VUODEN 2018 TALOUSARVIOMENETTELY

Transkriptio

1 VUODEN 2018 TALOUSARVIOMENETTELY Asiak. nro: 5: (2) ******* BUDJETTIVALIOKUNTA ESITTELIJÄT: SIEGFRIED MURESAN - PÄÄLUOKKA III (KOMISSIO) RICHARD ASHWORTH - MUUT PÄÄLUOKAT PARLAMENTIN KANTA Tarkistu, joita budjettivaliokunta ei ole hyväksynyt FI FI

2 2

3 Tarkistusluonnos 1588 === GUE//7205 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/pohjoismaiden vihreä vasemmisto Alamomentti Pilottihanke Lajien ja luontotyyppien inventaari Ranskan syrjäisimmillä alueilla Muutetaan numerotiedot seuraavasti: p.m p.m p.m p.m Yhteensä p.m p.m p.m p.m Määrärahalisäys on vastaus jaksotettuihin määrärahoihin, jotka ovat euroa maksusitoumuksina tämän pilottihankkeen kaksivuotisen keston ajan. Niistä euroa hyväksyttiin vuoden 2017 talousarviossa, ja jäljellä olevat euroa olisi myönnettävä vuoden 2018 talousarviossa. Tarkistusluonnos 232 === ENVI/5414 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Alamomentti Pilottihanke Syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittaminen ja arviointi: yhteyksien luominen ja resurssien yhdistäminen Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: p.m p.m Yhteensä p.m p.m Kohdan jälkeen: Määräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumu. Muuta: Luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetyllä toimenpiteellä 5 jäsenvaltioita kehotetaan kartoittamaan ja arvioimaan kansallisella alueellaan olevien ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tila. Ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoituksen ja arvioinnin (MAES) työryhmä perustettiin vuonna , mutta työryhmän ylläpitämä sähköinen kartasto osoittaa selvästi, että meneillään olevissa toimissa keskitytään manner-eurooppaan, vaikka Makaronesiaa onkin jo kartoitettu jonkin verran. Tämä on ristiriidassa sen seikan kanssa, että luonnon monimuotoisuus on hyvin runsasta

4 syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisilla mailla ja alueilla, joilla elää esimerkiksi enemmän kotoperäisiä lajeja kuin koko Euroopan mantereella. Unionin merentakaiset alueet olisi näin ollen oman itsensä vuoksi sekä unionin kansainvälisten sitoumusten vuoksi asetettava MAES-aloitteen keskiöön. Näin ei ole kuitenkaan tehty, mikä johtuu useista syistä, kuten maanpeittoa ja -käyttöä koskevien datakokonaisuuksien riittämättömyydestä, pienillä hajallaan olevilla alueilla työskentelyyn liittyvistä logistisista ongelmista, kielija poliittisista esteistä sekä paikallisten henkilöresurssien niukkuudesta. Pilottihankkeen alussa arvioidaan MAES-toiminnan tilanne osallistuvilla merentakaisilla alueilla ja luetteloidaan kunkin alueen henkilöstö- ja materiaalivalmiudet sekä perustellaan hanke osallistuville henkilöille.best (Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla koskeva vapaaehtoinen malli) -työryhmän kaikkien syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden osalta laatimissa ekosysteemien profiileissa käy ilmi, että luonnon monimuotoisuutta koskevassa tietämyksessä on suuria aukkoja, jotka muodostavat merkittävän esteen ekosysteemien asianmukaiselle kartoittamiselle ja arvioimiselle. On selkeästi olemassa tarve kehittää unionin merentakaisten alueiden todellisuuteen soveltuvia menetelmiä. Niissä olisi hyödynnettävä laajasti paikallista tietämystä, joka on valjastettu NetBiome-CSA-hankkeessa saataville asetettujen yhteistyövälineiden ja sillä luodun verkoston avulla. Tässä hyödynnetään BEST-työryhmän työtä (jota alun perin tuettiin valmistelutoimella vuosien 2011, 2012 ja 2013 talousarvioissa) ja NETBIOME-hankkeita (joita tuettiin seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta), ja lisäksipilottihankkeessa otetaan poliittiset päättäjät, tutkijat ja kansalaisjärjestöt mukaan syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittamiseen ja arvioimiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämiseen. Hankkeessa turvaudutaan koordinoituun ja synergiaa edistävään lähestymistapaan, jotta näiden alueiden maantieteellinen, poliittinen ja tietopohjan hajanaisuus voidaan muuttaa vahvuudeksi yhdistämällä resursseja ja kehittämällä vankkoja välineitä osallistumisen tukemiseksi. Hankkeen alussa arvioidaan MAES-toiminnan tilanne osallistuvilla merentakaisilla alueilla ja luetteloidaan kunkin alueen henkilöstö- ja materiaalivalmiudet sekä perustellaan hanke osallistuville henkilöille. Tässä voidaan tukeutua vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksytyn pilottihankkeen Lajien ja luontotyyppien inventaari Ranskan syrjäisimmillä alueilla ( ) yhteyteen suunniteltuun lajien ja luontotyyppien inventaariin ja MAES-toimintaan. Hankkeessa valitaan tämän jälkeen tapaustutkimuksen kohteeksi tietty alue ja tietty otos, joihin eri syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden paikallisista asiantuntijoista, poliittisista päättäjistä ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva erityinen ryhmä työssään keskittyy. TälläSen lisäksi, että tällä hankkeella tuetaan konkreettisesti MAES-toimintaa, ja silläsillä myös osoitetaan, että on mahdollista ja lisäarvoa tuottavaa soveltaa alhaalta ylös -lähestymistapaa, jossa paikallisille toimijoille annetaan mahdollisuus osallistua ja valmiudet siihen. Mikäli hanke osoittautuu onnistuneeksi, se mahdollistaa MAES-menetelmän testaamisen ja soveltamisen eri alueilla ympäri maailman, tarjoaa menetelmiä, hyviä käytäntöjä ja suuntaviivoja sekä vahvistaa EU:nunionin johtavaa asemaa tällä alalla. Pilottihankkeessa otetaan poliittiset päättäjät, tutkijat ja kansalaisjärjestöt mukaan syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittamiseen ja arvioimiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämiseen. Hankkeessa turvaudutaan koordinoituun ja synergiaa edistävään lähestymistapaan, jotta näiden alueiden maantieteellinen, poliittinen ja tietopohjan hajanaisuus voidaan muuttaa vahvuudeksi yhdistämällä resursseja ja kehittämällä vankkoja välineitä osallistumisen tukemiseksi. Kyseessä on jatkuva hanke. Tähän asti tehty työ käsittää useita valmistelukokouksia, ja parhaillaan ollaan muodostamassa yhteenliittymää, joka käsittää kaikki biomaantieteelliset alueet ja jossa on mukana joitakin mannermaisia kumppaneita. Ehdotuspyyntö julkaistaan toukokuussa, ja tämä päätös tehtiin yhdessä ympäristöasioiden pääosaston kanssa ESMERALDA-työpajassa Ponta Delgadassa (Azorit, Portugali). Kenttätyö aloitetaan vuonna Ehdotetaan määrärahojen korottamista alun perin ehdotettuun määrään. 4

5 Tarkistusluonnos 1417 === S&D//8707 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Alamomentti Pilottihanke Syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittaminen ja arviointi: yhteyksien luominen ja resurssien yhdistäminen Muutetaan numerotiedot, selvitysosa seuraavasti: p.m p.m Yhteensä p.m p.m Muuta: Luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetyllä toimenpiteellä 5 jäsenvaltioita kehotetaan kartoittamaan ja arvioimaan kansallisella alueellaan olevien ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tila. Ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoituksen ja arvioinnin (MAES) työryhmä perustettiin vuonna 2012.Määräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumu. Pilottihankkeen alussa arvioidaan MAES-toiminnan tilanne osallistuvilla merentakaisilla alueilla ja luetteloidaan kunkin alueen henkilöstö- ja materiaalivalmiudet sekä perustellaan hanke osallistuville henkilöille.luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetyllä toimenpiteellä 5 jäsenvaltioita kehotetaan kartoittamaan ja arvioimaan kansallisella alueellaan olevien ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tila. Ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoituksen ja arvioinnin (MAES) työryhmä perustettiin vuonna 2013, mutta työryhmän ylläpitämä sähköinen kartasto osoittaa selvästi, että meneillään olevissa toimissa keskitytään manner-eurooppaan, vaikka Makaronesiaa onkin jo kartoitettu jonkin verran. Tämä on ristiriidassa sen seikan kanssa, että luonnon monimuotoisuus on hyvin runsasta syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisilla mailla ja alueilla, joilla elää esimerkiksi enemmän kotoperäisiä lajeja kuin koko Euroopan mantereella. Unionin merentakaiset alueet olisi näin ollen oman itsensä vuoksi sekä unionin kansainvälisten sitoumusten vuoksi asetettava MAES-aloitteen keskiöön. Näin ei ole kuitenkaan tehty, mikä johtuu useista syistä, kuten maanpeittoa ja -käyttöä koskevien datakokonaisuuksien riittämättömyydestä, pienillä hajallaan olevilla alueilla työskentelyyn liittyvistä logistisista ongelmista, kielija poliittisista esteistä sekä paikallisten henkilöresurssien niukkuudesta. Tässä hyödynnetään BEST-työryhmän työtä (jota alun perin tuettiin valmistelutoimella vuosien 2011, 2012 ja 2013 talousarvioissa) ja NETBIOME-hankkeita (joita tuettiin seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta), ja lisäksi voidaan tukeutua vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksytyn pilottihankkeen Lajien ja luontotyyppien inventaari Ranskan syrjäisimmillä alueilla ( ) yhteyteen suunniteltuun lajien ja luontotyyppien inventaariin ja MAES-toimintaan. Hankkeessa valitaan tämän jälkeen tapaustutkimuksen kohteeksi tietty alue ja tietty otos, joihin eri syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden paikallisista asiantuntijoista, poliittisista päättäjistä ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva erityinen ryhmä työssään keskittyy.best (Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla koskeva vapaaehtoinen malli) -työryhmän kaikkien syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden osalta laatimissa ekosysteemien profiileissa käy ilmi, että luonnon monimuotoisuutta koskevassa tietämyksessä on suuria aukkoja, jotka muodostavat merkittävän esteen ekosysteemien asianmukaiselle 5

6 kartoittamiselle ja arvioimiselle. On selkeästi olemassa tarve kehittää unionin merentakaisten alueiden todellisuuteen soveltuvia menetelmiä. Niissä olisi hyödynnettävä laajasti paikallista tietämystä, joka on valjastettu NetBiome-CSA-hankkeessa saataville asetettujen yhteistyövälineiden ja sillä luodun verkoston avulla. Tällä hankkeella tuetaan konkreettisesti MAES-toimintaa, ja sillä osoitetaan, että on mahdollista ja lisäarvoa tuottavaa soveltaa alhaalta ylös -lähestymistapaa, jossa paikallisille toimijoille annetaan mahdollisuus osallistua ja valmiudet siihen. Mikäli hanke osoittautuu onnistuneeksi, se mahdollistaa MAES-menetelmän testaamisen ja soveltamisen eri alueilla ympäri maailman, tarjoaa menetelmiä, hyviä käytäntöjä ja suuntaviivoja sekä vahvistaa EU:n johtavaa asemaa tällä alalla.tässä pilottihankkeessa otetaan poliittiset päättäjät, tutkijat ja kansalaisjärjestöt mukaan syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittamiseen ja arvioimiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämiseen. Hankkeessa turvaudutaan koordinoituun ja synergiaa edistävään lähestymistapaan, jotta näiden alueiden maantieteellinen, poliittinen ja tietopohjan hajanaisuus voidaan muuttaa vahvuudeksi yhdistämällä resursseja ja kehittämällä vankkoja välineitä osallistumisen tukemiseksi. Hankkeen alussa arvioidaan MAES-toiminnan tilanne osallistuvilla merentakaisilla alueilla ja luetteloidaan kunkin alueen henkilöstö- ja materiaalivalmiudet sekä perustellaan hanke osallistuville henkilöille. Tässä voidaan tukeutua vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksytyn pilottihankkeen Lajien ja luontotyyppien inventaari Ranskan syrjäisimmillä alueilla ( ) yhteyteen suunniteltuun lajien ja luontotyyppien inventaariin ja MAES-toimintaan. Hankkeessa valitaan tämän jälkeen tapaustutkimuksen kohteeksi tietty alue ja tietty otos, joihin eri syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden paikallisista asiantuntijoista, poliittisista päättäjistä ja kansalaisjärjestöjen edustajista koostuva erityinen ryhmä työssään keskittyy. Pilottihankkeessa otetaan poliittiset päättäjät, tutkijat ja kansalaisjärjestöt mukaan syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tilan kartoittamiseen ja arvioimiseen tarkoitettujen menetelmien kehittämiseen. Hankkeessa turvaudutaan koordinoituun ja synergiaa edistävään lähestymistapaan, jotta näiden alueiden maantieteellinen, poliittinen ja tietopohjan hajanaisuus voidaan muuttaa vahvuudeksi yhdistämällä resursseja ja kehittämällä vankkoja välineitä osallistumisen tukemiseksi.sen lisäksi, että tällä hankkeella tuetaan konkreettisesti MAES-toimintaa, sillä myös osoitetaan, että on mahdollista ja lisäarvoa tuottavaa soveltaa alhaalta ylös -lähestymistapaa, jossa paikallisille toimijoille annetaan mahdollisuus osallistua ja valmiudet siihen. Mikäli hanke osoittautuu onnistuneeksi, se mahdollistaa MAES-menetelmän testaamisen ja soveltamisen eri alueilla ympäri maailman, tarjoaa menetelmiä, hyviä käytäntöjä ja suuntaviivoja sekä vahvistaa unionin johtavaa asemaa tällä alalla. Kyseessä on jatkuva hanke. Tähän asti tehty työ käsittää useita valmistelukokouksia, ja parhaillaan ollaan muodostamassa yhteenliittymää, joka käsittää kaikki biomaantieteelliset alueet ja jossa on mukana joitakin mannermaisia kumppaneita. Ehdotuspyyntö julkaistaan toukokuussa, ja tämä päätös tehtiin yhdessä ympäristöasioiden pääosaston kanssa ESMERALDA-työpajassa Ponta Delgadassa (Azorit, Portugali). Kenttätyö aloitetaan vuonna Ehdotetaan määrärahojen korottamista alun perin ehdotettuun määrään. Tarkistusluonnos 233 === ENVI/5415 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 6

7 Alamomentti Pilottihanke Kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen vaikutus ilmanlaatuun Euroopassa ja mahdolliset hillitsemistoimenpiteet Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: p.m p.m Yhteensä p.m p.m Muuta: Jo olemassa olevanmääräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen täytäntöönpanoa olisi jatkettava toteuttamalla kohdennettuja valistus- ja tiedotuskampanjoita sekä erityisiä valmiuksia lisääviä toimia nykyisen hankkeen tulosten panemiseksi täytäntöön. Tähän sisältyvät erityisesti valmiuksien lisääminen paikallis- ja aluetasolla erityisesti seurannan ja valvonnan osalta, toimenpiteiden sisällyttäminen ilmanlaatusuunnitelmiin sekä näiden toimenpiteiden tehokkuuden arviointi, jotta voidaan hyödyntää ensimmäisen vaiheen tuloksia ja levittää niitä laajemmin.puitteissa maksamatta olevat sitoumu. On myös tarpeen tarjota konkreettista tukea sellaisten erilaisten toimenpiteiden vapaaehtoiseen soveltamiseen, joita kahden kyseessä olevan maan tietyt kunnat ovat määrittäneet ensimmäisessä hankkeessa.unionin raja-arvot selkeästi ylittävät, säännöllisesti esiintyvät hengitettävien pienhiukkasten (PM10/PM2,5) suuret määrät muodostavat yhden kriittisimmistä kaupunkien ilmanlaatuun liittyvistä ongelmista Euroopassa ja erityisesti keskisessä Itä-Euroopassa. On voitu vahvistaa, että suurille pienhiukkasmäärille altistumisen ja sydän- ja verisuonitautien ja hengitystietautien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien välillä on suora yhteys ja että myös sairastuvuus lisääntyy esimerkiksi lasten hengitystietautien osalta. Ilman epäpuhtaudet yleensä sekä pienhiukkaset ilmansaasteiden erillisenä osatekijänä luokiteltiin hiljan syöpää aiheuttaviksi. Pienhiukkasiin liittyvät erityiset vaarat yhdistetään pääsääntöisesti myrkyllisten metallien ja satojen syöpää aiheuttavien, mutageenisten tai myrkyllisten orgaanisten yhdisteiden läsnäoloon. Poista: Perinteisiä primääristen hiukkasten lähteitä, kuten moottoreiden pakokaasuja ja teollisuuden prosesseja, säännellään nykyään jo kohtuullisen tehokkaasti, ja niiden osuus kaupunkien ilman epäpuhtauksista on muutamaa suurpäästäjää lukuun ottamatta suhteellisen pieni. Talvisin, jolloin useimmat ilmanlaatunormien rikkomiset tapahtuvat, kotitalouksien kiinteän jätteen polttaminen on kuitenkin huomattava vaarallisten pienhiukkasten lähde kaupunkien ohella myös pienissä taajamissa. Aiemmat analyysit viittaavat siihen, että arviolta kolmasosa kaikesta kiinteästä jätteestä poltetaan kotitalouksissa. On mahdollista, että tonneittain autonrenkaita, vaatteita, rakennusjätettä, maalia ja roskaa päätyy kotien uuneihin. Jätteiden poltto tuottaa asuinalueilla valtavasti pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat altistaa monet ihmiset äärimmäisen vaarallisten pienhiukkasten erittäin suurille pitoisuuksille. Runsaasti lyijyä, elohopeaa, kadmiumia ja muita myrkyllisiä metalleja, torjunta-aineita, suolahappoa, isosyanaatteja ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältävää nokea päästetään ilmaan suurina määrinä, mikä aiheuttaa herkissä henkilöissä kielteisiä akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia. Tämä on erityisen kriittinen ongelma köyhyyden vaivaamilla alueilla, mutta ilman pilaantumisen luonteen johdosta se koskee valtavan suuria alueita, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat. Kiinteän jätteen polttamisesta aiheutuvan savun vaikutusten suuriin väestömääriin odotetaan johtavan BKT:n jyrkkään laskuun muun muassa työn tuottavuuden laskun sekä terveyskustannusten nousun myötä. Ongelman odotetaan pahenevan, kun energiaköyhyys lisääntyy eri puolilla Eurooppaa. On ryhdyttävä vaikuttaviin toimiin ongelman laajuuden arvioimiseksi ja sen vaikutusten hillitsemiseksi.

8 Muuta: Hankkeen jatkamiseksi voitaisiin harkita myös seuraavia tavoitteita:päätavoitteet ovat seuraavat: arvioidaan kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen aiheuttamat terveyshaitat suhteessa säännönmukaiseen toimintaan,1) toteutetaan tieteellisiä tutkimuksia, jotta voidaan määrittää kotitalouksissa poltetun kiinteän jätteen määrä sekä sen päästöjen osuus pienhiukkassaasteista eri alueilla Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa, tehdään yhdennetty taloudellinen arvio kokeista saaduista tuloksista,2) määritetään erot kaupunki- ja maaseutualueiden jätteenpolttokäytäntöjen välillä sekä käytäntöjen vaikutu paikalliseen ilmanlaatuun, laaditaan yksityiskohtainen strategia kotitalouksien kiinteän jätteen laittoman polttamisen hillitsemiseksi Euroopan tasolla.3) määritetään eri alueilla poltetun kiinteän jätteen pääasialliset lähdetyypit (maatalous, (hiili)kaivostoiminnan jätteet, vaatteet, rakennusjäte, renkaat ja niin edelleen), Poista: 4) kartoitetaan alueilla ne kohteet, joissa kotitalouksien jätteenpoltto on erityisen suuri huolenaihe, 5) arvioidaan köyhyyden ja kotitalouksissa harjoitetun kiinteiden jätteiden polttamisen välistä suhdetta ja selvittää, missä määrin kansalaiset ovat tietoisia ongelmasta, 6) lisätään kansalaisten tietoisuutta erityisten kampanjoiden (viestit, kattavuus ja niin edelleen) avulla ja määritetään mahdolliset toimet tähän ongelmaan puuttumiseksi, myös tehokkaan lainsäädäntöön perustuvan valvonnan ja lainsäädännön täytäntöönpanon avulla. Avainsanat: ilman pilaantuminen, pienhiukkaset, ilmanlaatunormit, raja-arvojen ylitys, kiinteän jätteen poltto, kotitaloudet, kotitalouksien uunit, savu, terveysvaara, raskasmetallit, syöpää aiheuttavat yhdisteet, myrkyllisyys, kansalaisten tietoisuus, energiaköyhyys, köyhyydestä kärsivät alueet, BKT:n lasku, hillitseminen, lainsäädäntö, ilmanlaadun parantaminen. Pilottihanke, joka koskee kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen vaikutusta ilmanlaatuun Euroopassa ja mahdollisia hillitsemistoimenpiteitä, sisällytettiin menestyksekkäästi EU:n vuoden 2017 talousarvioon. Lopulta myönnetyillä määrillä ei kuitenkaan voitu kattaa alkuperäisessä hankekuvauksessa määriteltyjä alkuperäisiä tavoitteita ja tehtäviä. Jotta voidaan varmistaa tehokas täytäntöönpano ja taata, että hankkeesta saadaan toivotut tulo pitkällä aikavälillä, EU:n vuoden 2018 talousarvioon olisi hankkeen jatkamiseksi sisällytettävä lisämäärärahoja. Tarkistusluonnos 846 === EPP//8064 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) Alamomentti Pilottihanke Kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen vaikutus ilmanlaatuun Euroopassa ja mahdolliset hillitsemistoimenpiteet Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: p.m p.m Yhteensä p.m p.m

9 Muuta: Jo olemassa olevanmääräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen täytäntöönpanoa olisi jatkettava toteuttamalla kohdennettuja valistus- ja tiedotuskampanjoita sekä erityisiä valmiuksia lisääviä toimia nykyisen hankkeen tulosten panemiseksi täytäntöön. Tähän sisältyvät erityisesti valmiuksien lisääminen paikallis- ja aluetasolla erityisesti seurannan ja valvonnan osalta, toimenpiteiden sisällyttäminen ilmanlaatusuunnitelmiin sekä näiden toimenpiteiden tehokkuuden arviointi, jotta voidaan hyödyntää ensimmäisen vaiheen tuloksia ja levittää niitä laajemmin.puitteissa maksamatta olevat sitoumu. On myös tarpeen tarjota konkreettista tukea sellaisten erilaisten toimenpiteiden vapaaehtoiseen soveltamiseen, joita kahden kyseessä olevan maan tietyt kunnat ovat määrittäneet ensimmäisessä hankkeessa.unionin raja-arvot selkeästi ylittävät, säännöllisesti esiintyvät hengitettävien pienhiukkasten (PM10/PM2,5) suuret määrät muodostavat yhden kriittisimmistä kaupunkien ilmanlaatuun liittyvistä ongelmista Euroopassa ja erityisesti keskisessä Itä-Euroopassa. On voitu vahvistaa, että suurille pienhiukkasmäärille altistumisen ja sydän- ja verisuonitautien ja hengitystietautien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien välillä on suora yhteys ja että myös sairastuvuus lisääntyy esimerkiksi lasten hengitystietautien osalta. Ilman epäpuhtaudet yleensä sekä pienhiukkaset ilmansaasteiden erillisenä osatekijänä luokiteltiin hiljan syöpää aiheuttaviksi. Pienhiukkasiin liittyvät erityiset vaarat yhdistetään pääsääntöisesti myrkyllisten metallien ja satojen syöpää aiheuttavien, mutageenisten tai myrkyllisten orgaanisten yhdisteiden läsnäoloon. Poista: Perinteisiä primääristen hiukkasten lähteitä, kuten moottoreiden pakokaasuja ja teollisuuden prosesseja, säännellään nykyään jo kohtuullisen tehokkaasti, ja niiden osuus kaupunkien ilman epäpuhtauksista on muutamaa suurpäästäjää lukuun ottamatta suhteellisen pieni. Talvisin, jolloin useimmat ilmanlaatunormien rikkomiset tapahtuvat, kotitalouksien kiinteän jätteen polttaminen on kuitenkin huomattava vaarallisten pienhiukkasten lähde kaupunkien ohella myös pienissä taajamissa. Aiemmat analyysit viittaavat siihen, että arviolta kolmasosa kaikesta kiinteästä jätteestä poltetaan kotitalouksissa. On mahdollista, että tonneittain autonrenkaita, vaatteita, rakennusjätettä, maalia ja roskaa päätyy kotien uuneihin. Jätteiden poltto tuottaa asuinalueilla valtavasti pienhiukkaspäästöjä, jotka voivat altistaa monet ihmiset äärimmäisen vaarallisten pienhiukkasten erittäin suurille pitoisuuksille. Runsaasti lyijyä, elohopeaa, kadmiumia ja muita myrkyllisiä metalleja, torjunta-aineita, suolahappoa, isosyanaatteja ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältävää nokea päästetään ilmaan suurina määrinä, mikä aiheuttaa herkissä henkilöissä kielteisiä akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia. Tämä on erityisen kriittinen ongelma köyhyyden vaivaamilla alueilla, mutta ilman pilaantumisen luonteen johdosta se koskee valtavan suuria alueita, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat. Kiinteän jätteen polttamisesta aiheutuvan savun vaikutusten suuriin väestömääriin odotetaan johtavan BKT:n jyrkkään laskuun muun muassa työn tuottavuuden laskun sekä terveyskustannusten nousun myötä. Ongelman odotetaan pahenevan, kun energiaköyhyys lisääntyy eri puolilla Eurooppaa. On ryhdyttävä vaikuttaviin toimiin ongelman laajuuden arvioimiseksi ja sen vaikutusten hillitsemiseksi. Muuta: Hankkeen jatkamiseksi voitaisiin harkita myös seuraavia tavoitteita:päätavoitteet ovat seuraavat: arvioidaan kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen aiheuttamat terveyshaitat suhteessa säännönmukaiseen toimintaan,1) toteutetaan tieteellisiä tutkimuksia, jotta voidaan määrittää kotitalouksissa poltetun kiinteän jätteen määrä sekä sen päästöjen osuus pienhiukkassaasteista eri alueilla Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa, tehdään yhdennetty taloudellinen arvio kokeista saaduista tuloksista,2) määritetään erot kaupunki- ja maaseutualueiden jätteenpolttokäytäntöjen välillä sekä käytäntöjen vaikutu paikalliseen ilmanlaatuun, laaditaan yksityiskohtainen strategia kotitalouksien kiinteän jätteen laittoman polttamisen hillitsemiseksi Euroopan tasolla.3) määritetään eri alueilla poltetun kiinteän jätteen pääasialliset lähdetyypit (maatalous, 9

10 (hiili)kaivostoiminnan jätteet, vaatteet, rakennusjäte, renkaat ja niin edelleen), Poista: 4) kartoitetaan alueilla ne kohteet, joissa kotitalouksien jätteenpoltto on erityisen suuri huolenaihe, 5) arvioidaan köyhyyden ja kotitalouksissa harjoitetun kiinteiden jätteiden polttamisen välistä suhdetta ja selvittää, missä määrin kansalaiset ovat tietoisia ongelmasta, 6) lisätään kansalaisten tietoisuutta erityisten kampanjoiden (viestit, kattavuus ja niin edelleen) avulla ja määritetään mahdolliset toimet tähän ongelmaan puuttumiseksi, myös tehokkaan lainsäädäntöön perustuvan valvonnan ja lainsäädännön täytäntöönpanon avulla. Avainsanat: ilman pilaantuminen, pienhiukkaset, ilmanlaatunormit, raja-arvojen ylitys, kiinteän jätteen poltto, kotitaloudet, kotitalouksien uunit, savu, terveysvaara, raskasmetallit, syöpää aiheuttavat yhdisteet, myrkyllisyys, kansalaisten tietoisuus, energiaköyhyys, köyhyydestä kärsivät alueet, BKT:n lasku, hillitseminen, lainsäädäntö, ilmanlaadun parantaminen. Pilottihanke, joka koskee kotitalouksien kiinteän jätteen polttamisen vaikutusta ilmanlaatuun Euroopassa ja mahdollisia hillitsemistoimenpiteitä, sisällytettiin menestyksekkäästi EU:n vuoden 2017 talousarvioon. Lopulta myönnetyillä määrillä ei kuitenkaan voitu kattaa alkuperäisessä hankekuvauksessa määriteltyjä alkuperäisiä tavoitteita ja tehtäviä. Jotta voidaan varmistaa tehokas täytäntöönpano ja taata, että hankkeesta saadaan toivotut tulo pitkällä aikavälillä, EU:n vuoden 2018 talousarvioon olisi hankkeen jatkamiseksi sisällytettävä lisämäärärahoja. Tarkistusluonnos 234 === ENVI/5416 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Alamomentti Pilottihanke Ihmisten ja suurten petoeläinten rinnakkaiseloa käsittelevien alueellisten tai paikallisten foorumien perustaminen ja niiden toiminnan keskittäminen suuria petoeläimiä koskeviin avaintoimiin alueilla, joilla rinnakkaiseloon liittyy runsaasti ristiriitoja Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: p.m p.m Yhteensä p.m p.m Ennen kohtaa: Euroopassa esiintyvät neljä suurpetolajia ruskeakarhu,... yhteistyötä molemminpuolisen kunnioituksen hengessä. Muuta: Tämä pilottihanke sisällytettiin talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja sitä olisi jatkettava vuodella uusin määrärahoin, jotta se voi saavuttaa koko potentiaalinsa. Pilottihanketta ei saa rajata vain niihin kahdeksaan organisaatioon, jotka ovat liittyneet ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevään EU-foorumiin, vaan sen pitäisi olla avoin kaikille muillekin (paikallisille tai alueellisille) organisaatioille edellyttäen, että niiden tavoitteet ovat EU-foorumin toimien mukaisia.määräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumu.

11 Kohdan jälkeen: Unionin foorumin vakavana haasteena on viedä eteenpäin... yhteydessä perustetuista foorumeista, saadut kokemu. Muuta: Menetelmät ja vaatimumenetelmät ja vaatimu Valitaan pilottitutkimuksia varten Euroopasta kaksi aluetta, joilla esiintyy vakavia ristiriitoja ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselossa ja joilla on kokeiltu vain muutamaa ratkaisua. Perustetaan ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevä alueellinen foorumi, johon tärkeimpiä alueella toimivia eturyhmiä edustavat sidosryhmät osallistuvat, jonka toiminnan lähtökohtana on EUfoorumia koskeva sopimus ja jossa otetaan huomioon muiden alueellisten foorumien keräämät kokemu. Otetaan lähtökohdaksi Euroopan suurpetokantoja koskevat avaintoimenpiteet ja viedään sidosryhmien kanssa läpi priorisointiprosessi, jossa määritetään, mitkä avaintoimenpiteet on parhaiten mahdollista toteuttaa milläkin alueella. Painopiste on toimissa, jotka liittyvät ristiriitojen ratkaisemiseen, viestintään, sosioekonomisten ongelmien vähentämiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävien sosioekonomisten etujen määrittämiseen unionin luontodirektiiveissä ja vuoteen 2020 ulottuvassa, luonnon monimuotoisuutta koskevassa unionin strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuetaan kahden tai kolmen (pilottihankkeen avulla rahoitetun) toimen täytäntöönpanoa. Poista: Valitaan pilottitutkimuksia varten Euroopasta kaksi aluetta, joilla esiintyy vakavia ristiriitoja ihmisten ja suurten petoeläinten välisessä rinnakkainelossa ja joilla on kokeiltu vain muutamaa ratkaisua. Perustetaan ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevä alueellinen foorumi, johon tärkeimpiä alueella toimivia eturyhmiä edustavat sidosryhmät osallistuvat, jonka toiminnan lähtökohtana on EUfoorumia koskeva sopimus ja jossa otetaan huomioon muiden alueellisten foorumien keräämät kokemu. Otetaan lähtökohdaksi Euroopan suurpetokantoja koskevat avaintoimenpiteet ja viedään sidosryhmien kanssa läpi priorisointiprosessi, jossa määritetään, mitkä avaintoimenpiteet on parhaiten mahdollista toteuttaa milläkin alueella. Painopiste on toimissa, jotka liittyvät ristiriitojen ratkaisemiseen, viestintään, sosioekonomisten ongelmien vähentämiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävien sosioekonomisten etujen määrittämiseen unionin luontodirektiiveissä ja vuoteen 2020 ulottuvassa, luonnon monimuotoisuutta koskevassa unionin strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuetaan kahden tai kolmen (pilottihankkeen avulla rahoitetun) toimen täytäntöönpanoa. Tämä pilottihanke sisällytettiin talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja sitä olisi jatkettava vuonna Se pohjautuu merkittäviin toimiin ja resursseihin, joihin on jo panostettu ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselon ymmärtämiseksi, ja se toteutetaan kriittisenä aikana, jolloin monessa maassa suurpetolajien lisääntyminen saa osakseen vastustusta tietyiltä sidosryhmiltä ja siihen suhtaudutaan innostuneesti muilla tahoilla. Poliittinen kiinnostus tätä aihetta kohtaan on suurta. Tarkistusluonnos 845 === EPP//8063 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) 11

12 Alamomentti Pilottihanke Ihmisten ja suurten petoeläinten rinnakkaiseloa käsittelevien alueellisten tai paikallisten foorumien perustaminen ja niiden toiminnan keskittäminen suuria petoeläimiä koskeviin avaintoimiin alueilla, joilla rinnakkaiseloon liittyy runsaasti ristiriitoja Muutetaan numerotiedot ja selvitysosa seuraavasti: p.m p.m Yhteensä p.m p.m Ennen kohtaa: Euroopassa esiintyvät neljä suurpetolajia ruskeakarhu,... yhteistyötä molemminpuolisen kunnioituksen hengessä. Muuta: Tämä pilottihanke sisällytettiin talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja sitä olisi jatkettava vuodella uusin määrärahoin, jotta se voi saavuttaa koko potentiaalinsa. Pilottihanketta ei saa rajata vain niihin kahdeksaan organisaatioon, jotka ovat liittyneet ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevään EU-foorumiin, vaan sen pitäisi olla avoin kaikille muillekin (paikallisille tai alueellisille) organisaatioille edellyttäen, että niiden tavoitteet ovat EU-foorumin toimien mukaisia.määräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumu. Kohdan jälkeen: Unionin foorumin vakavana haasteena on viedä eteenpäin... yhteydessä perustetuista foorumeista, saadut kokemu. Muuta: Menetelmät ja vaatimumenetelmät ja vaatimu Valitaan pilottitutkimuksia varten Euroopasta kaksi aluetta, joilla esiintyy vakavia ristiriitoja ihmisten ja suurten petoeläinten välisessä rinnakkainelossa ja joilla on kokeiltu vain muutamaa ratkaisua. Perustetaan ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevä alueellinen foorumi, johon tärkeimpiä alueella toimivia eturyhmiä edustavat sidosryhmät osallistuvat, jonka toiminnan lähtökohtana on EUfoorumia koskeva sopimus ja jossa otetaan huomioon muiden alueellisten foorumien keräämät kokemu. Otetaan lähtökohdaksi Euroopan suurpetokantoja koskevat avaintoimenpiteet ja viedään sidosryhmien kanssa läpi priorisointiprosessi, jossa määritetään, mitkä avaintoimenpiteet on parhaiten mahdollista toteuttaa milläkin alueella. Painopiste on toimissa, jotka liittyvät ristiriitojen ratkaisemiseen, viestintään, sosioekonomisten ongelmien vähentämiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävien sosioekonomisten etujen määrittämiseen unionin luontodirektiiveissä ja vuoteen 2020 ulottuvassa, luonnon monimuotoisuutta koskevassa unionin strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuetaan kahden tai kolmen (pilottihankkeen avulla rahoitetun) toimen täytäntöönpanoa. Poista: Valitaan pilottitutkimuksia varten Euroopasta kaksi aluetta, joilla esiintyy vakavia ristiriitoja ihmisten ja suurten petoeläinten välisessä rinnakkainelossa ja joilla on kokeiltu vain muutamaa ratkaisua. Perustetaan ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa käsittelevä alueellinen foorumi, johon tärkeimpiä

13 alueella toimivia eturyhmiä edustavat sidosryhmät osallistuvat, jonka toiminnan lähtökohtana on EUfoorumia koskeva sopimus ja jossa otetaan huomioon muiden alueellisten foorumien keräämät kokemu. Otetaan lähtökohdaksi Euroopan suurpetokantoja koskevat avaintoimenpiteet ja viedään sidosryhmien kanssa läpi priorisointiprosessi, jossa määritetään, mitkä avaintoimenpiteet on parhaiten mahdollista toteuttaa milläkin alueella. Painopiste on toimissa, jotka liittyvät ristiriitojen ratkaisemiseen, viestintään, sosioekonomisten ongelmien vähentämiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävien sosioekonomisten etujen määrittämiseen unionin luontodirektiiveissä ja vuoteen 2020 ulottuvassa, luonnon monimuotoisuutta koskevassa unionin strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tuetaan kahden tai kolmen (pilottihankkeen avulla rahoitetun) toimen täytäntöönpanoa. Tämä pilottihanke sisällytettiin talousarvioon ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja sitä olisi jatkettava vuonna Se pohjautuu merkittäviin toimiin ja resursseihin, joihin on jo panostettu ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselon ymmärtämiseksi, ja se toteutetaan kriittisenä aikana, jolloin monessa maassa suurpetolajien lisääntyminen saa osakseen vastustusta tietyiltä sidosryhmiltä ja siihen suhtaudutaan innostuneesti muilla tahoilla. Poliittinen kiinnostus tätä aihetta kohtaan on suurta. Tarkistusluonnos 891 === ALDE/7862 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Lisätään: Yhteensä Nimike: Pilottihanke Pilottihanke Cir Lean: liiketoiminnan edistämisverkosto unionin pk-yrityksille kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi Cir Lean on pilottihanke, jossa pyritään luomaan liiketoiminnan edistämisverkosto pk-yrityksille kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Cir Lean edistää uudentyyppistä ympäristöystävällistä elinkeinoelämää, jossa arvoton muutetaan arvokkaaksi hyödyntämällä täysimääräisesti kaikkia materiaaleja, myös sivuvirtoja ja jätettä. Merkittävät kemikaaleja käyttävät teollisuudenalat, yrity ja niihin liittyvät toimitusketjut eri puolilla Eurooppaa (varsinkin Suomessa, Ranskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) pyrkivät luomaan uutta liiketoimintaa sivuvirroista ja jätteestä. Jos tarkastelemme mahdollisuuksia yli rajojen, on mahdollista ottaa talteen nämä sivuvirrat ja käyttää niitä raaka-aineena uusilla teollisuudenaloilla. Jalostamalla edelleen raaka-aineita unionissa saadaan entistä suurempi osa arvonmuodostuksesta pysymään Euroopan sisämarkkinoilla, joilla se hyödyttää Euroopan talouksia. Tämä lisää työpaikkoja ja hyödyttää ympäristöä. Cir Lean-hankkeen kohderyhmänä ovat vientivetoiset teollisuuspalvelualan pk-yrity, joilla on tahtoa, kykyä ja kansainvälisiä näkymiä. Cir Lean- hankkeessa muodostetaan järjestelmällinen,

14 pitkäaikainen liiketoiminnan edistämisverkosto unioniin sijoittautuneille pk-yrityksille hyödyntämällä tietämystä yli rajojen, sektoreiden ja toimialojen ja kehittämällä innovatiivisia uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Hankkeessa autetaan pk-yrityksiä löytämään tapoja lisätä nykyisin määrittämättömien materiaalien (jäte ja jäämät) arvoa muuttamalla ne arvokkaiksi tuotteiksi, joita voidaan myydä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Hankkeessa edistetään teollista symbioosia lisäämällä jäännösjätteen ja kaatopaikkajätteen jalostusastetta, eli siinä luodaan uutta liiketoimintaa jäännösjätteestä. Uusien liiketoimintamallien jalostus toteutetaan rajat, sektorit ja toimialat ylittävissä avoimen innovoinnin liiketoimintatyöpajoissa, joissa pk-yrity, perusteollisuuden edustajat, yritysten kehittäjät, opettajat, tutkijat, viranomaiset ja rahoittajat kartuttavat osaamistaan. Työssä sovelletaan Suomessa kehitettyä kestävyyden arviointityökalua. Työpajojen toteuttamisella synnytetään osaltaan uutta tietämystä kaikille osallistujille, ja siinä kehitetään uusia kaupallisia tuotteita ja palveluja, jotka ylittävät kansalliset rajat. Cir Lean-pilottihankkeeseen osallistuu noin 20 pk-yritystä. Merkittävänä osana hanketta 100 pk-yritystä osallistuu ammattimaiseen kehitystoimintaan ja saa hankkeen kautta uusia kontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia yli rajojen. Kun hanke on saatu päätökseen, vienti kasvaa ja niiden pk-yritysten määrä, joilla on uusia liiketoimintamalleja, lisääntyy. Tuloksena on uusia pitkäaikaisia ja kestäviä kontakteja ja kumppanuuksia sekä pysyviä yhteistyörakenteita. Cir Lean-pilottihankkeen arvioitu talousarvio on euroa. Pilottihankkeen kesto on kaksi vuotta. Cir Lean-hankkeessa perustetaan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisverkosto, joka jatkaa toimintaansa pilottihankkeen päätyttyä. Tarvitaan tukea uudentyyppiselle ympäristöystävälliselle elinkeinoelämälle. Ilmastonmuutoksen torjunta ja resurssien säästö edellyttävät kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämistä. Ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maailman keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna ja pitämään lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteessa. Sopimuksella pyritään myös nollanettopäästöihin vuosina , jolloin päästöt eivät ylittäisi sitä, mikä pystytään sitomaan luonnollisilla hiilinieluilla ja hiilidioksidin erotuksella, käytöllä ja varastoinnilla. Tämä on välttämätöntä tulevalle vähähiilisyydelle ja kiertotaloudelle. Tarkistusluonnos 241 === ENVI/5427 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Lisätään: Yhteensä Nimike: Pilottihanke Satelliittikuvien käyttö Natura verkoston täytäntöönpanon parantamiseksi Pilottihankkeessa pyritään hyödyntämään satelliittikuvien potentiaalia unionin suojelualueiden Natura

15 2000 -verkoston täytäntöönpanon tueksi. Siinä pyritään käyttämään saatavilla olevia satelliittikuvia niin, että voidaan paremmin ymmärtää ja käsitellä luontotyyppien vähenemisestä suojelualueille aiheutuvia uhkia. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä on luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian yleistavoite, ja eräs välttämätön askel tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varmistaa, että nykyisiä suojelualueita suojellaan ja hoidetaan asianmukaisesti. Unionin lintu- ja luontotyyppidirektiivien mukaisesti jäsenvaltioilla on velvoite suojella Natura alueita tuhoutumiselta. Käytännössä kuitenkin tuhansia hehtaareja luontotyyppejä (metsiä, niittyjä) menetetään Natura alueilla joka vuosi, ja tämä johtuu useista eri tekijöistä, kuten vedenotosta ja ojituksesta, luonnonniittyjen muuttamisesta viljelykäyttöön, avohakkuista ja kaupungistumisesta, jotka esitettiin Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2015 luonnon tilasta Euroopan unionissa julkaisemassa kertomuksessa tärkeimpinä uhkina luonnon monimuotoisuudelle. Luontotyyppien vähenemisen laajuutta seurataan heikosti, mutta luultavasti se vaihtelee luonteeltaan ja laajuudeltaan suuresti unionin eri osissa. Luontotyyppien väheneminen on erittäin vakava ympäristöongelma, sillä se on usein peruuttamaton ja joskus luontotyyppien elpyminen voi viedä satoja vuosia, kuten esimerkiksi ikimetsissä. Satelliittiteknologia kehittyy nopeasti. Unionin oma Copernicus ja muut satelliitit, kuten vapaasti saatavilla oleva LANDSAT, pystyvät antamaan korkean resoluution kuvia koko Euroopasta, ja arkistot ulottuvat vuosikymmenten taakse. Tarvitaan kuitenkin paljon työtä, ennen kuin kuvia voidaan käyttää, ja juuri tämä on nyt kiireellistä. Ensin satelliittikuvat on käsiteltävä. Jotta voidaan ymmärtää, miten paljon luontotyyppiä on menetetty ja milloin, useita kuvia samasta alueesta eri vuosina on yhdistettävä ja käsiteltävä edelleen. Kuvat on sen jälkeen muunnettava luontotyyppikartoiksi, mieluiten käyttäen MAES-ekosysteemityyppejä, ja varmennettava olemassa olevien karttojen ja muun datan avulla. Natura alueilla tapahtunut merkittävä luontotyyppien väheneminen on sen jälkeen analysoitava, ja on laadittava arvio luontotyyppien ajallisesta vähenemisestä ekosysteemityyppiä kohden. Kartat asetetaan sitten verkkofoorumille, jolla on myös yksilöityjä tapauksia aiemmista luontotyyppien vähenemistä koskevista tapauksista, ja samalla havainnollistetaan kehityksen syitä. Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt seuraavat erittäin aktiivisesti Natura verkoston täytäntöönpanoa, mikä näkyy siinä, että komissio saa vuosittain suuren määrän kanteluja Natura alueisiin kohdistuvista uhista. Hankkeessa tarjotaan verkkofoorumi, jolla luontotyyppien vähenemistä voidaan jäljittää, ja lisätään näin kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja kannustetaan näitä osallistumaan unionin politiikan soveltamiseen. Foorumin olisi oltava käyttäjäystävällinen ja datan olisi oltava ladattavissa, sillä näin kansalaiset ja tutkijat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia mahdollisimman paljon. Viime kädessä hankkeen pitäisi edesauttaa Natura verkostossa maankäyttöä, joka on yhteensopivaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa, ja auttaa ratkaisemaan maankäyttöön liittyviä ristiriitoja. Siten hankkeen avulla voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 15 kestävän metsänhoidon, maaperän huonontumisen pysäyttämisen ja tämän suuntauksen kääntämisen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisen osalta. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Suojelualueiden Natura verkosto on EU:n johtava aloite luonnon monimuotoisuuden, yhteisen perintömme, suojelemiseksi. Pilottihankkeessa pyritään hyödyntämään satelliittien potentiaalia suojelualueisiin kohdistuvien jatkuvien uhkien määrittämiseksi ja siten edistämään Natura verkoston älykästä täytäntöönpanoa ja parempaa käsitystä luonnon tilasta EU:ssa. Hankkeessa luodaan verkkofoorumi, 15

16 jossa satelliittidataan voi tutustua, ja otetaan näin myös kansalaiset mukaan Natura verkoston täytäntöönpanoon. Tarkistusluonnos 243 === ENVI/5429 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Lisätään: Yhteensä Nimike: Pilottihanke Haitallisten vieraslajien aiheuttaman haitan vähentäminen Pilottihankkeen yleistavoitteena on pilotoida uusia menetelmiä, joilla estetään haitallisten vieraslajien asettautuminen vesiympäristöön ja leviäminen siellä, ja tukea näin haitallisista vieraslajeista annettua EU:n asetusta ja luonnon monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa vuoteen Yleisesti tunnustetaan, että on huomattavasti kustannustehokkaampaa estää haitallisten vieraslajien asettautuminen kuin hillitä ja poistaa jo asettautuneita haitallisia vieraslajeja. On kuitenkin määritetty kaksi merkittävää estettä, jotka estävät toteuttamasta tehokkaita bioturvallisuustoimenpiteitä: i) kansalaisten puutteellinen käsitys bioturvallisuuden merkityksestä ja ii) päättäjien ja sääntelijöiden puutteellinen käsitys siitä, miten voidaan parhaiten estää haitallisten vieraslajien asettautuminen ja leviäminen. Haitallisten vieraslajien vaikutus on erityisen vakava vesiympäristössä, ja myös niiden poistaminen vesiympäristöstä on erityisen haastavaa. Sen vuoksi se, että estetään haitallisten vieraslajien asettautuminen vesiympäristöön ja leviäminen siellä, on erittäin kustannustehokas toimi. Monien vesiympäristöjen rajatylittävä luonne vaikeuttaa kuitenkin entisestään haitallisten vieraslajien leviämisen estämistä. Pilottihankkeessa ehdotetaan kahta erillistä mutta täydentävää toimea, jotka ovat sellaisten uusien menetelmien testaaminen, joilla estetään haitallisten vieraslajien leviäminen vesiympäristössä, ja parhaiden käytäntöjen jakaminen päättäjien, sääntelijöiden ja vesiympäristöjen sidosryhmien kanssa. Pilottihankkeessa annetaan euroa testialueille sellaisten uusien menetelmien selvittämiseksi, joilla lisätään sidosryhmien ja yleensä kansalaisten tietoisuutta tehokkaan bioturvallisuuden tarpeesta vesiympäristössä siten, että erityisenä painopisteenä ovat rajatylittävät vesiympäristöt. Tarkoituksena on, että näihin toimiin sisältyy perinteisiä ja sosiaalisessa mediassa toteutettavia kampanjoita sekä edistämistoimia keskeisten sidosryhmien kanssa (sääntelijät, paikalliset kansalaiset ja veteen liittyvä taloudellinen toiminta). Tavoitteena on kohdistaa sidosryhmien ja kansalaisten huomio pelkästä jo läsnä olevien haitallisten vieraslajien hillitsemisestä siihen, että estetään niiden asettautuminen heti alussa. Lisäksi pilottihankkeessa annetaan euroa vesiympäristöjen haitallisten vieraslajien sidosryhmien unionin verkoston perustamista koskevaan pilottitoimeen. Tavoitteena on antaa päättäjille, sääntelijöille ja vesiympäristöjen sidosryhmille mahdollisuus oppia parhaan käytännön mukaisista menetelmistä vesiympäristöjen haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi. Tämä toteutetaan sekä alakohtaisilla

17 että alojen välisillä tietojenvaihtotoimilla, joihin sisältyy eurooppalainen konferenssi. Tämä jälkimmäinen toimi hyödyttää myös ensiksi mainittua toimea tarjoamalla foorumin, jolla voidaan levittää testialueilla tehdyn työn tuloksia. Koska tällä hetkellä ei ole olemassa Euroopan laajuista verkostoa vesiympäristöjen haitallisten vieraslajien hillitsemiseksi, tarkoituksena on, että tämä johtaa uuteen yhteistyöhön tällä alalla. Oikeusperusta: Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Haitalliset vieraslajit ovat toiseksi suurin sukupuuttoon kuolemiseen johtava tekijä maailmanlaajuisesti, ja niiden arvioidaan maksavan EU:n taloudelle vuosittain 12,5 miljardia euroa vahinkoina ja hillitsemiskustannuksina. Haitalliset vieraslajit ovat erityisen haitallisia vesiympäristöille ja veteen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle, kuten kalastus, huvi- ja liikeveneily sekä toimialat, jotka edellyttävät suurien vesimäärien siirtämistä. On kustannustehokkaampaa estää haitallisten vieraslajien asettautuminen kuin hillitä niitä. Tarvitaan lisätietoa siitä, miten tämä toteutetaan, etenkin vesiympäristöissä. Tarkistusluonnos 244 === ENVI/5430 === jonka on jättänyt käsiteltäväksi Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Lisätään: Yhteensä Nimike: Valmistelutoimi Valmiuksien kehittämisen käyttöönotto ohjelmallista kehittämistä varten ja tavoitteiden kartoittaminen ympäristöverotuksen uudistuksen ja talousarviouudistuksen alalla Kun perustaksi on otettu vuonna 2015 hyväksytty (ja vuosina toteutettu) onnistunut pilottihanke "Valmiuksien kehittäminen, ohjelmallinen kehittäminen ja viestintä ympäristöverotuksen ja talousarviouudistusten alalla" ja tuossa hankkeessa määritellyt viisi aihealuetta (luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö, ilman pilaantuminen, vesistressi, veden laatu ja kiertotalous) parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi ympäristöverojen alalla, tämän ehdotetun valmistelutoimen tarkoituksena on tarjota organisaatioille tarvittavat välineet, jotta ne saavat entistä paremmat valmiudet osallistua päätöksentekoprosesseihin niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Siinä olisi keskityttävä neljään pilariin: 1. Kehitetään useita valmiuksien kehittämisen välineistöjä kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja päättäjille paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla, jotta saadaan ohjeistusta osallistumiseksi ympäristöverotuksen uudistuksiin. 2. Kartoitetaan toimintamahdollisuudet viidellä aihealueella sidosryhmien osallistamiseksi ja laaditaan etenemissuunnitelmia mahdollisille sidosryhmien