PERHETERAPIAN KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHETERAPIAN KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ"

Transkriptio

1 PERHETERAPIAN KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN PERHETERAPIAKONGRESSI KUOPIOSSA Toimittanut Heikki Toivakka

2 Suomen perheterapiayhdistys ry. ja kirjoittajat ISBN Toimittaja: Heikki Toivakka, PsL, VET perheterapeutti, Tampereen yliopistollinen keskussairaala Kannen suunnittelu: Otto Toivakka Painopaikka: Loimaan Kirjapaino Oy Loimaa, 2003

3

4 ALKUSANAT Tämän kirjan artikkelit perustuvat Suomen perheterapiayhdistyksen ja Itä-Suomen perheterapiayhdistyksen järjestämässä Kehittyvä ammattikäytäntö kongressissa pidettyihin esityksiin. Kahden päivän aikana oli 39 istuntoa, joissa kuultiin lähes 50 esitystä. Näistä on kirjassa mukana 25. Kirjan rakenne noudattaa kongressin ohjelmaa. Perheterapian etiikkaa käsittelevän paneelin jälkeen tulevat kongressin pääteemoihin väkivalta, psykoosi, koulutus ja lastensuojelu liittyvät artikkelit. Niitä seuraavat muut aiheet, kuten perheterapia ja masennus, verkostotyön sovellukset ja psykologisen tutkimuksen käyttö perheterapiassa. Kirjan päättää kaksi puheenvuoroa perheterapian tulevaisuutta käsittelevästä paneelista. Useita mielenkiintoisia esityksiä jäi valitettavasti kirjan ulkopuolelle. Pääasiallisia syitä olivat tekijöiden kiireet ja esityksen perustuminen muualla julkaistuun tai julkaistavaan aineistoon. Kirjan toimitustyön voisi kuvata vaiheittain: yhteydenotto esitysten pitäjiin, muistutukset käsikirjoitusten jättöaikataulusta, lisämuistutukset ja vihoviimeiset muistutukset, artikkelien järjestäminen, yritys yhdenmukaistaa tekstien ulkoasua ja ilmeisimpien painovirheiden korjaaminen. Asiasisällön ja lähdeviitteiden paikkansapitävyyden tarkistamiseen ei mikään aikataulu olisi riittänyt, joten päätin siinä luottaa kirjoittajien omaan tarkkuuteen. Toivottavasti kirja antaa virikkeitä perheterapiaan liittyvän keskustelun jatkamiseen. Kirjoittajien ilmoittamat yhteystiedot ovat käyttöä varten. Tampereella Heikki Toivakka

5 SISÄLLYS: KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ: Perheterapiakongressin avaukseksi ja jälkiarvioinniksi Jaakko Seikkula...10 TERVEISIÄ JÄRJESTÄJILTÄ Tapio Ikonen...13 EETTISTÄ POHDINTAA PERHETERAPIAKENTÄSSÄ Jan-Christer Wahlbeck, Hannu Kantola, Marja-Leena Käyhty, Pirjo Tuhkasaari & Klaus Lehtinen...14 VÄKIVALTA...28 VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin Timo Rytkönen...29 IRTI VÄKIVALLASTA - JYVÄSKYLÄN MALLI: AUTTAJAVERKOSTO TOIMIJUUDEN PALAUTTAJANA Juha Holma & Aarno Laitila...43 PSYKOOSI...58 MONIAMMATILLINEN VERKOSTOTYÖ NUORTEN PSYKOOSIEN VARHAISTUNNISTAMISESSA Pirjo Keskitalo, Helena Niskanen & Kari Ruonala...59 ARKIELÄMÄN PUHE PSYKIATRISEN SAIRAALAHOIDON TARPEEN ARVIOINNISSA Pirjo Välivaara, Juha Katajamäki & Jukka Aaltonen...70

6 KOKEMUKSIA ENSIPSYKOOSIEN PERHEKESKEISESTÄ HOIDOSTA AIKUISPSYKIATRIAN VASTAANOTTO-OSASTOLLA Juha Metelinen, Anja Karppinen, Ilpo Kuhlman, Pertti Hella & Päivi Maaranen...78 KOULUTUS...84 PERHETERAPEUTTISEN IDENTITEETIN ULOTTUVUUKSIEN PROSESSOIMINEN KOULUTUKSESSA Pekka Holm & Jan-Christer Wahlbeck...85 UUSI POLKU PERHETERAPEUTIKSI Pekka Larivaara, Pirjo Keskitalo, Riitta-Liisa Pisilä, Aila Alasalmi, Kyllikki Keränen, Paula Sarias & Anja Taanila...90 PERHETERAPEUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Sirpa Lindroos LASTENSUOJELU TURUN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN PERHEKUNTOUTUSPROJEKTI Anita Birstolin & Tarja Koffert HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PARITERAPIASSA Sauli Airikka & Tarja Airikka ENSITUKIRYHMÄ VAMMAISEN LAPSEN PERHEEN TUKENA Esa Nyman PROJEKTI VAMMAISTEN LASTEN PERHEILLE: PERHETERAPEUTTI ENSITIETOPROSESSIIN JA TYÖNOHJAAJAKSI Mika Niskanen...152

7 LASTEN TURVATAITO - SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EHKÄISYHANKE Kaija Lajunen, Minna Andell, Leena Jalava, Timo Kalske, Päivi Kalilainen & Kaija Kemppainen MUUT AIHEET PARITERAPIAA MASENTUNEILLE Eija-Liisa Rautiainen SULJETUSTA AVOIMEEN ASIANTUNTIJUUTEEN Tero Meltti & Laura Yliruka KOKEMUKSIA DEPRESSIIVISTEN LASTEN PERHETERAPIOISTA Helena Lounavaara-Rintala, Pirjo Vuornos & Jan-Christer Wahlbeck TOIMIVA PERHE: HANKE LASTEN JA PERHEIDEN TUKEMISEKSI, KUN VANHEMMALLA ON MIELENTERVEYSONGELMIA Tytti Solantaus, Leena Väisänen & Mika Niemelä PERHE ON PARAS (POP) PROJEKTI: lastensuojelun verkostot 3 ½ -vuotisessa perheterapiakoulutuksessa Jukka Mulari, Pirjo keskitalo, Pertti Kukkonen & Mika Niemelä VARHAINEN APU RIITTÄVÄN AJOISSA Anne Peltonen NUOREN PSYKOLOGINEN YKSILÖTUTKIMUS PERHETERAPEUTTISENA INTERVENTIONA Heikki Toivakka LAPSEN PSYKOLOGINEN TUTKIMUS PERHETERAPEUTTISENA INTERVENTIONA Leena Ullakonoja...246

8 LÄHEISNEUVONPIDON TAUSTAA Eeva-Liisa Tamski & Raija Rantola-Hämäläinen PERHETERAPIAN TILA JA TULEVAISUUS PERHETERAPIAN TULEVAISUUS 5 VUODEN KULUTTUA: ETIIKKA ENNEN VAIKUTTAVUUTTA Jukka Aaltonen MIKÄ SAA MINUT TIKITTÄMÄÄN? Helena Lounavaara-Rintala Henkilöhakemisto:...277

9

10 KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ: Perheterapiakongressin avaukseksi ja jälkiarvioinniksi Jaakko Seikkula Suomen ensimmäinen perheterapiakongressi kuvastaa hyvin sekä perheterapian että yleisemmin perhekeskeisen ajattelutavan kehitystä Suomessa. Perheterapiayhdistys on nyt toiminut 17 vuotta ja se on kasvanut Suomen suurimmaksi psykoterapiayhdistykseksi. Perheterapia on hyväksytty tasavertaiseksi muiden psykoterapiamuotojen joukossa ja psykoterapian ammattinimikelain myötä erityistason perheterapiakoulutuksen saaneet ovat saaneet myös psykoterapeutin ammattinimikkeen. Psykoterapeuttien joukossa perheterapeutit muodostavat suurimman ryhmän. Useimmista muista psykoterapiamuodoista poiketen perheterapeuteista ylivoimaisesti valtaosa toimii julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vain murto-osa yksityispraktiikassa. Viimeisimpänä suurena saavutuksena tällä saralla on KELA:n päätös alkaa rahoittaa lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien hoitomuotona perheterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena. Yksityinen perheterapia on tullut täydentämään hoitomenetelmien kirjoa, mutta fokus on säilynyt julkisella sektorilla. Viime vuosien aikana lasten, nuorten ja aikuisten ongelmien kirjo on kasvanut ja vaikeutunut. Kaikissa näissä perheterapeutit ovat eturintamassa kohtaamassa elämän ääritilanteita, kaikkein vaikeimpia ongelmia. Oli sitten kysy perheväkivallan hoidosta tai lasten seksuaalisen riiston hoidosta tai psykoosin kohtaamisesta, perheterapeutit ovat etunenässä kehittämässä näihin ongelmiin sopivia työmuotoja. Toimimme perhekeskeisen ajatuksen mukaisesti siten, että hoidossa integroidaan erilaisia hoitomuotoja ja toimimme myös verkostokeskeisesti siten, että eri ammattiauttajien yhteistyö tulee mahdolliseksi kussakin kriisissä. Verkostokeskeisyys merkitsee myös perheen ulkopuolisten voimavarojen mobilisoimista. Perheterapiaa on systemaattisesti koulutettu Suomessa noin 25 vuotta. Perheterapian työmuodot ovat tänä aikana kehittyneet ja monipuolistuneet. Kun me 1980-luvulla tulimme tutuiksi erilaisten systeemisten koulukuntien kanssa ja opiskelimme perheen ongelmien selitysmalleja ja opettelimme erilaisia usein näyttäviltä tuntuvia interventioita, niin tänä päivänä koulutuksessa ja työssä keskitytään paljon enemmän siihen, millaisia merkityksiä luomme itse keskustelussa. Perheterapia muuttuu 10

11 interventioiden tekemisestä yhdessä jakamiseksi ja asiakkaidemme kuulemiseksi. Meidän ammattitaitomme ei ilmene enää niinkään briljeeraavina temppuina tai vuorosanoina, vaan taitona sietää äärimmäisten ongelmien tuomaa epävarmuutta ja kehittää dialogista keskustelua perheessä jo olevien voimavarojen liikkeelle saamiseksi. Besserwissereistä on tullut myötäeläjiä. Viimeisimpänä uutena kehitysaskeleena Perheterapiayhdistyksen kansainväliset yhteydet ovat astuneet uudelle tasolle, kun liityimme Euroopan perheterapiayhdistykseen EFTA:aan siihen kuuluvan kansallisten perheterapiayhdistysten (NFTO) kamarin kautta. Vielä on liian aikaista sanoa tämän eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä tai tuloksellisuudesta mitään, mutta haasteemme ovat kansainvälistyneet jo paljon aiemmin. Monet ongelmat Suomessa ovat jo monikulttuurisia ongelmatilanteita, joissa terapeuteilta vaaditaan kulttuurien tuntemusta ja hyväksyntää. Samaan aikaan perheterapeuttien muutto maasta toiseen kasvaa koko ajan. Nämä molemmat edellyttävät kansainvälisten yhteyksien lisäämistä ja yhteisten perheterapian kriteerien rakentamista Euroopassa. Suomella, samoin kuin muilla Pohjoismaissa on tässä enemmän annettavaa kuin saatavaa, mutta sen me mielellämme teemme. Perheterapia on paitsi psykoterapiaa myös sosiaalipolitiikkaa. Me puolustamme pohjoismaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja toimimme sen suuntaan, että koko EU:ssa sosiaalinen ajattelu saa merkittävämmän aseman. Kaikissa näissä asioissa Kuopion perheterapiakongressi muodostui menestykseksi. Keskeiseksi teemaksi nousi perheterapian eettisen sisällön kehittäminen. Ongelmat tulevat niin moniulotteisiksi, että niissä perheterapeuttien eettisten periaatteiden selkeys auttaa säilyttämään toiminnan perspektiivin. Kongressin teemoissa keskityttiin hyvin paljon lasten erilaisiin ongelmatilanteisiin: lapsi perheväkivallan tai seksuaalisen riiston uhrina, lapsen asema masentuneen vanhemman perheessä, lapsen masennuksen hoito perheterapialla tai lasten asema lastensuojelutyössä. Kongressissa tuotiin esille uusia kansainvälisesti hyvin merkittäviä tuloksia vaikeimpien psyykkisten ongelmien, kuten psykoosin ja skitsofrenian perhekeskeisistä hoitomuodoista. Tällä alueella suomalaisilla on uranuurtajan asema ja suomalaisten merkittävin tutkimustyö on keskittynyt nimenomaan hoitojärjestelmien ja menetelmien kehittämiseen. Pyrkimyksenä on kohdata potilaat ja perheet kokonaisina ihmisinä eikä vain neurobiologisten oireitten tuottajana, joka näyttää olevan keskeistä useissa akateemisissa yliopistotutkimuksissa. Ratkaisevinta on aina itse hoitokäytäntö, eivät teoreettiset selitysmallit. Tämä on myös eettistä toimintaa, joka vastaa modernin 11

12 yhteiskunnan ihmiskuvaa, jossa myös asiakkaamme ovat itsenäisiä ja aktiivisia vaikuttajia, eivät vain hoitomme vastaanottajia. Kuopion kongressi onnistui pitkälti kuopiolaisten perheterapeuttien uhrautuvan työn ansiosta. Kaikkien panos oli tärkeää, mutta kaikkein tärkeimmän työn teki Itä- Suomen perheterapiayhdistyksen puheenjohtaja Tapio Ikonen, jota kaikki sydämissämme kiitämme. Hän sai jääräpäisellä dialogisuudellaan perheterapiayhdistyksen syttymään ajatukselle tieteen ja käytännön integroivasta tapahtumasta. Ja kun sitten alkoi tapahtua, siitä tulikin historiaa. Kiitämme kuopiolaisia hyvästä kongressijärjestelystä ja kiitämme kaikkia kongressissa esittäneitä rohkeudesta asettaa oma työnsä avoimesti arvioitavaksi. Sillä tavalla perheterapia kehittyy. Enää se ei kasva valmiiksi kirjoitetuista teorioista, vaan itse tuottamastamme tiedosta, joka syntyy analysoidessamme systemaattisesti omaa toimintaamme ja kouluttautumalla tämän tiedon pohjalta. Odotan jo innolla seuraavaa kongressia Oulussa keväällä

13 TERVEISIÄ JÄRJESTÄJILTÄ Tätä kirjoittaessani on kulunut jo tovi kongressista ja arki on palannut Kuopioonkin. Kongressiväsymys on jo väistynyt ja johtokuntammekin on alkanut orientoitua kongressin jälkeiseen toimintaan. Nyt on aikaa keskittyä paikalliseen toimintaan ja omien projektien eteenpäin viemiseen. Arkityö kulkee entiseen tapaan, ehkä hieman innostuneemmin kuin ennen kongressia. Katsaus perheterapiakentän nykytilaan oli vaikuttava ja innostava. Usko siihen, että kaikenlaisissa konteksteissa voidaan tehdä mielenkiintoista ja innovatiivista työtä on vahvistunut. Toivottavasti muillakin on samanlaisia muistoja kongressista. Jos into ajatella uusilla tavoilla, kokeilla, kehitellä omaa työtä ja dokumentoida sitä artikkelien, kongressiesitysten ja tutkimusraporttien muodossa on saanut lisäpotkua voimme olla järjestäjinä tyytyväisiä. Kongressi onnistui niin hyvin kuin vain uskalsimme toivoa, siitä kiitokset kuuluvat kaikille osallistujille! Tällainen tapahtuma on juuri niin hyvä kuin mitä osallistujat saavat aikaan. Paljon kiitoksia ansaitsevat myös kaikki ne jotka välittivät tietoa kongressista ja innostivat omissa verkostoissaan muita osallistumaan ja valmistelemaan esityksiä. Kiitoksia myös Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunnalle yhteistyöstä ja kannustuksesta hankkeen toteuttamisessa. Omalle yhdistyksellemme tämä kongressi oli tähänastisen toiminnan huipennus ja monien yhdistyksen perustamiseen liittyvien haaveitten täyttymys. Toivottavasti tämä on kuitenkin tässä suhteessa alkusysäys eikä päätepiste! Kongressin onnistuminen antoi vahvistusta sille ajatukselle, että hyvät ajatukset toteutuvat vaikka sitten vaatisivatkin aikaa ja valmistelua, ehkä uskalluksen keräämistäkin. Samoin oli mukavaa huomata mitä kaikkea ryhmä sitoutuneita ihmisiä saa aikaan kun vain tarttuu toimeen ennakkoluulottomasti! Kiitokset yhdistyksemme aktivisteille ja koko talkooväelle! Tavataan Oulussa! Itä- Suomen Perheterapiayhdistyksen puolesta Tapio Ikonen 13

14 EETTISTÄ POHDINTAA PERHETERAPIAKENTÄSSÄ Jan-Christer Wahlbeck, psykologi, VE -perheterapiakouluttaja, kirjailija, Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskus, Helsinki Hannu Kantola, YM, sosiaalityöntekijä, et-perheterapeutti,hämeenlinnan perheneuvola. Marja-Leena Käyhty, Pirjo Tuhkasaari, ESH, VE -perheterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja Klaus Lehtinen Suomen Perheterapiayhdistys ry:n johtokunnan Jyväskylässä hyväksymissä eettisen toimikunnan perusperiaatteissa todetaan mm. että "eettinen toimikunta avustaa johtokuntaa eettisen keskustelun ylläpitämisessä ja syventämisessä jäsenistön keskuudessa." Tämän takia toimikunta pyrki eettisen paneelin kautta Suomen ensimmäisen perheterapiakongressin aikana Kuopiossa nostamaan esille perheterapiakentän eettisten kysymysten erityispiirteitä. Eettisessä pohdinnassa keskeisiä käsitteitä ovat "vastuu, velvollisuus, oikea ja väärä" (Lacey 1986; Wahlbeck ym. 2001). Seuraavaan on koottu paneelin esittämiä ajatuksia ja kysymyksiä. Miksi perheterapian eettiset kysymykset nousevat Suomessa esille juuri nyt? Perheterapia on saanut vakiintuneen aseman monella alalla ja tämän vaikutusvallan käyttäminen vaatii korkeaa moraalia. Perheterapiakoulutusten ja -soveltamisten nopea kasvu ja kirjavuus on luonut tarpeen määritellä selkeämmin toiminnan reunaehtoja. Lain määrittelemän psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeuden kautta yhteiskunnallinen vastuullisuus korostuu. Perheterapiakoulutusten järjestämisessä kenelläkään ei ole eettisesti korruptoivaa monopoliasemaa. Mitä erityistä liittyy perheterapiakentän eettisiin kysymyksiin? Kuka on asiakas ja mikä on asiakkaan tilaus tai kenen kanssa on sovittu mistä hoidosta? Tämä on epäselvää ja saattaa prosessin aikana muuttua. 14

15 Kansainvälisesti laajasti tunnustettuja viitekehyksiä on monenlaisia ja jopa vastakkaisia käytäntöjä tukevia. Perheterapiaa tekevien sekä peruskoulutus että työkenttä vaihtelevat voimakkaasti ja sen kautta toimintakulttuurikin. Suomen Perheterapiayhdistys ry (joka itse ei toimi kouluttajayhteisönä) kokoaa eri tavalla koulutettuja, eri tavalla ajattelevia ja eri tavalla toimivia perheterapeutteja. Seuraavassa esimerkkejä perheterapiakenttään liittyvistä erityisistä eettisistä kysymyksistä. Kukin eettisen toimikunnan jäsen on valinnut kaksi kysymystä, joita hän "avaa" pohdintaa varten. KYSYMYS 1. Miten suhtautua perheterapeuttina kriittisesti ajattelu- ja toimintatapoihin, joita ehkä vasta tulevaisuudessa kyseenalaistetaan kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme? ( Klaus Lehtinen) Perheterapialiikkeen voimakas kasvu ja innovatiivisuus Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta toki myös kaikenlaista minkä olisi suonut jäävän tapahtumatta. Uuden kehittäminen pitää aina sisällään onnistumisen mahdollisuuden ja virheiden vaaran. Lähtökohtana tälle pohdiskelulle voisi pitää vanhaa Hippokrateen valan ajatusta ettei hoidolla pidä huonontaa tilannetta. Tulin itse perheterapian piiriin 80-luvun alussa ja sain ratsastaa melkoisen hyökyaallon harjalla. Väitöskirjatyöhön kuulunutta seurantatukimusta tehdessäni, jouduin sitten vastakkain perheterapiainnostuksessa tekemämme työn vahvuuksien ja heikkouksien kanssa. Perheterapiakulttuuriin kuuluu ajoittain lähes hurmoksellinen uudesta innostuminen. Aikaisemman kirjallisuuden ja käytännön syvällinen tuntemus ei kulttuuriimme välttämättä kuulu, vaan koulutuksissa seurataan suhteellisen tuoretta kirjallisuutta. Kirjallisuuden laajuus huomioiden tämä on osin ymmärrettävää, mutta perheterapeutin kyky arvioida kriittisesti uusia teorioita ja menetelmiä kärsii. Itse opin kipeästi, että tarkempi aikaisempien kokemusten ja kirjallisuuden opiskelu olisi suojannut ainakin osalta virheitä. 15

16 KYSYMYS 2. Miten toimia perheterapeuttina lääketieteellisessä kontekstissa? (Klaus Lehtinen) Viimeisten kymmenen vuoden aikana psykiatria Suomessa on muuttunut voimakkaasti. Aktiivinen biologinen tutkimus on tuonut runsaasti uutta tietoa keskushermoston toiminnasta. Samanaikainen oireenmukaisen diagnostiikan tarkentuminen ja monimutkaistuminen sekä näyttöön perustuvan lääketieteen esiinmarssi on olennaisesti muuttanut psykiatrista kulttuuria. Psyykkinen häiriö mielletään nykypsykiatriassa lähinnä biologiseksi sairaudeksi, johon diagnoosin teon jälkeen haetaan oikea lääkitys. Turussa 80-luvun alussa perhe- ja verkostokeskeisiksi työvälineiksi kehitetyissä hoitokokouksissa ei enää tavoitella laajaa ja moniulotteista ymmärrystä vaan niissä pyritään vahvistamaan potilaan hoitomyönteisyyttä ja muut verkoston jäsenet valjastetaan sairauden oireiden tarkkailijoiksi. Yksilöpsykologinen ja vuorovaikutuksellinen näkökulma ovat unohtuneet. Olen ollut erityisen huolissani psykiatrien koulutuksesta, jossa laaja biologisdiagnostinen tietomassa on hukuttanut alleen mahdollisuudet paneutua syvällisemmin psykososiaalisiin hoitomenetelmiin ja niiden teoriaan. Samanaikaisesti hoitajien koulutuksessa on psykiatrian osuutta ratkaisevasti vähennetty. Kun vielä erikoissairaanhoitolain ja laman myötä useimmat psykiatriset hoitojärjestelmät ovat hukkuneet toistuvien organisaatiomuutosten syövereihin on systeemisesti kouliintuneena ajoittain varsin tuskallista toimia tällaisessa työympäristössä. Tunteet vaihtelevat pahimmillaan suuttumuksesta epätoivoon siitä, että 80-luvulla avautunut kansainvälisestikin ainutlaatuinen kehittämismahdollisuus on Suomessa hukattu. Nouseminen barrikadeille ja antautuminen tunteiden viemänä taisteluun tuskin kuitenkaan auttaa ketään. Ratkaistavaksi ongelmaksi nousee, miten voisimme perheterapeutteina eri tilanteissa herättää työtovereidemme ja oman uteliaisuutemme ja siten avata tilaa uusille näkökulmille potilaan ja perheiden vaikeuksiin. Yksittäisen potilaan hoidossa tämä usein vielä sitkeydellä onnistuukin, mutta miten ulottaa se organisaatioiden kehittämisen tasolle, jossa taloudellisuuskysymykset ovat ajaneet hyvän hoidon vaatimusten ohi. 16

17 KYSYMYS 3. Mistä rohkeutta ottaa eettisesti kantaa kollegoiden ja yhteistyötahojen toimintaan? (Hannu Kantola) Jokainen julkisissa palveluissa toimiva perheterapeutti on varmaan löytänyt itsensä hämmästelemässä kollegojensa ja yhteistyökumppaneittensa toimintatapoja. Erilaiset organisaatioiden toimintakulttuurit, ammatilliset viitekehykset ja erilaiset käsitykset terveydestä ja sairaudesta, normaalista ja poikkeavasta tuottavat hyvinkin erilaisia toimintatapoja samankaltaisten ongelmien ja häiriöiden hoitamisessa. Tämä synnyttää väistämättä myös jännitteitä perheterapeuttien ja heidän kanssaan yhteistyösuhteissa olevien työntekijöiden välille. Perheterapeutti joutuu pohtimaan omaa eettistä vastuutaan. Jännite kollegiaalisuuden ja asiakkaan edun välillä. Kun näemme ristiriitaa asiakkaan edun ja kollegojen toiminnan välillä, miten toimimme, jos näemme siinä jotain eettisesti arveluttavaa? Kunnioitammeko enemmän asiakkaan etua vai kollegan toimintaa? Monesti yhteistyösuhteissa eettinen vastuu asiakkaasta hämärtyy. Jännite avoimuuden ja kollegan kunnioittamisen välillä. Eettisten kysymysten esiin nostaminen yhteistyötilanteista koettelee perheterapeutin ammatillista itsetuntoa. Jos perheterapeutteina asetamme kyseenalaiseksi kollegojen toimintatavat, tulee meidän olla tarpeeksi vahvoja oman harkintamme perusteiden esiin tuomisessa. Asian esille ottamisen vaikeus; puhunko suoraan vai vaikenen Tässä joudumme kysymään, ketä varten teemme työtämme, asiakasta, hänen perhettään vai organisaatiota varten? Vaikenemalla omista eettisistä epäilyistä pääsemme ehkä hetkeksi helpommalla, mutta vaikeneminen tuottaa väistämättä lisäongelmia yhteistyösuhteisiin. Perusteiden löytäminen ja omien eettisten pohdintojen pulmallisuus Asiakkaittemme elämän ongelmatilanteita voidaan katsella monesta eri näkökulmasta. Perheterapeuttien erilainen pohjakoulutus ja kunkin hetkinen ammatillinen innostus vaikuttaa väistämättä ymmärrykseemme asiakkaan ongelmasta ja sen edellyttämästä toimintatavasta. Erilaiset toimintatavoille löytyy perusteet, vaikka 17

18 ne näyttävät olevan keskenään ristiriitaisia. Eettisen harkintamme perusteet löytyvät mm. Lasten oikeuksien julistuksesta, asiakas- ja potilaslainsäädännöstä, sekä kunkin ammattikunnan eettisistä toimintaohjeista. Kun oman eettisen harkinnan perusteet ovat selvillä, löytyy rohkeus ottaa eettiset ongelmat avoimeen keskusteluun. KYSYMYS 4. Miten huomioida sekä vanhemmat että lapset eturistiriitatilanteessa? (Hannu Kantola) Huoltoriitatilanteet: lapsen etu vai vanhemman etu? Kuullaanko lasta ja lapsen ääntä todella hoito- ja palveluketjun eri pisteissä? Osaammeko tulkita oikein lapsen toivetta ja tarvetta silloin, kun hän ei sitä itse selkeästi ilmaise (ikä, lojaliteettiristiriita ym.)? Meneekö lapsen etu vanhemman edun edelle, niin kuin tulisi? Nämä ristiriitatilanteet ovat palveluketjuja haastavia ja myös raastavia. Kaltoin kohdellut lapset, missä menee ilmoittamiskynnyksen raja? Ilmoittamisvelvollisuuden tulisi olla selvä asia ja siitä tulisi olla selkeät toimintaohjeet. Kuitenkin joudumme usein kysymään, suojelemmeko lasta ja perhettä väärin perustein. Miten paljon kaltoin kohtelua siedämme pelätessämme asiakkaan menettämistä. Jos suljemme silmämme, syyllistymme myös itse lapsen kaltoin kohteluun. Tietosuojakysymykset eri toimijoiden kesken Tiedon siirtoon verkostotyötilanteissa sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja koulutoimen välillä liittyy juridisten pulmien ohella myös eettisiä pulmia. Joskus on hankalaa ratkaista, mitä tietoa toiset osapuolet tarvitsevat voidakseen toimia oikein, ja minkä tiedon siirtäminen ei ole välttämätöntä. Erityisesti tämä ristiriita näkyy insesti- ja väkivaltaepäilyjen kohdalla. Mistä on eettisesti oikein pidättäytyä ja mihin on eettisistä syistä ryhdyttävä? Erilaisuuden kunnioittaminen suhteessa eri hoitoideologioihin ja käytäntöihin; meneekö lapsi pesuveden mukana? Riittääkö oma ymmärryksemme koulukunta- ja hoitonäkemyksistä johtuvien erilaisten toimintatapojen arviointiin? Löytyykö eri toimijoilla yhteinen näkemys siitä, mikä on käypä hoito missäkin ongelmatilanteessa? Yhteistyötilanteissa meidän perheterapeutteina tulee olla valmiita perustelemaan omat toimintatapamme. Tämän 18

19 jälkeen voimme avartaa omaa ymmärrystämme pyytämällä yhteistyökumppaneiltamme samaa. Eettisten ongelmien pohtimisessa, eettisessä harkintaprosessissa tarvitsemme peiliä; työparikkia, tiimiä tai yhteistyöryhmää. Yhteinen eettinen pohdinta vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa lapselle parhaan saatavilla olevan avun. KYSYMYS 5. Miten perheterapiakoulutuksissa toisaalta vaatia tarpeeksi vahvasti henkilökohtaista prosessointia ja toisaalta tarpeeksi kunnioittaa osallistujien yksityisyyttä ja heidän yksityiselämänsä rajoja? (Marja-Leena Käyhty) Oman terapian vaatimus on yksilöterapiakoulutuksessa huomattavasti helpompi toteuttaa kuin perheterapiakoulutuksessa. Kun on kysymys psykoterapiakoulutuksesta, monet ovat sitä mieltä, että yksilöterapiakokemus on riittävä edellytys myös tulevalle perheterapeutille. Mutta voitaisiin hyvällä syyllä olla myös sitä mieltä, että perheterapeutti tarvitsisi perheterapiakokemusta omaan perheen kanssa ja oikeastaan sen oman perusperheen kanssa sehän terapeutin silmälasit on muovaillut! Yksilöterapiassa hän ei ainakaan saa kokemusta perheterapiassa olemisesta sisältäpäin. Oman nykyperheen raastaminen perheterapiaan ei välttämättä tekisi oikeutta muille perheenjäsenille. Löytyykö mitään riittävän hyvää korvaavaa keinoa auttaa tulevaa perheterapeuttia oivalluksiin omasta perheestään ja itsestään? Sukupuun käsittely koulutusryhmässä, ja vanhempien ja sukulaisten haastattelut sitä täydentämään, ovat kaikki vähän puutteellisia tavoitteen kannalta. Kuitenkin nekin vetävät mukaan sellaista henkilökohtaista tietoa koulutettavasta, että se voi herättää eettisiä kysymyksiä hänen ja perheenjäsenten suojaamisesta. KYSYMYS 6. Miten perheterapiasopimuksen tekemisessä ja kaikkien sitoutumisen rakentamisessa huomioida jokaisen perheenjäsenen yksilöllinen tilanne ja näkemys? (Marja-Leena Käyhty) 19

20 Perheterapian tekemisen varsin välttämätön edellytys on riittävän hyvä yhteistyö kaikkien perheenjäsenten kanssa. Aikuisten perheenjäsenten osalta yhteistyön syntymisestä on helpompi vakuuttua. Kun mukana on myös lapsia ja nuoria, kyselen, onko mahdollista vakuuttua yhteistyön edellytyksistä kaikkien osalta riittävästi. Kunkin yksilöllinen tilanne on aivan omansa perhe toivoo ja pelkää muutosta, eikä luottamus terapeuttiin/terapeutteihin ole heti valmis. Ei ole yksinkertaista varmistua siitä, että kaikki tulevat riittävästi kuuluiksi alkuvaiheessa. Jos terapeutti lähtee liikkeelle ennen kuin hänellä on tarpeeksi hyvä kontakti kaikkiin läsnä oleviin, voi kokemus olla kaikkea muut kuin rakentava ja usein johtaa keskeytyksiin. Perheen valtakuviot vaikuttavat voimakkaasti, samoin kuin perheen ja terapeutin väliset yhteisymmärryksen synnyttämisen vaikeudet. KYSYMYS 7. Toteutuuko perheterapia käytännössä psykoterapiana ajatellen psyykkistä? (Pirjo Tuhkasaari) Miten olla suhteessa sellaiseen, kun ei tiedä mitä ei tiedä? Voiko ilman eläytyvää vuorovaikutusta ymmärtää? Perheterapialla psykoterapiana on vielä lyhyt historia. Vasta jokin aika sitten psykoterapia herätti perheterapeuttien keskuudessa ristiriitoja, niin terapian määrittäjänä kuin omaan perheterapeutiksi kouluttautumiseenkin liittyvänä. Nyt jokainen haluaa psykoterapeutti-nimikkeen. Ihmisten elämään liittyviä ongelmia ja kärsimystä ymmärretään vallitsevasti sairaus- ja terveysajattelun pohjalta. Lääketieteen näkemystä pidetään virallisena näkemyksenä, jonka kriteerein psykoterapiaa Kelan tukemana myönnetään myös perheille. Ihmisen elämään ja suhteisiin liittyvät ongelmat lääketieteellistetään, niistä tehdään sairauksia (lääketehtaiden voimakkaalla tuella). Ihmisen kokemukset, tunteet ja merkitykset pyritään keskittämään aivokemiaan. Olosuhteiden poissulkeminen, ihmisen eristäminen aidoista elämänyhteyksistään ja omasta itsestään on vallitsevan medikalisaation ja bioteknologian aikakautena keskeistä. Elävän yhteyden katkeaminen niin omaan itseen kuin toisiin ihmisiin on nimetty depressioksi (jota usein hoidetaan samoin kuin mikä sen on aiheuttanutkin). Lääketieteen lähestymistapa on lähteä vatupassilla metsään, kun psykoterapian välineenä on kompassi. Psykoterapialla ei ole 20

21 juuri mitään tekemistä lääketieteen kanssa. Näin ristiriita, joka liittyy perheterapiaan psykoterapiana tulee ymmärrettäväksi, siltä osin, kun halutaan sanoutua irti vallitsevasta määrittelystä. Perheterapialla on ajassamme valtavat mahdollisuudet yhteyksiin liittäjänä, katkenneiden yhteyksien rakentajana ja tukijana sekä menetettyjen yhteyksien työstämisessä. Näillä yhteyksillä tarkoitan ihmisen yhteyttä omaan itseen, tunteisiinsa, sisäisiin kokemuksiinsa ja sitä kautta ihmisten välisten suhteiden toimivuutta. Rakkaudelle ja vihalle, sisäiselle elävyydelle luovuudelle, ihmisen kokemuksissa ja suhteissa arvon antamista. Sisäisen elävyyden tuhoutuminen uhkaa ihmisen kykyä eläytyä toiseen ja näin myös kykyä suhteisiin. Elämässä toivon ylläpitämiseksi tarvitaan yhteyttä tunteisiin ja eläytymiskykyä. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä /59, 1 ja 2 :ssä sekä asetuksessa 1994/564, 1 ja 2 :ssä säädetään terveydenhuollon nimikesuojatuista ammattihenkilöistä. Psykoterapeutin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää: 1) vaativan erityistason psykoterapiakoulutusta 2) vähintään kolmevuotista yhtenäistä erityistason psykoterapiakoulutusta, joka sisältää vähintään 200 tuntia teoreettista koulutusta ja riittävästi työnohjausta sekä omakohtaista psykoterapiaa; tai 3) muuta vastaavaa koulutusta. Perheterapiaa psykoterapiana määrittävät ydinsanat ovat: ammatillisuus, tietoisuus, ymmärtäminen, hoitaminen ja vuorovaikutus, niin perhekokonaisuuden kuin yksittäisten perheenjäsentenkin psykologisen tilanteen huomioiminen. Psykoterapiamuodoille yhteistä on, että ne perustuvat potilaan/perheen ja terapeutin väliseen hyvään yhteistyösuhteeseen. Pyrkimys ymmärtää ja liittää yhteyksiin on keskeistä. Mikään terapia ei ole itsestään selvästi psykoterapiaa. Mitä se on, riippuu viime kädessä terapeutista ja rakentuvasta yhteistyösuhteesta. Psykoterapeutin koulutus antaa valmiuksia ja luvan toimia, mutta terapeutti on vastuussa psykoterapian kriteerien täyttymisestä. Onko meillä perheterapeuteilla vaarana joutua vallitsevien valtavirtojen vietäväksi, jolloin työssämme alkavat painottua vallitsevat arvot? Tehdäänkö todella perheterapiaa, vai onko vaarana, että esim. lapset putoavat pois istunnoista ja tehdäänkin pariterapiaa? Tosinaan niin voi olla tarkoituksenmukaisinta, mutta olemmeko tietoisia toimintamme todellisista motiiveista? Tai voiko istuntoihin tulla yhtäkkiä uusia 21

22 vanhempia ilman, että asiaa työstetään? Tai laajennetaanko perheterapia sellaisiin kokoonpanoihin, jossa kukaan ei kohtaa ketään? Oli aika, jolloin perheen systeemissä yksilön näkeminen oli kiellettyä onko nyt vaarana, että kun olemme oppineet näkemään yksilön perheessä, olemme uuden haasteen edessä; miten tehdä perheterapiaa koko perheen kanssa? Miten tehdä perheterapiaa yhä monimuotoisempien perhekokoonpanojen kanssa? Miten samalla välittää psykoterapeuttisen ihmistutkimuksen elämänhistoriallista luonnetta, ihmisten hoitamisesta päättäville tahoille? Miten välittää ihmisen kokemusmaailman ja tunteiden ääntä? Eli miten omat arvomme ja elämänkatsomuksemme sekä niiden muutokset vaikuttavat siihen, miten ongelmat näemme ja miten toimimme? Miten voisimme säilyä tietoisina piilovaikutuksista, jotka ohjaavat työskentelyämme perheterapioissa? Miten voisimme olla kriittisiä vallitsevien painotusten ja käytettävän kielen suhteen? Näkökulma, josta perheterapiaa psykoterapiana tarkastelen perustuu omiin, vuosien kokemuksiin, perheterapioihin, joiden kesto on vuodesta neljään vuoteen, istunnot kahden, kolmen tai neljän viikon välein. Terapiat ovat alkaneet, kun perheterapian tarve on jo perusteellisesti tutkittu esim. lastenpsykiatriassa, perheneuvolassa tai perheen itsensä tiedostamana tarpeena. Kyseiset perheet ja perheterapiaprosessit ovat opettaneet minulle monia merkittäviä asioita. Olen miettinyt mitkä tekijät tekevät perheterapiasta perhepsykoterapiaa ja pitäisikö perheterapeuttia nimittääkin perhepsykoterapeutiksi? Mikä on perheterapiassa terapiamuotona kantavaa? Perheterapialle ominaista on, että usein jo yksikin istunto sisältää psykoterapeuttisia elementtejä. Ajattelen, että perheterapiasta psykoterapiaa tekevät mm: 1. Mahdollistavat olosuhteet setting (puitteet, tapahtumapaikka) rakenne; aika, paikka, sopimus ajoista, kestosta, molemminpuolinen sitoutuminen prosessiin jatkuvuus, toistuminen, ennakoitavuus terapeutin mielessä oleva tila, ei pelkästään kalenterissa oleva aika mahdollistaa: - todellisten ongelmien ja haavoittumisien esilletulon - suhteiden syntymisen, niiden kehittymisen ja yksilöitymisen - prosessit ja tarvittavan työstämisen 22

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin

VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin 1 VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin Timo Rytkönen, vastaava sosiaalityöntekijä, Vantaan turvakoti r.y. Johdanto Kuvaan työtapaani, jossa tarinan rakennekaavan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn seminaari TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä 13.6.2013 LAHTI Timo Rytkönen Turvallisten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Koulutuspäivän tavoite

Koulutuspäivän tavoite Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot