Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi

Transkriptio

1 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Terttu Vainio (VTT) Eero Nippala (TAMK)

2 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Raportin sisältö Raporttiin on koottu tietoa infra alan yritysten ja muiden toimijoiden kokonaismarkkinasta. Koottu tieto on jäsennelty lopputuotteittain, työlajeittain, alueittain, tilaajittain. Raportti sisältää myös infrarakentamisen ennusteen vuodelle Projektin toisessa, vuoden 2013 lopulla julkaistavassa raportissa tullaan käsitelemään infrarakentamisen näkymiä vuoteen Raportti määrittelee käsitteen infrarakentaminen suhteessa maa ja vesirakentamiseen. Uusi käsite on otettu käyttöön, koska se kuvaa paremmin rakennuttajien, suunnittelun ja tuotannon työkenttää. Käsitteellä kootaan yhteen väylien ja verkostojen rakentaminen ja muiden investointien osana tehtävät infra alan työt. Projektin ohjausryhmä Tapani Karonen (pj) (Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Kari Happonen (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Projektiryhmä Terttu Vainio (VTT) Eero Nippala (TAMK) Pekka Tienhaara (VTT Expert Service Oy) Pekka Mäkelä (Tilastokeskus) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Morenia Oy) Hannu Jokiniemi (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tilastoanalyysit ja insinöörityöt: Päivi Julin Olli Thilman Samu Mustonen Lassi Aho

3 Sisältö Johdanto 5 INFRAMARKKINA Infrarakentaminen sisällön määrittely 6 Alueiden rakentamisen tarve 6 Yhdyskuntien rakentamisen tarve 7 Yhteyksien rakentamisen tarve 7 Infrarakentaminen vuonna Infrarakentamisen sijoittuminen muutos 8 Infrarakentamisen sijoittuminen suuret seutukunnat 9 Infrarakentaminen Infrarakentamisen kausivaihtelu Suurten kohteiden osuus infrarakentamisesta 12 Infran kunnossapidon määrän kehitys (2002=100) 13 Infrarakentamisen tilaajat 14 Urakoitsijoiden osuus infrarakentamisesta 15 TALOUS Maa ja vesirakentamisen kannattavuus 16 Rakentamisen kustannuskehitys 17 Infrarakentamisen kustannusjakauma 18 Infrarakentamisen kustannustaso 19 INFRARAKENTAMISEN ENNAKOINTI Infrarakentamisen indikaattorit 20 Infrarakentamisen määrä 21 Infrarakentaminen 2011 ja muutokset

4 LOPPUTUOTTEET JA TYÖLAJIT Infrarakentamisen lopputuotteet 23 Infrarakentamisen työlajit 24 TONTTIEN RAKENTAMINEN Talojen alueosien rakentaminen ja tilaajajakauma 25 Kaivosten maarakennustyöt ja tilaajajakauma 26 Ympäristö ja muu infrarakentaminen ja tilaajajakauma 27 YHDYSKUNTIEN RAKENTAMINEN Katurakentaminen ja tilaajajakauma 28 Vesihuollon rakentaminen ja tilaajajakauma 29 Energiahuollon rakentaminen ja tilaajajakauma 30 YHDYSKUNTIEN VÄLISTEN YHTEYKSIEN RAKENTAMINEN Tierakentaminen ja tilaajajakauma 31 Ratarakentaminen ja tilaajajakauma 32 Satamien, vesiväylien ja lentoliikentaan infrarakentaminen ja tilaajajakauma 33 Tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja tilaajajakauma 34 Valtion maanteiden ja rautateiden kustannukset Pohjoismaissa 35 MAA AINESTEN KÄYTTÖ Kiviainesten kokonaiskäyttö Suomessa 36 Uusiomateriaalit 37 Asfalttituotanto Pohjoismaissa 38 Pilaantuneiden maa alueiden kunnostus 39 Maa ja metsätalouden infrarakentaminen 40

5 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Johdanto Infrarakentaminen tuottaa ja pitää yllä kaiken muun rakennetun ympäristön paitsi talonrakennukset. Sen analysoinnissa tavoitteena oli tunnistaa keskenään samantyyppisen työn kysyntä huolimatta siitä, mille toimialalle työt kirjataan tehdyksi tilastoissa. Tämä tieto auttaa ymmärtämään paremmin markkinoiden tilanteen sekä tulevan kehityksen. Infrarakentaminen on jaettu kolmeen erityyppiseen segmenttiin: tonttien, yhdyskuntien ja yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Ne eroavat toisistaan mm. tilaajatahon, vaikutusalueen ja loppukäytön suhteen. Segmentit sisältävät useita lopputuotteita. Perinteisesti maa ja vesirakentamiseksi laskettavien tuotteiden lisäksi infrarakentamiseen kuuluvat lisäksi mm.: uudistalonrakentamisen aluerakenteet talojen ulkoalueiden hoito kaivosten avaamiseen liittyvät maarakennustyöt tuulivoimaloiden perustamiseen liittyvät maarakennustyöt. Lopputuotteet muodostuvat työlajeista. Työlajien luokittelun lähtökohtana on Rakennustietosäätiön InfraRYL nimikkeistö, joka tiivistettiin 15 työlajiin valikoima. Infrarakentamisen tilaajat jaettiin kolmeen tyyppiin: kuntakonserneihin, valtioon ja yksityiseen sektoriin. Kuntakonsernit pitävät sisällään peruskunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yritykset. Käsittelytapa on poikkeava. Virallisissa tilastoissa kaksi jälkimmäistä käsitellään yrityksinä. Valtiota tilaajana edustavat liikennevirasto ja ELY keskukset. Yksityinen sektorin tilaajia ovat hankkeiden rahoittajat eli yritykset, kotitaloudet ja asuntoosakeyhtiöt. Yksityiselle sektorille tehtävän työn välitön tilaaja on tyypillisesti investointihankkeen projektiorganisaatio tai talonrakennushankkeen pääurakoitsija tai rakennuttaja. Lyhyen aikavälin ennakointikonsepti perustuu tilaajatahojen mahdollisuuksiin toteuttaa tarvittavia infrainvestointeja.

6 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Infrarakentaminen on tonttien yhdyskuntien yhteyksien talojen alueosien rakentamista maa/metsätilojen sekä kaivosten maarakentamista teollisen tuulivoiman rakentamista ympäristörakentamista kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa katujen rakentamista vesihuollon rakentamista kaukolämmön rakentamista sähkön jakeluverkkojen rakentamista edellisten kunnossapitoa teiden ja ratojen rakentamista sähkön ja kaasun runkoverkon rakentamista tietoliikenneverkon rakentamista vesi ja ilmaliikenteen tarpeisiin rakentamista edellisten kunnossapitoa Tonttien rakentamisen tarve Suomeen rakennetaan uusia talonrakennuksia 7,5 8,5 milj. m 2 vuosittain. Vireillä on 15 merkittävää kaivoshanketta. Investoinnit ajoittuvat pääasiassa vuosille Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman osuus sähköntuotannossa 0,3 prosentista 6 7 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää yli 800 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Talonrakennuskannan ulkoalueiden hoidon piirissä on 445 milj. m 2 rakennuskanta.

7 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Yhdyskuntien rakentamisen tarve Suomen väestö (5,4 milj. hlö) lisääntyy henkilöllä vuosittain. Väestön kasvu keskittyy suurille kaupunkiseuduille. 18 kunnan muodostaman Helsingin seutukunnan väestö (1,4 milj. hlö) lisääntyy vuosittain henkilöllä. Vesijohto ja viemäriverkostojen korjaustarve on 2..3 kertainen nykyiseen korjaustoimintaan verrattuna ikääntymisen takia. Katuverkostoon kohdistuu toimenpiteitä teknisen korjaustarpeen lisäksi siksi, että sen alla (tai päällä) olevia verkostoja on korjattava tai sinne asennetaan kokonaan uusia järjestelmiä (esim. kaukokylmä, valokaapelointi) Yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentamisen tarve Uusien liikenneyhteyksien rakentamisen sijaan liikenneväylien pidossa painottuvat kunnossapito ja korvausinvestoinnit. Etusijalla ovat vilkkaimmin liikennöidyt yhteydet. Vuoteen 2020 mennessä tullaan rakentamaan sähkönsiirtoon 3000 km lisää uutta kantaverkkoa. Vanhaa verkkoa uusitaan sekä vanhenemisen että toimitusvarmuudelle asetettujen vaatimuksen johdosta. Laajakaista 2015 hankkeen tavoitteena on tuoda vakituisesti asutuille asunnoille ja työpaikoille 100 Mbit/s yhteys enintään kahden kilometrin etäisyydelle.

8 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Infrarakentaminen vuonna 2011 yhteensä 8,1 mrd Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen; 38 % Yhdyskuntien väliset yhteydet; 32% Yhdyskuntien rakentaminen; 30% Infrarakentaminen muutoksessa projekti Infrarakentamisen sijoittuminen 60% 50% 40% 30% 20% 10% Pohjois Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi 0% Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Infrarakentaminen muutoksessa projekti

9 Infrarakentamisen rakenne ja ennakointi Etelä Suomi Varsinais Suomi, Uusimaa, Kanta Häme Päijät Häme, Kymenlaakso, Etelä Karjala. Helsingin seutukunta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Kauniainen, Siuntio, Pornainen, Karjalohja, Vihti, Karkkila, Nummi Pusula, Lohja) Turun seutukunta (Turku, Raisio, Lieto, Paimio, Nousiainen, Mynämäki, Sauvo, Masku, Naantali, Kaarina, Rusko) Länsi Suomi Satakunta, Pirkanmaa, Keski Suomi, Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa Tampereen seutukunta (Tampere, Nokia, Kangasala, Vesilahti, Lempäälä, Pirkkala, Hämeenkyrö, Orivesi, Pälkäne, Ylöjärvi) Jyväskylän seutukunta (Jyväskylä, Uurainen, Toivakka, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi) Itä Suomi Etelä Savo, Pohjois Savo, Pohjois Karjala, Kainuu Kuopion seutukunta (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka) Pohjois Suomi Keski Pohjanmaa, Pohjois.Pohjanmaa, Lappi Oulun seutukunta (Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo, Muhos, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki)

10 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen on tuonut töitä infrarakentajille. Tulevana vuonna 2013 tämä sektori supistuu saman kokoiseksi markkinaksi kuin yhdyskuntien ja yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentaminen. Bruttokansantuotteen kasvu ei tue infrarakentamista BKT % => Infrarakentaminen supistuu. Kasvu vaatisi 2 3 % BKT kasvun. Kustannustaso korkea Kustannukset ovat nousseet kaksinkertaisesti verrattuna yleiseen hintakehitykseen. Korkea kustannustaso viivästyttää hankkeita. Vienti Suomesta ei vedä Rahoituskriisin takia Suomen vienti Eurooppaan on supistunut. Aasiaan, Pohjois Amerikkaan ja muihin maihin kasvanut vienti ei ole paikannut vajetta. Julkisen sektorin taloustilanne heikko Vuonna 2011 koko julkisen sektorin rahoitusvaje oli lähes 7 mrd. euroa. Sekä valtion että kuntien rahoitusvajeet uhkaavat vähentää investointeja. Uudistalonrakentamisen aluetyöt vähenevät Uudistalonrakentaminen supistuu sekä 2012 että 2013 noin 7 prosenttia

11 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointii Puolivuotisvaihtelu Talvikaudeksi luetaan aikaväli marraskuusta huhtikuuhun ja kesäkaudeksi aikaväli toukokuusta lokakuuhun luvun puolivälissä talvikaudella töistä tehtiin 40 prosenttia ja kesäkaudella 60 prosenttia. Ero on pienentymässä. Määräindeksin perusteella vuosina talvella tehdyn työn osuus on liki 45 prosenttia ja kesäkaudella tehdyn työn osuus 55 prosenttia. Palkkasumman perusteella kausivaihtelu on voimakkaampaa. Vuosina palkoista vain 35 prosenttia maksetaan talvikauden töistä ja 65 kesäkauden töistä. Myös liikevaihdon kertymän kausivaihtelu on vähentynyt. Vuonna 2000 liikevaihdosta kertyi talvikautena 30 prosenttia ja kesäkautena 70 prosenttia. Viime vuosina talvikauden liikevaihdon osuus on noussut 35 prosenttiin ja kesäkauden liikevaihdon osuus vastaavasti vähentynyt 65 prosenttiin. Vaihtelu kuukausitasolla Vuosina vähiten palkkoja on maksettu tammikuussa, eniten heinäkuussa luvun alussa vuoden liikevaihdosta kertyi eniten elokuu syyskuulla luvun lopussa ja 2010 luvun alussa liikevaihdon kertymän huippu on siirtynyt joulukuulle. Lähde: Tilastokeskus / suhdanteet

12 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Suuriksi tiehankkeiksi on luettu: Kt51 Kehä 1/ Mt101 Turunväylä Vallikallio, Kehä 1 Keilaniemi, Kt50 Vantaankoski lentoasema, Vt5 Kuopio /Kallan sillat ja Päiväranta Vuorela, Vt6 Lappeenranta Imatra I+II, Vt6 Taavetti Lappeenranta, Vt6 Joensuu, Vt7, E18 Koskenkylä Loviisa Kotka, Vt7, Hamina Vaalimaa, Vt7 Hamina ohikulku, Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt14 Savonlinnan keskusta 1,2 ja 3. Suuriksi ratahankkeiksi on luettu: Ilmalan ratapiha, kehärata, länsimetro, rata Seinäjoki Oulu vaiheet 1 ja 2, rata Lahti Luumäki, rata Kokkola Ylivieska, rata Lielahti Kokemäki perusparannus Suuria energiahankkeita ovat: merikaapeli Estlink2, merikaapeli Fenno Skan2 Olkiluoto Finnböle. Vuosina suurten kohteiden osuus infrarakentamisesta vaihtelee 7 10 % välillä luvun lopulla suurten kohteiden osuus oli noin 5 %. Suurten kohteiden osuus koko markkinasta on siis noussut. Suuria investointeja kykenee tarjoamaan Suomessa alle kymmenen yritystä. Osa suurista investoinneista kilpailutetaan osina, jotta useammat yritykset kykenisivät osallistumaan tarjouskilpailuun. Lähde: VTT Expert Service Oy & TAMK suurten kohteiden seuranta.

13 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Vuoden 2011 kunnossapidon arvo oli 2,2 miljardia euroa ja se jakaantui: Tontit % Yhdyskunnat % Yhdyskuntien väliset Yhteydet % Yhteensä % Eniten rahaa käytetään talojen ulkoalueiden (tontit), katujen (yhdyskunnat), maanteiden ja ratojen (yhdyskuntien väliset yhteydet) talvikunnossapitoon eli lumen poistoon ja liukkauden torjuntaan. Kunnossapidon osuus infrarakentamisesta on vaihdellut 1970 luvulta lähtien reilusta 20 prosentista lamavuosien lähes 40 prosentin osuuteen. Vuonna 2011 kunnossapidon osuus oli 27 prosenttia. Osuus on lähivuosina kasvamassa investointien supistumisen takia. Kunnossapidolle ei ole vakiintunut nimikkeistöä. Sektorista riippuen käytetään nimikkeitä ylläpito, kunnossapito, hoito ja käyttö. Täyttääkseen tehtävänsä infra vaatii säännöllistä ja oikein ajoitettua kunnossapitoa. Infrarakenteet ovat tällä hetkellä kohtuullisessa kunnossa mutta alimitoitetun rakenteellisen kunnossapidon takia kunto on heikkenemässä. Suunnitelmallisella, ennakoivalla kunnossapidolla vältettäisiin äkilliset korjaukset ja infra pysyisi taloudellisemmin halutussa kunnossa.

14 Infrarakentamisen rakenne ja kehityken ennakointi Infrarakentamisen tilaajia ovat kuntakonsernit (34 %), valtio (20 %) ja yksityinen sektori (46 %). Kuntakonserneihin on laskettu kuuluviksi kunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yritykset. Kuntien käyttömenoista infran menot ovat 4 5 prosenttia ja investoinneista kolmannes. Valtion tilaajaorganisaatioita ovat liikennevirasto ja ELY keskukset (liikenneväylät) sekä pienessä mittakaavassa mm. Senaatti talonrakennushankkeiden tilaajana. Valtion budjetista infran menot ovat 3 prosenttia ja investoinneista 70 prosenttia. Yksityistä sektoria edustavat yritykset ja kotitaloudet. Niiden vuotuisesta tuotannosta inframenot ovat 1 2 prosentin luokkaa ja investoinneista noin 15 prosenttia. Tonttikohtaisissa töissä tilaaja edustaa 85 prosenttisesti yksityistä sektoria. Yhdyskuntarakentamisen tilaajaa on yleisimmin kuntakonserni. Yhdyskuntia yhdistävien verkkojen rakentamisesta vastaa joko valtio (tiet, junaradat, vesiväylät, lentoliikenne) tai yritykset (sähkö, kaasu, tietoliikenne). Satamista suurin osa on kuntakonsernien omistuksessa.

15 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Tässä urakoitsijoiksi on laskettu sekä yksityiset että valtion omistamat yritykset (Destia Oy, VR Track Oy). Kuntien yksiköt, yritykset ja liikelaitokset on luettu omiksi organisaatioiksi. Tontit ja yhdyskuntien väliset yhteydet urakoivat pääsääntöisesti urakoitsijat. Energiayhtiöillä on omia verkonrakentamiseen erikoistuneita yksikköjä. Valtion omilla rakennusyhtiöillä on merkittävä markkinaosuus yhteyksien rakentamisessa. Kuntien vastuulla olevaan yhdyskuntarakentamiseen käytetään sekä kuntakonsernin omia yksikköjä että urakoitsijoilta. Aliurakoinnin osuus prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdolla mitattuna suurimmat yksityiset ja julkista sektoria edustavat urakoitsijat (2011): Järj. LV (milj. ) 11 Relacom Finland 78 1 Lemminkäinen Infra Tampereen Infra 68 2 Destia Kesälahden Maansiirto 65 3 YIT Rakentaminen / Infrapalvelut nn 14 Voimatel 58 4 VR Track E. Hartikainen / Maansiirto nn 5 Eltel Network (Suomi) Delete Group 51 6 Empower (Suomi) KVL tekniikka 45 7 Skanska Infra + Skanska asfaltti Graniittirakennus Kallio 47 8 Helsinki Stara E.M. Pekkinen 40 9 Rudus murskaus, kierrätys, kivi Espoo katu ja vihertuotanto NCC Roads Turun Kuntec 40 nn = yritykset eivät julkaise infrarakentamisen liikevaihtoa Lähteet: VTT suhdannekyselyt rakennuttajille Yritysten vuosikertomukset

16 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Se siis kertoo operatiivisen kannattavuuden. Infrarakentamisessa alakvartiiliin lukeutuvien yritysten liikevoitto on vuodesta toiseen ollut noin 0 % ja yläkvartiiliin kuuluvien yritysten liikevoitto noin +15 %. Infrasuunnittelussa alakvartiiliin kuuluvien yritysten liikevoitto on vaihdellut nollasta 5 prosenttiin ja yläkvartiiliin kuuluvilla yrityksillä +20 % molemmin puolin. Kuvaan sisältyvät sektorit (liikevoitto %): Infrarakentaminen (1100 yrityksen tiedot) Väylien rakentaminen 9,8 8,8 5,8 5,7 3,2 Verkostorakentaminen 5,8 7,0 6,1 4,8 4,7 Muu maarakentaminen 11,2 9,8 6,0 6,1 6,1 Tonttien esirakentaminen ja rakenteiden purku 9,2 8,6 6,8 6,0 6,3 Katujen ja pihojen puhtaanapito 7,5 5,5 4,8 6,1 3,9 Infrasuunnittelu (150 yrityksen tiedot) Yhdyskuntasuunnittelu 8,0 5,8 4,2 3,7 6,6 MVR suunnittelu 8,1 8,8 5,9 4,4 6,5

17 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Vuoden 2005 jälkeen inflaatiota enemmän ovat nousseet yhtä kustannuslajia (rahoitus ja vakuutus) lukuun ottamatta kaikki maarakentamisen panoskustannukset. Eniten ovat nousseet bitumin, polttonesteiden ja energian hinnat. Viive öljynhinnan muutoksista maarakennuskustannusindeksin reagointiin on lyhentynyt 2000 luvun alun ½ 1 vuodesta 2 4 kuukauteen. Myös talouden ja maarakennuskustannusten muutosten keskinäinen riippuvuus on vahva. Viive talouden muutoksista (mitattuna bruttokansantuotteella) MAKU:n reagointiin on puolittunut muutamassa vuodessa. Tällä hetkellä viive on 5 kuukautta. Kunnossapidon kustannusten nousu (10 %) on enemmän kuin kunnossapidon arvo => absoluuttisesti kunnossapidon määrä vähentynyt vaikka infrakanta on kasvanut. Lähteet: Tilastokeskus hintatilastot

18 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Kun energia ja polttoainekustannukset poimitaan yhteen eri kustannusmuuttujista eli kuljetuksista, maansiirtokoneiden käytöstä, ostetuista konepalveluista, materiaaleista (jne.) nousee polttoaineiden ja bitumin osuus 20 prosenttiin. Tähän osuuteen maarakentamisen kustannuksista vaikuttaa suoraan öljyn maailmanmarkkinahinta. Öljytuotteiden hinnan nousua kiihdyttää osaltaan Euroopan ja Suomen energia ja ilmastopoliitiikka, joissa tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta. Toimenpiteinä ovat mm. öljytuotteiden energiasisältö ja hiilidioksidiverojen korotukset. Infrarakentamisessa käytetään paljon koneita ja kalustoa. Oman ja ostetun konetyön osuus kustannuksista on 30 %. Palvelujen merkitystä kasvattavat infrarakentamiseen liittyvät mittavat kuljetustarpeet sekä maansiirto ja muiden työmaakoneiden huolto ja korjaamopalvelut. Materiaalikustannuksista maa ja kiviainekset edustavat 1/3 Bitumin hinnan nousu on nostanut sen kustannusosuuden (1/6) metallituotteiden ja sementti/betonituotteiden kanssa samalla tasolle Lähde: Tilastokeskus / Maarakennuskustannusindeksi

19 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Suomen infrarakentamisen hintataso oli vuonna 2011 noin 10 prosenttia korkeampi kuin Euroopan Unionin keskimääräinen hintataso ja sama kuin Saksassa luvun alussa Suomen infrarakentamisen hintataso oli matalampi kuin muussa läntisessä Euroopassa. Vuosikymmenen puolivälissä Suomen hintataso nousi muun Euroopan hintatasoa korkeammalle useiksi vuosiksi. Ruotsissa ja Norjassa on selvästi korkeampi hintataso. Baltian maissa hintataso on puolestaan merkittävästi matalampi Suomen, EU27 ja EU15 infrarakentamisen kustannustasojen suhde EU27 =100 Suomi EU Lähde: Eurostat EU 27 sisältää kaikki jäsenmaat (tilanne 2012). EU 15 sisältää jäsenmaat ennen 12 Itä Euroopan maan liittymistä Euroopan Unioniin (jäsenmaat vuosina Suomen, Ruotsin ja Itävallan liityttyä jäseniksi). Lähde: Eurostat

20 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Osana Infrarakentamisen muutoksessa projektia selvitettiin, mitkä indikaattorit ennakoivat infrarakentamisen sektorien rakentamista 1 3 vuotta ennakkoon erotukseksi niistä muuttujista, jotka reagovat samanaikaisesti infrarakentamisen kanssa tai vasta viiveellä jälkikäteen. Indikaattorit määritettiin kuntien, valtion ja yksityisen sektorin investoinneille. Kunnossapidon määrässä ei ole samalla tapaa suhdannevaihteluita kuin investoinneissa, joten sitä ei tarkasteltu. KUNNAT: Bruttokansantuotteen ja talonrakentamisen lupien korrelaatio on infrarakentamisen kanssa vahva. VALTIO: Muuttujien joukosta ei löytynyt todellisia avainindikaattoreita eli niitä, joiden ja infrarakentamisen korrelaation olisi vahva. Potentiaalisten muuttujien joukosta löytyi kuitenkin kaksi muuttujaa (LVM menojen hintaindeksi ja MAKU), joiden korrelaatio oli kohtalainen suhteessa infrainvestointeihin. YKSITYINEN SEKTORI: Bruttokansantuotteen ja talonrakentamisen lupien ennakoiva korrelaatio on infrarakentamisen kanssa vahva. Vahvaa korrelaatiota voidaan käyttää hyväksi ennakoinnissa. Korrelaatio kahden muuttujan välissä voi olla joko suora, eli muuttujien arvot muuttuvat samaan suuntaan. Käänteisessä korrelaatiossa muuttujien arvot reagoivat eri suunntiin. Lähde: Key indicators for civil engineering market forecast (Nippala, 2012)

21 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Laajan määrittelyn mukainen infrarakentaminen (sisältäen investoinnit ja kunnossapitdon) supistuu kaksi prosenttia vuonna 2012 ja edelleen viisi prosenttia vuonna Infrarakentamisen supistumiseen 2013 vaikuttaa eniten uudistalonrakentamisen pohjatöiden väheneminen 7 prosenttia. Talonrakentamisessa sisällä eniten supistuva sektori on kerrostalorakentaminen. Perinteisen suppean määrittelyn mukainen maa ja vesirakentaminen kasvaa yhden prosentin 2012 ja supistuu kaksi prosenttia vuonna Infrarakentaminen Maa ja vesirakentaminen % 1 % % 2 %

22 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Vuonna 2013 kasvavat maantie 1, vesihuolto ja energiahuoltoinvestoinnit. Kehäradan ja Länsimetron rakentamisessa painottuvat asemien talonrakennustyöt. Riskin tierakentamisen vuoden 2013 kasvulle tuottaa Vt12 Tampereen rantaväylän käynnistymiseen liittyvä epävarmuus. Hankkeen suunnittelu on edennyt mutta lopullinen rakentamispäätös puuttuu. Vuonna 2013 supistuvat katu, vesiliikenteen rakentaminen. Samoin kaivosten käynnistämisessä odotetaan mm. Länttän, Kolarin ja Soklin etenemistä. Metallien maailmanmarkkinahintojen kehitys vaikuttaa kaivosinvestointien käynnistämiseen voimakkaasti. Myös talonrakentamisen aluetyöt supistuvat 2013 kuudella prosentilla. Sektorin painoarvo on suuri ja painaa koko infrarakentamisen miinukselle. Mikäli kunnat jatkavat entiseen tahtiin kadunrakentamista, toteutuu ennuste arvioitua positiivisemmin. 1 Infrarakentamisen arvon määritys esimerkkinä maantiet: + valtion tiebudjetti tiealueiden hankinnat, korvaukset ja lunastukset sekä liikenneviraston ja ELY:n toimintamenot elinkaarihankerahoitus jo käytössä oleville kohteille ja kunnille maksettavat tielainarahoitus tiebudjetista maksettava talonrakentamisen rahoitus + yksityisrahoitus käynnissä oleville elinkaarihankkeille ja muille maantiehankkeille + kuntien rahoitus maantierakentamiseen = maanteiden infrarakentaminen

23 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi ,1 miljardin euron infrarakennusmarkkinaan on luettu mukaan lopputuotteet, joita rakentavat maarakennusurakoitsijat tai organisaatioiden omat maarakennusyksiköt. Toimenpiteittäin infrarakentaminen jakautuu investointeihin (73 %) ja kunnossapitoon & hoitoon (27 %). Investoinnit Kunnossapito Yhteensä YHDYSKUNTIEN VÄLISET YHTEYDET Satamat, vesi ja lentoliikenteen infra Sähkön kantaverkko ja kaasuverkko Rautatiet ja metro Tietoliikenne Maantiet YHDYSKUNNAT 0 Vesihuolto Kaukolämpö ja sähkön jakeluverkot Kadut TONTIT Tuulivoimalat Maa/metsätilojen maarakentaminen Kaivosten maarakennustyöt Ympäristö ja muut Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Uudisrakentamisen alueosat YHTEENSÄ milj

24 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Työlajikohtaiset markkinat määritettiin todellisten kohteiden avulla. Infrainvestointien työlajeihin on luettu InfraRYL nimikkeet: Esityöt Perustustyöt Pohjarakennustyöt pl vedenalaiset Kalliorakennustyöt pl vedenalaiset Maarakennustyöt , 2139, 2150, 2400 Päällysrakennetyöt , 2140, Pintarakennetyöt Järjestelmätyöt Rakennustekniset työt , Vesirakentaminen Kunnossapitotyöt Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Hanke ja yritystehtävät Suunnittelutyöt Rakennuttaminen ja projektinjohto Yhteensä, milj Kunnossapito on käsitelty kokonaisuutena.

25 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Talonrakentamisen osana tehdään maarakennustöitä. Näitä ovat Rakennustieto säätiön Talo2000 nimikkeistön mukaan: 111 Maaosat 112 Tuennat ja vahvistukset 113 Päällysteet 114 Alueen varusteet 115 Alueen rakenteet Talonrakennuskohteissa alueosien osuus kustannuksista vaihtelee 6 30 % välillä. Pienin osuus on hyvälle maapohjalle rakennetuissa kerrostaloissa. Suurin osuus on huonolle maapohjalle perustetuissa (esim. paalutetuissa) yksikerroksisissa rakennuksissa. Uudistalonrakentamisen arvo oli vuonna 2011 noin 12,7 miljardia euroa. Siitä alueosien rakentamisen osuus oli 12%, yhteensä miljoonaa euroa. Talonrakennuskohteissa maarakennustöiden tilaaja voi olla kohteen pääurakoitsija tai kohteen rakennuttaja, mikä hanke on pieni tai pilkottu osaurakoiksi. Maarakennusurakoitsijat urakoivat jonkin verran myös perustuksia. Perustusten rakennuskustannuksia ei ole kuitenkaan laskettu mukaan infrarakentamisen euroihin. Maarakennusurakoitsijat osallistuvat myös talonrakennusten ulkoalueiden hoitoon, erityisesti lumenpoistoon ja liukkauden torjuntaan. Lähteet: Tilastokeskus, VTT ja Talonrakennushankkeiden infrarakenteet (Thilman 2012)

26 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Geologiset luonnonvaroja ovat: metallit, uraani, luonnonkivet, kalliokiviaines, maa aines, öljy, maakaasu, kivihiili, pohjavesi, teollisuusmineraalit ja turve. Näistä metallisia malmeja ja teollisuusmineraaleja louhitaan joko avolouhoksella tai maanalaisella kaivoksella luvun lopulla metallien hintojen nousun myötä kaivostoiminta virisi Suomessa uudelleen eloon. Tällä hetkellä kaivosten avaamiseen liittyvän infrarakentamisen arvon arvioidaan olevan milj. euroa vuositasolla, kun mukaan lasketaan yli 50 miljoonan euron malminetsintäkustannukset. Vuonna 2011 käynnissä oli mm. investointeja Kemin, Kevitsan, Kylynlahden, Laivan ja Kolarin kaivoksissa. Malminetsintää harjoittavat usein pienet ns. junioriyhtiöt. Ne ovat ulkomaalaisia, joko Suomeen malminetsintää varten rekisteröityneitä tai yhteistyöorganisaation kautta Suomessa toimivia. Kaivostoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat noteerattu ulkomaisissa pörsseissä tai ovat tällaisten suomalaiset tytäryhtiötä tai sivuliikkeitä. Suomalaisessa omistuksessa ovat vain Kemin kromikaivos ja Talvivaaran monimetallikaivos. Suomen valtio omistaa osan Talvivaaran kaivoksesta. Kaivosyhtiöt tilaavat kaivosten avaamiseen liittyvät työt suomalaisilta urakoitsijoilta. Osa töistä on suorahankintoja ja osa kilpailutetaan. Lähde: Kaivosala (TEM toimialaraportti, 2011)

27 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Ympäristörakentamisen lopputuotteet palvelevat: Vapaa ajan viettoa (puistot, leikkikentät, ulkoilualueet, ulkoliikuntapaikat, ulkoilureitit). Puistoiksi voidaan laskea myös hautausmaat. Poistavat ihmisten toiminnan aiheuttamia haittoja (jätteiden käsittelykentät, pilaantuneiden maiden puhdistus, maiseman ennallistaminen, meluvallit). Kierrättävät materiaaleja ja rakennuspaikkoja (pilaantuneiden maiden puhdistus, uusiomateriaalien jalostus, rakennusten ja rakenteiden purku). Muuta infrarakentamista ovat: Erilliset maanpäälliset pysäköintialueet sekä itsenäisen käyttötarkoituksen omaavat maanalaiset kalliotilat (esim. pysäköintiluolat). Liikenneväylien tunnelit lasketaan joko katu, rata tai tierakentamiseksi. Maatalouden rakenteet mm. peltojen kuivatusrakenteet (ojat, salaojat). Peltojen salaojittaminen romahtunut hehtaariin aiemmasta hehtaarista EU jäsenyyden ja viljelytilojen määrän vähenemisen myötä. Metsätalouden rakenteet mm. kuivatusrakenteet, metsäautotiet ( km). Uusien kuivatusrakenteiden sijaan nykyisin kunnostetaan tai perataan vanhoja ojitusalueita hakkuiden yhteydessä. Myös metsäteissä painotus on vanhojen teiden parantamissa. Esimerkiksi vuonna 2010 rakennettiin uusia metsäautoteitä 700 km, mutta parannettin 4,5 kertainen määrä (3500 km). Ely keskukset ovat tukeneet puuhuollon kannalta merkittävien teiden perusparannusta. Metsäkeskuksessa on toteutettu Maaseudun yksityistiet kuntoon aluekehityshankkeita.

28 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Kunta huolehtii asemakaavoitetun alueen liikenne ja katusuunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä katualueen johtojen ja rakenteiden yhteensovittamisen. Kuntien hoitamia katuja on noin km ja kevyen liikenteen väyliä on noin km. Kunnissa kadunpito on organisoitu lukuisin eri tavoin. Organisointiin vaikuttaa kunnan koko ja se, mitä muita tehtäviä hoidetaan kadunpidon ohella. Kuntien kadunpidon kustannukset jakautuvat rakentaminen ja korvausinvestoinnit (68 %), ylläpito (28 %) ja suunnittelu (4 %). Rakentaminen ja korvausinvestoinneissa pääurakoitsijana toimii kunta (omajohtoisena hanke) 55 %, kunnan liikelaitos 6 %, kunnan omistama yhtiö 2 % ja urakoitsijat 37%. Kuntien omajohtoisten hankkeista omana työnä tehdään 22%. Loput ostetaan aliurakoina kunnan omilta yrityksiltä (3%) tai yksityiseltä sektorilta (75%). Ylläpitotöissä pääurakoitsijana toimii kunta (omajohtoisena hanke) 52 %, kunnan liikelaitos 20 %, kunnan omistama yhtiö 3 % ja urakoitsijat 25%. Kuntien omajohtoisten hankkeista omana työnä tehdään 58%. Loput ostetaan aliurakoina kunnan omilta yrityksiltä (3%) tai yksityiseltä sektorilta (39%). Eniten katuinvestointeja tekivät vuonna 2011 Helsinki (88 milj. ), Espoo (87 milj. ) ja Vantaa (70 milj. ). Näiden lukujen päälle tulee katujen kunnossapidon määrärahat. Lähteet: Tilastokeskus/Kuntien taloustilastot ja Kuntien kadunpidon organisointi 2010 (Pirkkanen & Reinikka 2011)