Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma VANTAA. Liikuntapaikkasuunnitelma. vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma 2009 2025 VANTAA. Liikuntapaikkasuunnitelma. vuosille 2009 2025"

Transkriptio

1 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma VANTAA Liikuntapaikkasuunnitelma vuosille

2 2 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Julkaisija Vantaan kaupunki Vapaa-aika ja asukaspalvelut, liikuntapalvelut Liikuntapaikkasuunnitelma vuosille hyväksytty Vantaan kaupunginhallituksessa Tekijä Ulkoasu ja taitto Kuvat Kartat Anu Jokela Tiina Lehtinen Tiina Lehtinen Mittausosasto (viistoilmakuvat) Tomi Henriksson Paino 2009 Projektin ohjausryhmä Timo Juurikkala toimialajohtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut alkaen Aulis Pitkälä apulaiskaupunginjohtaja Sivistystoimi asti Kari Asiala kiinteistöjohtaja Tilakeskus asti Tomi Henriksson yleiskaavasuunnittelija Kaupunkisuunnittelu Hanna Keskinen maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Gilbert Koskela projekti-insinööri Marja-Vantaa -projekti Aimo Kurki toimistoarkkitehti Sivistystoimi Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö Taloussuunnittelu Aino Leino puistopäällikkö Kuntatekniikan keskus Pasi Salo toimitilapäällikkö Tilakeskus alkaen Ritva Valo aluearkkitehti Kaupunkisuunnittelu Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Marja-Vantaa -projekti Jaakko Vähämäki johtava ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus Jari Lärka liikuntapaikkapäällikkö Liikuntapalvelut Pirkko Nurmi liikuntapalvelupäällikkö Liikuntapalvelut Hannu Vikman liikuntajohtaja Liikuntapalvelut Anu Jokela projektisuunnittelija Liikuntapalvelut

3 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma SISÄLLYS ESIPUHE SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUN TAVOITTEET Liikunnallista elämäntapaa edistävä ympäristö Liikuntapaikat eri väestöryhmien saavutettavissa Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia Liikuntapaikkakeskittymät monipuolisina liikuntapalveluiden tarjoajina Liikuntapaikkojen elinkaari Kestävä kehitys ja liikuntapaikat Liikuntapaikat osana yhdyskuntasuunnittelua Liikuntarakentaminen asuinalueilla LIIKUNNAN PALVELUVERKON NYKYTILA Liikuntapaikkojen maantieteellinen saavutettavuus Käytetyimmät liikuntapaikat Tyytyväisyys liikuntaolosuhteisiin Liikuntapaikkojen omistus ja liikuntapaikkakustannukset Ylikunnallisen yhteistyön tulevaisuus KOHTI VUOTTA Väkiluku kasvaa ja väestö ikääntyy Muuttuvat olosuhteet LIIKUNNAN PALVELUKETJU Lähipalvelut Alueelliset palvelut Kaupunkitasoiset palvelut Seudulliset palvelut LIIKUNNAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN Ulkokentät Sisäliikuntatilat Vesiliikuntapaikat Ulkoilualueet ja -reitit Erityisliikuntapaikat Elmon urheilupuisto Marja-Vantaan liikuntapalvelut TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Vastuu liikuntaympäristön tuottamisesta Liikuntapaikkakustannukset ja rahoituksen turvaaminen JATKOTOIMENPITEITÄ...44 LÄHTEET...45 LIITTEET...49

4 4 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma ESIPUHE Vantaa on kasvanut voimakkaasti viimeisen 50 vuoden aikana luvun kasvussa laadittiin kaupungin ensimmäinen liikuntapaikkasuunnitelma, joka valmistui vuonna 1973 ja seuraava vuonna Asukasmäärä tuosta ajasta, jolloin Vantaalla oli noin asukasta, on tähän päivään kasvanut runsaalla :lla. Aikaisempien suunnitelmien mukaan ja osin niistä riippumatta kaupungin liikuntapaikat ovat lisääntyneet ja harrastustoiminta on kasvanut. Uusien lajien kasvun myötä myös tarpeet liikuntapaikkojen rakentamiseen ovat lisääntyneet. Siten on rakennettu ensimmäiset urheilutalot ja jäähallit, uimahalleista puhumattakaan. Pääkaupunkiseudun kuntana tarve edetä suunnitellumpaan tulevaisuuteen voimistui 90-luvun taitteessa. Lama hidasti kuitenkin rajusti kaikkia kaupungin suunnitelmia. Peruspalvelujen ylläpitäminen oli hetkittäin kuilun partaalla. Kului lähes vuosikymmen ennen kuin voitiin ajatella merkittäviä liikunnan investointeja. Vuosituhannen taitteessa liikuntapalveluissa syntyi ajatus kehittämissuunnitelman ja siihen liittyen myös liikuntapaikkasuunnitelman laatimisesta. Suunnitelma on laadittu luonteeltaan ohjaustyökaluksi, joka ei ole kiveen veistetty. Laajan selvitysvaiheen aluksi haluttiin ensisijaisesti saada kaupunkilaisten näkemys odotuksista palvelujen kehittymiselle. Sijainti pääkaupunkiseudulla edellytti myös muiden sidosryhmien odotusten selvittämistä. Eri tavoin suoritetuilla selvityksillä on saatu pohja tälle liikuntapaikkasuunnitelmalle. Alueen kasvu, liikuntatoiminnan muuttuvat ja vahvistuvat trendit sekä ympäristökuntien näkemykset ovat osaltaan ohjanneet työtä. Suunnitelman ohjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet kaupungin kaikki toimialat omalla asiantuntemuksellaan. Tästä lausuttakoon erityinen kiitos kaikille asiantuntijoille. Työssä on seurattu maakunta-, yleiskaava- ja osayleiskaavatyötä. Kaavojen toteutuminen, infrastruktuurin rakentuminen ja muu yhdyskunnan kehittyminen vaikuttavat suunnitelman tavoitteiden toteutumiseen tulevaisuudessa. Kasvun muodot ja muutokset ovat osaltaan ohjanneet tavoitteiden asettamista. Kustannusten vaikutus kaupungin ja mahdollisten kumppanien kykyyn investoida on myös pyritty ottamaan nykytiedon valossa huomioon. Monipuolisella osallistamisella, kaupungin palveluverkkosuunnittelulla sekä laajalla esikysely- ja lausuntokierroksella on haluttu tukea suunnitelman julkituloa. Sen perusteella ohjausryhmä toivoo ennakkoluulotonta ja asiallista suunnitelman jatkokäsittelyä kaupungin päättävissä elimissä. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että suunnitelmalla on ohjaava merkitys kaupunkimme kehittämisessä viihtyisäksi, liikuntaan kannustavaksi ympäristöksi. Timo Juurikkala Hannu Vikman Anu Jokela ohjausryhmän puheenjohtaja liikuntajohtaja projektisuunnittelija

5 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on ohjata liikuntaympäristön kehittämistä Vantaalla vuosina Suunnitelmassa keskitytään nykyisten liikuntapaikkojen peruskorjaus- ja -parannustarpeisiin sekä uusien liikuntapaikkojen rakentamistarpeeseen. Suunnitelma on jatkoa liikunnan palveluverkkotyölle 1 ja vuonna 2006 valmistuneelle liikuntapaikkaselvitykselle 2. Vantaalla aiemmin tehdyt liikuntapaikkasuunnitelmat ovat vuosilta 1973 ja Suunnitelmat ovat vanhentuneet ja uuden, vuoteen 2025 tähtäävän liikuntapaikkasuunnitelman laatiminen todettiin tarpeelliseksi. Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on turvata arkiliikunnan helposti mahdollistavien lähiliikuntapaikkojen toteuttaminen ja kunnossapito monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentaminen helposti saavutettaviksi nykyisten liikuntapaikkojen asianmukainen peruskorjaaminen ja -parantaminen yhdyskunnan eheytyminen kaupungin sisäisten kasvualueiden liikuntapaikkarakentaminen samanaikaisesti alueen rakentumisen kanssa monipuolinen yhteistyö liikuntapaikkasuunnittelussa ja -rakentamisessa niin kaupungin sisällä eri toimialojen kesken, seudullisesti yli kuntarajojen kuin eri toimijoidenkin kesken (julkinen, kolmas ja yksityinen sektori) liikuntapaikkojen elinkaariajattelun toteutuminen (mm. liikuntapaikkojen muunneltavuus, energiatehokkuus sekä rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten huomiointi). Liikuntapaikkasuunnitelman laatimista ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina kaikki liikuntaympäristön kehittämisen näkökulmasta keskeiset kaupungin toimialat. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä oli tuoda oman hallinnonalan näkemyksiä kaupungin ja sen lähiympäristön muutostrendeistä ja siten vahvistaa suunnitelman asiantuntemusta. Turvallista, terveellistä ja toiminnallisesti liikuntaa suosivaa ympäristöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tarvitaan eri alojen osaamista ja yhteistyötä. Liikuntapaikkasuunnitelman laatimisessa käytettiin hyväksi kyselyitä, joilla selvitettiin liikuntapaikkojen nykytilaa ja liikuntapaikkoihin liittyviä tulevaisuuden tarpeita. Asukkaiden ja liikuntaseurojen mielipiteiden selvittämisen ohella tarkastelun kohteena olivat muun muassa lähikuntien liikunnan ylimpien viranhaltijoiden näkemykset liikuntaolosuhteiden kehittämisestä ja seudullisista liikuntapaikoista. Yhteistyötä on tehty myös Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä sen lajiliittojen kanssa. Suunnitelmassa on pyritty ennakoimaan paikallisten liikuntaolosuhteiden kehittämistarpeiden ohella myös yli kuntarajoja palvelevien liikuntapaikkojen kehittämiskohteet. Tavoitteena on ollut välttää päällekkäiset, kilpailevat hankkeet ja keskittyä yhteistyön tekemiseen joidenkin seudullisesti palvelevien hankkeiden toteuttamiseksi. Tässä suunnitelmassa liikunnan käsite ymmärretään monipuolisesti: se sisältää terveyttä edistävän liikunnan, arki- ja hyötyliikunnan, erityisliikunnan, kuntoliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun. Liikuntapalveluiden hallinnoimien liikuntapaikkojen lisäksi tarkastelun kohteena ovat kaupungin eri toimialojen, yksityisten toimijoiden ja seudullisessa tarkastelussa myös muiden kuntien hallinnoimat liikuntapaikat osana ylikunnallista liikuntapaikkaverkkoa. Liikuntapaikkasuunnitelman teossa on painotettu liikuntapaikkoja koskevien tarpeiden selvittämistä sekä tulevaisuuden muutossuuntien riittävää arviointia. Kyselyjen, selvitysten, haastatteluiden ja lausuntojen ohella suunnitelman laatimisessa on hyödynnetty erilaisia ennusteita, arvioita ja aiempia suunnitelmia. Liikuntapaikkasuunnitelman luonnoksesta pyydettiin lausunnot marraskuun 2008 loppuun mennessä. Lausuntoja pyydettiin muun muassa kaupungin eri toimialoilta, lautakunnilta, aluetoimikunnilta, naapurikunnilta ja SLU:n olosuhderyhmältä. Lausuntoja saapui 22. Suunnitelmaluonnokseen on voinut tutustua Vantaan liikuntapalveluiden internet-sivuilla. Vantaan kaupungin internet-sivuille avattiin keskustelupalsta suunnitelman kommentointia varten. Vantaalaisille liikunta- ja urheiluseuroille järjestettiin suunnitelman esittely- ja keskustelutilaisuus joulukuun alussa Suunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa entistä paremmin vantaalaisia palveleva liikunnan palveluverkko. Suunnitelmaan on koottu eri toimijoiden mielipiteet ja näkemykset liikuntapaikkaolosuhteiden kehittämisestä. Tällä tavoin yksittäiset liikuntaympäristön suunnittelua ja toteutusta koskevat mielipiteet on saatu koottua liikuntapaikkasuunnittelua ohjaavaksi kokonaisuudeksi. Yksityiskohtaisempi liikuntapaikkojen ja liikuntapaikkakeskittymien suunnittelu tehdään jatkossa erillisissä hanke- ja yleissuunnitelmissa. 1 Palveluverkkotoimikunta 2007a ja 2007b 2 Liikuntapalvelut 2006

6 6 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUN TAVOITTEET Liikuntapalvelut ovat kunnallisia peruspalveluita. Kuntalain mukaan kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia, ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavat kaikki kunnan hallinnonalat. Liikuntalaissa määritellään, että kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntapalvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Fyysisen aktiivisuuden myönteiset terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja liikunnan vaikutukset kansantaloudellisesti merkittäviä. Vantaan liikuntapalvelujen tulosalueen toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa liikunta- ja ulkoilutoimintaa sekä luoda toiminnan tarvitsemia edellytyksiä siten, että yleiset liikuntapoliittiset tavoitteet saavutetaan. Liikuntatoiminnan tavoitteena on ihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen sekä elämänlaadun ja viihtyvyyden lisääminen koko elämänkaaren ajan. Liikuntapalvelut edistää terveyttä ja hyvinvointia tukemalla erilaisia tapoja harrastaa liikuntaa Vantaalla. 3 Kuntien on reagoitava tarpeellisella tavalla ympäristössään tapahtuviin muutoksiin. Liikuntasuunnittelun tavoitteiden tulee perustua väestön liikuntatottumuksiin ja liikuntaolosuhteisiin liittyviin tarpeisiin. Liikuntapaikkojen tulisi olla monikäyttöisiä ja muunneltavia, jotta ne palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia käyttäjiä ja eri liikuntamuotojen tarpeita myös alueen väestömäärän ja -rakenteen muuttuessa. Tämä tarkoittaa suunnittelun ulottamista myös liikuntapaikan elinkaaren myöhempiin vaiheisiin. Liikuntapaikkasuunnittelu on toimintaa, jonka avulla luodaan ulkoiset puitteet liikunnan harrastamiselle. Suunnittelun päämääränä on väestön liikunta-aktiivisuuden edistäminen. Liikuntaympäristö muodostuu kaikista liikkumiseen soveltuvista paikoista, alueista ja tiloista. Varsinaisia liikuntapaikkoja ovat perinteisesti olleet muun muassa uimaja jäähallit, liikuntasalit ja -hallit sekä erilaiset pelikentät. Näiden lisäksi on olemassa liikuntaan säännöllisesti 3 Liikuntapalveluiden kehittämisohjelma 2008 käytettäviä paikkoja, joita ei pidetä varsinaisina liikuntapaikkoina, mutta joilla on päivittäisen liikunnan harrastamisen kannalta huomattava merkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkoilualueet ja muut viheralueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, asuntojen piha-alueet sekä koulujen pihat. = KAIKKI LIIKKUMISEEN SOVELTUVAT PAIKAT, ALUEET JA TILAT Varsinaiset liikuntapaikat Ulkoilualueet ja -reitit Viheralueet Kevyen liikenteen väylät Pihat 2.1 Liikunnallista elämäntapaa edistävä ympäristö Yksi kuntien liikuntapolitiikan tavoitteista on aikaansaada liikunnallista elämäntapaa edistävä arkiympäristö. Toiminnallisesti monipuolinen elinympäristö pitää sisällään muiden palveluiden ohella liikuntapalveluita. Elinympäristön fyysinen rakenne vaikuttaa muun muassa siihen, mitkä peruspalveluista voidaan saavuttaa kevyen liikenteen turvin ja kuinka helppoa esimerkiksi lasten ja ikääntyneiden on liikkua omatoimisesti lähiympäristössään. Elinympäristö ymmärretään tässä arkipäiväisen toiminnan ja oleskelun alueina sekä liikkumisena näiden alueiden välillä. Asuinympäristön läheisyydessä ja päivittäisen toimintaympäristön yhteydessä tulisi asukkaiden käytössä olla keskeiset liikunta- ja ulkoilupalvelut kuten kävely- ja pyörätiet, leikki- ja liikuntapuistot, kuntoradat ja -ladut, ulkoilureitit, kuntopihat sekä pienpallokentät. Tavoitteena on, että liikunnan lähipalveluita tarjotaan siellä, missä ihmiset asuvat tai muuten viettävät valtaosan vapaaajastaan. Liikuntapaikkasuunnittelun pääpaino olisi pyrittävä pitämään liikunnan lähi- ja alueellisten palveluiden suunnittelussa. Tällä tavoin voidaan tukea muun muassa terveyttä edistävän liikunnan harrastamista. Kunnan rooli lähiliikuntapaikkojen ja muiden vapaa-ajan harrastustilojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä korostuu. Arkiliikunnan mahdollistava ympäristö houkuttelee asukkaita liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Lähi- ja alueel-

7 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma lisia liikuntapaikkapalveluita ei ole tarkoituksenmukaista keskittää ilman erityistä syytä. Liikunnan olosuhteiden edistäminen voidaan nähdä kunnalle tai seudulle kilpailuetua luovana tekijänä ja asukkaiden elinympäristöä aidosti parantavana asiana. 2.2 Liikuntapaikat eri väestöryhmien saavutettavissa Kansallisen liikuntaohjelman ehdotuksen 4 mukaisesti tavoitteena voidaan pitää, että jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Liikuntapalveluita kehitettäessä on siis kiinnitettävä huomiota tasavertaisesti eri väestö- ja käyttäjäryhmien tarpeisiin sekä heidän liikunnallisiin valmiuksiinsa. Tavoitteena on, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus liikkua läpi elämänsä. Monipuoliset liikuntapaikat innostavat liikkumaan sekä omatoimisesti että ohjatusti. Liikuntapaikan hyvä saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden käyttää liikuntapaikkaa halutulla tavalla yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on myös yhdenvertaisuuden edistämistä. Liikuntapaikkapalveluiden tarjontaa ja saavutettavuutta on tarkasteltava myös sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja urheilua. Naisten ja miesten liikunnallisten tarpeiden pitäisi olla yhtä arvostettuja. Naisten ja miesten harrastusmäärät ja -muodot eroavat joiltakin osin toisistaan. Naiset harrastavat miehiä enemmän liikuntaa yksityisen palvelutarjonnan piirissä. On arvioitu, että kuntien liikuntapaikat palvelevat jonkin verran enemmän miesten kuin naisten liikunnan harrastamista. Sukupuolten välinen tasa-arvo on liikuntakulttuurissa edelleen suuri haaste. Tavoitteena on, että liikuntapaikat palvelisivat jatkossa tasapuolisesti molempien sukupuolten liikunnanharrastusta. 5 MAANTIETEELLINEN PÄÄTÖKSENTEKOON LIITTYVÄ ASENTEELLINEN TIEDOTUKSELLINEN TOIMINNALLINEN TIEDOLLINEN TALOUDELLINEN LIIKUNTAPAIKAN SAAVUTETTAVUUS KOETTU SAAVUTETTAVUUS AISTEIHIN LIITTYVÄ PSYKOLOGINEN MUUT SOSIAALINEN KULTTUURINEN TEKNOLOGI- NEN ORGANISATORINEN Kuva 1. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden osa-alueet. Yksi tärkeimmistä liikuntapaikkojen saavutettavuuteen liittyvistä asioista on se, miten liikuntapaikka koetaan saavutettavan. Tällä tarkoitetaan vaivaa, jonka henkilö kokee liikuntapaikan käyttöä suunnitellessaan tai liikuntapaikkaa käyttäessään. Eri ihmiset voivat kokea saavutettavuuden hyvinkin eri tavoin. Tässä suunnitelmassa keskitytään maantieteellisen saavutettavuuden tarkasteluun, mutta jatkossa saavutettavuutta on tarkasteltava tätä laajemmin. Palvelut ovat helposti saavutettavia, jos ne ovat myös mahdollisimman esteettömiä. Esteettömässä ympäristössä jokainen ihminen kykenee toimimaan yhdenvertaisesti muiden kanssa riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten erilaisista liikunta- ja liikkumisedellytyksistä. Esteettömyys voidaan liittää niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin ympäristöön. Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi tasa-arvoisen liikunnan harrastamisen perusedellytys. Esteettömän ja helposti saavutettavan ympäristön syntyminen edellyttää yksityiskohtaista paneutumista ympäristön suunnitteluun. Liikuntapaikkojen saavutettavuutta on perinteisesti tarkasteltu maantieteellisten (mm. sijainti, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus), toiminnallisten (palvelutarjonta, esteettömyys, aukioloajat) ja taloudellisten (pääsymaksut, tilavuokrat) tekijöiden kautta. Saavutettavuuden tarkastelu on tehtävä kuitenkin laajemmin, esimerkiksi psykologiaan, kulttuuriin, tiedotukseen ja kilpailujärjestelmiin (esim. golfin tasoitukset ja kenttien käyttöoikeudet) liittyviin asioihin paneutuen (kuva 1). 4 Opetusministeriö 2008a 5 Opetusministeriö 2005; SLU 2005

8 8 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia Eri tahojen välisellä yhteistyöllä on liikuntapaikkapalveluiden suunnittelun ja toteutuksen kannalta erittäin suuri merkitys. Helposti liikkumisen mahdollistavan ympäristön suunnittelu edellyttää eri tahojen välistä monipuolista yhteistyötä. Poikkihallinnollinen, kaupungin eri toimialojen välinen yhteistyö on välttämätöntä, sillä liikuntapalveluiden ohella vantaalaisten liikuntaympäristön kehittämisestä vastaavat myös muut kaupungin toimialat ja tulosalueet. Liikuntapaikkojen suunnitteluprosessi on esitetty alla (kuva 2). LIIKUNTAPAIKKOJEN SUUNNITTELUPROSESSI TARVE LIIKUNTAPALVELUT MUUT KAUPUNGIN TOIMIALAT 2.4 Liikuntapaikkakeskittymät monipuolisina liikuntapalveluiden tarjoajina Liikuntaolosuhteita voidaan kehittää parantamalla nykyisiä liikuntapaikkapalveluita ja rakentamalla uusia liikuntapaikkoja. Nykyisten liikuntapaikkojen kehittämistä on pidettävä liikuntarakentamisen ensisijaisena painopisteenä. Tavoitteena on liikuntapaikkojen peruskorjaaminen ja -parantaminen niin, että liikuntapaikkojen palveluita voidaan parantaa ja että liikuntapaikat ovat asianmukaisessa käyttökunnossa. Uusien liikuntapaikkojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat muun muassa liikuntapaikkojen tarve (esim. harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavatilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, pohjavesi, suojeluvaraukset, asutus jne.), investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet 6. KUNTATEKNIIKAN KESKUS KAAVOITUS TILAKESKUS RAHOITUS SUUNNITTELU RAKENTAMINEN YRITYSPALVELUT Suuret liikuntapaikkakeskittymät ja erityisesti kilpaurheiluun soveltuvat liikuntapaikat keskitetään alueille, joissa on jo valmiita liikuntapaikkoja tai joihin on hyvät liikenneyhteydet. Suuret liikuntapaikkakeskittymät kokoavat usean eri harrastusmuodon ja lajin harrastajat samaan paikkaan. Tällä tavoin voidaan tehokkaasti hallita muun muassa palveluiden tarjontaa, tilojen käyttöä ja liikennevirtoja. Monipuoliset liikuntapaikkakeskittymät mahdollistavat myös harrastusmääriltään pienempien lajien liikuntapaikkojen rakentamisen keskittämällä nämä esimerkiksi suureen liikunta- tai monitoimihalliin. NYKYISEN LIIKUNTAPAIKAN PERUSKORJAUS TAI -PARANNUS UUSI LIIKUNTAPAIKKA Kuva 2. Liikuntapaikkojen suunnitteluprosessi Vantaalla. Poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi liikuntaympäristön kehittäminen edellyttää muun muassa asukkaiden, liikuntajärjestöjen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, lähikuntien sekä valtionhallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä. Houkuttelevan ja hyvin saavutettavissa olevan liikuntaympäristön suunnittelun ja toteutuksen kannalta ylikunnallisen yhteistyön merkitys on tulevaisuudessa entistä tarpeellisempaa. Seudullinen yhteistyö on tärkeää erityisesti laajaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden, erityispalveluiden sekä erilaisten ulkoilureittien ja -verkostojen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Näiden lisäksi muun muassa kuntien raja-alueilla olevien julkisten palveluiden tarvetta ja toteutusta olisi pohdittava. Liikuntapaikat palvelevat yli kuntarajojen esimerkiksi silloin, kun naapurikunnassa on omasta kunnasta puuttuvia liikuntapalveluita, naapurikunnan palvelut ovat oleellisesti laadultaan tai mahdollisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa sopivampia tai naapurikunnan liikuntapaikat ovat paremmin saavutettavissa. Myyrmäen urheilupuisto 6 ks. esim. Uudenmaan liitto 2007b

9 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Omaehtoisen liikunnan ja ohjatun harrastustoiminnan ohella liikuntapaikoissa järjestetään erilaisia tapahtumia. Tapahtumat voivat olla hyvin monenlaisia yksittäisestä jonkin lajin sarjaottelusta kansainväliseen huippu-urheilutapahtumaan. Liikuntapaikoilla voidaan järjestää myös monenlaisia muita tapahtumia. Vantaalla on järjestetty useita kansainvälisiä ja kansallisia liikunta- ja urheilutapahtumia, jotka ovat osaltaan luoneet myönteisiä mielikuvia kaupungista ja lisänneet Vantaan tunnettavuutta. Liikuntapaikkojen suunnittelun peruslähtökohtana pidetään eri käyttäjäryhmien tarpeiden mahdollisimman tasapuolista huomioonottamista. Eri lajien harrastajilla ja väestön eri ikäryhmillä on erilaiset odotukset ja vaatimukset liikuntapaikkarakentamiselle. Myös jokainen ihmisen elämänvaihe asettaa liikuntaympäristölle erilaisia odotuksia. Liikuntapaikkojen suunnittelussa voidaan arvioida myös tapahtumien asettamat tarpeet ja vaatimukset. Keskeisimmät liikuntapaikat on usein mitoitettu siten, että niissä voidaan järjestää sekä kansallisia että kansainvälisiä urheilutapahtumia. Lajiliittojen muuttuvat liikuntaolosuhteita koskevat vaatimukset luovat haasteita liikuntarakentamiselle. Vaatimukset kohdistuvat liikuntapaikkojen omistajiin eli ensisijaisesti kuntiin. Pääpaino kuntien liikuntarakentamisessa on kuitenkin liikuntalain mukaisesti perusliikuntapalvelujen tarjoaminen asukkaille. Liikuntapaikkoja ei voida suunnitella ainoastaan kilpa- ja huippu-urheilukäyttöön sopiviksi. Urheilukäyttö ei useinkaan yksistään pysty täyttämään liikuntapaikan käyttötunteja. 2.5 Liikuntapaikkojen elinkaari Liikuntapaikkojen elinkaarella viitataan sekä liikuntapaikan muunneltavuuteen väestön tarpeiden muuttuessa että rakentamistalouteen liittyviin asioihin. Väestömuutokset luovat tarpeen arvioida liikuntapaikkakysyntää säännöllisesti. Asukkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet luovat haasteita palveluiden tarjonnalle. Rakentamispäätöksiä tehtäessä on pelkkien rakennuskustannusten lisäksi arvioitava koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Liikuntapaikkojen elinkaariajattelun lähtökohtana on, että liikuntapaikkainvestointien lisäksi selvitetään liikuntapaikkojen ylläpitokustannukset sekä tulevat muutokset liikuntapaikassa ja kustannuksissa. Merkittävä osa esimerkiksi rakennusten kustannuksista muodostuu juuri käyttövaiheessa. 7 Kun uudesta liikuntapaikasta tehdään rakentamispäätös, on varmistettava, että käyttömenojen lisäys sisällytetään liikuntapalveluiden budjettiin täysimääräisesti liikuntapaikan koko elinkaarelle. Liikuntapaikkojen kunnossapidolla pyritään jatkamaan liikuntapaikan elinkaarta. Olemassa olevien liikuntapaikkojen vuosi- ja peruskorjauksia ei ole Vantaalla voitu toteuttaa riittävällä aikataululla, mikä on heikentänyt palveluita ja lyhentänyt liikuntapaikkojen elinkaarta. 2.6 Kestävä kehitys ja liikuntapaikat Liikunnalla ja ympäristöllä on kolmitahoinen yhteys: liikunta ja urheilu vaikuttavat ympäristöön, ympäristöongelmat vaikuttavat liikunnan harrastamiseen ja liikuntakulttuurilla on merkitystä ympäristökasvattajana. Liikuntaympäristöä kehitettäessä on huomioitava muun muassa liikunnan välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Liikunta on hyvä nähdä mahdollisuutena kestävän ja viihtyisän elinympäristön kehittämistyössä. Liikuntapaikan saavutettavuus, käyttöturvallisuus, toiminnallinen muunneltavuus, energiatehokkuus, rakenteiden pitkäikäisyys sekä suunnitelmallinen huolto ja ylläpito tukevat monipuolisten liikuntapalvelujen taloudellista tarjontaa ja ympäristön kestävää kehitystä. Suurimmat ympäristövaikutukset aiheuttaa liikunnan harrastamiseen liittyvä liikenne. 8 Vantaan luonnonsuojelualueet ovat virkistyskäytössä ja niille on voitu rakentaa ulkoilu- ja ratsastusreittejä sekä muita alueen käyttöä palvelevia rakenteita. Hyvä reittiverkosto vähentää virkistyskäytön aiheuttamaa luonnon kulumista ohjaamalla kulkua. Ulkoilu- ja ratsastusreittien, golfkenttien tai muiden laajojen liikuntaan varattujen alueiden suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa korostuu poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys. Tavoitteena on luonnon kestävä kehittäminen ja käyttö sekä eri toimintojen suunnittelu ja toteutus niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen ovat keskeisiä lähtökohtia suunniteltaessa nykyisten liikuntapaikkojen peruskorjausta ja uusien liikuntapaikkojen rakentamista. Liikuntapaikan elinkaarikustannusten arvioinnin avulla voidaan paremmin ennakoida liikuntapaikkojen käyttötalousvaikutuksia liikuntapalvelujen käyttömenoihin. 7 Kiiras SLU 2008

10 10 Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma Liikuntapaikat osana yhdyskuntasuunnittelua Liikunnan olosuhteiden luomisessa korostuu kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu. Yhdyskuntasuunnittelussa paneudutaan liikuntaa suosivien ympäristöjen suunnitteluun. Tämä vaatii eri alojen osaamista sekä yhteistyötä. Liikuntaa suosivassa yhdyskuntarakenteessa liikuntapaikkojen etäisyys kotoa on kohtuullinen ja liikunnan harrastamisen mahdollisuudet riittävät. 9 Yhdyskuntarakenteen liikuntapalvelut huomioivalla suunnittelulla voidaan mahdollistaa liikuntapaikkojen tarkoituksenmukainen sijoittelu niin, että ympäristö luo houkuttelevat olosuhteet arkiliikunnalle. Liikunta osaksi yhdyskuntasuunnittelua -raporttiin 10 on koottu suosituksia terveysliikunnan fyysisiä olosuhteita tukevan maankäytön suunnittelun tueksi. Suositukset koskevat liikunnan olosuhdenäkökulman kytkemistä kaavoitusprosessiin ja liikunnan olosuhteiden huomioon ottamista asema-, yleis- ja maakuntakaavoituksessa. Työn tavoitteena on antaa suunnittelijoille mahdollisimman kattavia suosituksia sekä maankäyttöratkaisuista että kaavaprosessiin liittyvistä menettelyistä, jotka edistävät suotuisia liikunnan olosuhteita suunniteltaessa joko olemassa olevan alueen täydentämistä tai kokonaan uutta asuinaluetta tai kaupunginosaa. Useiden liikuntapaikkojen toteuttamisen ja ylläpidon osalta tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä. Monet liikuntapaikat eivät ole ensisijaisesti liikuntapaikoiksi suunniteltuja ja niiden sijoittuminen määräytyy muutoin kuin liikuntapoliittisin perustein. Liikuntapaikkasuunnittelun kytkeminen kokonaisvaltaiseen maankäytön suunnitteluun on liikunnan kannalta tärkeää, koska eri maankäyttömuodot kilpailevat keskenään. Kaavoituksen avulla liikuntapaikoille ja muille liikunnan harrastamiseen käytettäville kohteille saadaan riittävä pysyvyys, joka voidaan sivuuttaa vain kaavaa muuttamalla. Liikuntapaikkasuunnittelun näkökulmasta kaavoitus ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisiä. Nykyinen kunnallinen liikuntapaikkasuunnittelu pohjautuukin jo useita vuosikymmeniä kehittyneeseen kaavoitukselliseen lähtökohtaan. 11 Liikunta on otettava huomioon myös kaavoituksen vaikutusten arvioinnissa. Vantaan liikuntapalveluiden osallistuminen maankäyttö- ja kaavoitustyöhön jo valmisteluvaiheessa on parantunut huomattavasti viime vuosina. Vantaan kaupungin pinta-alasta oli vuoden 2007 lopussa asemakaavoitettu noin 50 prosenttia, ja asemakaavoitetulla alueella asui yli 95 prosenttia kaupungin asukkaista. 9 Valtion liikuntaneuvosto Hentilä & Joki-Korpela Rajaniemi 2005 Asemakaavassa liikuntapalveluille varataan tarvittavat alueet ja rakentamismahdollisuudet sovittaen ne yhteen muiden lähipalveluiden kanssa. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden yleiskaavan 12 joulukuussa Kaava kattaa koko Vantaan alueen lukuun ottamatta Marja-Vantaata, jonne kaupunginvaltuusto on jo aiemmin hyväksynyt osayleiskaavan kesäkuussa Valmistuneissa yleiskaavoissa johtavana periaatteena on eheyttävä rakentaminen, jossa kasvu ohjataan jo rakennettujen alueiden täydentämiseen ja uudistamiseen. Keskusten monipuolistaminen ja vahvistaminen sekä niiden väliset hyvät joukkoliikenneyhteydet voimistavat yhdyskuntien elinvoimaisuutta. Yleiskaavatyössä on suunniteltu laajoja aluevarauksia edellyttävien liikuntapaikkojen tarve ja sijoittuminen. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen, ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen 14. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa Maakuntakaavaa täydentävä 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa Liikuntapaikkasuunnitelman näkökulmasta oleellisimmat vaihemaakuntakaavassa käsiteltävät asiat koskevat moottoriurheilu- ja ampumarata-alueita. 2.8 Liikuntarakentaminen asuinalueilla Vanhojen asuinalueiden liikuntapaikkojen määrän lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset. Tavoitteena on säilyttää näiden alueiden nykyiset palvelut ja kehittää niitä edelleen. Erityisesti on turvattava kevyen liikenteen väylien jatkuvuus. Jatkossa toteutettavien asuinalueiden liikuntapaikkarakentamisessa painotetaan lähipalveluiden merkitystä. Kasvualueita suunniteltaessa liikuntapalveluiden näkökulmasta lähtökohtana ovat liikuntapaikkoja koskevat tarpeet ja liikuntapaikkojen sijoittaminen siten, että ne tarjoavat monipuoliset, mahdollisimman helposti saavutettavat ja houkuttelevat harrastusmahdollisuudet asukkaille. Tulevat asuinalueet kytketään olemassa olevaan yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen. Alueen ja sen rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään yhtäaikaisuuteen. Asuinalueen omien liikuntapaikkapalvelujen olisi hyvä sijaita muiden palvelujen lähellä. Asuinalueiden keskeisten osien hyvät kevyen liikenteen väylät mahdol- 12 Vantaan yleiskaava Marja-Vantaan osayleiskaavan selostus Uudenmaan liitto 2007a 15 Uudenmaan liitto 2008

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT

TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT Raportti uimahallien tilanteesta 26.6.2012 / päivitys 10.10.2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta / Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hanke Apulaiskaupunginjohtajan

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016

Tilavaraukset. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tilavaraukset Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 27.4.2016 Tiloja, alueita ja paikkoja vapaa-ajan käyttöön Vapaasti käytettäviä tiloja - Maksutta esim. lähiliikuntapaikat ja monitoimikentät (jalkapallo,

Lisätiedot

VANTAAN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

VANTAAN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 28.5.2013 VANTAAN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 1. Taustaa Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma vuosille 2013 2016 on laadittu ohjaamaan tulevien vuosien liikuntaympäristön kehittämistä ja

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua Arkiliikunnan edistämisellä Pienennetään sosiaali- ja terveysmenoja Lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia Vähennetään päästöjen syntymistä Kohennetaan kansanterveyttä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsinki liikuntakaupunki

Helsinki liikuntakaupunki Helsinki liikuntakaupunki Helsingin liikuntapalvelut Helsingin lukuisat liikuntapalvelut tarjoavat rajattomat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ympäri vuoden sekä sisällä että ulkona. Helsinkiläiset ovat

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Uimahallit liikuntapolitiikassa

Uimahallit liikuntapolitiikassa 2.10.2014 Uimahallit liikuntapolitiikassa Risto Järvelä Rakennusneuvos Liikunnan vastuualue Liikuntapolitiikan tausta Liikuntalaki 1054 / 1998 ja sen muutos 2014 Hallitusohjelma Valtion talousarvio MUUTOSTA

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 21: 51 63 22: 51 598 1. Mikä maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Lähiliikkumisen ja lähiliikunnan edistäminen Liikuntavirasto kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään järjestämällä liikuntapaikoille riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen toimintaavustusten. uudistaminen. Vaihtoehtojen vertailu

Liikuntapalvelujen toimintaavustusten. uudistaminen. Vaihtoehtojen vertailu Liikuntapalvelujen toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen suunta

Liikuntapaikkarakentamisen suunta 19.3.2014 Liikuntapaikkarakentamisen suunta Risto Järvelä Rakennusneuvos Liikuntayksikkö Liikuntayksikön vastuualue 1) liikunnan yleisten edellytysten luominen 2) liikuntapolitiikan kehittäminen ja yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen. http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf

Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen. http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf Hyvinvointi FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Esityksen aihe Alaotsikko FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014

Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Alkuun Tässä kalvosarjassa on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot