Olenko minä veljeni vartija?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olenko minä veljeni vartija?"

Transkriptio

1 Olenko minä veljeni vartija? Puuttumisen ongelma työyhteisössä Ekumeeninen seminaari Helsinki Muistio

2

3 Olenko minä veljeni vartija? Puuttumisen ongelma työyhteisössä Ekumeeninen seminaari Diakonissalaitoksen kirkko Helsinki Muistio

4 Sisältö Saatteeksi... 3 Seminaarin ohjelma... 4 Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaosto... 5 Avaus, Risto Pontela... 6 Osa I: Suomalaisen työyhteisön ongelmat... 7 Työyhteisöhyvinvointi, Pekka Alaja... 7 Päihteet, uhka suomalaiselle kansanterveydelle, Jussi Huttunen Työntekijän hoitoonohjaus Hoitoonohjaus syntipukin kohtalo vai mahdollisuus parannukseen, Antti Hytti Osa II: Miten kirkot suhtautuvat päihdeongelmiin? Kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen päihdestrategiat, Tapio Pajunen Osa III: Miten kirkot työyhteisöinä huomioivat päihdeongelman? Paneelikeskustelu, Jorma Aarnio, Markku Salminen, Theresa Jezl, Seppo Lusikka Puutummeko liian myöhään? Miten eteenpäin? Matti Kaivosoja Päätös, Liisa-Maria Voipio-Pulkki Liitteet Toimiva työyhteisö Rationaalisia tekijöitä organisaation ymmärtämisessä ja kehittämisessä Perustehtävä ja inhimilliset tarpeet Mediaseuranta Kotimaa NNKY-Näky 3/

5 Saatteeksi Olenko minä veljeni vartija? Puuttumisen ongelma työyhteisössä -seminaari järjestettiin Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa. Tapahtuma oli jatkoa vuosina 2005 ja 2006 pidetylle seminaareille Rukous, sairaus, parantuminen kristillisiä näkökulmia ja Sairaus ja ahdistus kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus. Seminaarisarjan kolmannen seminaarin aihe oli ajankohtainen ja samalla vaikea. Työyhteisöt voivat olla terveyden tukijoita tai sairauden aiheuttajia. Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaosto halusi kutsua avaamaan keskustelua ja etsimään teitä parempiin työyhteisöihin. Tämän ja aikaisempien seminaarien järjestämiseen on johdattanut ekumeenisessa liikkeessä viime vuosina käyty keskustelu healing-teeman ympärillä. Prosessin tarkoituksena on ollut nostaa esiin kristillisten perinteiden näkemyksiä elämän vaikeiden tilanteiden kohtaamisesta. Jeesus Kristus parantaa ja sovittaa Todistuksemme Euroopassa (Jesus Christ Heals and Reconciles Our Witness in Europe) oli Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksen teemana vuonna Kokouksessa korostettiin parantumisen ja eheytymisen vaikutusta ihmisten ja kansojen väliseen sovitukseen. Samana vuonna Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen teema oli Maailman tervehtymisen puolesta (For the Healing of the World). Pohdintojen keskiössä olivat teologisten keskustelujen, väkivallan vastustamisen sekä lähetyksen ja uskontodialogin merkitys maailman tervehtymiseen. Tule Pyhä Henki, paranna ja sovita (Come Holy Spirit, Heal and Reconcile) oli teemana Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssissa Ateenassa Aikaisempien vuosien seminaarit kokosivat Helsingin Diakonissalaitoksen kirkon täyteen osanottajia, vuonna 2005 osanottajia oli pitkälti toistasataa, seuraavana vuonna vajaat 100, mutta healing-sarjan kolmannen seminaarin osanottajamäärä oli 50. Saattaa olla, että aihe koettiin vaikeaksi jopa siinä määrin, että seminaarin osallistumisen kynnys tuntui korkealta. Käsillä olevassa muistiossa julkaistaan tekemäni muistiinpanot ja alustuksiin liittyneet diaesitykset ym. Tämä kooste on sarjan kahden aikaisemman seminaarimuistion tapaan myös internetissä: > Etiikka ja ekumenia. Seminaari jakautui kolmeen jaksoon ja iltaohjelmaan: 1) Suomalaisen työyhteisön ongelmat, 2) Miten kirkot suhtautuvat päihdeongelmiin? 3) paneelikeskustelu: Miten kirkot työyhteisöinä huomioivat päihdeongelman? Iltaohjelman Candlelight Lecture pidettiin aiheesta: Taide tervehdyttäjänä. Taidemaalari, kirkkoherra Christer Åbergin luennon ajatukset sisältyvät hänen keväällä 2008 ilmestyvään kirjaansa: Pyhä kissa ja muita kohtaamisia; maalaispapin päiväkirjasta (Kirjapaja). Kiitän SEN:n Eettisten kysymysten jaostoa saamastani mahdollisuudesta seurata kiintoisan healing-teeman käsittelyä kolmen seminaarin tiimoilta. Aino-Maija Vuorinen LK 3

6 Seminaarin ohjelma 12 Avaus Eettisten kysymysten jaoston pj., rovasti Risto Pontela Suomalaisen työyhteisön ongelmat Puheenjohtaja: Risto Pontela Työyhteisöhyvinvointi Työnohjaaja, rovasti Pekka Alaja Päihteet, uhka suomalaiselle kansanterveydelle Professori Jussi Huttunen Työntekijän hoitoonohjaus Projektipäällikkö Antti Hytti Keskustelu Kahvi- ja teetarjoilu 15 Miten kirkot suhtautuvat päihdeongelmiin? Puheenjohtaja: SEN:n pääsihteeri, isä Heikki Huttunen Kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen päihdetyön strategiat Lehtori Tapio Pajunen Keskustelu Miten kirkot työyhteisöinä huomioivat päihdeongelman? Paneelissa: Ylilääkäri Jorma Aarnio (vapaakristillisyys) Sisar Theresa Jezl (kat.) Päihdetyön sihteeri Seppo Lusikka (lut.) Pastori Markku Salminen (ort.) Puutummeko liian myöhään? Miten eteenpäin? Projektijohtaja, ylilääkäri Matti Kaivosoja Päätös Ylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki 19 Yhteinen illanvietto ja illallinen, ravintola Helkan keittiö Candlelight Lecture Taide tervehdyttäjänä Taidemaalari, kirkkoherra Christer Åberg Kansanmusiikkia Helinä Voipio, viulu Helmi-Sofia Voipio, harmonikka Iltahartaus Pastori Kaisa Iso-Herttua 4

7 Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaosto Eettisten kysymysten jaoston tarkoituksena on tarjota SEN:n jäsenyhteisöille ja tarkkailijoille mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen eettisten kysymysten käsittelyn edistämiseksi. Jaoston tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ekumeenisesta näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään terveydenhuollon etiikan kysymyksiin ja ihmisarvoon liittyviin kysymyksiin. Eettisten kysymysten jaosto on toiminut vuodesta 1988, jolloin perustettiin Terveydenhuollon etiikan jaosto, joka toimintansa alkuvaiheessa keskittyi erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) lääketieteen komission (Christian Medical Commission, CMC) esillä pitämiin kysymyksiin. Kirkkojen maailmanneuvoston rakenteen uudistumisen myötä CMC:n toiminta on nykyään osa KMN:n ohjelmaa Mission and Evangelism: health, healing and wholeness. Vuonna 2000 Terveydenhuollon etiikan jaoston toimintasektoria laajennettiin käsittämään eettisiä kysymyksiä laajemmin ja nimi muutettiin Eettisten kysymysten jaostoksi. Jäsen- ja tarkkailijayhteisöt voivat nimetä edustajia jaostoon kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Toimikaudella jaoston jäsenet ovat: Suomen ev.-lut. kirkko Terv.huollon lehtori Helena Lauriala Ylilääkäri Liisa Maria Voipio-Pulkki, varapuheenjohtaja Suomen ortodoksinen kirkko LL Seppo Pesonen Kirjailija Janne Huttunen Katolinen kirkko Suomessa LL Markku Vähätalo Suomen Adventtikirkko TM Leif Hongisto Suomen kristillinen rauhanliike Pääsihteeri Risto Pontela, puheenjohtaja Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Teol. yo Eetu Keijonen Suomen Lähetysseura Pastori Janne Hassinen Suomen Pelastusarmeija Majuri Pirjo Vallinsalo Sihteeri Pastori Kaisa Iso-Herttua (lut.) 5

8 Avaus Suomen ekumeenisen neuvoston Eettisten kysymysten jaoston puheenjohtaja, rovasti Risto Pontela SEN:n Eettisten kysymysten jaosto on toiminut pitkään ja 1980 ja -90 luvuilla ennen kaikkea lääketieteen eettiset kysymykset ovat olleet agendassa. Runsaat viisi vuotta sitten SEN linjasi toimintaa eri tavalla ja Terveydenhuollon etiikan jaostosta tuli Eettisten kysymysten jaosto. Tässä yleiseettisten kysymysten jaostossa on edelleen monia jäseniä terveydenhuollon alalta, mutta on muitakin. Perinteinen paastonajan seminaarimme pidetään nyt kolmatta kertaa. Olemme käsitelleet aiheita: rukous, sairaus, parantuminen sekä sairaus ja ahdistus. Nyt teemana on puuttumisen ongelma työyhteisössä. Jaosto on halunnut tuoda pohdittavaksi ajankohtaisia teemoja, joissa on vaikeitakin eettisiä kysymyksiä. Keskeinen kysymys on, kuinka ihminen ja ihmisyhteisö voisi löytää eheytymistä ja parempaa elämää. Tänään seminaarissamme tarkastellaan työyhteisöä ja yhteisön merkitystä sairastumisessa ja hoitoon ohjauksessa. Työyhteisö ja työelämä yleensäkin tuntuvat saavan yhä suuremman osan työssä käyvien ajatuksista ja elämästä. Valmistautuessani puheenvuorooni tutustuin psykiatri Jouko Salmisen artikkeliin, jossa todettiin muun muassa, että masennus ja päihteiden väärinkäyttö ovat nykyään merkittävimpiä kansansairauksiamme. Tänään kuulemme päihteiden väärinkäytöstä ja kirkkojen strategioista sen suhteen. Toinen keskeinen kansansairaus merkitsee sitä, että mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeellä on noin ihmistä, työkyvyttömistä 35 % kärsii niistä ja joka viides sairauslomapäivä johtuu mielenterveyssairauksista. Vakava masennus eläkkeen syynä on yleisempi kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat läsnä kaikissa työyhteisöissä ja yhä tärkeämmäksi eettiseksi kysymykseksi tulee tuttu kysymys Raamatusta: Olenko minä veljeni vartija? Seminaarissamme on kolme jaksoa. Ensiksi käsittelemme työyhteisön ongelmia, toiseksi kirkkojen suhtautumista niihin ja kolmanneksi paneelikeskustelussa käsittelemme sitä, miten kirkot työyhteistöinä huomioivat päihdeongelman. Kiitän Helsingin diakonissalaitosta yhteistyöstä seminaarin järjestelyissä. Aurorasalin puolella on mahdollisuus tutustua näyttelyyn, joka kertoo diakonissalaitoksen päihdetyöstä. Diakonissalaitos on monella tavalla edelläkävijä näissäkin kysymyksissä. 6

9 OSA I Suomalaisen työyhteisön ongelmat Puheenjohtaja: Risto Pontela Työyhteisöhyvinvointi Rovasti Pekka Alaja Työyhteisön hahmottaminen Työyhteisöä voi tarkastella toisaalta ihannemaailmasta käsin, toisaalta kokemuksellisen maailman kautta. Nämä kaksi eivät voi koskaan olla täysin yhteneväiset. Tämä ristiriita on ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Kun näiden rinnalle tuodaan vielä työyhteisön irrationaalinen maailma, ei ole ihme jos maailmojen erilaisuus hämmentää tai tuo pettymyksiä! Työpaikan ihmissuhteet Sosiaalisten tarpeitten tyydyttäminen on merkittävä osatekijä työn merkitystä arvioitaessa. Suhde työtovereihin vaikuttaa suuresti paitsi varsinaiseen työntekoon myös työssä viihtymiseen ja työpaikan ilmapiiriin. Valitettavasti työpaikan tai työyksikön ihmissuhdeongelmat ovat monasti keskeinen tekijä työyhteisön pahoinvoinnissa. Tietämättömyys toisten ammattiryhmien töistä, tehtävistä ja visioista on yleistä. Kun ei puhuta, ei voi ymmärtääkään! Varsinkaan uhkamielikuvista ei saa puhua toisille ryhmille tai ryhmän jäsenille. Irrationaaliset mielikuvat toisista ryhmistä ovat luonteeltaan usein projektiivisia tulkintoja. Tämäkin voi aiheuttaa leimaamista ja pahan puhumista sekä osaltaan vaikeuttaa yhteistyötä. Korkeat raja-aidat mahdollistavat myös ongelmien piilottelun. Tehoton ja huonovointinen työyhteisö työntekijöitten välillä jännitteitä organisaation rakenteet ongelmien aiheuttajana yksilöllinen työkulttuuri synnyttää reviirejä puuttumattomuuden kulttuuri ongelmien lisääjänä henkilökohtaiset kriisit kuormittajina jatkuva ylikuormittuminen yksilöiden ja työyksikköjen taakkana Työnohjaus ongelmien poistajana tai helpottajana: Esimerkiksi kirkon kentässä on käytetty paljon työnohjausta ongelmatilanteissa, mutta on jouduttu huomaamaan, että työnohjauksen mahdollisuudet ovat rajalliset. Oman minän tunteminen ja persoonallinen kasvu on tärkeää tehtäessä työtä ihmisten parissa. Kun tuntee oman sisimpänsä, voi ymmärtää toisiakin. Ohjattavien itsetuntemuksen lisääminen ja vuorovaikutuksen kehittäminen eivät kuitenkaan ole riittäneet työyhteisöjen huonovointisuuden lääkkeinä. Nykyään pyritään ainakin työyhteisöjen kehittämisessä keskittymään perustehtävään eli itse työhön ja työn rakenteisiin liittyviin kysymyksiin. Omat tai työntekijän kriisit: Kriisin keskellä kyky keskittyä omaan työhön ja antaa siihen täysi panos ei ole helppoa. Yritysmaailmassa ei yleensä huomioida kriisin vaikutusta yksityisen työntekijän kohdalla, kun taas kirkon kentässä annetaan yleensä mahdollisuus käydä läpi omaa kriisiä ja katsotaan, ettei kriisin alkuvaiheessa voida vaatia samaa työpanosta kuin normaalitilanteessa. 7

10 Aina ei kuitenkaan pysähdytä ongelmien keskellä. Tiedetään, että on jotain, mikä ei toimi, mutta siihen ei puututa. Mistä johtuu sellainen kulttuuri tai käytäntö? Jos ongelmia on, ennen kaikkea esimiehen tehtävä on puuttua asioihin. Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu. Hyvin helposti laitetaan pää pensaaseen. Joskus on kyseessä eräänlainen sanaton liitto: Ajatellaan että kun en kiinnitä huomiota toisten ongelmiin, eivät toisetkaan kiinnitä huomiota minun ongelmiini. Kun esimies ei puutu epäkohtiin tai työyksikön ristiriitoihin, hän voi puolustautua sillä, että on niin paljon töitä. Henkilöjohtaminen on monen mielestä vaikein osa-alue johtamistyössä. Jos on paljon töitä, on helpompi valita töiden paiskiminen ja ajatella, että kyllä aikuiset osaavat selvittää ristiriitansa keskenään. Esimies on kuitenkin vastuussa työpaikkakiusaamisesta ja työturvallisuudesta. Siitä hänelle maksetaan. Työyhteisöjen kehittäminen huomio perustehtävässä, johtamisessa ja rakenteissa Toimiva työyhteisö perustehtävä selvillä ja rakenteet kunnossa Työtyytyväisyys ei synny vain tyytymättömyyttä vähentämällä! Tyytyväisyys Tyytyväisyyttä aiheuttavat tekijät eli toimeentulotekijät Tyytymättömyys Tyytymättömyyttä aiheuttavat tekijät eli kannustetekijät oma tavoitteiden asettelu työympäristö työn sisältö ja merkitys palkka tunnustuksen saaminen esimies ja johtaminen kannustus vastuu ongelmien ratkominen itse epäoikeudenmukaisuudet eteneminen työturvallisuus koulutus kontrollimentaliteetti kykyjen hyväksikäyttö sosiaaliset edut osallistuminen lomat työn suunnittelu melu, lämpö, siisteys Toimeentulotekijät ovat varsinaisen työn tekemisen reunaehtoja. Jos ne korjataan, tyytymättömyys vähenee, mutta se ei takaa vielä työtyytyväisyyttä! Jos itse työ on positiivista, toimeentulotekijät eivät ole niin tärkeitä. Työtyytyväisyyden kannalta tärkein tekijä on tavoitteeseen pääseminen/onnistuminen. Tunnustus ja kannustus vaikuttavat vielä voimakkaammin työtyytyväisyyden kokemiseen, mutta niiden vaikutusaika on lyhytaikaisempi. Vastuuntunne on myös muita merkittävämpi tyytyväisyyden tekijä. Sen vaikutus on pitkäaikainen. 8

11 Työvoiman henkinen hyvinvointi Työvoiman henkinen hyvinvointi on monen eri tekijän summa! Perusta Ihminen on sovussa itsensä kanssa Perhe- ja ystävyyssuhteet ovat kohtuullisessa kunnossa Työn ja työpaikan merkitys henkiselle hyvinvoinnille Työ vastaa riittävästi omia odotuksia ja tarpeita: Ei voi ajatella, että jokainen saisi täysin odotustensa ja tarpeittensa mukaista työtä, mutta kohtuullisessa määrin näin tulisi olla. Työ vastaa koulutusta, kykyjä ja voimavaroja: Yleensä ihminen haluaa tehdä laajinta osaamista vaativaa työtä eli sellaista mihin pystyy. On myös mahdollista, ettei teekään sitä työtä, mihin on palkattu. Tai tekee oman työnsä ohella muitakin kiinnostavia töitä. Tästä seuraa usein uupuminen. Työn sisältö vastaa omia elämänarvoja Mahdollisuus toteuttaa työssä omia lahjojaan ja ideoitaan: Jos tiukka kontrolloitu systeemi, useimmat kärsivät. Johdon, esimiesten ja työtovereitten arvostus: Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokevat, että esimiehet eivät anna palautetta; tällä tarkoitetaan lähinnä positiivista palautetta. Pelkkä arvostus ja palaute esimieheltä ei kuitenkaan riitä. Tärkeätä on myös palaute kollegoilta ja se, miten asiakkaat arvostavat. Heitä vartenhan töitä tehdään. Hyvinvointi ja tehokkuus Perustehtävä ja tehokkuus sekä inhimilliset tarpeet ihminen ei ole koneen osa! Organisaatio on olemassa perustehtävänsä toteuttamista varten. Tehokkuus on ollut keskeinen tavoite ja arvo jo 100 vuotta amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yrityksissä. (ns. Tieteelliset liikkeenjohdon opit). Vastapainoksi edelliselle syntyi 1920-luvulla ihmisten tarpeita työelämässä huomioiva koulukunta. Organisaatioita pyrittiin inhimillistämään. Työntekijöiden tarpeiden ja organisaatioiden tehokkuusvaatimusten välillä on aina olemassa jonkinlainen jännite ja arvoristiriita. Jos yritetään olla tehokkaita, joudutaan tinkimään ihmisten tarpeista ja päinvastoin. Yhteisödynamiikka tuo vielä lisää ristiriitaa: Samalla kun työyhteisön jäsenet kokoontuvat yhteen järkevinä, sopimuksia tekevinä ja tiedostavina aikuisina, niin he pyrkivät liittoutumaan eri tavoin yhteen myös huonosti tiedostettujen tarpeittensa ohjaaminen. Tarkoituksenmukainen ja tehokas työyhteisö ottaa huomioon ihmisluonteen erilaiset tarpeet ja tukee ns. normaalia käyttäytymistä ihmisten välillä! Liitteenä: Toimiva työyhteisö, s 53 Rationaalisia tekijöitä organisaation ymmärtämisessä ja kehittämisessä, s 54 Perustehtävä ja inhimilliset tarpeet, s 54 9

12 Päihteet, uhka suomalaiselle kansanterveydelle Professori Jussi Huttunen Tässä esityksessä katson päihdeongelmaa kansanterveystieteen näkökulmasta, en yksilön näkökulmasta. Tässä katsotaan vain alkoholia, ja valinta perustuu suomalaiseen yhteiskuntaan, alkoholi on tärkein päihde. Dia 1 Elinajanodote kertoo meille yhtä viestiä: olemme onnistuneet uskomattomalla tavalla. Elinajanodote on ollut koko ajan nousussa. Nyt kehitys pysähtynyt ja epäilen, että se johtuu alkoholista. Kehitys on ollut portaittaista. Ensin infektiotaudit voitettiin, ja sitten sepelvaltimotautiepidemia voitettiin. 80-luvun lopun hulluina vuosina otettiin riskejä ja meni lujaa. Elinajanodote pysähtyi. Laman aikana se lähti taas nousuun. Meillä on suurin naisten ja miesten välinen ero Länsi-Euroopassa. Toinen ero, joka on tämän päivän teeman kannalta erityisen tärkeä, on se, että meillä on jälleen läntisen Euroopan suurimmat sosioekonomiset erot terveydessä. Mitä paremmin koulutettu, mitä paremmin pärjäävä, mitä enemmän tuloja saava ihminen, sitä pidempään elää. Ja mitä vähemmän koulutusta, mitä enemmän ihminen on syrjäytynyt, sen huonompi on elinajanodote ja nämä erot ovat läntisen Euroopan suurimpia. Se on surullinen ja kummallinenkin asia sen takia, että Suomessa terveyspolitiikan keskeinen asia viimeiset 30 vuotta on ollut vähentää tätä eroa. Siellä on vielä kolmaskin iso väestöryhmien välinen ero ja se on idän ja lännen välinen ero. Idempänä ollaan sairaampia, eletään lyhyempään ja lännessä terveempiä, eletään pidempään. Kukaan ei tarkkaan tiedä mistä tämä johtuu. Viime aikoina on jopa ruvettu palaamaan vanhaan ajatukseen siitä, että meillä on niin suuria geneettisiä eroja idän ja lännen välillä, että se saattaisi selittää tätä. Terveys on parantunut Suomessa valtavasti ja maamme on noussut terveyden takamaista yhdeksi maailman terveimmistä kansakunnista ja tällä hetkellä tilastot ovat hyvät, mutta näiden keskimääräisten muutosten taakse kätkeytyy edelleen poikkeuksellisen suuria väestöryhmien välisiä eroja, joiden takana yhtenä tekijänä on alkoholi. 10

13 Dia 2 Tässä mennään päivän varsinaiseen teemaan. Kuten äsken sanoin, tuo positiivinen kehitys on katkeamassa. Tässä on työikäisen väestön yleisimmät kuolinsyyt vuonna Jos katsomme koko väestöä, niin tietysti meidän kaikkien täytyy joskus kuolla, ja sen takia ei välttämättä väestön terveyden kannalta ole aina viisasta katsoa koko elämänkaarta, kun se kuolema on joka tapauksessa edessä, mutta työikäisen väestön kuolinsyissä on jotain sellaista, joka on todella merkittävää ja jota on pystyttävä eliminoimaan, jos halutaan kansakuntaamme terveemmäksi. Työikäisten miesten kuolinsyy numero yksi vuonna 2005, itse asiassa ensimmäisen kerran, on alkoholi. Ja vasta sen jälkeen tulee sepelvaltimotauti, jota tähän asti on pidetty työikäisten suurimpana ongelmana. Naisten puolella rintasyövän ja alkoholin ero on yhden ainoan kuoleman verran vuonna 2005, eli toisin sanoen erittäin todennäköisesti olemme tällä hetkellä 2006 ja 2007 tilanteessa, jossa alkoholiperäiset kuolinsyyt ovat numero ykkönen sekä naisten että miesten puolella työikäisessä väestössä. Sen tekee vielä pahemmaksi se, että tässä on vain ne kuolinsyyt, joihin lääkäri on kirjannut alkoholin ensimmäiseksi kuolinsyyksi. Me tiedämme, että monien muiden kuolemien takana on alkoholi, vaikka sitä ei ole kuolinsyyksi kirjattu. Menemme erittäin todennäköisesti koko ajan pahempaan suuntaan tässä. 11

14 Dia 3 Tässä on pitkä ajanjakso kuuluisasta hetkestä , eli klo 10, jolloin kieltolaki kumottiin ja Alko aloitti toimintansa. Ensin alkoholin kulutus oli hyvinkin kohtuullista, voisi sanoa, että niukkaa kansainvälisten vertailujen perusteella. Vuonna 1969 tuli voimaan keskiolutlaki ja näette, että silloin mennään ihan toiselle tasolle. Tässä on itse asiassa yksi alkoholipoliittinen viesti. Jos ajattelee alkoholin aiheuttamia ongelmia, niin eivät ne ole kirkkaan Koskenkorvan ansiota kuin osaksi. Kyllä keskiolut sisältää erittäin runsaasti alkoholia ja se on erittäin iso syy tällä hetkellä alkoholiongelmien syntyyn. Se on mm. lasten ja nuorten tärkein alkoholijuoma. Meidän nuoriso käyttää ennen muuta keskiolutta.1980-luvulla oli liian hyvin menevä Suomi ja alkoholin kulutus nousi huippuunsa ja laman aikana se laski. On erittäin todennäköistä, että kun laman aikana terveys parani, niin yhtenä syynä taustalla oli alkoholin kulutuksen väheneminen. Laman jälkeen on menty taas ylöspäin ja nyt on hieman laskenut. Dia 4 Kehitys muissa Euroopan maissa on ollut aika toisenlaista. Tämä kuva kertoo, miten muissa Euroopan maissa alkoholin kulutus on mennyt. Läntisessä osassa Eurooppaa muutos on las- 12

15 keva. Me olemme siinä erityisessä tilanteessa, että näillä hetkillä suomalaisten alkoholinkulutus ylittää ranskalaisten kulutuksen, mutta meidän käyttökulttuuri ei ole muuttunut mihinkään. Ranskalaiset juovat sen tasaisesti, koko kansakunta pitkin viikkoa. Eilisen päivän Helsingin Sanomissa oli eurooppalainen vertailu, jossa todettiin, että me olemme edelleen yksi Euroopan humalahakuisimpia kansoja. Ja se muuttaa kaiken. Se muuttaa sekä tämän terveyskirjon, että muutkin haittavaikutukset toisenlaisiksi. Se lisää haittoja ja niiden aiheuttamia ongelmia. Dia 5 Tässä yksi esimerkki suomalaisesta kahdenlaisesta ongelmasta omassa alkoholikulttuurissamme. Tässä on kaikki suomalaiset jaettu 10 %:n ryhmiin, sen mukaan kuinka suuren osuuden meidän koko kulutuksesta kukin 10 % käyttää. Tämä kertoo sen, että 10 % meillä juo puolet kaikista viinoista ja 20 % juo 70 %. Ja se mitä juodaan, juodaan edelleenkin kertaheitolla tai kahtena perättäisenä päivänä. Tämän seurauksena meidän alkoholihaitat ovat aivan toisenlaisia kuin Etelä-Euroopassa. Meidän haitat ovat sammumiset, myrkytykset, perheväkivalta, pelot, ahdistus, kaikki se mikä liittyy humalahakuiseen juomiseen. 13

16 Dia 6 Tässä on mitä alkoholi on koko kansakulman näkökulmasta katsottuna. Jos katsomme vaikeata riippuvuutta, niin 3-4 % suomalaisista kuuluu siihen, naisista n. 1,5 % ja miehistä melkein 4 %. Suurkuluttajien määrä on 15 %:n luokkaa aikuisväestössä. Tämä on merkittävä ongelma kansakunnassamme. Dia 7 Meidän alkoholipoliittiset päätökset näkyvät tässä. Tuossa 2003 tapahtui kaksi asiaa: Euroopan integraatio pakotti meidät aukaisemaan rajat, jonka seurauksena Virosta lähti tulemaan halpaa viinaa tänne. Sitten kun lähdimme tämän ongelman kanssa taistelemaan, niin laskimme alkoholiverotusta, sen seurauksena näette tuon kulutuksen kasvun ja näette, mitä tapahtui kuolemille. Alkoholikuolemat ovat nousseet n. 40 %. Tämä on se väestöryhmä, jossa ongelma näkyy ensimmäisenä. Ne ihmiset, jotka kuolevat viinaan, he ovat alkoholisteja, vaikeasti riippuvaisia, jotka juovat kaikki rahansa ja jos hintaa lasketaan, he pystyvät juomaan enemmän. Hinnan vaikutukset muuhun väestöön näkyvät vasta hitaammin. Vaikeasti alkoholisoituneissa ne näkyvät ensimmäisenä, koska heidän viinan hankkimiskapasiteettinsa johtuu käytettävissä olevasta rahasta ja viinan hinnasta. 14

17 Dia 8 Tässä yksi kuva siitä mihin kaikkeen tämä suomalainen alkoholinkäyttö herkistää. Väkivaltateot, tapot ja murhat, tapahtuvat asiallisesti ottaen Suomessa kokonaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä humalahakuinen alkoholikulttuuri heijastuu näin ollen henki-rikosten puolelle. Tässä on Schengenin sopimuksen jäsenmaat ja huomaatte, että emme ihan ole tuolle Viron ja Latvian tasolla, mutta läntisten Euroopan maiden kärjessä ja meidän henkirikostaso on kolme kertaa korkeampi kuin mitä se on Englannissa, Saksassa, Espanjassa, Itävallassa, Norjassa, Sveitsissä, Ruotsissa ja niin pois päin. Meillä on läntisen Euroopan eniten väestöön suhteutettuna tappoja ja murhia. Tämä heijastelee meidän alkoholikulttuuriamme. Dia 9 Jotakin hyvää on näkyvissä. Tähän asti on näyttänyt siltä, että meidän lapset ja nuoret oppivat vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan juomakulttuurin, käyttävät runsaasti viinaa ja hakevat humalaa. Ne luvut, joita on ollut siitä käytössä 80- ja 90-luvuilta ja tämän vuosituhannen 15

18 alusta, kertovat, että suomalaiset lapset ja nuoret juovat enemmän kuin muut läntisen Euroopan lapset ja nuoret ja ovat humalahakuisempia. Mutta jotakin positiivista on tapahtumassa. 18-vuotiailla pojilla käyttö on säilynyt samalla tasolla, joka on asettunut 90-luvulla, mutta sekä 16-vuotiaat että 14-vuotiaat pojat niiden tietojen perusteella, mitä meillä tällä hetkellä on, ovat vähentämässä alkoholin kulutustaan ja ihan samanlainen trendi on tyttöjen puolella. Dia 10 Isojen tyttöjen kulutus on korkea mutta jos katsotaan nuorempia tyttöjä, 16-vuotiaita ja 14- vuotiaita, niin kahdessa viimeisessä kyselytutkimuksessa ollaan menossa selkeästi alaspäin. Kaikki se mitä kuulen kenttäkokemusta niiltä ihmisiltä, jotka tekevät nuoriso-työtä, niin se viesti on sama. Lasten ja nuorten keskuudessa räkäkännit ei ole enää muodissa. Yhä suurempi osa sanoo, että se ei ole hienoa, se ei ole kivaa. Samaan aikaan sieltä on tulossa uusi ongelma. Meidän lapset ja nuoret jakautuvat yhä enemmän kahteen osaan. Syrjäytyvä ryhmä, jotka juovat ja juovat paljon, juovat humalaan, tupakoivat ja käyttävät huumeita ja sitten on kasvava enemmistö, joka käyttäytyy tässä suhteessa viisaasti. Ongelmana on kotona opittujen tapojen siirtyminen sukupolvesta toiseen. Opitaan tai peritään tavat. Meille on tätä kautta syntymässä väestön osa, joka syrjäytyy yhä enemmän ja enemmän ja sitten iso väestön osa, joka käyttäytyy paremmin ja on terveempää. 16

19 Dia 11 Alle 13-vuotiaat humalassa olleet vuonna 2003 ja huomaatte, että olemme aika pahasti sijoittuneet, pojat ovat viiden humalahakuisimman kansan joukossa ja tytöt ovat vielä selkeämmin kärkijoukoissa, mutta tässäkin on tapahtunut muutosta parempaan päin. Dia 12 Tosihumala on todella menossa alaspäin sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Tämä tulos tukee sitä, että lapset ja nuoret ovat viisastumassa ja nämä tulokset tukevat myös vaikutelmia kentältä. Ensimmäinen hyvä asia on siis, että lasten ja nuorten ongelma on todennäköisesti pienenemässä. 17

20 Dia 13 Toinen hyvä uutinen, jolla voi olla merkitystä pitkän aikavälin kannalta, on se, että ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella kansakunta on oikeasti huolestunut tästä asiasta. Kuten tiedetään, alkoholi on aika pitkälle tabu. Se oli tabu lääkäreille ja terveydenhoitajille terveyspalvelujärjestelmässä. Poliitikot eivät olleet siitä kiinnostuneita, meillä oli aika vahva liberalisoitumismuoti menossa 1990-luvun alussa, mutta nyt on tapahtunut syvällinen muutos viiden viimeisen vuoden sisällä: Me olemme yhdessä huolestuneita tästä asiasta. Usein on ollut niin, että kun kansakunta herää, niin se ei välittömästi aina tee miltään, mutta vähänkin pidemmässä juoksussa se vaikuttaa siihen ongelmaan. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että olemme ehkä vuoden sisällä muuttumassa tässä suhteessa sivistyneeksi kansakunnaksi. Dia 14 18

21 Dia 15 Vuonna % halusi viinit marketteihin. Vuonna 2007 enää 39 % kannattaa sitä ja merkittävä enemmistö on sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on hyvä. Dia 16 Tässä on kansainvälisen asiantuntijaryhmän ajatuksia siitä, mitä keinoja yhteiskunnalla ylipäätään on hallita alkoholiongelmaa. Tämä kertoo siitä, että ne toimet, joilla todella on vaikutusta, ovat hintapolitiikka, jakelupolitiikka, ikärajat, promillerajat liikenteessä, interventiot terveydenhoidossa, riskiperheiden tuki, vastuullinen anniskelu. Se mikä on mielenkiintoista on se, että mediakampanjat ja päihdevalistus kouluissa vaikuttavat huonoiten. Minä en olisi ihan näin pessimistinen. Luulen, että nämäkin toimivat, mutta me olemme tehneet sen väärin. Nuoriso ei ota vastaan sellaista alkoholivalistusta, mitä on jaettu. Ne isot asiat, joiden kautta tähän vaikutetaan, ovat yhteiskuntapolitiikka, jolla estetään syrjäytyminen, korjataan työttömyys ja kaikin tavoin huolehditaan siitä, että ihmiset eivät syrjäydy. Toinen tärkeä asia on muuttaa ihmisten suhtautumista alkoholiin. Kulttuuri onkin 19

22 muuttumassa. Lasten kulttuuri näyttää olevan muuttumassa, mutta aikuistenkin puolella on muutosta, ainakin osassa sitä. Terveyskasvattajat sanovat, että usein tällainen kulttuurin muutos lähtee kouluttautuneempien ryhmästä ja leviää muuhun kansaan. Näin on tapahtunut ainakin osittain jo tupakan ja ravitsemuksen suhteen. Tämä antaa toivoa siihen, että vuonna 2020 meillä on pienempi ongelma alkoholin kanssa. Keskustelu Risto Pontela Onko tutkittu masennuksen ja alkoholin käytön yhteyttä? Jussi Huttunen Näillä on erittäin läheinen yhteys, kaikki riippuu kaikesta ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pekka Alaja Uskaltavatko terveyskeskuslääkärit kysyä ja puuttua alkoholin käyttöön? Jussi Huttunen Tämä on yksi positiivisimpia asioita, joita on tapahtunut, suurella osalla asenteet ovat muuttuneet. Koskaan ei ennen aikaan kysytty alkoholin käytöstä, ajateltiin, että se on oma asia. Nykyisin siihen puututaan. Heikki Huttunen Meillä alkoholismi on enemmän moraalinen ongelma ja muissa maissa sairaus, miten tämä vaikuttaa? Jussi Huttunen Suhtautuminen tämän ryhmän sairauksiin on aika erilaista eri puolilla. Esimerkiksi itsemurhien määrä on alentumassa ja monet alan asiantuntijat sanovat, että se liittyy siihen, että depressioon ei liity enää sellaista stigmaa, joka siinä oli aikaisemmin. Sekä sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset että kansalaiset suhtautuvat depressioon eri tavalla kuin aikaisemmin. Sen ansiosta ihmiset pystyvät tulemaan ulos hakemaan ja saamaan apua. Suhtautumisella saattaa olla syvällinen vaikutus. Seppo Pesonen Yksi asia, jonka haluaisin tuoda esille on raskaus ja alkoholi. Jussi Huttunen Tämä on asia mitä en tuonut esille tässä, mutta yksi kaikista huolestuttavimmista asioista sen takia, että on arvioitu, että tämän hetkisellä kulutustasolla, ja -kulttuurilla meillä syntyy vuosittain fetaalialkoholisyndroomalapsia n. 400 vuodessa. Lievempiä häiriöitä, kuten käyttäytymishäiriöitä, sopeutumishäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä, on vähintään saman verran. Jos otamme koko määrän, niin se asettuu väliin. Kun lapsia syntyy n vuodessa, niin lasta on siitä n. 2 %:n luokkaa, jotka kuuluvat tähän ryhmään. Tämä on se ryhmä, joka ei pysty työllistymään. Tästä seuraa 2 %:n rakenteellinen työttömyys. Nykyisin on tietoa, että erittäin kohtuullisellakin käytöllä raskauden aikana on haittoja sikiölle. Ei siis tippaakaan alkoholia raskauden aikana! 20

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa - kommenttipuheenvuoro

Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa - kommenttipuheenvuoro Miten ehkäisevän päihdetyön tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa - kommenttipuheenvuoro Merja Huttunen-Metsi Ehkäisevän päihdetyön toiminnanohjaaja Vaasan kaupunki Hyvinvointi Hyvinvointi vauraus, varakkuus,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot