PERHETERAPIAN KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHETERAPIAN KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ"

Transkriptio

1 PERHETERAPIAN KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN PERHETERAPIAKONGRESSI KUOPIOSSA Toimittanut Heikki Toivakka

2 Suomen perheterapiayhdistys ry. ja kirjoittajat ISBN Toimittaja: Heikki Toivakka, PsL, VET perheterapeutti, Tampereen yliopistollinen keskussairaala Kannen suunnittelu: Otto Toivakka Painopaikka: Loimaan Kirjapaino Oy Loimaa, 2003

3

4 ALKUSANAT Tämän kirjan artikkelit perustuvat Suomen perheterapiayhdistyksen ja Itä-Suomen perheterapiayhdistyksen järjestämässä Kehittyvä ammattikäytäntö kongressissa pidettyihin esityksiin. Kahden päivän aikana oli 39 istuntoa, joissa kuultiin lähes 50 esitystä. Näistä on kirjassa mukana 25. Kirjan rakenne noudattaa kongressin ohjelmaa. Perheterapian etiikkaa käsittelevän paneelin jälkeen tulevat kongressin pääteemoihin väkivalta, psykoosi, koulutus ja lastensuojelu liittyvät artikkelit. Niitä seuraavat muut aiheet, kuten perheterapia ja masennus, verkostotyön sovellukset ja psykologisen tutkimuksen käyttö perheterapiassa. Kirjan päättää kaksi puheenvuoroa perheterapian tulevaisuutta käsittelevästä paneelista. Useita mielenkiintoisia esityksiä jäi valitettavasti kirjan ulkopuolelle. Pääasiallisia syitä olivat tekijöiden kiireet ja esityksen perustuminen muualla julkaistuun tai julkaistavaan aineistoon. Kirjan toimitustyön voisi kuvata vaiheittain: yhteydenotto esitysten pitäjiin, muistutukset käsikirjoitusten jättöaikataulusta, lisämuistutukset ja vihoviimeiset muistutukset, artikkelien järjestäminen, yritys yhdenmukaistaa tekstien ulkoasua ja ilmeisimpien painovirheiden korjaaminen. Asiasisällön ja lähdeviitteiden paikkansapitävyyden tarkistamiseen ei mikään aikataulu olisi riittänyt, joten päätin siinä luottaa kirjoittajien omaan tarkkuuteen. Toivottavasti kirja antaa virikkeitä perheterapiaan liittyvän keskustelun jatkamiseen. Kirjoittajien ilmoittamat yhteystiedot ovat käyttöä varten. Tampereella Heikki Toivakka

5 SISÄLLYS: KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ: Perheterapiakongressin avaukseksi ja jälkiarvioinniksi Jaakko Seikkula...10 TERVEISIÄ JÄRJESTÄJILTÄ Tapio Ikonen...13 EETTISTÄ POHDINTAA PERHETERAPIAKENTÄSSÄ Jan-Christer Wahlbeck, Hannu Kantola, Marja-Leena Käyhty, Pirjo Tuhkasaari & Klaus Lehtinen...14 VÄKIVALTA...28 VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin Timo Rytkönen...29 IRTI VÄKIVALLASTA - JYVÄSKYLÄN MALLI: AUTTAJAVERKOSTO TOIMIJUUDEN PALAUTTAJANA Juha Holma & Aarno Laitila...43 PSYKOOSI...58 MONIAMMATILLINEN VERKOSTOTYÖ NUORTEN PSYKOOSIEN VARHAISTUNNISTAMISESSA Pirjo Keskitalo, Helena Niskanen & Kari Ruonala...59 ARKIELÄMÄN PUHE PSYKIATRISEN SAIRAALAHOIDON TARPEEN ARVIOINNISSA Pirjo Välivaara, Juha Katajamäki & Jukka Aaltonen...70

6 KOKEMUKSIA ENSIPSYKOOSIEN PERHEKESKEISESTÄ HOIDOSTA AIKUISPSYKIATRIAN VASTAANOTTO-OSASTOLLA Juha Metelinen, Anja Karppinen, Ilpo Kuhlman, Pertti Hella & Päivi Maaranen...78 KOULUTUS...84 PERHETERAPEUTTISEN IDENTITEETIN ULOTTUVUUKSIEN PROSESSOIMINEN KOULUTUKSESSA Pekka Holm & Jan-Christer Wahlbeck...85 UUSI POLKU PERHETERAPEUTIKSI Pekka Larivaara, Pirjo Keskitalo, Riitta-Liisa Pisilä, Aila Alasalmi, Kyllikki Keränen, Paula Sarias & Anja Taanila...90 PERHETERAPEUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Sirpa Lindroos LASTENSUOJELU TURUN SEUDUN LASTEN JA NUORTEN PERHEKUNTOUTUSPROJEKTI Anita Birstolin & Tarja Koffert HUUMEIDEN KÄYTTÄJIEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PARITERAPIASSA Sauli Airikka & Tarja Airikka ENSITUKIRYHMÄ VAMMAISEN LAPSEN PERHEEN TUKENA Esa Nyman PROJEKTI VAMMAISTEN LASTEN PERHEILLE: PERHETERAPEUTTI ENSITIETOPROSESSIIN JA TYÖNOHJAAJAKSI Mika Niskanen...152

7 LASTEN TURVATAITO - SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EHKÄISYHANKE Kaija Lajunen, Minna Andell, Leena Jalava, Timo Kalske, Päivi Kalilainen & Kaija Kemppainen MUUT AIHEET PARITERAPIAA MASENTUNEILLE Eija-Liisa Rautiainen SULJETUSTA AVOIMEEN ASIANTUNTIJUUTEEN Tero Meltti & Laura Yliruka KOKEMUKSIA DEPRESSIIVISTEN LASTEN PERHETERAPIOISTA Helena Lounavaara-Rintala, Pirjo Vuornos & Jan-Christer Wahlbeck TOIMIVA PERHE: HANKE LASTEN JA PERHEIDEN TUKEMISEKSI, KUN VANHEMMALLA ON MIELENTERVEYSONGELMIA Tytti Solantaus, Leena Väisänen & Mika Niemelä PERHE ON PARAS (POP) PROJEKTI: lastensuojelun verkostot 3 ½ -vuotisessa perheterapiakoulutuksessa Jukka Mulari, Pirjo keskitalo, Pertti Kukkonen & Mika Niemelä VARHAINEN APU RIITTÄVÄN AJOISSA Anne Peltonen NUOREN PSYKOLOGINEN YKSILÖTUTKIMUS PERHETERAPEUTTISENA INTERVENTIONA Heikki Toivakka LAPSEN PSYKOLOGINEN TUTKIMUS PERHETERAPEUTTISENA INTERVENTIONA Leena Ullakonoja...246

8 LÄHEISNEUVONPIDON TAUSTAA Eeva-Liisa Tamski & Raija Rantola-Hämäläinen PERHETERAPIAN TILA JA TULEVAISUUS PERHETERAPIAN TULEVAISUUS 5 VUODEN KULUTTUA: ETIIKKA ENNEN VAIKUTTAVUUTTA Jukka Aaltonen MIKÄ SAA MINUT TIKITTÄMÄÄN? Helena Lounavaara-Rintala Henkilöhakemisto:...277

9

10 KEHITTYVÄ AMMATTIKÄYTÄNTÖ: Perheterapiakongressin avaukseksi ja jälkiarvioinniksi Jaakko Seikkula Suomen ensimmäinen perheterapiakongressi kuvastaa hyvin sekä perheterapian että yleisemmin perhekeskeisen ajattelutavan kehitystä Suomessa. Perheterapiayhdistys on nyt toiminut 17 vuotta ja se on kasvanut Suomen suurimmaksi psykoterapiayhdistykseksi. Perheterapia on hyväksytty tasavertaiseksi muiden psykoterapiamuotojen joukossa ja psykoterapian ammattinimikelain myötä erityistason perheterapiakoulutuksen saaneet ovat saaneet myös psykoterapeutin ammattinimikkeen. Psykoterapeuttien joukossa perheterapeutit muodostavat suurimman ryhmän. Useimmista muista psykoterapiamuodoista poiketen perheterapeuteista ylivoimaisesti valtaosa toimii julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vain murto-osa yksityispraktiikassa. Viimeisimpänä suurena saavutuksena tällä saralla on KELA:n päätös alkaa rahoittaa lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien hoitomuotona perheterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena. Yksityinen perheterapia on tullut täydentämään hoitomenetelmien kirjoa, mutta fokus on säilynyt julkisella sektorilla. Viime vuosien aikana lasten, nuorten ja aikuisten ongelmien kirjo on kasvanut ja vaikeutunut. Kaikissa näissä perheterapeutit ovat eturintamassa kohtaamassa elämän ääritilanteita, kaikkein vaikeimpia ongelmia. Oli sitten kysy perheväkivallan hoidosta tai lasten seksuaalisen riiston hoidosta tai psykoosin kohtaamisesta, perheterapeutit ovat etunenässä kehittämässä näihin ongelmiin sopivia työmuotoja. Toimimme perhekeskeisen ajatuksen mukaisesti siten, että hoidossa integroidaan erilaisia hoitomuotoja ja toimimme myös verkostokeskeisesti siten, että eri ammattiauttajien yhteistyö tulee mahdolliseksi kussakin kriisissä. Verkostokeskeisyys merkitsee myös perheen ulkopuolisten voimavarojen mobilisoimista. Perheterapiaa on systemaattisesti koulutettu Suomessa noin 25 vuotta. Perheterapian työmuodot ovat tänä aikana kehittyneet ja monipuolistuneet. Kun me 1980-luvulla tulimme tutuiksi erilaisten systeemisten koulukuntien kanssa ja opiskelimme perheen ongelmien selitysmalleja ja opettelimme erilaisia usein näyttäviltä tuntuvia interventioita, niin tänä päivänä koulutuksessa ja työssä keskitytään paljon enemmän siihen, millaisia merkityksiä luomme itse keskustelussa. Perheterapia muuttuu 10

11 interventioiden tekemisestä yhdessä jakamiseksi ja asiakkaidemme kuulemiseksi. Meidän ammattitaitomme ei ilmene enää niinkään briljeeraavina temppuina tai vuorosanoina, vaan taitona sietää äärimmäisten ongelmien tuomaa epävarmuutta ja kehittää dialogista keskustelua perheessä jo olevien voimavarojen liikkeelle saamiseksi. Besserwissereistä on tullut myötäeläjiä. Viimeisimpänä uutena kehitysaskeleena Perheterapiayhdistyksen kansainväliset yhteydet ovat astuneet uudelle tasolle, kun liityimme Euroopan perheterapiayhdistykseen EFTA:aan siihen kuuluvan kansallisten perheterapiayhdistysten (NFTO) kamarin kautta. Vielä on liian aikaista sanoa tämän eurooppalaisen yhteistyön merkityksestä tai tuloksellisuudesta mitään, mutta haasteemme ovat kansainvälistyneet jo paljon aiemmin. Monet ongelmat Suomessa ovat jo monikulttuurisia ongelmatilanteita, joissa terapeuteilta vaaditaan kulttuurien tuntemusta ja hyväksyntää. Samaan aikaan perheterapeuttien muutto maasta toiseen kasvaa koko ajan. Nämä molemmat edellyttävät kansainvälisten yhteyksien lisäämistä ja yhteisten perheterapian kriteerien rakentamista Euroopassa. Suomella, samoin kuin muilla Pohjoismaissa on tässä enemmän annettavaa kuin saatavaa, mutta sen me mielellämme teemme. Perheterapia on paitsi psykoterapiaa myös sosiaalipolitiikkaa. Me puolustamme pohjoismaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja toimimme sen suuntaan, että koko EU:ssa sosiaalinen ajattelu saa merkittävämmän aseman. Kaikissa näissä asioissa Kuopion perheterapiakongressi muodostui menestykseksi. Keskeiseksi teemaksi nousi perheterapian eettisen sisällön kehittäminen. Ongelmat tulevat niin moniulotteisiksi, että niissä perheterapeuttien eettisten periaatteiden selkeys auttaa säilyttämään toiminnan perspektiivin. Kongressin teemoissa keskityttiin hyvin paljon lasten erilaisiin ongelmatilanteisiin: lapsi perheväkivallan tai seksuaalisen riiston uhrina, lapsen asema masentuneen vanhemman perheessä, lapsen masennuksen hoito perheterapialla tai lasten asema lastensuojelutyössä. Kongressissa tuotiin esille uusia kansainvälisesti hyvin merkittäviä tuloksia vaikeimpien psyykkisten ongelmien, kuten psykoosin ja skitsofrenian perhekeskeisistä hoitomuodoista. Tällä alueella suomalaisilla on uranuurtajan asema ja suomalaisten merkittävin tutkimustyö on keskittynyt nimenomaan hoitojärjestelmien ja menetelmien kehittämiseen. Pyrkimyksenä on kohdata potilaat ja perheet kokonaisina ihmisinä eikä vain neurobiologisten oireitten tuottajana, joka näyttää olevan keskeistä useissa akateemisissa yliopistotutkimuksissa. Ratkaisevinta on aina itse hoitokäytäntö, eivät teoreettiset selitysmallit. Tämä on myös eettistä toimintaa, joka vastaa modernin 11

12 yhteiskunnan ihmiskuvaa, jossa myös asiakkaamme ovat itsenäisiä ja aktiivisia vaikuttajia, eivät vain hoitomme vastaanottajia. Kuopion kongressi onnistui pitkälti kuopiolaisten perheterapeuttien uhrautuvan työn ansiosta. Kaikkien panos oli tärkeää, mutta kaikkein tärkeimmän työn teki Itä- Suomen perheterapiayhdistyksen puheenjohtaja Tapio Ikonen, jota kaikki sydämissämme kiitämme. Hän sai jääräpäisellä dialogisuudellaan perheterapiayhdistyksen syttymään ajatukselle tieteen ja käytännön integroivasta tapahtumasta. Ja kun sitten alkoi tapahtua, siitä tulikin historiaa. Kiitämme kuopiolaisia hyvästä kongressijärjestelystä ja kiitämme kaikkia kongressissa esittäneitä rohkeudesta asettaa oma työnsä avoimesti arvioitavaksi. Sillä tavalla perheterapia kehittyy. Enää se ei kasva valmiiksi kirjoitetuista teorioista, vaan itse tuottamastamme tiedosta, joka syntyy analysoidessamme systemaattisesti omaa toimintaamme ja kouluttautumalla tämän tiedon pohjalta. Odotan jo innolla seuraavaa kongressia Oulussa keväällä

13 TERVEISIÄ JÄRJESTÄJILTÄ Tätä kirjoittaessani on kulunut jo tovi kongressista ja arki on palannut Kuopioonkin. Kongressiväsymys on jo väistynyt ja johtokuntammekin on alkanut orientoitua kongressin jälkeiseen toimintaan. Nyt on aikaa keskittyä paikalliseen toimintaan ja omien projektien eteenpäin viemiseen. Arkityö kulkee entiseen tapaan, ehkä hieman innostuneemmin kuin ennen kongressia. Katsaus perheterapiakentän nykytilaan oli vaikuttava ja innostava. Usko siihen, että kaikenlaisissa konteksteissa voidaan tehdä mielenkiintoista ja innovatiivista työtä on vahvistunut. Toivottavasti muillakin on samanlaisia muistoja kongressista. Jos into ajatella uusilla tavoilla, kokeilla, kehitellä omaa työtä ja dokumentoida sitä artikkelien, kongressiesitysten ja tutkimusraporttien muodossa on saanut lisäpotkua voimme olla järjestäjinä tyytyväisiä. Kongressi onnistui niin hyvin kuin vain uskalsimme toivoa, siitä kiitokset kuuluvat kaikille osallistujille! Tällainen tapahtuma on juuri niin hyvä kuin mitä osallistujat saavat aikaan. Paljon kiitoksia ansaitsevat myös kaikki ne jotka välittivät tietoa kongressista ja innostivat omissa verkostoissaan muita osallistumaan ja valmistelemaan esityksiä. Kiitoksia myös Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunnalle yhteistyöstä ja kannustuksesta hankkeen toteuttamisessa. Omalle yhdistyksellemme tämä kongressi oli tähänastisen toiminnan huipennus ja monien yhdistyksen perustamiseen liittyvien haaveitten täyttymys. Toivottavasti tämä on kuitenkin tässä suhteessa alkusysäys eikä päätepiste! Kongressin onnistuminen antoi vahvistusta sille ajatukselle, että hyvät ajatukset toteutuvat vaikka sitten vaatisivatkin aikaa ja valmistelua, ehkä uskalluksen keräämistäkin. Samoin oli mukavaa huomata mitä kaikkea ryhmä sitoutuneita ihmisiä saa aikaan kun vain tarttuu toimeen ennakkoluulottomasti! Kiitokset yhdistyksemme aktivisteille ja koko talkooväelle! Tavataan Oulussa! Itä- Suomen Perheterapiayhdistyksen puolesta Tapio Ikonen 13

14 EETTISTÄ POHDINTAA PERHETERAPIAKENTÄSSÄ Jan-Christer Wahlbeck, psykologi, VE -perheterapiakouluttaja, kirjailija, Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskus, Helsinki Hannu Kantola, YM, sosiaalityöntekijä, et-perheterapeutti,hämeenlinnan perheneuvola. Marja-Leena Käyhty, Pirjo Tuhkasaari, ESH, VE -perheterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja Klaus Lehtinen Suomen Perheterapiayhdistys ry:n johtokunnan Jyväskylässä hyväksymissä eettisen toimikunnan perusperiaatteissa todetaan mm. että "eettinen toimikunta avustaa johtokuntaa eettisen keskustelun ylläpitämisessä ja syventämisessä jäsenistön keskuudessa." Tämän takia toimikunta pyrki eettisen paneelin kautta Suomen ensimmäisen perheterapiakongressin aikana Kuopiossa nostamaan esille perheterapiakentän eettisten kysymysten erityispiirteitä. Eettisessä pohdinnassa keskeisiä käsitteitä ovat "vastuu, velvollisuus, oikea ja väärä" (Lacey 1986; Wahlbeck ym. 2001). Seuraavaan on koottu paneelin esittämiä ajatuksia ja kysymyksiä. Miksi perheterapian eettiset kysymykset nousevat Suomessa esille juuri nyt? Perheterapia on saanut vakiintuneen aseman monella alalla ja tämän vaikutusvallan käyttäminen vaatii korkeaa moraalia. Perheterapiakoulutusten ja -soveltamisten nopea kasvu ja kirjavuus on luonut tarpeen määritellä selkeämmin toiminnan reunaehtoja. Lain määrittelemän psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeuden kautta yhteiskunnallinen vastuullisuus korostuu. Perheterapiakoulutusten järjestämisessä kenelläkään ei ole eettisesti korruptoivaa monopoliasemaa. Mitä erityistä liittyy perheterapiakentän eettisiin kysymyksiin? Kuka on asiakas ja mikä on asiakkaan tilaus tai kenen kanssa on sovittu mistä hoidosta? Tämä on epäselvää ja saattaa prosessin aikana muuttua. 14

15 Kansainvälisesti laajasti tunnustettuja viitekehyksiä on monenlaisia ja jopa vastakkaisia käytäntöjä tukevia. Perheterapiaa tekevien sekä peruskoulutus että työkenttä vaihtelevat voimakkaasti ja sen kautta toimintakulttuurikin. Suomen Perheterapiayhdistys ry (joka itse ei toimi kouluttajayhteisönä) kokoaa eri tavalla koulutettuja, eri tavalla ajattelevia ja eri tavalla toimivia perheterapeutteja. Seuraavassa esimerkkejä perheterapiakenttään liittyvistä erityisistä eettisistä kysymyksistä. Kukin eettisen toimikunnan jäsen on valinnut kaksi kysymystä, joita hän "avaa" pohdintaa varten. KYSYMYS 1. Miten suhtautua perheterapeuttina kriittisesti ajattelu- ja toimintatapoihin, joita ehkä vasta tulevaisuudessa kyseenalaistetaan kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme? ( Klaus Lehtinen) Perheterapialiikkeen voimakas kasvu ja innovatiivisuus Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta toki myös kaikenlaista minkä olisi suonut jäävän tapahtumatta. Uuden kehittäminen pitää aina sisällään onnistumisen mahdollisuuden ja virheiden vaaran. Lähtökohtana tälle pohdiskelulle voisi pitää vanhaa Hippokrateen valan ajatusta ettei hoidolla pidä huonontaa tilannetta. Tulin itse perheterapian piiriin 80-luvun alussa ja sain ratsastaa melkoisen hyökyaallon harjalla. Väitöskirjatyöhön kuulunutta seurantatukimusta tehdessäni, jouduin sitten vastakkain perheterapiainnostuksessa tekemämme työn vahvuuksien ja heikkouksien kanssa. Perheterapiakulttuuriin kuuluu ajoittain lähes hurmoksellinen uudesta innostuminen. Aikaisemman kirjallisuuden ja käytännön syvällinen tuntemus ei kulttuuriimme välttämättä kuulu, vaan koulutuksissa seurataan suhteellisen tuoretta kirjallisuutta. Kirjallisuuden laajuus huomioiden tämä on osin ymmärrettävää, mutta perheterapeutin kyky arvioida kriittisesti uusia teorioita ja menetelmiä kärsii. Itse opin kipeästi, että tarkempi aikaisempien kokemusten ja kirjallisuuden opiskelu olisi suojannut ainakin osalta virheitä. 15

16 KYSYMYS 2. Miten toimia perheterapeuttina lääketieteellisessä kontekstissa? (Klaus Lehtinen) Viimeisten kymmenen vuoden aikana psykiatria Suomessa on muuttunut voimakkaasti. Aktiivinen biologinen tutkimus on tuonut runsaasti uutta tietoa keskushermoston toiminnasta. Samanaikainen oireenmukaisen diagnostiikan tarkentuminen ja monimutkaistuminen sekä näyttöön perustuvan lääketieteen esiinmarssi on olennaisesti muuttanut psykiatrista kulttuuria. Psyykkinen häiriö mielletään nykypsykiatriassa lähinnä biologiseksi sairaudeksi, johon diagnoosin teon jälkeen haetaan oikea lääkitys. Turussa 80-luvun alussa perhe- ja verkostokeskeisiksi työvälineiksi kehitetyissä hoitokokouksissa ei enää tavoitella laajaa ja moniulotteista ymmärrystä vaan niissä pyritään vahvistamaan potilaan hoitomyönteisyyttä ja muut verkoston jäsenet valjastetaan sairauden oireiden tarkkailijoiksi. Yksilöpsykologinen ja vuorovaikutuksellinen näkökulma ovat unohtuneet. Olen ollut erityisen huolissani psykiatrien koulutuksesta, jossa laaja biologisdiagnostinen tietomassa on hukuttanut alleen mahdollisuudet paneutua syvällisemmin psykososiaalisiin hoitomenetelmiin ja niiden teoriaan. Samanaikaisesti hoitajien koulutuksessa on psykiatrian osuutta ratkaisevasti vähennetty. Kun vielä erikoissairaanhoitolain ja laman myötä useimmat psykiatriset hoitojärjestelmät ovat hukkuneet toistuvien organisaatiomuutosten syövereihin on systeemisesti kouliintuneena ajoittain varsin tuskallista toimia tällaisessa työympäristössä. Tunteet vaihtelevat pahimmillaan suuttumuksesta epätoivoon siitä, että 80-luvulla avautunut kansainvälisestikin ainutlaatuinen kehittämismahdollisuus on Suomessa hukattu. Nouseminen barrikadeille ja antautuminen tunteiden viemänä taisteluun tuskin kuitenkaan auttaa ketään. Ratkaistavaksi ongelmaksi nousee, miten voisimme perheterapeutteina eri tilanteissa herättää työtovereidemme ja oman uteliaisuutemme ja siten avata tilaa uusille näkökulmille potilaan ja perheiden vaikeuksiin. Yksittäisen potilaan hoidossa tämä usein vielä sitkeydellä onnistuukin, mutta miten ulottaa se organisaatioiden kehittämisen tasolle, jossa taloudellisuuskysymykset ovat ajaneet hyvän hoidon vaatimusten ohi. 16

17 KYSYMYS 3. Mistä rohkeutta ottaa eettisesti kantaa kollegoiden ja yhteistyötahojen toimintaan? (Hannu Kantola) Jokainen julkisissa palveluissa toimiva perheterapeutti on varmaan löytänyt itsensä hämmästelemässä kollegojensa ja yhteistyökumppaneittensa toimintatapoja. Erilaiset organisaatioiden toimintakulttuurit, ammatilliset viitekehykset ja erilaiset käsitykset terveydestä ja sairaudesta, normaalista ja poikkeavasta tuottavat hyvinkin erilaisia toimintatapoja samankaltaisten ongelmien ja häiriöiden hoitamisessa. Tämä synnyttää väistämättä myös jännitteitä perheterapeuttien ja heidän kanssaan yhteistyösuhteissa olevien työntekijöiden välille. Perheterapeutti joutuu pohtimaan omaa eettistä vastuutaan. Jännite kollegiaalisuuden ja asiakkaan edun välillä. Kun näemme ristiriitaa asiakkaan edun ja kollegojen toiminnan välillä, miten toimimme, jos näemme siinä jotain eettisesti arveluttavaa? Kunnioitammeko enemmän asiakkaan etua vai kollegan toimintaa? Monesti yhteistyösuhteissa eettinen vastuu asiakkaasta hämärtyy. Jännite avoimuuden ja kollegan kunnioittamisen välillä. Eettisten kysymysten esiin nostaminen yhteistyötilanteista koettelee perheterapeutin ammatillista itsetuntoa. Jos perheterapeutteina asetamme kyseenalaiseksi kollegojen toimintatavat, tulee meidän olla tarpeeksi vahvoja oman harkintamme perusteiden esiin tuomisessa. Asian esille ottamisen vaikeus; puhunko suoraan vai vaikenen Tässä joudumme kysymään, ketä varten teemme työtämme, asiakasta, hänen perhettään vai organisaatiota varten? Vaikenemalla omista eettisistä epäilyistä pääsemme ehkä hetkeksi helpommalla, mutta vaikeneminen tuottaa väistämättä lisäongelmia yhteistyösuhteisiin. Perusteiden löytäminen ja omien eettisten pohdintojen pulmallisuus Asiakkaittemme elämän ongelmatilanteita voidaan katsella monesta eri näkökulmasta. Perheterapeuttien erilainen pohjakoulutus ja kunkin hetkinen ammatillinen innostus vaikuttaa väistämättä ymmärrykseemme asiakkaan ongelmasta ja sen edellyttämästä toimintatavasta. Erilaiset toimintatavoille löytyy perusteet, vaikka 17

18 ne näyttävät olevan keskenään ristiriitaisia. Eettisen harkintamme perusteet löytyvät mm. Lasten oikeuksien julistuksesta, asiakas- ja potilaslainsäädännöstä, sekä kunkin ammattikunnan eettisistä toimintaohjeista. Kun oman eettisen harkinnan perusteet ovat selvillä, löytyy rohkeus ottaa eettiset ongelmat avoimeen keskusteluun. KYSYMYS 4. Miten huomioida sekä vanhemmat että lapset eturistiriitatilanteessa? (Hannu Kantola) Huoltoriitatilanteet: lapsen etu vai vanhemman etu? Kuullaanko lasta ja lapsen ääntä todella hoito- ja palveluketjun eri pisteissä? Osaammeko tulkita oikein lapsen toivetta ja tarvetta silloin, kun hän ei sitä itse selkeästi ilmaise (ikä, lojaliteettiristiriita ym.)? Meneekö lapsen etu vanhemman edun edelle, niin kuin tulisi? Nämä ristiriitatilanteet ovat palveluketjuja haastavia ja myös raastavia. Kaltoin kohdellut lapset, missä menee ilmoittamiskynnyksen raja? Ilmoittamisvelvollisuuden tulisi olla selvä asia ja siitä tulisi olla selkeät toimintaohjeet. Kuitenkin joudumme usein kysymään, suojelemmeko lasta ja perhettä väärin perustein. Miten paljon kaltoin kohtelua siedämme pelätessämme asiakkaan menettämistä. Jos suljemme silmämme, syyllistymme myös itse lapsen kaltoin kohteluun. Tietosuojakysymykset eri toimijoiden kesken Tiedon siirtoon verkostotyötilanteissa sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja koulutoimen välillä liittyy juridisten pulmien ohella myös eettisiä pulmia. Joskus on hankalaa ratkaista, mitä tietoa toiset osapuolet tarvitsevat voidakseen toimia oikein, ja minkä tiedon siirtäminen ei ole välttämätöntä. Erityisesti tämä ristiriita näkyy insesti- ja väkivaltaepäilyjen kohdalla. Mistä on eettisesti oikein pidättäytyä ja mihin on eettisistä syistä ryhdyttävä? Erilaisuuden kunnioittaminen suhteessa eri hoitoideologioihin ja käytäntöihin; meneekö lapsi pesuveden mukana? Riittääkö oma ymmärryksemme koulukunta- ja hoitonäkemyksistä johtuvien erilaisten toimintatapojen arviointiin? Löytyykö eri toimijoilla yhteinen näkemys siitä, mikä on käypä hoito missäkin ongelmatilanteessa? Yhteistyötilanteissa meidän perheterapeutteina tulee olla valmiita perustelemaan omat toimintatapamme. Tämän 18

19 jälkeen voimme avartaa omaa ymmärrystämme pyytämällä yhteistyökumppaneiltamme samaa. Eettisten ongelmien pohtimisessa, eettisessä harkintaprosessissa tarvitsemme peiliä; työparikkia, tiimiä tai yhteistyöryhmää. Yhteinen eettinen pohdinta vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa lapselle parhaan saatavilla olevan avun. KYSYMYS 5. Miten perheterapiakoulutuksissa toisaalta vaatia tarpeeksi vahvasti henkilökohtaista prosessointia ja toisaalta tarpeeksi kunnioittaa osallistujien yksityisyyttä ja heidän yksityiselämänsä rajoja? (Marja-Leena Käyhty) Oman terapian vaatimus on yksilöterapiakoulutuksessa huomattavasti helpompi toteuttaa kuin perheterapiakoulutuksessa. Kun on kysymys psykoterapiakoulutuksesta, monet ovat sitä mieltä, että yksilöterapiakokemus on riittävä edellytys myös tulevalle perheterapeutille. Mutta voitaisiin hyvällä syyllä olla myös sitä mieltä, että perheterapeutti tarvitsisi perheterapiakokemusta omaan perheen kanssa ja oikeastaan sen oman perusperheen kanssa sehän terapeutin silmälasit on muovaillut! Yksilöterapiassa hän ei ainakaan saa kokemusta perheterapiassa olemisesta sisältäpäin. Oman nykyperheen raastaminen perheterapiaan ei välttämättä tekisi oikeutta muille perheenjäsenille. Löytyykö mitään riittävän hyvää korvaavaa keinoa auttaa tulevaa perheterapeuttia oivalluksiin omasta perheestään ja itsestään? Sukupuun käsittely koulutusryhmässä, ja vanhempien ja sukulaisten haastattelut sitä täydentämään, ovat kaikki vähän puutteellisia tavoitteen kannalta. Kuitenkin nekin vetävät mukaan sellaista henkilökohtaista tietoa koulutettavasta, että se voi herättää eettisiä kysymyksiä hänen ja perheenjäsenten suojaamisesta. KYSYMYS 6. Miten perheterapiasopimuksen tekemisessä ja kaikkien sitoutumisen rakentamisessa huomioida jokaisen perheenjäsenen yksilöllinen tilanne ja näkemys? (Marja-Leena Käyhty) 19

20 Perheterapian tekemisen varsin välttämätön edellytys on riittävän hyvä yhteistyö kaikkien perheenjäsenten kanssa. Aikuisten perheenjäsenten osalta yhteistyön syntymisestä on helpompi vakuuttua. Kun mukana on myös lapsia ja nuoria, kyselen, onko mahdollista vakuuttua yhteistyön edellytyksistä kaikkien osalta riittävästi. Kunkin yksilöllinen tilanne on aivan omansa perhe toivoo ja pelkää muutosta, eikä luottamus terapeuttiin/terapeutteihin ole heti valmis. Ei ole yksinkertaista varmistua siitä, että kaikki tulevat riittävästi kuuluiksi alkuvaiheessa. Jos terapeutti lähtee liikkeelle ennen kuin hänellä on tarpeeksi hyvä kontakti kaikkiin läsnä oleviin, voi kokemus olla kaikkea muut kuin rakentava ja usein johtaa keskeytyksiin. Perheen valtakuviot vaikuttavat voimakkaasti, samoin kuin perheen ja terapeutin väliset yhteisymmärryksen synnyttämisen vaikeudet. KYSYMYS 7. Toteutuuko perheterapia käytännössä psykoterapiana ajatellen psyykkistä? (Pirjo Tuhkasaari) Miten olla suhteessa sellaiseen, kun ei tiedä mitä ei tiedä? Voiko ilman eläytyvää vuorovaikutusta ymmärtää? Perheterapialla psykoterapiana on vielä lyhyt historia. Vasta jokin aika sitten psykoterapia herätti perheterapeuttien keskuudessa ristiriitoja, niin terapian määrittäjänä kuin omaan perheterapeutiksi kouluttautumiseenkin liittyvänä. Nyt jokainen haluaa psykoterapeutti-nimikkeen. Ihmisten elämään liittyviä ongelmia ja kärsimystä ymmärretään vallitsevasti sairaus- ja terveysajattelun pohjalta. Lääketieteen näkemystä pidetään virallisena näkemyksenä, jonka kriteerein psykoterapiaa Kelan tukemana myönnetään myös perheille. Ihmisen elämään ja suhteisiin liittyvät ongelmat lääketieteellistetään, niistä tehdään sairauksia (lääketehtaiden voimakkaalla tuella). Ihmisen kokemukset, tunteet ja merkitykset pyritään keskittämään aivokemiaan. Olosuhteiden poissulkeminen, ihmisen eristäminen aidoista elämänyhteyksistään ja omasta itsestään on vallitsevan medikalisaation ja bioteknologian aikakautena keskeistä. Elävän yhteyden katkeaminen niin omaan itseen kuin toisiin ihmisiin on nimetty depressioksi (jota usein hoidetaan samoin kuin mikä sen on aiheuttanutkin). Lääketieteen lähestymistapa on lähteä vatupassilla metsään, kun psykoterapian välineenä on kompassi. Psykoterapialla ei ole 20

21 juuri mitään tekemistä lääketieteen kanssa. Näin ristiriita, joka liittyy perheterapiaan psykoterapiana tulee ymmärrettäväksi, siltä osin, kun halutaan sanoutua irti vallitsevasta määrittelystä. Perheterapialla on ajassamme valtavat mahdollisuudet yhteyksiin liittäjänä, katkenneiden yhteyksien rakentajana ja tukijana sekä menetettyjen yhteyksien työstämisessä. Näillä yhteyksillä tarkoitan ihmisen yhteyttä omaan itseen, tunteisiinsa, sisäisiin kokemuksiinsa ja sitä kautta ihmisten välisten suhteiden toimivuutta. Rakkaudelle ja vihalle, sisäiselle elävyydelle luovuudelle, ihmisen kokemuksissa ja suhteissa arvon antamista. Sisäisen elävyyden tuhoutuminen uhkaa ihmisen kykyä eläytyä toiseen ja näin myös kykyä suhteisiin. Elämässä toivon ylläpitämiseksi tarvitaan yhteyttä tunteisiin ja eläytymiskykyä. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä /59, 1 ja 2 :ssä sekä asetuksessa 1994/564, 1 ja 2 :ssä säädetään terveydenhuollon nimikesuojatuista ammattihenkilöistä. Psykoterapeutin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää: 1) vaativan erityistason psykoterapiakoulutusta 2) vähintään kolmevuotista yhtenäistä erityistason psykoterapiakoulutusta, joka sisältää vähintään 200 tuntia teoreettista koulutusta ja riittävästi työnohjausta sekä omakohtaista psykoterapiaa; tai 3) muuta vastaavaa koulutusta. Perheterapiaa psykoterapiana määrittävät ydinsanat ovat: ammatillisuus, tietoisuus, ymmärtäminen, hoitaminen ja vuorovaikutus, niin perhekokonaisuuden kuin yksittäisten perheenjäsentenkin psykologisen tilanteen huomioiminen. Psykoterapiamuodoille yhteistä on, että ne perustuvat potilaan/perheen ja terapeutin väliseen hyvään yhteistyösuhteeseen. Pyrkimys ymmärtää ja liittää yhteyksiin on keskeistä. Mikään terapia ei ole itsestään selvästi psykoterapiaa. Mitä se on, riippuu viime kädessä terapeutista ja rakentuvasta yhteistyösuhteesta. Psykoterapeutin koulutus antaa valmiuksia ja luvan toimia, mutta terapeutti on vastuussa psykoterapian kriteerien täyttymisestä. Onko meillä perheterapeuteilla vaarana joutua vallitsevien valtavirtojen vietäväksi, jolloin työssämme alkavat painottua vallitsevat arvot? Tehdäänkö todella perheterapiaa, vai onko vaarana, että esim. lapset putoavat pois istunnoista ja tehdäänkin pariterapiaa? Tosinaan niin voi olla tarkoituksenmukaisinta, mutta olemmeko tietoisia toimintamme todellisista motiiveista? Tai voiko istuntoihin tulla yhtäkkiä uusia 21

22 vanhempia ilman, että asiaa työstetään? Tai laajennetaanko perheterapia sellaisiin kokoonpanoihin, jossa kukaan ei kohtaa ketään? Oli aika, jolloin perheen systeemissä yksilön näkeminen oli kiellettyä onko nyt vaarana, että kun olemme oppineet näkemään yksilön perheessä, olemme uuden haasteen edessä; miten tehdä perheterapiaa koko perheen kanssa? Miten tehdä perheterapiaa yhä monimuotoisempien perhekokoonpanojen kanssa? Miten samalla välittää psykoterapeuttisen ihmistutkimuksen elämänhistoriallista luonnetta, ihmisten hoitamisesta päättäville tahoille? Miten välittää ihmisen kokemusmaailman ja tunteiden ääntä? Eli miten omat arvomme ja elämänkatsomuksemme sekä niiden muutokset vaikuttavat siihen, miten ongelmat näemme ja miten toimimme? Miten voisimme säilyä tietoisina piilovaikutuksista, jotka ohjaavat työskentelyämme perheterapioissa? Miten voisimme olla kriittisiä vallitsevien painotusten ja käytettävän kielen suhteen? Näkökulma, josta perheterapiaa psykoterapiana tarkastelen perustuu omiin, vuosien kokemuksiin, perheterapioihin, joiden kesto on vuodesta neljään vuoteen, istunnot kahden, kolmen tai neljän viikon välein. Terapiat ovat alkaneet, kun perheterapian tarve on jo perusteellisesti tutkittu esim. lastenpsykiatriassa, perheneuvolassa tai perheen itsensä tiedostamana tarpeena. Kyseiset perheet ja perheterapiaprosessit ovat opettaneet minulle monia merkittäviä asioita. Olen miettinyt mitkä tekijät tekevät perheterapiasta perhepsykoterapiaa ja pitäisikö perheterapeuttia nimittääkin perhepsykoterapeutiksi? Mikä on perheterapiassa terapiamuotona kantavaa? Perheterapialle ominaista on, että usein jo yksikin istunto sisältää psykoterapeuttisia elementtejä. Ajattelen, että perheterapiasta psykoterapiaa tekevät mm: 1. Mahdollistavat olosuhteet setting (puitteet, tapahtumapaikka) rakenne; aika, paikka, sopimus ajoista, kestosta, molemminpuolinen sitoutuminen prosessiin jatkuvuus, toistuminen, ennakoitavuus terapeutin mielessä oleva tila, ei pelkästään kalenterissa oleva aika mahdollistaa: - todellisten ongelmien ja haavoittumisien esilletulon - suhteiden syntymisen, niiden kehittymisen ja yksilöitymisen - prosessit ja tarvittavan työstämisen 22

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin

VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin 1 VÄKIVALTA ON MORAALISTA TOIMINTAA -perheväkivallan tarinoista turvallisuuden tarinoihin Timo Rytkönen, vastaava sosiaalityöntekijä, Vantaan turvakoti r.y. Johdanto Kuvaan työtapaani, jossa tarinan rakennekaavan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot