SALMEN TAISTELU 1808 VÄNRIKIN MARKKINAMUISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SALMEN TAISTELU 1808 VÄNRIKIN MARKKINAMUISTO"

Transkriptio

1 SALMEN TAISTELU 1808 VÄNRIKIN MARKKINAMUISTO Jalot lausuin nimet, heille kiitosta ja kunniaa! Monet heidän vertaistensa povehensa peitti maa, Döbeln lepää, Duncker lepää: kysy heidän aikojaan, niistä tietää, niinkuin tässä, halpa sotavanhus vaan. Miks en kaatua ma saanut missä monet urhot nuo, missä juhliansa vietti Suomen sankarjoukko tuo, miss ol onni meille lempein, maine kirkkaimmallahan, kentill Alavuden, Salmen, Siikajoen, Lapuan. J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat

2 Te Deum Kesäsodan tapahtumat Salmella ennen Alavuden taistelua. Armeijan toiminta Salmella alkoi oikeastaan jo Tuolloin Lapuan taistelun johdosta vietettiin Te Deum, eli laulettiin ylistyshymni. Tämän jälkeen kello iltapäivällä armeija lähti Salmelle, jossa ainakin Karjalan jääkärien 2. pataljoona majoittui Jylhän taloon tai sen alueelle. Seuraavana päivänä, 25.7 kello 15.00, tämä sama pataljoona marssi Ruonalle, mutta palasi takaisin entiseen majapaikkaansa Salmelle. 26 ja 27.7 oli Salmella jo useampi ryhmittymä. Ainakin Karjalan jääkärien 1. ja 2. pataljoona sekä Savon jääkärien 2. pataljoona olivat Salmella valmiusasemissa. A.S. Kilpeläisen teoksessa "Etuvartio" kerrotaan, että 28.7 kello 9.00 aamulla lähtivät molemmat jääkäripataljoonat sekä koko 4. prikaati Menkijärven kautta Alajärvelle. Epäselväksi jää, tarkoitetaanko tässä vain Karjalan jääkäripataljoonia vai myös Savon jääkäripataljoonaa. Kuitenkin samana iltana tuli näille joukoille käsky palata takaisin, koska venäläisten pelättiin hyökkäävän Ruonalle. Kierros Alajärvellä oli siis ylimääräinen manööveri. Joukot määrättiin lähtemään takaisin Salmelle 29.7 kello 5.00, mutta lähtemään päästiin vasta kello Salmelle joukot saapuivat illalla kello Kaikki joukot eivät kuitenkaan siirtyneet takaisin Salmelle vaan osa päällystöstä ja miehistä majoittui myös Takalaan ja Ruonalle. Nälkäkuolema uhkaa Joukot viipyivät Salmella aina elokuun 7. päivään asti. Ruoka tosin oli loppunut jo 4. päivä ja miehille jaettiin kahden päivän ruoka rahana. Nälkä vaivasi venäläisiäkin. Suomalaisten sissitoimininnan takia venäläiset joutuivat syömään sieniä, heinää ja juuria. Sissitoimintaa johtivat vääpeli Roth ja hänen alipäällikkönsä vääpeli Spoof, jotka pyysivät lisäapua ylipäällikkö Klingsporilta. Tapansa mukaan Klingspor oli ylivarovainen, eikä suostunut antamaan apuvoimia. Tämä oli virhe. Kuvassa kolminaulaisten kanuunoitten ammuksia. Ylipäällikkö Klingsporilla olisi ollut mahdollisuus muuttaa sodan kulku suotuisammaksi hyvin pienellä sotilaallisella lisäpanostuksella. Nimittäin Lapuan voiton jälkeen oli 15.7 lähetetty vääpelit Roth ja Spoof neljänkymmenen miehen kanssa venäläisten selustaan aiheuttamaan kaaosta. Tämä partio pääsi venäläisten huomaamatta Virroille ja sieltä Tampereen lähistölle asti. Rothin johtama sissiryhmä kasvoi vapaaehtoisten voimin yli sataan mieheen, ja se uhkasi venäläisten läsnäoloa Tampereella.

3 Vihdoinkin kohti Alavutta Salmelle sijoitettujen joukkojen lähtö Ainakin Salmelta joukot lähtivät 7.8. etenemään kohti etelää. Lähtöön pakotti ehkä muonankin loppuminen, eli jonnekin päin oli jokatapauksessa lähdettävä. Klingsporin armeijan etujoukkoina toimineet turkulaispataljoona ja yksi ratsueskadroona etenivät aina Alavudelle saakka ilman vastarintaa. Tämä etujoukko joutui kuitenkin perääntymään takaisin Kuortaneelle venäläisten painostuksen takia. Peräytyessään 9.8 turkulaiset polttivat Sarvikkaan sillan. Vasta 16.8 lähti koko pääjoukko liikkeelle Adlercreutzin johdolla. Noin 4000 miestä marssi sateessa kohti Alavutta. Marssi kesti ilmeisesti koko päivän, ja illalla leiriydyttiin Kuhalammen ja Sarvikkaan väliselle alueelle. Jos pääjoukko oli Ruonan maastossa, niin matkaa Sarvikkaaseen kertyi 19 kilometriä. Etenemisvauhti oli kohtalainen, kun ottaa huomioon kapeat tiet. Yöllä oli pientä laukaustenvaihtoa etuvartioiden välillä. Seuraavana päivänä 17.8 pääjoukko lähti Sarvikkaan ja Kuhalammen maastosta etenemään jälleen kohti Alavutta. Kello alkoi taistelu venäläisten etujoukon kanssa, joka peräytyi hyvässä järjestyksessä Alavuden kirkolle asti. Huomatessaan Gripenbergin joukkojen uhkaavan oikeaa sivustaansa venäläiset joutuivat peräytymään jälleen. Venäläisten joukkojen päällikkö eversti Erikson veti joukot Härkösen talojen etupuolelle. Venäläisillä oli tässä vaiheessa yllään juhlapuvut, johon kuului valkoiset housut. Kysymyksessä oli joko yritys vaikuttaa Ruotsi-Suomen joukkoihin tai sitten venäläisillä oli ollut juuri paraati, kunniamerkkien jakotilaisuus tai muuta sellaista. Kilpeläisen mukaan näky on ollut juhlava. Adlercreutzin joukot löivät venäläiset ja jatkoivat takaa-ajoa vielä 13 kilometriä. Pimeyden laskeuduttua takaa-ajoa ei enää jatkettu. Omatkin tappiot olivat aika suuret. Miehistöä kaatui tai haavoittui noin 200. Venäläisten tappiot olivat Carl Johan Adlercreutz Kenraali Adlercreutzin pääjoukko, noin miestä käsittävä armeija, kohtasi venäläisten eversti Eriksonin johtamat 2400 miestä Alavuden taistelussa Adlercreutzin elämänkerrasta lisää henkilögalleriassa. Venäläiset paniikissa Vääpeli Rothin sissijoukko oli viimeistään 19.7 aloittanut venäläisten häiritsemisen linjojen takana. Roth oli päässyt joukkoineen yllättävän syvälle vihollisen selustaan. Adlercreutzin pääjoukko oli vielä tässä vaiheessa Lapualla, kun Roth oli jo Visuvedellä. Visuvedellä Roth kaappasi venäläisen kuormaston ja poltti Visuveden yli menevän maantiesillan. Tämä aiheutti venäläisten huoltoon melko varmasti katkoja. Venäläisten huolto vaikeutui entisestään seuraavina päivinä Rothin sissiosaston toimien takia. Sissiosasto kaappasi heti seuraavana päivänä (20.7) Ruoveden Ruhalan kestikievarissa olleen venäläisen kuormaston, jonka materiaalin Roth siirrätti Soukonsaareen. Soukonsaaresta tulikin sissiosaston tukikohta. Visuveden ja Ruoveden välisellä alueella osasto pystyi nopeasti siirtymään veneillä paikasta toiseen. Rothin sissiosaston toiminta kiihtyi entisestään. Osasto poltti taas seuraavana päivänä (21.7) Kantinsalmen sillan ja kaappasi Kurussa venäläisen aluksen, joka oli jauholastissa. Tämän aluksen Roth joutui polttamaan. Kolmessa päivässä Roth oli tuhonnut kolme venäläistä huoltokuljetusta. Tämän takia venäläiset polttivat paniikissa itse oman suuren varastonsa Virroilla, ettei se joutusi Rothin käsiin. Venäläisten nälänhätä kasvoi.

4 Otto von Fieandt ( ) Fieandtilla oli Karstulassa käytössään noin miestä. Venäläisten päälliköllä Wlastoffilla (Vlastov) oli 3200 miestä, eli tuplasti enemmän. Lähteissä mainitaan, että venäläisillä oli kolminkertainen ylivoima, mutta näin ei ollut. Otto von Fieandtista enemmän henkilögalleriassa. Menetetty mahdollisuus Vääpeli Rothin sissiosasto yritti jopa vallata Tampereen venäläisiltä. Venäläisten mielestä uhka oli niin vakava, että he osittain vetäytyivätkin Tampereelta ja suunnittelivat siirtymistä kokonaan Hämeenlinnaan. Tämä vääpeli Spoofin johtama Tampereen valloitusyritys epäonnistui. Ensinnäkin Spoofin osasto oli liian pieni, korkeintaan sata miestä. Toiseksi, miten Klingspor olisi voinut lähettää lisäjoukkoja, kun venäläiset sitoivat hänen pääarmeijansa kokonaisuudessaan Alavuden taisteluun. Toisaalta Rothin sissiosastolla olisi ollut mahdollisuus jatkaa huoltokuljetusten tuhoamista ja siten näännyttää venäjän armeija siihen pisteeseen, että sen olisi pitänyt peräytyä Keski-Suomeen. Oriveden tienristeyksen pitäminen olisi aiheuttanut vakavia huolto-ongelmia venäläisille, koska tie sekä Tampereelta Alavuden suuntaan että Jyväskylän suuntaan olisi ollut poikki. Roth ei saanut pyytämiään apujoukkoja, joten osaston oli pakko palata pääarmeijan yhteyteen. Tappio Karstulassa Klingspor hätääntyy ja vetää joukot takaisin Kuortaneelle. Venäläiset olivat peräytyneet Alavudelta aina Virroille Herraseen asti. Ruotsalais-suomalaiset joukot pääsivät Virroillakin hyvään vauhtiin, ylittivät joen huolimatta rikotusta sillasta ja ajoivat venäläiset joukot Virtain kirkolle. Päivä oli 21.8, ja tämän pitemmälle eivät omat joukot päässeet. Nimittäin samana päivänä oli Karstulassa Otto von Fieandt hävinnyt taistelun kolme kertaa suuremmalle venäläisarmeijalle. Karstulan kirkolta oli vain 90 kilometriä Lintulahden tietä Ruonalle. Saarrostuspelon takia ylipäällikkö Klingspor määräsi elokuun 22 päivänä, että kaikkien Ähtärissä, Virroilla ja Alavudella olevien joukkojen oli peräännyttävä nopeasti Ruonalle ja Salmelle. Otto von Fieandt Kuustoist tiimaa kesti kai, vihdoin selkähänsä sai, täytyi täyttää pakosalle, heittää kaikki perhanalle. J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat Saarrostusuhka ei koskettanut pelkästään Lintulahden suuntaa. Venäläisillä oli mahdollisuus katkaista kaikkien ruotsalais-suomalaisten joukkojen perääntyminen pohjoiseen katkaisemalla rannikolla menevä tie Kokkolan kohdalla ja viimeistään Oulussa. Tämän takia Klingspor pyysi kuningasta, ilmeisesti jo ennen Ruonan ja Salmen taistelua, lähettämään laivoja armeijan siirtämiseksi Pohjanlahden yli Länsipohjaan. Tästä voisi päätellä, että ylipäällikkö Klingspor oli taistelujen tässä vaiheessa jo henkisesti luovuttanut. Klingspor olisi voinut toimia toisinkin. Hän olisi voinut jatkaa hyökkäystä, koska venäläisistä joukoista oli jo saatu sotilaallinen ja henkinen yliote. Ruoveden tienristeyksen valtaaminen olisi merkinnyt saarrostusja sivustauhkaa Keski-Suomessa oleville venäläisjoukoille. Armeija olisi voinut vielä nopeammin hyökätä Ähtärin kautta kulkevaa tietä suoraan Jyväskylään. Klingsporin varovaisuuden takia näin ei kuitenkaan tehty.

5 Etujoukot murskataan Vetäytyminen Virroilta oli ilmeisen vauhdikas. Ainakin Karjalan jääkärien molemmat pataljoonat olivat vetäytymiskäskyä seuraavana päivänä (23.8) jo Kuortaneella. Karjalan jääkärien 2 pataljoona oli majoittunut illalla Salmelle Petäjäniemeen. Salmelta 2 pataljoona lähti 1 pataljoonan sekä 4 prikaatin kanssa Lintulahden tielle valmiusasemiin. Seuraavien päivien aikana joukkoja siirrettiin Kuortaneella paikasta toiseen. Niiden tehtävä oli asemien varustelutyöt pääasiassa Ruonalla. 31. Elokuuta 1. Syyskuuta Kamenski ja Kulnev Joukot perääntyvät Ruonan sillan taakse Noin seitsemän päivän ajan jännitettiin ja odotettiin venäläisten hyökkäystä. Se tapahtuikin 31.8 ja yllättävän rajusti. Venäläiset olivat nimittäin vaihtaneet komentajaansa jo Kenraalimajuri Nikolai Rajevskin tilalle tuli jo silloin pelkoa herättävä nuori kenraaliluutnantti Nikolai Kamenski. Kamenski oli vasta 31-vuotias, kun hänet komennettiin venäläisten pääjoukon ylipäälliköksi. vänrikki Stoolin tarinoissa Mont oli Venään urhoa, joist aikakirjat kertovat, jotk ennen sotaa maineessa jo meill olivat. Barclay, Kamensky, Bagration, tääll oli tulleet huutohon; ei pelkkä lasten leikki tuo, sen ties, kun ryntää nuo. Varsinainen taistelu vasta alkaa Elokuun 31. ja syyskuun 1. päivän välisenä yönä Kamenski oli tuonut koko pääjoukkonsa Ruonalle. Odotettavissa oli ankara taistelu seuraavan päivän aikana. Venäläisiä oli 7700 sotilasta ja 36 tykkiä. Joissakin lähteissä mainitaan venäläisiä olleen 9000, mikä lienee liioittelua. Suomalaisia oli 4700 miestä ja 21 tykkiä. Venäläisillä oli selvä 3000 miehen ylivoima, joten heidän voittonsa tuntui varmalta. Venäläisten ylivoima Kuhalammella 31.8 oli murskaava. Siellä Uudenmaan 1 jalkaväkipataljoonan kimppuun hyökkäsi everstiluutnantti Kulnevin 1600 miestä. Kulnev ajoi suomalaiset joukot Ruonalle saakka. Taistelu Ruonan sillan itä- ja eteläpuolella kesti viisi tuntia aina iltaan asti. Illalla suomalaiset joukot juoksivat perääntyen sillan yli ilmeisen sekavassa tilanteessa. Nimittäin suomalaisten seassa juoksi venäläisiä sillan yli. Nämä saivat aikaan pienen sillanpääaseman suomalaisten puolelle, mutta karkotettiin tykkitulella takaisin. Vasta tämän jälkeen saatiin silta poltetuksi. Vaan Kulnevist ei tiettykään, ennekuin sota lähestyi, kuin myrsky merell äkkiään hän silloin ilmestyi, niin ankarana, outona kuin pilvest ukkossalama, ja nähtiin koht ens lyönnistään, mit oli miehiään. J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat Taistelu alkoi molemminpuolisella tykkitulella. Sillan kohdalle oli asetettu 4 kolminaulaista tykkiä sen takia, että silta oli vain osittain palanut. Venäläisillä oli vielä mahdollisuus rynnätä sillan yli. Suomalaisten asemat olivat sen verran hyvät, että Kamenski ei uskaltanut lähteä suoraan rintamahyökkäykseen. Sen sijaan hän yritti kiertoliikettä Herojan kautta mutta se epäonnistui. Koko päivän kestänyt taistelu päättyi tuloksettomana. Yöllä venäläiset lähtivät perääntymään kohti Alavutta ja suomalaiset kohti Salmen kylää.

6 Taistelu Salmella - Kurjuutta ja tappioita Ruonan taistelusta kohti Salmen kylää. Adlercreutz antoi käskyn vetäytyä Salmelle 1. päivä syyskuuta kello Yöllä vesisateessa ja pimeässä suoritettu perääntyminen ei ainakaan kohottanut mielialoja. Schulman kirjoittikin tästä tilanteesta seuraavasti:...tästä surkeasta retkestä alkoivat yhä jatkuvasti vastoinkäymiset, jotka erä erältä olivat karttumassa pitkäksi sarjaksi tappiota ja kurjuutta." Ruonan taistelun aikana Salmella oli reservissä kolme pataljoonaa, yhteensä noin 1066 miestä. Nämä joukot olivat ruotsalaisia Länsi-Pohjan ja Jämtlannin rykmenteistä. Komentajana toimi eversti Odert Reinhold von Essen ja joukkojen tarkoitus oli estää venäläisten mahdollinen saarrostus järven länsipuolelta. Nämä ruotsalaisjoukot valmistelivat todennäköisesti myös taisteluhautoja ja tykkiasemia niille joukoille, jotka vetäytyivät Ruonalta. Vaikka venäläiset olivatkin jo osittain vetäytymässä kohti Alavutta, niin silti väsymätön tiedustelija everstiluutnantti Kulnev saapui tarkastamaan vielä viimeisiä Ruonalla olevia vartioitaan. Silloin hän huomasi aamuyön hämärässä, että suomalaisten nuotiotulet olivat sammumassa. Kulnev lähetti heti kasakkapartioita joen yli. Saatuaan tiedon Adlercreutzin pääjoukon vetäytymisestä, ylipäällikkö Kamenski korjautti Ruonan sillan ja jatkoi hyökkäystä viipymättä. Salmen taistelun alkuhetkistä lähtien voidaan päätellä, että venäläisten uusi ylipäällikkö Kamenski oli salamasota -tyyppisen sodankäynnin kannattaja. Turhia sen enempää miettimättä ja suunnittelematta Kamenski käski everstiluutnantti Kulnevin ja everstiluutnantti Lukovin hyökkäämään perääntyvän suomalaiskolonnan jälkijoukon kimppuun. Ilmeisesti jo kello 6.00 aamulla venäläiset saivat suomalaisten jälkijoukon kiinni Kuopiontien risteyksessä. Tähän taisteluun osallistui Hämeen jääkäripataljoona, jota Adlercreutz itse komensi. Venäläisten on täytynyt kulkea juoksumarssia, muuten he eivät olisi saaneet suomalaisia kiinni. Lisäksi Kulnevin kasakat liikkuivat ratsain, joten on todennäköistä, että taistelu alkoi ensin heitä vastaan. Kuopiontien risteyksessä venäläiset pääsivät jo risteyksen pohjoispuolelle, levittäytyen rintamaksi metsään. Tämä taistelu ei ollut mikään pieni partiokahakka, niinkuin jotkut lähdeteokset antavat ymmärtää. Taisteluun osallistui ainakin edellä mainittu Hämeen jääkäripataljoona sekä 1 ja 2 Karjalan jääkäripataljoona. Oman arvioni mukaan suomalaisten joukkojen määrä tässä taistelussa oli korkeintaan 510 miestä, mukaanlukien päällystö. Pataljoonat tuskin olivat täysvahvuisia, joten määrä liikkuu miehen välillä. Adlercreutz pääsee pakoon Kuopiontien risteyksen taistelussa tapahtui yksi armeijan kannalta vaarallinen tilanne. Taistelua oli käyty rankkasateessa viisi tuntia ja toisen prikaatin päällikkö Adlercreutz itse halusi nähdä, mikä oli tilanne. Metsässä suomalaisten rintama murtui ja Adlercreutz jäi saarroksiin esikuntansa kanssa. Pienen osastonsa kanssa Adlercreutz murtautui kuitenkin saarrostusrenkaan läpi ja pääsi Salmelle. Adlercreutz johti sekä Ruonan että Salmen taistelua ja toimi samalla ylipäällikkö Klingsporin yliadjutanttina. Jos Adlercreutz olisi jäänyt vangiksi, niin koko armeijalta olisi puuttunut johto kesken taistelun. Yhtämittaista taistelua käytiin Ruonalla ja Salmella kolme päivää, Tapahtumat Salmen taistelussa olivat vauhdikkaita, niinkuin tämäkin tapahtuma osoittaa. Tässä taistelussa jäi vangiksi ylipäällikkö Klingsporin veljenpoika, luutnantti D. M. Klingspor, joka toimi Adlercreutzin adjutanttina.

7 Salmen taistelun tapahtumat Venäläisten rynnäkkö muuttuu pistintaisteluksi Salmen taistelu oli yksi ratkaisevista taisteluista Suomen sodassa. Taistelun sanotaan olleen erittäin kovan, koska kirjallisten lähteiden mukaan taistelu muuttui molemminpuolisen tulittamisen jälkeen pistintaisteluksi. Myös tappiot alkoivat painaa Ruotsi-Suomen armeijaa. Joukkojen sijoitus Salmella Suomalaiset pääsivät vetäytymään Kuopiontien risteyksen metsätaisteluista omiin hyvinvarustettuihin asemiinsa Salmelle. Suomalaiset joukot oli sijoitettu Salmella kolme kilometriä pitkään linjaan. Asemat olivat ainakin lähdekirjallisuuden mukaan hyvät. Olihan niitä ehditty valmistella ainakin yli viikon ajan ennen Ruonan taistelua. Lisäksi suojavallit tykeille ja miehille olivat Salmenmäen reunassa, joka vielä tuolloin oli metsää eikä peltoa, niinkuin nyt. Tämän linjan takana oli vielä reservejä. Kaikkein uloimpana oikealla järven takana oli von Essenin osasto, johon kuului kaksi pataljoona Länsipohjan rykmentistä ja yksi pataljoona Jämtlannin rykmentistä. Salmenmäellä oli oikealla 1. prikaati ja neljän tykin patteri. Linjan keskellä oli 4. prikaati ja loput tykeistä. Linjan vasemmassa reunassa oli Uudenmaan jääkäripataljoonat ja Uudenmaan jalkaväkipataljoonat. Ainakin osa Uudenmaan jääkäripataljoonasta kuului 1. prikaatiin, joten on syytä olettaa, että 1. prikaati hajautettiin molemmille sivustoille. Taistelutapahtumat 2. syyskuuta Suomalaisten joukkojen taistelu metsässä Salmenkylän ja Kuopiontien risteyksen välillä kesti aamupäivällä kello 11.00:n asti. Tästä taistelusta suomalaiset pääsivät irtautumaan ja vetäytyivät omiin asemiinsa Salmelle. Vasenta sivustaa suojeli vetäytymisvaiheessa yksi osasto savolaisia jääkäreitä, jotka ryhmittyivät linjaksi suoraan Jylhästä itään. Samaan aikaan venäläiset suorittivat saartoliikettä suomalaisten vasempaa siipeä kohti majuri Hudinskin johdolla. Kello Kamenski määräsi joukot rynnäkköön kohti suomalaisten asemia. Taistelu muuttui pistintaisteluksi, jota käytiin metsässä Salmenkylän edustalla. Metsän reuna oli tuolloin huomattavasti lähempänä kylää kuin nyt. Ruotsin sota-arkiston kartan mukaan metsän reuna oli korkeintaan 200 metrin päässä Salmenmäestä. Vasemmalla sivustalla Uusmaalaiset joukot estivät majuri Hudinskin joukkojen etenemisen mutta venäläisen kenraaliluutnantti Mihailovski-Danilevskin mukaan venäläiset pääsivät suomalaisten asemiin ja tykkipattereille. Tämä tieto ei pidä paikkansa vaan suomalaiset vetäytyivät järjestyksessä saatuaan vetäytymiskäskyn Klingsporilta. Kamenski, Nikolai Mikhailovits Kamenski nousi venäläisten pääarmeijan ylipäälliköksi ensisijaisesti taitavuutensa johdosta. Taisteltuaan vuodet Preussissa hänet määrättiin Etelä- Suomeen Heinäkuussa hänestä tuli ylipäällikkö. Hän aloitti heti joukkojen vahvistamisen niin, että niistä tuli ylivoimaisia suomalaisiin verrattuna. Kamenskin tunnetuimpiin voittoihin kuuluvat nimenomaan Ruona, Salmi ja Oravainen. Kamenski johti joukkoja vielä Länsi-Pohjan taisteluissa.

8 Lopullinen perääntyminen Salmelta Vetäytyminen tapahtui 2.9 kello mennessä. Ensin irtautui Jylhässä ollut prikaati tykistöineen, jonka tilalle tuli 1. prikaati suojaamaan. Ilmeisesti tämä ensimmäinen Jylhästä lähtenyt osasto oli 4. prikaati, jonka asemat olivat keskellä. Seuraavaksi irtautui vasemman sivustan joukot maantielle ja lopuksi lähti suojaamassa ollut 1. prikaati. Tässä vaiheessa jäivät kauimpana vasemmalla olleet Uusmaalaiset oman onnensa nojaan. He joutuivat perääntymään metsien kautta kohti omaa armeijaa. Venäläisten joukkojen sanotaan olleen niin väsyneitä, etteivät ne tässä vaiheessa pystyneet seuraamaan suomalaisia. Kamenski olisi varmaankin halunnut tarmokkaasti jatkaa suomalaisten takaa-ajoa. Suomalaisten jälkijoukkoa häiritsi kuitenkin osasto husaareja mutta kysymyksessä oli varmaankin vain tiedustelutehtävä, eikä niinkään taistelu. Näin Salmen taistelu oli päättynyt. Loppuarviointi taistelusta Suomalaisten joukkojen tappion syitä on monia. Ensimmäiseksi syyksi nousee historiankirjoista pinnalle se, että venäläisillä oli kertakaikkiaan paremmat komentajat kuin suomalaisilla. Venäläiset olivat käyneet sotaa useammalla suunnalla ennen Suomen sotaa, ja siten heidän komentajillaan oli paremmat taidot kuin ruotsalaisilla komentajilla. Etenkin Klingsporia on arvosteltu taitamattomaksi ylipäälliköksi. Hänen sanotaan olleen parempi hovikeikari kuin sotapäällikkö. Hän oli aivan liian varovainen, kun taas Kamenski, Kulnev, Bagration ja De Tolly olivat rohkeita taktikkoja. Markku Honkola

9 HENKILÖGALLERIA Adlercreutz, Carl Johan Barclay de Tolly, Mikael Fieandt, OttoHenrik von Kamenski, Nikolai Mikhailovitsh Klingspor, Wilhelm Mauritz Kulnev, Jakov Petrovitsh Päivitetään seuraavan kerran

10 LÄHDELUETTELO Ala-Kulju, Reino (1968). Kyrönmaa XIV, Kuortaneen kirja, s Etelä-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisuja. Helsinki. Bulgarin, Faddei (1996). Sotilaan sydän. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia. Helsinki. Kilpeläinen, A.S. (1925). Etuvartio. Maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjois-Karjalassa Ruotsin vallan aikana. WSOY. Porvoo. Lappalainen, Jussi, Wolke, Lars Ericson ja Ali Pylkkänen (2007). Sota Suomesta. Suomen sota Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia Helsinki. Persson, Anders (1986) Gerillakriget i Finland. Otava. Keuruu. Runeberg. J.L. (1889). Vänrikki Stoolin tarinat. 4. painos. Suomennosta uudestaan tarkastanut ja korjannut Paavo Cajander. Kansanvalistusseura. Helsinki. Schulman, H. (1909). Taistelu Suomesta Porvoo. Muuta Ensimmäisellä sivulla alareunassa on kuvattuna oikeita kolmen naulan tykin ammuksia. Ne ovat suomalaisen tykistön ammuksia, koska ne löytyivät noin 200 metriä Salmenmäestä kaakkoon.

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

SUOMEN SOTA 1808-1809: TAUSTAT JA TAPAHTUMAT

SUOMEN SOTA 1808-1809: TAUSTAT JA TAPAHTUMAT Pekka Visuri SUOMEN SOTA 1808-1809: TAUSTAT JA TAPAHTUMAT Kirjoitus perustuu teokseen Reima T.A. Luoto - Heikki Talvitie - Pekka Visuri, Suomen sota 1808-1809, taustat, tapahtumat ja muistomerkit (Fenix-Kustannus

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA 15.10.12 Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 1. TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

RENGASMATKOJA LAIVALLA.AUTOLLA. /ja JUNALLA »UJANIIE

RENGASMATKOJA LAIVALLA.AUTOLLA. /ja JUNALLA »UJANIIE RENGASMATKOJA / LAIVALLA.AUTOLLA /ja JUNALLA»UJANIIE \6r Kiertomatka A 1: Vaasa(linjaauto ) Virrat(laiva) Tampere (juna)helsinki(juna)vaasa Kiertomatka A 2: Vaasa(linjaauto )Virrat(laiva) Tampere (juna)

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

SUOMEN SOTA 1808-1809

SUOMEN SOTA 1808-1809 TAUSTAA SUOMEN SOTA 1808-1809 Suomen sota liittyy osaltaan Ranskan vallankumousta seuranneiden sotien aiheuttamaan myllerrykseen. Voitokas Ranskan keisari Napoleon oli Tilsitin kaupungissa vuonna 1807

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen

Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen Skotlantilainen James Francis Edward Keith syntyi 1696 ja kuoli 1758. Hän oli skotlantilainen jakobiitti joka tunnetaan varsinkin hänen urastaan sotapäällikkönä Preussin hallitsijan Frederick Suuren palveluksessa.

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

"Huosiaismäen taistelu 7.4.1714"

Huosiaismäen taistelu 7.4.1714 "Huosiaismäen taistelu 7.4.1714" -Teoksesta "Senpä Seudun Eestä", Keskisuomalaiset sodassa kautta aikojen, toimittanut Ari Haasio, Reino Kallio, kirjoittanut yllä mainittuun teokseen; Huosiaismäen taistelu

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Jukka Partanen - Pielisen symposium 19.9.2008

Jukka Partanen - Pielisen symposium 19.9.2008 Jukka Partanen - Pielisen symposium 19.9.2008 Pohjois-Karjala joutui osaksi suurvaltapolitiikkaa talvella 1808, kun Venäjä hyökkäsi Suomeen painostaakseen Ruotsin mukaan Englantia vastaan suunnattuun kauppasaartoon,

Lisätiedot

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu.

Jääkärilippu. Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukkoosastolippu. Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun (Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa (Trinitatiskirkko)13.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34.

Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34. S31 Tehtävä 42 Suunnistus ja kartat 4 REITTI Partio jatkaa jotosta viimeisenkin jotospäivän ajan. Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34. Partion tehtävänä

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

17:20 17:20 17:20. Mahdollisesti vihollisia nähty +50m länteen. Lähdemme suorittamaan tehtävää pohjoiseen. 18:50 18:50 18:50 Törmäsimme vihollisiin

17:20 17:20 17:20. Mahdollisesti vihollisia nähty +50m länteen. Lähdemme suorittamaan tehtävää pohjoiseen. 18:50 18:50 18:50 Törmäsimme vihollisiin PUNAINEN KELTAINEN JoJo Mannila Janne JoJo Mäntykoski Lauri Kutsu Lahna Kutsu Komento AHVEN HAUKI LOHI ANKKA HYLJE KOVA PJ. Teemu Ruohoniemi PJ Kalle Seppälä PJ Topi Taupila PJ Joni Pajuranta PJ Joni Viitala

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin! 1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ

Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ 1 Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ Ylikersantti Toivo Pyyhtiän muistelmia jatkosodan rintamataisteluista konekiväärimiehen silmin nähtynä Lopella 2005 (toim. Ilmo Pyyhtiä) 2 ESIPUHE

Lisätiedot

Kiltauutiset 3 / 2010

Kiltauutiset 3 / 2010 Kiltauutiset 3 / 2010 1 Ilmailumuseo 22.5-2010 Kilta järjesti tutustumiskäynnin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä olevalle ilmailumuseoon. Siellä tutustuttiin asiantuntevan oppaan johdolla niin

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Majoitus oli järjestetty tasokkaissa huviloissa, joissa emme ehtineet tietenkään kovin paljon aikaa viettää, koska oli paljon tärkeää ohjelmaa.

Majoitus oli järjestetty tasokkaissa huviloissa, joissa emme ehtineet tietenkään kovin paljon aikaa viettää, koska oli paljon tärkeää ohjelmaa. Orbinskin sukuseuran 20-vuotisjuhlan (14. kesäkuuta 2014) kaunis pitopaikka oli Rantasalmella Lomakeskus Järvisydämessä, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä yhteisen esi-isän Repomäen kartanon

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

KUORTANEEN KANSANSOITTAJAT

KUORTANEEN KANSANSOITTAJAT KUORTANEEN KANSANSOITTAJAT MINIMATRIKKELI 2009 YRJÄNÄ SEPPÄLÄ (1779-1853) Yrjänä Seppälä eli tarkemmin Yrjänä Juhonpoika Yli-Seppälä. Hän käytti myös sukunimeä Seijari. Hän toimi viulunsoittajana vasulaisten

Lisätiedot

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu ajoissa. Joulukuun alussa saat vielä valita itsellesi sopivimman vartiovuoron. Varustus ja vartioaika: Yhdistykset tarjoavat kunniavartiohenkilöstölle käyttöön: lumipuvun

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Paimenpoika Daavid

Nettiraamattu. lapsille. Paimenpoika Daavid Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä.

Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä. Carl von Clausewitzia Katajanokan Karimosalissa Pöydän puhdistaminen Toukokuun 16. päivänä 2008 Kanta-Helsingin Reservinupseerit olivat järjestäneet kerhoillan Karimo-salissa. Esitelmän pitäjäksi oli pyydetty

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot