4/2012. Uusi liikennepolitiikka kasvattaa maailman fiksuinta osaamista. Liikennejärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2012. Uusi liikennepolitiikka kasvattaa maailman fiksuinta osaamista. Liikennejärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa"

Transkriptio

1 4/2012

2 4/ Uusi liikennepolitiikka kasvattaa maailman fiksuinta osaamista 51 Liikennejärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa Rakennammeko menneisyyden yhteiskuntaa? Alan osaamista kehitetään yhteisvoimin Mistä nuoria tekijöitä infra-alalle? Epäpyhä allianssi? Automaattimetron hätätilanteissa avainasemassa on toimiva poistumisopastus Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia liikenneväylien kehittämiseen tietomalli- ja tietoverkkopohjaisesti 14 Avain onnistumiseen: yhteinen visio ja yhteinen osaaminen 59 Merialan korkeakoulutusta kaipaava suuntaa ulkomaille 17 Joukkoliikenneosaamisen kysyntä kasvussa 61 Vauhtia ja laatua tietomallintamisen läpimurtoon infra-alalla Suomalainen meriklusteri on moniosaaja Riittääkö yhdyskuntasektorille osaajia? 64 Sujuva liikennejärjestelmätyö on monen osaajan summa Huipulta huipulle? Osaaminen ja urapolut Osaamisvaje todellinen ongelma infra-alalla Ajatuksia kaupunkiliikenteestä ja sen kehittämisestä CAFE-hanke kehittää osaamista meriturvallisuuden alalla Rautatierakenteet huippuosaamista Suomesta ELY-keskusten liikenneosaaminen on laajaalaista Liikennepolitiikka heikkojen signaalien, megatrendien ja gigatrendien maailmassa Fintrip luo uuden tavan kehittää osaamista ja innovaatioita "Suomi on pieni maa ja tarvitsemme taitavaa yhteispeliä" HAMK tarjoaa liikennealan koulutusta työelämän tarpeisiin Pyörätaskut helpottavat pyöräilijöiden liikkumista kantakaupungissa Katsaus tietomallien tulevaisuuteen Liikenneverkkojen paikkatiedot direktiivin mukaisiksi

3 Uusi liikennepolitiikka kasvattaa maailman fiksuinta osaamista Pääkirjoitus Uusi liikennepolitiikka kasvattaa maailman fiksuinta osaamista Uuden liikennepolitiikan ensi askelet otettiin jo kolmisen vuotta sitten, kun perinteisten liikennemuotokohtaisten turvallisuus- ja väylävirastojen tilalle perustettiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sekä Liikennevirasto. Uudet virastot toteuttavat tehtäväänsä asiakaslähtöisesti, koko liikennejärjestelmää tarkkaillen. Yhteistyö ja vuorovaikutus eri vastuutahojen ja muiden toimijoiden kanssa on keskeistä, koska fiksuimmat keinot liikenteen haasteisiin ja ongelmiin löytyvät yhdessä ideoimalla ja monipuolisesti erilaisia keinoja hyödyntämällä. Julkishallinnon toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamista vaaditaan laajasti ja yhä äänekkäämmin. Liikennesektorilla näyttäisi olevan potentiaalia huomattavan paljon. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan enää synny tekemällä enemmän tai tehokkaammin samaa kuin ennen, vaan tekemällä asioita uusilla, fiksummilla tavoilla. Tehostamisvaatimukset eivät johdu äkillisestä lyhytkestoisesta rahapulasta tai säästötalkoista. Talouden näkymät ovat epävarmat laajasti vielä pitkälle tulevaisuuteen. Entistä fiksumpien ratkaisujen kehittäminen on toivottua ja perusteltua niin hyvinä kuin huonompinakin aikoina. Liikennepolitiikka on yhteiskuntapolitiikkaa. Liikenne ei ole itsetarkoitus vaan palvelu, joka osaltaan luo edellytyksiä yhteiskunnan eri toiminnoille ja sitä kautta arvoa asiakkaille. Siksi tärkeintä on yhteiskunnallisten, poikkihallinnollisten tavoitteiden saavuttaminen, ei yksin liikenteen saamat hyödyt. Suomen kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia uhkaavat monet globaalit ja kansalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kilpailu toimipaikkojen ja työtehtävien sijainnista, talouden kestävyysvaje, käyttäjien jatkuvasti nouseva vaatimustaso sekä yhdyskuntien rakenteen hajautuminen. Tiedon tehokkaampi hyödyntäminen sekä älykkäiden teknologioiden kehittyminen tuovat työkalupakkiin monia uusia, tehokkaita keinoja. Maailma on muuttunut. Uusi liikennepolitiikka on liikennesektorin vastaus näihin tulevaisuuden isoihin haasteisiin. 2

4 Uusi liikennepolitiikka kasvattaa maailman fiksuinta osaamista Edessä on koko alan ja kaikkien sidosryhmien yhteinen oppimisprosessi. Uusi liikennepolitiikka on vasta hahmollaan, mutta sen tavoitteet on vankasti kiinnitetty hallitusohjelmaan ja liikennepoliittiseen selontekoon. Käytännön tuloksia on vasta muutaman kokeilun verran. Esisuunnitteluun ei ole ohjeita ja normeja, joissa kuvataan millaisia uusia ideoita, ratkaisukonsepteja tai keinoja erityyppisten ongelmien ratkaisemiseksi on käytettävä. Osaaminen ei kehity hetkessä. Yhteinen ymmärrys ja "ohjekirjat" syntyvät pienin askelin kokeilujen, yhdessä tekemisen ja yhteisen osaamisen kautta. Liikenteen ongelmat ovat yhä monimuotoisempia. Niiden vaikutukset tulee arvioida paljon entistä monipuolisemmin, ei vain liikenteellisten vaikutusten näkökulmasta. Halutun palvelutason toteutuminen edellyttää monien erityyppisten toimien yhdistämistä. Keinovalikoima kehittyy ja monipuolistuu koko ajan. Yhteiseen tavoitteeseen tähtäävä monipuolinen osaajajoukko löytää ja toteuttaa parhaiten fiksuimman ratkaisun. On opittava verkottumista, kumppanuutta, luottamista, yhdessä tekemistä ja ideointia. Kellään yksin ei ole tarvittavaa osaamista, ja yksin ei enää pärjää kukaan. Alan monipuolisen teknisen osaamisen säilymisestä on huolehdittava sekä luotava palveluntuottajille, alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuksia ja kannustimia tämän osaamisen kehittämiselle. Tilaajien korkealaatuinen hankintaosaaminen on avain tehokkaampiin tuotantoprosesseihin ja parempiin ratkaisuihin. Nykyisillä liikennepoliittisilla ajattelu- ja toimintatavoilla on vuosikymmenten perinne, joka pohjaa sodanjälkeiseen jälleenrakentamisen, teollistumisen ja autoistumisen aikaan. Maailma on nyt toisenlainen. Siksi on välttämätöntä osata ja uskaltaa kyseenalaistaa perinteinen toimintalogiikka sekä lähteä yhdessä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kohti uutta. Uusi liikennepolitiikka patistaa ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla. Entisen osaamisen rinnalle ja tilalle tarvitaan paljon uutta. Nyt pitää osata innostua edessä olevista haasteista, nähdä asiat uusin silmin ja kasvattaa Suomeen maailman parasta osaamista. Sellaista, jonka tuloksena Suomeen syntyy maailman fiksuin liikennejärjestelmä! Teksti: Minna Kivimäki, Liikennepolitiikan osaston päällikkö, LVM Kuva: LVM 3

5 Rakennammeko menneisyyden yhteiskuntaa? Teema Nykytekniikka mahdollistaa laadukkaan kommunikoinnin vaikkapa videopuhelun välityksellä Rakennammeko menneisyyden yhteiskuntaa? Työnteon rakenne on muutoksen kourissa, sanoo Esko Kilpi. Liikennealan tulisi seurata muutosta ja vastata uudenlaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Teollisen aikakauden ajatukset osaamisesta yksilön ominaisuutena väistyvät verkostoajattelun tieltä. Tulevaisuuden yhteiskunta on informaatioyhteiskunta Tuhlaamme aamuruuhkassa aikaa, jotta pääsemme työpaikalle lähettelemään sähköposteja ihmisille, jotka eivät kuitenkaan sijaitse samassa paikassa kanssamme. Moni työ hoituisikin nykyään hyvin mistä tahansa paikasta käsin, koska työnteko ei enää edellytä tietyssä paikassa olemista. Esimerkiksi jaettu työtila lähempänä kotia olisi hyvä ratkaisu monelle, mutta tätä mahdollisuutta eivät useimmat työnantajat vielä hyödynnä. Esko Kilpi herättelee työnantajia ja päättäjiä havahtumaan uudenlaiseen yhteiskuntaan. "Nykyään työväline ja työn kohde ei enää ole tietyssä paikassa sijaitseva kone tai tehdas, vaan työskentelemme informaation parissa, mikä muuttaa työn tekemisen arkkitehtuurin täysin." Kilven mukaan yhteiskuntamme infrastruktuuri on juuttunut teollisuuden aikakauteen, vaikka digitaalinen tiedonsiirto ja työn vuorovaikutteisuus ovat tulleet jäädäkseen. "Yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen teollisuuden toimintamallia, jossa ihmiset matkasivat joka päivä töihin tehtaalle. Nykyäänkin vielä ajatellaan, että korkealaatuisen yhteistyön saavuttamiseksi ihmisten pitää olla samassa paikassa samaan aikaan," sanoo Kilpi. "Ajatusmallit ovat peräisin siltä ajalta, kun kommunikointi oli kallista ja hankalaa. Nykyään älypuhelimet, videoneuvottelut ja nopeat nettiyhteydet mahdollistavat edullisen ja korkealaatuisen kommunikoinnin, mikä tarkoittaa sitä, että kahden ihmisen ei tarvitse olla samassa huoneessa tai edes samassa maassa työskennelläkseen yhdessä kasvotusten." 4

6 Rakennammeko menneisyyden yhteiskuntaa? Aiemmin työntekijällä ei myöskään ollut varaa työvälineisiin, vaan ne omisti poikkeuksetta työnantaja. Nyt työntekijä usein itse omistaa tarvittavat työvälineet, kuten kannettavan tietokoneen ja nettiyhteyden, ja ne kulkevat paikasta toiseen yksilön mukana. "Tästä onkin noussut työelämään uudenlainen ajattelu, "bring your own device", jossa työntekijät voivat käyttää omia tietokoneitaan ja puhelimiaan töiden tekemiseen," valottaa Kilpi. Työnteon uudistumisen myötä pääsisimme eroon myös pahoista ruuhkista. "Esimerkiksi Länsiväylän ruuhkassa päivittäin jonottavista autoilijoista vain hyvin pieni osa on todella menossa "tehtaaseen" töihin, kun taas loput voisivat aivan hyvin tehdä työtä jostain muualta käsin," Kilpi arvioi. Ruuhkissa menetetyllä ajalla on Kilven mielestä myös selkeä hinta. "Jos ruuhkassa hukattu aika on päivässä 15 minuuttia 30 minuutin sijaan, vuositasolla on kyse isoista säästöistä. Ruuhkautumiseen on tähän asti suhtauduttu välttämättömänä pahana, jolle ei ole laskettu todellista hintalappua. Laskeminen pitäisi suorittaa ja toimia hinnan mukaan." Kommunikaation murros: fyysisestä digitaaliseksi, tieliikenteestä tietoliikenteeksi Kilpi korostaa, että kommunikaation laatu ja hinta on radikaalisti muuttunut. Voimme jutella kotisohvaltamme maapallon toisella puolella sijaitsevan kollegan tai ystävän kanssa ongelmitta. "Kouriintuntuva esimerkki tästä on se, että vaikka kolmesta veljestäni kaksi asuu Suomessa, pidän eniten yhteyttä New Yorkissa asuvaan kolmanteen veljeeni. Tämä johtuu siitä, että nettipuhelin Skype on niin mahdottoman kätevä ja hyvä yhteydenpitoväline." Kilven mukaan tietoliikenne onkin tulevaisuuden tieliikennettä. Esimerkkinä Kilpi huomauttaa, että hoidamme yhä enemmän asioita ja ostoksia netissä sen sijaan, että matkustaisimme tietä pitkin pankkiin tai ostoskeskukseen. Myös tiedon jakaminen ja asioista tiedottaminen hoituu tehokkaasti netissä: esimerkiksi kirja voi olla paremmin esillä verkkokaupassa kuin paikallisessa kirjakaupassa. Lisäksi luottamuksen rakentuminen muuttuu siten, että luottamus voikin pohjautua fyysisen kohtaamisen sijaan vaikkapa videopuhelun avulla käytyyn keskusteluun. Nykyään fyysinen kohtaaminen on luottamuksen lähtökohta, mutta kun laitteiden äänen ja kuvanlaatu paranee, se mahdollistaa laadukkaan kontaktin niiden välityksellä. "Nämä aiemmin fyysiset tapahtumat on tarpeen muuttaa siten, että lähtökohta ja ensimmäinen vaihtoehto onkin fyysisen kohtaamisen sijaan tietoliikenne. Samoin kuin puuta katkaistessa ensimmäisenä valitsisi moottorisahan eikä justeeria, meidän tulisi fyysisen tapahtuman sijaan valita digitaalinen tapa" selittää Kilpi. Tietoliikenne onkin tulevaisuuden tieliikennettä, sanoo Esko Kilpi. 5

7 Rakennammeko menneisyyden yhteiskuntaa? Myös liikennejärjestelmän täytyy uudistua Kilpi haastaa myös nykyisen liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen. Nykyinen joukkoliikenteemme perustuu teolliseen aikaan eli siihen, että ihmiset matkaavat aamuin illoin töihin "Autot eivät nykynuorille ole enää samanlaisia egon jatkeita kuin aiemmille sukupolville. Aika olisi kypsä siirtyä liikenteessä uudenlaiseen hybridimalliin, joka hyödyntäisi sekä yksityisautoilun että joukkoliikenteen parhaat puolet." Hybridimallissa tilataksit olisivat tilattavissa shuttle-bussien tapaan. Asiakas voisi tilata kotiovelleen kulkuneuvon, joka sitten kuljettaisi asiakkaan määränpäähän poimien samalla matkan varrelta kyytiin lisää kuljetettavia. "Haja-asutetulla maaseudulla yksityisautoilu on toki järkevää, mutta kaupungissa joukkoliikenne on parempi vaihtoehto," Kilpi sanoo. "Esimerkiksi Liikennevirasto on avainasemassa yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa," Kilpi muistuttaa. "On ajateltava uudelleen, mikä on oikeasti järkevää. Radikaaleja muutoksia kaivataan liikenneinfraan myös ilmastonmuutoksen vuoksi." Osaaminen piilee vuorovaikutuksessa, ei yksilössä Kilpi kyseenalaistaa perinteisen osaamiskäsityksen, jonka mukaan osaaminen on yksilön korvien välissä olevaa tietoa. Hänen mukaansa osaaminen on vuorovaikutuksen, ei yksilön ominaisuus. "Erityisesti asiantuntijatyössä kognitiivinen kuorma on niin suuri, että parhaaseen lopputulokseen päästään yhteisön avulla. Asiantuntija tarvitsee siis toisten näkökulman tekemiseensä, koska mikään lähestymistapa ei yksinään ole riittävä tai oikea. Osaaminen on vuorovaikutuksen ominaisuus, ja tapahtuu verkostossa," sanoo Kilpi. Kilpi tuo esiin uuden ajattelumallin myös osaamisen kehittämiseen. "Perinteisesti on ajateltu, että aina pitää ajatella ennen kuin voi tehdä. Tämä malli toimiikin silloin, kun opiskellaan vaikkapa käyttämään konetta, joka toimii pääsääntöisesti aina samalla tavalla." Asiantuntijatyössä ei kuitenkaan ole samanlaista toistoa, vaan jokainen hanke, tilanne ja kohtaaminen on hieman erilainen. Tämä merkitsee sitä, että työn tekeminen täytyy aina nähdä oppimisena. "Ennen tilannetta ei tiedä miten siinä tulee toimia, koska oikea toimintatapa ilmenee vasta itse tilanteessa! Työn tekeminen on siis suunnittelemista, ajattelemista ja oppimista, sekä tekemisen iteratiivista kehittämistä." Kilpi haastaa Liikenneviraston ja alan muut toimijat mukaan edistämään verkosto-osaamista. "Liikenneviraston velvollisuus on kehittää koko liikenneinfraan liittyvän verkoston osaamista, ja se on mahdollista vain verkoston vuorovaikutuksen laatua ja määrää kehittämällä. Myös yhteistyökumppaneilta täytyy edellyttää, että he jakavat oppinsa verkoston kanssa." Uuteen suuntaan vieviä hankkeita onkin jo käynnissä, kuten allianssihankkeet ja Fintrip. Lue lisää: Kirjoitus jaetuista työtiloista Kilven blogissa (englanniksi) Teksti: Outi Vartiainen Kuva: Liikennevirasto 6

8 Alan osaamista kehitetään yhteisvoimin Toimitukselta Alan osaamista kehitetään yhteisvoimin Fintrip on rakenteilla oleva verkosto ja foorumi, jonka tarkoituksena on yhdistää liikennealan tutkimuksen rahoittajia, käyttäjiä ja tutkijoita. Projektipäällikkö Johanna Särkijärvi toteaa kirjoituksessaan, että verkostoa rakennetaan, koska verkostomaiselle yhteistoiminnalle ja yhteisten tavoitteiden tunnistamiselle on todellinen tarve. Tämän lehden artikkelit valaisevat alan osaamista useasta eri näkökulmasta. Ne huokuvat innostuneisuutta ja vastuuntuntoa, mutta vahvistavat samalla käsitystä siitä, että Särkijärven esille tuomalle keskustelulle ja alan osaamiseen yhdessä kehittämiselle tulee löytää sekä aikaa että yhteisiä resursseja. Toimitus toivottaa lukijat tervetulleiksi keskustelemaan myös tämän lehden sivuilla kirjoituksia kommentoimalla. Kiinnostavimmat aiheet voimme nostaa syvällisempään käsittelyyn myös tulevissa numeroissa. Rauhallista Joulua ja Innovatiivista Uutta Vuotta! Teksti: Pär-Håkan Appel, päätoimittaja Kuva: Liikennevirasto 7

9 Mistä nuoria tekijöitä infra-alalle? Teema Mistä nuoria tekijöitä infra-alalle? Rakennettu infrastruktuuri on yhdyskuntien palvelukyvyn edellytys ja kansainvälisen kilpailukykymme perustaa. Kuitenkin alan vetovoima on huono ja lähes puolet opiskelun aloittaneista keskeyttää opinnot. Onko vika nykynuorissa vai alan työpaikoissa? Tarvitsemmeko erilaisia nuoria, vai olisiko alan muututtava? Infra-alan suurimmat osaamis- ja resurssikapeikot ovat työmailla, jonne kaivataan päteviä työnjohtajia ja motivoituneita työntekijöitä. Rakennusmestarien koulutus on saatu taas käyntiin, mutta infra-alalle valmistuvia työnjohtajia puuttuu. Ammattikoulutuksen pitäisi tuottaa infrarakentajia ja työkoneiden kuljettajia, mutta alan yrittäjät valittavat työvoimapulaa. MANK selvitti infra-alan osaamisvajeita Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry on jo vuosien ajan kiinnittänyt vakavaa huomiota infra-alan osaamis- ja resurssivajaukseen. Kuluvan syksyn aikana on puutteiden korjaamiseen haettu konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Selvitystyössä ovat nousseet esille erityisesti työmaiden resurssiongelmat. Työmailta puuttuu ammattinsa osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ja työkoneiden kuljettajia. Takavuosina lopetettu rakennusmestarikoulutus on jättänyt suuren työnjohtajapulan infrayrityksiin ja kuntien tuotanto-organisaatioihin. Nykyaikaiset nuoret odottavat työelämältä kehittymismahdollisuuksia, mielekkäiksi koettuja työtehtäviä, hyviä ja turvallisia työolosuhteita ja hyvää työyhteisöä. Palkka on toki nuortenkin silmissä tärkeä, mutta jää tutkimusten mukaan jälkeen muista motivaatiotekijöistä. Nuoret ovat tietoisia ympäristöarvoista, ja niiden toteutumista edistävä infrarakentaminen voisi olla nuorten arvomaailmaa vastaava työympäristö. Infra-ala ei ole pystynyt kilpailemaan nuorten silmissä houkuttelevampien toimialojen kanssa, vaikka nykyaikaisen maanrakennuskoneen ohjaamo voi olla viihtyisä korkean teknologian työpaikka. Myös niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta viihdy koulun penkillä, infra-ala tarjoaisi varsin mutkattoman tien työelämään ja tehtäviin, joihin voi pätevöityä työssä oppimalla. 8

10 Mistä nuoria tekijöitä infra-alalle? Tarvitaan aidosti parempia työpaikkoja ja työkokemuksia MANKin selvityksessä huomio kohdistuu infra-alan työpaikkojen kehittämiseen. Alan työnantajat eivät voi edellyttää nykynuorten muuttuvan alan odotuksia vastaaviksi, vaan alan työpaikkojen on muututtava nuorten odotuksia vastaaviksi. Tarvitaan työpaikkoja ja työnantajia, jotka ovat huolehtineet työolosuhteet kuntoon sekä huolehtivat nuorten työntekijöiden perehdyttämisestä ja motivoimisesta. Työnjohdon on osattava kuunnella nuoria ja ottaa yksilön tarpeet huomioon, ja halukkaille on annattava vastuuta ja haasteita. Tarvitaan yritysjohtajien ja työnjohtajien asennemuutosta suhteessa nuoriin. Tarvitaan reilua, kannustavaa ja läpinäkyvää johtamista. Työmaan lähiesimiesten on oivallettava, että he ratkaisevat paitsi työnantajansa, myös koko alan imagon nuorten silmissä. Mittarina voi käyttää nuoren työntekijän ensimmäisen kesäharjoittelun kokemusta. Se ratkaisee, jatkaako nuori infratöissä ja mitä hän kertoo alasta kavereilleen. Positiivinen kokemus sitoo nuoren helpommin alalle, tyly kohtelu karkottaa lopullisesti. Tarvitaan työelämälähtöistä koulutusta Rakennusalan tutkinto- ja koulutusjärjestelmä vastaa huonosti infra-alan työvoima- ja osaamiskysyntään. Ongelmaksi on nähty oppilaitosten suuri itsenäisyys ja valtakunnallisen koordinaation puute, jonka takia koulutusjärjestelmä ei ohjaa ammatillista rakennusalan koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämällä tavalla. Ammattikoulutuksesta valmistuu nuoria työttömiksi samalla, kun rakennusalalla podetaan vajausta. Toisella asteellarakennusalan ammattioppilaitospaikkoja on noin 4500 ja ensisijaishakijoita siihen verrattuna 1,3 2-kertainen määrä. Aloituspaikat eivät kuitenkaan jakaudu tasapuolisesti tarpeeseen nähden, mistä kärsii erityisesti infra-ala. Valmistuvien määrää pienentää koulutuksen keskeyttävien määrä, joka on joissakin oppilaitoksissa % aloittaneiden määrästä. Infra-alan työnantajien mukaan koulutus ei tuota ammattityöntekijöitä määrältään ja osaamiseltaan riittävästi. Koulutusta pitäisi uudistaa lisäämällä opetukseen huomattavasti nykyistä enemmän käytännönläheisyyttä ja viemällä oppilaat työmaille koulutuksen alusta alkaen. Työnantajien ja oppilaitosten yhteistyö olisi saatava uudelle tasolle. Yritysjohtajista löytyy valmiutta osallistua opetusohjelmien suunnitteluun. Yrityksistä voidaan myös järjestää kouluttajia oppilaitoksiin. Nykyisten opettajien työelämäjaksot nähdään välttämättöminä ja siihen ollaan valmiit järjestämään tilaisuuksia. Yrityslähtöistä koulutusta ollaan valmiita tilaamaan oppilaitoksilta alan erikoisammatteihin ja takaamaan valmistuville työpaikat. MANK panostaa nuoriin Maanrakennusalan neuvottelukunta MANK edustaa kaikkia infra-alan toimijoita. MANK on päättänyt panostaa lähivuosina erityisesti nuorten saamiseen infra-alalle. MANKin näkemyksen mukaan infra-ala voisi erottua kilpailevista toimialoista koulutuksen ja työelämän tiiviillä yhteistyöllä ja opetuksen käytännönläheisyydellä. Infra-ala voisi tarjota varman ja kiinnostavan työpaikan ja urapolun myös niille nuorille, jotka eivät pysty motivoitumaan pitkään ja lopputulokseltaan epävarmaksi koettuun opiskelujaksoon. MANKin hallitus käynnistää toimintaohjelman, jolla alan yritysjohdon ja työnjohdon asenteita ja johtamiskäytäntöjä pyritään kehittämään nuorten odotuksia vastaaviksi. Alan koulutuslaitosten koulutusohjelmia pyritään kehittämään työelämälähtöisiksi ja tiivistämään oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä uudelle tasolle. 9

11 Mistä nuoria tekijöitä infra-alalle? Lisätietoja: Harri Yli-Villamo, MANK ry:n puheenjohtaja, puh Pekka Vaara, osaamisselvityksen tekijä, puh Teksti: Pekka Vaara, MANK Ry Kuva: Liikennevirasto 10

12 Epäpyhä allianssi? Teema Epäpyhä allianssi? Uusi yliopistolaki on lisännyt merkittävästi yliopistojen itsemääräämisoikeutta keskusjohtoiseen tilivirastomalliin verrattuna. Käytännössä tämä on tarkoittanut aiempaa suuremman vastuun ottamista omasta olemassaolosta. Me Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pidämme muutosta erittäin myönteisenä, sillä lisääntynyt vapaus ja vastuu ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia menestyä ja luoda hyvinvointia myös tilaajalähtöisen tutkimuksen avulla. Suomalaisista yliopistoista eurooppalaisiksi tiedeyliopistoiksi Uuden lain myötä saamme aidosti olla aiempaa selkeämmin eurooppalainen tiedeyliopisto, jonka päätehtävänä on tieteellinen tutkimus. Tutkimuksen laatuakin onneksemme mitataan ja siitä palkitaan myös ministeriön toimesta aiempaa enemmän. Kovatasoinen tutkimus mahdollistaa korkeatasoisen ja houkuttelevan tohtori-, DI- sekä KTM-opetuksen. Siinä samalla pystymme aktiivisesti osallistumaan erityisesti suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen. Monet yhteistyökumppanimme ovat pitäneet tutkimusta painottavaa kehitystämme hyvänä, mikä on näkynyt mm. tutkimushankkeiden määrän, laajuuden ja laadun kasvuna. Koska olemme kirjoittajina tekniikan ja talouden kyllästämiä, esitämme edellisen tueksi pari lukua. Vuodesta 2008 kansainvälisten, korkeatasoisten tieteellisten julkaisujen (journal) määrä on yliopistossamme kasvanut n. 70 prosenttia, ja määrä on nyt Suomessa omien tieteenalojemme kärkeä. Samanaikaisesti muu kuin opetus- ja kulttuuriministeriöltä ansaittava - se kuuluisa ulkopuolinen rahoitus - on kasvanut yli seitsemän miljoonaa euroa. Toisin sanoen, on siis melko härskiä todeta, että ulkopuolinen rahoitus ja muu kuin veronmaksajien rahoilla tehtävä tutkimus tuhoaa tieteenteon. Päinvastoin. Kun ulkopuolisellakin rahoituksella työskentelevät piinkovat tutkijat päättävät jotakin tehdä, tulosta tulee. Samoin tutkimushankkeiden tuotoksina esitettävät parannukset eivät ole amatöörien puuhastelua paremman kynttilän rakentamiseksi, vaan kynttilän muuttamista led-valaisimeksi. 11

13 Epäpyhä allianssi? Huumorilla toki voisi todeta, että helpompi on selittää rahoituksen riittämättömyyttä kuin hankkia ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Tilivirastoyliopistot tuhoutuvat Toisaalta keskittyminen tutkimukseen on edellyttänyt melkoista uudelleenajattelua sekä poikkeuksellisen pelimannihenkistä työntekijäjoukkoa. Mekin kerroimme silmät kirkkaina vuonna 2008, että meillä on 31 strategista painopistealuetta. Heh, kuulosti varmasti varsin reippaalta, kun meitä täällä Lappeenrannan tiedeyhteisössä paremman maailman puolesta taistelee vain n henkeä. Seisoimme tuolloin hetken aikaa sen kuuluisan peilin edessä ja päätimme ottaa lusikan kauniiseen käteen. Neljän vuoden aikana analysoimme itsemme ja arvojemme lisäksi Suomen yliopistokoulukentän sekä teetimme kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin (RAE). Näiden perusteella pystyimme vakuuttamaan itsemme, että toimintamme strategiset painopisteet ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja toimiminen kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana. Ei vain veronmaksajien rahoilla Tilaajalähtöisen tutkimustoiminnan kasvu on varsin pitkälle tapahtunut juuri noilla edellä mainituilla painopistealueilla. Keskittymällä olemme voineet karsia niitä rönsyjä, joissa muut ovat meitä parempia. Toisin sanoen, tämä on tarkoittanut ei-verorahoilla-tehtävän-tutkimuksen näkökulmasta myös sitä, että olemme vastanneet joihinkin tarjouspyyntöihin "kiitos ei" ja ohjanneet kysyjän toiseen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen. Toisaalta, olemme olleet huomattavasti aiempaa aktiivisemmin tarjoamassa osaamistamme sellaisiin hankkeisiin, joissa tiedämme olevamme kilpailijoitamme edellä. Tilaajalähtöisessä tutkimustoiminnassa kumppanit ovat hyötyneet uuden tiedon lisäksi myös siitä, että tiedeyhteisö toimii samanaikaisesti keskustelijana, kriitikkona, tiedonvälittäjänä sekä kehittäjänä. Lisäksi yliopistojen kumppanit ovat saaneet yhteyden suureen määrän tutkijoita. Ja kun me itärajalla sanomme jonkun olevan suurta, me myös tarkoitamme sitä. Esimerkiksi Suomen Akatemian mukaan yli 40 prosenttia suomalaisesta yliopistollisesta energia-alan tutkimuksesta ja opetuksesta tehdään Lappeenrannassa. On siis mukava olla nöyrästi suurin ja kaunein, vaikka onkin varsin pieni. Ollaksemme rehellisiä, haluaisimme tehdä myös akateemista tulosta tuottavassa tilaajalähtöisessä tutkimuksessa paljon nykyistä enemmän. Me lupaamme tarjota aiempaakin runsaammin osaamistamme yritysten ja yhteisöjen lisäksi mm. julkisyhteisöille. Samoin lupaamme kilpailla aiempaa voimakkaammin merkittävistä tutkimushankkeista, jotka liittyvät painopistealueisiimme. Ja miksikö me näin haluamme tehdä? Siksi, että me voimme. Yhteystiedot: Juha-Matti Saksa, provost, strategia ja yhteiskuntasuhteet, Esa Marttila, dekaani, teknillinen tiedekunta, Lisätietoja: LUT:n kotisivut LUT: Maisteriohjelmaesittely 12

14 Epäpyhä allianssi? LUT: Yliopiston kehityskulku LUT: Strategiset painopisteet Teksti: Juha-Matti Saksa ja Esa Marttila, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kuva: LUT 13

15 Avain onnistumiseen: yhteinen visio ja yhteinen osaaminen Kolumni Avain onnistumiseen: yhteinen visio ja yhteinen osaaminen Osaamisen kehittäminen on luultavasti haaste toimialalla kuin toimialalla. Kasvuhakuisessa ja muuttuvassa yhteiskunnassa osaamisen jatkuva kehittämistarve on pysyvä olotila. Liikennealalla se on noussut keskusteluihin sekä tuottavuuden kehittämisen että uuden liikennepolitiikan toteuttamishaasteiden näkökulmasta. Uudistunut liikennepolitiikka haastaa tutkijat ja kehittäjät liikennejärjestelmätasoiseen vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkasteluun, liikennejärjestelmän palvelutason kehittämiseen asiakkaalle arvoa tuottavaan suuntaan ja informaatiotekniikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Huolestuttavaa on, ettei tuottavuuden kehittyminen infra-alalla ei ole seurannut muuta tuottavuuskehitystä. Yhdeksi keskeiseksi tuottavuutta parantavaksi keinoksi on tunnistettu osaamisen kehittäminen. Liikennealalla on tapahtunut laajoja rakenteellisia muutoksia. Yksi merkittävimmistä on ollut tilaaja-tuottaja -malliin siirtyminen. Tämä kehitys on tuonut aivan uudenlaiset prosessit väylien rakentamiseen ja ylläpitoon. Kehitys käynnistyi rata- ja yleiseltä tieverkolta, mutta myös monet kunnat ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä tähän malliin. Uusi tapa toimia edellyttää uudenlaista yhteistyömallia, uudenlaista osaamista ja lisäksi tueksi tarvitaan näitä prosesseja pitkäjänteisesti kehittävää tutkimusta. Liikennealan osaamisen kehittäminen on perinteisesti keskittynyt väylä- ja liikennetekniseen osaamiseen. Rakenteelliset uudistukset ovat tuoneet paljon uutta tuottavuutta tullessaan, ja niiden myötä on syntynyt myös esteitä tuottavuuden kehittymiselle. Yksi näistä on osaltaan koulutusjärjestelmäuudistuksen aikaansaama pula rakennusmestareista ja ammattityövoimasta työmailla. Tätä kehitystä on ryydittänyt hinnalla kilpailtujen urakoiden vaikutus urakoitsijoiden haluun ja mahdollisuuksiin panostaa ammatillisen osaamisen ja työmenetelmien kehittämiseen. 14

16 Avain onnistumiseen: yhteinen visio ja yhteinen osaaminen Vaikuttaa myös siltä, että koulutusjärjestelmämme ei ole täysin pystynyt reagoimaan monitieteellisyysvaatimuksiin liikennejärjestelmätyön ammattilaisia kouluttaessaan. Yhteiskuntapoliittiset ja muut yhteiskunnan tavoitteet koskevat myös liikennejärjestelmätyötä. Lisää huippuosaamista ja uutta innovointia tarvitaan edellä mainittujen lisäksi liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden, kansainvälisten liikenneyhteyksien, Itämeren liikenteen ja ympäristöturvallisuuden sekä joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen. Liikennealalla tarvitaan lisää huippuosaamista, ammatillista osaamista ja perusosaamista Huippuosaamisen kehittyminen vaatii vuosia ja riippuen lähtökohdista, jopa sukupolven. Suomessa on kansainvälisestikin tunnustettua liikennealan huippuosaamista mm. ratatekniikassa (Tampereen teknillinen yliopisto) ja työmaaautomaatiossa (Oulun yliopisto). Liikennealalta ei kuitenkaan montaa väitöskirjaa vuosittain valmistu, joinakin vuosina ei ainuttakaan.. Liikennealan tutkimuksen suuntaamista ja strategisten painopisteiden asettamista auttaisi se, että olisi käytettävissä visio siitä, millainen suomalaista yhteiskuntaa palvelevan liikennejärjestelmän tulisi olla noin puolen vuosisadan päästä. Vision tulisi nähdä yhteiskuntakehityksessä, ympäristötekijöissä, energiatuotannossa, kansainvälistymiskehityksessä, informaatiotekniikassa jne. tapahtuvien muutosten yli ja luoda näkemys näiden yhteisvaikutuksesta. Sen avulla voisimme aktiivisesti suunnata tutkimustamme tulevaisuuden ratkaisujen tarpeisiin ja kehittää liikennejärjestelmää niin, että se on avoin huomispäivän ratkaisuille. Käytännöllinen ja asiaa jouduttava tapa olisi käynnistää kärkihankkeita strategisesti tärkeiksi koettaville kehittämisalueille. Kärkihankkeita perustamalla rahoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa tutkimuspanostusten ja osaamisen kehittymisen suuntautumiseen ja parhaimmillaan saada tuloksia jo muutamassa vuodessa. Ehkäpä kärkihankkeet olisivat tunnistettavissa liikennepoliittisista ja tuottavuuden kehittymisen edistämiseen perustuvista lähtökohdista. Koska kysymys on ennen kaikkea yhteiskunnan edusta, on luonnollista, että julkisen rahoituksen osuus näissä kärkihankkeissa olisi merkittävä. Ammatillisen osaamisen kehittämistarpeita ja koulutuksen uudistamismahdollisuuksia tulee tarkastella yhdessä osapuolten kesken ja pyrkiä varmistumaan kysyntää vastaavan riittävän osaamistarjonnan syntymisestä. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole ollut kaikilta osin tyytyväinen siihen, miten aktiivisesti ja nopeasti liikennejärjestelmäsuunnittelua on lähdetty uudistamaan liikennepoliittisten linjausten mukaisesti. Tilaajavirastoissa on hyvin ymmärretty ne osaamisen kehittämistarpeet, joita tilaaja-tuottaja -malliin siirtyminen on tuonut mukanaan. Infra-alan tuottavuuden kehittymiseen Suomessa ei olla oltu tyytyväisiä, esim. valtiovarainministeriön rakennusalan suhdannetyöryhmä (RAKSU) on tunnistanut osaamisen kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä. Hyvänä tukena tälle työlle olisivat korkeatasoinen tutkimustoiminta, täydennyskoulutus ja ammattiin tähtäävien koulutusohjelmien uudistaminen. Uudenlaista kyvykkyyttä ja osaamista on kehitettävissä panostamalla liikennealalle tärkeimpien prosessien kehittämiseen. Esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun ja liikennesuunnittelun tehokkaasti jo varhaisessa vaiheessa yhdistävät prosessit vielä puuttuvat. Perusosaamisella tarkoitetaan osaamista, jota koulutusjärjestelmämme tuottaa kaikille tasapuolisesti ja jota kansalaisilla on ammatista riippumatta. Suomen koulujärjestelmä on kansainvälisten arviointien perusteella perusosaamisen tuottajana varsin kilpailukykyinen, mutta myös perusosaamisen kehittämistä on tarkasteltava jatkuvasti yhteiskuntakehityksen vaatimuksiin. 15

17 Avain onnistumiseen: yhteinen visio ja yhteinen osaaminen Osaaminen on tänä päivänä enemmänkin yhteisöllistä kuin yksilöön sitoutunutta, ja ilman eri tahoilla olevan osaamisen yhteen saattamista ei tuotantoelämä toimi. Arvonluontiketjun kannalta on melko samantekevää, jos joku ei osaa jotain, mutta sillä sen sijaan on merkitystä, että muut tietävät missä osaamista on. Verkostojen osaamisessa on valtavasti tuotannollista potentiaalia erityisesti silloin, kun se tehdään näkyväksi. Tämä lienee haaste ennen kaikkea osaamiseen liittyvän ajattelutavan kehittymiselle, mutta myös niin, että verkostoissa toimimisen osaaminen on jatkossa oltava osa perusosaamista. Osaamisen kehittäminen liikennealan yhteinen haaste Oma kysymyksensä on, miten liikennealan osaamisen kehittämistä voidaan johtaa. Opetushallinto osaltaan seuraa koulutustarpeiden ja -tarjonnan kehittymistä ja tekee osaamisen kehittämissuunnitelmia. Vastaavalla tavalla toimivat monet alan etujärjestöt. Tilaajavirastot pohtivat osaamisen kehittämistarpeita omista näkökulmistaan ja tutkimuslaitokset omista strategisista lähtökohdistaan. Ongelmana on, että konsensus ja yhteiset toimivaltaiset elimet liikennealan osaamisen kehittämiseksi puuttuvat. Toki myös myönteistä kehitystä on tapahtunut. Esimerkiksi yliopistolaki on mahdollistanut - yliopistojen tultua riippuvaisemmiksi budjettirahoitusta täydentävästä rahoituksesta - rahoittajien ja toimialojen vahvemman vaikuttamisen opetuksen ja tutkimuksen suuntaamiseen. Mutta miten saisimme yhdessä aikaiseksi koko liikennealaa palvelevan osaamisen kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmineen ja varmistettua sen läpiviennin? Ja miten teemme liikennealasta houkuttelevan tutkimuskohteen ja opintojen erikoistumissuunnan? Teksti: Seppo Oinonen, Ohjelmakoordinaattori, Liikennevirasto Kuva: Liikennevirasto 16

18 Joukkoliikenneosaamisen kysyntä kasvussa Teema Joukkoliikenneosaamisen kysyntä kasvussa Liikennealalla on useita osaamisalueita, joilla osaajia on tällä hetkellä vähän. Syyt ovat moninaiset: osaamiselle ei ole ollut viime aikoina kysyntää, tai osaamisaluetta pidetään itsestäänselvyytenä eikä jatkuvuudesta ole huomattu pitää huolta. Joukkoliikenne on yksi osa-alue, jolla kaivataan lisää osaamista. Joukkoliikenneosaamisen kysyntäpiikki on seurausta uuden joukkoliikennelain voimaantulosta. Lain seurauksena linjaautoliikenne avataan kilpailulle vaiheittain kesäkuun 2014 ja joulukuun 2019 välisenä aikana. Kyse on isosta kulttuurisesta muutoksesta, jossa tarvitaan monien osaamisalojen panosta ja saumatonta yhteistyötä. Uudistuksen yhteydessä on tavoitteena nostaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta maksu- ja informaatiojärjestelmien avulla. Osaajista on puutetta - miksi? Joukkoliikenteen osaamiskeskittymät sijaitsevat nykyisin pääasiassa joukkoliikennepalveluja järjestävissä organisaatioissa ja liikennöitsijöillä. Sen sijaan konsulttikentässä laaja-alaisia joukkoliikenteen osaajia on vähän, mikä on seurausta siitä, ettei palveluille ole ollut kysyntää viime vuosina. Kysyntähuipuissa turvaudutaan yleensä ostopalveluihin, joita nyt on hyvin niukasti tarjolla. Tilanne on hankala. Samaan aikaan tilaajaorganisaatioiden joukkoliikenteen ammattilaisista melkoinen osa lähestyy työuransa loppua ja vie osaamisensa lähivuosina pois työmarkkinoilta. Onneksi joukkoliikenneasiat kiinnostavat uusia osaajia, joille pitää nyt antaa mahdollisuus kehittyä ja kehittää ponnistaen siitä osaamisesta, jonka nykyiset ammattilaiset ovat luoneet. 17

19 Joukkoliikenneosaamisen kysyntä kasvussa Millaista osaamista tarvitaan? Tarvittava osaamisten kirjo on laaja. Se lähtee liikkumistarpeista, joukkoliikenteen kysynnästä ja palvelutason määrittämisestä, ja edellyttää joukkoliikenteen kustannusrakenteen tuntemista. Kun tavoitellaan aidosti houkuttelevaa joukkoliikennepalvelua, on pelkän kuljetuspalvelun ohella ymmärrettävä koko palvelukokonaisuus lipputuotteineen, informaatioineen ja pysäkkiolosuhteineen. Palvelumuotoilua tarvitaan! Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavat alueelliset toimivaltaiset viranomaiset, joita Suomessa ovat ELY-keskukset (yhteensä 9 kpl) ja kunnalliset viranomaiset (yhteensä 26). Kesäkuusta 2014 lähtien toimivaltaisten viranomaisten on hankittava joukkoliikennepalvelut kilpailuttamalla, jos joukkoliikenteen järjestämisessä on mukana julkista tukea. Joukkoliikennepalvelujen hankkiminen edellyttää kilpailuttamisosaamisen lisäksi markkinoiden toimintalogiikoiden ymmärtämistä, jotta kilpailukykyisiä tarjouksia saadaan kohteisiin useampia. Monilla alueilla saattaa olla kyse markkinoiden aikaansaamisesta tai kilpailutilanteen ylläpidosta. Liikennöitsijät ovat myös uusien osaamishaasteiden edessä, koska monillakaan ei ole aiempaa kokemusta tällaisista hankintamenettelyistä, vaan osaamisen painopiste on liikennetarjonnan ja tehokkaan tuotantotavan suunnittelussa ja toteutuksessa. Miten osaamisvajetta täytetään lyhyellä aikavälillä? Koska osaajapula on aivan akuutti, tarvitaan pikaisia toimia. Yksi keino on konsulttipalvelujen hankinnoissa edellyttää, että projektiryhmään nimetään valmistumisvaiheessa oleva henkilö projektisihteeriksi oppimaan. Meillä tilaajilla pitäisi olla myös rohkeutta kouluttaa uusia palveluntuottajia antamalla heille toimeksiantoja, joissa on mahdollista oppia joukkoliikenneasioita. Tällaisissa tapauksissa lienee kohtuullista edellyttää, että työnantaja tulee vastaan panostamalla omalta osaltaan kouluttautumiseen eli antaa työtunteja omalla kustannuksellaan. Tilaajan tarjoama sparraus lienee myös tarpeen. Sitä voi antaa tilaaja itse tai tilaajan valitsema kovan luokan osaaja. Koulutuspäivät ovat keino päivittää joukkoliikenteen parissa jo toimivien tietotaitoa. Samalla ne mahdollistavat verkostojen rakentamista ja vertaistuen saamista. Liikennevirasto, Paikallisliikenneliitto ja Tampereen Teknillisen Yliopiston tutkimuskeskus Verne ovatkin jo käynnistäneet koulutusyhteistyön ja järjestävät joulu- tammikuussa kaksi koulutuspäivää joukkoliikenteessä toimiville viranomaistahoille. Koulutusjärjestelmän avulla kestävä ratkaisu Joukkoliikennealan osaamisen ja osaajien riittävyyden turvaaminen edellyttää koulutusjärjestelmän, t&k:n ja alan hyvää yhteistyötä. Osaajia tarvitseva joukkoliikenneala on vastuussa siitä, että ala on houkutteleva ja että tieto työmarkkinoiden tarpeista on tiedossa. T&K:n avulla aikaansaadaan paitsi uutta tietoa, myös uutta osaamista. Tutkimuksen ja opetustarjonnan tulisi kulkea käsi kädessä. Pitkäjänteisen t&k-yhteistyön puute vaivaa joukkoliikennealaa ja hidastaa osaamisen kehittämistä. Joukkoliikenteeseen tulisi luoda tutkimusohjelma, jonka puitteissa tehtäisiin sekä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta että kehitystyötä ja opinnäytteitä. Tällä tavoin voitaisiin vähitellen rakentaa tukevaa pohjaa joukkoliikenneosaamiselle. Joukkoliikenteen parissa toimivilta edellytetään monipuolista osaamista liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja maankäytön kehittämisestä aina tietojärjestelmiin ja palvelujen hankintaan asti. Joukkoliikenteen koulutuksen yhdistäminen laajempiin kokonaisuuksiin palvelisi niin joukkoliikenteen asiantuntijoita kuin muita ammattilaisia, joiden osaamisella vaikutetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Aalto-yliopiston liikennejärjestelmäkoulutus on hyvä esimerkki jatkokoulutuksesta. 18

20 Joukkoliikenneosaamisen kysyntä kasvussa Teksti: Anne Herneoja, Liikennevirasto Kuva: Liikennevirasto 19

Suomalainen meriklusteri on moniosaaja

Suomalainen meriklusteri on moniosaaja 4 /2012 Suomalainen meriklusteri on moniosaaja LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI Teema Suomalainen meriklusteri on moniosaaja T arvit aan monenlaist a osaamist a, jot t a Suomen vient i- ja t uont i voit aisiin

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

JULKINEN Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja merkitys

JULKINEN Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja merkitys Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja merkitys Heikki Alanko PLL 17.9.2015 Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot