojärjestelmiä. Tehtiin päätös, että Laihia ja Vähäkyrö siirtyvät Pegasos-tietojärjestelmään, joka on käytössä Vaasassa. Käyttöönoton suunnittelu aloitettiin keväällä ja nyt ovat koulutukset menossa. Tietoverkkojen rakentaminen yhteistoiminta-alueelle ATK-osaston toimesta oli myös iso prosessi. Talouden operatiivisiin tehtäviin tulee myös muutoksia. Laihian ja Vähänkyrön toimipisteissä otetaan käyttöön Rondo eli sähköinen laskujen käsittely. Laskutukset hoidetaan Vaasan talouspalvelukeskuksessa. Henkilöstön siirtoon liittyvät tehtävät ja henkilöstön kuuleminen on ollut iso prosessi. Kyrönmaan kuntayhtymän henkilöstö jaetaan Laihian, Vähänkyrön ja Isonkyrön kesken. Marraskuun aikana tehdään työsopimukset. Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta siirtyvät henkilöstöpalveluiden hoidettavaksi. Palkanlaskentatehtävät siirtyvät henkilöstöpalveluihin. Web-tallennus otetaan käyttöön myös Laihialla ja Vähässäkyrössä, että saadaan palkanlaskentatiedot toimitettua sieltä sähköisesti palkanlaskentaan. Varastotoimintojen järjestely tuli myös eteen. Laihialla oli oma keskusvarasto. Nyt yritetään organisoida niin, että voitaisiin kaikki varastotoiminnat hoitaa Vaasasta käsin, koska yhteistoiminnan yhtenä tavoitteena on taloudellisuu- KÄÄNNÄ 9

10 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN den ja tehokkuuden lisääminen. Siellä on pienempiä toimintoja, joita myös organisoidaan, kuten kuljetukset, turvapalvelut, posti ja puhelin. Ne liitetään Vaasan järjestelmiin. Perusterveydenhuollossa ja ympäristöterveydenhuollossa Laihian ja Vähänkyrön puhelinkeskusjärjestelmä ei muutu, puhelinnumerot pysyvät nykyisellään. Työterveyshuolto tulee Vaasan järjestelmään ja puhelinnumerot muuttuvat. Vakuutukset pitää järjestää uudelleen, samoin kaikki sopimukset. Kuntayhtymä on irtisanonut kaikki sopimuksensa ja nyt Vaasassa kukin vastuuhenkilö omalla alueellaan tutkii nämä ja tekee uudet sopimukset, mikäli se on tarpeellista. Henkilöstöpäällikkö Juha Suikkanen kertoo, mitä muutoksia Laihian ja Vähänkyrön terveydenhuollon siirtyminen Vaasan sosiaali- ja terveystoimen alaiseksi aiheuttaa henkilöstöhallinnossa Laihian ja Vähänkyrön kuntayhtymän henkilöstön siirtymistä vuoden vaihteessa kaupungin palvelukseen on valmisteltu henkilöstötyöryhmässä. Ryhmässä on ollut työnantajien edustajien lisäksi vahva edustus työntekijäpuolelta Vaasasta sekä Laihian ja Vähänkyrön toimipisteistä. Kuntayhtymästä siirtyy Vaasan palvelukseen noin 125 työntekijää/ viranhaltijaa ns. vanhoina työntekijöinä eli esimerkiksi loma- ja eläke-edut säilyvät. Suurimmalla osalla henkilöstöstä työpiste säilyy eikä tehtävänkuvaankaan juuri muutoksia tule ainakaan alkuvaiheessa. Toimintatapojen yhtenäistämisen myötä muutoksia saattaa ajan kuluessa tulla. Osa henkilöstöstä siirtyy tekemään työtä Vaasaan sosiaali- ja terveystoimen hallintoon, talouspalvelukeskukseen, ATKosastolle ja palkkaosastolle. Kuntien solmimassa perussopimuksessa sovittiin, että henkilöstöasioissa noudatetaan Vaasan käytäntöjä. Henkilöstötyöryhmässä onkin perattu erilaisia käytäntöjä ja onhan niitä tietenkin löytynyt. Vuoden vaihteen jälkeen kuntayhtymän henkilöstö pääsee nauttimaan Vaasan eduista sellaisenaan kuin niistä on sovittu. Kuntayhtymän henkilöstöä palvelee sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimisto käytännön päivittäisissä henkilöstöasioissa sekä henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut antaa strategista ja koordinoivaa tukea mm. koulutus- ja osaamis-, työturvallisuus-, yhteistoiminta-, palkka- ja palvelussuhde-, rekrytointi- ja muissa henkilöstöasioissa. Tiedottaminen on tärkeä osa projektia ja se pitää hoitaa hyvin. Sitä varten on perustettu työryhmä, joka on laatinut tiedotussuunnitelman siitä, missä vaiheessa kuntalaisille mistäkin asiasta tiedotetaan. Raili Tiitola toteaa yhdistymisprosessin vaatineen yllättävän paljon työtä. Kun organisaatiota liitetään toiseen, jokaisen asian on kuljettava oikein. Onhan Vaasan kaupunki aikaisemminkin ottanut organisaatioonsa yksityisiä toimintoja, mm. kaupunginteatterin ja Pohjanmaan museon kunnallistaminen ja jäähallin ottaminen yksityiseltä seuralta kaupungille, mutta tämä on ensimmäinen, jossa kuntien toimintoja liitetään yhteen. Tämä on ollut samalla oppimisprosessi, josta on paljon hyötyä jatkotyötä ajatellen. Olen saanut ideoita ja hyviä toimintatapoja, joita voin hyödyntää täällä Vaasan organisaatiossa. Laihian ja Vähänkyrön päivystyksen siirtyminen Vaasan pääterveysasemalle on näkyvin muutos sosiaali- ja terveystoimessa Kuntalaiselle suurin ja näkyvin muutos on Laihian ja Vähänkyrön päivystyksen siirtyminen pääterveysasemalle, ylilääkäri Markku Sirviö toteaa. Asukkaita Laihialla ja Vähässäkyrössä on yhteensä noin Heitä hoidetaan kotikunnissaan kuten tähänkin asti. Myös hoitohenkilökunta pysyy samana. Meillä on nyt kuusi terveysasemaa. Gerbyn terveysasema on pienin, asukkaita vähän yli Vuodenvaihteen jälkeen meillä on lisäksi kaksi pienempää terveysasemaa, Laihian ja Vähänkyrön terveysasemat. Laihia on suunnilleen Gerbyn terveysaseman kokoinen ja Vähäkyrö pienempi, Sirviö selvittää. Laihia ja Vähäkyrö hoitavat omat asiansa itsenäisesti. Vaasalta ne saavat lähinnä tukea ja ohjausta. Heillä on omat esimiehet ja osastonhoitajat, jotka osallistuvat meidän palavereihimme ja saavat meiltä tietoa. Pitemmällä aikavälillä toimintoja yhdenmukaistetaan. Tiedämme jo nyt, että jotkut asiat on paremmin järjestetty heillä kuin meillä. Niissä voimme ottaa sieltä oppia, Sirviö kertoo. Vaasan sosiaali- ja terveystoimella on tällä hetkellä neljä tulosaluetta: hallinto ja talous, koti- ja laitoshoito, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Nyt tulee lisää yksi uusi Laihia-Vähäkyrö tulosalue, johon kuuluu kaikki heidän toimintansa. Vaasassa kaikki vanhuspalvelut on koottu koti- ja laitoshoidon tulosalueelle. Laihia ja Vähäkyrö halusivat pitää hoivan (= ent. vanhainkoti) ja kotipalvelun omassa hoidossaan ja Vaasan alaiseksi tulevat vuodeosasto ja kotisairaanhoito. Muista sosiaalipuolen palveluista he ostavat Vaasalta sosiaaliasiamiehen ja päihdehuollon palveluita sekä sosiaalipäivystystä, kuten ovat tähänkin asti tehneet. Palkanlaskenta ja laskutus hoidetaan vuodenvaihteen jälkeen Vaasasta. Suurin osa toimistopuolen henkilöistä siirtyy Vaasaan töihin. Laihialle jää vain tulosalueen johtaja ja yksi sihteeri. Säästöjä Sirviö ei kunnille lupaile. Hoidon ja hoivan tarve tulee lähivuosina vain lisääntymään. Pitkän tähtäimen hyötynä hän näkee mm. sen, että voitaisiin toteuttaa joitakin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka toisivat säästöä hoitotarpeen vähentyessä. Vaasan pääterveysasemalla toimii mm. oma diabetes-poliklinikka, jonne meiltä ohjataan diabeteshoitoa tarvitsevat. Laihialaiset ja vähäkyröläiset lähettävät omat potilaansa keskussairaalaan. Jatkossa voitaisiin neuvotella myös heidän potilaidensa ohjaamisesta sinne. Automaattisesti se ei käy, koska henkilöstöresurssit ja tilatarpeet on mitoitettu pienemmälle asiakasmäärälle. Kaikkia asioita on yritetty miettiä monelta kantilta. Silti vuodenvaihteessa paljastuu varmasti paljon detaljeja, joita kukaan ei ole osannut etukäteen miettiä, Sirviö arvelee. 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 Vaasan Aluetyöterveys laajenee Asko Martikainen Aluetyöterveyden ilmoitustaulua esittelemässä. Kyrönmaan kuntayhtymä lopettaa vuodenvaihteessa toimintansa ja Laihian ja Vähänkyrön kuntien työterveyshuoltotoiminnat siirtyvät Vaasan Aluetyöterveyden hoidettavaksi. Kuntayhtymän työterveyshuoltohenkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Vaasan aluetyöterveyden palvelukseen. Sillä henkilöstöllä tuotetaan edelleen ne työterveyshuoltopalvelut, jotka ovat Laihian ja Vähänkyrön kuntien tuottamisvelvoitteeksi langenneet. Laihialta ja Vähästäkyröstä siirtyy vuodenvaihteessa n. 300 yritystä ja n työntekijää Vaasan aluetyöterveyden hoidettavaksi Vähänkyrön ja Laihian kunnilta työterveyspalvelunsa ostavista yrityksistä ja kunnista itsestäänkin. Henkilöstöä siirtyy seitsemän henkilöä. Vuodenvaihteen jälkeen Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstön vahvuus tulee olemaan 47 henkilöä. Se tuottaa silloin työterveyshuollon palveluja n henkilölle. Yhdistämistyö on vaatinut paljon työtä. Pohjatyö aloitettiin jo v Yhteistyötä Kyrönmaan työterveyshuollon kanssa on ollut pidemmän aikaa. Olemme käyneet yhteisissä koulutuksissa, toimintoja, tuotteita ja hinnoittelua on yhdenmukaistettu. Tämä on pitkän projektin huipentuma, työterveysylilääkäri Asko Martikainen kertoo. Vaasan Aluetyöterveyden liikelaitosmalliprojekti aloitettiin v Se hyväksyttiin valtuustossa ja liikelaitos käynnistyi vuoden 2006 alussa. Tämä on ollut pitkäjänteistä työterveyshuoltotoiminnan kehittämistä, Martikainen toteaa ja jatkaa, että tuskinpa se tähän jää. Pitkän tähtäimen visio on toimiminen koko Pohjanmaan alueella. Valtioneuvoston periaatepäätökseen kirjattu tavoite on, että v mennessä työterveyshuoltopalvelut pitäisi tarjota alueellisista yksiköistä käsin. Uusia toimitiloja saneerataan Työterveyshuollolle saneerataan vuoden 2009 aikana sekä Vähäänkyröön että Laihialle uudet toimitilat. Lähtökohtana on, että palveluita tuotetaan läheisyysperiaatteella. Pyritään tuottamaan palvelut niin lähellä meiltä palveluja ostavia työnantajia kuin suinkin, Martikainen kertoo. Palvelujen saatavuudessa ei tapahdu suuria muutoksia. Sama henkilöstö, joka niitä on tuottanut tähänkin saakka, jatkaa samoissa tehtävissä. Asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy. He voivat käyttää minkä tahansa työterveyshuoltopisteen palveluja. Asiakkaiden käytettävissä ollut palveluarsenaali laajenee. Työfysioterapeutin ja psykologin palvelut tulevat Laihian ja Vähänkyrön henkilöstön käyttöön yhtä lailla kuin ne ovat vaasalaisten käytössä. Aukioloaikoja pystytään saamaan sujuvammiksi, Martikainen listaa yhdistymisen etuja. Työterveyshuollon palvelujen tuottamiseen alueellisesti julkisella sektorilla Martikainen näkee monta syytä. Yksi suurimmista syistä on, että pystyttäisiin säilyttämään työterveyshuollon laatutaso ja valikoima sellaisena kuin niiden tämän hetkisten työterveyshuollon standardien mukaan kuuluisi olla. Kasvustrategia on ollut pitkään mietitty ja harkittu. Ei ehkä reaalista kasvua, enemmänkin toimintojen uudelleen yhdistämistä. Lähtökohtana on, että se, mitä tehdään, on järkevää. Onneksi minulla on erittäin osaava ja motivoitunut henkilöstö. Se helpottaa eri asioihin kohdistuvaa painetta ja työstämistä. Yhteistyö ympäristöterveydenhuollossa Meillä alkaa vuodenvaihteessa yhteistyö Laihian ja Vähänkyrön kanssa terveysvalvonnassa ja eläinlääkinnässä, ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin viestittää. Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue Yksikön tehtävänä on vastata terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, tupakka- ja kemikaalilaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön alueella. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Yhteistoiminnan alkaessa panostetaan erityisesti työprosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämiseen, tehtäväjakoon ja muuhun yhteistoiminnan kehittämiseen. Terveysvalvonnan nettomenot kohdistetaan yhteistoiminta-alueella kuntien asukasluvun perusteella (Vaasa , Laihia ja Vähäkyrö 4 697). Henkilökunnan määrä on 7,5 sekä hygieenikkoeläinlääkärin työpanos. Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue Eläinlääkintähuolto järjestetään yhteistoimintana Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kuntien kesken. Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkintäpalvelujen saatavuudesta ympäri vuorokauden. Päivystysaikana (klo 16-08) palvelut järjestetään yhteistyössä Mustasaaren, Närpiön, Oravaisten ja Vöyri- Maksamaan kuntien sekä Maalahden-Korsnäsin kunta-yhtymän kanssa. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta ja kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten, tilapäisen hoidon järjestämisestä. Eläinlääkintähuolto neuvoo, tiedottaa ja antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa erikoiseläinlääkäritasoista apua tarvitsevat asiakkaat eteenpäin. Eläinlääkinnän kustannukset kohdennetaan Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kesken euroa/käynti perusteella. Eläinlääkintä jakautuu kolmeen tulosyksikköön: Vaasan toimipiste, Laihian toimipiste ja päivystystoiminta. Eläinlääkintähuollossa toimii kaksi eläinlääkäriä ja yksi eläintenhoitaja. 11

12 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Kävimme kysymässä, mitä Vähänkyrön vuodeosastolla ja Laihian hammashuollossa ajatellaan Vaasaan siirtymisestä. Anna-Maria Koski ja Risto Lilleberg kertovat. Vähänkyrön vuodeosastolla huoli muutosten vaikutuksista Vähänkyrön vuodeosastolta on siirtymässä Vaasaan 15 henkilöä: osastonhoitaja, 9 perushoitajaa ja 5 sairaanhoitajaa. Uskon, että muutos tulee vaikuttamaan arkityöhön, perushoitaja Anna-Maria Koski toteaa. Pitäisi saada varmuus siihen, miten toimitaan. Nyt on tämä epätietoisuus. Meillä ei ole tietoa, mistä tavarat vuodenvaihteen jälkeen tulevat, mihin ne saadaan varastoitua ja miten tilaukset hoidetaan. Vaasalla on erilainen tapa toimia kuin meillä. Siellä on esim. vain tietyt vaipat käytössä. Meillä on laaja repertuaari kaikista hoitotarvikkeista ja parhaat markkinoilla olevat tuotteet. Nykyään on helposti käytettäviä materiaaleja, jotka nopeuttavat työtä. Säästö tulee työajassa. Tietoa kaivattaisiin! Johdon taholta olemme saaneet vain sen tiedon, että mikään ei muutu. Mutta kyllä konkreettiset asiat muuttuvat. Meille tärkeät asiat mentiin tiedotustilaisuudessa läpi hyvin nopeasti, muissa viivyttiin pitkään. Kaikki on ollut pitkälti sanelupolitiikkaa. Ei meiltä ole kukaan kysynyt eikä meidän asiantuntemusta ole käytetty hyväksi. Nyt on se pelko, että mennäänkö huonompaan suuntaan ja kohdellaanko meitä tasapuolisesti Vaasan työntekijöiden kanssa. Eihän muutos välttämättä sitä ole, mutta jo se aiheuttaa eriarvoisen kohtelun tunteen, että emme saa ylimääräistä lomaa pitkäaikaisesta työsuhteesta, vaikka vaasalaiset hoitajat saavat. Uusien atk-ohjelmien käyttöönotto tuo paljon koulutuksia Muutos tuo paljon koulutuksia. Puhelinnumerot, lomien anominen ja tietokoneohjelmat luultavasti muuttuvat. Laskutus muuttuu sähköiseksi. Hoitajista tuntuu, että tämä on kaikkea muuta kuin työntekoa. Muutokset vievät voimia Vähänkyrön vuodeosasto on kokenut muutoksia muutosten jälkeen. Anna-Maria Koski kertoo, että viiden vuoden aikana on ollut kolme muutosta: Olimme ensin 40-paikkainen vuodeosasto, sitten 22-paikkainen sairaala ja 12-paikkainen hoiva, sitten tuli 22-paikkainen hoiva ja 12- paikkainen sairaala. Koko ajan on ollut huolena myös oman työn kohtalo eli mistä minä itseni löydän. Totta kai kaikki uusi on haastavaa. On ihana katsella omia voimavarojaan, mutta kun haasteita tulee joka puolelta, vaarana on, että tulee haukattua liian suurta palaa. Muutokset ovat aina voimia kuluttavia. Vähässäkyrössä ollaan odottavalla kannalla. Nähtäväksi jää, onko tämä muutos hyvä vai huono ja jääkö se pysyväksi. Anna-Maria Koski on tullut Kaija Rantasen kanssa siirtämään 88-vuotiasta Rauha Hakalaa pyörätuolista sänkyyn, mutta ensimmäiseksi vietettiin iloinen jutteluhetki. 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 Laihian hammashuollossa odotetaan muutosta avoimin mielin Yhteistyötä tehdään myös nuorisotyössä: Seutu-kunnallinen nuoriso-tiedottamisen yhteishanke Risto Lilleberg työhuoneessaan. Kyrönmaan kuntaliittymä lakkaa vuodenvaihteessa ja Laihian hammashoidosta Vaasaan siirtyy 6 hammaslääkäriä, 7 hammashoitajaa, 2 suuhygienistiä ja 1 välinehuoltaja. Kaikkiaan 16 henkilöä. Vastaava hammaslääkäri Risto Lilleberg odottaa vuodenvaihdetta luottavaisin mielin. Tuskin työnantajan vaihtuminen ihan huomaamatta tapahtuu, tulee mm. uusia tietokoneohjelmia, mutta kertarysäyksellä ei mitään suurta muutosta ole tulossa, hän arvelee. Jatkamme suurin piirtein samalla tavalla kuin tähänkin asti. Käsitykseni on, että hitaasti solahdetaan samanlaiseen systeemiin kuin Vaasassa on. Se tapahtuu asia kerrallaan. Katsotaan, miten asiat tehdään teillä ja miten meillä, ja mietitään, kumpi on järkevämpi tapa. Lilleberg on hyvillään siitä, että mitään sanelupolitiikkaa ei Vaasasta päin ole harjoitettu: Ei ole sanottu, että teidän pitää tehdä näin. On kysytty, mitä mieltä itse olette. Saamme sopia yksityiskohdista Vaasan hammashuollon kanssa. Kaikki, mitä sovimme, menee luottamusmieshallintoon ja ylempään hallintoon hyväksyttäväksi. Kustannukset jaetaan. Laihia maksaa ne kustannukset, jotka se aiheuttaa. Varmaankin viimeistään silloin, kun kaikille on tehty työsopimukset, tutustumme kaikki toisiimme, Lilleberg arvelee. Nyt on tehty sopimus Vaasan kanssa ja mennään avoimin mielin siihen. Etsitään hyvät asiat ja jos tulee ongelmia, niitä selvitellään ongelma kerrallaan. Ei niillä etukäteen viitsi itseään pelotella. Vuoden 2007 lopulla käynnistettiin seutukunnallinen nuorisotiedottamisen yhteistyöhanke Isonkyrön, Laihian, Vaasan ja Vähänkyrön välillä. Syksyllä 2008 on hankkeen myötä perustettu, Opetusministeriön ja Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamana, nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari (www.reimari.info) myös seutukuntiin. Samaan aikaan aloitti työnsä seutukunnallinen nuorisotiedottaja, jonka tehtävänä on työskennellä kaikissa hankkeen kuntien tieto- ja neuvontapalvelupisteissä. Seutukunnallisten tieto- ja neuvontapalveluiden lähtökohtana on tarjota vuotiaille nuorille ammattitaitoista ohjausta, tukea ja neuvontaa kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu tarjoaa tietoa oman kunnan tapahtumista, työpaikoista, opiskelumahdollisuuksista, mutta antaa myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa nuoria askarruttaviin kysymyksiin palvelupisteissä sekä internet sivustojen avulla. Hankkeen tavoitteena on myös tuoda seutukuntien nuoria lähemmäksi toisiaan tekemällä yhteistyötä kuntien välillä, esimerkiksi järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja leirejä, jolloin lähikuntien nuoret kohtaavat. Mia Valkeakari Nuorisotiedottaja / seutukunnallinen hankekoordinaattori Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari 13

14 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN Kansainväliset opiskelijat lähemmäksi suomalaista elämää TEKSTI: TARJA GROMOV, MARITA AHOLA KUVA: VESA SIRÉN Introduction to Finnish Society and Culture- kurssilaiset tutustuivat Pohjanmaan museon Vaasa 400 vuotta näyttelyyn, oppaana museopalveluvastaava Jenni Vierikko. Vaasalaisissa korkeakouluissa on vuosittain peräti 1000 ulkomaalaista tutkintoa suorittavaa opiskelijaa kuudessa eri korkeakouluyksikössä. Valtakunnallisestikin laajasti puhuttava haaste on, miten edistää opiskelijoiden asettumista Suomeen opintojen päätyttyä. Vaasalaiset korkeakoulut ja kansalaisopistot tarttuivat haasteeseen ennakkoluulottomasti ja kehittivät ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille räätälöidyn suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttävän Introduction to Finnish Society and Culture -opintokokonaisuuden. Opintojen tavoitteena on myös osaltaan tukea Vaasan työvoimasaatavuutta ja kilpailukykyä. Syksyn mittaan pidetyssä 14 tapaamisessa tutustuttiin suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuurimaisemaan muun muassa musiikki- ja ruokaelämyksillä, työelämän pelisäännöistä kuultiin yritysedustajilta ja täkäläisestä elämämenosta ja tukiverkostoista kertoivat Vaasaan juurtuneet ulkomaalaiset. - Opiskelijat saivat kirjaimellisesti kokea suomalaista kieltä, kulttuuria ja yhteiskunnan toiminnan perusteita itse kuulemalla, kokeilemalla ja havainnoimalla, kertoo Vaasaopiston rehtori Sannasirkku Autio. Opintojakson suunnittelusta vastasivat Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasa-opisto, Vasa Arbis ja Kuula-opisto. Opetus toteutettiin opistojen kautta. Yhteistyön idea syntyi Vaasan kaupungin esimieskoulutuksessa, jossa tehdään työryhmissä kehittämishankkeita kaupungin eri strategisista painopisteistä. Rahoitus saatiin kaupungin korkeakouluille myöntämästä kansainvälistä Vaasaa tukevasta rahastosta. Aurinkoinen Vaasa houkutteli - Tulin Vaasaan, koska kuulin, että se on Suomen aurinkoisin kaupunki, kertoo Raju Sharma Nepalista. Tosin syksy on tuottanut hänellekin pettymyksen sateineen. Tiedossa myös oli, että kylmempää on tulossa. Oikeaa talvea opiskelijat odottivatkin hieman huolestuneina. - Odotan kuitenkin lunta ja että näkisin täysikuun hankien yläpuolella. Olen kuullut kuun olevan todella kaunis ja hehkuva Suomessa, Raju Sharma jatkaa toiveikkaana. Vietnamilaista Bui Nghiem Dac Vinhiä askarrutti julkinen liikenne. - Vaasan keskustassa kaikki on sopivan lähellä, mutta kauempana kaupungissa liikkuminen on tuottanut hankaluuksia harvojen vuorojen ja reittien vuoksi. Myöskään aikataulumuutoksista ei voi lukea ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, hän harmittelee. Yleisesti ottaen tutkinto-opiskelijat suhtautuvat Suomeen ja erityisesti Vaasaan positiivisesti, ja heidän mielestään opintojakso on ollut hyödyksi jokapäiväisessä elämässä. Opintokäynneistä oli jäänyt erityisesti mieleen luontoretki Öjbergetille. Karjalanpiirakoiden valmistus oli hauska kokemus, mutta kansallisherkkumme ruisleivän syönti vaatii vielä totuttelua. 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 HENKILÖSTÖKOULUTUS PERSONALUTBILDNING Henkilöstöpalvelut järjestää keskitettyä henkilöstökoulutusta koko kaupungin henkilöstölle. Kaikki kaupungin henkilöstökoulutus on nähtävissä Koulutusohjelmistossa, jonka kautta koulutuksiin voi ilmoittautua Koulutus/default.aspx. Ohjelmaan sisäänkirjautumiseen tulee olla omat tunnukset, joita saa ohjelman pääkäyttäjiltä. Ilman tunnuksia ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse. Tähän mennessä seuraavista keskitetysti järjestettävistä koulutuksista ja kursseista vuodelle 2009 on sovittu ja niihin voi jo ilmoittautua: ATK-KOULUTUS Työpaikat voivat varata Vaasa-opistolta keskiviikko-iltapäivän itselleen sopivan teeman puitteissa. Työpaikka kokoaa 10 hengen ryhmän opiskeluryhmäksi. Opiskeluteemana voi olla joku seuraavista joko perus- tai jatkokurssina: Windows perusteet, Outlook, Word, Excel, PowerPoint, Access, internet/ intranet, FrontPage, Access, AdobeInDesign, AdobeElements, PaintShopPro. Koulutuspäivä on keskiviikkoisin klo ja päiviä on tarjolla alkaen ja asti. Voit tiedustella myös vapaaksi jääneitä paikkoja ryhmävarauksiin Raija Tepolta, puh KIELIKOULUTUS Toisen kotimaisen kielitaidon harjaannuttamiseen paras tapa on käyttää sitä aktiivisesti. Vaasassa kehitetty ja toimivaksi todettu metodi tähän on FinTandem. Ilmoittauduttuasi mukaan sinulle etsitään pari, jonka äidinkieli on se, mitä sinä haluat opetella. Sinun parisi haluaa vastaavasti oppia sinun äidinkieltäsi. Tutustu ja ilmoittaudu FinTandemiin Vasa arbiksen sivuilla Tietoa löytyy myös kaupungin intranetista kohdasta Tapahtumat. Henkilöstöpalvelujen kotisivuilla on tietoa kaupungin pelisäännöistä FinTandemin suhteen. FinTandemiin voi hakeutua koko lukuvuoden. ESIMIESKOULUTUS Esimiesinfo keskiviikko klo Silveria, auditorio - ajankohtaisia henkilöstöasioita Ilmoittautumiset koulutusohjelmiston kautta 23.1.mennessä. MUU KOULUTUS Projektijohtamisen ja projektihallinnan perusteet yht. 12 tuntia / max. 20 henk. ke 1.4. osa 1 klo , ke 8.4. osa 2 klo ja ke osa 3 klo Järjestäjä ammattikorkeakoulu, kouluttaja Pekka Ketola Ilmoittautumiset koulutusohjelmiston kautta mennessä TYÖYHTEISÖJEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖPALVELUT AVUSTAA TYÖYHTEISÖKOHTAISESSA KEHITTÄMISESSÄ Henkilöstöpalvelut varaa kokeiluluonteisesti koulutus- ja kehittämismäärärahoista vuodelle 2009 määrärahaa työyhteisökohtaisiin kehittämistapahtumiin. Työyhteisöt voivat tehdä vapaamuotoisen hakemuksen rahoitus- ja suunnitteluavusta henkilöstöpalveluille mennessä. Rahoitusavustusta voidaan hakea mm. yksittäisten tilaisuuksien valmentajan / vetäjän/ työnohjaajan palkkioon, tila- ja/tai kahvituskustannuksiin. Henkilöstöpalvelut avustaa tarvittaessa tilaisuuksien suunnittelussa. Kehittämispäivän suunnittelussa on hyvä lähteä liikkeelle yksikön työyhteisökyselyn tulosten pohjalta. Henkilöstöpalveluille osoitetussa hakemuksessa tulee olla tilaisuuden järjestämisen perustelut, osallistujien lukumäärä, alustava suunnitelma toteutuksesta ja alustava kustannusarvio (mitä yksikkö rahoittaa itse ja mitä rahasummaa anotaan henkilöstöpalveluilta) sekä yksikön esimiehen (= yhteyshenkilö) yhteystiedot. Tiedustelut: koulutussuunnittelija Maarit Broms puh &&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&&& KIINNOSTAAKO TYÖNOHJAAJAN KOULUTUS? Henkilöstöpalvelut kustantaa muutamalle (3-4:lle) kaupungin vakituisessa palveluksessa olevalle ja tehtävään sopivalle henkilölle YHTEISÖTYÖNOHJAAJAN koulutuksen. Koulutus käsittää 24 pv lähiopetusta (8 jaksoa) Jyväskylässä Vesalan kurssikeskuksessa ja sen laajuus on 35 ov/ 60 op. Koulutus ajoittuu vuosille ja sen järjestää Jyväskylän Koulutuskeskus Oy. Koulutukseen valitaan Jyväskylässä tehtävän valintahaastattelun perusteella kaikkiaan 18 henkilöä. Jos tulisit valituksi yhteisötyönohjaajakoulutukseen, lupautuisit myös koulutuksen jälkeen olemaan Vaasan kaupungin organisaation käytettävissä työnohjausta tarvittaessa. Koska hakuaika koulutukseen päättyy jo , pyydämme kiinnostuneita ottamaan välittömästi yhteyttä koulutussuunnittelija Maarit Bromsiin, puh , jolta saa myös lisätietoa koulutuksesta. 15

16 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN KEVÄT 2009 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on tarjolla niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivisempikin kuntoilija! Kevään terveysliikuntaryhmät käynnistyvät AVOIMET OVET- viikolla! Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! Osaan ryhmistä ennakkoilmoittautuminen; ohjeet ryhmätiedoissa. KYSY LIIKUNTALUURISTA LISÄTIETOJA: Susanna Porkkala, terveysliikuntakoordinaattori Vapaa-aikavirasto, Vaasanpuistikko 20 B puh , VAASAN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISETU VIREÄ VAASA- TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Todistamalla ohjaajalle henkilökuntakortilla työsuhteensa ja täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ryhmässä lunastaa maksuttoman osallistumisen Vireä Vaasa- ryhmiin. Kaikille osallistujille maksulliset ryhmät ovat esiteltynä liikuntaosaston terveysliikuntatarjottimessa. TERVETULOA LIIKKUMAAN! Tutustu myös! VIREÄ VAASA - TERVEYSLIIKUNTA- RYHMÄT KEVÄT 2009 VKOT 3-20 (Seur. terveysliikuntaryhmiin Vaasan kaup. työntekijöillä maksuton osallistumisetu) 1. LETKEÄT LEIDIT alk Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ohj: Pia Reini ma: klo Letkeissä Leideissä, aikuisten naisten liikuntaryhmässä, voit kokeilla erilaisia terveysliikuntalajeja mukavassa porukassa. Sopii myös vasta-alkajille. 2. VENYTTELYJUMPPA alk Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ohj: Pia Reini ma: klo Kevyen alkulämmittelyn ja liikkuvuusharjoitusten jälkeen venytellään lihaksia kiireettömästi unohtamatta vartalon syvien lihasten harjoituksia. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille, niin miehille kuin naisille! 3. TULES KUNTOON- KUNTOSALIRYHMÄT alk Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 I ma: klo ohj. Juha Suojanen II ke: klo ohj. Pia Reini Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä ja oikeita suoritustekniikoita ohjaajan neuvomana. Jumpan alkuun ohjattu alkulämmittely ja lopuksi rentouttavat venyttelyt. Sopii kuntosaliharjoittelua aloitteleville. 4. NAISTEN KUNTOLENTOPALLO alk Vöyrinkaupungin koulu, ns. V-kiinteistö, Vuorikatu 11 ti: klo Omatoiminen naisten kuntolentisporukka, johon otetaan mukaan aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Lisätiedot p KUNTOKIMPPA alk Vöyrinkaupungin koulu, ns. O-kiinteistö, Myllykatu 2 ohj: Nina Kumpulainen ti: klo Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen kohtuukuormitteisin ja monipuolisin perusjumppaliikkein tuki- ja liikuntaelimistöä. Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. Soveltuu vasta-alkajille. Oma jumppa-alusta mukaan. 6. FYSIOBALANCE alk Vöyrinkaupungin koulu, ns. O-kiinteistö, Myllykatu 2 ohj: Nina Kumpulainen ti: klo Fysiobalance-tunnilla tehdään erilaisia kehon tuntemusta ja hallintaa parantavia sekä liikkuvuutta lisääviä harjoituksia. Notkeuden ja ryhdikkyyden ohella myös lihaskunto paranee. Liikkeet ovat helppoja ja ne tehdään kiireettömästi, kehoa kuunnellen. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille, niin miehille kuin naisille! Oma jumppa-alusta mukaan 7. MIESTEN SÄHLY alk Urheilukeskus, Ruutikellarintie ti: klo Herrasmiestyylillä sählyä! Omat välineet mukaan. Ryhmä toimii omatoimisesti. Ilmoittautuminen p LOUNASTUNTIJUMPPA alk Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj: Susanna Porkkala ke: klo Kaikenkuntoisille niin miehille kuin naisille suunnattu lihaskunto- ja venyttelyjumppa, joka kehittää yleiskestävyyttä, lihasvoimaa ja koordinaatiota. 9. MIESTEN ROMURALLI- KUNTOPIIRI alk Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj: Pia Reini ke: klo Huumorilla höystettyä miesten lihaskuntotreeniä, jossa ei unohdeta yleiskestävyysharjoituksia ja venyttelyitä. ROMURALLI on miehille, jotka haluavat treenata porukassa reippaan ohjaajan vetämänä. 10. KUNTOPIIRI alk Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ohj. Marja Berg ke: klo 17:45-18:45 Koko keholle liikettä! Hauskaa yleiskestävyys- ja lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä ja haluat liikkua ryhmässä omaan tahtiin. 11. NAISTEN SÄHLY alk Teeriniemen väestösuoja to: klo UUSI RYHMÄ! Naisten avoin ja omatoiminen sählyporukka. Omat välineet mukaan! Vuoro toteutuu, jos ilmoittautuneita n hlöä. Ryhmä suunnattu leppoisalla kuntoilumeiningillä pelaaville naisille. Ilmoittautuminen tai p SUNDOMIN KUNTOJUMPPA HUOM AIKA!! Sundomin koulukeskus, Sundomvägen 13 to: klo ohj. Susanne Kuusikorpi JÄRJESTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ ARBIKSEN KANSSA Kaikenkuntoisille naisille ja miehille suunnattu kuntojumppa, jossa kehität monipuolisesti ja nivelystävällisesti tukija liikuntaelimistöä yleiskestävyyttä unohtamatta! Oma jumppa-alusta mukaan. Vaasan kaupungin työntekijöiden tulee ilmoittautumisen yhteydessä todistaa työsuhteensa, muuten kurssimaksu 40 euroa. 13. GYMSTICK-JUMPPA alk Keskuskoulun yläsali, Raastuvankatu ohj: Pia Reini to: klo 18:30-19:30 Gymstick-jumpassa yhdistyvät hauskasti keppi- ja kuminauhajumpan liikkeet. Tunnilla parannat tehokkaasti perus- 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 kestävyyttä, lihaskuntoa ja kehon hallintaa. Ryhmä soveltuu erinomaisesti niin miehille kuin naisille, vähän liikkuneille kuin edistyneemmillekin. Ryhmäläinen saa valita oman kuntonsa mukaisen gymstickin käyttöönsä. Ilmoittautuminen alk p / Paikat, n 30 kpl, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Voit tulla myös mukaan, jos sinulla on oma gymstick! 14. KUNTOKIMPPA alk Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10 ohj: Marja Berg to: klo Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen turvallisin ja monipuolisin perusjumppaliikkein tuki- ja liikuntaelimistöä. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille. Oma jumppa-alusta mukaan. ROMURALLIA MIEHILLE Romuralli on vähän tai satunnaisesti liikuntaa harrastaville kaikenikäisille miehille tarkoitettu liikuntapaketti. Mukaan ovat tervetulleita kaikki miehet; sohvien sankarit samoin kuin vasta-alkajatkin. Jos tunnistat itsestäsi näitä piirteitä, tule mukaan liikkumaan hyvällä huumorimielellä! Tiedustelut Susanna Porkkala p Lähde rohkeasti mukaan! Osa ryhmistä on suunnattu niin miehille kuin naisille. Romuralli-vuoroja ovat: Venyttelyjumppa, Tervis-Sali ma: klo Gymstick-jumppa, Keskuskoulun yläsali ti: klo Romuralli sähly, Urheilukeskus ti: klo Lounastuntijumppa, Tevin kuntosali ke: klo Romuralli- kuntosali, Tevin kuntosali ke: klo Kuntopiiri, Tervis-sali ke: klo Sundomin jumppa Sundomin koulukeskus to: klo LIIKUNTAOSASTON TERVEYSLIIKUNTA- RYHMÄT Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla ohjeitten mukaan. Nämä kurssit sisältävät kurssimaksun kaikille osallistujille. Kurssimaksu laskutetaan automaattisesti ilmoittautumisten mukaan. Jos estyt osallistumasta, niin peru paikkasi pikimmiten puh FYSIOKIMPPAJUMPPA alk Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg Fysiokimppajumppa on fysioterapeutin ohjaamaa turvallista selkä-, niska- ja nivelystävällistä jumppaa. Fysiokimpan liikkeet ovat monipuolisia ja selkeitä perusliikkeitä. SITOVA ilmoittautuminen alkaen 9.1 puh / Kurssimaksu 39,00 euroa/kausi. 2. SPINNING JA JUMPPA HUOM AIKA!! Wasa Sport s Club, Wolffintie to: klo Tunti koostuu spinningistä ja lihaskuntoosuudesta. Ilmoittautuminen alk. 9.1 puh / Paikat on tarkoitettu Vaasan kaupungin työntekijöille. Ryhmään otetaan n. 35. Kurssimaksu 39,00 euroa/kausi oikeuttaa vain tähän Sport Clubin tuntiin. 3. VIRTAA VEDESTÄ- VESI- JUMPPAKURSSIT Vesivoimistelu soveltuu hyvin erikuntoisille ja -ikäisille liikkujille, miehille ja naisille. Vesijumppaharjoituksissa käytetään hyväksi veden vastusta ja nostetta. Kurssimaksu 20,00 euroa. Vuorot on tarkoitettu ensisijaisesti +30 asteista vettä tarvitseville. Ilmoittautuminen alk p Seniorhuset, Niklasvägen 1, Sepänkylä KURSSIAIKA , 12krt I to klo (10-12 paikkaa) II to klo (10-12 paikkaa) ohj: Sari Krooks Vuoden 2009 TYKY-TONNIT haettavissa Kaupungin TYKY-ryhmä jakaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen tähtäävään toimintaan käynnistystukea eli TYKY-tonneja kaupungin työpaikoille. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemuksien oltava perillä henkilöstöpalveluissa. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida! Tuen perusteet: Ryhmä sitoutuu liikunnalliseen tai muuhun työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja kohentavaan yhteistoimintaan 12 kerraksi. Jos ryhmässä on 6-11 henkeä, tukea voidaan myöntää 84 euroa. 12 hengen tai sitä suuremmille ryhmille tukea voidaan myöntää 167 euroa. Tuen saaminen edellyttää selkeää toimintaohjelmaa, aikataulua ja toiminnan raportointia. Tuki myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin tonneja riittää. Tukea haetaan lomakkeella, jota saa henkilöstöpalveluista tai intranetista henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. TYKY-ryhmä voi harkittuaan poiketa em. periaatteista. Yhdyshenkilön sähköpostiosoite (jos hänellä sellainen on), tulee ilmoittaa hakemuksessa. Se nopeuttaa informaation jakamista. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan ryhmälle yhdyshenkilön välityksellä. HUOM! Vuoden 2008 toiminnasta yhdyshenkilön on toimitettava raportit mennessä. Lisätietoja: työturvallisuuspäällikkö Tapio Lehto puh. 1107, työsuojeluvaltuutettu Liisa Sirén puh. 1115, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh ja Eija Paananen puh TYKY-RYHMÄ Tarkennus Merituulen 5/2008 juttuun PYSÄKÖINNINVALVONTA VAASASSA Pysäköintikiekkoon laitetaan saapumisaika eli pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti, siitä riippuen kumpi ajankohta on aikaisempi. Silloin välttyy pysäköintivirhemaksulta. 17

18 6/2008 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI: TERHI PIIKKILÄ KUVA: SAMI VARJO Sundomin kirjastossa yhdistyvät VIRKISTYS, TIETO JA KULTUURI Sundomin sydämessä kohoaa nyt uutuuttaan kiiltävä, upea rakennus. Syyskuussa avatussa Sundomin uudessa oppimiskeskuksessa kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla rakennuksen kadunpuoleisessa päädyssä. Jo useat sundomilaiset ovat löytäneet kirjaston valoisat tilat sekä monipuoliset kokoelmat. Kirjasto on kooltaan huomattavasti suurempi entisiin tiloihin verrattuna: neliömetrien määrä on yli kaksinkertainen uusissa tiloissa. Sundomin koulun yhteydessä toimivana kombikirjastona yhteistyö koulun kanssa jatkuu mallikkaasti. Yhdessä koulun kanssa kirjasto haluaa olla mukana edistämässä lasten lukemisharrastusten kehittymistä ja tiedonhallintataitojen oppimista. Asiakkaiden tarpeet huomioitu Kirjastotiloja suunniteltaessa haluttiin huomioida monenlaisten asiakkaiden tarpeet. Aineisto on sijoitettu helposti löydettävästi niin, että lasten aineisto on sisääntultaessa oikealla puolella kirjastoa ja aikuisten materiaali vasemmalla puolella. Pienemmille lapsille on kirjaston keskiosassa oma tila, josta löytyvät kuvakirjahyllyt ja houkutteleva pehmeä sohva kirjastossa viihtymistä varten. Ruotsinkielisten teosten lisäksi suomenkielisen aineiston määrä kasvaa koko ajan. Kirjastosta voi lainata aineistoa muillakin kielillä, esim. englanninkielistä materiaalia on saatavilla runsaasti. Jos asiakkaan kaipaamaa teosta ei löydy Sundomin kirjastosta, se voidaan tilata toisesta kirjasto-yksiköstä. Kaikki suosituimmat teokset kuitenkin pyritään hankkimaan Sundomiin ja kirjasto ottaa mielellään vastaan myös asiakkaiden hankintaehdotuksia. Uuden aineiston rinnalla myös vanhat klassikkoteokset ovat edelleen löydettävissä kirjaston hyllyiltä. Monipuoliset tiedonhakumahdollisuudet Sundomin kirjasto palvelee monipuolisesti alueensa asukkaita leikki-ikäisestä senioreihin. Kirjastossa halutaan tarjota sundomilaisille sekä tietoa että virkistystä. Laajan kirjakokoelman lisäksi kirjastosta voi lainata monenlaista av-aineistoa: esim. DVD-levyjä, videokasetteja ja CD-levyjä. Kirjastossa on mahdollisuus käyttää internet-yhteyksillä varustettuja tietokoneita sekä lukea lehtiä, ja itsenäistä työskentelyä varten löytyy useita lukupaikkoja. Tiloissa toimii myös ilmainen langaton WLAN-verkko, joten asiakas voi halutessaan tulla oman kannettavansa kanssa kirjastoon. Asiakaskäytettävissä on myös kopiokone. Sundomin kirjasto. Kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön monenlaisia tiedonhankinnan apuvälineitä. Kirjaston tietokoneilta asiakas pääsee ilmaiseksi kirjaston hankkimiin maksullisiin tietokantoihin: sanakirjoihin, artikkelija henkilötietokantoihin sekä esim. erilaisiin musiikki- ja taidehakemistoihin. Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään tietokantojen käytössä. Helmenä Sundomicakokoelma Kirjastoon on sijoitettuna myös Sundomin kotiseutuyhdistyksen kirjakokoelma Sundomica. Kokoelma sisältää mm. Sundomiin sijoittuvia ja sundomilaisten kirjoittamia teoksia. Sundomicaan kuuluu esim. Sundomin kotiseutuyhdistyksen vuosijulkaisu Murmursunds Allehanda, jonka numerot luvulta lähtien ovat luettavissa kirjastossa. Kirjaston henkilökunta toivoo, että sundomilaiset ottaisivat kirjaston omaksi kohtaamispaikakseen. Kirjasto tarjoaa tilan järjestää erilaisia tapahtumia, näyttelyitä ja vaikkapa kirjallisuuspiirejä. Kirjastoon ovat aina tervetulleita myös erilaiset ryhmät, järjestöt ja yhdistykset. Tervetuloa kirjastoon viihtymään ja virkistymään! Sundomin kirjasto on avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo ja keskiviikosta perjantaihin klo

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 6/2008 KIITOKSET PÄÄESIINTYJÄT: ManSound (UA) kuoro kör choir Barbershop Quartet Crossroads (US) Barbershop Quartet u4eeuh (US) Ett varmt tack för arrangemangen och minnesgåvorna den 17 oktober Lämmin kiitos Carita Raunio en glad pensionär järjestelyistä ja muistolahjoista 17. lokakuuta KIITOS Carita Raunio, iloinen eläkeläinen Kiitos Ristinummen päiväkodin RUUSUT sekä KAIKKI minua muistaneet jäädessäni eläkkeelle. Orvokko Heliste Lämmin kiitoshalaus kaikille minua monin tavoin muistaneille sekä mukavassa ja tunnelmallisessa eläkejuhlassani mukana olleille! Pirjo Kytömäki Varmt tack för arrangemangen och minnesgåvorna den 12 september Kerstin Gullblom, glad pensionär Lämmin kiitos järjestelyistä ja muistolahjoista 12. syyskuuta Kerstin Gullblom, iloinen eläkeläinen AiA (FI) Vocado (SE) Joulu on siemen / uuden alku ihmisen sydämen multaan. / Siinä se uinuu vaalea verso, / sen uni vain hehkuu tultaan. / Himmeli hilisee pöydän päällä. / Kynttilän liekki elää. / Joulussa uinuu pikkuinen siemen, / vaan kohta se unesta herää. Silloin se versoo, silloin se kasvaa, / tähdillä huoneen täyttää. Lämpöä, rauhaa ja rakkautta / se kasvumaanaan käyttää. Hannele Huovi Kaikki yhteistyökumppanit! Iso kiitos kuluneen vuoden yhteistyöstä! Rauhallinen olkoon Joulu! Unohtukoon melu ja touhu! toivoo Ristinummen päiväkodin väki Toivotamme kaikille lukijoillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Vi önskar alla våra läsare God och Fridfull Jul och Gott Nytt År! 19

20 Cerith Wyn Evans: Untitled, 2003 Fondazione Morra Grecon kokoelma, Napoli Fondazione Morra Grecos samling, Neapel Kuntsin modernin taiteen museo Kuntsis museum för modern konst Peiliteemainen näyttely Tikanojalla ja Kuntsilla Heijastuksia Speglingar Temautställning med spegelmotiv i Tikanoja och i Kuntsi Petra Innanen: Paha aamu / Dålig morgon, 1997 Hovioikeudenpuistikko 4, Vaasa ti la 11 16, su Hovrättsesplanaden 4, Vasa ti lö 11 16, sö Sisäsatama, Vaasa ti su 11 17, to Inre hamnen, Vasa ti sö 11 17, to

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Varkauden kaupunki Tukipalvelut Varkauden kaupungin tukipalvelut on perustettu 1.5.2014 Tukipalveluista laadittiin selvitys, jonka

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot