Arviointi muutoksessa

Transkriptio

1 Luma-päivät Jyväskylän yliopisto Perjantai Klo Najat Ouakrim-Soivio Arviointi muutoksessa Tämä teos, jonka tekijä on Najat Ouakrim-Soivio, on lisensoitu Creative Commons Nimeä- EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 1

2 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Arvioinnin peruskäsitteet - Miksi arviointikäsitteitä tulee ymmärtää opetustoimessa samalla tavalla? Opettajan arviointiosaaminen on arvioinnin vaikuttavuutta - Mitä muutos arvioinnissa tarkoittaa opettajan arviointiosaamisessa? Oppilaiden ja opiskelijoiden arviointiosaaminen käyttöön ja kehittämiskohteeksi Koulun ja oppilaitoksen arviointikulttuurin kehittäminen Lopuksi - Miksi myös oppilaan ja opiskelijan tulee ymmärtää arviointia ja palautetta? - Miten arviointitieto ja - palaute tekevät näkyväksi koulun/ oppilaitoksen toimintaa ja auttavat sen kehittämisessä? - Miten muutos arvioinnissa näkyy lähivuosina? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

3 POHDIN JA VAIHDA LYHYESTI AJATUKSIA VIERUSKAVERIN KANSSA: 1) MITÄ SINUN MIELESÄSI TARKOITETAAN OPETTAJAN ARVIOINTIOSAAMISELLA? 2) ARVIOI OMAA ARVIOINTIOSAAMISTASI ALLA OLEVAN KUVAUKSEN MUKAAN. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

4 Miksi arvioinnin käsitteitä pitää pystyä ymmärtämään kuta kuinkin samalla tavalla? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 4

5 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ ARVIOINTI = Arviointi on kaikkea sitä toimintaa, jonka perusteella syntyy arvottavia johtopäätöksiä. Asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua. ARVOSTELU = YTL:n käyttämä termi arvosanan antamiseen liittyvästä arviointitoiminnasta. JATKUVA ARVIOINTI V.S JATKUVA NÄYTTÖ MONIPUOLINEN ARVIOINTI = Monta eri kertaa, monella eri tavalla + tarkoituksenmukaisin arviointikeinoin. EDISTYMISEN ARVIOINTI = Laadullista ja kuvailevaa, sanallista eli suullista tai kirjallista. RAKENTAVA PALAUTE= Sisältää tosiasioita ja kuvausta, ei mielipiteitä. Kohdistuu toimintaan (tavoitteisiin) ei henkilöön. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

6 JATKUVA ARVIOINTI LÄHTÖTASON ARVIOINTI TEKEE NÄKYVÄKSI AIEMPAA OSAAMISTA AUTTAA TAVOITTEIDEN ASETTAMISESSA OPPIMISPROSESSIN AIKAINEN ARVIOINTI OPPIMISEN EDISTYMINEN TYÖSKENTELY OMAN OPPIMISEN YMMÄRTÄMINEN TOIMINNAN KORJAAMINEN/ JATKAMINEN OPITUN/ OSAAMISENARVIOINTI OPTITUN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN OSAAMISEN (OSAAMISTASON, TIETOJEN, TAITOJEN TYÖSKENTELYN TMS. ) MÄÄRITTÄMINEN (SUHTEESSA TAVOITTEISIIN) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 6

7 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Arvioinnin oikeudenmukaisuus = Oikeamielisyys, reiluus yhtäläisyys. Tasa-arvoisuus arvioinnissa Koulutuksellinen tasa-arvo = Ei tarkoita samaa kaikille. Yhdenvertaisuus = Samanlainen kohtelu samanlaisissa tilanteissa. Yhtäläiset mahdollisuudet. Mielivallan kieltäminen. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

8 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ OBJEKTIIVISUUS SUBJEKTIIVISUUS Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

9 Mitä muutos arvioinnissa tarkoittaa opettajan arviointiosaamisessa? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 9

10 ARVIOINNIN KESKEISIÄ PERIAATTEITA Oppimista, osaamista, opettamista ja ohjaamista ei voi erottaa arvioinnista. Arviointi on aina kontekstisidonnaista. Oppiminen ja osaaminen Arviointi Opettaminen ja ohjaaminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

11 OPETTAJAN ARVIOINTIOSAAMINEN Arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista voimakkaasti (backwash effect of assessment) (Ks. esim. Biggs & Tang, 2011). Jos haluaa muuttaa opiskelijoiden oppimista, tulee muuttaa arviointia. Arvioinnin kehittämistarpeiden taustalla on laajempi huoli opettajien arviointiosaamisen tasosta. Opettajan arviointiosaamisen on todettu edistävän oppimista ja opetuksen kehittymistä (DeLuca ym. 2013; DeLuca ym. 2018). Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

12 OPETTAJIEN ARVIOINTIOSAAMINEN (assessment literacy) Tietoja, taitoja ja soveltamiskykyä, joita tarvittaan arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arviointiosaaminen kattaa myös arvioinnin periaatteiden, käsitteiden ja prosessien tuntemusksen sekä kyvyn osata soveltaa arvioinnin käytänteitä ja arviointietikkkaa laajempiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja filisofisiin konteksteihin Arviointiosaaminen on myös kykyä ymmärtää, miksi erilaiset arviointikäytänteet ovat syntyneet ja jäsentää arvioinnin roolia, ja vaikutuksia yhteiskuntaan, instituutioihin ja yksilöihin. (Fulchner 2012.) Miten? Miksi? Mitä? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 12

13 ARVIOINTITIEDOISTA ARVIOINTIAJATTELUUN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMISEEN ARVIOINTITIEDOT-JA TAIDOT ARVIOINTIAJATTELU MITÄ? ARVIOINNIN KOHDENTAMINEN OIKEIN -> TAVOITTEET MIKSI? ARVIOINNIN TEHTÄVÄT MITEN? -> HYÖDYTTÄÄ SEKÄ ARVIOITAVAA ETTÄ ARVIOITSIJAA -> MAHDOLLISIMMAN OBJEKTIIVISESTI JA SOVELTUVIN MENETELMIN MILLOIN? OIKEA-AIKAISESTI ARVIOINTIKULTTUURI ARVOT, NORMIT, TOIMINTATATVAT, JOTKA JAETAAN KOMMUNIKOIDEN JA JOTKA KIRJATAAN, JOTTA NIIHIN VOIDAAN PALATA JA NIITÄ VOIDAAN KEHITTÄÄ. -> YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN JA TOIMINTATAPOJEN LUOMINEN Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 13

14 ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA OIKEA-AIKAISUUS 9 Tavoitteet Arvioinnin tehtävät Oppimiskäsitys Arvioinnin oikea-aikaisuus Mitä? Miksi? Miten? Milloin? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 14

15 MITÄ YLEISSIVISTÄVÄSSÄ KOULUTUKSESSA ARVIOIDAAN? Oppiminen ja siinä edistyminen Osaaminen (tiedot ja taidot) Laajaalainen osaaminen ja monialaiset oppimiskok onaisuudet Käyttäytyminen Muuta? Arvioinnin kohteina aina tavoitteet Työskentely Erilaiset geneeriset taidot, kuten tiedonhanki ntataidot Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

16 TIEDON ULOTTUVUUS KOGNITIIVSEN PPROSESSIN ULOTTUVUUS ANDERSONIN JA KRATHWHOLIN TAKSONOMIA (2001) 1.MUISTAA - Edeltää tunnistaminen. 2. YMMÄRTÄÄ - Tulkita, havainnollistaa, luokitella, summata, päätellä, vertailla ja selittää. 3. SOVELTAA - Tiedon soveltaminen käytäntöön esim. harjoitustehtävässä. - Tiedon käyttöön otto. 4. ANALYSOIDA - Erotella tietoa+ jäsentää / järjestää tietoa uudelleen + liittää tietoa uudelleen/uusiin yhteyksiin. - Faktan erottaminen mielipiteestä, syiden ja seurausten yhdistäminen tai oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta. 5. ARVIOIDA Edellyttää päättelyä, joka perustuu annettuihin kriteereihin. - Arviointiin kuuluu asian tarkastaminen ja asioiden kriittinen tarkastelu. 6. LUODA -Erilaisten tiedon elementtien yhdistäminen toisiinsa johdonmukaisesti ja toimivalla tavalla. - Liitetään aikaansaamiseen, suunnitteluun ja tuottamiseen. - Edellyttää kognitiivisena prosessina kehittämistä esim. ilmiön, hypoteesin tai jo olemassa olevan kriteerin uudenlaista tarkastelua. A. FAKTATIETO (Yksittäiset asiat) B. KÄSITETIETO (Mitä? Tiedon kokonaisuudet) C. MENETELMÄTIETO (Miten? Taidot, tietojen prosessointi) D. METAKOGNITIIVINEN TIETO (Oman toiminnan, tietojen ja ajattelun arviointia) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 16

17 TAVOITTEET = KUVAAVAT AIOTTUA LOPPUTULOSTA, EIVÄT OLE SISÄLTÖJÄ! Tiedot Taidot Faktatieto: yksittäiset faktat, kuten atomin osat, solun rakenne, karttasymbolit, fysiikan suureet, kemian symbolinen merkkikieli, alkuaineiden nimet jne. Käsitetieto: oppiaineelle tyypilliset käsitteet, esimerkiksi eliökunnan luokittelu, geologiset ajanjaksot alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, fysiikan peruslait, DNA jne. Menetelmätieto: oppiaineelle tyypilliset menetelmät, kuten turvalliset työtavat laboratoriossa, laskujen ratkaisutavat, laskukaavojen ja tutkimusmenetelmien soveltuminen eri tilanteisiin, tilastomenetelmät Metakognitiivinen tieto: taito tarkastella omaa oppimista, kuten muistisäännöt tai tietoa, mitä ei vielä osaa, Esimerkit: Aksela, Tikkanen & Kärnä 2012, Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 17

18 MISSÄ MÄÄRIN TAVOITTEITA OSATAAN? MUISTAA YMMÄRTÄÄ SOVELTAA ANALYSOIDA ARVIOIDA LUODA Tunnistaa, muistaa ja palauttaa mieleen Tulkitsee, luokittelee, antaa esimerkkejä, tekee yhteenvetoja, päättelee, vertailee, perustelee Käyttää ja soveltaa menetelmiä Erottaa, järjestää, jäsentää, löytää esim. piilomerkityksiä Tarkistaa, arvioi, arvostelee Kehittää, suunnittelee, tuottaa Oppilas hakee tietoa muistista ja vertaa sitä annettuun tehtävään esim. kasvien lajintuntemus ja alkuaineiden kemiallisten merkkien tunnistaminen. Oppilas osaa muuttaa tietoa toisesta muodosta toiseen esim. osaa laatia laskun tai reaktioyhtälön sanallisen tehtävänannon pohjalta, osaa selittää käsitteet omin sanoin. Oppilas osaa soveltaa rutiininomaista menetelmää tutun tehtävän ratkaisemiseen esim. eliön tunnistaminen, kartan lukeminen, laskukaavojen käyttö ja tislaaminen. Oppilas osaa erottaa tehtävänannosta tärkeät ja olennaiset asiat, joita tarvitaan tehtävän ratkaisemiseen. Oppilas osaa tarkistaa ovatko prosessit tai tuotteet johdonmukaisia ja virheettömiä, esim. tehtävän tai tutkimuksen tuloksen järkevyyden tarkistaminen. Oppilas osaa suunnitella ratkaisutapoja tehtävän tai ongelman ratkaisuun, esim. kokeellisen menetelmän suunnitteleminen. Esimerkit: Aksela, Tikkanen & Kärnä 2012, Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

19 Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi = Oppimisprosessin alussa Laadullista ja kuvailevaa Formatiivinen arviointi= Oppimisprosessin aikainen arviointi Laadullista ja kuvailevaa oppimista ja siinä edistymistä näkyväksi tekevää Integroiva arviointi= Kehittää oppilaan / opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja Yleensä laadullista ja kuvailevaa Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi Yleensä määrällistä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 19

20 Empiristinenja behavioristinen oppimiskäsitys TUOTOS, TULOS, OSAAMISEN TASO Autenttinen eli oppijalähtöinen oppimsikäsitys OPPIMISPROSESSI JA SIINÄ EDISTYMINEN/ TYÖSKENTELYTAIDOT TAIDOT JA NIISSÄ EDISTYMINEN Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys Oppijalähtöinen oppimiskäsitys TIETOJEN JA TAITOJEN SOVELTAMINEN OMAN OPPIMISEN YMMÄRTÄMINEN YHTEISIIN TAVOITTEISIIN JA TYÖSKENTELYYN SITOUTUMINEN Kontekstuaalinen oppimiskäsitys TULOS, TUOTOS, OSAAMISEN TASO Kognitiivinen oppimiskäsitys PALAUTE, JOKA AUTTAA JATKAMAAN ETEENPÄIN Muokattu Päivi Atjosen esityksestä:

21 Miksi oppilaan ja opiskelijan tulee ymmärtää arviointia ja palautetta? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 21

22 ARVIOINTITIEDOT JA -TAIDOT KOULUN TASO Koulun arviointikulttuuri - Säädösten tuntemus - Yhteinen näkemys peruskäsitteistä - Yhteinen käsitys arviointiin liittyvistä toimintatavoista jaa käytänteistä OPETTAJA- TASO Arviointitiedot ja taidot - Niiden soveltaminen osana opettajan perustyötä - Mitä, miksi, milloin, miten? OPPILAS- JA OPISKELIJA- TASO Arviointipalautteen ymmärtäminen - Miten opiskelija ymmärtää saamaansa arviointipalautetta? - Miten hän osaa käyttää sitä omassa oppimisessaan? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 22

23 Väittämäkesiarvoja sukupuolen mukaan luokiteltuina ( 1 = täysin eri mieltä, 4= täysin samaa mieltä) Osaan hyödyntää kurssista saamaani palautetta 3,2 3,2 2,9 3,2 Ymmärrän mistä kurssin arvosana muodostui 3,2 3,4 3,1 3,3 Osaan hyödyntää kurssien aikana saamaani palautetta 3,1 3,0 2,9 3,1 Osaan ottaa vastaan negatiivista palautetta 3,4 3,4 2,9 3,4 Osaan ottaa vastaan positiivista palautetta 3,5 3,5 3,1 3,5 Ymmärrän opettajan antaman sanallisen arvioinnin 3,2 3,3 3,1 3,2 Saan kurssien aikana palautetta opettajilta 2,4 2,7 2,5 2,5 Koen vertaispalautteen saamisen hyödylliseksi 3,0 2,9 2,8 3,0 Osaan ottaa vastaan vertaispalautetta 3,3 3,3 2,8 3,3 Koen vertaispalautteen antamisen hyödylliseksi 2,8 2,7 2,7 2,8 Osaan antaa vertaispalautetta toisille opiskelijoille 2,9 2,9 2,8 2,9 Koen itsearvioinnin hyödylliseksi 2,8 2,8 2,7 2,8 Minulla on hyvät itsearviointitaidot 3,1 3,2 2,8 3,1 Tiedän kurssien alkaessa miten arvioidaan 3,1 3,2 2,9 3,1 Ymmärrän kurssin alkaessa tavoitteet 3,1 3,1 2,9 3,1 Ymmärrän mitä jo osaan (lähtötaso) 2,8 3,0 2,7 2,9 tyttö poika muu Keskiarvo yhteensä 23

24 Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi = Oppimisprosessin alussa Laadullista ja kuvailevaa Formatiivinen arviointi= Oppimisprosessin aikainen arviointi Laadullista ja kuvailevaa oppimista ja siinä edistymistä näkyväksi tekevää Integroiva arviointi= Kehittää oppilaan / opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja Yleensä laadullista ja kuvailevaa Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi Yleensä määrällistä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 24

25 Oppimisen aikaisessa arvioinnissa opiskelija havainnoi ja pohtii esimerkiksi: - omaa oppimistaan - missä ja miten hän on onnistunut - miten hänen tulisi vielä korjata toimintaansa ja/tai - miten hän on edistynyt esim. työskentelyssä - miten hänen tulisi vielä toimia saavuttaakseen asetetut tavoitteet. Oppimisen aikaisessa arvioinnissa opettaja: - ohjaa oppilasta hänen hänen pohdinnoissaan kysellen ja keskustellen - auttaa näkemään oppilaan vahvuuksia, kehittämiskohteita ja/tai edistymistä - auttaa havainnoimaan omaa toimintaansa realisistisesti ja/tai - kannustaa kokeilemaan, korjaamaan tai jatkamaan toimintaa itsearvioinnista saadun palautteen avulla - saa palaautetta omasta opetuksestaan ja ohjaamisestaan ja tarvittaessa muokkaa/ muuttaa/ korjaa toimintaansa Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 25

26 PALAUTTEEN ANTAMISEN NELJÄ TASOA Arviointipalaute kohdentuu tehtävään/ tuotokseen Oikein/ väärin Yleisin tapa antaa palautetta. Arviointipalaute kohdentuu prosessiin Oppimisprosessin reflektointi. Tehokas tapa oppimisen edistämiseen. Parantaa minäpystyvyyttä (= käsitys itsestä oppijana). Arviointipalaute kohdentuu itsesäätelyn tasoon Esim. houkutusten ja kiusausten käsittely ja säätely Tehtävän loppuunsaattaminen, vaikka ei enää huvittaisi -> Miten ohjata ja säädellä toimintaa kohti tavoitetta? Sisältää itsearviointia. Persoonaan kohdentuva arviointipalaute Olet ahkera tyyppiset palautteet suuntavat huomion pois. Auttavat harvoin oppimista. (Hattie & Timperley, 2007.) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

27 ARVIOINTISKAALOISTA Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 27

28 ITSEARVIOINTITAIDOT Oppilaan tai opiskelijan itsearviointitaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: reflektioon, itsearviointiin ja metakognitioon. Reflektiossa opiskelija tarkkailee ja omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan. Itsearviointi on edellä kuvattuun reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitiolla tarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. Itsearviointi Reflektio Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen tarkkailua. Oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitio Reflektion ja itsearvioinnin perusteella tapahtuvaa kognitiivista toiminnan ymmärtämistä Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 28

29 MITÄ (ITSE)ARVIOINNIN TULISI TUOTTAA OPPILAAN/ OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA? (ITSE)ARVIOINTI OIVALLUS YMMÄRRYS TOIMINNAN KORJAAMINEN/ VAHVISTAMINEN SEURAAVIEN/TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 29

30 OPETTAJAN JA OPPILAAN ARVIOINTITAIDOT Arviointi on osa oppimistilannetta, joka auttaa oppilasta tunnistamaan sekä omia vahvuuksiaan että kehittymisen kohteitaan. Keskiöön ovat nousseet entistä enemmän sellaiset arviointitavat, joissa opiskelija on aktiivinen toimija (Vesalainen & Huhtala 2018; Pollari, 2017). Samalla kun osaamisperustaisuus on tullut tärkeäksi osaksi opetusta ja tutkintoja, arvioinnissa on alettu painottaa kriteeriperustaisuutta (Biggs & Tang, 2011). Vaikka arviointikulttuurin muutoksen yhteydessä korostetaan formatiivisen arvioinnin ja palautteen merkitystä, on arvioinnilla yhä edelleen eri tilanteissa erilaisia tehtäviä. Tilanteesta ja arvioinnin tavoitteista riippuen summatiivistakin arviointia tarvitaan edelleen. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

31 Koulun arviointikulttuuri ja sen kehittäminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Tämä teos, jonka tekijä on Najat Ouakrim-Soivio, on lisensoitu Creative Commons Nimeä- 31

32 ARVIOINTIKULTTUURI Mitä se on? o Arviointikulttuuri on käsitteenä laaja, koska sillä voidaan kuvata monia erilaisia asioita. o Arviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria. o Arviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2015, 91). o Koulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointi-ideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja. o Arviointikäytänteiden kirjaaminen Arviointi kulttuuri Koulun toimintakulttuuri Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

33 ARVIOINTIKULTTUURI Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä arviointityö edellyttää, että arviointitoiminnan pelisäännöt ja toimintatavat ovat kaikille selviä. Hyvään arviointikulttuuriin kuuluu, että arvioinnista saatavan palautteen vaikutuksia valintoihin ja arvioinnin perusteella tehtäviin päätöksiin ennakoidaan jos silloin, kun arviointia aletaan suunnitella. Arviointikulttuuria tulee voida kehittää, jotta olemassa oleviin toimintamalleihin ja rakenteisiin voidaan palata, toimintatapoja tulee voida arvioida, ja niiden pohjalta arviointitoiminnalle voidaan asettaa uusia tavoitteita. (Jakku-Sihvonen & Heinonen 2001, 148.) Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 33

34 MITÄ TAPAHTUU (ARVIOINTI)TIEDON KERÄÄMISEN JÄLKEEN? Tavoitteet Kokeiluille riittävästi aikaa Toteutus Arviointi Liittyy myös muuhun toimintaan Mahdollisuus korjausliikkeisiin Kokemukset puolesta ja vastaan 34 Erilaisten kokemusten jakaminen Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) Toiminnan kehittäminen arviointipalautteen avulla

35 Missä muutos näkyy lähivuosina? Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) 35

36 1. Opetuksen tavoitteet oppilaan oppimisen tavoitteiksi Historian opetuksen tavoitteena on Tiedon hankkiminen menneisyydestä Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta S1 S6 Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja. Opetuksen tavoitteet Arvioidaan opetusta/ opetuksen toteutumista Oppilaan oppimisen tavoitteet Arvioidaan oppilaan oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Najat Ouakrim-Soivio 36

37 2. Tieto-ja taitotavoitteet ja arvioinnin kohde Arvioidaan oppilaan oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Najat Ouakrim-Soivio 37

38 3. Erilaisen / eritasoisen osaamisen kuvaaminen T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin S1-S6 S1-S6 Historiatiedon hankkiminen ja lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa hankkia historiallista tietoa ja arvioida tiedonlähteiden luotettavuutta Oppilas ymmärtää, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin. Oppilas löytää tuetusti historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiota hänelle annetusta lähteestä (esimerkiksi aikalaiskirjeestä). Hän tunnistaa, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja muttei osaa selittää, mistä se johtuu. Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistä ja pystyy muodostamaan oman tulkintansa. Hän tunnistaa lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja Arvioidaan oppilaan oppimiselle muttei osaa selittää, asetettujen tavoitteiden mistä ne johtuvat. saavuttamista Oppilas osaa hankkia historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) lähteistä ja pystyy muodostamaan oman tulkintansa niiden perusteella. Hän osaa luokitella lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja. Oppilas osaa käyttää erilaisia lähteitä (kirjallisista, esineellisistä, kuvallisista, suullisista) ja erottaa tutkittavaan ilmiöön liittyvät lähteet muista lähteistä. Hän pystyy selittämään, miten samoista lähteistä voi tehdä erilaisia tulkintoja ja kykenee arvioimaan oman tulkintansa mahdollisia puutteita Najat Ouakrim-Soivio najat@arviointi.fi 38

39 4. Osaamisen kumulatiivisuus Mark Zelman : Criteria-based assessment: knowledge, skills and attitudes in specific achievement level Kriteereillä kuvataan tietoja, taitoja, työskentelyä tietyllä osaamistasolla (arvosanoilla 5,7,8, ja 9) Oppilaan osaamisen kehittyminen tulisi näkyä kuvauksissa. 5. Dynaamisen arvioinnin periaate Ohjatusti / itsenäisesti Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi

40 ARVIOINTI MUUTOKSESSA? Opiskelijan rooli aktiivinen Arviointi osa oppimaan oppimisen taitoja ja elinikäisen oppimisen taitoja Formatiivinen arviointi tärkeää Arviointi on osa opetus- ja oppimisprosessia Arvioinnin erilaiset roolit ja tehtävät oppimis- ja arviointitilanteissa läsnä. Arvioinnin reiluus ja läpinäkysyys tavoitteiden ja kriteereiden avulla. Oppilaalla aktiivinen rooli oman oppimisensa/ opiskelunsa ymmärtämisessä ja ohjaamisessa. Arviointi ja palaute tukee oppimista ja kehittää ja osaamista Kuvio perustuu artikkeliin Vesalainen, M. & Huhtala, A Arviointi on kriteeriperusteista Arviointitaidot oppimaan oppimisen ja jatkuvan oppimisen taitoja. Arviointi ja palaute liittyvät tiiviisti oppimiseen ja opettamiseen/ohjaamiseen. Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL)

41 KIITOS! HYVÄÄ KESÄÄ JA RENTOUTTAVAA LOMAA!

42 Lähteet Aksela, M., Tikkanen, G. & Kärnä, P Mielekäs luonnontieteiden opetus: Miten tukea oppilaiden ajattelua ja ymmärtämistä? Teoksessa P.Kärnä, L.Houtsonen & T. Tähkä (toim.). Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita. Helsinki: Opetushallitus, Anderson, L. W., Krathwohl, D. R., Airasian, P.W., Cruikshank, K. A., Mayer, R. E., Pintrich, P. R., Raths, J., Wittrock, M. C. (toim.) A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing. A Revision of Bloom s Taxonomy of Educational Objectives. Abridged Edition. New York: Addison Wesley Longman. Biggs, J. & Tang, C. (2011). Teaching for quality learning at university. 4. painos. Maidenhead: Open University Press. Crisp, G. T. (2012). Integrative assessment: reframing assessment practice for current and future learning. Assessment & Evaluation in Higher Education, 37(1), DeLuca, C., Chavez, T., Bellara, A. & Cao, C. (2013). Pedagogies for preservice assessment education: supporting teacher candidates assessment literacy development. The Teacher Educator, 48(2), DeLuca, C., Valiquette, A., Coombs, A., LaPointe-McEwan, D. & Luhanga, U. (2018). Teachers approaches to classroom assessment: a large-scale survey. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice, 25(4), Fulcher, G. (2012). Assessment literacy for the language classroom. Language Assessment Quarterly, 9, Hattie, J. & Timperley, H. (2007). The Power of Feedback. Review of Educational Research, 77 (1), Jakku-Sihvonen, R Arviointitiedon luotettavuuden osoittaminen. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, Ouakrim-Soivio, N Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. Pollari, P. (2017). (Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Vesalainen, M. & Huhtala, A Arviointi muutoksessa myös kieltenopetuksessa? Opettajien ja opettajaksi opiskelevien käsityksiä arvioinnista. Yliopistopedagogiikka 2018 (25)1, Taras, M. (2005). Assessment summative and formative some theoretical reflections. British Journal of Educational Studies, 53 (4), Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) najat@arviointi.fi 42