Infrarakentaminen muutoksessa Osa 1. Infrarakentamisen rakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrarakentaminen muutoksessa Osa 1. Infrarakentamisen rakenne"

Transkriptio

1 Infrarakentaminen muutoksessa Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Terttu Vainio (VTT) Eero Nippala (TAMK)

2 Infrarakentamisen rakenne Raportin sisältö Raporttiin on koottu tietoa infra alan yritysten ja muiden toimijoiden kokonaismarkkinasta. Koottu tieto on jäsennelty lopputuotteittain, työlajeittain, alueittain, tilaajittain. Raportti määrittelee käsitteen infrarakentaminen suhteessa maa ja vesirakentamiseen. Uusi käsite on otettu käyttöön, koska se kuvaa paremmin rakennuttajien, suunnittelun ja tuotannon työkenttää. Käsitteellä kootaan yhteen väylien ja verkostojen rakentaminen ja muiden investointien osana tehtävät infra alan työt. Projektin ohjausryhmä Tapani Karonen (pj) (Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Projektiryhmä Terttu Vainio (VTT) Eero Nippala (TAMK) Pekka Tienhaara (VTT Expert Service Oy) Pekka Mäkelä (Tilastokeskus) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Hannu Jokiniemi (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy saakka) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tilastoanalyysit ja insinöörityöt: Päivi Julin Olli Thilman Samu Mustonen Lassi Aho

3 Sisältö Johdanto 5 INFRAMARKKINA Infrarakentaminen sisällön määrittely 6 Alueiden rakentamisen tarve 6 Yhdyskuntien rakentamisen tarve 7 Yhteyksien rakentamisen tarve 7 Infrarakentaminen vuonna Infrarakentamisen sijoittuminen muutos 8 Infrarakentamisen sijoittuminen suuret seutukunnat 9 Infrarakentaminen Infrarakentamisen kausivaihtelu Suurten kohteiden osuus infrarakentamisesta 12 Infran kunnossapidon määrän kehitys (2002=100) 13 Infrarakentamisen tilaajat 14 Urakoitsijoiden osuus infrarakentamisesta 15 TALOUS Maa ja vesirakentamisen kannattavuus 16 Rakentamisen kustannuskehitys 17 Infrarakentamisen kustannusjakauma 18 Infrarakentamisen kustannustaso 19 LOPPUTUOTTEET JA TYÖLAJIT Infrarakentamisen lopputuotteet 20 Infrarakentamisen työlajit 20

4 TONTTIEN RAKENTAMINEN Talojen alueosien rakentaminen ja tilaajajakauma 21 Kaivosten maarakennustyöt ja tilaajajakauma 22 Ympäristö ja muu infrarakentaminen ja tilaajajakauma 23 YHDYSKUNTIEN RAKENTAMINEN Katurakentaminen ja tilaajajakauma 24 Vesihuollon rakentaminen ja tilaajajakauma 25 Energiahuollon rakentaminen ja tilaajajakauma 26 YHDYSKUNTIEN VÄLISTEN YHTEYKSIEN RAKENTAMINEN Tierakentaminen ja tilaajajakauma 27 Ratarakentaminen ja tilaajajakauma 28 Satamien, vesiväylien ja lentoliikentaan infrarakentaminen ja tilaajajakauma 29 Tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja tilaajajakauma 30 Valtion maanteiden ja rautateiden kustannukset Pohjoismaissa 31 MAA AINESTEN KÄYTTÖ Kiviainesten kokonaiskäyttö Suomessa 32 Uusiomateriaalit 33 Asfalttituotanto Pohjoismaissa 34 Pilaantuneiden maa alueiden kunnostus 35 Maa ja metsätalouden infrarakentaminen 36

5 Infrarakentamisen rakenne Johdanto Infrarakentaminen tuottaa ja pitää yllä kaiken muun rakennetun ympäristön paitsi talonrakennukset. Sen analysoinnissa tavoitteena oli tunnistaa keskenään samantyyppisen työn kysyntä huolimatta siitä, mille toimialalle työt kirjataan tehdyksi tilastoissa. Tämä tieto auttaa ymmärtämään paremmin markkinoiden tilanteen sekä tulevan kehityksen. Infrarakentaminen on jaettu kolmeen erityyppiseen segmenttiin: tonttien, yhdyskuntien ja yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Ne eroavat toisistaan mm. tilaajatahon, vaikutusalueen ja loppukäytön suhteen. Segmentit sisältävät useita lopputuotteita. Perinteisesti maa ja vesirakentamiseksi laskettavien tuotteiden lisäksi infrarakentamiseen kuuluvat lisäksi mm.: uudistalonrakentamisen aluerakenteet talojen ulkoalueiden hoito kaivosten avaamiseen liittyvät maarakennustyöt tuulivoimaloiden perustamiseen liittyvät maarakennustyöt. Lopputuotteet muodostuvat työlajeista. Työlajien luokittelun lähtökohtana on Rakennustietosäätiön InfraRYL nimikkeistö, joka tiivistettiin 15 työlajiin valikoima. Infrarakentamisen tilaajat jaettiin kolmeen tyyppiin: kuntakonserneihin, valtioon ja yksityiseen sektoriin. Kuntakonsernit pitävät sisällään peruskunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yritykset. Käsittelytapa on poikkeava. Virallisissa tilastoissa kaksi jälkimmäistä käsitellään yrityksinä. Valtiota tilaajana edustavat liikennevirasto ja ELY keskukset. Yksityinen sektorin tilaajia ovat hankkeiden rahoittajat eli yritykset, kotitaloudet ja asuntoosakeyhtiöt. Yksityiselle sektorille tehtävän työn välitön tilaaja on tyypillisesti investointihankkeen projektiorganisaatio tai talonrakennushankkeen pääurakoitsija tai rakennuttaja.

6 Infrarakentamisen rakenne 6 Infrarakentaminen on tonttien yhdyskuntien yhteyksien talojen alueosien rakentamista maa/metsätilojen sekä kaivosten maarakentamista teollisen tuulivoiman rakentamista ympäristörakentamista kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa katujen rakentamista vesihuollon rakentamista kaukolämmön rakentamista sähkön jakeluverkkojen rakentamista edellisten kunnossapitoa teiden ja ratojen rakentamista sähkön ja kaasun runkoverkon rakentamista tietoliikenneverkon rakentamista vesi ja ilmaliikenteen tarpeisiin rakentamista edellisten kunnossapitoa Tonttien rakentamisen tarve Suomeen rakennetaan uusia talonrakennuksia 7,5 8,5 milj. m 2 vuosittain. Vireillä on 15 merkittävää kaivoshanketta. Investoinnit ajoittuvat pääasiassa vuosille Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman osuus sähköntuotannossa 0,3 prosentista 6 7 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää yli 800 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Talonrakennuskannan ulkoalueiden hoidon piirissä on 445 milj. m 2 rakennuskanta.

7 Infrarakentamisen rakenne 7 Yhdyskuntien rakentamisen tarve Suomen väestö (5,4 milj. hlö) lisääntyy henkilöllä vuosittain. Väestön kasvu keskittyy suurille kaupunkiseuduille. 18 kunnan muodostaman Helsingin seutukunnan väestö (1,4 milj. hlö) lisääntyy vuosittain henkilöllä. Vesijohto ja viemäriverkostojen korjaustarve on 2..3 kertainen nykyiseen korjaustoimintaan verrattuna ikääntymisen takia. Katuverkostoon kohdistuu toimenpiteitä teknisen korjaustarpeen lisäksi siksi, että sen alla (tai päällä) olevia verkostoja on korjattava tai sinne asennetaan kokonaan uusia järjestelmiä (esim. kaukokylmä, valokaapelointi) Yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentamisen tarve Uusien liikenneyhteyksien rakentamisen sijaan liikenneväylien pidossa painottuvat kunnossapito ja korvausinvestoinnit. Etusijalla ovat vilkkaimmin liikennöidyt yhteydet. Vuoteen 2020 mennessä tullaan rakentamaan sähkönsiirtoon 3000 km lisää uutta kantaverkkoa. Vanhaa verkkoa uusitaan sekä vanhenemisen että toimitusvarmuudelle asetettujen vaatimuksen johdosta. Laajakaista 2015 hankkeen tavoitteena on tuoda vakituisesti asutuille asunnoille ja työpaikoille 100 Mbit/s yhteys enintään kahden kilometrin etäisyydelle.

8 Infrarakentamisen rakenne 8 Infrarakentaminen vuonna 2013 yhteensä 7,8 mrd Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen; 38 % Yhdyskuntien väliset yhteydet; 32% Infrarakentaminen muutoksessa projekti Yhdyskuntien rakentaminen; 31% Infrarakentamisen sijoittuminen 60% 50% 40% 30% 20% 10% Pohjois Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi 0% Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi Infrarakentaminen muutoksessa projekti

9 Infrarakentamisen rakenne 9 Etelä Suomi Varsinais Suomi, Uusimaa, Kanta Häme Päijät Häme, Kymenlaakso, Etelä Karjala. Helsingin seutukunta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Kauniainen, Siuntio, Pornainen, Karjalohja, Vihti, Karkkila, Nummi Pusula, Lohja) Turun seutukunta (Turku, Raisio, Lieto, Paimio, Nousiainen, Mynämäki, Sauvo, Masku, Naantali, Kaarina, Rusko) Länsi Suomi Satakunta, Pirkanmaa, Keski Suomi, Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa Tampereen seutukunta (Tampere, Nokia, Kangasala, Vesilahti, Lempäälä, Pirkkala, Hämeenkyrö, Orivesi, Pälkäne, Ylöjärvi) Jyväskylän seutukunta (Jyväskylä, Uurainen, Toivakka, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi) Itä Suomi Etelä Savo, Pohjois Savo, Pohjois Karjala, Kainuu Kuopion seutukunta (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka) Pohjois Suomi Keski Pohjanmaa, Pohjois.Pohjanmaa, Lappi Oulun seutukunta (Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo, Muhos, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki)

10 Infrarakentamisen rakenne ja ennakointi tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen on tuonut töitä infrarakentajille. Vuonna 2013 tämä sektori supistui saman kokoiseksi markkinaksi kuin yhdyskuntien ja yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentaminen. Bruttokansantuotteen kasvu ei tue infrarakentamista BKT 2014 ½ 2 % => Infrarakentaminen supistuu. Kasvu vaatisi 2 3 % BKT kasvun. Kustannustaso korkea Kustannukset ovat nousseet kaksinkertaisesti verrattuna yleiseen hintakehitykseen. Korkea kustannustaso viivästyttää hankkeita. Vienti Suomesta ei vedä Rahoituskriisin takia Suomen vienti Eurooppaan on supistunut. Aasiaan, Pohjois Amerikkaan ja muihin maihin kasvanut vienti ei ole paikannut vajetta. Julkisen sektorin taloustilanne heikko Vuonna 2013 koko julkisen sektorin rahoitusvaje on 7,5 mrd. euroa. Sekä valtion että kuntien rahoitusvajeet uhkaavat vähentää investointeja. Uudistalonrakentamisen aluetyöt vähenevät Uudistalonrakentaminen säilyy vuoden 2013 tasolla vuonna 2014

11 Infrarakentamisen rakenne 11 Puolivuotisvaihtelu Talvikaudeksi luetaan aikaväli marraskuusta huhtikuuhun ja kesäkaudeksi aikaväli toukokuusta lokakuuhun luvun puolivälissä talvikaudella töistä tehtiin 40 prosenttia ja kesäkaudella 60 prosenttia. Ero on pienentymässä. Määräindeksin perusteella vuosina talvella tehdyn työn osuus on liki 45 prosenttia ja kesäkaudella tehdyn työn osuus 55 prosenttia. Palkkasumman perusteella kausivaihtelu on voimakkaampaa. Vuosina palkoista vain 35 prosenttia maksetaan talvikauden töistä ja 65 kesäkauden töistä. Myös liikevaihdon kertymän kausivaihtelu on vähentynyt. Vuonna 2000 liikevaihdosta kertyi talvikautena 30 prosenttia ja kesäkautena 70 prosenttia. Viime vuosina talvikauden liikevaihdon osuus on noussut 35 prosenttiin ja kesäkauden liikevaihdon osuus vastaavasti vähentynyt 65 prosenttiin. Vaihtelu kuukausitasolla Vuosina vähiten palkkoja on maksettu tammikuussa, eniten heinäkuussa luvun alussa vuoden liikevaihdosta kertyi eniten elokuu syyskuulla luvun lopussa ja 2010 luvun alussa liikevaihdon kertymän huippu on siirtynyt joulukuulle. Lähde: Tilastokeskus / suhdanteet

12 Infrarakentamisen rakenne 12 Suuriksi tiehankkeiksi on luettu: Kt51 Kehä 1/ Mt101 Turunväylä Vallikallio, Kehä 1 Keilaniemi, Kt50 Vantaankoski lentoasema, Vt5 Kuopio /Kallan sillat ja Päiväranta Vuorela, Vt6 Lappeenranta Imatra I+II, Vt6 Taavetti Lappeenranta, Vt6 Joensuu, Vt7, E18 Koskenkylä Loviisa Kotka, Vt7, Hamina Vaalimaa, Vt7 Hamina ohikulku, Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt14 Savonlinnan keskusta 1,2 ja 3. Suuriksi ratahankkeiksi on luettu: Ilmalan ratapiha, kehärata, länsimetro, rata Seinäjoki Oulu vaiheet 1 ja 2, rata Lahti Luumäki, rata Kokkola Ylivieska, rata Lielahti Kokemäki perusparannus Suuria energiahankkeita ovat: merikaapeli Estlink2, merikaapeli Fenno Skan2 Olkiluoto Finnböle. Vuosina suurten kohteiden osuus infrarakentamisesta vaihtelee 7 10 % välillä luvun lopulla suurten kohteiden osuus oli noin 5 %. Suurten kohteiden osuus koko markkinasta on siis noussut. Suuria investointeja kykenee tarjoamaan Suomessa alle kymmenen yritystä. Osa suurista investoinneista kilpailutetaan osina, jotta useammat yritykset kykenisivät osallistumaan tarjouskilpailuun. Lähde: VTT Expert Service Oy & TAMK suurten kohteiden seuranta.

13 Infrarakentamisen rakenne 13 Vuoden 2013 kunnossapidon arvo oli 2,2 miljardia euroa ja se jakaantui: Tontit % Yhdyskunnat % Yhdyskuntien väliset Yhteydet % Yhteensä % Eniten rahaa käytetään talojen ulkoalueiden (tontit), katujen (yhdyskunnat), maanteiden ja ratojen (yhdyskuntien väliset yhteydet) talvikunnossapitoon eli lumen poistoon ja liukkauden torjuntaan. Kunnossapidon osuus infrarakentamisesta on vaihdellut 1970 luvulta lähtien reilusta 20 prosentista lamavuosien lähes 40 prosentin osuuteen. Vuonna 2013 kunnossapidon osuus oli 28 prosenttia. Osuus on lähivuosina kasvamassa investointien supistumisen takia. Kunnossapidolle ei ole vakiintunut nimikkeistöä. Sektorista riippuen käytetään nimikkeitä ylläpito, kunnossapito, hoito ja käyttö. Täyttääkseen tehtävänsä infra vaatii säännöllistä ja oikein ajoitettua kunnossapitoa. Infrarakenteet ovat tällä hetkellä kohtuullisessa kunnossa mutta alimitoitetun rakenteellisen kunnossapidon takia kunto on heikkenemässä. Suunnitelmallisella, ennakoivalla kunnossapidolla vältettäisiin äkilliset korjaukset ja infra pysyisi taloudellisemmin halutussa kunnossa.

14 Infrarakentamisen rakenne ja kehityken ennakointi 14 Infrarakentamisen tilaajia ovat kuntakonsernit (34 %), valtio (22 %) ja yksityinen sektori (44 %). Kuntakonserneihin on laskettu kuuluviksi kunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yritykset. Kuntien käyttömenoista infran menot ovat 4 5 prosenttia ja investoinneista kolmannes. Valtion tilaajaorganisaatioita ovat liikennevirasto ja ELY keskukset (liikenneväylät) sekä pienessä mittakaavassa mm. Senaatti talonrakennushankkeiden tilaajana. Valtion budjetista infran menot ovat 3 prosenttia ja investoinneista 70 prosenttia. Yksityistä sektoria edustavat yritykset ja kotitaloudet. Niiden vuotuisesta tuotannosta inframenot ovat 1 2 prosentin luokkaa ja investoinneista noin 15 prosenttia. Tonttikohtaisissa töissä tilaaja edustaa 85 prosenttisesti yksityistä sektoria. Yhdyskuntarakentamisen tilaajaa on yleisimmin kuntakonserni. Yhdyskuntia yhdistävien verkkojen rakentamisesta vastaa joko valtio (tiet, junaradat, vesiväylät, lentoliikenne) tai yritykset (sähkö, kaasu, tietoliikenne). Satamista suurin osa on kuntakonsernien omistuksessa.

15 Infrarakentamisen rakenne 15 Tässä urakoitsijoiksi on laskettu sekä yksityiset että valtion omistamat yritykset (Destia Oy, VR Track Oy). Kuntien yksiköt, yritykset ja liikelaitokset on luettu omiksi organisaatioiksi. Tontit ja yhdyskuntien väliset yhteydet urakoivat pääsääntöisesti urakoitsijat. Energiayhtiöillä on omia verkonrakentamiseen erikoistuneita yksikköjä. Valtion omilla rakennusyhtiöillä on merkittävä markkinaosuus yhteyksien rakentamisessa. Kuntien vastuulla olevaan yhdyskuntarakentamiseen käytetään sekä kuntakonsernin omia yksikköjä että urakoitsijoilta. Aliurakoinnin osuus prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihdolla mitattuna suurimmat yksityiset LV ja julkista sektoria edustavat urakoitsijat (2012): LV Järj. Liikevaihto 2012 (milj. ) Liikevaihto 2012 (milj. ) 1 Lemminkäinen Infra Delete Group Destia Graniittirakennus Kallio 81 3 YIT Rakentaminen / Infrapalvelut nn 13 Relacom 75 4 Empower (Suomi) nn 14 Voimatel 74 5 Eltel Network (Suomi) Tampereen Infra 69 6 VR Track E. Hartikainen / Maansiirto nn 7 Skanska Infra + Skanska asfaltti Kesälahden Maansiirto 62 8 Helsinki Stara Espoo katu ja vihertuotanto 59 9 Rudus murskaus, kierrätys, kivi Turun Kuntec NCC Roads KVL tekniikka 35 nn = yritykset eivät julkaise infrarakentamisen liikevaihtoa Lähteet: VTT suhdannekyselyt rakennuttajille Yritysten vuosikertomukset

16 Infrarakentamisen rakenne 16 Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Se siis kertoo operatiivisen kannattavuuden. Infrarakentamisessa alakvartiiliin lukeutuvien yritysten liikevoitto on vuodesta toiseen ollut noin 0 % ja yläkvartiiliin kuuluvien yritysten liikevoitto noin +15 %. Infrasuunnittelussa alakvartiiliin kuuluvien yritysten liikevoitto on vaihdellut nollasta 5 prosenttiin ja yläkvartiiliin kuuluvilla yrityksillä +20 % molemmin puolin. Kuvaan sisältyvät sektorit (liikevoitto %): Infrarakentaminen (1100 yrityksen tiedot) Väylien rakentaminen 9,8 8,8 5,8 5,7 3,2 Verkostorakentaminen 5,8 7,0 6,1 4,8 4,7 Muu maarakentaminen 11,2 9,8 6,0 6,1 6,1 Tonttien esirakentaminen ja rakenteiden purku 9,2 8,6 6,8 6,0 6,3 Katujen ja pihojen puhtaanapito 7,5 5,5 4,8 6,1 3,9 Infrasuunnittelu (150 yrityksen tiedot) Yhdyskuntasuunnittelu 8,0 5,8 4,2 3,7 6,6 MVR suunnittelu 8,1 8,8 5,9 4,4 6,5

17 Infrarakentamisen rakenne 17 Vuoden 2005 jälkeen inflaatiota enemmän ovat nousseet yhtä kustannuslajia (rahoitus ja vakuutus) lukuun ottamatta kaikki maarakentamisen panoskustannukset. Eniten ovat nousseet bitumin, polttonesteiden ja energian hinnat. Viive öljynhinnan muutoksista maarakennuskustannusindeksin reagointiin on lyhentynyt 2000 luvun alun ½ 1 vuodesta 2 4 kuukauteen. Myös talouden ja maarakennuskustannusten muutosten keskinäinen riippuvuus on vahva. Viive talouden muutoksista (mitattuna bruttokansantuotteella) MAKU:n reagointiin on puolittunut muutamassa vuodessa. Tällä hetkellä viive on 5 kuukautta. Kunnossapidon kustannusten nousu (10 %) on enemmän kuin kunnossapidon arvo => absoluuttisesti kunnossapidon määrä vähentynyt vaikka infrakanta on kasvanut. Lähteet: Tilastokeskus hintatilastot

18 Infrarakentamisen rakenne 18 Kun energia ja polttoainekustannukset poimitaan yhteen eri kustannusmuuttujista eli kuljetuksista, maansiirtokoneiden käytöstä, ostetuista konepalveluista, materiaaleista (jne.) nousee polttoaineiden ja bitumin osuus 20 prosenttiin. Tähän osuuteen maarakentamisen kustannuksista vaikuttaa suoraan öljyn maailmanmarkkinahinta. Öljytuotteiden hinnan nousua kiihdyttää osaltaan Euroopan ja Suomen energia ja ilmastopoliitiikka, joissa tavoitteena on vähentää öljyriippuvuutta. Toimenpiteinä ovat mm. öljytuotteiden energiasisältö ja hiilidioksidiverojen korotukset. Infrarakentamisessa käytetään paljon koneita ja kalustoa. Oman ja ostetun konetyön osuus kustannuksista on 30 %. Palvelujen merkitystä kasvattavat infrarakentamiseen liittyvät mittavat kuljetustarpeet sekä maansiirto ja muiden työmaakoneiden huolto ja korjaamopalvelut. Materiaalikustannuksista maa ja kiviainekset edustavat 1/3 Bitumin hinnan nousu on nostanut sen kustannusosuuden (1/6) metallituotteiden ja sementti/betonituotteiden kanssa samalla tasolle Lähde: Tilastokeskus / Maarakennuskustannusindeksi

19 Infrarakentamisen rakenne 19 Suomen infrarakentamisen hintataso oli vuonna 2011 noin 10 prosenttia korkeampi kuin Euroopan Unionin keskimääräinen hintataso ja sama kuin Saksassa luvun alussa Suomen infrarakentamisen hintataso oli matalampi kuin muussa läntisessä Euroopassa. Vuosikymmenen puolivälissä Suomen hintataso nousi muun Euroopan hintatasoa korkeammalle useiksi vuosiksi. Ruotsissa ja Norjassa on selvästi korkeampi hintataso. Baltian maissa hintataso on puolestaan merkittävästi matalampi Suomen, EU27 ja EU15 infrarakentamisen kustannustasojen suhde EU27 =100 Suomi EU Lähde: Eurostat EU 27 sisältää kaikki jäsenmaat (tilanne 2012). EU 15 sisältää jäsenmaat ennen 12 Itä Euroopan maan liittymistä Euroopan Unioniin (jäsenmaat vuosina Suomen, Ruotsin ja Itävallan liityttyä jäseniksi). Lähde: Eurostat

20 Infrarakentamisen rakenne 20 Infrarakentamisen lopputuotteet 2013 YHDYSKUNTIEN VÄLISET YHTEYDET Satamat, vesi- ja lentoliikenteen infra Sähkön kantaverkko ja kaasuverkko Rautatiet ja metro Tietoliikenne Maantiet YHDYSKUNNAT Vesihuolto Kaukolämpö ja sähkön jakeluverkot Kadut TONTIT Tuulivoimalat Maa/metsätilojen maarakentaminen Kaivosten maarakennustyöt Ympäristö ja muut Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Uudisrakentamisen alueosat milj. Infrarakentaminen muutoksessa projekti Infrarakentamisen työlajit milj Infrarakentaminen muutoksessa projekti

21 Infrarakentamisen rakenne 21 Talonrakentamisen osana tehdään maarakennustöitä. Näitä ovat Rakennustieto säätiön Talo2000 nimikkeistön mukaan: 111 Maaosat 112 Tuennat ja vahvistukset 113 Päällysteet 114 Alueen varusteet 115 Alueen rakenteet Talonrakennuskohteissa alueosien osuus kustannuksista vaihtelee 6 30 % välillä. Pienin osuus on hyvälle maapohjalle rakennetuissa kerrostaloissa. Suurin osuus on huonolle maapohjalle perustetuissa (esim. paalutetuissa) yksikerroksisissa rakennuksissa. Uudistalonrakentamisen arvo oli vuonna 2013 noin 12 miljardia euroa. Siitä alueosien rakentamisen osuus oli 10%, yhteensä miljoonaa euroa. Talonrakennuskohteissa maarakennustöiden tilaaja voi olla kohteen pääurakoitsija tai kohteen rakennuttaja, mikä hanke on pieni tai pilkottu osaurakoiksi. Maarakennusurakoitsijat urakoivat jonkin verran myös perustuksia. Perustusten rakennuskustannuksia ei ole kuitenkaan laskettu mukaan infrarakentamisen euroihin. Maarakennusurakoitsijat osallistuvat myös talonrakennusten ulkoalueiden hoitoon, erityisesti lumenpoistoon ja liukkauden torjuntaan. Lähteet: Tilastokeskus, VTT ja Talonrakennushankkeiden infrarakenteet (Thilman 2012)

22 Infrarakentamisen rakenne 22 Geologiset luonnonvaroja ovat: metallit, uraani, luonnonkivet, kalliokiviaines, maa aines, öljy, maakaasu, kivihiili, pohjavesi, teollisuusmineraalit ja turve. Näistä metallisia malmeja ja teollisuusmineraaleja louhitaan joko avolouhoksella tai maanalaisella kaivoksella luvun lopulla metallien hintojen nousun myötä kaivostoiminta virisi Suomessa uudelleen eloon. Tällä hetkellä kaivosten avaamiseen liittyvän infrarakentamisen arvon arvioidaan olevan milj. euroa vuositasolla, kun mukaan lasketaan yli 50 miljoonan euron malminetsintäkustannukset. Vuonna 2013 käynnissä oli mm. investointeja Kemin ja Kolarin kaivoksilla. Malminetsintää harjoittavat usein pienet ns. junioriyhtiöt. Ne ovat ulkomaalaisia, joko Suomeen malminetsintää varten rekisteröityneitä tai yhteistyöorganisaation kautta Suomessa toimivia. Kaivostoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat noteerattu ulkomaisissa pörsseissä tai ovat tällaisten suomalaiset tytäryhtiötä tai sivuliikkeitä. Suomalaisessa omistuksessa ovat vain Kemin kromikaivos ja Talvivaaran monimetallikaivos. Suomen valtio omistaa osan Talvivaaran kaivoksesta. Kaivosyhtiöt tilaavat kaivosten avaamiseen liittyvät työt suomalaisilta urakoitsijoilta. Osa töistä on suorahankintoja ja osa kilpailutetaan. Lähde: Kaivosala (TEM toimialaraportti, 2011)

23 Infrarakentamisen rakenne 23 Ympäristörakentamisen lopputuotteet palvelevat: Vapaa ajan viettoa (puistot, leikkikentät, ulkoilualueet, ulkoliikuntapaikat, ulkoilureitit). Puistoiksi voidaan laskea myös hautausmaat. Poistavat ihmisten toiminnan aiheuttamia haittoja (jätteiden käsittelykentät, pilaantuneiden maiden puhdistus, maiseman ennallistaminen, meluvallit). Kierrättävät materiaaleja ja rakennuspaikkoja (pilaantuneiden maiden puhdistus, uusiomateriaalien jalostus, rakennusten ja rakenteiden purku). Muuta infrarakentamista ovat: Erilliset maanpäälliset pysäköintialueet sekä itsenäisen käyttötarkoituksen omaavat maanalaiset kalliotilat (esim. pysäköintiluolat). Liikenneväylien tunnelit lasketaan joko katu, rata tai tierakentamiseksi. Maatalouden rakenteet mm. peltojen kuivatusrakenteet (ojat, salaojat). Peltojen salaojittaminen romahtunut hehtaariin aiemmasta hehtaarista EU jäsenyyden ja viljelytilojen määrän vähenemisen myötä. Metsätalouden rakenteet mm. kuivatusrakenteet, metsäautotiet ( km). Uusien kuivatusrakenteiden sijaan nykyisin kunnostetaan tai perataan vanhoja ojitusalueita hakkuiden yhteydessä. Myös metsäteissä painotus on vanhojen teiden parantamissa. Esimerkiksi vuonna 2010 rakennettiin uusia metsäautoteitä 700 km, mutta parannettin 4,5 kertainen määrä (3500 km). Ely keskukset ovat tukeneet puuhuollon kannalta merkittävien teiden perusparannusta. Metsäkeskuksessa on toteutettu Maaseudun yksityistiet kuntoon aluekehityshankkeita.

24 Infrarakentamisen rakenne 24 Kunta huolehtii asemakaavoitetun alueen liikenne ja katusuunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä katualueen johtojen ja rakenteiden yhteensovittamisen. Kuntien hoitamia katuja on noin km ja kevyen liikenteen väyliä on noin km. Kunnissa kadunpito on organisoitu lukuisin eri tavoin. Organisointiin vaikuttaa kunnan koko ja se, mitä muita tehtäviä hoidetaan kadunpidon ohella. Kuntien kadunpidon kustannukset jakautuvat rakentaminen ja korvausinvestoinnit (68 %), ylläpito (28 %) ja suunnittelu (4 %). Rakentaminen ja korvausinvestoinneissa pääurakoitsijana toimii kunta (omajohtoisena hanke) 55 %, kunnan liikelaitos 6 %, kunnan omistama yhtiö 2 % ja urakoitsijat 37%. Kuntien omajohtoisten hankkeista omana työnä tehdään 22%. Loput ostetaan aliurakoina kunnan omilta yrityksiltä (3%) tai yksityiseltä sektorilta (75%). Ylläpitotöissä pääurakoitsijana toimii kunta (omajohtoisena hanke) 52 %, kunnan liikelaitos 20 %, kunnan omistama yhtiö 3 % ja urakoitsijat 25%. Kuntien omajohtoisten hankkeista omana työnä tehdään 58%. Loput ostetaan aliurakoina kunnan omilta yrityksiltä (3%) tai yksityiseltä sektorilta (39%). Eniten katuinvestointeja tekivät vuonna 2013 Helsinki (110 milj. ) ja Espoo (70 milj. ). Näiden lukujen päälle tulee katujen kunnossapidon määrärahat. Lähteet: Tilastokeskus/Kuntien taloustilastot ja Kuntien kadunpidon organisointi 2010 (Pirkkanen & Reinikka 2011)

25 Infrarakentamisen rakenne 25 Vesihuoltoon kuuluvat: vesijohdot, viemärit, vedenottamot ja puhdistamot, pumppaamot, viemärit, jätevedenpuhdistamot, hulevesiviemärit, ala ja ylävesisäiliöt. Vettä kulutetaan l per henkilö vuorokaudessa (ml. kotitaloudet, maatalous, teollisuus, palvelut). Vesijohtojen rakentamisen arvo oli v noin 110 milj. euroa, viemäreiden rakentamisen arvo vajaa 40 milj.euroa ja hulevesiviemäreiden rakentamisen arvo noin 15 milj. euroa. Vesijohtoverkostoa saneerattiin noin 95 milj. eurolla. Myös vedenpuhdistamojen saneeraukseen kului 95 milj. euroa. Vesijohtoverkoston ylläpitoon kului 100 milj. euroa ja vedenpuhdistamojen ylläpitoon 40 milj. euroa. Uusia jätevedenpuhdistamoja rakennettiin 35 milj. eurolla ja saneerattiin n. 90 milj. eurolla. Verkostojen saneeraamiseen käytettiin 20 milj. euroa. Jätevesiviemäreiden ylläpitoon käytettiin vajaa 20 milj. euroa ja puhdistamojen ylläpitoon 40 milj. euroa. Vuonna 2007 vesihuoltolaitoksista noin 200 on osakeyhtiöitä, noin 100 kunnan liikelaitoksi ja noin 1000 vesiosuuskuntaa sekä noin 300 kunnan vesilaitosta. Viime aikoina kuntien energia ja vesilaitoksia on yhdistetty samaan organisaatioon. Eniten talousvettä toimittavia laitoksia ovat Helsingin vesi (~ m 3 /vrk), Tampereen vesi (~ m 3 /vrk) ja Turun Vesiliikelaitos (~ m 3 /vrk) Lähteet: Vesihuoltorakenteet (Aho 2012) EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonta ja laatu vuonna 2011 (Valvira, 2012)

26 Infrarakentamisen rakenne 26 Energiahuollon infrarakentamiseen luetaan keskitetyt järjestelmät kuten sähköverkkojen rakentaminen (650 milj. ei voimalaitoksia) maakaasuverkon rakentaminen (100 milj. ) alue/kaukolämpöverkon rakentaminen (160 milj. ei voimalaitoksia) ja tuulivoimalat (35 milj. ). Kiinteistökohtaisista järjestelmistä maalämpö on talonrakentamisen alueosien rakentamista ja aurinkopaneelien asennukset talonrakentamista. Sähkötuotanto ja sähkönjakelu sekä maakaasun tuonti ja maakaasun jakelu ovat erotettu toisistaan. Jakelua harjoittavat yritykset ja kuntakonserneihin kuuluvat yksiköt ylläpitävät ja kehittävät verkkoja. Suurimpia verkkotoimijoita ovat Fingrid Oyj Sähkön (kantaverkko), Fortum Sähkösiirto Oy (suurin markkinaosuus sähkön jakeluverkoista), Gasum Oy (maakaasun runkoverkko), Helsingin Energia (kaukolämpö) ja Fortum Oyj (useita kaukolämpölaitoksia). Verkkoyhtiöiden investointeja ja kunnossapitoa tehdään läpi sekä omien rakennus ja asennusyksikköjen voimin että tilaamalla töitä infra alan urakoitsijoilta. Lähteet: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito & Energiatilastot Energiamarkkinavirasto

27 Infrarakentamisen rakenne 27 Suomessa on maanteitä noin km (1.1.11), joista valtateitä on noin km ja kantateitä noin km. Lisäksi tulevat mm. eritasoliittymien rampit. Valtion hoidossa olevalla maantieverkolla on moottoriteitä noin 780 km ja kevyen liikenteen väyliä maanteiden varrella noin km. Siltoja on noin Valtion tieverkkoon sijoitettiin vuonna 2012 kehittämishankkeisiin n. 216 milj. laajennus/korvausinvestointeihin 155 milj. ylläpitoon ja hoitoon n. 300 milj. käyttöön ja hoitoon n. 195 milj.. Näiden lisäksi tieliikenteen hallintaan, losseihin, liikenteen suunnitteluun ja maanhankintaan kului n. 70 milj.. Suomessa on yksityisteitä (pl. Metsäautotiet) on noin km. Noin km palvelee vakituista asutusta eli noin miljoonaa suomalaista. Näiden ylläpitoa valtio on avustanut vuosittain n. 13 miljoonalla eurolla. Yksityisteiden valtionapu on tullaan vähentämään 8 miljoonaan euroon (2013). Liikennevirasto kilpailuttaa kaikki maanteiden rakentamiseen liittyvät urakat hoidon, ylläpidon sekä tieverkon kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Yksittäisissä maantiehankkeissa on mukana rahoittamassa myös kunta ja yksityisiä tahoja. Kunta rahoittaa tyypillisesti maantien rampit katuverkostoon ja yksityinen saattaa rahoittaa ylimääräisen liittymän tontilleen. Lähde: Liikennevirasto

28 Infrarakentamisen rakenne 28 Liikennevirasto vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja kunnossapidosta. Valtion rataverkon pituus on kilometriä, josta kilometriä on sähköistetty. Valtion lisäksi ratoja omistavat jonkin verran myös teollisuusyritykset. Valtion rataverkon sekä asemien isännöinti, hoito, kunnossapito ja rakennustyöt kilpailutetaan. Valtio sijoitti rataverkkoon vuonna 2012: kunnossapito n. 200 milj. euroa korvaus ja laajennusinvestoinnit n. 105 milj. euroa kehittämisinvestointeihin n. 255 milj. euroa ylläpito ja hoito n. 165 milj. euroa käyttö ja liikenteen hallinta n. 95 milj. euroa Helsingin metrolinjaa on valmiina 42,2 km. Metrolinja yhdistetään Espooseen rajalle osana Länsimetroa. Muut Helsingin metron investoinnit ovat mm. asemien peruskorjauksia. Länsimetron vuotuiset rakennuskustannukset ovat lähes 200 milj. euroa. Rakentaminen on pilkottu useisiin, eri tahtiin valmistuviin louhintaurakoihin. Tavoitteena on saada kaikki louhinnat valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Ensimmäiset asemaurakat ovat käynnistyneet jo Näiden jälkeen alkaa radan ja metrojärjestelmän rakentaminen. Tavoiteaikataulu Länsimetron valmistumiselle on vuoden 2015 lopulla. Lähde: Liikennevirasto Länsimetro Oy

29 Infrarakentamisen rakenne 29 Vesiliikennettä palvelevat satamat, kanavat, sulut, padot ja km vesiväyliä. Satamista suurin osa on kuntakonsernien omistuksessa. Suurimmat satamat laituripituuden perusteella ovat Helsinki (11 km), Kotka (5 km) ja Turku (5 km). Viime vuosina satamainvestoinnit ovat olleet vähäisiä verrattuna vuosiin (noin 200 miljoonaa euroa per vuosi). Suurinta osaa vesiväylistä ylläpitää Liikennevirasto. Vesiväylienpitoon käytetään vuosittain noin miljoonaa euroa. Tämä jakautuu hankeinvestointeihin, ylläpitoon sekä talvimerenkulun aiheuttamiin kustannuksiin. Kunnossapitotöiden osalta vesiväylien, kanavien ja merenkulun turvalaitteiden rahoitus vaihtelee budjetin ja tarpeen mukaan vuosittain. Suomen lentoliikennettä palvelee 27 lentoasemaa ja lukuisa määrä pienempiä lentopaikkoja. Lentoasemista yksi (Mikkeli) on kaupungin omistuksessa ja yksi (Seinäjoki) säätiön omistuksessa. Muut (25 kpl) omistaa valtionyhtiö Finavia. Niitä käytetään sekä siviili että sotilaslentoliikenteeseen. Finavia rahoittaa toimintansa ja investointinsa pääasiassa käyttömaksuilla. Valtio ja kunnat osallistuvat jossakin määrin lentoasemien laajennushankkeiden rahoitukseen. Finavia sai vuonna 2011 valmiiksi via Helsinki investointiohjelman (600 milj. ) Finavian investointitaso tulee laskemaan ja painottumaan palvelu ja turvallisuustason ylläpitoon sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen. Lähde: Liikennevirasto; Finavia

30 Infrarakentamisen rakenne 30 Tietoliikenneverkkojen rakentamiseen lasketaan kiinteiden televerkkojen, matkaviestinverkkojen, TV ja radioverkkojen rakentaminen ja kunnossapito. Teleyritysten bruttomääräiset investoinnit olivat vuonna 2012 yhteensä 660 miljoonaa euroa. Investointien suhde kokonaisliikevaihtoon on 13,5 prosenttia. Investoinneista 4/5 on aineellisia investointeja. Alalla toimivista yrityksistä ylivoimaisesti suurimmat sekä liikevaihdolla että investointien arvolla mitattuna ovat Telia Sonera ja Elisa. Kolmanneksi suurin, mutta edellisiä selvästi pienempi on DNA. Kolmen suurimman osuus mobiiliverkko liiketoiminnasta on lähes 100%, kiinteän verkon liiketoiminnasta ¾ ja TV/radioverkkoliiketoiminnasta ½. Lähde: Teletoiminta Suomessa (Viestintävirasto )

31 Infrarakentamisen rakenne 31 Pohjoismaiden liikenneverkon laajuus vaihtelee riippuen valtion pinta alasta, väkiluvusta ja sen sijoittumisesta. Valtion maanteitä on Tanskassa km, Suomessa km, Ruotsissa km ja Norjassa km. Valtakunnan pinta alaa kohti teitä on Tanskassa suhteellisesti eniten 1,7 km/km 2. Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa teitä saman verran, 0,3..0,35 km/km 2. Rautateitä Tanskassa on km, Suomessa km, Ruotsissa km ja Norjassa km. Tanskassa on myös rataverkkoa eniten valtakunnan pinta alaan nähden, 0,05 km/km 2. Suomessa rataverkkoa on pinta alaa kohden 0,018 km/km 2, Ruotsissa 0,024 km/km 2 ja Norjassa 0,013 km/km 2. Kaikki Pohjoismaat ovat ulkoistaneet valtion organisaatioiden rakentamisen joko valtion yhtiöön tai yksityisille urakoitsijoille. Norjan ja Tanska valtion tilaajaorganisaatiolla on jonkin verran omaa tiesuunnittelua. Vuonna 2011 väylänpidon kustannukset olivat suurimmat Tanskassa suurimmat (tie /km ja rata /km). Toisena oli Norja (tie /km ja rata /km). Kolmantena on Ruotsi (tie /km ja rata /km). Vähiten rahaa käytti Suomi (tie /km ja rata /km). Ruotsin liikenneverkko on pisin ja se käyttääkin absoluuttisesti eniten rahaa väylänpitoon. Suhteutettuna verkostopituuteen eniten rahaa käyttää Tanska. Osuus bruttokansantuotteesta vaihtelee jonkin verran: Tanska 0,79%, Suomi, 0,74%, Ruotsi 0,90% ja Norja 0,85%. Suomen sekä radan että tienpidon rahoitus on pohjoismaisessa vertailussa selvästi pienin. Lähde: Tanskan, Suomen, Norjan, ja Ruotsin viranomaisten laatima katsaus

32 Infrarakentamisen rakenne 32 Maa aineksia otetaan käyttöön sekä maa ainesluvan varaisesti (90 miljoonaa tonnia) että rakennuspaikoilta. Vuosittaisten ottomäärien arvioidaan olevan yli 100 miljoonaa tonnia, siitä miljoonaa tonnia on jalostettuja kiviaineksia käyttö jakaantui infrarakentamisen (teiden rakentaminen 56 % ja asfaltointi 6%) ja talonrakentamisen (työmaat 25 % ja betonin & laastin valmistus 11 %) kesken. Suomen maa ainesten arvioidaan riittävän vuosisadoiksi valtakunnallisesti, mutta alueelliset erot ovat suuria. Nykyisillä käyttömäärillä voimassaolevien lupien kattamat kiviainekset periaatteessa riittävät noin vuodeksi. Ne eivät kuitenkaan ole sijoittuneet optimaalisesti sinne, missä kiviaineksia tarvitaan. Kiviaineksen hinnasta noin puolet on kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laadukkaiden kiviainesvarantojen väheneminen on pidentänyt kuljetusmatkoja, nostanut kustannuksia, lisännyt päästöjä ja muita ympäristöhaittoja. Kalliokiviaineksen käyttöä ovat lisänneet pula soravaroista etenkin pääkaupunkiseudulla, pohjaveden suojelun soranotolle asettamat rajoitukset sekä tehostuneet ja entistä taloudellisemmat kalliokiviaineksen louhinta ja murskaustekniikat. Kalliokiviaineksen käytön oletetaan lähivuosina vielä merkittävästi lisääntyvän luonnonsoraa korvaavana materiaalina. Kalliokiviaineksen lisäksi käytetään merenpohjan kiviaineksia sekä hieman moreenia. Lähde: VM, maa ainesvero selvitys maa aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta, 2012

33 Infrarakentamisen rakenne 33 Kierrätettävää, rakentamisessa aiemmin käytössä ollutta materiaalia syntyy. keskimäärin alle viisi miljoonaa tonnia vuodessa, joten sillä ei pystytä korvaamaan suuressa määrin luonnonkiviaineksia. Toistaiseksi kierrätyskiviaineksen osuus on vain noin miljoona tonnia eli yksi prosentti kokonaiskäytöstä. Maarakentamiseen kelpaavia uusiomateriaaleja syntyy Suomessa vuosittain noin miljoonaa tonnia. Niistä suurin osa on kaivostoiminnan sivutuotteita ja jätteitä. Hyötykäyttöön näistä päätyy noin 10 prosenttia. Käyttöä rajoittavat mm. vaihteleva laatu, sijainti suhteessa potentiaalisiin käyttökohteisiin ja ympäristölupien ehdot. Lisäksi maarakentamisessa käytetään teollisuuden tuhkia ja kuonia. Niiden käyttöä valvoo ympäristölupamenettely. Kaivostoiminnassa kertyvää sivukiveä, rikastushiekkaa ja muuta maa ainesta kertyy yhteensä noin 24 miljoonaa tonnia vuosittain. Lopetettujen metallikaivosten suljetut läjitysalueet sisältävät lisäksi rikastusjätettä ja sivukiveä yhteensä noin 286 milj. tonnia. Lähde: Maa ainesvero selvitys maa aineveron käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarkoituksenmukaisuudesta (Valtionvarainministeriö, 2012) Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa (Ympäristöministeriö, 2010)

34 Infrarakentamisen rakenne 34 Kuvan asfalttitonnit ovat kuumapäällystetonneja. Kylmäpäällysteiden määrä on vähentynyt huomattavasti, esimerkiksi Ruotsissa kylmäpäällysteitä tuotetaan alle 1 prosentti asfaltoinnin kokonaismäärästä. Suomessa käytettiin kierrätysasfalttia 2011 noin 1 miljoona tonnia eli noin 20 % kaikesta asfalttimassasta. Kierrätysasfalttia on mukana 65 % massasta. Korkeammat kierrätysasfaltin osuudet ovat Luxemburgissa (80 %), Hollannissa (71 %), Australiassa (73 %) ja Japanissa (73 %). Saksassa osuus on sama (65). Suomessa ei ole yhtään pelkästään asfaltointiin keskittynyttä yritystä. Muun liiketoiminnan ohella 10 yritystä sekä valmistaa että levittää asfalttia ja 15 yritystä pelkästään levittää asfalttimassaa. Ruotsissa asfaltin valmistaja/levittäjäyrityksiä on 10 ja pelkkiä levitysyrittäjiä 80. Norjassa on 4 asfaltin valmistajaa, 20 valmistaja/levittäjää ja 35 pelkkiä levittäjiä. Suomessa on yhteensä 55 asfalttiasemaa (ml. kiinteät ja mobiiliasemat). Ruotsissa asemia on 85 kpl. Lähde: EAPA. Key figures of the European asphalt industry

35 Infrarakentamisen rakenne 35 Valtion ympäristöhallinnon tietojärjestelmään on koottu tietoja runsaasta maaalueesta, joiden maaperä saattaa olla pilaantunut, tiedetään pilaantuneen tai on kunnostettu. Maa alueista 1200 kohteen katsottiin vaativan pikaista puhdistamista. Pilaantuneita maa alueita on eniten sellaisilla paikkakunnilla, joilla on teollisuutta, liikennettä, energiantuotantoa ja jätteiden käsittelyä. Alueista kpl on isännättömiä eli maanomistajalla (yksityisellä) ei ole resurssia vastata maaperän puhdistuksesta. Parinkymmenen vuoden aikana on kunnostettu n maa aluetta (kuva). Yleisin syy pilaantuneen maa alueen kunnostamiseen on maankäytön muutos. Muita syitä ovat usein myös ympäristö ja terveysriskit, alueella toteutettavat kaivu ja rakennustyöt sekä kuuluminen SOILI ohjelmaan. Pilaantuneiden maa ainesten hyötykäyttöaste on korkea (84 % v. 2006). Valtaosa käytetään hyödyksi kaatopaikkojen peitemaina joko ilman käsittelyä tai käsittelyn jälkeen. Pilaantuneita massoja stabiloidaan myös kaatopaikkojen rakenteisiin ja kenttiin. Lähes viidennes massoista käytetään lakkautettujen kaatopaikkojen sulkemiseen. Entisten huoltoasemien maa alueiden maaperän kunnostamiseen on perustettu Soili ohjelma, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti kohteen kunnostusprojektin. Ohjelma takana on Öljy ja Kaasualan Keskusliiton, öljy yhtiöiden, ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton sopimus vuodelta Soili ohjelmassa on viimeisten 16 vuoden aikana puhdistettu 650 kiinteistön maaperää. Kunnostusta odottaa vielä aluetta. SOILI ohjelma on päättymässä 2014, mutta sille suunnitellaan jatkoa. Lähde: Puolanne, Pyy, Leltsch (1994) Saastuneet maa alueet ja niiden käsittely Suomen ympäristökeskus

36 Infrarakentamisen rakenne Metsäautotiet (km) Uudet Parannukset Metsäojitukset (km) Salaojitukset (hehtaaria)

Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi

Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Terttu Vainio (VTT) Eero Nippala (TAMK) 27.2.2013 Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Raportin sisältö Raporttiin on koottu tietoa infra

Lisätiedot

Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi

Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Terttu Vainio (VTT) Eero Nippala (TAMK) Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi Raportin sisällön esittely Raportti määrittelee uuden käsitteen

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa (www.vtt.fi/sites/infra2030)

Infrarakentaminen muutoksessa (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentaminen muutoksessa (www.vtt.fi/sites/infra2030) Erikoistutkija Terttu Vainio (VTT) Kehtofoorumi Porissa 20.3.2013 Sisältö 1. Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi raportti 2. Infrarakentaminen

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN NÄKYMÄT 2011 SUOMESSA Eero Nippala, koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK puh 040 5460174 eero.nippala@tamk.fi SISÄLTÖ YHTEENVETO TALOUSTILANNE ALUEELLINEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä Paikalla: Infra ry Lemminkäinen Infra Oy NCC Infrapalvelut Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Liikennevirasto

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pidetään infra kunnossa

Pidetään infra kunnossa Pidetään infra kunnossa Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT Wanha Satama 4.3.2013 Toimiva infra pitää suomalaiset lämpimänä, liikkeellä, linkitettynä ja kasvu-uralla. Kylmässä ilmanalassa ja pitkien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä 1 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä Paikalla: Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa 1 (4) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Destia Oy Arto Kari Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Lemminkäinen

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus

Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus Projektipäällikkö Eero Nippala, TAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, puhelin 040 5460174, email: eero.nippala@tamk.fi, Teiskontie 33, 33520 TAMPERE

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla 1 ( ) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla Paikalla: Infra ry Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Rautaruukki Oyj Asunto-,

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö 11.3.2013. = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset

RYLin laadinta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Lehdistö 11.3.2013. = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset RYLin laadinta Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset = työn lopputuloksen teknisen laadun vaatimukset Lehdistö 11.3.2013 lea.vettenranta@rakennustieto.fi 13.03.2013 1 MaaRYL 2010 RunkoRYL 2010 SisäRYL

Lisätiedot

INFRA ry:n edustajisto 2015

INFRA ry:n edustajisto 2015 INFRAn edustajisto 1 :n edustajisto 2015 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN INFRA Häme ry Ari Virtanen Henrik Bos Maanrakennus Ahti Virtanen Oy VRJ Länsi Suomi Oy Rääkköläntie 5 Laatoittajantie 3 36200 Kangasala

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

INFRASUUNNITTELUN NÄKYMÄT JA UUDET MAHDOLLISUUDET

INFRASUUNNITTELUN NÄKYMÄT JA UUDET MAHDOLLISUUDET Image size: 7,94 cm x 25,4 cm INFRASUUNNITTELUN NÄKYMÄT JA UUDET MAHDOLLISUUDET Mikko Leppänen 9.4.2014 INFRARAKENTAMISEN MARKKINAT Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita NCC ROADS SUOMESSA Tuotteet ja palvelut Ydinliiketoimintaamme ovat kiviainesliiketoiminta, asfaltintuotanto, päällystysurakointi sekä tienhoito. Maa- ja vesirakentaminen tukee muita liiketoimintojamme.

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin

Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen tiemerkinnöin Esittäytyminen PANK RY Tiemerkintävaliokunta Informaatiota Tiemerkinnästä Mitä asioita tutkitaan Suomessa nyt Tulevaisuuden näkymät 1 Harri

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä.

Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. 17.9.2013 Rahapäivä 2013 Rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Venäjällä. Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki, Lemminkäinen Oyj Rakennamme kokonaisia kaupunkeja Toimitilarakentaminen Talotekniikan

Lisätiedot

pääomamäärä 1.843.227,37 euroa - osittain yhteisvastuullisesti 602.065 euroa 267.200,19 euroa 57.937,14 euroa 28.968,58 euroa

pääomamäärä 1.843.227,37 euroa - osittain yhteisvastuullisesti 602.065 euroa 267.200,19 euroa 57.937,14 euroa 28.968,58 euroa Liite tiedotteeseen 28.11.2013 / Asfalttikartelliin perustuva vahingonkorvaus 1 Kantaja - vastaaja (t) Pääomavaatimus Tuomittu pääomamäärä Ylihintaprosentti Oikeudenkäyntikulut Espoon kaupunki - NCC Roads

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Click to edit Master title style TAMK, Suomen suurin infrainsinöörikouluttaja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011

Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki. Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Rahapäivän Pörssi-ilta Finlandia-talo, Helsinki Lemminkäinen Oyj Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki 20.9.2011 Sadan vuoden kokemuksella etsimme jatkuvasti parempia tapoja rakentaa Lemminkäisen kolme toimialaa

Lisätiedot

Alueurakoinnin ja asiakaspalvelun kehittäminen

Alueurakoinnin ja asiakaspalvelun kehittäminen Alueurakoinnin ja asiakaspalvelun kehittäminen Timo Paavilainen 17.05.2013 yksikön johtaja YIT Rakennus Oy Infrapalvelut YIT 1 Internal Henkilökuva, Timo Paavilainen RI, LaTOL yhdyskuntatekniikka 1986

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot