SALMEN TAISTELU 1808 VÄNRIKIN MARKKINAMUISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALMEN TAISTELU 1808 VÄNRIKIN MARKKINAMUISTO"

Transkriptio

1 SALMEN TAISTELU 1808 VÄNRIKIN MARKKINAMUISTO Jalot lausuin nimet, heille kiitosta ja kunniaa! Monet heidän vertaistensa povehensa peitti maa, Döbeln lepää, Duncker lepää: kysy heidän aikojaan, niistä tietää, niinkuin tässä, halpa sotavanhus vaan. Miks en kaatua ma saanut missä monet urhot nuo, missä juhliansa vietti Suomen sankarjoukko tuo, miss ol onni meille lempein, maine kirkkaimmallahan, kentill Alavuden, Salmen, Siikajoen, Lapuan. J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat

2 Te Deum Kesäsodan tapahtumat Salmella ennen Alavuden taistelua. Armeijan toiminta Salmella alkoi oikeastaan jo Tuolloin Lapuan taistelun johdosta vietettiin Te Deum, eli laulettiin ylistyshymni. Tämän jälkeen kello iltapäivällä armeija lähti Salmelle, jossa ainakin Karjalan jääkärien 2. pataljoona majoittui Jylhän taloon tai sen alueelle. Seuraavana päivänä, 25.7 kello 15.00, tämä sama pataljoona marssi Ruonalle, mutta palasi takaisin entiseen majapaikkaansa Salmelle. 26 ja 27.7 oli Salmella jo useampi ryhmittymä. Ainakin Karjalan jääkärien 1. ja 2. pataljoona sekä Savon jääkärien 2. pataljoona olivat Salmella valmiusasemissa. A.S. Kilpeläisen teoksessa "Etuvartio" kerrotaan, että 28.7 kello 9.00 aamulla lähtivät molemmat jääkäripataljoonat sekä koko 4. prikaati Menkijärven kautta Alajärvelle. Epäselväksi jää, tarkoitetaanko tässä vain Karjalan jääkäripataljoonia vai myös Savon jääkäripataljoonaa. Kuitenkin samana iltana tuli näille joukoille käsky palata takaisin, koska venäläisten pelättiin hyökkäävän Ruonalle. Kierros Alajärvellä oli siis ylimääräinen manööveri. Joukot määrättiin lähtemään takaisin Salmelle 29.7 kello 5.00, mutta lähtemään päästiin vasta kello Salmelle joukot saapuivat illalla kello Kaikki joukot eivät kuitenkaan siirtyneet takaisin Salmelle vaan osa päällystöstä ja miehistä majoittui myös Takalaan ja Ruonalle. Nälkäkuolema uhkaa Joukot viipyivät Salmella aina elokuun 7. päivään asti. Ruoka tosin oli loppunut jo 4. päivä ja miehille jaettiin kahden päivän ruoka rahana. Nälkä vaivasi venäläisiäkin. Suomalaisten sissitoimininnan takia venäläiset joutuivat syömään sieniä, heinää ja juuria. Sissitoimintaa johtivat vääpeli Roth ja hänen alipäällikkönsä vääpeli Spoof, jotka pyysivät lisäapua ylipäällikkö Klingsporilta. Tapansa mukaan Klingspor oli ylivarovainen, eikä suostunut antamaan apuvoimia. Tämä oli virhe. Kuvassa kolminaulaisten kanuunoitten ammuksia. Ylipäällikkö Klingsporilla olisi ollut mahdollisuus muuttaa sodan kulku suotuisammaksi hyvin pienellä sotilaallisella lisäpanostuksella. Nimittäin Lapuan voiton jälkeen oli 15.7 lähetetty vääpelit Roth ja Spoof neljänkymmenen miehen kanssa venäläisten selustaan aiheuttamaan kaaosta. Tämä partio pääsi venäläisten huomaamatta Virroille ja sieltä Tampereen lähistölle asti. Rothin johtama sissiryhmä kasvoi vapaaehtoisten voimin yli sataan mieheen, ja se uhkasi venäläisten läsnäoloa Tampereella.

3 Vihdoinkin kohti Alavutta Salmelle sijoitettujen joukkojen lähtö Ainakin Salmelta joukot lähtivät 7.8. etenemään kohti etelää. Lähtöön pakotti ehkä muonankin loppuminen, eli jonnekin päin oli jokatapauksessa lähdettävä. Klingsporin armeijan etujoukkoina toimineet turkulaispataljoona ja yksi ratsueskadroona etenivät aina Alavudelle saakka ilman vastarintaa. Tämä etujoukko joutui kuitenkin perääntymään takaisin Kuortaneelle venäläisten painostuksen takia. Peräytyessään 9.8 turkulaiset polttivat Sarvikkaan sillan. Vasta 16.8 lähti koko pääjoukko liikkeelle Adlercreutzin johdolla. Noin 4000 miestä marssi sateessa kohti Alavutta. Marssi kesti ilmeisesti koko päivän, ja illalla leiriydyttiin Kuhalammen ja Sarvikkaan väliselle alueelle. Jos pääjoukko oli Ruonan maastossa, niin matkaa Sarvikkaaseen kertyi 19 kilometriä. Etenemisvauhti oli kohtalainen, kun ottaa huomioon kapeat tiet. Yöllä oli pientä laukaustenvaihtoa etuvartioiden välillä. Seuraavana päivänä 17.8 pääjoukko lähti Sarvikkaan ja Kuhalammen maastosta etenemään jälleen kohti Alavutta. Kello alkoi taistelu venäläisten etujoukon kanssa, joka peräytyi hyvässä järjestyksessä Alavuden kirkolle asti. Huomatessaan Gripenbergin joukkojen uhkaavan oikeaa sivustaansa venäläiset joutuivat peräytymään jälleen. Venäläisten joukkojen päällikkö eversti Erikson veti joukot Härkösen talojen etupuolelle. Venäläisillä oli tässä vaiheessa yllään juhlapuvut, johon kuului valkoiset housut. Kysymyksessä oli joko yritys vaikuttaa Ruotsi-Suomen joukkoihin tai sitten venäläisillä oli ollut juuri paraati, kunniamerkkien jakotilaisuus tai muuta sellaista. Kilpeläisen mukaan näky on ollut juhlava. Adlercreutzin joukot löivät venäläiset ja jatkoivat takaa-ajoa vielä 13 kilometriä. Pimeyden laskeuduttua takaa-ajoa ei enää jatkettu. Omatkin tappiot olivat aika suuret. Miehistöä kaatui tai haavoittui noin 200. Venäläisten tappiot olivat Carl Johan Adlercreutz Kenraali Adlercreutzin pääjoukko, noin miestä käsittävä armeija, kohtasi venäläisten eversti Eriksonin johtamat 2400 miestä Alavuden taistelussa Adlercreutzin elämänkerrasta lisää henkilögalleriassa. Venäläiset paniikissa Vääpeli Rothin sissijoukko oli viimeistään 19.7 aloittanut venäläisten häiritsemisen linjojen takana. Roth oli päässyt joukkoineen yllättävän syvälle vihollisen selustaan. Adlercreutzin pääjoukko oli vielä tässä vaiheessa Lapualla, kun Roth oli jo Visuvedellä. Visuvedellä Roth kaappasi venäläisen kuormaston ja poltti Visuveden yli menevän maantiesillan. Tämä aiheutti venäläisten huoltoon melko varmasti katkoja. Venäläisten huolto vaikeutui entisestään seuraavina päivinä Rothin sissiosaston toimien takia. Sissiosasto kaappasi heti seuraavana päivänä (20.7) Ruoveden Ruhalan kestikievarissa olleen venäläisen kuormaston, jonka materiaalin Roth siirrätti Soukonsaareen. Soukonsaaresta tulikin sissiosaston tukikohta. Visuveden ja Ruoveden välisellä alueella osasto pystyi nopeasti siirtymään veneillä paikasta toiseen. Rothin sissiosaston toiminta kiihtyi entisestään. Osasto poltti taas seuraavana päivänä (21.7) Kantinsalmen sillan ja kaappasi Kurussa venäläisen aluksen, joka oli jauholastissa. Tämän aluksen Roth joutui polttamaan. Kolmessa päivässä Roth oli tuhonnut kolme venäläistä huoltokuljetusta. Tämän takia venäläiset polttivat paniikissa itse oman suuren varastonsa Virroilla, ettei se joutusi Rothin käsiin. Venäläisten nälänhätä kasvoi.

4 Otto von Fieandt ( ) Fieandtilla oli Karstulassa käytössään noin miestä. Venäläisten päälliköllä Wlastoffilla (Vlastov) oli 3200 miestä, eli tuplasti enemmän. Lähteissä mainitaan, että venäläisillä oli kolminkertainen ylivoima, mutta näin ei ollut. Otto von Fieandtista enemmän henkilögalleriassa. Menetetty mahdollisuus Vääpeli Rothin sissiosasto yritti jopa vallata Tampereen venäläisiltä. Venäläisten mielestä uhka oli niin vakava, että he osittain vetäytyivätkin Tampereelta ja suunnittelivat siirtymistä kokonaan Hämeenlinnaan. Tämä vääpeli Spoofin johtama Tampereen valloitusyritys epäonnistui. Ensinnäkin Spoofin osasto oli liian pieni, korkeintaan sata miestä. Toiseksi, miten Klingspor olisi voinut lähettää lisäjoukkoja, kun venäläiset sitoivat hänen pääarmeijansa kokonaisuudessaan Alavuden taisteluun. Toisaalta Rothin sissiosastolla olisi ollut mahdollisuus jatkaa huoltokuljetusten tuhoamista ja siten näännyttää venäjän armeija siihen pisteeseen, että sen olisi pitänyt peräytyä Keski-Suomeen. Oriveden tienristeyksen pitäminen olisi aiheuttanut vakavia huolto-ongelmia venäläisille, koska tie sekä Tampereelta Alavuden suuntaan että Jyväskylän suuntaan olisi ollut poikki. Roth ei saanut pyytämiään apujoukkoja, joten osaston oli pakko palata pääarmeijan yhteyteen. Tappio Karstulassa Klingspor hätääntyy ja vetää joukot takaisin Kuortaneelle. Venäläiset olivat peräytyneet Alavudelta aina Virroille Herraseen asti. Ruotsalais-suomalaiset joukot pääsivät Virroillakin hyvään vauhtiin, ylittivät joen huolimatta rikotusta sillasta ja ajoivat venäläiset joukot Virtain kirkolle. Päivä oli 21.8, ja tämän pitemmälle eivät omat joukot päässeet. Nimittäin samana päivänä oli Karstulassa Otto von Fieandt hävinnyt taistelun kolme kertaa suuremmalle venäläisarmeijalle. Karstulan kirkolta oli vain 90 kilometriä Lintulahden tietä Ruonalle. Saarrostuspelon takia ylipäällikkö Klingspor määräsi elokuun 22 päivänä, että kaikkien Ähtärissä, Virroilla ja Alavudella olevien joukkojen oli peräännyttävä nopeasti Ruonalle ja Salmelle. Otto von Fieandt Kuustoist tiimaa kesti kai, vihdoin selkähänsä sai, täytyi täyttää pakosalle, heittää kaikki perhanalle. J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat Saarrostusuhka ei koskettanut pelkästään Lintulahden suuntaa. Venäläisillä oli mahdollisuus katkaista kaikkien ruotsalais-suomalaisten joukkojen perääntyminen pohjoiseen katkaisemalla rannikolla menevä tie Kokkolan kohdalla ja viimeistään Oulussa. Tämän takia Klingspor pyysi kuningasta, ilmeisesti jo ennen Ruonan ja Salmen taistelua, lähettämään laivoja armeijan siirtämiseksi Pohjanlahden yli Länsipohjaan. Tästä voisi päätellä, että ylipäällikkö Klingspor oli taistelujen tässä vaiheessa jo henkisesti luovuttanut. Klingspor olisi voinut toimia toisinkin. Hän olisi voinut jatkaa hyökkäystä, koska venäläisistä joukoista oli jo saatu sotilaallinen ja henkinen yliote. Ruoveden tienristeyksen valtaaminen olisi merkinnyt saarrostusja sivustauhkaa Keski-Suomessa oleville venäläisjoukoille. Armeija olisi voinut vielä nopeammin hyökätä Ähtärin kautta kulkevaa tietä suoraan Jyväskylään. Klingsporin varovaisuuden takia näin ei kuitenkaan tehty.

5 Etujoukot murskataan Vetäytyminen Virroilta oli ilmeisen vauhdikas. Ainakin Karjalan jääkärien molemmat pataljoonat olivat vetäytymiskäskyä seuraavana päivänä (23.8) jo Kuortaneella. Karjalan jääkärien 2 pataljoona oli majoittunut illalla Salmelle Petäjäniemeen. Salmelta 2 pataljoona lähti 1 pataljoonan sekä 4 prikaatin kanssa Lintulahden tielle valmiusasemiin. Seuraavien päivien aikana joukkoja siirrettiin Kuortaneella paikasta toiseen. Niiden tehtävä oli asemien varustelutyöt pääasiassa Ruonalla. 31. Elokuuta 1. Syyskuuta Kamenski ja Kulnev Joukot perääntyvät Ruonan sillan taakse Noin seitsemän päivän ajan jännitettiin ja odotettiin venäläisten hyökkäystä. Se tapahtuikin 31.8 ja yllättävän rajusti. Venäläiset olivat nimittäin vaihtaneet komentajaansa jo Kenraalimajuri Nikolai Rajevskin tilalle tuli jo silloin pelkoa herättävä nuori kenraaliluutnantti Nikolai Kamenski. Kamenski oli vasta 31-vuotias, kun hänet komennettiin venäläisten pääjoukon ylipäälliköksi. vänrikki Stoolin tarinoissa Mont oli Venään urhoa, joist aikakirjat kertovat, jotk ennen sotaa maineessa jo meill olivat. Barclay, Kamensky, Bagration, tääll oli tulleet huutohon; ei pelkkä lasten leikki tuo, sen ties, kun ryntää nuo. Varsinainen taistelu vasta alkaa Elokuun 31. ja syyskuun 1. päivän välisenä yönä Kamenski oli tuonut koko pääjoukkonsa Ruonalle. Odotettavissa oli ankara taistelu seuraavan päivän aikana. Venäläisiä oli 7700 sotilasta ja 36 tykkiä. Joissakin lähteissä mainitaan venäläisiä olleen 9000, mikä lienee liioittelua. Suomalaisia oli 4700 miestä ja 21 tykkiä. Venäläisillä oli selvä 3000 miehen ylivoima, joten heidän voittonsa tuntui varmalta. Venäläisten ylivoima Kuhalammella 31.8 oli murskaava. Siellä Uudenmaan 1 jalkaväkipataljoonan kimppuun hyökkäsi everstiluutnantti Kulnevin 1600 miestä. Kulnev ajoi suomalaiset joukot Ruonalle saakka. Taistelu Ruonan sillan itä- ja eteläpuolella kesti viisi tuntia aina iltaan asti. Illalla suomalaiset joukot juoksivat perääntyen sillan yli ilmeisen sekavassa tilanteessa. Nimittäin suomalaisten seassa juoksi venäläisiä sillan yli. Nämä saivat aikaan pienen sillanpääaseman suomalaisten puolelle, mutta karkotettiin tykkitulella takaisin. Vasta tämän jälkeen saatiin silta poltetuksi. Vaan Kulnevist ei tiettykään, ennekuin sota lähestyi, kuin myrsky merell äkkiään hän silloin ilmestyi, niin ankarana, outona kuin pilvest ukkossalama, ja nähtiin koht ens lyönnistään, mit oli miehiään. J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat Taistelu alkoi molemminpuolisella tykkitulella. Sillan kohdalle oli asetettu 4 kolminaulaista tykkiä sen takia, että silta oli vain osittain palanut. Venäläisillä oli vielä mahdollisuus rynnätä sillan yli. Suomalaisten asemat olivat sen verran hyvät, että Kamenski ei uskaltanut lähteä suoraan rintamahyökkäykseen. Sen sijaan hän yritti kiertoliikettä Herojan kautta mutta se epäonnistui. Koko päivän kestänyt taistelu päättyi tuloksettomana. Yöllä venäläiset lähtivät perääntymään kohti Alavutta ja suomalaiset kohti Salmen kylää.

6 Taistelu Salmella - Kurjuutta ja tappioita Ruonan taistelusta kohti Salmen kylää. Adlercreutz antoi käskyn vetäytyä Salmelle 1. päivä syyskuuta kello Yöllä vesisateessa ja pimeässä suoritettu perääntyminen ei ainakaan kohottanut mielialoja. Schulman kirjoittikin tästä tilanteesta seuraavasti:...tästä surkeasta retkestä alkoivat yhä jatkuvasti vastoinkäymiset, jotka erä erältä olivat karttumassa pitkäksi sarjaksi tappiota ja kurjuutta." Ruonan taistelun aikana Salmella oli reservissä kolme pataljoonaa, yhteensä noin 1066 miestä. Nämä joukot olivat ruotsalaisia Länsi-Pohjan ja Jämtlannin rykmenteistä. Komentajana toimi eversti Odert Reinhold von Essen ja joukkojen tarkoitus oli estää venäläisten mahdollinen saarrostus järven länsipuolelta. Nämä ruotsalaisjoukot valmistelivat todennäköisesti myös taisteluhautoja ja tykkiasemia niille joukoille, jotka vetäytyivät Ruonalta. Vaikka venäläiset olivatkin jo osittain vetäytymässä kohti Alavutta, niin silti väsymätön tiedustelija everstiluutnantti Kulnev saapui tarkastamaan vielä viimeisiä Ruonalla olevia vartioitaan. Silloin hän huomasi aamuyön hämärässä, että suomalaisten nuotiotulet olivat sammumassa. Kulnev lähetti heti kasakkapartioita joen yli. Saatuaan tiedon Adlercreutzin pääjoukon vetäytymisestä, ylipäällikkö Kamenski korjautti Ruonan sillan ja jatkoi hyökkäystä viipymättä. Salmen taistelun alkuhetkistä lähtien voidaan päätellä, että venäläisten uusi ylipäällikkö Kamenski oli salamasota -tyyppisen sodankäynnin kannattaja. Turhia sen enempää miettimättä ja suunnittelematta Kamenski käski everstiluutnantti Kulnevin ja everstiluutnantti Lukovin hyökkäämään perääntyvän suomalaiskolonnan jälkijoukon kimppuun. Ilmeisesti jo kello 6.00 aamulla venäläiset saivat suomalaisten jälkijoukon kiinni Kuopiontien risteyksessä. Tähän taisteluun osallistui Hämeen jääkäripataljoona, jota Adlercreutz itse komensi. Venäläisten on täytynyt kulkea juoksumarssia, muuten he eivät olisi saaneet suomalaisia kiinni. Lisäksi Kulnevin kasakat liikkuivat ratsain, joten on todennäköistä, että taistelu alkoi ensin heitä vastaan. Kuopiontien risteyksessä venäläiset pääsivät jo risteyksen pohjoispuolelle, levittäytyen rintamaksi metsään. Tämä taistelu ei ollut mikään pieni partiokahakka, niinkuin jotkut lähdeteokset antavat ymmärtää. Taisteluun osallistui ainakin edellä mainittu Hämeen jääkäripataljoona sekä 1 ja 2 Karjalan jääkäripataljoona. Oman arvioni mukaan suomalaisten joukkojen määrä tässä taistelussa oli korkeintaan 510 miestä, mukaanlukien päällystö. Pataljoonat tuskin olivat täysvahvuisia, joten määrä liikkuu miehen välillä. Adlercreutz pääsee pakoon Kuopiontien risteyksen taistelussa tapahtui yksi armeijan kannalta vaarallinen tilanne. Taistelua oli käyty rankkasateessa viisi tuntia ja toisen prikaatin päällikkö Adlercreutz itse halusi nähdä, mikä oli tilanne. Metsässä suomalaisten rintama murtui ja Adlercreutz jäi saarroksiin esikuntansa kanssa. Pienen osastonsa kanssa Adlercreutz murtautui kuitenkin saarrostusrenkaan läpi ja pääsi Salmelle. Adlercreutz johti sekä Ruonan että Salmen taistelua ja toimi samalla ylipäällikkö Klingsporin yliadjutanttina. Jos Adlercreutz olisi jäänyt vangiksi, niin koko armeijalta olisi puuttunut johto kesken taistelun. Yhtämittaista taistelua käytiin Ruonalla ja Salmella kolme päivää, Tapahtumat Salmen taistelussa olivat vauhdikkaita, niinkuin tämäkin tapahtuma osoittaa. Tässä taistelussa jäi vangiksi ylipäällikkö Klingsporin veljenpoika, luutnantti D. M. Klingspor, joka toimi Adlercreutzin adjutanttina.

7 Salmen taistelun tapahtumat Venäläisten rynnäkkö muuttuu pistintaisteluksi Salmen taistelu oli yksi ratkaisevista taisteluista Suomen sodassa. Taistelun sanotaan olleen erittäin kovan, koska kirjallisten lähteiden mukaan taistelu muuttui molemminpuolisen tulittamisen jälkeen pistintaisteluksi. Myös tappiot alkoivat painaa Ruotsi-Suomen armeijaa. Joukkojen sijoitus Salmella Suomalaiset pääsivät vetäytymään Kuopiontien risteyksen metsätaisteluista omiin hyvinvarustettuihin asemiinsa Salmelle. Suomalaiset joukot oli sijoitettu Salmella kolme kilometriä pitkään linjaan. Asemat olivat ainakin lähdekirjallisuuden mukaan hyvät. Olihan niitä ehditty valmistella ainakin yli viikon ajan ennen Ruonan taistelua. Lisäksi suojavallit tykeille ja miehille olivat Salmenmäen reunassa, joka vielä tuolloin oli metsää eikä peltoa, niinkuin nyt. Tämän linjan takana oli vielä reservejä. Kaikkein uloimpana oikealla järven takana oli von Essenin osasto, johon kuului kaksi pataljoona Länsipohjan rykmentistä ja yksi pataljoona Jämtlannin rykmentistä. Salmenmäellä oli oikealla 1. prikaati ja neljän tykin patteri. Linjan keskellä oli 4. prikaati ja loput tykeistä. Linjan vasemmassa reunassa oli Uudenmaan jääkäripataljoonat ja Uudenmaan jalkaväkipataljoonat. Ainakin osa Uudenmaan jääkäripataljoonasta kuului 1. prikaatiin, joten on syytä olettaa, että 1. prikaati hajautettiin molemmille sivustoille. Taistelutapahtumat 2. syyskuuta Suomalaisten joukkojen taistelu metsässä Salmenkylän ja Kuopiontien risteyksen välillä kesti aamupäivällä kello 11.00:n asti. Tästä taistelusta suomalaiset pääsivät irtautumaan ja vetäytyivät omiin asemiinsa Salmelle. Vasenta sivustaa suojeli vetäytymisvaiheessa yksi osasto savolaisia jääkäreitä, jotka ryhmittyivät linjaksi suoraan Jylhästä itään. Samaan aikaan venäläiset suorittivat saartoliikettä suomalaisten vasempaa siipeä kohti majuri Hudinskin johdolla. Kello Kamenski määräsi joukot rynnäkköön kohti suomalaisten asemia. Taistelu muuttui pistintaisteluksi, jota käytiin metsässä Salmenkylän edustalla. Metsän reuna oli tuolloin huomattavasti lähempänä kylää kuin nyt. Ruotsin sota-arkiston kartan mukaan metsän reuna oli korkeintaan 200 metrin päässä Salmenmäestä. Vasemmalla sivustalla Uusmaalaiset joukot estivät majuri Hudinskin joukkojen etenemisen mutta venäläisen kenraaliluutnantti Mihailovski-Danilevskin mukaan venäläiset pääsivät suomalaisten asemiin ja tykkipattereille. Tämä tieto ei pidä paikkansa vaan suomalaiset vetäytyivät järjestyksessä saatuaan vetäytymiskäskyn Klingsporilta. Kamenski, Nikolai Mikhailovits Kamenski nousi venäläisten pääarmeijan ylipäälliköksi ensisijaisesti taitavuutensa johdosta. Taisteltuaan vuodet Preussissa hänet määrättiin Etelä- Suomeen Heinäkuussa hänestä tuli ylipäällikkö. Hän aloitti heti joukkojen vahvistamisen niin, että niistä tuli ylivoimaisia suomalaisiin verrattuna. Kamenskin tunnetuimpiin voittoihin kuuluvat nimenomaan Ruona, Salmi ja Oravainen. Kamenski johti joukkoja vielä Länsi-Pohjan taisteluissa.

8 Lopullinen perääntyminen Salmelta Vetäytyminen tapahtui 2.9 kello mennessä. Ensin irtautui Jylhässä ollut prikaati tykistöineen, jonka tilalle tuli 1. prikaati suojaamaan. Ilmeisesti tämä ensimmäinen Jylhästä lähtenyt osasto oli 4. prikaati, jonka asemat olivat keskellä. Seuraavaksi irtautui vasemman sivustan joukot maantielle ja lopuksi lähti suojaamassa ollut 1. prikaati. Tässä vaiheessa jäivät kauimpana vasemmalla olleet Uusmaalaiset oman onnensa nojaan. He joutuivat perääntymään metsien kautta kohti omaa armeijaa. Venäläisten joukkojen sanotaan olleen niin väsyneitä, etteivät ne tässä vaiheessa pystyneet seuraamaan suomalaisia. Kamenski olisi varmaankin halunnut tarmokkaasti jatkaa suomalaisten takaa-ajoa. Suomalaisten jälkijoukkoa häiritsi kuitenkin osasto husaareja mutta kysymyksessä oli varmaankin vain tiedustelutehtävä, eikä niinkään taistelu. Näin Salmen taistelu oli päättynyt. Loppuarviointi taistelusta Suomalaisten joukkojen tappion syitä on monia. Ensimmäiseksi syyksi nousee historiankirjoista pinnalle se, että venäläisillä oli kertakaikkiaan paremmat komentajat kuin suomalaisilla. Venäläiset olivat käyneet sotaa useammalla suunnalla ennen Suomen sotaa, ja siten heidän komentajillaan oli paremmat taidot kuin ruotsalaisilla komentajilla. Etenkin Klingsporia on arvosteltu taitamattomaksi ylipäälliköksi. Hänen sanotaan olleen parempi hovikeikari kuin sotapäällikkö. Hän oli aivan liian varovainen, kun taas Kamenski, Kulnev, Bagration ja De Tolly olivat rohkeita taktikkoja. Markku Honkola

9 HENKILÖGALLERIA Adlercreutz, Carl Johan Barclay de Tolly, Mikael Fieandt, OttoHenrik von Kamenski, Nikolai Mikhailovitsh Klingspor, Wilhelm Mauritz Kulnev, Jakov Petrovitsh Päivitetään seuraavan kerran

10 LÄHDELUETTELO Ala-Kulju, Reino (1968). Kyrönmaa XIV, Kuortaneen kirja, s Etelä-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja. Helsinki. Bulgarin, Faddei (1996). Sotilaan sydän. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia. Helsinki. Kilpeläinen, A.S. (1925). Etuvartio. Maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjois-Karjalassa Ruotsin vallan aikana. WSOY. Porvoo. Lappalainen, Jussi, Wolke, Lars Ericson ja Ali Pylkkänen (2007). Sota Suomesta. Suomen sota Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia Helsinki. Persson, Anders (1986) Gerillakriget i Finland. Otava. Keuruu. Runeberg. J.L. (1889). Vänrikki Stoolin tarinat. 4. painos. Suomennosta uudestaan tarkastanut ja korjannut Paavo Cajander. Kansanvalistusseura. Helsinki. Schulman, H. (1909). Taistelu Suomesta Porvoo. Muuta Ensimmäisellä sivulla alareunassa on kuvattuna oikeita kolmen naulan tykin ammuksia. Ne ovat suomalaisen tykistön ammuksia, koska ne löytyivät noin 200 metriä Salmenmäestä kaakkoon.

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 LIITE 2 SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 SAVON RINTAMA Ev v Stedingt ESIKUNTA SAVON PRIKAATI Ev v Stedingt PORIN Ev Gripenberg POHJANMAAN Evl v Numers KOMP/ UUDENMAAN RAKNA Ltn Tandefeldt TYKKIKOMPPANIA

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA 15.10.12 Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 1. TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Siirtoviemärin linjauksen inventointi 2008

Siirtoviemärin linjauksen inventointi 2008 VESIKOLMIO OY ALAVIESKA KALAJOKI Siirtoviemärin linjauksen inventointi 2008 K.H. Renlundin Museo Jaana Itäpalo 23.11.2008 1 Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot... 2 2. Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät...

Lisätiedot

RENGASMATKOJA LAIVALLA.AUTOLLA. /ja JUNALLA »UJANIIE

RENGASMATKOJA LAIVALLA.AUTOLLA. /ja JUNALLA »UJANIIE RENGASMATKOJA / LAIVALLA.AUTOLLA /ja JUNALLA»UJANIIE \6r Kiertomatka A 1: Vaasa(linjaauto ) Virrat(laiva) Tampere (juna)helsinki(juna)vaasa Kiertomatka A 2: Vaasa(linjaauto )Virrat(laiva) Tampere (juna)

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Syötteen PSM-tempon yleisopastus ja reittikuvaukset

Syötteen PSM-tempon yleisopastus ja reittikuvaukset 1 Syötteen PSM-tempon yleisopastus ja reittikuvaukset Lähtö/maalialueen vieressä on isot sorapintaiset paikoitusalueet. Kilpailulähtöjen ollessa käynnissä lämmittely teillä ajaen onnistuu ainoastaan Syötekyläntiellä

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Paimenpoika Daavid

Nettiraamattu lapsille. Paimenpoika Daavid Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for Children,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys 1 Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys Huhtikuu 2004 Timo Jussila 2 Sisältö: Esipuhe... 2 Lukkonokan varustukset:... 3 Länsikärjen varustus... 3 Länsityven

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

VIISIPALLO PELI JOKA KEHITTÄÄ YHTENÄISYYTTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖÄ

VIISIPALLO PELI JOKA KEHITTÄÄ YHTENÄISYYTTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖÄ VIISIPALLO PELI JOKA KEHITTÄÄ YHTENÄISYYTTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖÄ LYHYESTI VIISIPALLOSTA Viisipallo muistuttaa pohjimmiltaan paljon polttopalloa: Siinä on sisäjoukkue ja ulkojoukkue. Sisäjoukkue lyö pallon

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta (www.historianet.fi). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä

Teri-Säätiö. Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö Jaakko Mäkelä Teri-Säätiö 25.3.2012 1 25.3.2012 Teri-Säätiö 2 Teri-Säätiö Teri-Säätiö perustettiin 1949 kun Terijoen kunnan hoitokunta lopetti toimintansa Säätiölle siirrettiin entisen Terijoen

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut

XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut 1. Avaruusalus sijaitsee tason origossa (0, 0) ja liikkuu siitä vakionopeudella johonkin suuntaan, joka ei muutu. Tykki

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma 9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma Kahta joukkoa sanotaan erillisiksi, jos niillä ei ole yhtään yhteistä alkiota. Jos pysytellään edelleen korttipakassa, niin voidaan ilman muuta sanoa, että

Lisätiedot

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja.

1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä ja palloja. KARAMBOLEN SÄÄNNÖT Kolmen vallin kara Yhden vallin kara Suora kara - Cadre YHTEISET SÄÄNNÖT KAIKILLE PELIMUODOILLE 1 PÖYDÄT JA PALLOT 1. Kilpailuissa tulee käyttää Suomen Biljardiliiton hyväksymiä pöytiä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot