ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ

Transkriptio

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ 107/06/00/2010 HYKS 14 Terveydenhuollon kokonaisvaltainen toimivuus ja kustannustehokkuus edellyt tävät saumatonta ja sujuvaa yhteis työtä perusterveydenhuollon ja erikoissai raanhoidon välil lä. Tä män yhteistyön tukeminen kuuluu HYKS-lautakunnan hallintosään nössä mainittui hin keskeisiin tehtäviin. Lautakunta onkin ottanut tämän asian painopistealueekseen tämän vuo den työskentelys sä. Tä män yhteistyön parantamiseksi on uudistuvan lainsäädän nön lisäksi meneil lään tai käynnistymässä sekä valtakunnallisia että alueellisia hankkeita/ kehittämiskohteita. Valtakunnallisesti kehitettävät asiat Perusterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan madaltaminen ja yhteistyön tiivistäminen ovat kes keiselle sijalla näillä näkymin kevään 2010 aikana annettavassa uudessa terveydenhuolto laissa. HYKS-erityisvastuualue on osallistunut merkittävällä tavalla valtakunnallisiin perusterveyden huollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä koskeviin linjauksiin toteuttamalla STM:n asetta man Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -hankkeen, joka luovutettiin ministeri Paula Risi kolle Hankkeen loppuraportissa esitetään linjauksia, joiden perusteella voidaan to teuttaa päivystyksen laadukkaat lähipalvelut ja toisaalta keskitetyt palvelut. Päivystyksen jär jestämisessä keskeisellä sijalla ovat terveysasemien päiväpäivystystoiminta ja perustervey denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykset, jotka tulisi toteuttaa yhden johdon alaisena toimintana ilman hallinnollisia raja-aitoja. Päivystyksen tulee voida keskittyä perus tehtävään, päivystyspotilaiden hoitoon. Tämä edellyttää selkeitä toiminnan muutoksia sekä ajanvaraustoiminnassa että jatkohoitoon pääsyyn liittyvissä järjestelyissä. Pääkaupunkiseudulla on tapahtunut jo ennen kansallisen päivystyshankkeen valmistumista merkittävää kehitystyötä päivystyksen alueella. Päivystystoiminnassa yhteistyötä peruster veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä tiivistetään kaikilla tasoilla. HYKS-alueella to teutetaan HUS:n somaattisen päivystyssuunnitelman linjausten mukaista yhteistyön kehittä mistä kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. HYKS-alueen päivys tystoiminnan ohjausryhmä vastaa yhteistyöstä toimien myös osana koko HUS-alueen päi vystystoiminnan ohjausryhmää. Päivystyspotilaiden valinnan vapaus käyttää päivystyspalve luja yli kuntarajojen alkaa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa on käynnissä päivystys ten kehittäminen kohti aidompaa yhteispäivystystä. Espoon kanssa valmistellaan virkamies tasolla Jorvin päivystyksen siirtymistä HYKS:n toiminnaksi askeleena kohti päi-

2 vystyksen uu disrakennushankkeen yhteydessä toteutettavaa uutta integroitua päivystyskokonaisuutta. Alueellinen yhteistyö Yhteistyöfoorumi Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellisen yhteistyön tehostamiseksi käyn nistettiin viime vuoden aikana yhteistyöfoorumi, jolla tarkoitetaan pysyvää toimijoiden ver kostoa, joka yhdessä kehittää tärkeäksi toteamiaan asioita. Tällainen verkosto on ollut jo paikoin toiminnassa Hyksin ja sen kuntien välillä, mut ta si tä katsottiin tarpeelliseksi edel leen vahvistaa ja täydentää kattamalla laajemmin myös potilasjärjestöt sekä sosiaalisektori sekä priorisoimalla kehittämiskohteita suunnitelmallisen kehittä misohjelman puitteissa. Hyksillä ja sen alueeseen kuuluvilla kunnilla on kehittämisen tarpeita, joista osa on organi saatioiden sisäisiä asioita, mutta joista osa kuuluu yhteisten intressien piirin, kuten esim. hoitoketjujen suju vuus ja potilashoidossa tarvittavan tiedon siirtyminen. Näitä yhtei siä asioita on perusteltua kehittää yhteistyössä. On myös talou dellista valita yhteisiä kehittämisen fo kusalueita, jolloin toimien vaikuttavuus maksimoituu. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta yhtei sestä kehittämisestä on useita, mm. päivystyshanke. Yhteistyöfoorumin toimintaa ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii HYKS-sairaanhoitoalueen johta ja. Sen jäseniä ovat HUS:n ja pääkaupunkiseudun kun tien edus tajat sekä keskeisten potilasjärjestöjen nimeämä yhteinen edustaja. Ohjausryhmän rooli on koordinoida kehitettävien asioiden koko naisuutta ja tehdä yhteisiä linjauksia. Ohjausryhmän jäsenet si toutuvat viemään yhdessä päätettyjä asioita omissa organi saatioissaan eteenpäin tarvittaviin päätöksentekoelimiin. Ohjausryhmän päätehtävä on kokonaisvaltainen hoidon sujuvuu den ja tehokkuuden varmistaminen sekä tietojärjestelmä yh teistyön varmistaminen. Ohjausryhmän päätöksenteossa pyri tään tavoitteiden mukaises ti yhtenäisiin alueellisiin ratkaisuihin, joita koskevat päätökset on tehtävä yksimielisesti. Oh jausryh män seuraavan, pidettävän kokouksen asialistalla on mm. erikoislääkäri konsultaatioiden tehostaminen ja läheteoh jauksen uudistaminen. Hoitoketjujen kehittämisryhmät HUS:n valtuusto teki päätöksen ylikäyttömenettelys tä luopumisesta ja sitä kor vaavan toimin tatavan kehittämisestä ja käyttöönotosta alkaen. Kor vaavaa jär jestel mää jat ketaan asti ja se eva luoi daan ennen vuo den 2010 lop pua. Ylikäyttömaksume nette lyä kor vaava toi mintatapa edellyttää potilaan hoi to ket jun kehittä mistä laajassa yh teis työssä kun tien kanssa. Tehtä vää varten pe rus tettiin konser nin johtajayli lääkärin päätöksellä eri toimijoi den ja poti laan hoito ketjun tai sen tukiproses-

3 sien avainam mattiryhmien edustajista kootut seu raa vat hoitoketjun kehittämi sen työryh mät; - operatiivinen asiantuntijatyöryhmä - sairaanhoitoalueiden alueelliset työryhmät - mittarityöryhmä Työryhmien tavoite on toimijoiden yhteistyön paraneminen liittymäpinnoissa sekä tiedon siir tymisen paraneminen. Samoin tavoitteena on poti laslähtöisen palvelukokonai suuden edistä minen mm. seuraavien toimenpitei den avulla; - HUS alueellisen hoitoketjuohjeistuksen ja sen seurantamallin luo minen ja käyt töönot to - tarkoituksenmukaiseen hoito-/ ja jat kohoitopaikkaan siirtymisen sujuvuuden parane mi nen Toiminta toteutetaan laajana yhteistyönä HUS-alueen kuntien kanssa 9/ /2010 väli senä aikana. HYKS-alueen kunnista Helsinki, Es poo, Kerava ja Vantaa ovat ni menneet mo niammatillisen edustuk sen työryh miin. Kirkkonummi ja Kau niainen eivät vielä ole ilmoitta neet edustaji aan. Tilannekatsaus työryhmien toiminnasta tilanteessa; - Hyksin alueellisen kotiutuksen ja jat kohoitoon siirtymisen proses si kuvaus val mistu massa, kriittiset pisteet määritelty, kehitettäviä kohteita ni metty ja keinojen työstä mi nen alkanut - Siirtoviiveitä kuvaavat mittarit käytössä - siirtoviivepotilaiden ja päivien määrä/kk, fokuspotilasryhmien hoitojakso jen pi tuudet, ennak ko- ja siirtoilmoitusten määrä - niiden tuottamaa tietoa seurataan, luotettavuutta arvioidaan ja tehdään tarvit tavat kehitystoi menpiteet - Navitas siirtoportaaliin tehty alustavat raportointipohjamuutokset - Jatkohoitoon siirtymisen onnistumista kuvaavia tuloksia raportoidaan kuukau sittain Hyksin ja kuntien eri johtotasoille sekä HYKSlau takunnan pu heen johtajalle ja sih tee rille - osana HUS:n talouden ja toiminnan seurantara port tia sekä erilli senä sähkö pos tijakeluna - jakelua tarkennetaan seurantamallia ja sen katta vaa käyttöönot toa varten - Mittareiden jatkomäärittely kriittisten pisteiden poh jalta käynnisty nyt - Uloskirjauksen HUS-ohjeistusta ol laan tarkentamassa, tuotetaan esitys poti laan ko ko nais prosessin ohjausta paremmin palvelevasta tekni sestä luoki tuk sesta (HIL MO-tiedot huo mioi den) - Yhteistä hankesuunnitelmaa jatkoke hitykselle valmistellaan (TE- HOKAS-2015) Oheismateriaalissa A on esitetty otos raportointijär jestelmästä saatavista siirto viivetiedoista HYKS-alueen kuntien ja tulosyksiköiden osalta. HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden ja perusterveydenhuollon yhteistyö

4 Seuraavassa on kuvattu tulosyksiköittäin jo käynnistettyjä tai suunniteltuja yhteistyömuotoja: Medisiininen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Medisiininen tulosyksikkö on tavannut sekä Espoon että Vantaan perusterveydenhuollon edustajia ja keskusteluissa on sovittu perusterveydenhuollon tukemisesta. Kuntia on pyydet ty määrittelemään tarve ja tilattava toiminta. On todettu, että jo nykyisellään toteutuu erittäin paljon puhelinkonsultaatioita, samoin kirjallisia hoito-ohjeita annetaan. Tämän lisäksi on lu vattu erikoislääkäreiden käyvän isommissa terveyskeskuksissa. Erikseen on sovittu, että keskeisiä erikoisaloja, joissa asiantuntemusta erityisesti tarvitaan, ovat neurologia, kardiolo gia, reuma ja diabetes. Hyks on perustanut Diabeteskeskuksen, joka tulee jalkautumaan perusterveydenhuoltoon, ensin Espoonlahteen ja sitten muualle. Yhteistyötä lisätään sovi tusti. Erikoislääkärikonsultaatiot Hyksin Operatiivinen tulosyksikkö tarjoaa Helsingin perusterveydenhuollolle konsultaatio palveluja verisuoni- ja plastiikkakirurgiassa sekä haavahoidoissa. Konsultaatiotoiminta on vakiintunut yhteistyömuoto ja erikoislääkärit käyvät konsultoimassa virka-aikana Laakson sairaalassa kaksi kertaa kuukaudessa. Syksyn 2009 aikana on kartoitettu erikoislääkärikonsultaatioiden tarve Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollon kanssa. Vuosien ajan ortopedit ovat omana toimintanaan, kuntien kanssa tekemiensä sopimusten perusteella, virka-ajan jälkeen tarjonneet konsultaatioita Helsingin terveyskeskussairaaloille ja Katriinan sairaalaan Vantaalla. Ortopedit käyvät kon sultoimassa erilaisten murtumien takia jatkohoidossa olevia iäkkäitä potilaita, niin ettei heitä tarvitse kuljettaa kontrolleihin eri sairaaloiden poliklinikoille. Vastaavanlaisen, mutta virka-ai kana tapahtuvan konsultaatiotoiminnan järjestelyt Puolarmetsän sairaalan on tarkoitus käyn nistää alkuvuoden 2010 aikana. Kuntien perusterveydenhuollon tarve Operatiivisen tulosyksiköiden erikoisalojen konsultaa tioille vaihtelee. Jatkossa on tarkoitus kuntakohtaisesti räätälöidä erikoislääkäreiden antamia konsultaatiopalveluja, mutta niin, että toiminta ei kuitenkaan häiritse tulosyksikön omien poli klinikka- tai leikkausyksiköiden virka-aikaista toimintaa. Ensihoito Jorvin ja Peijaksen alueen kuntien kanssa on voimassa olevat sopimukset ensihoidon vas tuulääkäripalvelujen järjestämisestä.

5 Hyksin Operatiivisen tulosyksikön ensihoitolääkärit vastaavat kokonais valtaisesti sekä perustason että hoitotason sairaankuljetuksen/ensihoi don ohjauksesta ja valvonnasta alueella riippumatta siitä onko palveluntuottaja julkinen or ganisaatio tai yksityinen yritys. Terveyskeskukset eivät enää ylläpidä omaa ensihoidon vastuulääkärijärjestelmää. HUS:n, terveyskeskusten ja Keski-Uuden maan pelastuslaitoksen yhteishankkeen tuloksena käyttöön otettu ensihoidon sähköinen potilaskertomus ja tietojär jestelmä sisältyy edellä mainitun sopimuksen piiriin. Diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset Diabeetikkojen silmänpohjakuvaustoiminnassa on jäsenkunnissa ollut erilaisia käytäntöjä. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen osalta kuvaukset tapahtuivat viime kesään asti Jor vin sairaalassa Operatiivisen tulosyksikön tiloissa ja laitteilla. Operatiivinen tulosyksikkö osti kuvauspalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta ja laskutti sen kunnilta. Kesästä alkaen ku vaukset ovat tapahtuneet kunnan omissa tiloissa, mutta laskutus on edelleen kulkenut Operatiivisen tulosyksikön kautta. Helsingin kaupunki on suorittanut silmänpohjakuvaukset oma na toimintanaan, ainoastaan siihen liittyvät silmälääkäripalvelut on tuotettu HUS:n toimesta myymällä Helsingille 50% yhden erikoislääkärin työpanoksesta. Sairaanhoitopiirin rooli on jatkossa pyrkiä aikaansaamaan yhtei set käytännöt jäsenkunnille ja tarjota sähköinen alusta kuvien ja lausuntojen käsittelyyn. Lisäksi HUS avustaa kilpailu tuksessa ja sopimuskäytännöissä, kuten nyt Espoon, Kauniaisten ja Kirkko nummen osalta on tehty. Toiminnan toteuttamisen ja siihen liitty vän laskutuksen katsotaan kuuluvan kunnil le. Yhteistyö Haartmanin sairaalassa Operatiivinen tulosyksikkö tarjoaa Haartmanin sairaalalle alkaen päivystyspotilai den hoitoon liittyviä kirurgisia konsultaatiopalveluja. Sairaalassa toimii virka-aikana yksi ki rurgian sairaalalääkäri ja päivystysaikana toimitaan konsultaatioperusteella Meilahden sai raalan päivystäjiin tukeutuen. Puhelinkonsultaatiot Naisten ja lastentautien tulosyksikkö (NaLa) Operatiivinen tulosyksikkö tarjoaa ympärivuorokautisia konsultaatiopalveluja oman sairaan hoitopiirin terveyskeskuslääkäreille sekä työterveyshuollossa että yksityissektorilla toimiville lääkäreille. Lisäksi konsultaatiopalveluja annetaan erikoisalakohtaisesti myös valtakunnan tasolla. Tällaisella konsultaatiotoiminnalla on pitkät perinteet. Puhelinkonsultaatiopalveluja ei ole tuotteistettu eikä niistä erikseen laskuteta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnan hälventäminen on tärkeä NaLa:n kehitysalue. Kaikkien NaLa:n erikoisalojen (Naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, lasten kirurgia, lastenneurologia ja lastenpsykiatria) osalta tavoite näh-

6 dään keskeisenä mutta sen toteuttamistavat tulevat olemaan erikoisalakohtaisia. Toiveena on, että HYKS-kuntien perus terveydenhuollon toimijat voisivat yhdessä määritellä yhteistyön sisällöt, joita Hyksin tulosyk siköiltä toivotaan. Viiveettömän etenemisen kan nal ta tavoitteena on kuitenkin käydä kunta- ja erikoisalakohtaista neuvottelua. NaLa:ssa pediatrian ja Vantaan välinen yhteistyön käyn nistäminen nähdään pilottina, jolla voidaan kehittää toimin nan tuloksellisuuden arviointia se kä luoda sopimusmenettelyn pohja. Samankaltaiseen menettelyyn on nopea valmius lastenneurologian ja naistentautien osalta. Lastenkirurgiassa käytettävissä oleva lääkärityövoima ja lastenpsykiatriassa perusterveydenhuollon rakenteiden vaihtelevuus kunnittain asettavat rajoituksia. Pediatrian osalta neuvoteltavana on sopimusjärjestely, jolla Vantaan kaupunki ja HUS yh teistyössä selvittävät mahdollisuuksia parantaa avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä siten, että avoterveydenhuollon kykyä hoitaa lapsipotilaita itsenäisesti paranne taan, erikoissairaanhoitoon siirtyvien potilaiden tarkoituksenmukaista valikoitumista paran netaan ja heidän hoitopolkunsa sujuvuutta helpotetaan. Keskeisenä tavoitteena on kustannusten hallinta, jota tällä sopimusjärjestelyllä käytännön kautta tutkitaan. Vantaan on tarkoitus hankkia yhteensä 24 kuukauden aikana kahden lastentautien erikois lääkärin avoterveydenhuollon konsultaatiotyötä HYKS Pediatrian klinikkaryhmältä. HYKS Pediatrian klinikkaryhmä rekrytoi ko. erikoislääkärit, jotka ovat työsopimussuhteessa Hyksiin. Kyseiset lääkärit tekevät virka-aikaisesti vain so pimuksen alaista perusterveyden huollon työtä, mutta voi vat osal listua Hyksin päivystykseen ja klinikkaryhmän sisäisiin kou lutuk siiin. Konsultaatiotyöhön kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet: 1) Potilaskäynnit. Ongelmat käsittävät tavanomaisimpia lasten ja nuorten yleispediatrisia on gelmia kuten infektiokierre, vatsavaivat, kastelu, ummetus, astma ja allergiat, kasvun taittu minen jne. 2) Lähetekonsultaatiot. Terveyskeskuslääkäreillä on mahdollisuus konsultoida ennen eri koissairaanhoitoon lähettämistä erikoislääkäriä. 3) Perusterveydenhuollon lääkäreiden lastentautien tietotaidon ylläpito. 4) Hoitoketjujen päivitys ja ylläpito. Tavallisimmista lastentaudeista on olemassa hoitoketjut. Näiden päivittäminen ja muutosten toimeenpano käytännössä vaativat konkreettista yhteis työtä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa 5) Yhteistyö neuvola- ja kouluterveydenhuollon kanssa Psykiatrian tulosyksikkö

7 HYKS Psykiatrian tulosyksikkö kehittää aktiivisesti kuntayhteistyötä sairaanhoitoalueen kun tien kanssa. Palvelusuhde Helsingin kanssa poikkeaa muista pääkaupunkiseudun kunnista siten, että Helsingin kaupungin terveyskeskus tuottaa itse perustason psykiatrisen avo- ja sairaalahoidon, jota HYKS Psykiatria täydentää erikseen sovituin lisä- tai tertiääripalveluin. Helsingin osalta tärkeimmät kuntayhteistyön alueet ovat siten vaativien syömishäiriöpotilai den, neuropsykiatristen ja päihdepsykiatristen potilaiden, erityisen vaikeahoitoisten akuuttien psykoosien ja joidenkin muiden potilasryhmien valikoituja hoitoon ja tutkimuksiin ohjaamisia. Läheteohjausta on pyritty kehittämään ja tarjoamaan lähetekriteerien tukemana mahdolli simman oikea-aikaisia interventioita ja tarvittaessa päivystyksellisiä konsultaatioita ja hoitoon pääsyjä. Pääkaupunkiseudun muiden suurten kuntien kanssa rajapintayhteistyö tarkoittaa erikoissai raanhoidon palveluiden tuomista perusterveydenhuollon käyttöön mahdollisimman jousta vasti ja esteettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn järjestämistä tarpeen mukaan. Vantaan ja Peijaksen alueella vaikuttanut STM:n tukema Sateenvarjoprojekti pilotoi ja otti käyttöön joitakin tärkeitä rajapintayhteistyömuotoja, joita alueella edelleen kehitetään. Pe rusterveydenhuollolle on tarjolla jatkuva puhelinkonsultaatioyhteys joko psykiatriseen sai raanhoitajaan tai lääkäriin. Perusterveydenhuollossa toimivat depressiohoitajat ja terveyden- tai sosiaalihuollon puolella toimivat päihdehoitajat saavat säännöllisesti psykiatrian tai erikoissairaanhoitajan konsultaatioita ja työnohjausta sekä konsultaatiotapaamisten että video konsultaatioiden avulla. Peijaksen alueen peruspalvelut ja psykiatrinen erikoissairaanhoito ovat sopineet ja toteuttaneet yhteisiä koulutuspäiviä liittyen hoitoketjujen kehittämiseen ja hiomiseen. Akuuttipsykiatrian linjassa lähetekäsittely on keskitetty niin, että perustason lähetteiden pe rusteella voidaan tarjota valikoitu kertakäyntiluonteinen konsultaatio ja siihen perustuva hoi toonohjausohje. Alueen tukiasumisen seurantaa on tehostettu liikkuvan psykiatrisen hoitajan avulla, joka kiertää psykiatristen potilaiden yksityisiä asumispalveluyksiköitä arvioiden poti laiden sijoituksen sopivuutta kulloisessakin vaiheessa. Lisäksi Peijaksen alueella on lisätty erikoissairaanhoidon verkostoaktiivisuutta mm. potilasjärjestöjen ja seurakuntien suuntiin palvelutarpeen tunnistamiseksi mahdollisimman varhain ja interventioiden oikea-aikaistami seksi. Internetpalvelinpohjainen palveluohjausportaali Kelnet otetaan alueella käyttöön hel mikuussa Jorvin alueen kuntayhteistyö ja palveluratkaisut ovat pääosin samoja kuin Peijaksen alueel la. Erityisesti depression varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen hoidon prosesseja on jo vuosien ajan tehostettu Käypä Hoito suositusten mukaisesti. Joustavat konsultaatiokäytän nöt ja perusterveydenhuollon depressiohoitajien tukeminen toimivat myös Jorvin alueella säännöllisten, perusterveydenhuollossa toteutuvien tapaamisten kautta. Espoossa

8 erityisenä kehittämisalueena on vanhuspsykiatrisen konsultaatiotoiminnan lisääminen. Vuonna 2009 on perustettu liikkuva työryhmä vastaamaan perustason vanhustenhuollon psykiatrisiin palvelutarpeisiin. Sairaalahoitoa ehkäisevä kotipoliklinikkatoiminta tarjoaa jalkautuvia erikoissai raanhoidon palveluita akuuttilanteissa myös potilaiden koteihin. Alueen psykoosityöryhmä jalkautuu myös varhaisvaiheen psykooseihin sairastuneiden luokse koteihin, asumisyksiköi hin tai perustason palveluyksiköihin. Luottamuselinyhteistyö Virkamiesten ylläpitämän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan rinnalla on tärkeätä, että yhteistyötä tuetaan ja sen edellytyksiä parannetaan myös luotta muselinten ja sen jäsenten taholta. Keskustelukanavien luominen alueen poliittisten luotta musmiesten väliseen vuorovaikutukseen on toivottavaa. Alustavissa keskusteluissa on noussut esiin mm. HYKS-lautakunnan ja pääkaupunkiseudun terveyslautakuntien puheenjohtajistojen tapaamiset esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. Merkitä tiedoksi saadun selvityksen meneillään olevista tai suunnitteilla olevista perus terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämishankkeista; 2. Ehdottaa, että lautakunnan puheenjohtaja toimii aloitteen tekijänä alueen lautakuntien pu heenjohtajistojen tapaamisten käynnistämisessä; 3. Edellyttää, että sille raportoidaan kaksi kertaa vuodessa yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Asian käsittely Reijo Vuorento Risto Rankin kannattamana esitti, että kohdaksi 4 lisätään "Lautakunta edellyttää, että valmistellaan HUS-konsultoinnin perusteet sisältäen mm. vastuun- ja kustannustenjaon Hyksin, jäsenkuntien ja ulkokuntien sekä yksityissektorin kesken. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vuorennon esitys yksimielisesti hyväksyä. Koska esitystä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Lautakunta päätti 1. Merkitä tiedoksi saadun selvityksen meneillään olevista tai suunnitteilla olevista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittä-mishankkeista; 2. Ehdottaa, että lautakunnan puheenjohtaja toimii aloitteen tekijänä alueen lautakuntien puheenjohtajistojen tapaamisten käynnistämisessä;

9 3. Edellyttää, että lautakunnalle raportoidaan kaksi kertaa vuodessa yhteistyöstä ja sen kehittämisestä; ja 4. Edellyttää, että valmistellaan HUS-konsultoinnin perusteet sisältäen mm. vastuun- ja kustannustenjaon Hyksin, jäsenkuntien ja ulkokuntien sekä yksityissektorin kesken. Lisätietoja Jorma Lauharanta, puh. (09)