Graafinen suunnittelu JUSSI JÄPPINEN. Painotyöt KOPIJYVÄ OY Jyväskylä Copyright 2011 Mobilia säätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graafinen suunnittelu JUSSI JÄPPINEN. Painotyöt KOPIJYVÄ OY Jyväskylä 2009. Copyright 2011 Mobilia säätiö"

Transkriptio

1

2 1

3 2 Graafinen suunnittelu JUSSI JÄPPINEN Painotyöt KOPIJYVÄ OY Jyväskylä 2009 Copyright 2011 Mobilia säätiö ISBN (nid.) (PDF) KANNEN KUVA: Tielaitosuudistuksen yhteydessä jaettiin Eri teitä tulevaisuuteen -esitettä, jossa kerrottiin toimintansa aloittavista uusista organisaatioista, Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta

4 3 Heidi Pekkala Tielaitoksen jakaminen Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi Aikakauden eläneiden omakohtaisia kokemuksia MOBILIA SÄÄTIÖ

5 4 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 5 Johdanto 7 Tielaitosuudistuksen vaikutukset henkilöstöön 11 Muutos käynnistyy 13 Työntekijänä muutoksessa 19 Johtajana muutoksessa 31 Muutos Tielaitoksen ulkopuolelta katsottuna 38 Millaisia seurauksia muutoksella on ollut? 44 Tilanne uudistuksen jälkeen 55 Henkilöstö 55 Tienpidon järjestäminen 56 Tiestön kunto 60 Lähteet 66 Viitteet 70

6 5 LUKIJALLE Vuoden 2001 alusta toteutettu tielaitosuudistus herätti voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan sekä Tielaitoksen sisällä että ulkopuolella. Tielaitos jakautui tuolloin kahdeksi eri organisaatioksi, Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Uudistus oli monelle suuri mullistus. Se vaikutti työolosuhteiden muuttumisen lisäksi myös työntekijöiden henkilökohtaiseen elämään. Moni työntekijä joutui menettämään työpaikkansa tai sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin uusissa organisaatioissa. Tässä julkaisussa esitellään tielaitosuudistuksessa mukana olleiden henkilöiden omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia aikakaudesta. Muisteluiden avulla käydään läpi uudistuksen eri vaiheita eri näkökulmista. Ihmiset ovat kertoneet aikakaudesta omien muistikuviensa perusteella, yksityishenkilöinä, eivät vain ammattinsa tai asemansa edustajina. Muisteluissa voi olla asiavirheitä tai vääriä tulkintoja. Ajatuksena on ollut saada selville henkilön oma, henkilökohtainen kokemus asiasta, ei niinkään selvittää totuutta asioiden kulusta. Tämä kirja on kooste näistä kokemuksista ja keskittyy muutoksiin nimenomaan henkilöstöpolitiikassa. Kirjan aineisto on koottu tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseon Mobilian, Liikenneviraston, Destian Oy:n, Infra ry:n ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä. Hanketta ovat tukeneet lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja palkansaajajärjestö Pardia ry. Aineistoa on kerätty vuosien aikana internetkyselyn, muistelukirjoitusten ja videohaastattelujen muodossa. Vastaajina on ollut Tielaitoksen entisiä työntekijöitä ja johtajia, poliittiseen päätöksentekoon osallistuneita henkilöitä ja muiden organisaatioiden edustajia. Työn aikana kertynyt runsas aineisto on hyvä lähde myös tuleville historiantutkimuksille. Kirjan teksteiksi on valittu suoria lainauksia internetkyselyn vastauksista, muistelukirjoituksista ja videohaastatteluista. Haastattelut on kirjoitet-

7 6 tu puhtaaksi puhekieliseen muotoon murre ja täytesanat säilyttäen. Valittaessa sopivia katkelmia julkaisuun ylimääräiset sanat ja lauseet on poistettu teksteistä luettavuuden parantamiseksi. Tätä merkitsemään on käytetty kahta katkoviivaa --. Suorien lainausten tekstiä selventämään on myös lisätty lauseita tai sanoja tai vaihdettu sanojen osia. Nämä kohdat on merkitty hakasulkeilla [ ]. Kangasala Heidi Pekkala Amanuenssi, Mobilia

8 7 Johdanto Tielaitos vastasi Suomen yleisten teiden rakentamisesta ja hoidosta vuosina Organisaatiolla oli tätä ennen jo pitkä historia takanaan. Vuonna 1799 perustettiin Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta johtamaan järvenlasku- ja koskenperkaustöitä. Toiminta keskeytyi Suomen sotaan vuonna 1808, mutta Venäjän vallan aikana vuonna 1816 Koskenperkausjohtokunta perustettiin uudelleen. Tuolloin aloitettiin myös kanavien rakennustöitä. 1 Vuonna 1840 viraston nimi muuttui Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunnaksi ja vuonna 1860 toimintansa aloitti Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus. Ylihallitukselle keskitettiin osa tienrakennustöistä sekä vesistö-, satama-, rautatie- ja lennätinlinjatyöt. Toiminta laajeni koko valtakuntaan. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen aikana ( ) kanava- ja rautatietyöt jatkuivat luvulla tehtiin useita satamatöitä. 2 Vuonna 1918 säädettiin uusi tielaki, joka astui voimaan 1921 alusta. Maanteiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi valtion ja kuntien kustannettavaksi oltuaan sitä ennen pääasiassa talonpoikaisväestön tehtävänä luvun puolivälissä Tie- ja vesirakennushallitus ( ) ryhtyi vastaamaan tienpidosta. Ensimmäiset läänintiemestarit astuivat virkoihinsa ja teiden koneellinen kunnossapito alkoi. TVH:n vastuulla olivat entiseen tapaan myös kanavat, vesistöjen järjestely- ja uittoväylätyöt ja sisävesien hydrografiset tutkimukset luvulta alkaen TVH vastasi myös lentokenttien rakentamisesta. 3 Vuonna 1964 annettiin uusi asetus tie- ja vesirakennushallituksesta. Tieja vesirakennuslaitos ( ) muodostui keskusvirastosta (TVH) ja sen alaisista tie- ja vesirakennuspiireistä. Vastuu lentoliikenteestä siirtyi vuonna 1972 Ilmailuhallitukselle. Vuonna 1990 vesitieasiat siirtyivät Merenkulkuhallitukselle ja enää ainoastaan tieasioista vastaava Tielaitos aloitti toimintansa. 4 Tielaitos jakautui Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi vuoden 2001 alus-

9 8 sa. Tielaitosuudistuksen yhteydessä sovittiin neljän vuoden siirtymäajasta ( ), jonka kuluessa Tielaitoksen aiemmin itse tekemä tiestön hoito, ja samalla tienpito kokonaisuudessaan, avattiin kilpailulle. 5 Uudistusta edelsi usean vuoden valmisteluaika. Vuonna 1994 liikenneministeriön sisäinen työryhmä selvitti erilaisia Tielaitoksen kehittämisvaihtoehtoja. Jo tuolloin ehdotettiin, että tilaaja- ja tuottajatoiminnat eriytettäisiin ja arvioitiin, että oikeana suuntana olisi tuotantotoiminnan yhtiöittäminen ja avaaminen kilpailulle yksityisen sektorin kanssa. 6 Asian käsittely eteni, ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksel- Tiejohtajan ja tuotantoalueen aluejohtajan nimityskahvit Kuopiossa Kuvassa tiejohtaja Matti Tuiremo, tuotannon aluejohtaja Esko Sirviö ja tiepiirin henkilöstöä. Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia.

10 9 Uusi Tielaitos -esitteen kansikuva vuodelta Tielaitos jakautui sisäisesti tiehallintoon ja tuotantoon vuoden 1998 alusta. lä vuonna 1997 Tielaitoksen sisäinen rakenne jaettiin tiehallintoon ja tuotantoon sekä keskus- että piirihallinnossa. Uudistus toteutettiin vuoden 1998 alusta alkaen. 7 Vuoden 2000 loppuun saakka Tielaitos toimi jakaantuneena tiehallintoon ja tuotantoon. Tiehallinto koostui keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä 8. Tuotannolla oli pääkonttori ja neljä tuotantoaluetta 9 sekä neljä liiketoimintoa: urakointi, konsultointi, vienti ja lauttatoiminnot 10. Tiepiirit hankkivat tienpidon palvelut pääosin neuvottelu-urakoina Tielaitoksen tuotannolta, mutta myös kilpailuttamiskokeiluina yksityisiltä konsulteilta ja maanrakentajilta. 11 Vuonna 1999 Tielaitokselle asetettiin tavoite jatkaa tuotantotoiminnan liikelaitostamisen valmistelua. Tielaitosuudistuksen toteuttamista valmisteltiin vuoden 1999 syksystä alkaen liikenneministeriön johdolla yhteistyössä toimialan yritysten ja Tielaitoksen henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. 12 Maaliskuussa 2000 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen tielaitosuudistuksesta. Päätöksen mukaan tielaitoksen tuotannosta tehdään valtion liikelaitos ja Tiehallinto jatkaa tienpidon tilaajaviranomaisena. 13 Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2000 alussa esityksen laeiksi Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta. Esityksen mukaan yleisten teiden tienpito avattaisiin täysin kilpailulle vuoden 2004 loppuun mennessä, jolloin yleisten teiden suunnittelu ja hoitokin olisivat kilpailun piirissä. Rakentaminen ja ylläpito avattaisiin kilpailulle vuosina 2001 ja Esitys käsiteltiin eduskunnassa ja molemmat uudet organisaatiot, Tiehallinto ja Tieliikelaitos, aloittivat toimintansa vuoden 2001 alusta alkaen. 15 Tuotannon liikelaitostaminen ei ollut tavoite ainoastaan Suomessa, vaan myös Ruotsissa ja Norjassa käytiin läpi samantapaisia prosesseja. Ruotsissa Vägverket jakautui sisäisesti tilaaja- ja tuotantopuoleen vuosina Kunnossapidon avaaminen kilpailulle aloitettiin Eduskunta päätti tuotannon yhtiöittämisestä 1994, mutta veti päätöksensä takaisin 1995, jonka

11 10 jälkeen yhtiöittämissuunnitelmat pysähtyivät moneksi vuodeksi. Yhtiöittäminen hyväksyttiin viimein Vägverketin sisäisinä liiketoimintayksiköinä toimineet Vägverket Produktion ja Vägverket Konsult yhtiöitettiin ja ne saivat nimekseen Svevia ja Vectura. 17 Vecturaan yhdistyi samalla ratapuolen suunnitteluorganisaatio Banverket Projektering. 18 Norjassa tuotanto eriytettiin omaksi yhtiöksi nimeltään Mesta ja markkinat avattiin hyvin nopealla tahdilla. Yhtiöittäminen tapahtui Tiefakta Tielaitosta ei enää ole.

12 11 Tielaitosuudistuksen VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN Tielaitosuudistuksen tavoitteena oli parantaa ja selkiyttää sekä tie- ja liikennepoliittisten että tuotannollisten tehtävien hoitoa ja samalla turvata tiestön laatu ja tieliikenteen palvelutaso. Oletuksena oli, että kilpailun avautumisen myötä alan tuottavuus paranee. 20 Tuottavuuden hakeminen näkyi henkilöstötasolla työntekijöiden määrän vähentämisenä ja työtehtävien muuttumisena. Tielaitoksessa työskenteli vuonna 1994 noin 7800 vakinaista henkilöä. Henkilöstömäärä väheni vuoden 2000 loppuun mennessä 5075:een, joista Tiehallintoon siirtyi 1060 henkilöä ja Tieliikelaitokseen 4015 henkilöä. 21 Henkilöstömäärän sopeuttamista liiketaloudellisesti kannattavalle tasolle jatkettiin, minkä seurauksena siirtymäkauden lopussa Tiehallinnossa työskenteli 992 ja Tieliikelaitoksessa 2240 vakinaista henkilöä. Sopeuttaminen koski kaikkiin ammattiryhmiin kuuluvaa henkilöstöä. 22 Tiehallinnon JA Tieliikelaitoksen VAKINAISEN henkilömäärän KEHITYS SIIRTYMÄAIKANA Tiehallinto Tieliikelaitos Päättäessään Tieliikelaitoksen perustamisesta eduskunta edellytti, että henkilökuntaa ei lomauteta, irtisanota tai pakkosiirretä työssäkäyntialueelta toiselle siirtymäkauden aikana. Tämän työsuhdeturvan toteu-

13 12 tuminen edellytti erityistoimenpiteitä. Sopeutettavan henkilöstön työllistämiseksi Tiehallinto tilasi Tieliikelaitokselta ns. palveluprojekteja vuosina yhteensä 68,4 miljoonan euron arvosta. Näillä määrärahoilla järjestettiin työtä niille Tieliikelaitoksen työntekijöille, jota ei voitu työllistää Tieliikelaitoksen liiketoiminnassa. 23 Palveluprojekteilla oli eniten väkeä vuonna 2001, 875 henkilöä. Vuoteen 2004 mennessä palveluprojektilaisten määrä väheni 650:een. 24 Palveluprojektilaiset valittiin käyttäen apuna vuonna 1999 tehtyä työmahdollisuuksien kartoitusta. Kartoituksessa heidän mahdollisuutensa työllistyä tulevan Tieliikelaitoksen palvelukseen oli katsottu huonoksi. Palveluprojektilaisen oli ilmoittauduttava paikalliseen työvoimatoimistoon työssä olevana työnhakijana, ellei hän saavuttanut vanhuuseläkettä vuoden 2004 loppuun mennessä. 25 Palveluprojektilaiset, jotka eivät työllistyneet toisen palvelukseen siirtymäkauden aikana tai saavuttaneet eläkeikää, irtisanottiin siirtymäkauden päätyttyä. Muut Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta poistuneista henkilöistä siirtyivät pääasiassa eläkkeelle erilaisin järjestelyin, vakanssisiirtona muuhun valtion organisaatioon tai muun työnantajan palvelukseen. Tieliikelaitoksesta poistuneista suurin ryhmä oli kuitenkin irtisanomisten kautta poistuneita. Työntekijät irtisanottiin tuotannollisin perustein ja he saivat yleensä 9 kk:n palkkaa vastaavan tukipaketin. 26 Tieliikelaitoksessa tarjottiin sopeuttamistoimenpiteinä myös sijoittumisvalmennuskursseja ja tuettua koulutusta, joiden avulla oli mahdollista kouluttautua uudelle alalle. Sopeutettavan henkilöstön tukena oli kolme sisäistä henkilöstökonsulttia, joiden tehtävänä oli toimia henkilöstön tukihenkilöinä uuden työpaikan saamisessa. Sopeuttamisen ja palveluprojektien kustannukset Tieliikelaitoksessa olivat yhteensä n. 100 M. 27 Valtioneuvoston selonteossa Eduskunnalle tielaitosuudistuksesta (2005) todetaan, että eduskunnan edellyttämä pitkä siirtymäaika osoittautui Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisen kannalta hyväksi, etenkin ottaen huomioon henkilöstön ikärakenteen 28. Neljän vuoden siirtymäkauden aikana henkilöstön sopeuttamista pystyttiin tukemaan merkittävästi. Tiehallinnon henkilöstömäärä taas vähentyi siirtymäkaudella hitaasti luonnollisen poistuman myötä ja henkilöstön työtyytyväisyys ja työilmapiiri säilyi uudistusta edeltäneellä hyvällä tasolla. 29

14 13 Muutos KÄYNNISTYY Henkilöstölle suunnatussa Muutoksen tie -esitteessä (1996) kerrottiin suunnitelmista jakaa Tielaitos valtion liikelaitokseksi ja valtion virastoksi ja opastettiin henkilöstöä uuteen työkulttuuriin. -- miten tämä kaikki muutos ja uudistus lähti liikkeelle -- sanosin, että se lähti liikkeelle vuonna kahdeksankytäkaheksan [1988], jolloin oli ensimmäinen Tielaitoksen -- visiotyöryhmä tai niitä oli itse asiassa kaksi työryhmää. -- se oli pääsääntösesti tiejohtajia ja keskushallinnonjohtajia ja apulaisjohtajista koostuva, -- tiepiireistä oli muutama -- henkilö -- tiejohtajien lisäksi. -- Ja hyvin -- nopeesti huomattiin, että kyllä tässä on todella suuri -- muutos ja mullistus edessä, että -- pystytään -- toimimaan niin kun -- yritykset toimii tai sitten, että määrätietosesti omaa tuotantoa supistetaan siinähän tuli valtion hallinnossa hyvin laajalti esille se, että tuossa yhdeksänkymmentäluvulla on tehtävä erilaisia muutoksia, organisotaarisia muutoksia. Maailma oli tietysti muuttunut kaikin tavoin ja näin ollen tuli esille myöskin se, että kyllä organisaattiollekin on jotain tehtävä, eikä ainoastaan Tielaitokselle, vaan jokseenkin -- kaikki organisaattiot joutuvat samanlaisen tutkiskelun kohteeksi. 31 Uutinen tulevista muutoksista tavoitti Tielaitoksen työntekijät 1990-luvun aikana. Vuonna 1996 aloitettiin muutosvalmennus laitoksen jakoa silmälläpitäen. Työntekijöitä alettiin kouluttaa uuteen yritysmäisempään työkulttuuriin, jossa Tielaitoksen työntekijät ovat palvelujen tuottajia ja tienkäyttäjät asiakkaita. Tiedettiin, että uusi tehokkaampi organisaatiomalli vaatisi henkilöstön vähentämistä tai vanhan työn loppuessa halukkuutta vaihtaa toimenkuvaa tai työskentelypaikkakuntaa. Silloin suunniteltiin, että henkilöstön vähentäminen toteutettaisiin luonnollisen poistuman kautta. Uudelleen kouluttautumista tuettiin. 32 Muutos uuteen toimintatapaan aiheutti ristiriitaisia tunteita ja välillä suoranaisia ongelmiakin työpaikoilla.

15 14 -- mie muistan että se oli -- yheksänkymmentä kuus [1996]taikka seittemän [1997] kun alethiin ensimmäisiä kertoja puhumaan siittä että -- laitos tullee suurten uudistusten etheen ja tulhaan ilmeisesti hajottamaan. -- Ja siinä vaiheessa alko jo ensimmäisen kerran täällä paikallisesti tuntua siltä että kun tullee uudistuksia niin se varmasti tapahtuu niin että -- jotku joutuvat lähtemään ja -- ensimmäinen reaktio oli tietenkin se että ihmiset alko keskenänsä, sehän on niin että jos haluaa paremmille paikoille, niin silloinhan pittää käyttää kyynerpäitä että sieltä paremmilta paikoilta toisia lähtee poies. Ja jos haluaa paremmille paikoille niin pittää alkaa kehumaan itteänsä että -- alkaa vaikuttamaan siltä että -- on nyt tärkeä ja saapi säilyttää paikkansa. -- mestarit hommas ittellensä tärkeitä hommia, sitten toimistopuolellakin alethiin tekemään mielellänsä kaikenlaisia hommia, samoin työnjohossa jotta tuntuis siltä että on tärkeä ja -- saapi sitten vastasuuessa säilyttää paikkansa. Mie muistan mullekin sanottiin joskus että -- lähe sieki jo kuule eläkkeelle että tullee nuoremmille tillaa. 33 Turun tiepiirin itseohjautuvuuskokeilutyöryhmän jäsenet Ari Arvola, Raimo Sillanpää, Antero Risti ja Pekka Hirvensalo kesäkuussa Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia.

16 Oulun tiepiirin henkilökuntaa 1990-luvulla. Vas. Helena Jokipii, Rauni Sipola, Maija-Liisa Pakonen ja Matti Keinänen. Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia. Jo kolme vuotta sitten [1994] oli nähtävissä, mistä tässä pelissä on kysymys. Meitä on puolet liikaa ja sillä siisti. -- Uskooko vielä joku, että tuotannossa päästään alle 3000 ihmisen luonnollisella poistumalla? Viime vuonna lähti luonnostaan 740 ihmistä. Onko se luonnollista, jos 55-vuotias pyytää lopputilin täysin kyllästyneenä ja turhautuneena? Paetkoon tilaajiin tai hallintoon ken vielä ehtii. Kohta on myöhäistä. Jo nyt on nähtävissä, että tuotannon ihmiset (työnjohto, kuljettajat ym.) jaetaan a- ja b-kansalaisiin. Kuka uskoo, että esimerkiksi Lapissa urakkaporukoista pudotetuille (b-miehille) kauan palkkoja maksetaan? 34 [Reagoin muutokseen k]auhunsekaisella odotuksella, mutta tiesin melko aikaisin jääväni Tielaitokseen. Se helpotti omaa tilannettani. Hain kiltisti useita kertoja omaa työpaikkaani jo 1990-luvulla. Kaikki oli epävarmaa ja sekavaa hässäkkää. Omassa yksikössäni oli keskittämisen aiheuttamaa sekasortoa niin paljon, ettei laajempaa ko- 15

17 16 konaisuutta juuri ehtinyt ajatella. Monella työyksikössä oli tosi iso hätä ja huoli tulevaisuudesta mielestäni olisi ollut varsin riittävää, että -- hallintoa ja henkilöstöä supistetaan ja -- suunnittelu ja tekemisen osaaminen säilytetään samassa talossa -- mutta eihän -- pienen tiejohtajan näkemys paina mitään, kun oli tämmöset suuret globaalit trendit tulossa, ei siinä auttanut Maamme-laulutkaan, piti vaan panna tilaaja-tuottaja malliin, oikeen taikka väärin. Minä koitin puhua kuin Runeberg Tielaitoksen neuvottelupäivillä, että kun kun se menee -- tilaaja-tuottaja malliin, niin suuret yksiköt ottavat urakat ja ne palastelevat urakat sitten pienempiin. Nämä taas vielä pienempiin ja nämäkin taas vielä pienempiin ja se pieni urakoitsija, joka tekee sen homman niin se ei saa katetta paljon mitään, koska välistävetäjiä on paljon. Tästä minulla oli karmaisevia kokemuksia Kostamus-projektista ja mä sanoin, että tähän valtion laitoksen ei saisi kehityksessä mennä. Mutta minusta tuntu, että minä puhuin niinku tyhjille seinille, kukaan ei ymmärtänyt mitään asiasta. 36 Toiset olivat [muutoksessa] innolla mukana. Jotkut vastustivat viimeiseen asti. Muun muassa eduskunnalle ja yksittäisille kansanedustajille meni kirjeitä. Tielaitoksen aikaan, ennen [sisäistä] jakautumista pidettiin aivopesutilaisuuksia joissa suhteellisen naivilla tavalla yritettiin kertoa uudistuksen autuudesta. Ne, jotka epäilivät leimattiin muutosvastustajiksi. Sanottiin että asia on nyt jokaisen omissa käsissä nostaako purjeet vai takertuuko rantakiviin. Samanaikaisesti kuitenkin koko ajan toitotettiin 2000 liikaa, 2000 liikaa -- [Tiedottamisen] virite oli pelkästään positiivinen. Sekin oli omiaan lisäämään ristiriitaa henkilöstössä. Tokihan se tiedettiin kuinka käy niille 2000:lle, vaikka uudistus olisi kuinka ihana asia väki jakaantu -- niihin, jotka ymmärsivät, että tulevaisuudessa tämmönen tämän kaltainen uudistus on toteutettava -- ja sitten oli -- toki paljon vastustajia. Erityisesti -- työntekijöitten -- ammattiliitto[jen] aktiivit olivat -- vastaan tätä uudistusta. Mutta oli niitä vastustajia monilla muillakin organisaatiotasoilla. Et siinä prosessissa varmasti tarvittiin Tielaitoksen johdon määrätietoista asennetta, että tämä uudistus on tehtävä -- moni ymmärsi, että jos sitä ei virasto itse aktiivisesti vie eteenpäin niin aikanaan kyllä ulkopuolelta tulee sitten vaatimukset, että tämmönen uudistus toteutetaan. -- minun mielestä ehkä viime kädessä pahin vastustus oli eduskunnassa.

18 17 Harjavallan alueurakan tiimi 1990-luvun lopulla. Vas. Kari Suonpää, Veikko Sulo, Janne Tähtinen, Matti Paavilainen, Pentti Tuominen ja Juhani Kauppinen. Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia. Siis jotku kansanedustajat ja ehkä jotku eduskuntapuolueetkin olivat todellakin tätä uudistusta vastaan ja näkivät -- sen mahdottomana Pitkän työurani aikana olin työskennellyt monissa eri paikoissa -- mutta havainnut, että muutos voi antaa aina uusia mahdollisuuksia. En siis kokenut omalla kohdallani mitään mahdottomia pelkoja, koska uskoin tulevaan ja siihen että olen mukana jatkossa. -- Muutos oli kuitenkin mielestäni ylhäältä saneltu ja kukin yksikkö rupesi miettimään mitä se omassa yksikössä tarkoittaa ja miten asetettuihin henkilömääriin päästään. Ruvettiin suunnittelemaan esim. toimipisteiden määrän vähentämistä, joka herätti melkoista vastustusta ja jopa väkivallan pelkoa järjestetyissä työpaikkakokouksissa muutosta kannatti tielaitoksen johtoporras ja työntekijät vastustivat. Ns. väliportaassa oltiin kahta mieltä. Muutoksen vastustajat eivät uskaltaneet tehdä sitä julkisesti, koska pelkäsivät asemaansa uudessa organisaatiossa. Jotkut vaihtoivat työ-

19 18 paikkaa pikkuhiljaa kun hyvä tarjous sattui kohdalle. Kilpailijat ostivat tieliikelaitoksesta ammattitaitoisia henkilöitä työnjohtajiksi ja kuljettajiksi. 40 Ei me työntekijät arvattu, minkälaiseen pyöritykseen jouduttiin. Ensimmäisiä epäilyttäviä merkkejä muutoksesta aiheuttivat joistakin paikoista kantautuneet tiimeissä tehdyt työskentelymallit. Alettiin kysellä, kuinka niin härskisti ja heikentävästi voidaan sopia jossakin työpaikalla työsuhde-ehtojen muutoksista. 41 Tiedotusta oli pitkin matkaa melko paljon. Asian eteneminen oli hapuilevaa. Jäi vaikutelma, että tiedottajatkin olivat ymmällä, puhuivat sovitun kaavan mukaan. Henkilöstö reagoi asiaan hitaasti. Asia konkretisoitui kovin hitaasti. 42 Esimiehet olivat aktiivisesti mukana kehittämisessä ja heidän kauttaan uutta ajattelua valui myös alaisiin. Ainakin alussa oli kehittämismyönteinen ilmapiiri ja oltiin siinä odotuksessa, että uudistukset voidaan tehdä turvatusti omaa työpaikkaa kehittämällä. Myöhemmin, kun selvisi miten isoista käytännön muutoksista on kyse, tuli huoli työpaikoista. 43 Olin ensin ymmällä ja sitten vähän vihainen. Enimmäkseen harmitti maastossa työskentelevien kohtalo. Juuri oli juhlittu muutaman uuden tukikohdan valmistumista -- ja kohta tuleekin tieto, että tiemestaripiirejä yhdistellään. Seuraavaksi niitä jo lopetettiin ja väkeä siirreltiin pitkien matkojen päähän kotipaikoiltaan. Ketään ei irtisanota!, kaikui kaikissa juhlapuheissa. Hyvän ja toimivan tielaitoksen loppuminen eteni kuin juna. -- Piirikonttorin viides kerros poti pahaa oloa niin paljon, että kahvitunnit kuluivat keskusteluun ja huolien purkamiseen. Toiset olivat pessimistisempiä kuin toiset. Syntyi jonkinlaista vastarintaa, jolla ei kuitenkaan mitään voitettu. Johdon viesti oli, että lipat on oltava samaan suuntaan. Muuten ei kunnian kukot laula! -- Viestinnän tekijänä olin kahden tulen välissä. Yritin olla solidaarinen johdolle, jonka työkalu viestintä on. Toisaalta maaston väen haastatteluissa tuli se toinen puoli asiasta. Tein rehellisiä juttuja ihmisten mielialoista, eikä niitä retusoitu. Meillä oli hetken aikaa jopa palautepuhelin, johon voi nimettömästi soittaa ajatuksiaan. -- Esimiehet olivat samassa veneessä kuin me alaisetkin. Toiset heistä olivat enemmän muutosta vastaan, mutta eivät kuitenkaan ilmaisseet suoraan johdolle eriäviä mielipiteitään. Lipat olivat samaan suuntaan pakon edessä. 44

20 19 Työntekijänä muutoksessa -- mulle ainakin henkilökohtaisesti oli hyvin tärkeä reunaehto -- se, vaikka tiedän ettei se varmaan oo ollu helppo asia toteuttaa -- että -- sitoutuneen ja pitkään palvelleen henkilöstön -- edut turvattaisiin sillä tavoin, että olis riittävän pitkä siirtymäaika siirtyä -- tähän uuteen rakenteeseen -- että se olis kaiken tavoin inhimillinen tai sitten löydettäisiin eläkkeelle jäämis[een] erilaisia paketteja, jossa voi tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja tai vaikka saada koulutusrahaa, ruveta yrittäjäks -- ylipäänsä meillä oli -- ajatuksena, et henkilöstöpolitiikka pitää aina kestävästi hoitaa, kuitenkin nää oli isoja hankkeita, niin kyllä ne tietysti kosketti hyvin monia -- ihmisiä, ei ne varmastikaan koskaan ollu ihan -- helppoja kysymyksiä ja pysty hyvin kuvittelemaan että monella on ollu kyllä kovat paikat --, mut pitkiä oli kuitenkin -- ne jaksot, millä pyrittiin näitä -- asioita hoitamaan että ne menisi mahdollisimman hyvin, oikeudenmukaisesti ja ihmisille -- uutta mahdollisuutta ja tulevaisuutta antaen. 45 Vuonna 2001 toiminta uusissa organisaatioissa alkoi. Aikaa muistelleet kokevat, että asiat sujuivat tiepiiristä riippuen vaihtelevasti. Tiedotus muutoksista ja esimiesten toiminta olivat hyvinkin erilaista eri puolilla maata. Monesti koettiin, että esimiehet osasivat kyllä tienpidon, mutta henkilöstöhallintoon liittyvät asiat tuottivat heille vaikeuksia. Ne työntekijät, jotka olivat muutosaikana nosteessa pärjäsivät hyvin, mutta ne joita ei katsottu tarpeellisiksi tulevaisuudessa saivat osakseen huonoa kohtelua. Työntekijöiden mielipiteitä siitä, mihin he haluavat sijoittua ei aina kuunneltu. Läheisten työtovereiden siirtyminen tilaajan/tuottajan puolelle, toiseen organisaatioon tai jääminen pois työelämästä aiheutti haikeutta. Toiset sopeutuivat uuteen asemaansa Tiehallinnossa tai Tieliikelaitoksessa helposti tai löysivät uuden työpaikan muualta. Toisille muutos oli suuri kriisi. Kaikkia liike-elämän muotilauseita kyllä toisteltiin, mutta muutoksen sosiaalista ja inhimillistä luonnetta ei ymmärretty lainkaan. Eniten käytetty motivointimenetelmä oli lause meidän on PAKKO... 46

21 20 Minulle jo alkuvaiheessa luvattiin työn jatkuvuus. En siitä uskaltanut kylläkään kertoa työkavereille ja sekä muulle toimistohenkilöille. -- [Tuntui, että henkilöstö oli saanut o]sittain epäselvää tietoa --, se aiheutti paljon epäluuloa ja moni uskoi työn jatkuvan avoimeen kilpailutukseen siirtymisessä aluksi lupailtiin, ettei ketään irtisanottaisi, vaan asiat hoituisi luonnollisen poistuman kautta. Toisin kävi. Lopputilejä sateli ja paljon. Putkitusta 48 tuli vanhemmille työntekijöille ainoana vaihtoehtona -- vaikka olisivat halunneet jatkaa työn tekemistä. Toimihenkilöille jostakin ihmeestä löytyi virkasuhteita ja sitten laitettiin toistuvuuskorvauksille. En tiedä, oliko jossakin meidän työntekijäin edunvalvojat sopineet, että näin menetellään. Kaikki työn- Oulun tiepiirin henkilökuntaa toukokuussa Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia.

22 21 tekijät kokivat nahoissaan nämä kilpailuun valmistelut. Työntekijöistä tuntui, että ylhäältä päin kannustettiin työnjohtoa toimimaan ilkeästi työntekijöitä kohtaan. -- Myllerrys työelämässä tuntui jotenkin niin älyttömältä -- Ihmisiä joutui pitkille sairauslomille. Työntekijöille maksettiin puolen vuoden palkkoja kotiin, jos lopetti työn tekemisen. Maksettiinpa uudelle työnantajallekin, jos otti entisen tielaitoslaisen töihin. Työntekijöistä tuntui, ettei ollut minkäänlaista ihmismäistä käyttäytymistä työelämässä. 49 Henkilöstö oli pelinappuloita joita siirrettiin eri sektoreihin. -- Yhteishenki oli [silti] mielestäni hyvä, yritettiin tehdä hyvää työtä ja olla hyödyllisiä sekä tehokkaita. Kaikesta muutoksesta huolimatta puhallettiin yhteen hiileen. 50 Päätin valita hallinnon puolen kun kysyttiin kummalle puolelle haluaa sijoittua. -- [Asiasta tiedotettiin] Keski-Suomessa hyvin. [Esimieheni toimivat p]arhaan kykynsä ja osaamisensa mukaan, tosin öykkäreitä on aina joukossa. -- Keski-Suomessa oli pilotoitu jakoa jo lähes kymmenen vuotta ennen virallista jakoa, joten meillä oli käsitys asiasta hyvissä ajoin. Olin myös ollut jo pilotointivaiheessa leikkimässä jakoa ja sisäistä liikelaitosta konsulttipuolella olin nosteessa ja tiesin, että töitä tekevälle riittää. -- muistan kuinka korostettiin ettei Tieliikelaitosta tulla koskaan yhtiöittämään...no senhän nyt tiesi jo silloin valkoiseksi valheeksi...raadollista miten piiri-insinöörikin joutui puhumaan ministeriön äänellä. Nykyisin varmaan tavoitteet sanottaisiin suoremmin. -- pientä kärhämää oli porukan jakamisessa Tiehallintolaisiin ja Tieliikelaitoslaisiin. Molemmat koettivat kuoria kerman päältä. Itseänikään ei kuunneltu vaan väen väkisin haluttiin tuotantoon/tieliikelaitokseen -- Huvittavinta oli kun omankin ryhmäni jaon tiimoilta käytiin neuvotteluja tilaajan ja tuottajapuolen välillä vaikka selvästi näki, että jako oli päätetty jo ennen noita palavereita. Palaverit pidettiin, jotta voitiin sanoa henkilöstöä kuullun asiassa. 52 [Reagoin muutokseen k]ahtiajakoisesti. Olin koko ajan mukana, sekä Hämeen tiepiirin, että koko Tielaitoksen kehittämistyöryhmissä. -- Kirjoittelin asiasta Hämeen piirin lehteen juttuja asian kehittymisestä omalla nimellä, ja nimimerkillä pilkkasin samassa lehdessä ylilyöntejä ja henkilöstön kohtelua. 53

23 22 Ihmisille, jotka joutuivat vasten tahtoaan toiselle puolelle, päätös aiheutti hyvin suurta katkeruutta. -- Työnjohdosta ajettiin varhaiseläkkeelle suunnaton määrä kokemusta ja viisautta. Vanhat kaunat alaisia kohtaan nousivat pintaan johtajien vallankäytössä, aiheuttaen mm. kokeneiden tiemestareiden läh[dön]. 54 Muutos oli tarpeellinen ja antoi mahdollisuuksia. Tehtävissä pääsi vihdoinkin etenemään osaamisen mukaisesti eikä virkavuosien perusteella. -- Tiedotus onnistui vähintäänkin hyvin. -- Esimiehet eivät välttämättä olleet saaneet tietoa siitä millaista osaamista/tahtoa tulevaisuudessa tarvittiin. Jaossa meni useita lapsia pesuveden mukana. 55 Alkuvaiheessa keskusteltiin yleisesti paljon siitä, että Tiehallinnossa olisi turvatumpi tulevaisuus työuran osalta. Tämä tieto -- loi epävarmuutta --. Helpotus tuli oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun sai tiedon työtehtävistä ja töiden jatkumisesta. -- Jonkinlaista häslinkiä työpaikalla oli, mutta jakautumisen jälkeen tehtiin töitä uudella innolla. Henkisesti iso asia oli se, että osa työkavereista lähti muutostilanteessa toiselle paikkakunnalle tai toisen työnantajan leipiin ja pitkään yhdessä töitä tehnyt yhteisö hajosi. Uusien työkavereiden kanssa ei ollut vaikeaa ruveta töihin, mutta entisten työkavereiden menetys koski! -- [Henkilöstöä kohdeltiin p]ääasissa melko hyvin. Johtaminen on minusta pitkälti tunneasia ja ne, jotka eivät osaa käyttää tunteita, johtivat huonosti. -- Itseltäni hävisi ympäriltä iso työkaveriporukka, joka oli myös iso henkinen voimavara. Oma työilmapiirini kärsi muutoksesta paljon samoin tietysti yhteishenki, joka oli ollut yksikössämme piirikonttorilla erinomainen, katosi lähes kokonaan. 56 Esimiehet hakivat nopeasti paikkansa ja miehittivät ainakin osittain tehtävät omilla miehillään. -- Esimieheni pyysi minut tilaajapuolelle. Ilmeisesti olisin kelvannut myös tuotantoon, kun ruokapöydässä kuulin että että tilaaja vie parhaat päältä -- [Muutoksen myötä t]yön luonne muuttui minun kohdaltani täysin. Siirryin maastosta konttorille ja virastoilmapiiriin. Alussa työtä oli melko vähän ja sittemmin vähän liikaakin. Omalla tavalla vastuu myös lisääntyi. 57 Itse osallistuin tuotannon johtotehtävien hakuun, hain viiteen haastavaan tehtävään tieliikelaitoksessa, minut valittiin tehtävään, jota en iki kuuna päivänä olisi arvannut hakea, minusta tuli valtakunnallisen lauttayksikön, sittemmin lauttavarustamoksi ristityn yksikön päällikkö. Se valinta osoittautui onnenpotkuksi! 58

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot