LOHIBA BUTTIJATTA Kainuun romanihanke

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma LOHIBA BUTTIJATTA Kainuun romanihanke Laatija: Mervi Summanen Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Versio: Hyväksynyt: PL 52/P.O.BOX 52, Ketunpolku Kajaani, Finland Puh./Tel (0) Faksi/Fax +358 (0)

2 Projektikoodi: 0000 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ PROJEKTIN TAUSTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS LIITYNTÄ MUIHIN PROJEKTEIHIN KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Toimenpiteet Tulokset ja vaikutukset TARVESELVITYS (RESURSSIT) AIKATAULU JA TEHTÄVÄLUETTELO PROJEKTIN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA PROJEKTIN ORGANISAATIO Projektin ohjausryhmä Projektin asiantuntijaryhmä Projektiryhmä PROJEKTIN LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN PROJEKTITOIMINNAN RISKIT JA RISKIEN HALLINTA PROJEKTIN LAADUNVARMISTAMINEN Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toiminnan arviointi Projektin raportointi Projektin ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoukset Projektin dokumentoinnin hallinta TOIMINNAN JATKUMINEN PROJEKTIN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN PL 52/P.O.BOX 52, Ketunpolku Kajaani, Finland Puh./Tel (0) Faksi/Fax +358 (0)

3 Projektikoodi: TIIVISTELMÄ Hankkeen avulla halutaan parantaa Kainuun romaneille kohdennetun neuvonnan ja koulutuksen saatavuutta ja siten edesauttaa romanien siirtymistä tutkintotavoitteeseen koulutukseen, työelämään tai yrittäjäksi. Romanien koulutustausta on usein heikko, ja erityisesti romaneille suunnattua koulutushanketta ei ole ollut Kainuussa aiemmin tarjolla. Hankkeeseen osallistuvat saavat tukea henkilökohtaisen jatkosuunnitelman laatimiseen, mistä seuraa työllistymismahdollisuuksien selkiytyminen. Aktiivisen uraohjauksen avulla ja käytännönläheisten koulutusjaksojen avulla koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus löytää oma juttunsa, jonka avulla suunnitella jatkopolkuaan. Oman jutun löytäminen tarkoittaa siis laajasti oman osaamisen tunnistamista, tiedostamista ja kehittämistä. Osallistujat tutustuvat hankkeen aikana eri vaihtoehtoihin ja saavat valmiuksia koulutukseen ja työelämään hakeutumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen. Erityisesti romaneille räätälöity koulutus motivoi osallistujia sitoutumaan hankkeeseen ja suunnittelemaan henkilökohtaisia jatkopolkujaan. Vahvalla osallistamisella sitoutetaan osallistujat sekä koulutusprosessiin että omaan urasuunnitteluun. Osallistujat pääsevät vaikuttamaan hankkeen koulutussisältöihin ja siten osallistujien henkilökohtaiset toiveet sekä suunnitelmat on mahdollista huomioida hankkeen toiminnassa. Hankkeella huomioidaan yhtä yhteiskunnan vähemmistöryhmää, ja siten ehkäistään syrjäytymistä positiivisen diskriminaation periaatetta noudatellen. Hankkeessa romanien heikompia lähtökohtia koulutus- ja työelämään siirtymisessä kompensoidaan antamalla neuvontaa ja koulutusta. Suunnitteilla olevalle ESR-hankkeelle haetaan rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hanke toteuttaa ensisijaisesti toimintalinjaa 4 (koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen) ja suunniteltu toteutusaika on Omarahoitushakemus on jätetty Kajaanin kaupungille. 1 PROJEKTIN TAUSTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS Romanit ovat yksi Euroopan unionin suurimmista vähemmistöistä ja EU:n jäsenvaltioissa asuu noin 6 miljoonaa romania osittain hyvin vaikeissa olosuhteissa. He ovat monella eri tavalla syrjäytyneitä. ESR voi parantaa romanien integraatiota yhteiskuntaan monilla innovatiivisilla hankkeilla esimerkiksi terveydenhuollossa, neuvonnassa, koulutuksessa ja itsenäisille ammatinharjoittajille suunnatussa ohjauksessa. Kaikkialla Euroopassa työtä hakevat romanit osallistuvat koulutuksiin, joiden avulla parannetaan heidän työnsaantiaan tai helpotetaan oman yrityksen perustamista. ESR-toimien avulla pyritään myös estämään se, että romanit tekevät pimeitä töitä, joihin ei liity sosiaaliturvaa eikä terveydenhuoltoa. Osana pyrkimystään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kasvuun Suomi hyödyntää ESR:n rahoitusta sen varmistamiseen, että kaikki työkykyiset kansalaiset saavat mahdollisuuden työntekoon. ESR edistää koulutusta ja elinikäistä oppimista ja tuo siten enemmän ihmisiä työmarkkinoille ja tarjoaa heille tarvittavat taidot menestyä työssään. ESR-aloitteilla tarjotaan pitkäaikaistyöttömille ja taitojensa päivittämistä tarvitseville ja monille muille ihmisryhmille tilaisuuksia poistaa työnsaannin esteitä. Suunnitteilla olevalle hankkeelle haetaan rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hanke toteuttaa toimintalinjaa 4 (koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen). Toimintalinjan yksi tavoite on siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-

4 Projektikoodi: arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Rahoituskohteena on mm. aikuisten ja erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitojen, ammattitaidon ja erilaisten koulutusvaihtoehtojen lisääminen. Kuntia koskevan romanipoliittisen ohjelman toimenpiteissä tavoitteiksi on asetettu mm. aikuisen romaniväestön ammatilliseen koulutukseen osallistumisen tehostaminen sekä romaniväestön työmarkkinoille sijoittumisen tukeminen ja edistäminen. Näiden tavoitteiden edistämiseksi ei Kainuussa toistaiseksi ole tehty erityisiä toimenpiteitä tai myönnetty rahoitusta. Tähän tarpeeseen nyt suunnitteilla oleva hanke osaltaan vastaa. Romaniväestöön liittyviä tutkimuksia on Suomessa tehty viime vuosina useita mm. vähemmistövaltuutetun, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön toimesta. Esimerkiksi vähemmistövaltuutetun tutkimuksessa (2014, 29) todetaan seuraavaa: Vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan romanien työmarkkina-aseman parantaminen edellyttää pääpiirteissään kahdenlaisia toimenpiteitä. Ensimmäiseksi syrjintään työhönotossa pitää puuttua entistä tehokkaammin. Toiseksi toimenpiteitä pitää kohdistaa romanityönhakijoiden saattamiseksi samalle lähtöviivalle valtaväestön työnhakijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhtälailla romaniväestön koulutustason nostamiseen panostamista kuin romanityönhakijoiden ohjaamista sellaisten palveluiden piiriin, jossa muun muassa heidän työnhakutaitojaan parannetaan. Kainuussa on jo usean vuoden ajan rakennettu verkostoa yhteiskunnan eri tahojen ja romanien välille. Kajaanissa on kaupungin toimesta toiminut vuodesta 2009 alkaen moniammatillinen romanityöryhmä, joka on osallistunut aktiivisesti romaniasioiden edistämiseen. Romanityöryhmän avustuksella on järjestetty romanilasten ja -nuorten liikuntakerhoja. Opetushallituksen avustuksella Kajaanissa on ylläpidetty Kielipesä-kerhoa ja leiritoimintaa sekä tuettu romanikielen opetusta perusopetuksessa. Kainuussa on n. 100 romania mukaan lukien lapset. Monelta romanilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus ja lisäksi ammatti tai työ. Romaniasiantuntija Ramona Grönstrand on ollut yhteydessä Tuula Honkaseen keväällä 2014 ja tiedustellut, olisiko ESRrahoituksella mahdollisuutta toteuttaa hanke tilanteen kohentamiseksi. Lähde: (2014) Erilaisena arjessa selvitys romanien syrjintäkokemuksista, Julkaisusarja 15, Vähemmistövaltuutettu 2 LIITYNTÄ MUIHIN PROJEKTEIHIN Kainuussa on jo usean vuoden ajan rakennettu luottamusta ja verkostoja yhteiskunnan eri tahojen ja romanien välille. Kajaanissa on kaupungin toimesta toiminut vuodesta 2009 alkaen moniammatillinen romanityöryhmä, joka on osallistunut aktiivisesti romaniasioiden edistämiseen mm. hankkeiden muodossa. Romanityöryhmän avustuksella on järjestetty romanilasten ja - nuorten liikuntakerhoja. Opetushallituksen avustuksella Kajaanissa on ylläpidetty Kielipesäkerhoa ja leiritoimintaa sekä tuettu romanikielen opetusta perusopetuksessa. 3 KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Kohderyhmänä ovat Kainuun työikäiset romanit. Romanien pohjakoulutus on useimmiten heikko ja peruskoulun päättötodistus puuttuu useilta. Hankkeen avulla romanit saavat tietoa, tukea ja rohkaisua työllistymistä tukevien ratkaisujen tekemiseen. Onnistumisia seuraavasta romanien työllisyystilanteen kohenemisesta seuraa taloudellista hyötyä niin yksilölle kuin ympäröivälle yhteiskunnalle.

5 Projektikoodi: Pidemmän aikavälin hyötynä voidaan nähdä myös asenneilmapiirin muutos, kun romanilapsetja nuoret kuulevat ja näkevät hankkeen osallistujien etenevän koulutus- tai työmaailmassa. Myös osaaminen romanien kanssa työskentelystä koulutusmaailmassa lisääntyy hankkeen myötä. 4 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TULOKSET 4.1 Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Hankkeella parannetaan osallistujien työelämä- ja urasuunnittelutaitoja sekä edistetään myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen. Hankkeeseen osallistuu henkilöä. Projektilla vahvistetaan esim. yrittäjyyttä suunnittelevien osaamista ja tavoitteena on löytää tekemällä jokaiselle osallistujalle "oma juttunsa". Hankkeen päättyessä osallistujat tietävät oman jatkopolkunsa, joka voi suuntautua joko yrittäjyyteen, tutkintotavoitteellisiin opintoihin tai työnhakuun. Romanit pääsevät itse vaikuttamaan hankkeen toimintatapoihin ja sisältöihin, millä pyritään minimoimaan koulutuksen keskeyttämisriski. Romanikulttuurin huomioiminen ja ryhmästä saatava vertaistuki ovat asioita, joiden kautta osallistujia sitoutetaan hankkeeseen ja kannustetaan löytämään omat vahvuudet. Toisaalta tavoitteena on myös saattaa opiskelijoita osallistumaan kaikille yhteiseen, monenlaisista kulttuureista muodostuvaan, opiskelu- ja työelämään. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa romaneiden halua opiskeluun ja kannustaa työllistymään tai työllistämään itsensä Toimenpiteet Perinteinen luokkaopetus korvataan työelämäläheisillä menetelmillä, mm. työssäoppimista ja projektimaisia työtapoja hyödyntämällä. Jokainen opiskelija opiskelee omien kykyjensä ja tavoitteidensa mukaan. Koulutusta järjestetään esiin nousevien tarpeiden mukaan ja koulutusosaamista ostetaan, mikäli projektihenkilöstöllä ei sitä riittävästi ole. Hankkeella on lähiopetuspäiviä 28, joiden sisältöinä ovat liiketalous ja yrittäjyys (5op), vuorovaikutus ja kulttuurit ja niiden kohtaaminen (5op), taide ja kädentaidot (5op), tieto- ja viestintätekniikan taidot (3op) ja sosiaalialan opinnot (5op). Lisäksi on yritysvierailuja, ohjausta ja valmennusta sekä päätösseminaari. Myös hankkeen toimijoille ja kouluttajille on tarkoitus tarjota perehdytystä romanikulttuuriin, jotta yhteistyö hankkeen aikana sujuisi jouhevasti eri kulttuurien välillä. 4.2 Tulokset ja vaikutukset Projektin tuloksena jokaisella osallistujalla on henkilökohtainen jatkosuunnitelma opintoihin tai työllistymiseen liittyen. Vähemmistökansalaisten koulutuksen saatavuutta lisäämällä vahvistetaan romanien itsetuntoa opiskeluun ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

6 Projektikoodi: Pidemmän aikavälin vaikutuksena hankkeella edistetään mielikuvien muutosta romanien mahdollisuuksista opiskella tai työllistyä. Tämän seurauksena hankkeella edistetään kaikenikäisten romanien kouluttautumista ja työllistymistä, mistä seuraa taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. Hankkeen ansiosta romanikulttuuri tulee tutummaksi eri tahoilla, koska koulutus sisältää työelämäläheisiä osioita. Hankkeessa etsitään toimintapoja, joiden avulla romanit motivoituvat oman osaamisensa kehittämiseen. 5 TARVESELVITYS (RESURSSIT) Projektipäällikön tehtävänä on vastata hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta projektisuunnitelman mukaisesti. Projektisuunnittelijan tehtävän on osallistua hankkeen suunnitteluun sekä käytännön toteutukseen. Projektisuunnittelija työskentelee tiiviissä yhteistyössä osallistujien kanssa ja toimii heidän tukihenkilönään. Projektisihteerin tehtävänä on hoitaa koulutuspäiviin liittyvät järjestelytehtävät. Projektiassistentin tehtävänä on järjestää ja toteuttaa projektin taloushallinto. Projektiassistentti hakee hankkeelle myönnetyt avustukset. Lisäksi hän tukee projektipäällikköä hankehallintoon liittyvissä asioissa Resursseja varataan myös koulutustilojen vuokriin, opetukseen ja ohjaukseen liittyviin kustannuksiin, loppuseminaarin järjestämiseen sekä osallistujille järjestettävien, koulutukseen liittyvien matkojen ja yritysvierailujen järjestämiseen. Ryhmätoiminta on välttämätöntä kohderyhmän erityisyyden ja tuentarpeen vuoksi. 6 AIKATAULU JA TEHTÄVÄLUETTELO Hanke toteutetaan ajalla Projektihenkilöstö työskentelee alkaen ja hankkeen osallistujat elokuusta 2015 alkaen.

7 Projektikoodi: PROJEKTIN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Projektin kustannusarvio ESR-pohja Yrittämällä oppimista ammattiin kk 7 7 Kustannuslajit Projektibudjetti Henkilöstökustannukset Projektipäällikkö 2 kk Projektisuunnittelija 14 kk Projektiassistentti (taloushallinto) 1 kk Projketisihteeri Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Asiantuntijapalvelujen osto Kohderyhmän matkakulut Muut kustannukset Välilliset kustannukset (flat rate 17%) % Yhteensä proj.kirjanpitoon tulevat kustannukset Erikseen raportoitavat kustannukset Kuntasektori Muu julkinen sektori Yksityinen sektori Kustannusarvio yhteensä Projektin rahoitussuunnitelma Rahoittaja Kokonaisrahoitus

8 Projektikoodi: Haettava ESR- ja valtion rahoitus % Omarahoitus % Kajaanin kaupunki Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Erikseen raportoitavat rahoitusosuudet Kuntasektori Muu julkinen sektori Yksityinen sektori Rahoitus yhteensä PROJEKTIN ORGANISAATIO Ilmoitetaan, mitä tahoja hankkeen toteuttamiseen osallistuu ja mikä on kunkin osuus projektin toteuttamisessa. Ilmoitetaan projektin hallinto (johto, talous, ym.) Organisaatioon kuluu projektin ohjausryhmä, projekti- ja asiantuntijaryhmät. Ohjausryhmä Projektin johtaja Projektipäällikkö Projektisihteeri Asiantuntijaryhmä Toiminto Toiminto Toiminto Toiminto Kuvio 1. Projektin organisaatio

9 Projektikoodi: Projektin ohjausryhmä Alustavan suunnitelman mukaan: Sanna Lanki, Kajaanin kaupunki Tuula Honkanen, AIKOPA Maarit Tartia-Kallio, KAO Verna Mustonen, ELY Lisäksi Pohjois-Suomen AVIn edustaja, te-toimiston edustaja, yrittäjien edustaja 8.2 Projektin asiantuntijaryhmä Asiantuntijana toimii hankkeen ohjausryhmä. 8.3 Projektiryhmä Projektiryhmän muodostaa projektihenkilöstö. 9 PROJEKTIN LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITO Projekti on julkinen. 10 PROJEKTIN TIEDOTTAMINEN TIEDOTUSSUUNNITELMA Kohderyhmä Väline Aika Vastuuhenkilö Tulokset Sisäinen tiedottaminen - Osaamisaluekokoukset -Projektiryhmän tapaamiset -Sähköposti, puhelut -Hankkeen aikana välillä Ulkoinen tiedottaminen -KAMK:n internetsivusto hankkeen eri vaiheissa -Paikallislehdet -Hankkeelle perustetaan oma blogi -Hankkeen aikana -projektipäällikkö Sujuva tiedonvaihto hankkeen sisällä sekä hankkeen ja kohderyhmän -projektipäällikkö Yleiseen ilmapiiriin vaikuttaminen ja romaniväestön rohkaistuminen 11 PROJEKTITOIMINNAN RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Riskinä voidaan pitää osallistujien sitouttamista vuoden kestävään koulutushankkeeseen. Romanien motivoimiseen ja sitouttamiseen kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota ottamalla

10 Projektikoodi: osallistujat mukaan suunnitteluun ja rakentamalla hankkeen sisältö kaikin puolin osallistujalähtöisesti. Kulttuuriin liittyvät asiat huomioidaan kaikissa vaiheissa. Olennaista on myös hankehenkilöstön romanikulttuurin tuntemus. Omarahoitushakemus on jätetty Kajaanin kaupungille, mutta päätöstä ei ole vielä saatu. Tiedotetaan kaupungin edustajia hankkeesta ajoissa ja esitetään perustelut huolellisesti. 12 PROJEKTIN LAADUNVARMISTAMINEN 12.1 Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toiminnan arviointi Hankkeen arviointi tehdään AIKOPAn laadunvarmistusjärjestelmän mukaan. Palautetta ja arviointia kerätään osallistujilta, verkostoilta ja kouluttajilta. AIKOPAn edustajat ja yhteistyökumppanit suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällöt, käytetyt menetelmät, valitsevat kouluttajat ja ohjaajat jne. Hankkeen toimintaa henkilökohtaistetaan käymällä osallistujien kanssa tavoitekeskusteluja hankkeen aikana. Haastattelujen perusteella arvioidaan henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista ja hankesuunnitelman toteutumista Projektin raportointi Projektipäällikkö laatii vuosittain väliraportin, joka käsitellään ohjausryhmässä ja toimitetaan rahoittajalle. Projektin toiminnasta raportoidaan ohjausryhmälle maksatuskausittain. Projektipäällikkö laatii projektin päättyessä loppuraportin, jossa tarkastellaan projektin tuloksia, onnistumisia ja ongelmia Projektin ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoukset Ohjausryhmä toimii hankkeen hallinnoijan apuna asiantuntijan roolissa ohjaten hankkeen toteutusta hankesuunnitelman mukaisesti. Se hyväksyy projekti- ja vaihesuunnitelmat lähetettäväksi rahoittajan käsittelyyn. Ohjausryhmä käsittelee myös hankkeen maksatushakemukset. Ohjausryhmä valvoo projektin etenemistä ja resurssien käyttöä ja vastaa projektin ohjauksesta, mutta lopullinen vastuu hankkeen toteuttamisesta on Kajaanin ammattikorkeakoululla. Projektin ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Projektipäällikkö kutsuu ohjausryhmän koolle ja kutsut lähetetään vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Ohjausryhmä voi tarvittaessa täydentää kokoonpanoaan ja kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Ohjausryhmän kokouksissa käsitellään ja kirjataan pöytäkirjaan, miten edellisen kokouksen päättämät tavoitteet on saavutettu, kulujen toteutuminen sekä mitä muita tuloksia on saavutettava seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen mennessä. Mahdollisen asiantuntijaryhmän rooli on tukea projektipäällikön ja projektisuunnittelijan työtä hankkeen suunnittelussa ja koulutusten toteutuksessa. Asiantuntijaryhmä edustaa monipuolisesti alan kokemusta ja osaamista. Myös asiantuntijaryhmää voidaan tarvittaessa täydentää tai se voi kutsua tarvittaessa uusia asiantuntijoita kokouksiinsa tai hyödyntää heidän osaamistaan muulla tavoin.

11 Projektikoodi: Projektin dokumentoinnin hallinta Dokumentointi hoidetaan pääosin sähköisesti. Projektiasiakirjat arkistoidaan KAMK:n arkistointisuunnitelman mukaan. 13 TOIMINNAN JATKUMINEN PROJEKTIN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hankkeen avulla saadut tiedot ja toimintamallit ovat kaikkien romaniasioiden parissa toimivien henkilöiden käytettävissä hankkeen jälkeen.