Graafinen suunnittelu JUSSI JÄPPINEN. Painotyöt KOPIJYVÄ OY Jyväskylä Copyright 2011 Mobilia säätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graafinen suunnittelu JUSSI JÄPPINEN. Painotyöt KOPIJYVÄ OY Jyväskylä 2009. Copyright 2011 Mobilia säätiö"

Transkriptio

1

2 1

3 2 Graafinen suunnittelu JUSSI JÄPPINEN Painotyöt KOPIJYVÄ OY Jyväskylä 2009 Copyright 2011 Mobilia säätiö ISBN (nid.) (PDF) KANNEN KUVA: Tielaitosuudistuksen yhteydessä jaettiin Eri teitä tulevaisuuteen -esitettä, jossa kerrottiin toimintansa aloittavista uusista organisaatioista, Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta

4 3 Heidi Pekkala Tielaitoksen jakaminen Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi Aikakauden eläneiden omakohtaisia kokemuksia MOBILIA SÄÄTIÖ

5 4 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 5 Johdanto 7 Tielaitosuudistuksen vaikutukset henkilöstöön 11 Muutos käynnistyy 13 Työntekijänä muutoksessa 19 Johtajana muutoksessa 31 Muutos Tielaitoksen ulkopuolelta katsottuna 38 Millaisia seurauksia muutoksella on ollut? 44 Tilanne uudistuksen jälkeen 55 Henkilöstö 55 Tienpidon järjestäminen 56 Tiestön kunto 60 Lähteet 66 Viitteet 70

6 5 LUKIJALLE Vuoden 2001 alusta toteutettu tielaitosuudistus herätti voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan sekä Tielaitoksen sisällä että ulkopuolella. Tielaitos jakautui tuolloin kahdeksi eri organisaatioksi, Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Uudistus oli monelle suuri mullistus. Se vaikutti työolosuhteiden muuttumisen lisäksi myös työntekijöiden henkilökohtaiseen elämään. Moni työntekijä joutui menettämään työpaikkansa tai sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin uusissa organisaatioissa. Tässä julkaisussa esitellään tielaitosuudistuksessa mukana olleiden henkilöiden omakohtaisia kokemuksia ja tuntemuksia aikakaudesta. Muisteluiden avulla käydään läpi uudistuksen eri vaiheita eri näkökulmista. Ihmiset ovat kertoneet aikakaudesta omien muistikuviensa perusteella, yksityishenkilöinä, eivät vain ammattinsa tai asemansa edustajina. Muisteluissa voi olla asiavirheitä tai vääriä tulkintoja. Ajatuksena on ollut saada selville henkilön oma, henkilökohtainen kokemus asiasta, ei niinkään selvittää totuutta asioiden kulusta. Tämä kirja on kooste näistä kokemuksista ja keskittyy muutoksiin nimenomaan henkilöstöpolitiikassa. Kirjan aineisto on koottu tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseon Mobilian, Liikenneviraston, Destian Oy:n, Infra ry:n ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä. Hanketta ovat tukeneet lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja palkansaajajärjestö Pardia ry. Aineistoa on kerätty vuosien aikana internetkyselyn, muistelukirjoitusten ja videohaastattelujen muodossa. Vastaajina on ollut Tielaitoksen entisiä työntekijöitä ja johtajia, poliittiseen päätöksentekoon osallistuneita henkilöitä ja muiden organisaatioiden edustajia. Työn aikana kertynyt runsas aineisto on hyvä lähde myös tuleville historiantutkimuksille. Kirjan teksteiksi on valittu suoria lainauksia internetkyselyn vastauksista, muistelukirjoituksista ja videohaastatteluista. Haastattelut on kirjoitet-

7 6 tu puhtaaksi puhekieliseen muotoon murre ja täytesanat säilyttäen. Valittaessa sopivia katkelmia julkaisuun ylimääräiset sanat ja lauseet on poistettu teksteistä luettavuuden parantamiseksi. Tätä merkitsemään on käytetty kahta katkoviivaa --. Suorien lainausten tekstiä selventämään on myös lisätty lauseita tai sanoja tai vaihdettu sanojen osia. Nämä kohdat on merkitty hakasulkeilla [ ]. Kangasala Heidi Pekkala Amanuenssi, Mobilia

8 7 Johdanto Tielaitos vastasi Suomen yleisten teiden rakentamisesta ja hoidosta vuosina Organisaatiolla oli tätä ennen jo pitkä historia takanaan. Vuonna 1799 perustettiin Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta johtamaan järvenlasku- ja koskenperkaustöitä. Toiminta keskeytyi Suomen sotaan vuonna 1808, mutta Venäjän vallan aikana vuonna 1816 Koskenperkausjohtokunta perustettiin uudelleen. Tuolloin aloitettiin myös kanavien rakennustöitä. 1 Vuonna 1840 viraston nimi muuttui Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunnaksi ja vuonna 1860 toimintansa aloitti Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus. Ylihallitukselle keskitettiin osa tienrakennustöistä sekä vesistö-, satama-, rautatie- ja lennätinlinjatyöt. Toiminta laajeni koko valtakuntaan. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen aikana ( ) kanava- ja rautatietyöt jatkuivat luvulla tehtiin useita satamatöitä. 2 Vuonna 1918 säädettiin uusi tielaki, joka astui voimaan 1921 alusta. Maanteiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi valtion ja kuntien kustannettavaksi oltuaan sitä ennen pääasiassa talonpoikaisväestön tehtävänä luvun puolivälissä Tie- ja vesirakennushallitus ( ) ryhtyi vastaamaan tienpidosta. Ensimmäiset läänintiemestarit astuivat virkoihinsa ja teiden koneellinen kunnossapito alkoi. TVH:n vastuulla olivat entiseen tapaan myös kanavat, vesistöjen järjestely- ja uittoväylätyöt ja sisävesien hydrografiset tutkimukset luvulta alkaen TVH vastasi myös lentokenttien rakentamisesta. 3 Vuonna 1964 annettiin uusi asetus tie- ja vesirakennushallituksesta. Tieja vesirakennuslaitos ( ) muodostui keskusvirastosta (TVH) ja sen alaisista tie- ja vesirakennuspiireistä. Vastuu lentoliikenteestä siirtyi vuonna 1972 Ilmailuhallitukselle. Vuonna 1990 vesitieasiat siirtyivät Merenkulkuhallitukselle ja enää ainoastaan tieasioista vastaava Tielaitos aloitti toimintansa. 4 Tielaitos jakautui Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi vuoden 2001 alus-

9 8 sa. Tielaitosuudistuksen yhteydessä sovittiin neljän vuoden siirtymäajasta ( ), jonka kuluessa Tielaitoksen aiemmin itse tekemä tiestön hoito, ja samalla tienpito kokonaisuudessaan, avattiin kilpailulle. 5 Uudistusta edelsi usean vuoden valmisteluaika. Vuonna 1994 liikenneministeriön sisäinen työryhmä selvitti erilaisia Tielaitoksen kehittämisvaihtoehtoja. Jo tuolloin ehdotettiin, että tilaaja- ja tuottajatoiminnat eriytettäisiin ja arvioitiin, että oikeana suuntana olisi tuotantotoiminnan yhtiöittäminen ja avaaminen kilpailulle yksityisen sektorin kanssa. 6 Asian käsittely eteni, ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksel- Tiejohtajan ja tuotantoalueen aluejohtajan nimityskahvit Kuopiossa Kuvassa tiejohtaja Matti Tuiremo, tuotannon aluejohtaja Esko Sirviö ja tiepiirin henkilöstöä. Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia.

10 9 Uusi Tielaitos -esitteen kansikuva vuodelta Tielaitos jakautui sisäisesti tiehallintoon ja tuotantoon vuoden 1998 alusta. lä vuonna 1997 Tielaitoksen sisäinen rakenne jaettiin tiehallintoon ja tuotantoon sekä keskus- että piirihallinnossa. Uudistus toteutettiin vuoden 1998 alusta alkaen. 7 Vuoden 2000 loppuun saakka Tielaitos toimi jakaantuneena tiehallintoon ja tuotantoon. Tiehallinto koostui keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä 8. Tuotannolla oli pääkonttori ja neljä tuotantoaluetta 9 sekä neljä liiketoimintoa: urakointi, konsultointi, vienti ja lauttatoiminnot 10. Tiepiirit hankkivat tienpidon palvelut pääosin neuvottelu-urakoina Tielaitoksen tuotannolta, mutta myös kilpailuttamiskokeiluina yksityisiltä konsulteilta ja maanrakentajilta. 11 Vuonna 1999 Tielaitokselle asetettiin tavoite jatkaa tuotantotoiminnan liikelaitostamisen valmistelua. Tielaitosuudistuksen toteuttamista valmisteltiin vuoden 1999 syksystä alkaen liikenneministeriön johdolla yhteistyössä toimialan yritysten ja Tielaitoksen henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. 12 Maaliskuussa 2000 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen tielaitosuudistuksesta. Päätöksen mukaan tielaitoksen tuotannosta tehdään valtion liikelaitos ja Tiehallinto jatkaa tienpidon tilaajaviranomaisena. 13 Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2000 alussa esityksen laeiksi Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta. Esityksen mukaan yleisten teiden tienpito avattaisiin täysin kilpailulle vuoden 2004 loppuun mennessä, jolloin yleisten teiden suunnittelu ja hoitokin olisivat kilpailun piirissä. Rakentaminen ja ylläpito avattaisiin kilpailulle vuosina 2001 ja Esitys käsiteltiin eduskunnassa ja molemmat uudet organisaatiot, Tiehallinto ja Tieliikelaitos, aloittivat toimintansa vuoden 2001 alusta alkaen. 15 Tuotannon liikelaitostaminen ei ollut tavoite ainoastaan Suomessa, vaan myös Ruotsissa ja Norjassa käytiin läpi samantapaisia prosesseja. Ruotsissa Vägverket jakautui sisäisesti tilaaja- ja tuotantopuoleen vuosina Kunnossapidon avaaminen kilpailulle aloitettiin Eduskunta päätti tuotannon yhtiöittämisestä 1994, mutta veti päätöksensä takaisin 1995, jonka

11 10 jälkeen yhtiöittämissuunnitelmat pysähtyivät moneksi vuodeksi. Yhtiöittäminen hyväksyttiin viimein Vägverketin sisäisinä liiketoimintayksiköinä toimineet Vägverket Produktion ja Vägverket Konsult yhtiöitettiin ja ne saivat nimekseen Svevia ja Vectura. 17 Vecturaan yhdistyi samalla ratapuolen suunnitteluorganisaatio Banverket Projektering. 18 Norjassa tuotanto eriytettiin omaksi yhtiöksi nimeltään Mesta ja markkinat avattiin hyvin nopealla tahdilla. Yhtiöittäminen tapahtui Tiefakta Tielaitosta ei enää ole.

12 11 Tielaitosuudistuksen VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN Tielaitosuudistuksen tavoitteena oli parantaa ja selkiyttää sekä tie- ja liikennepoliittisten että tuotannollisten tehtävien hoitoa ja samalla turvata tiestön laatu ja tieliikenteen palvelutaso. Oletuksena oli, että kilpailun avautumisen myötä alan tuottavuus paranee. 20 Tuottavuuden hakeminen näkyi henkilöstötasolla työntekijöiden määrän vähentämisenä ja työtehtävien muuttumisena. Tielaitoksessa työskenteli vuonna 1994 noin 7800 vakinaista henkilöä. Henkilöstömäärä väheni vuoden 2000 loppuun mennessä 5075:een, joista Tiehallintoon siirtyi 1060 henkilöä ja Tieliikelaitokseen 4015 henkilöä. 21 Henkilöstömäärän sopeuttamista liiketaloudellisesti kannattavalle tasolle jatkettiin, minkä seurauksena siirtymäkauden lopussa Tiehallinnossa työskenteli 992 ja Tieliikelaitoksessa 2240 vakinaista henkilöä. Sopeuttaminen koski kaikkiin ammattiryhmiin kuuluvaa henkilöstöä. 22 Tiehallinnon JA Tieliikelaitoksen VAKINAISEN henkilömäärän KEHITYS SIIRTYMÄAIKANA Tiehallinto Tieliikelaitos Päättäessään Tieliikelaitoksen perustamisesta eduskunta edellytti, että henkilökuntaa ei lomauteta, irtisanota tai pakkosiirretä työssäkäyntialueelta toiselle siirtymäkauden aikana. Tämän työsuhdeturvan toteu-

13 12 tuminen edellytti erityistoimenpiteitä. Sopeutettavan henkilöstön työllistämiseksi Tiehallinto tilasi Tieliikelaitokselta ns. palveluprojekteja vuosina yhteensä 68,4 miljoonan euron arvosta. Näillä määrärahoilla järjestettiin työtä niille Tieliikelaitoksen työntekijöille, jota ei voitu työllistää Tieliikelaitoksen liiketoiminnassa. 23 Palveluprojekteilla oli eniten väkeä vuonna 2001, 875 henkilöä. Vuoteen 2004 mennessä palveluprojektilaisten määrä väheni 650:een. 24 Palveluprojektilaiset valittiin käyttäen apuna vuonna 1999 tehtyä työmahdollisuuksien kartoitusta. Kartoituksessa heidän mahdollisuutensa työllistyä tulevan Tieliikelaitoksen palvelukseen oli katsottu huonoksi. Palveluprojektilaisen oli ilmoittauduttava paikalliseen työvoimatoimistoon työssä olevana työnhakijana, ellei hän saavuttanut vanhuuseläkettä vuoden 2004 loppuun mennessä. 25 Palveluprojektilaiset, jotka eivät työllistyneet toisen palvelukseen siirtymäkauden aikana tai saavuttaneet eläkeikää, irtisanottiin siirtymäkauden päätyttyä. Muut Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta poistuneista henkilöistä siirtyivät pääasiassa eläkkeelle erilaisin järjestelyin, vakanssisiirtona muuhun valtion organisaatioon tai muun työnantajan palvelukseen. Tieliikelaitoksesta poistuneista suurin ryhmä oli kuitenkin irtisanomisten kautta poistuneita. Työntekijät irtisanottiin tuotannollisin perustein ja he saivat yleensä 9 kk:n palkkaa vastaavan tukipaketin. 26 Tieliikelaitoksessa tarjottiin sopeuttamistoimenpiteinä myös sijoittumisvalmennuskursseja ja tuettua koulutusta, joiden avulla oli mahdollista kouluttautua uudelle alalle. Sopeutettavan henkilöstön tukena oli kolme sisäistä henkilöstökonsulttia, joiden tehtävänä oli toimia henkilöstön tukihenkilöinä uuden työpaikan saamisessa. Sopeuttamisen ja palveluprojektien kustannukset Tieliikelaitoksessa olivat yhteensä n. 100 M. 27 Valtioneuvoston selonteossa Eduskunnalle tielaitosuudistuksesta (2005) todetaan, että eduskunnan edellyttämä pitkä siirtymäaika osoittautui Tieliikelaitoksen henkilöstön sopeuttamisen kannalta hyväksi, etenkin ottaen huomioon henkilöstön ikärakenteen 28. Neljän vuoden siirtymäkauden aikana henkilöstön sopeuttamista pystyttiin tukemaan merkittävästi. Tiehallinnon henkilöstömäärä taas vähentyi siirtymäkaudella hitaasti luonnollisen poistuman myötä ja henkilöstön työtyytyväisyys ja työilmapiiri säilyi uudistusta edeltäneellä hyvällä tasolla. 29

14 13 Muutos KÄYNNISTYY Henkilöstölle suunnatussa Muutoksen tie -esitteessä (1996) kerrottiin suunnitelmista jakaa Tielaitos valtion liikelaitokseksi ja valtion virastoksi ja opastettiin henkilöstöä uuteen työkulttuuriin. -- miten tämä kaikki muutos ja uudistus lähti liikkeelle -- sanosin, että se lähti liikkeelle vuonna kahdeksankytäkaheksan [1988], jolloin oli ensimmäinen Tielaitoksen -- visiotyöryhmä tai niitä oli itse asiassa kaksi työryhmää. -- se oli pääsääntösesti tiejohtajia ja keskushallinnonjohtajia ja apulaisjohtajista koostuva, -- tiepiireistä oli muutama -- henkilö -- tiejohtajien lisäksi. -- Ja hyvin -- nopeesti huomattiin, että kyllä tässä on todella suuri -- muutos ja mullistus edessä, että -- pystytään -- toimimaan niin kun -- yritykset toimii tai sitten, että määrätietosesti omaa tuotantoa supistetaan siinähän tuli valtion hallinnossa hyvin laajalti esille se, että tuossa yhdeksänkymmentäluvulla on tehtävä erilaisia muutoksia, organisotaarisia muutoksia. Maailma oli tietysti muuttunut kaikin tavoin ja näin ollen tuli esille myöskin se, että kyllä organisaattiollekin on jotain tehtävä, eikä ainoastaan Tielaitokselle, vaan jokseenkin -- kaikki organisaattiot joutuvat samanlaisen tutkiskelun kohteeksi. 31 Uutinen tulevista muutoksista tavoitti Tielaitoksen työntekijät 1990-luvun aikana. Vuonna 1996 aloitettiin muutosvalmennus laitoksen jakoa silmälläpitäen. Työntekijöitä alettiin kouluttaa uuteen yritysmäisempään työkulttuuriin, jossa Tielaitoksen työntekijät ovat palvelujen tuottajia ja tienkäyttäjät asiakkaita. Tiedettiin, että uusi tehokkaampi organisaatiomalli vaatisi henkilöstön vähentämistä tai vanhan työn loppuessa halukkuutta vaihtaa toimenkuvaa tai työskentelypaikkakuntaa. Silloin suunniteltiin, että henkilöstön vähentäminen toteutettaisiin luonnollisen poistuman kautta. Uudelleen kouluttautumista tuettiin. 32 Muutos uuteen toimintatapaan aiheutti ristiriitaisia tunteita ja välillä suoranaisia ongelmiakin työpaikoilla.

15 14 -- mie muistan että se oli -- yheksänkymmentä kuus [1996]taikka seittemän [1997] kun alethiin ensimmäisiä kertoja puhumaan siittä että -- laitos tullee suurten uudistusten etheen ja tulhaan ilmeisesti hajottamaan. -- Ja siinä vaiheessa alko jo ensimmäisen kerran täällä paikallisesti tuntua siltä että kun tullee uudistuksia niin se varmasti tapahtuu niin että -- jotku joutuvat lähtemään ja -- ensimmäinen reaktio oli tietenkin se että ihmiset alko keskenänsä, sehän on niin että jos haluaa paremmille paikoille, niin silloinhan pittää käyttää kyynerpäitä että sieltä paremmilta paikoilta toisia lähtee poies. Ja jos haluaa paremmille paikoille niin pittää alkaa kehumaan itteänsä että -- alkaa vaikuttamaan siltä että -- on nyt tärkeä ja saapi säilyttää paikkansa. -- mestarit hommas ittellensä tärkeitä hommia, sitten toimistopuolellakin alethiin tekemään mielellänsä kaikenlaisia hommia, samoin työnjohossa jotta tuntuis siltä että on tärkeä ja -- saapi sitten vastasuuessa säilyttää paikkansa. Mie muistan mullekin sanottiin joskus että -- lähe sieki jo kuule eläkkeelle että tullee nuoremmille tillaa. 33 Turun tiepiirin itseohjautuvuuskokeilutyöryhmän jäsenet Ari Arvola, Raimo Sillanpää, Antero Risti ja Pekka Hirvensalo kesäkuussa Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia.

16 Oulun tiepiirin henkilökuntaa 1990-luvulla. Vas. Helena Jokipii, Rauni Sipola, Maija-Liisa Pakonen ja Matti Keinänen. Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia. Jo kolme vuotta sitten [1994] oli nähtävissä, mistä tässä pelissä on kysymys. Meitä on puolet liikaa ja sillä siisti. -- Uskooko vielä joku, että tuotannossa päästään alle 3000 ihmisen luonnollisella poistumalla? Viime vuonna lähti luonnostaan 740 ihmistä. Onko se luonnollista, jos 55-vuotias pyytää lopputilin täysin kyllästyneenä ja turhautuneena? Paetkoon tilaajiin tai hallintoon ken vielä ehtii. Kohta on myöhäistä. Jo nyt on nähtävissä, että tuotannon ihmiset (työnjohto, kuljettajat ym.) jaetaan a- ja b-kansalaisiin. Kuka uskoo, että esimerkiksi Lapissa urakkaporukoista pudotetuille (b-miehille) kauan palkkoja maksetaan? 34 [Reagoin muutokseen k]auhunsekaisella odotuksella, mutta tiesin melko aikaisin jääväni Tielaitokseen. Se helpotti omaa tilannettani. Hain kiltisti useita kertoja omaa työpaikkaani jo 1990-luvulla. Kaikki oli epävarmaa ja sekavaa hässäkkää. Omassa yksikössäni oli keskittämisen aiheuttamaa sekasortoa niin paljon, ettei laajempaa ko- 15

17 16 konaisuutta juuri ehtinyt ajatella. Monella työyksikössä oli tosi iso hätä ja huoli tulevaisuudesta mielestäni olisi ollut varsin riittävää, että -- hallintoa ja henkilöstöä supistetaan ja -- suunnittelu ja tekemisen osaaminen säilytetään samassa talossa -- mutta eihän -- pienen tiejohtajan näkemys paina mitään, kun oli tämmöset suuret globaalit trendit tulossa, ei siinä auttanut Maamme-laulutkaan, piti vaan panna tilaaja-tuottaja malliin, oikeen taikka väärin. Minä koitin puhua kuin Runeberg Tielaitoksen neuvottelupäivillä, että kun kun se menee -- tilaaja-tuottaja malliin, niin suuret yksiköt ottavat urakat ja ne palastelevat urakat sitten pienempiin. Nämä taas vielä pienempiin ja nämäkin taas vielä pienempiin ja se pieni urakoitsija, joka tekee sen homman niin se ei saa katetta paljon mitään, koska välistävetäjiä on paljon. Tästä minulla oli karmaisevia kokemuksia Kostamus-projektista ja mä sanoin, että tähän valtion laitoksen ei saisi kehityksessä mennä. Mutta minusta tuntu, että minä puhuin niinku tyhjille seinille, kukaan ei ymmärtänyt mitään asiasta. 36 Toiset olivat [muutoksessa] innolla mukana. Jotkut vastustivat viimeiseen asti. Muun muassa eduskunnalle ja yksittäisille kansanedustajille meni kirjeitä. Tielaitoksen aikaan, ennen [sisäistä] jakautumista pidettiin aivopesutilaisuuksia joissa suhteellisen naivilla tavalla yritettiin kertoa uudistuksen autuudesta. Ne, jotka epäilivät leimattiin muutosvastustajiksi. Sanottiin että asia on nyt jokaisen omissa käsissä nostaako purjeet vai takertuuko rantakiviin. Samanaikaisesti kuitenkin koko ajan toitotettiin 2000 liikaa, 2000 liikaa -- [Tiedottamisen] virite oli pelkästään positiivinen. Sekin oli omiaan lisäämään ristiriitaa henkilöstössä. Tokihan se tiedettiin kuinka käy niille 2000:lle, vaikka uudistus olisi kuinka ihana asia väki jakaantu -- niihin, jotka ymmärsivät, että tulevaisuudessa tämmönen tämän kaltainen uudistus on toteutettava -- ja sitten oli -- toki paljon vastustajia. Erityisesti -- työntekijöitten -- ammattiliitto[jen] aktiivit olivat -- vastaan tätä uudistusta. Mutta oli niitä vastustajia monilla muillakin organisaatiotasoilla. Et siinä prosessissa varmasti tarvittiin Tielaitoksen johdon määrätietoista asennetta, että tämä uudistus on tehtävä -- moni ymmärsi, että jos sitä ei virasto itse aktiivisesti vie eteenpäin niin aikanaan kyllä ulkopuolelta tulee sitten vaatimukset, että tämmönen uudistus toteutetaan. -- minun mielestä ehkä viime kädessä pahin vastustus oli eduskunnassa.

18 17 Harjavallan alueurakan tiimi 1990-luvun lopulla. Vas. Kari Suonpää, Veikko Sulo, Janne Tähtinen, Matti Paavilainen, Pentti Tuominen ja Juhani Kauppinen. Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia. Siis jotku kansanedustajat ja ehkä jotku eduskuntapuolueetkin olivat todellakin tätä uudistusta vastaan ja näkivät -- sen mahdottomana Pitkän työurani aikana olin työskennellyt monissa eri paikoissa -- mutta havainnut, että muutos voi antaa aina uusia mahdollisuuksia. En siis kokenut omalla kohdallani mitään mahdottomia pelkoja, koska uskoin tulevaan ja siihen että olen mukana jatkossa. -- Muutos oli kuitenkin mielestäni ylhäältä saneltu ja kukin yksikkö rupesi miettimään mitä se omassa yksikössä tarkoittaa ja miten asetettuihin henkilömääriin päästään. Ruvettiin suunnittelemaan esim. toimipisteiden määrän vähentämistä, joka herätti melkoista vastustusta ja jopa väkivallan pelkoa järjestetyissä työpaikkakokouksissa muutosta kannatti tielaitoksen johtoporras ja työntekijät vastustivat. Ns. väliportaassa oltiin kahta mieltä. Muutoksen vastustajat eivät uskaltaneet tehdä sitä julkisesti, koska pelkäsivät asemaansa uudessa organisaatiossa. Jotkut vaihtoivat työ-

19 18 paikkaa pikkuhiljaa kun hyvä tarjous sattui kohdalle. Kilpailijat ostivat tieliikelaitoksesta ammattitaitoisia henkilöitä työnjohtajiksi ja kuljettajiksi. 40 Ei me työntekijät arvattu, minkälaiseen pyöritykseen jouduttiin. Ensimmäisiä epäilyttäviä merkkejä muutoksesta aiheuttivat joistakin paikoista kantautuneet tiimeissä tehdyt työskentelymallit. Alettiin kysellä, kuinka niin härskisti ja heikentävästi voidaan sopia jossakin työpaikalla työsuhde-ehtojen muutoksista. 41 Tiedotusta oli pitkin matkaa melko paljon. Asian eteneminen oli hapuilevaa. Jäi vaikutelma, että tiedottajatkin olivat ymmällä, puhuivat sovitun kaavan mukaan. Henkilöstö reagoi asiaan hitaasti. Asia konkretisoitui kovin hitaasti. 42 Esimiehet olivat aktiivisesti mukana kehittämisessä ja heidän kauttaan uutta ajattelua valui myös alaisiin. Ainakin alussa oli kehittämismyönteinen ilmapiiri ja oltiin siinä odotuksessa, että uudistukset voidaan tehdä turvatusti omaa työpaikkaa kehittämällä. Myöhemmin, kun selvisi miten isoista käytännön muutoksista on kyse, tuli huoli työpaikoista. 43 Olin ensin ymmällä ja sitten vähän vihainen. Enimmäkseen harmitti maastossa työskentelevien kohtalo. Juuri oli juhlittu muutaman uuden tukikohdan valmistumista -- ja kohta tuleekin tieto, että tiemestaripiirejä yhdistellään. Seuraavaksi niitä jo lopetettiin ja väkeä siirreltiin pitkien matkojen päähän kotipaikoiltaan. Ketään ei irtisanota!, kaikui kaikissa juhlapuheissa. Hyvän ja toimivan tielaitoksen loppuminen eteni kuin juna. -- Piirikonttorin viides kerros poti pahaa oloa niin paljon, että kahvitunnit kuluivat keskusteluun ja huolien purkamiseen. Toiset olivat pessimistisempiä kuin toiset. Syntyi jonkinlaista vastarintaa, jolla ei kuitenkaan mitään voitettu. Johdon viesti oli, että lipat on oltava samaan suuntaan. Muuten ei kunnian kukot laula! -- Viestinnän tekijänä olin kahden tulen välissä. Yritin olla solidaarinen johdolle, jonka työkalu viestintä on. Toisaalta maaston väen haastatteluissa tuli se toinen puoli asiasta. Tein rehellisiä juttuja ihmisten mielialoista, eikä niitä retusoitu. Meillä oli hetken aikaa jopa palautepuhelin, johon voi nimettömästi soittaa ajatuksiaan. -- Esimiehet olivat samassa veneessä kuin me alaisetkin. Toiset heistä olivat enemmän muutosta vastaan, mutta eivät kuitenkaan ilmaisseet suoraan johdolle eriäviä mielipiteitään. Lipat olivat samaan suuntaan pakon edessä. 44

20 19 Työntekijänä muutoksessa -- mulle ainakin henkilökohtaisesti oli hyvin tärkeä reunaehto -- se, vaikka tiedän ettei se varmaan oo ollu helppo asia toteuttaa -- että -- sitoutuneen ja pitkään palvelleen henkilöstön -- edut turvattaisiin sillä tavoin, että olis riittävän pitkä siirtymäaika siirtyä -- tähän uuteen rakenteeseen -- että se olis kaiken tavoin inhimillinen tai sitten löydettäisiin eläkkeelle jäämis[een] erilaisia paketteja, jossa voi tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja tai vaikka saada koulutusrahaa, ruveta yrittäjäks -- ylipäänsä meillä oli -- ajatuksena, et henkilöstöpolitiikka pitää aina kestävästi hoitaa, kuitenkin nää oli isoja hankkeita, niin kyllä ne tietysti kosketti hyvin monia -- ihmisiä, ei ne varmastikaan koskaan ollu ihan -- helppoja kysymyksiä ja pysty hyvin kuvittelemaan että monella on ollu kyllä kovat paikat --, mut pitkiä oli kuitenkin -- ne jaksot, millä pyrittiin näitä -- asioita hoitamaan että ne menisi mahdollisimman hyvin, oikeudenmukaisesti ja ihmisille -- uutta mahdollisuutta ja tulevaisuutta antaen. 45 Vuonna 2001 toiminta uusissa organisaatioissa alkoi. Aikaa muistelleet kokevat, että asiat sujuivat tiepiiristä riippuen vaihtelevasti. Tiedotus muutoksista ja esimiesten toiminta olivat hyvinkin erilaista eri puolilla maata. Monesti koettiin, että esimiehet osasivat kyllä tienpidon, mutta henkilöstöhallintoon liittyvät asiat tuottivat heille vaikeuksia. Ne työntekijät, jotka olivat muutosaikana nosteessa pärjäsivät hyvin, mutta ne joita ei katsottu tarpeellisiksi tulevaisuudessa saivat osakseen huonoa kohtelua. Työntekijöiden mielipiteitä siitä, mihin he haluavat sijoittua ei aina kuunneltu. Läheisten työtovereiden siirtyminen tilaajan/tuottajan puolelle, toiseen organisaatioon tai jääminen pois työelämästä aiheutti haikeutta. Toiset sopeutuivat uuteen asemaansa Tiehallinnossa tai Tieliikelaitoksessa helposti tai löysivät uuden työpaikan muualta. Toisille muutos oli suuri kriisi. Kaikkia liike-elämän muotilauseita kyllä toisteltiin, mutta muutoksen sosiaalista ja inhimillistä luonnetta ei ymmärretty lainkaan. Eniten käytetty motivointimenetelmä oli lause meidän on PAKKO... 46

21 20 Minulle jo alkuvaiheessa luvattiin työn jatkuvuus. En siitä uskaltanut kylläkään kertoa työkavereille ja sekä muulle toimistohenkilöille. -- [Tuntui, että henkilöstö oli saanut o]sittain epäselvää tietoa --, se aiheutti paljon epäluuloa ja moni uskoi työn jatkuvan avoimeen kilpailutukseen siirtymisessä aluksi lupailtiin, ettei ketään irtisanottaisi, vaan asiat hoituisi luonnollisen poistuman kautta. Toisin kävi. Lopputilejä sateli ja paljon. Putkitusta 48 tuli vanhemmille työntekijöille ainoana vaihtoehtona -- vaikka olisivat halunneet jatkaa työn tekemistä. Toimihenkilöille jostakin ihmeestä löytyi virkasuhteita ja sitten laitettiin toistuvuuskorvauksille. En tiedä, oliko jossakin meidän työntekijäin edunvalvojat sopineet, että näin menetellään. Kaikki työn- Oulun tiepiirin henkilökuntaa toukokuussa Liikenneviraston kuva-arkisto, Mobilia.

22 21 tekijät kokivat nahoissaan nämä kilpailuun valmistelut. Työntekijöistä tuntui, että ylhäältä päin kannustettiin työnjohtoa toimimaan ilkeästi työntekijöitä kohtaan. -- Myllerrys työelämässä tuntui jotenkin niin älyttömältä -- Ihmisiä joutui pitkille sairauslomille. Työntekijöille maksettiin puolen vuoden palkkoja kotiin, jos lopetti työn tekemisen. Maksettiinpa uudelle työnantajallekin, jos otti entisen tielaitoslaisen töihin. Työntekijöistä tuntui, ettei ollut minkäänlaista ihmismäistä käyttäytymistä työelämässä. 49 Henkilöstö oli pelinappuloita joita siirrettiin eri sektoreihin. -- Yhteishenki oli [silti] mielestäni hyvä, yritettiin tehdä hyvää työtä ja olla hyödyllisiä sekä tehokkaita. Kaikesta muutoksesta huolimatta puhallettiin yhteen hiileen. 50 Päätin valita hallinnon puolen kun kysyttiin kummalle puolelle haluaa sijoittua. -- [Asiasta tiedotettiin] Keski-Suomessa hyvin. [Esimieheni toimivat p]arhaan kykynsä ja osaamisensa mukaan, tosin öykkäreitä on aina joukossa. -- Keski-Suomessa oli pilotoitu jakoa jo lähes kymmenen vuotta ennen virallista jakoa, joten meillä oli käsitys asiasta hyvissä ajoin. Olin myös ollut jo pilotointivaiheessa leikkimässä jakoa ja sisäistä liikelaitosta konsulttipuolella olin nosteessa ja tiesin, että töitä tekevälle riittää. -- muistan kuinka korostettiin ettei Tieliikelaitosta tulla koskaan yhtiöittämään...no senhän nyt tiesi jo silloin valkoiseksi valheeksi...raadollista miten piiri-insinöörikin joutui puhumaan ministeriön äänellä. Nykyisin varmaan tavoitteet sanottaisiin suoremmin. -- pientä kärhämää oli porukan jakamisessa Tiehallintolaisiin ja Tieliikelaitoslaisiin. Molemmat koettivat kuoria kerman päältä. Itseänikään ei kuunneltu vaan väen väkisin haluttiin tuotantoon/tieliikelaitokseen -- Huvittavinta oli kun omankin ryhmäni jaon tiimoilta käytiin neuvotteluja tilaajan ja tuottajapuolen välillä vaikka selvästi näki, että jako oli päätetty jo ennen noita palavereita. Palaverit pidettiin, jotta voitiin sanoa henkilöstöä kuullun asiassa. 52 [Reagoin muutokseen k]ahtiajakoisesti. Olin koko ajan mukana, sekä Hämeen tiepiirin, että koko Tielaitoksen kehittämistyöryhmissä. -- Kirjoittelin asiasta Hämeen piirin lehteen juttuja asian kehittymisestä omalla nimellä, ja nimimerkillä pilkkasin samassa lehdessä ylilyöntejä ja henkilöstön kohtelua. 53

23 22 Ihmisille, jotka joutuivat vasten tahtoaan toiselle puolelle, päätös aiheutti hyvin suurta katkeruutta. -- Työnjohdosta ajettiin varhaiseläkkeelle suunnaton määrä kokemusta ja viisautta. Vanhat kaunat alaisia kohtaan nousivat pintaan johtajien vallankäytössä, aiheuttaen mm. kokeneiden tiemestareiden läh[dön]. 54 Muutos oli tarpeellinen ja antoi mahdollisuuksia. Tehtävissä pääsi vihdoinkin etenemään osaamisen mukaisesti eikä virkavuosien perusteella. -- Tiedotus onnistui vähintäänkin hyvin. -- Esimiehet eivät välttämättä olleet saaneet tietoa siitä millaista osaamista/tahtoa tulevaisuudessa tarvittiin. Jaossa meni useita lapsia pesuveden mukana. 55 Alkuvaiheessa keskusteltiin yleisesti paljon siitä, että Tiehallinnossa olisi turvatumpi tulevaisuus työuran osalta. Tämä tieto -- loi epävarmuutta --. Helpotus tuli oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun sai tiedon työtehtävistä ja töiden jatkumisesta. -- Jonkinlaista häslinkiä työpaikalla oli, mutta jakautumisen jälkeen tehtiin töitä uudella innolla. Henkisesti iso asia oli se, että osa työkavereista lähti muutostilanteessa toiselle paikkakunnalle tai toisen työnantajan leipiin ja pitkään yhdessä töitä tehnyt yhteisö hajosi. Uusien työkavereiden kanssa ei ollut vaikeaa ruveta töihin, mutta entisten työkavereiden menetys koski! -- [Henkilöstöä kohdeltiin p]ääasissa melko hyvin. Johtaminen on minusta pitkälti tunneasia ja ne, jotka eivät osaa käyttää tunteita, johtivat huonosti. -- Itseltäni hävisi ympäriltä iso työkaveriporukka, joka oli myös iso henkinen voimavara. Oma työilmapiirini kärsi muutoksesta paljon samoin tietysti yhteishenki, joka oli ollut yksikössämme piirikonttorilla erinomainen, katosi lähes kokonaan. 56 Esimiehet hakivat nopeasti paikkansa ja miehittivät ainakin osittain tehtävät omilla miehillään. -- Esimieheni pyysi minut tilaajapuolelle. Ilmeisesti olisin kelvannut myös tuotantoon, kun ruokapöydässä kuulin että että tilaaja vie parhaat päältä -- [Muutoksen myötä t]yön luonne muuttui minun kohdaltani täysin. Siirryin maastosta konttorille ja virastoilmapiiriin. Alussa työtä oli melko vähän ja sittemmin vähän liikaakin. Omalla tavalla vastuu myös lisääntyi. 57 Itse osallistuin tuotannon johtotehtävien hakuun, hain viiteen haastavaan tehtävään tieliikelaitoksessa, minut valittiin tehtävään, jota en iki kuuna päivänä olisi arvannut hakea, minusta tuli valtakunnallisen lauttayksikön, sittemmin lauttavarustamoksi ristityn yksikön päällikkö. Se valinta osoittautui onnenpotkuksi! 58

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00)

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B2. Kuinka paljon olet viimeksi kuluneen kuukauden aikana tehnyt virallisen työajan ylittävää työtä,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot