Olenko minä veljeni vartija?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olenko minä veljeni vartija?"

Transkriptio

1 Olenko minä veljeni vartija? Puuttumisen ongelma työyhteisössä Ekumeeninen seminaari Helsinki Muistio

2

3 Olenko minä veljeni vartija? Puuttumisen ongelma työyhteisössä Ekumeeninen seminaari Diakonissalaitoksen kirkko Helsinki Muistio

4 Sisältö Saatteeksi... 3 Seminaarin ohjelma... 4 Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaosto... 5 Avaus, Risto Pontela... 6 Osa I: Suomalaisen työyhteisön ongelmat... 7 Työyhteisöhyvinvointi, Pekka Alaja... 7 Päihteet, uhka suomalaiselle kansanterveydelle, Jussi Huttunen Työntekijän hoitoonohjaus Hoitoonohjaus syntipukin kohtalo vai mahdollisuus parannukseen, Antti Hytti Osa II: Miten kirkot suhtautuvat päihdeongelmiin? Kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen päihdestrategiat, Tapio Pajunen Osa III: Miten kirkot työyhteisöinä huomioivat päihdeongelman? Paneelikeskustelu, Jorma Aarnio, Markku Salminen, Theresa Jezl, Seppo Lusikka Puutummeko liian myöhään? Miten eteenpäin? Matti Kaivosoja Päätös, Liisa-Maria Voipio-Pulkki Liitteet Toimiva työyhteisö Rationaalisia tekijöitä organisaation ymmärtämisessä ja kehittämisessä Perustehtävä ja inhimilliset tarpeet Mediaseuranta Kotimaa NNKY-Näky 3/

5 Saatteeksi Olenko minä veljeni vartija? Puuttumisen ongelma työyhteisössä -seminaari järjestettiin Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa. Tapahtuma oli jatkoa vuosina 2005 ja 2006 pidetylle seminaareille Rukous, sairaus, parantuminen kristillisiä näkökulmia ja Sairaus ja ahdistus kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus. Seminaarisarjan kolmannen seminaarin aihe oli ajankohtainen ja samalla vaikea. Työyhteisöt voivat olla terveyden tukijoita tai sairauden aiheuttajia. Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaosto halusi kutsua avaamaan keskustelua ja etsimään teitä parempiin työyhteisöihin. Tämän ja aikaisempien seminaarien järjestämiseen on johdattanut ekumeenisessa liikkeessä viime vuosina käyty keskustelu healing-teeman ympärillä. Prosessin tarkoituksena on ollut nostaa esiin kristillisten perinteiden näkemyksiä elämän vaikeiden tilanteiden kohtaamisesta. Jeesus Kristus parantaa ja sovittaa Todistuksemme Euroopassa (Jesus Christ Heals and Reconciles Our Witness in Europe) oli Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksen teemana vuonna Kokouksessa korostettiin parantumisen ja eheytymisen vaikutusta ihmisten ja kansojen väliseen sovitukseen. Samana vuonna Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen teema oli Maailman tervehtymisen puolesta (For the Healing of the World). Pohdintojen keskiössä olivat teologisten keskustelujen, väkivallan vastustamisen sekä lähetyksen ja uskontodialogin merkitys maailman tervehtymiseen. Tule Pyhä Henki, paranna ja sovita (Come Holy Spirit, Heal and Reconcile) oli teemana Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssissa Ateenassa Aikaisempien vuosien seminaarit kokosivat Helsingin Diakonissalaitoksen kirkon täyteen osanottajia, vuonna 2005 osanottajia oli pitkälti toistasataa, seuraavana vuonna vajaat 100, mutta healing-sarjan kolmannen seminaarin osanottajamäärä oli 50. Saattaa olla, että aihe koettiin vaikeaksi jopa siinä määrin, että seminaarin osallistumisen kynnys tuntui korkealta. Käsillä olevassa muistiossa julkaistaan tekemäni muistiinpanot ja alustuksiin liittyneet diaesitykset ym. Tämä kooste on sarjan kahden aikaisemman seminaarimuistion tapaan myös internetissä: > Etiikka ja ekumenia. Seminaari jakautui kolmeen jaksoon ja iltaohjelmaan: 1) Suomalaisen työyhteisön ongelmat, 2) Miten kirkot suhtautuvat päihdeongelmiin? 3) paneelikeskustelu: Miten kirkot työyhteisöinä huomioivat päihdeongelman? Iltaohjelman Candlelight Lecture pidettiin aiheesta: Taide tervehdyttäjänä. Taidemaalari, kirkkoherra Christer Åbergin luennon ajatukset sisältyvät hänen keväällä 2008 ilmestyvään kirjaansa: Pyhä kissa ja muita kohtaamisia; maalaispapin päiväkirjasta (Kirjapaja). Kiitän SEN:n Eettisten kysymysten jaostoa saamastani mahdollisuudesta seurata kiintoisan healing-teeman käsittelyä kolmen seminaarin tiimoilta. Aino-Maija Vuorinen LK 3

6 Seminaarin ohjelma 12 Avaus Eettisten kysymysten jaoston pj., rovasti Risto Pontela Suomalaisen työyhteisön ongelmat Puheenjohtaja: Risto Pontela Työyhteisöhyvinvointi Työnohjaaja, rovasti Pekka Alaja Päihteet, uhka suomalaiselle kansanterveydelle Professori Jussi Huttunen Työntekijän hoitoonohjaus Projektipäällikkö Antti Hytti Keskustelu Kahvi- ja teetarjoilu 15 Miten kirkot suhtautuvat päihdeongelmiin? Puheenjohtaja: SEN:n pääsihteeri, isä Heikki Huttunen Kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen päihdetyön strategiat Lehtori Tapio Pajunen Keskustelu Miten kirkot työyhteisöinä huomioivat päihdeongelman? Paneelissa: Ylilääkäri Jorma Aarnio (vapaakristillisyys) Sisar Theresa Jezl (kat.) Päihdetyön sihteeri Seppo Lusikka (lut.) Pastori Markku Salminen (ort.) Puutummeko liian myöhään? Miten eteenpäin? Projektijohtaja, ylilääkäri Matti Kaivosoja Päätös Ylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki 19 Yhteinen illanvietto ja illallinen, ravintola Helkan keittiö Candlelight Lecture Taide tervehdyttäjänä Taidemaalari, kirkkoherra Christer Åberg Kansanmusiikkia Helinä Voipio, viulu Helmi-Sofia Voipio, harmonikka Iltahartaus Pastori Kaisa Iso-Herttua 4

7 Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaosto Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ekumeenisesta näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään terveydenhuollon etiikan kysymyksiin ja ihmisarvoon liittyviin kysymyksiin. Eettisten kysymysten jaosto on toiminut vuodesta 1988, jolloin perustettiin Terveydenhuollon etiikan jaosto, joka toimintansa alkuvaiheessa keskittyi erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) lääketieteen komission (Christian Medical Commission, CMC) esillä pitämiin kysymyksiin. Kirkkojen maailmanneuvoston rakenteen uudistumisen myötä CMC:n toiminta on nykyään osa KMN:n ohjelmaa Mission and Evangelism: health, healing and wholeness. Vuonna 2000 Terveydenhuollon etiikan jaoston toimintasektoria laajennettiin käsittämään eettisiä kysymyksiä laajemmin ja nimi muutettiin Eettisten kysymysten jaostoksi. Jäsen- ja tarkkailijayhteisöt voivat nimetä edustajia jaostoon kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Toimikaudella jaoston jäsenet ovat: Suomen ev.-lut. kirkko Terv.huollon lehtori Helena Lauriala Ylilääkäri Liisa Maria Voipio-Pulkki, varapuheenjohtaja Suomen ortodoksinen kirkko LL Seppo Pesonen Kirjailija Janne Huttunen Katolinen kirkko Suomessa LL Markku Vähätalo Suomen Adventtikirkko TM Leif Hongisto Suomen kristillinen rauhanliike Pääsihteeri Risto Pontela, puheenjohtaja Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Teol. yo Eetu Keijonen Suomen Lähetysseura Pastori Janne Hassinen Suomen Pelastusarmeija Majuri Pirjo Vallinsalo Sihteeri Pastori Kaisa Iso-Herttua (lut.) 5

8 Avaus Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaoston puheenjohtaja, rovasti Risto Pontela SEN:n Eettisten kysymysten jaosto on toiminut pitkään ja 1980 ja -90 luvuilla ennen kaikkea lääketieteen eettiset kysymykset ovat olleet agendassa. Runsaat viisi vuotta sitten SEN linjasi toimintaa eri tavalla ja Terveydenhuollon etiikan jaostosta tuli Eettisten kysymysten jaosto. Tässä yleiseettisten kysymysten jaostossa on edelleen monia jäseniä terveydenhuollon alalta, mutta on muitakin. Perinteinen paastonajan seminaarimme pidetään nyt kolmatta kertaa. Olemme käsitelleet aiheita: rukous, sairaus, parantuminen sekä sairaus ja ahdistus. Nyt teemana on puuttumisen ongelma työyhteisössä. Jaosto on halunnut tuoda pohdittavaksi ajankohtaisia teemoja, joissa on vaikeitakin eettisiä kysymyksiä. Keskeinen kysymys on, kuinka ihminen ja ihmisyhteisö voisi löytää eheytymistä ja parempaa elämää. Tänään seminaarissamme tarkastellaan työyhteisöä ja yhteisön merkitystä sairastumisessa ja hoitoon ohjauksessa. Työyhteisö ja työelämä yleensäkin tuntuvat saavan yhä suuremman osan työssä käyvien ajatuksista ja elämästä. Valmistautuessani puheenvuorooni tutustuin psykiatri Jouko Salmisen artikkeliin, jossa todettiin muun muassa, että masennus ja päihteiden väärinkäyttö ovat nykyään merkittävimpiä kansansairauksiamme. Tänään kuulemme päihteiden väärinkäytöstä ja kirkkojen strategioista sen suhteen. Toinen keskeinen kansansairaus merkitsee sitä, että mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeellä on noin ihmistä, työkyvyttömistä 35 % kärsii niistä ja joka viides sairauslomapäivä johtuu mielenterveyssairauksista. Vakava masennus eläkkeen syynä on yleisempi kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat läsnä kaikissa työyhteisöissä ja yhä tärkeämmäksi eettiseksi kysymykseksi tulee tuttu kysymys Raamatusta: Olenko minä veljeni vartija? Seminaarissamme on kolme jaksoa. Ensiksi käsittelemme työyhteisön ongelmia, toiseksi kirkkojen suhtautumista niihin ja kolmanneksi paneelikeskustelussa käsittelemme sitä, miten kirkot työyhteistöinä huomioivat päihdeongelman. Kiitän Helsingin diakonissalaitosta yhteistyöstä seminaarin järjestelyissä. Aurorasalin puolella on mahdollisuus tutustua näyttelyyn, joka kertoo diakonissalaitoksen päihdetyöstä. Diakonissalaitos on monella tavalla edelläkävijä näissäkin kysymyksissä. 6

9 OSA I Suomalaisen työyhteisön ongelmat Puheenjohtaja: Risto Pontela Työyhteisöhyvinvointi Rovasti Pekka Alaja Työyhteisön hahmottaminen Työyhteisöä voi tarkastella toisaalta ihannemaailmasta käsin, toisaalta kokemuksellisen maailman kautta. Nämä kaksi eivät voi koskaan olla täysin yhteneväiset. Tämä ristiriita on ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Kun näiden rinnalle tuodaan vielä työyhteisön irrationaalinen maailma, ei ole ihme jos maailmojen erilaisuus hämmentää tai tuo pettymyksiä! Työpaikan ihmissuhteet Sosiaalisten tarpeitten tyydyttäminen on merkittävä osatekijä työn merkitystä arvioitaessa. Suhde työtovereihin vaikuttaa suuresti paitsi varsinaiseen työntekoon myös työssä viihtymiseen ja työpaikan ilmapiiriin. Valitettavasti työpaikan tai työyksikön ihmissuhdeongelmat ovat monasti keskeinen tekijä työyhteisön pahoinvoinnissa. Tietämättömyys toisten ammattiryhmien töistä, tehtävistä ja visioista on yleistä. Kun ei puhuta, ei voi ymmärtääkään! Varsinkaan uhkamielikuvista ei saa puhua toisille ryhmille tai ryhmän jäsenille. Irrationaaliset mielikuvat toisista ryhmistä ovat luonteeltaan usein projektiivisia tulkintoja. Tämäkin voi aiheuttaa leimaamista ja pahan puhumista sekä osaltaan vaikeuttaa yhteistyötä. Korkeat raja-aidat mahdollistavat myös ongelmien piilottelun. Tehoton ja huonovointinen työyhteisö työntekijöitten välillä jännitteitä organisaation rakenteet ongelmien aiheuttajana yksilöllinen työkulttuuri synnyttää reviirejä puuttumattomuuden kulttuuri ongelmien lisääjänä henkilökohtaiset kriisit kuormittajina jatkuva ylikuormittuminen yksilöiden ja työyksikköjen taakkana Työnohjaus ongelmien poistajana tai helpottajana: Esimerkiksi kirkon kentässä on käytetty paljon työnohjausta ongelmatilanteissa, mutta on jouduttu huomaamaan, että työnohjauksen mahdollisuudet ovat rajalliset. Oman minän tunteminen ja persoonallinen kasvu on tärkeää tehtäessä työtä ihmisten parissa. Kun tuntee oman sisimpänsä, voi ymmärtää toisiakin. Ohjattavien itsetuntemuksen lisääminen ja vuorovaikutuksen kehittäminen eivät kuitenkaan ole riittäneet työyhteisöjen huonovointisuuden lääkkeinä. Nykyään pyritään ainakin työyhteisöjen kehittämisessä keskittymään perustehtävään eli itse työhön ja työn rakenteisiin liittyviin kysymyksiin. Omat tai työntekijän kriisit: Kriisin keskellä kyky keskittyä omaan työhön ja antaa siihen täysi panos ei ole helppoa. Yritysmaailmassa ei yleensä huomioida kriisin vaikutusta yksityisen työntekijän kohdalla, kun taas kirkon kentässä annetaan yleensä mahdollisuus käydä läpi omaa kriisiä ja katsotaan, ettei kriisin alkuvaiheessa voida vaatia samaa työpanosta kuin normaalitilanteessa. 7

10 Aina ei kuitenkaan pysähdytä ongelmien keskellä. Tiedetään, että on jotain, mikä ei toimi, mutta siihen ei puututa. Mistä johtuu sellainen kulttuuri tai käytäntö? Jos ongelmia on, ennen kaikkea esimiehen tehtävä on puuttua asioihin. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu. Hyvin helposti laitetaan pää pensaaseen. Joskus on kyseessä eräänlainen sanaton liitto: Ajatellaan että kun en kiinnitä huomiota toisten ongelmiin, eivät toisetkaan kiinnitä huomiota minun ongelmiini. Kun esimies ei puutu epäkohtiin tai työyksikön ristiriitoihin, hän voi puolustautua sillä, että on niin paljon töitä. Henkilöjohtaminen on monen mielestä vaikein osa-alue johtamistyössä. Jos on paljon töitä, on helpompi valita töiden paiskiminen ja ajatella, että kyllä aikuiset osaavat selvittää ristiriitansa keskenään. Esimies on kuitenkin vastuussa työpaikkakiusaamisesta ja työturvallisuudesta. Siitä hänelle maksetaan. Työyhteisöjen kehittäminen huomio perustehtävässä, johtamisessa ja rakenteissa Toimiva työyhteisö perustehtävä selvillä ja rakenteet kunnossa Työtyytyväisyys ei synny vain tyytymättömyyttä vähentämällä! Tyytyväisyys Tyytyväisyyttä aiheuttavat tekijät eli toimeentulotekijät Tyytymättömyys Tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät eli kannustetekijät oma tavoitteiden asettelu työympäristö työn sisältö ja merkitys palkka tunnustuksen saaminen esimies ja johtaminen kannustus vastuu ongelmien ratkominen itse epäoikeudenmukaisuudet eteneminen työturvallisuus koulutus kontrollimentaliteetti kykyjen hyväksikäyttö sosiaaliset edut osallistuminen lomat työn suunnittelu melu, lämpö, siisteys Toimeentulotekijät ovat varsinaisen työn tekemisen reunaehtoja. Jos ne korjataan, tyytymättömyys vähenee, mutta se ei takaa vielä työtyytyväisyyttä! Jos itse työ on positiivista, toimeentulotekijät eivät ole niin tärkeitä. Työtyytyväisyyden kannalta tärkein tekijä on tavoitteeseen pääseminen/onnistuminen. Tunnustus ja kannustus vaikuttavat vielä voimakkaammin työtyytyväisyyden kokemiseen, mutta niiden vaikutusaika on lyhytaikaisempi. Vastuuntunne on myös muita merkittävämpi tyytyväisyyden tekijä. Sen vaikutus on pitkäaikainen. 8

11 Työvoiman henkinen hyvinvointi Työvoiman henkinen hyvinvointi on monen eri tekijän summa! Perusta Ihminen on sovussa itsensä kanssa Perhe- ja ystävyyssuhteet ovat kohtuullisessa kunnossa Työn ja työpaikan merkitys henkiselle hyvinvoinnille Työ vastaa riittävästi omia odotuksia ja tarpeita: Ei voi ajatella, että jokainen saisi täysin odotustensa ja tarpeittensa mukaista työtä, mutta kohtuullisessa määrin näin tulisi olla. Työ vastaa koulutusta, kykyjä ja voimavaroja: Yleensä ihminen haluaa tehdä laajinta osaamista vaativaa työtä eli sellaista mihin pystyy. On myös mahdollista, ettei teekään sitä työtä, mihin on palkattu. Tai tekee oman työnsä ohella muitakin kiinnostavia töitä. Tästä seuraa usein uupuminen. Työn sisältö vastaa omia elämänarvoja Mahdollisuus toteuttaa työssä omia lahjojaan ja ideoitaan: Jos tiukka kontrolloitu systeemi, useimmat kärsivät. Johdon, esimiesten ja työtovereitten arvostus: Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokevat, että esimiehet eivät anna palautetta; tällä tarkoitetaan lähinnä positiivista palautetta. Pelkkä arvostus ja palaute esimieheltä ei kuitenkaan riitä. Tärkeätä on myös palaute kollegoilta ja se, miten asiakkaat arvostavat. Heitä vartenhan töitä tehdään. Hyvinvointi ja tehokkuus Perustehtävä ja tehokkuus sekä inhimilliset tarpeet ihminen ei ole koneen osa! Organisaatio on olemassa perustehtävänsä toteuttamista varten. Tehokkuus on ollut keskeinen tavoite ja arvo jo 100 vuotta amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yrityksissä. (ns. Tieteelliset liikkeenjohdon opit). Vastapainoksi edelliselle syntyi 1920-luvulla ihmisten tarpeita työelämässä huomioiva koulukunta. Organisaatioita pyrittiin inhimillistämään. Työntekijöiden tarpeiden ja organisaatioiden tehokkuusvaatimusten välillä on aina olemassa jonkinlainen jännite ja arvoristiriita. Jos yritetään olla tehokkaita, joudutaan tinkimään ihmisten tarpeista ja päinvastoin. Yhteisödynamiikka tuo vielä lisää ristiriitaa: Samalla kun työyhteisön jäsenet kokoontuvat yhteen järkevinä, sopimuksia tekevinä ja tiedostavina aikuisina, niin he pyrkivät liittoutumaan eri tavoin yhteen myös huonosti tiedostettujen tarpeittensa ohjaaminen. Tarkoituksenmukainen ja tehokas työyhteisö ottaa huomioon ihmisluonteen erilaiset tarpeet ja tukee ns. normaalia käyttäytymistä ihmisten välillä! Liitteenä: Toimiva työyhteisö, s 53 Rationaalisia tekijöitä organisaation ymmärtämisessä ja kehittämisessä, s 54 Perustehtävä ja inhimilliset tarpeet, s 54 9

12 Päihteet, uhka suomalaiselle kansanterveydelle Professori Jussi Huttunen Tässä esityksessä katson päihdeongelmaa kansanterveystieteen näkökulmasta, en yksilön näkökulmasta. Tässä katsotaan vain alkoholia, ja valinta perustuu suomalaiseen yhteiskuntaan, alkoholi on tärkein päihde. Dia 1 Elinajanodote kertoo meille yhtä viestiä: olemme onnistuneet uskomattomalla tavalla. Elinajanodote on ollut koko ajan nousussa. Nyt kehitys pysähtynyt ja epäilen, että se johtuu alkoholista. Kehitys on ollut portaittaista. Ensin infektiotaudit voitettiin, ja sitten sepelvaltimotautiepidemia voitettiin. 80-luvun lopun hulluina vuosina otettiin riskejä ja meni lujaa. Elinajanodote pysähtyi. Laman aikana se lähti taas nousuun. Meillä on suurin naisten ja miesten välinen ero Länsi-Euroopassa. Toinen ero, joka on tämän päivän teeman kannalta erityisen tärkeä, on se, että meillä on jälleen läntisen Euroopan suurimmat sosioekonomiset erot terveydessä. Mitä paremmin koulutettu, mitä paremmin pärjäävä, mitä enemmän tuloja saava ihminen, sitä pidempään elää. Ja mitä vähemmän koulutusta, mitä enemmän ihminen on syrjäytynyt, sen huonompi on elinajanodote ja nämä erot ovat läntisen Euroopan suurimpia. Se on surullinen ja kummallinenkin asia sen takia, että Suomessa terveyspolitiikan keskeinen asia viimeiset 30 vuotta on ollut vähentää tätä eroa. Siellä on vielä kolmaskin iso väestöryhmien välinen ero ja se on idän ja lännen välinen ero. Idempänä ollaan sairaampia, eletään lyhyempään ja lännessä terveempiä, eletään pidempään. Kukaan ei tarkkaan tiedä mistä tämä johtuu. Viime aikoina on jopa ruvettu palaamaan vanhaan ajatukseen siitä, että meillä on niin suuria geneettisiä eroja idän ja lännen välillä, että se saattaisi selittää tätä. Terveys on parantunut Suomessa valtavasti ja maamme on noussut terveyden takamaista yhdeksi maailman terveimmistä kansakunnista ja tällä hetkellä tilastot ovat hyvät, mutta näiden keskimääräisten muutosten taakse kätkeytyy edelleen poikkeuksellisen suuria väestöryhmien välisiä eroja, joiden takana yhtenä tekijänä on alkoholi. 10

13 Dia 2 Tässä mennään päivän varsinaiseen teemaan. Kuten äsken sanoin, tuo positiivinen kehitys on katkeamassa. Tässä on työikäisen väestön yleisimmät kuolinsyyt vuonna Jos katsomme koko väestöä, niin tietysti meidän kaikkien täytyy joskus kuolla, ja sen takia ei välttämättä väestön terveyden kannalta ole aina viisasta katsoa koko elämänkaarta, kun se kuolema on joka tapauksessa edessä, mutta työikäisen väestön kuolinsyissä on jotain sellaista, joka on todella merkittävää ja jota on pystyttävä eliminoimaan, jos halutaan kansakuntaamme terveemmäksi. Työikäisten miesten kuolinsyy numero yksi vuonna 2005, itse asiassa ensimmäisen kerran, on alkoholi. Ja vasta sen jälkeen tulee sepelvaltimotauti, jota tähän asti on pidetty työikäisten suurimpana ongelmana. Naisten puolella rintasyövän ja alkoholin ero on yhden ainoan kuoleman verran vuonna 2005, eli toisin sanoen erittäin todennäköisesti olemme tällä hetkellä 2006 ja 2007 tilanteessa, jossa alkoholiperäiset kuolinsyyt ovat numero ykkönen sekä naisten että miesten puolella työikäisessä väestössä. Sen tekee vielä pahemmaksi se, että tässä on vain ne kuolinsyyt, joihin lääkäri on kirjannut alkoholin ensimmäiseksi kuolinsyyksi. Me tiedämme, että monien muiden kuolemien takana on alkoholi, vaikka sitä ei ole kuolinsyyksi kirjattu. Menemme erittäin todennäköisesti koko ajan pahempaan suuntaan tässä. 11

14 Dia 3 Tässä on pitkä ajanjakso kuuluisasta hetkestä , eli klo 10, jolloin kieltolaki kumottiin ja Alko aloitti toimintansa. Ensin alkoholin kulutus oli hyvinkin kohtuullista, voisi sanoa, että niukkaa kansainvälisten vertailujen perusteella. Vuonna 1969 tuli voimaan keskiolutlaki ja näette, että silloin mennään ihan toiselle tasolle. Tässä on itse asiassa yksi alkoholipoliittinen viesti. Jos ajattelee alkoholin aiheuttamia ongelmia, niin eivät ne ole kirkkaan Koskenkorvan ansiota kuin osaksi. Kyllä keskiolut sisältää erittäin runsaasti alkoholia ja se on erittäin iso syy tällä hetkellä alkoholiongelmien syntyyn. Se on mm. lasten ja nuorten tärkein alkoholijuoma. Meidän nuoriso käyttää ennen muuta keskiolutta.1980-luvulla oli liian hyvin menevä Suomi ja alkoholin kulutus nousi huippuunsa ja laman aikana se laski. On erittäin todennäköistä, että kun laman aikana terveys parani, niin yhtenä syynä taustalla oli alkoholin kulutuksen väheneminen. Laman jälkeen on menty taas ylöspäin ja nyt on hieman laskenut. Dia 4 Kehitys muissa Euroopan maissa on ollut aika toisenlaista. Tämä kuva kertoo, miten muissa Euroopan maissa alkoholin kulutus on mennyt. Läntisessä osassa Eurooppaa muutos on las- 12

15 keva. Me olemme siinä erityisessä tilanteessa, että näillä hetkillä suomalaisten alkoholinkulutus ylittää ranskalaisten kulutuksen, mutta meidän käyttökulttuuri ei ole muuttunut mihinkään. Ranskalaiset juovat sen tasaisesti, koko kansakunta pitkin viikkoa. Eilisen päivän Helsingin Sanomissa oli eurooppalainen vertailu, jossa todettiin, että me olemme edelleen yksi Euroopan humalahakuisimpia kansoja. Ja se muuttaa kaiken. Se muuttaa sekä tämän terveyskirjon, että muutkin haittavaikutukset toisenlaisiksi. Se lisää haittoja ja niiden aiheuttamia ongelmia. Dia 5 Tässä yksi esimerkki suomalaisesta kahdenlaisesta ongelmasta omassa alkoholikulttuurissamme. Tässä on kaikki suomalaiset jaettu 10 %:n ryhmiin, sen mukaan kuinka suuren osuuden meidän koko kulutuksesta kukin 10 % käyttää. Tämä kertoo sen, että 10 % meillä juo puolet kaikista viinoista ja 20 % juo 70 %. Ja se mitä juodaan, juodaan edelleenkin kertaheitolla tai kahtena perättäisenä päivänä. Tämän seurauksena meidän alkoholihaitat ovat aivan toisenlaisia kuin Etelä-Euroopassa. Meidän haitat ovat sammumiset, myrkytykset, perheväkivalta, pelot, ahdistus, kaikki se mikä liittyy humalahakuiseen juomiseen. 13

16 Dia 6 Tässä on mitä alkoholi on koko kansakulman näkökulmasta katsottuna. Jos katsomme vaikeata riippuvuutta, niin 3-4 % suomalaisista kuuluu siihen, naisista n. 1,5 % ja miehistä melkein 4 %. Suurkuluttajien määrä on 15 %:n luokkaa aikuisväestössä. Tämä on merkittävä ongelma kansakunnassamme. Dia 7 Meidän alkoholipoliittiset päätökset näkyvät tässä. Tuossa 2003 tapahtui kaksi asiaa: Euroopan integraatio pakotti meidät aukaisemaan rajat, jonka seurauksena Virosta lähti tulemaan halpaa viinaa tänne. Sitten kun lähdimme tämän ongelman kanssa taistelemaan, niin laskimme alkoholiverotusta, sen seurauksena näette tuon kulutuksen kasvun ja näette, mitä tapahtui kuolemille. Alkoholikuolemat ovat nousseet n. 40 %. Tämä on se väestöryhmä, jossa ongelma näkyy ensimmäisenä. Ne ihmiset, jotka kuolevat viinaan, he ovat alkoholisteja, vaikeasti riippuvaisia, jotka juovat kaikki rahansa ja jos hintaa lasketaan, he pystyvät juomaan enemmän. Hinnan vaikutukset muuhun väestöön näkyvät vasta hitaammin. Vaikeasti alkoholisoituneissa ne näkyvät ensimmäisenä, koska heidän viinan hankkimiskapasiteettinsa johtuu käytettävissä olevasta rahasta ja viinan hinnasta. 14

17 Dia 8 Tässä yksi kuva siitä mihin kaikkeen tämä suomalainen alkoholinkäyttö herkistää. Väkivaltateot, tapot ja murhat, tapahtuvat asiallisesti ottaen Suomessa kokonaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä humalahakuinen alkoholikulttuuri heijastuu näin ollen henki-rikosten puolelle. Tässä on Schengenin sopimuksen jäsenmaat ja huomaatte, että emme ihan ole tuolle Viron ja Latvian tasolla, mutta läntisten Euroopan maiden kärjessä ja meidän henkirikostaso on kolme kertaa korkeampi kuin mitä se on Englannissa, Saksassa, Espanjassa, Itävallassa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa ja niin pois päin. Meillä on läntisen Euroopan eniten väestöön suhteutettuna tappoja ja murhia. Tämä heijastelee meidän alkoholikulttuuriamme. Dia 9 Jotakin hyvää on näkyvissä. Tähän asti on näyttänyt siltä, että meidän lapset ja nuoret oppivat vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan juomakulttuurin, käyttävät runsaasti viinaa ja hakevat humalaa. Ne luvut, joita on ollut siitä käytössä 80- ja 90-luvuilta ja tämän vuosituhannen 15

18 alusta, kertovat, että suomalaiset lapset ja nuoret juovat enemmän kuin muut läntisen Euroopan lapset ja nuoret ja ovat humalahakuisempia. Mutta jotakin positiivista on tapahtumassa. 18-vuotiailla pojilla käyttö on säilynyt samalla tasolla, joka on asettunut 90-luvulla, mutta sekä 16-vuotiaat että 14-vuotiaat pojat niiden tietojen perusteella, mitä meillä tällä hetkellä on, ovat vähentämässä alkoholin kulutustaan ja ihan samanlainen trendi on tyttöjen puolella. Dia 10 Isojen tyttöjen kulutus on korkea mutta jos katsotaan nuorempia tyttöjä, 16-vuotiaita ja 14- vuotiaita, niin kahdessa viimeisessä kyselytutkimuksessa ollaan menossa selkeästi alaspäin. Kaikki se mitä kuulen kenttäkokemusta niiltä ihmisiltä, jotka tekevät nuoriso-työtä, niin se viesti on sama. Lasten ja nuorten keskuudessa räkäkännit ei ole enää muodissa. Yhä suurempi osa sanoo, että se ei ole hienoa, se ei ole kivaa. Samaan aikaan sieltä on tulossa uusi ongelma. Meidän lapset ja nuoret jakautuvat yhä enemmän kahteen osaan. Syrjäytyvä ryhmä, jotka juovat ja juovat paljon, juovat humalaan, tupakoivat ja käyttävät huumeita ja sitten on kasvava enemmistö, joka käyttäytyy tässä suhteessa viisaasti. Ongelmana on kotona opittujen tapojen siirtyminen sukupolvesta toiseen. Opitaan tai peritään tavat. Meille on tätä kautta syntymässä väestön osa, joka syrjäytyy yhä enemmän ja enemmän ja sitten iso väestön osa, joka käyttäytyy paremmin ja on terveempää. 16

19 Dia 11 Alle 13-vuotiaat humalassa olleet vuonna 2003 ja huomaatte, että olemme aika pahasti sijoittuneet, pojat ovat viiden humalahakuisimman kansan joukossa ja tytöt ovat vielä selkeämmin kärkijoukoissa, mutta tässäkin on tapahtunut muutosta parempaan päin. Dia 12 Tosihumala on todella menossa alaspäin sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Tämä tulos tukee sitä, että lapset ja nuoret ovat viisastumassa ja nämä tulokset tukevat myös vaikutelmia kentältä. Ensimmäinen hyvä asia on siis, että lasten ja nuorten ongelma on todennäköisesti pienenemässä. 17

20 Dia 13 Toinen hyvä uutinen, jolla voi olla merkitystä pitkän aikavälin kannalta, on se, että ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella kansakunta on oikeasti huolestunut tästä asiasta. Kuten tiedetään, alkoholi on aika pitkälle tabu. Se oli tabu lääkäreille ja terveydenhoitajille terveyspalvelujärjestelmässä. Poliitikot eivät olleet siitä kiinnostuneita, meillä oli aika vahva liberalisoitumismuoti menossa 1990-luvun alussa, mutta nyt on tapahtunut syvällinen muutos viiden viimeisen vuoden sisällä: Me olemme yhdessä huolestuneita tästä asiasta. Usein on ollut niin, että kun kansakunta herää, niin se ei välittömästi aina tee miltään, mutta vähänkin pidemmässä juoksussa se vaikuttaa siihen ongelmaan. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että olemme ehkä vuoden sisällä muuttumassa tässä suhteessa sivistyneeksi kansakunnaksi. Dia 14 18

21 Dia 15 Vuonna % halusi viinit marketteihin. Vuonna 2007 enää 39 % kannattaa sitä ja merkittävä enemmistö on sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on hyvä. Dia 16 Tässä on kansainvälisen asiantuntijaryhmän ajatuksia siitä, mitä keinoja yhteiskunnalla ylipäätään on hallita alkoholiongelmaa. Tämä kertoo siitä, että ne toimet, joilla todella on vaikutusta, ovat hintapolitiikka, jakelupolitiikka, ikärajat, promillerajat liikenteessä, interventiot terveydenhoidossa, riskiperheiden tuki, vastuullinen anniskelu. Se mikä on mielenkiintoista on se, että mediakampanjat ja päihdevalistus kouluissa vaikuttavat huonoiten. Minä en olisi ihan näin pessimistinen. Luulen, että nämäkin toimivat, mutta me olemme tehneet sen väärin. Nuoriso ei ota vastaan sellaista alkoholivalistusta, mitä on jaettu. Ne isot asiat, joiden kautta tähän vaikutetaan, ovat yhteiskuntapolitiikka, jolla estetään syrjäytyminen, korjataan työttömyys ja kaikin tavoin huolehditaan siitä, että ihmiset eivät syrjäydy. Toinen tärkeä asia on muuttaa ihmisten suhtautumista alkoholiin. Kulttuuri onkin 19

22 muuttumassa. Lasten kulttuuri näyttää olevan muuttumassa, mutta aikuistenkin puolella on muutosta, ainakin osassa sitä. Terveyskasvattajat sanovat, että usein tällainen kulttuurin muutos lähtee kouluttautuneempien ryhmästä ja leviää muuhun kansaan. Näin on tapahtunut ainakin osittain jo tupakan ja ravitsemuksen suhteen. Tämä antaa toivoa siihen, että vuonna 2020 meillä on pienempi ongelma alkoholin kanssa. Keskustelu Risto Pontela Onko tutkittu masennuksen ja alkoholin käytön yhteyttä? Jussi Huttunen Näillä on erittäin läheinen yhteys, kaikki riippuu kaikesta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pekka Alaja Uskaltavatko terveyskeskuslääkärit kysyä ja puuttua alkoholin käyttöön? Jussi Huttunen Tämä on yksi positiivisimpia asioita, joita on tapahtunut, suurella osalla asenteet ovat muuttuneet. Koskaan ei ennen aikaan kysytty alkoholin käytöstä, ajateltiin, että se on oma asia. Nykyisin siihen puututaan. Heikki Huttunen Meillä alkoholismi on enemmän moraalinen ongelma ja muissa maissa sairaus, miten tämä vaikuttaa? Jussi Huttunen Suhtautuminen tämän ryhmän sairauksiin on aika erilaista eri puolilla. Esimerkiksi itsemurhien määrä on alentumassa ja monet alan asiantuntijat sanovat, että se liittyy siihen, että depressioon ei liity enää sellaista stigmaa, joka siinä oli aikaisemmin. Sekä sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset että kansalaiset suhtautuvat depressioon eri tavalla kuin aikaisemmin. Sen ansiosta ihmiset pystyvät tulemaan ulos hakemaan ja saamaan apua. Suhtautumisella saattaa olla syvällinen vaikutus. Seppo Pesonen Yksi asia, jonka haluaisin tuoda esille on raskaus ja alkoholi. Jussi Huttunen Tämä on asia mitä en tuonut esille tässä, mutta yksi kaikista huolestuttavimmista asioista sen takia, että on arvioitu, että tämän hetkisellä kulutustasolla, ja -kulttuurilla meillä syntyy vuosittain fetaalialkoholisyndroomalapsia n. 400 vuodessa. Lievempiä häiriöitä, kuten käyttäytymishäiriöitä, sopeutumishäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä, on vähintään saman verran. Jos otamme koko määrän, niin se asettuu väliin. Kun lapsia syntyy n vuodessa, niin lasta on siitä n. 2 %:n luokkaa, jotka kuuluvat tähän ryhmään. Tämä on se ryhmä, joka ei pysty työllistymään. Tästä seuraa 2 %:n rakenteellinen työttömyys. Nykyisin on tietoa, että erittäin kohtuullisellakin käytöllä raskauden aikana on haittoja sikiölle. Ei siis tippaakaan alkoholia raskauden aikana! 20

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi Kysymyksiä työpaikan päihdetilanteen ja -riskien kartoittamisen ja toimenpiteiden valitsemisen tueksi Miksi? Päihteiden väärinkäyttö voi vaikuttaa työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työn laatuun kaikenlaisilla

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. 1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Päihteet työssä kiitos ei

Päihteet työssä kiitos ei Päihteet työssä kiitos ei Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Työelämän päihdeasiantuntijat Teksti: Hannu Tamminen Valokuvat: Katri Lehtola Ulkoasu ja taitto: HDAD Paino: Kopio Niini Oy 1. painos 2012

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen

Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja.

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Päihdehaitat hallintaan!

Päihdehaitat hallintaan! Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot