Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma VANTAA. Liikuntapaikkasuunnitelma. vuosille

Transkriptio

1 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma VANTAA Liikuntapaikkasuunnitelma vuosille

2 2 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Julkaisija Vantaan kaupunki Vapaa-aika ja asukaspalvelut, liikuntapalvelut Liikuntapaikkasuunnitelma vuosille hyväksytty Vantaan kaupunginhallituksessa Tekijä Ulkoasu ja taitto Kuvat Kartat Anu Jokela Tiina Lehtinen Tiina Lehtinen Mittausosasto (viistoilmakuvat) Tomi Henriksson Paino 2009 Projektin ohjausryhmä Timo Juurikkala toimialajohtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut alkaen Aulis Pitkälä apulaiskaupunginjohtaja Sivistystoimi asti Kari Asiala kiinteistöjohtaja Tilakeskus asti Tomi Henriksson yleiskaavasuunnittelija Kaupunkisuunnittelu Hanna Keskinen maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Gilbert Koskela projekti-insinööri Marja-Vantaa -projekti Aimo Kurki toimistoarkkitehti Sivistystoimi Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö Taloussuunnittelu Aino Leino puistopäällikkö Kuntatekniikan keskus Pasi Salo toimitilapäällikkö Tilakeskus alkaen Ritva Valo aluearkkitehti Kaupunkisuunnittelu Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Marja-Vantaa -projekti Jaakko Vähämäki johtava ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus Jari Lärka liikuntapaikkapäällikkö Liikuntapalvelut Pirkko Nurmi liikuntapalvelupäällikkö Liikuntapalvelut Hannu Vikman liikuntajohtaja Liikuntapalvelut Anu Jokela projektisuunnittelija Liikuntapalvelut

3 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma SISÄLLYS ESIPUHE SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUN TAVOITTEET Liikunnallista elämäntapaa edistävä ympäristö Liikuntapaikat eri väestöryhmien saavutettavissa Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia Liikuntapaikkakeskittymät monipuolisina liikuntapalveluiden tarjoajina Liikuntapaikkojen elinkaari Kestävä kehitys ja liikuntapaikat Liikuntapaikat osana yhdyskuntasuunnittelua Liikuntarakentaminen asuinalueilla LIIKUNNAN PALVELUVERKON NYKYTILA Liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus Käytetyimmät liikuntapaikat Tyytyväisyys liikuntaolosuhteisiin Liikuntapaikkojen omistus ja liikuntapaikkakustannukset Ylikunnallisen yhteistyön tulevaisuus KOHTI VUOTTA Väkiluku kasvaa ja väestö ikääntyy Muuttuvat olosuhteet LIIKUNNAN PALVELUKETJU Lähipalvelut Alueelliset palvelut Kaupunkitasoiset palvelut Seudulliset palvelut LIIKUNNAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN Ulkokentät Sisäliikuntatilat Vesiliikuntapaikat Ulkoilualueet ja -reitit Erityisliikuntapaikat Elmon urheilupuisto Marja-Vantaan liikuntapalvelut TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Vastuu liikuntaympäristön tuottamisesta Liikuntapaikkakustannukset ja rahoituksen turvaaminen JATKOTOIMENPITEITÄ...44 LÄHTEET...45 LIITTEET...49

4 4 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma ESIPUHE Vantaa on kasvanut voimakkaasti viimeisen 50 vuoden aikana luvun kasvussa laadittiin kaupungin ensimmäinen liikuntapaikkasuunnitelma, joka valmistui vuonna 1973 ja seuraava vuonna Asukasmäärä tuosta ajasta, jolloin Vantaalla oli noin asukasta, on tähän päivään kasvanut runsaalla :lla. Aikaisempien suunnitelmien mukaan ja osin niistä riippumatta kaupungin liikuntapaikat ovat lisääntyneet ja harrastustoiminta on kasvanut. Uusien lajien kasvun myötä myös tarpeet liikuntapaikkojen rakentamiseen ovat lisääntyneet. Siten on rakennettu ensimmäiset urheilutalot ja jäähallit, uimahalleista puhumattakaan. Pääkaupunkiseudun kuntana tarve edetä suunnitellumpaan tulevaisuuteen voimistui 90-luvun taitteessa. Lama hidasti kuitenkin rajusti kaikkia kaupungin suunnitelmia. Peruspalvelujen ylläpitäminen oli hetkittäin kuilun partaalla. Kului lähes vuosikymmen ennen kuin voitiin ajatella merkittäviä liikunnan investointeja. Vuosituhannen taitteessa liikuntapalveluissa syntyi ajatus kehittämissuunnitelman ja siihen liittyen myös liikuntapaikkasuunnitelman laatimisesta. Suunnitelma on laadittu luonteeltaan ohjaustyökaluksi, joka ei ole kiveen veistetty. Laajan selvitysvaiheen aluksi haluttiin ensisijaisesti saada kaupunkilaisten näkemys odotuksista palvelujen kehittymiselle. Sijainti pääkaupunkiseudulla edellytti myös muiden sidosryhmien odotusten selvittämistä. Eri tavoin suoritetuilla selvityksillä on saatu pohja tälle liikuntapaikkasuunnitelmalle. Alueen kasvu, liikuntatoiminnan muuttuvat ja vahvistuvat trendit sekä ympäristökuntien näkemykset ovat osaltaan ohjanneet työtä. Suunnitelman ohjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet kaupungin kaikki toimialat omalla asiantuntemuksellaan. Tästä lausuttakoon erityinen kiitos kaikille asiantuntijoille. Työssä on seurattu maakunta-, yleiskaava- ja osayleiskaavatyötä. Kaavojen toteutuminen, infrastruktuurin rakentuminen ja muu yhdyskunnan kehittyminen vaikuttavat suunnitelman tavoitteiden toteutumiseen tulevaisuudessa. Kasvun muodot ja muutokset ovat osaltaan ohjanneet tavoitteiden asettamista. Kustannusten vaikutus kaupungin ja mahdollisten kumppanien kykyyn investoida on myös pyritty ottamaan nykytiedon valossa huomioon. Monipuolisella osallistamisella, kaupungin palveluverkkosuunnittelulla sekä laajalla esikysely- ja lausuntokierroksella on haluttu tukea suunnitelman julkituloa. Sen perusteella ohjausryhmä toivoo ennakkoluulotonta ja asiallista suunnitelman jatkokäsittelyä kaupungin päättävissä elimissä. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että suunnitelmalla on ohjaava merkitys kaupunkimme kehittämisessä viihtyisäksi, liikuntaan kannustavaksi ympäristöksi. Timo Juurikkala Hannu Vikman Anu Jokela ohjausryhmän puheenjohtaja liikuntajohtaja projektisuunnittelija

5 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on ohjata liikuntaympäristön kehittämistä Vantaalla vuosina Suunnitelmassa keskitytään nykyisten liikuntapaikkojen peruskorjaus- ja -parannustarpeisiin sekä uusien liikuntapaikkojen rakentamistarpeeseen. Suunnitelma on jatkoa liikunnan palveluverkkotyölle 1 ja vuonna 2006 valmistuneelle liikuntapaikkaselvitykselle 2. Vantaalla aiemmin tehdyt liikuntapaikkasuunnitelmat ovat vuosilta 1973 ja Suunnitelmat ovat vanhentuneet ja uuden, vuoteen 2025 tähtäävän liikuntapaikkasuunnitelman laatiminen todettiin tarpeelliseksi. Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on turvata arkiliikunnan helposti mahdollistavien lähiliikuntapaikkojen toteuttaminen ja kunnossapito monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentaminen helposti saavutettaviksi nykyisten liikuntapaikkojen asianmukainen peruskorjaaminen ja -parantaminen yhdyskunnan eheytyminen kaupungin sisäisten kasvualueiden liikuntapaikkarakentaminen samanaikaisesti alueen rakentumisen kanssa monipuolinen yhteistyö liikuntapaikkasuunnittelussa ja -rakentamisessa niin kaupungin sisällä eri toimialojen kesken, seudullisesti yli kuntarajojen kuin eri toimijoidenkin kesken (julkinen, kolmas ja yksityinen sektori) liikuntapaikkojen elinkaariajattelun toteutuminen (mm. liikuntapaikkojen muunneltavuus, energiatehokkuus sekä rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten huomiointi). Liikuntapaikkasuunnitelman laatimista ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina kaikki liikuntaympäristön kehittämisen näkökulmasta keskeiset kaupungin toimialat. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä oli tuoda oman hallinnonalan näkemyksiä kaupungin ja sen lähiympäristön muutostrendeistä ja siten vahvistaa suunnitelman asiantuntemusta. Turvallista, terveellistä ja toiminnallisesti liikuntaa suosivaa ympäristöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tarvitaan eri alojen osaamista ja yhteistyötä. Liikuntapaikkasuunnitelman laatimisessa käytettiin hyväksi kyselyitä, joilla selvitettiin liikuntapaikkojen nykytilaa ja liikuntapaikkoihin liittyviä tulevaisuuden tarpeita. Asukkaiden ja liikuntaseurojen mielipiteiden selvittämisen ohella tarkastelun kohteena olivat muun muassa lähikuntien liikunnan ylimpien viranhaltijoiden näkemykset liikuntaolosuhteiden kehittämisestä ja seudullisista liikuntapaikoista. Yhteistyötä on tehty myös Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä sen lajiliittojen kanssa. Suunnitelmassa on pyritty ennakoimaan paikallisten liikuntaolosuhteiden kehittämistarpeiden ohella myös yli kuntarajoja palvelevien liikuntapaikkojen kehittämiskohteet. Tavoitteena on ollut välttää päällekkäiset, kilpailevat hankkeet ja keskittyä yhteistyön tekemiseen joidenkin seudullisesti palvelevien hankkeiden toteuttamiseksi. Tässä suunnitelmassa liikunnan käsite ymmärretään monipuolisesti: se sisältää terveyttä edistävän liikunnan, arki- ja hyötyliikunnan, erityisliikunnan, kuntoliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun. Liikuntapalveluiden hallinnoimien liikuntapaikkojen lisäksi tarkastelun kohteena ovat kaupungin eri toimialojen, yksityisten toimijoiden ja seudullisessa tarkastelussa myös muiden kuntien hallinnoimat liikuntapaikat osana ylikunnallista liikuntapaikkaverkkoa. Liikuntapaikkasuunnitelman teossa on painotettu liikuntapaikkoja koskevien tarpeiden selvittämistä sekä tulevaisuuden muutossuuntien riittävää arviointia. Kyselyjen, selvitysten, haastatteluiden ja lausuntojen ohella suunnitelman laatimisessa on hyödynnetty erilaisia ennusteita, arvioita ja aiempia suunnitelmia. Liikuntapaikkasuunnitelman luonnoksesta pyydettiin lausunnot marraskuun 2008 loppuun mennessä. Lausuntoja pyydettiin muun muassa kaupungin eri toimialoilta, lautakunnilta, aluetoimikunnilta, naapurikunnilta ja SLU:n olosuhderyhmältä. Lausuntoja saapui 22. Suunnitelmaluonnokseen on voinut tutustua Vantaan liikuntapalveluiden internet-sivuilla. Vantaan kaupungin internet-sivuille avattiin keskustelupalsta suunnitelman kommentointia varten. Vantaalaisille liikunta- ja urheiluseuroille järjestettiin suunnitelman esittely- ja keskustelutilaisuus joulukuun alussa Suunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa entistä paremmin vantaalaisia palveleva liikunnan palveluverkko. Suunnitelmaan on koottu eri toimijoiden mielipiteet ja näkemykset liikuntapaikkaolosuhteiden kehittämisestä. Tällä tavoin yksittäiset liikuntaympäristön suunnittelua ja toteutusta koskevat mielipiteet on saatu koottua liikuntapaikkasuunnittelua ohjaavaksi kokonaisuudeksi. Yksityiskohtaisempi liikuntapaikkojen ja liikuntapaikkakeskittymien suunnittelu tehdään jatkossa erillisissä hanke- ja yleissuunnitelmissa. 1 Palveluverkkotoimikunta 2007a ja 2007b 2 Liikuntapalvelut 2006

6 6 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUN TAVOITTEET Liikuntapalvelut ovat kunnallisia peruspalveluita. Kuntalain mukaan kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia, ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavat kaikki kunnan hallinnonalat. Liikuntalaissa määritellään, että kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntapalvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Fyysisen aktiivisuuden myönteiset terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja liikunnan vaikutukset kansantaloudellisesti merkittäviä. Vantaan liikuntapalvelujen tulosalueen toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa liikunta- ja ulkoilutoimintaa sekä luoda toiminnan tarvitsemia edellytyksiä siten, että yleiset liikuntapoliittiset tavoitteet saavutetaan. Liikuntatoiminnan tavoitteena on ihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen sekä elämänlaadun ja viihtyvyyden lisääminen koko elämänkaaren ajan. Liikuntapalvelut edistää terveyttä ja hyvinvointia tukemalla erilaisia tapoja harrastaa liikuntaa Vantaalla. 3 Kuntien on reagoitava tarpeellisella tavalla ympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Liikuntasuunnittelun tavoitteiden tulee perustua väestön liikuntatottumuksiin ja liikuntaolosuhteisiin liittyviin tarpeisiin. Liikuntapaikkojen tulisi olla monikäyttöisiä ja muunneltavia, jotta ne palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia käyttäjiä ja eri liikuntamuotojen tarpeita myös alueen väestömäärän ja -rakenteen muuttuessa. Tämä tarkoittaa suunnittelun ulottamista myös liikuntapaikan elinkaaren myöhempiin vaiheisiin. Liikuntapaikkasuunnittelu on toimintaa, jonka avulla luodaan ulkoiset puitteet liikunnan harrastamiselle. Suunnittelun päämääränä on väestön liikunta-aktiivisuuden edistäminen. Liikuntaympäristö muodostuu kaikista liikkumiseen soveltuvista paikoista, alueista ja tiloista. Varsinaisia liikuntapaikkoja ovat perinteisesti olleet muun muassa uimaja jäähallit, liikuntasalit ja -hallit sekä erilaiset pelikentät. Näiden lisäksi on olemassa liikuntaan säännöllisesti 3 Liikuntapalveluiden kehittämisohjelma 2008 käytettäviä paikkoja, joita ei pidetä varsinaisina liikuntapaikkoina, mutta joilla on päivittäisen liikunnan harrastamisen kannalta huomattava merkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoilualueet ja muut viheralueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, asuntojen piha-alueet sekä koulujen pihat. = KAIKKI LIIKKUMISEEN SOVELTUVAT PAIKAT, ALUEET JA TILAT Varsinaiset liikuntapaikat Ulkoilualueet ja -reitit Viheralueet Kevyen liikenteen väylät Pihat 2.1 Liikunnallista elämäntapaa edistävä ympäristö Yksi kuntien liikuntapolitiikan tavoitteista on aikaansaada liikunnallista elämäntapaa edistävä arkiympäristö. Toiminnallisesti monipuolinen elinympäristö pitää sisällään muiden palveluiden ohella liikuntapalveluita. Elinympäristön fyysinen rakenne vaikuttaa muun muassa siihen, mitkä peruspalveluista voidaan saavuttaa kevyen liikenteen turvin ja kuinka helppoa esimerkiksi lasten ja ikääntyneiden on liikkua omatoimisesti lähiympäristössään. Elinympäristö ymmärretään tässä arkipäiväisen toiminnan ja oleskelun alueina sekä liikkumisena näiden alueiden välillä. Asuinympäristön läheisyydessä ja päivittäisen toimintaympäristön yhteydessä tulisi asukkaiden käytössä olla keskeiset liikunta- ja ulkoilupalvelut kuten kävely- ja pyörätiet, leikki- ja liikuntapuistot, kuntoradat ja -ladut, ulkoilureitit, kuntopihat sekä pienpallokentät. Tavoitteena on, että liikunnan lähipalveluita tarjotaan siellä, missä ihmiset asuvat tai muuten viettävät valtaosan vapaaajastaan. Liikuntapaikkasuunnittelun pääpaino olisi pyrittävä pitämään liikunnan lähi- ja alueellisten palveluiden suunnittelussa. Tällä tavoin voidaan tukea muun muassa terveyttä edistävän liikunnan harrastamista. Kunnan rooli lähiliikuntapaikkojen ja muiden vapaa-ajan harrastustilojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä korostuu. Arkiliikunnan mahdollistava ympäristö houkuttelee asukkaita liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Lähi- ja alueel-

7 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma lisia liikuntapaikkapalveluita ei ole tarkoituksenmukaista keskittää ilman erityistä syytä. Liikunnan olosuhteiden edistäminen voidaan nähdä kunnalle tai seudulle kilpailuetua luovana tekijänä ja asukkaiden elinympäristöä aidosti parantavana asiana. 2.2 Liikuntapaikat eri väestöryhmien saavutettavissa Kansallisen liikuntaohjelman ehdotuksen 4 mukaisesti tavoitteena voidaan pitää, että jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Liikuntapalveluita kehitettäessä on siis kiinnitettävä huomiota tasavertaisesti eri väestö- ja käyttäjäryhmien tarpeisiin sekä heidän liikunnallisiin valmiuksiinsa. Tavoitteena on, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus liikkua läpi elämänsä. Monipuoliset liikuntapaikat innostavat liikkumaan sekä omatoimisesti että ohjatusti. Liikuntapaikan hyvä saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden käyttää liikuntapaikkaa halutulla tavalla yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on myös yhdenvertaisuuden edistämistä. Liikuntapaikkapalveluiden tarjontaa ja saavutettavuutta on tarkasteltava myös sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja urheilua. Naisten ja miesten liikunnallisten tarpeiden pitäisi olla yhtä arvostettuja. Naisten ja miesten harrastusmäärät ja -muodot eroavat joiltakin osin toisistaan. Naiset harrastavat miehiä enemmän liikuntaa yksityisen palvelutarjonnan piirissä. On arvioitu, että kuntien liikuntapaikat palvelevat jonkin verran enemmän miesten kuin naisten liikunnan harrastamista. Sukupuolten välinen tasa-arvo on liikuntakulttuurissa edelleen suuri haaste. Tavoitteena on, että liikuntapaikat palvelisivat jatkossa tasapuolisesti molempien sukupuolten liikunnanharrastusta. 5 MAANTIETEELLINEN PÄÄTÖKSENTEKOON LIITTYVÄ ASENTEELLINEN TIEDOTUKSELLINEN TOIMINNALLINEN TIEDOLLINEN TALOUDELLINEN LIIKUNTAPAIKAN SAAVUTETTAVUUS KOETTU SAAVUTETTAVUUS AISTEIHIN LIITTYVÄ PSYKOLOGINEN MUUT SOSIAALINEN KULTTUURINEN TEKNOLOGI- NEN ORGANISATORINEN Kuva 1. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden osa-alueet. Yksi tärkeimmistä liikuntapaikkojen saavutettavuuteen liittyvistä asioista on se, miten liikuntapaikka koetaan saavutettavan. Tällä tarkoitetaan vaivaa, jonka henkilö kokee liikuntapaikan käyttöä suunnitellessaan tai liikuntapaikkaa käyttäessään. Eri ihmiset voivat kokea saavutettavuuden hyvinkin eri tavoin. Tässä suunnitelmassa keskitytään maantieteellisen saavutettavuuden tarkasteluun, mutta jatkossa saavutettavuutta on tarkasteltava tätä laajemmin. Palvelut ovat helposti saavutettavia, jos ne ovat myös mahdollisimman esteettömiä. Esteettömässä ympäristössä jokainen ihminen kykenee toimimaan yhdenvertaisesti muiden kanssa riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten erilaisista liikunta- ja liikkumisedellytyksistä. Esteettömyys voidaan liittää niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin ympäristöön. Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi tasa-arvoisen liikunnan harrastamisen perusedellytys. Esteettömän ja helposti saavutettavan ympäristön syntyminen edellyttää yksityiskohtaista paneutumista ympäristön suunnitteluun. Liikuntapaikkojen saavutettavuutta on perinteisesti tarkasteltu maantieteellisten (mm. sijainti, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus), toiminnallisten (palvelutarjonta, esteettömyys, aukioloajat) ja taloudellisten (pääsymaksut, tilavuokrat) tekijöiden kautta. Saavutettavuuden tarkastelu on tehtävä kuitenkin laajemmin, esimerkiksi psykologiaan, kulttuuriin, tiedotukseen ja kilpailujärjestelmiin (esim. golfin tasoitukset ja kenttien käyttöoikeudet) liittyviin asioihin paneutuen (kuva 1). 4 Opetusministeriö 2008a 5 Opetusministeriö 2005; SLU 2005

8 8 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia Eri tahojen välisellä yhteistyöllä on liikuntapaikkapalveluiden suunnittelun ja toteutuksen kannalta erittäin suuri merkitys. Helposti liikkumisen mahdollistavan ympäristön suunnittelu edellyttää eri tahojen välistä monipuolista yhteistyötä. Poikkihallinnollinen, kaupungin eri toimialojen välinen yhteistyö on välttämätöntä, sillä liikuntapalveluiden ohella vantaalaisten liikuntaympäristön kehittämisestä vastaavat myös muut kaupungin toimialat ja tulosalueet. Liikuntapaikkojen suunnitteluprosessi on esitetty alla (kuva 2). LIIKUNTAPAIKKOJEN SUUNNITTELUPROSESSI TARVE LIIKUNTAPALVELUT MUUT KAUPUNGIN TOIMIALAT 2.4 Liikuntapaikkakeskittymät monipuolisina liikuntapalveluiden tarjoajina Liikuntaolosuhteita voidaan kehittää parantamalla nykyisiä liikuntapaikkapalveluita ja rakentamalla uusia liikuntapaikkoja. Nykyisten liikuntapaikkojen kehittämistä on pidettävä liikuntarakentamisen ensisijaisena painopisteenä. Tavoitteena on liikuntapaikkojen peruskorjaaminen ja -parantaminen niin, että liikuntapaikkojen palveluita voidaan parantaa ja että liikuntapaikat ovat asianmukaisessa käyttökunnossa. Uusien liikuntapaikkojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat muun muassa liikuntapaikkojen tarve (esim. harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavatilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, pohjavesi, suojeluvaraukset, asutus jne.), investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet 6. KUNTATEKNIIKAN KESKUS KAAVOITUS TILAKESKUS RAHOITUS SUUNNITTELU RAKENTAMINEN YRITYSPALVELUT Suuret liikuntapaikkakeskittymät ja erityisesti kilpaurheiluun soveltuvat liikuntapaikat keskitetään alueille, joissa on jo valmiita liikuntapaikkoja tai joihin on hyvät liikenneyhteydet. Suuret liikuntapaikkakeskittymät kokoavat usean eri harrastusmuodon ja lajin harrastajat samaan paikkaan. Tällä tavoin voidaan tehokkaasti hallita muun muassa palveluiden tarjontaa, tilojen käyttöä ja liikennevirtoja. Monipuoliset liikuntapaikkakeskittymät mahdollistavat myös harrastusmääriltään pienempien lajien liikuntapaikkojen rakentamisen keskittämällä nämä esimerkiksi suureen liikunta- tai monitoimihalliin. NYKYISEN LIIKUNTAPAIKAN PERUSKORJAUS TAI -PARANNUS UUSI LIIKUNTAPAIKKA Kuva 2. Liikuntapaikkojen suunnitteluprosessi Vantaalla. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi liikuntaympäristön kehittäminen edellyttää muun muassa asukkaiden, liikuntajärjestöjen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, lähikuntien sekä valtionhallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä. Houkuttelevan ja hyvin saavutettavissa olevan liikuntaympäristön suunnittelun ja toteutuksen kannalta ylikunnallisen yhteistyön merkitys on tulevaisuudessa entistä tarpeellisempaa. Seudullinen yhteistyö on tärkeää erityisesti laajaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden, erityispalveluiden sekä erilaisten ulkoilureittien ja -verkostojen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Näiden lisäksi muun muassa kuntien raja-alueilla olevien julkisten palveluiden tarvetta ja toteutusta olisi pohdittava. Liikuntapaikat palvelevat yli kuntarajojen esimerkiksi silloin, kun naapurikunnassa on omasta kunnasta puuttuvia liikuntapalveluita, naapurikunnan palvelut ovat oleellisesti laadultaan tai mahdollisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa sopivampia tai naapurikunnan liikuntapaikat ovat paremmin saavutettavissa. Myyrmäen urheilupuisto 6 ks. esim. Uudenmaan liitto 2007b

9 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Omaehtoisen liikunnan ja ohjatun harrastustoiminnan ohella liikuntapaikoissa järjestetään erilaisia tapahtumia. Tapahtumat voivat olla hyvin monenlaisia yksittäisestä jonkin lajin sarjaottelusta kansainväliseen huippu-urheilutapahtumaan. Liikuntapaikoilla voidaan järjestää myös monenlaisia muita tapahtumia. Vantaalla on järjestetty useita kansainvälisiä ja kansallisia liikunta- ja urheilutapahtumia, jotka ovat osaltaan luoneet myönteisiä mielikuvia kaupungista ja lisänneet Vantaan tunnettavuutta. Liikuntapaikkojen suunnittelun peruslähtökohtana pidetään eri käyttäjäryhmien tarpeiden mahdollisimman tasapuolista huomioonottamista. Eri lajien harrastajilla ja väestön eri ikäryhmillä on erilaiset odotukset ja vaatimukset liikuntapaikkarakentamiselle. Myös jokainen ihmisen elämänvaihe asettaa liikuntaympäristölle erilaisia odotuksia. Liikuntapaikkojen suunnittelussa voidaan arvioida myös tapahtumien asettamat tarpeet ja vaatimukset. Keskeisimmät liikuntapaikat on usein mitoitettu siten, että niissä voidaan järjestää sekä kansallisia että kansainvälisiä urheilutapahtumia. Lajiliittojen muuttuvat liikuntaolosuhteita koskevat vaatimukset luovat haasteita liikuntarakentamiselle. Vaatimukset kohdistuvat liikuntapaikkojen omistajiin eli ensisijaisesti kuntiin. Pääpaino kuntien liikuntarakentamisessa on kuitenkin liikuntalain mukaisesti perusliikuntapalvelujen tarjoaminen asukkaille. Liikuntapaikkoja ei voida suunnitella ainoastaan kilpa- ja huippu-urheilukäyttöön sopiviksi. Urheilukäyttö ei useinkaan yksistään pysty täyttämään liikuntapaikan käyttötunteja. 2.5 Liikuntapaikkojen elinkaari Liikuntapaikkojen elinkaarella viitataan sekä liikuntapaikan muunneltavuuteen väestön tarpeiden muuttuessa että rakentamistalouteen liittyviin asioihin. Väestömuutokset luovat tarpeen arvioida liikuntapaikkakysyntää säännöllisesti. Asukkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet luovat haasteita palveluiden tarjonnalle. Rakentamispäätöksiä tehtäessä on pelkkien rakennuskustannusten lisäksi arvioitava koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Liikuntapaikkojen elinkaariajattelun lähtökohtana on, että liikuntapaikkainvestointien lisäksi selvitetään liikuntapaikkojen ylläpitokustannukset sekä tulevat muutokset liikuntapaikassa ja kustannuksissa. Merkittävä osa esimerkiksi rakennusten kustannuksista muodostuu juuri käyttövaiheessa. 7 Kun uudesta liikuntapaikasta tehdään rakentamispäätös, on varmistettava, että käyttömenojen lisäys sisällytetään liikuntapalveluiden budjettiin täysimääräisesti liikuntapaikan koko elinkaarelle. Liikuntapaikkojen kunnossapidolla pyritään jatkamaan liikuntapaikan elinkaarta. Olemassa olevien liikuntapaikkojen vuosi- ja peruskorjauksia ei ole Vantaalla voitu toteuttaa riittävällä aikataululla, mikä on heikentänyt palveluita ja lyhentänyt liikuntapaikkojen elinkaarta. 2.6 Kestävä kehitys ja liikuntapaikat Liikunnalla ja ympäristöllä on kolmitahoinen yhteys: liikunta ja urheilu vaikuttavat ympäristöön, ympäristöongelmat vaikuttavat liikunnan harrastamiseen ja liikuntakulttuurilla on merkitystä ympäristökasvattajana. Liikuntaympäristöä kehitettäessä on huomioitava muun muassa liikunnan välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Liikunta on hyvä nähdä mahdollisuutena kestävän ja viihtyisän elinympäristön kehittämistyössä. Liikuntapaikan saavutettavuus, käyttöturvallisuus, toiminnallinen muunneltavuus, energiatehokkuus, rakenteiden pitkäikäisyys sekä suunnitelmallinen huolto ja ylläpito tukevat monipuolisten liikuntapalvelujen taloudellista tarjontaa ja ympäristön kestävää kehitystä. Suurimmat ympäristövaikutukset aiheuttaa liikunnan harrastamiseen liittyvä liikenne. 8 Vantaan luonnonsuojelualueet ovat virkistyskäytössä ja niille on voitu rakentaa ulkoilu- ja ratsastusreittejä sekä muita alueen käyttöä palvelevia rakenteita. Hyvä reittiverkosto vähentää virkistyskäytön aiheuttamaa luonnon kulumista ohjaamalla kulkua. Ulkoilu- ja ratsastusreittien, golfkenttien tai muiden laajojen liikuntaan varattujen alueiden suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa korostuu poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys. Tavoitteena on luonnon kestävä kehittäminen ja käyttö sekä eri toimintojen suunnittelu ja toteutus niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen ovat keskeisiä lähtökohtia suunniteltaessa nykyisten liikuntapaikkojen peruskorjausta ja uusien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntapaikan elinkaarikustannusten arvioinnin avulla voidaan paremmin ennakoida liikuntapaikkojen käyttötalousvaikutuksia liikuntapalvelujen käyttömenoihin. 7 Kiiras SLU 2008

10 10 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Liikuntapaikat osana yhdyskuntasuunnittelua Liikunnan olosuhteiden luomisessa korostuu kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu. Yhdyskuntasuunnittelussa paneudutaan liikuntaa suosivien ympäristöjen suunnitteluun. Tämä vaatii eri alojen osaamista sekä yhteistyötä. Liikuntaa suosivassa yhdyskuntarakenteessa liikuntapaikkojen etäisyys kotoa on kohtuullinen ja liikunnan harrastamisen mahdollisuudet riittävät. 9 Yhdyskuntarakenteen liikuntapalvelut huomioivalla suunnittelulla voidaan mahdollistaa liikuntapaikkojen tarkoituksenmukainen sijoittelu niin, että ympäristö luo houkuttelevat olosuhteet arkiliikunnalle. Liikunta osaksi yhdyskuntasuunnittelua -raporttiin 10 on koottu suosituksia terveysliikunnan fyysisiä olosuhteita tukevan maankäytön suunnittelun tueksi. Suositukset koskevat liikunnan olosuhdenäkökulman kytkemistä kaavoitusprosessiin ja liikunnan olosuhteiden huomioon ottamista asema-, yleis- ja maakuntakaavoituksessa. Työn tavoitteena on antaa suunnittelijoille mahdollisimman kattavia suosituksia sekä maankäyttöratkaisuista että kaavaprosessiin liittyvistä menettelyistä, jotka edistävät suotuisia liikunnan olosuhteita suunniteltaessa joko olemassa olevan alueen täydentämistä tai kokonaan uutta asuinaluetta tai kaupunginosaa. Useiden liikuntapaikkojen toteuttamisen ja ylläpidon osalta tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Monet liikuntapaikat eivät ole ensisijaisesti liikuntapaikoiksi suunniteltuja ja niiden sijoittuminen määräytyy muutoin kuin liikuntapoliittisin perustein. Liikuntapaikkasuunnittelun kytkeminen kokonaisvaltaiseen maankäytön suunnitteluun on liikunnan kannalta tärkeää, koska eri maankäyttömuodot kilpailevat keskenään. Kaavoituksen avulla liikuntapaikoille ja muille liikunnan harrastamiseen käytettäville kohteille saadaan riittävä pysyvyys, joka voidaan sivuuttaa vain kaavaa muuttamalla. Liikuntapaikkasuunnittelun näkökulmasta kaavoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisiä. Nykyinen kunnallinen liikuntapaikkasuunnittelu pohjautuukin jo useita vuosikymmeniä kehittyneeseen kaavoitukselliseen lähtökohtaan. 11 Liikunta on otettava huomioon myös kaavoituksen vaikutusten arvioinnissa. Vantaan liikuntapalveluiden osallistuminen maankäyttö- ja kaavoitustyöhön jo valmisteluvaiheessa on parantunut huomattavasti viime vuosina. Vantaan kaupungin pinta-alasta oli vuoden 2007 lopussa asemakaavoitettu noin 50 prosenttia, ja asemakaavoitetulla alueella asui yli 95 prosenttia kaupungin asukkaista. 9 Valtion liikuntaneuvosto Hentilä & Joki-Korpela Rajaniemi 2005 Asemakaavassa liikuntapalveluille varataan tarvittavat alueet ja rakentamismahdollisuudet sovittaen ne yhteen muiden lähipalveluiden kanssa. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden yleiskaavan 12 joulukuussa Kaava kattaa koko Vantaan alueen lukuun ottamatta Marja-Vantaata, jonne kaupunginvaltuusto on jo aiemmin hyväksynyt osayleiskaavan kesäkuussa Valmistuneissa yleiskaavoissa johtavana periaatteena on eheyttävä rakentaminen, jossa kasvu ohjataan jo rakennettujen alueiden täydentämiseen ja uudistamiseen. Keskusten monipuolistaminen ja vahvistaminen sekä niiden väliset hyvät joukkoliikenneyhteydet voimistavat yhdyskuntien elinvoimaisuutta. Yleiskaavatyössä on suunniteltu laajoja aluevarauksia edellyttävien liikuntapaikkojen tarve ja sijoittuminen. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen, ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen 14. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa Maakuntakaavaa täydentävä 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa Liikuntapaikkasuunnitelman näkökulmasta oleellisimmat vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät asiat koskevat moottoriurheilu- ja ampumarata-alueita. 2.8 Liikuntarakentaminen asuinalueilla Vanhojen asuinalueiden liikuntapaikkojen määrän lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset. Tavoitteena on säilyttää näiden alueiden nykyiset palvelut ja kehittää niitä edelleen. Erityisesti on turvattava kevyen liikenteen väylien jatkuvuus. Jatkossa toteutettavien asuinalueiden liikuntapaikkarakentamisessa painotetaan lähipalveluiden merkitystä. Kasvualueita suunniteltaessa liikuntapalveluiden näkökulmasta lähtökohtana ovat liikuntapaikkoja koskevat tarpeet ja liikuntapaikkojen sijoittaminen siten, että ne tarjoavat monipuoliset, mahdollisimman helposti saavutettavat ja houkuttelevat harrastusmahdollisuudet asukkaille. Tulevat asuinalueet kytketään olemassa olevaan yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen. Alueen ja sen rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään yhtäaikaisuuteen. Asuinalueen omien liikuntapaikkapalvelujen olisi hyvä sijaita muiden palvelujen lähellä. Asuinalueiden keskeisten osien hyvät kevyen liikenteen väylät mahdol- 12 Vantaan yleiskaava Marja-Vantaan osayleiskaavan selostus Uudenmaan liitto 2007a 15 Uudenmaan liitto 2008