... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, VAASA Koulukatu 19 PB 262, VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 65 (111) LSU 2005 Y 43 (111) ( myönnetty ympäristölupa on muilta osin siirretty tähän päätökseen) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Lellunnevan kaatopaikan ympäristölupapäätöksen muuttamista. Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie Vaasa LAITOS Lellunnevan kaatopaikka Nurmo LUPAHAKEMUKSEN MUUTOS Ympäristölupaa esitetään muutettavaksi siten, että määräaikainen ympäristöluvan voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2011 loppuun saakka. Tuhkan käyttö Lellunnevan kaatopaikan pintakerroksissa on jouduttu keskeyttämään, koska tuhkat on toimitettu Rengonharjun täyttöalueilla 5 ja 6 sekä Rahtarialueelle. Näiden alueiden valmistumisen jälkeen jatketaan Lellunnevan kaatopaikan pintarakenteiden tekemistä annettu ympäristölupapäätös on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen. Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämästä ympäristöluvasta Drno LSU 2005 Y 43(111), luvan hakija valitti Vaasan hallinto oikeuteen. Hallinto oikeus hylkäsi antamallaan päätöksellä, Drno 01755/05/5107 valituksen. Ympäristökeskuksen päätöksen lopputulosta ei muutettu. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on jätetty MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN KERTOELMAOSA SIJAINTI JA KAAVOITUSTILANNE Seinäjoen ja Nurmon yhteinen Lellunnevan kaatopaikka sijaitsee Nurmossa, Seinäjoen keskustasta Kuortaneelle johtavan tien eteläpuolella noin 4 kilometriä Seinäjoen keskustaajamasta. Kaatopaikka sijaitsee Nurmon kunnassa, tilalla ja alueen omistaa Seinäjoen kaupunki. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina Kaatopaikalle on sijoitettu yhdyskuntajätteiden lisäksi mm. puusepän, lääke, muovi ja korjaamoteollisuuden jätteitä. Kaatopaikan kunnostustyöt on käynnistetty syksyllä 1998 jätetäytön tasauksella ja muotoilulla. Kaatopaikan ympärille on rakennettu mm. kuivatusojat. Kaatopaikan ympäristöön, sen länsi pohjois ja luoteispuolelle on laadittu rakennuskaava tuotannolliselle, hallinnolliselle ja teolliselle toiminnalle. Lähin asuinalue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kaatopaikasta. Vahvistetussa yleiskaavassa kaatopaikka alueen kaavamerkintä on T 1 (Teollisuus ja varastoalue. Alueella sijainneen kaatopaikan ympäristövaikutukset on tutkittava ja haitat poistettava ennen alueen käyttöönottoa). MUUTOSHAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristöluvan muutos on tullut vireille kirjeellä. Vaskiluodon Voima Oy ilmoitti Seinäjoen voimalaitoksen polttoainepohjassa tapahtuvasta muutoksesta kevään 2005 aikana, jolloin osa polttoturpeesta jouduttaneen korvaamaan kivihiilellä. Vaskiluodon Voima Oy esitti Seinäjoen voimalaitoksen turpeen, puuaineksen ja kivihiilen poltosta syntyvän seostuhkan sekä Vaasan voimalaitoksen (VL2) kivihiilituhkan hyödyntämistä Lellunnevan kaatopaikalla ympäristöluvan mukaisesti. Vaskiluodon Voima Oy on sittemmin (sähköposti ) luopunut hakemuksen siitä osasta, joka koski Vaskiluodon (VL2) kivihiilituhkan käyttöä Lellunnevan pinnan tiivisterakenteissa. Varsinainen ympäristölupahakemus on jätetty ja hakemusta on täydennetty , ja

3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 3 Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. (ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti) Jätteiden laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tulee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan olla ympäristölupa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen, kun jätettä käsitellään tai hyödynnetään yli 5000 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelulain voimanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa , dnro 0896Y Hyväksytty riskinarviointisuunnitelma, työselitys ja laadunvalvontasuunnitelma, Kirje: Kompostin varastointi Lellunnevalla, Kaatopaikan tarkkailuohjelman hyväksymiskirje, , drno 0899Y0254 MUUTOSHAKEMUKSEN KUVAUS Vaskiluodon Voima Oy hakee muutosta ympäristölupamenettelylain mukaan myönnettyyn ympäristölupaan, dnro 0896Y siten, että täyttöalueen linjalta 4 linjaan 13 pintakasvukerroksen rakenne voitaisiin toteuttaa kompostin ja tuhkan seoksena. Pintakerros rakennetaan 1 m paksuna ja sekoitussuhteena käytetään 3 osaa tuhkaa ja 1 osa kompostimultaa. Lellunnevan kaatopaikan täyttöalueen osilla 1 ja 2 linjaan 4 saakka pintarakenne tehdään 0,6 0,7 m täytemaakerroksena ja sen päälle rakennettavasta 0,4 0,3 m maanparannuskompostikerroksesta. Muilta osin ympäristölupaan ei hakemuksen mukaan tulisi muutoksia. Hakemukseen on liitetty VAPO maanparannuskompostin (valmistettu Teuvan kompostointilaitokselle) tuoteseloste. Käyttöohjeen mukaan komposti on valmistettu yhdyskuntien ja perunajalostusteollisuuden jätevesilietteistä, jotka on kompostoitu turpeen kanssa. Kompostin johtokyky (SFS 1+5) on 90 ms/m, pääravinteiden kokonaispitoisuudet ovat typpeä (N) 4,5 g/l, fosforia (P) 2,3 g/l ja kaliumia (K) 0,7 g/l myyntikosteaa tuotetta. Kompostin humuspitoisuus on 70 %. Raskasmetallien pitoisuudet alittavat MMM:n päätöksen nro 46/94 määräämät enimmäisrajat. Kompostin käyttötarkoitus on mm. viherrakentamiseen ja maisemointi. Käyttöohjeen mukaan kompostin suositeltava käyttömäärä on viherrakentamisessa noin 5 m 3 /100 m 2. Envitop Oy:n laboratorio tutki Vaskiluodon Voima Oy:n komposti/lentotuhkan seoksen (1:3) haitta aineiden liukoisuutta yksivaiheisella ravistelukokeella SFS EN Ravistelukokeella saatuja liukoisia pitoisuuksia (L/S 10) verrattiin direktiivin 1999/31/EY mukaisiin raja arvoihin, jotka ovat perusteena jätteiden hyväksymiselle pysyvän, tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikoille. TAULUKKO 1 Vaskiluodon Voima Oy:n lentotuhka/komposti 3:1 seoksen liukoisuudet SFS EN mukaisessa ravistelutestissä

4 4 Alkuaine Ravistelukoe L/S 10 Liukoinen pitoisuus (mg/kg) Raja arvo Pysyvän jätteen kaatopaikka (mg/kg) Raja arvo Tavanomaisen jätteen kaatopaikka (mg/kg) Raja arvo Vaarallisen jätteen kaatopaikka (mg/kg) arseeni 1 < 0,1 0, barium 1 1, kadmium 1 < 0,005 0, kromi 1 < 0,1 0, kupari 1 < 0, elohopea 3 < 0,002 0,01 0,2 2 molybdeeni 1 5,9 0, nikkeli 1 <0,1 0, lyijy 1 < 0,1 0, antimoni 1 < 0,05 0,06 0,7 5 seleeni 1 0,9 0,1 0,5 7 sinkki 1 < 0, kloridi fluoridi sulfaatti DOC monialkuainemääritys ISP AES tekniikalla 2 Ionikromatografilla 3 elohopean määritys CVAAS tekniikalla 4 Menetelmä SFS EN1484, suodatetusta näytteestä Näytteen molybdeenin, kloridin, fluoridin ja sulfaatin liukoisuudet ylittivät pysyvän jätteen kaatopaikan raja arvon. Seleenin liukoisuus ylitti tavanomaisen jätteen kaatopaikan rajaarvon. Multa osin näytteen liukoisuudet olivat alle pysyvän jätteen kaatopaikan raja arvojen. Vakuus Vaskiluodon Voima Oy esittää ympäristönsuojelulain 101 :n tarkoittamaksi vakuudeksi euron suuruista pankin tai vakuutuslaitoksen asettamaa takuuta. Lellunnevan kunnostuksen vaiheet Länsi Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Vaskiluodon Voima Oy Seinäjoen turvevoimalaitoksen lentotuhkan, pohjatuhkan sekä turvelietteen hyötykäyttöön osana kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerrosta. VTT on tutkinut Seinäjoen voimalaitoksen turvetuhkan liukoisuutta kolonnitesteillä (kumulat. L/S 10 ja kumulat. L/S 2) ympäristöluvan lupamääräyksen 7 mukaisesti. Kolonnitestien tulokset ovat taulukossa 2, joiden mukaan kolonnitestillä (kumulat L/S 10), jolloin ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 7 asetetut enimmäismäärät ylittyivät molybdeenin, seleenin ja sulfaatin osalta. Kolonnitestillä (kumulat. L/S 2) ylittyy molybdeenin osalta asetettu enimmäismäärä. Arseenin, kromin ja kloridin pitoisuudet alittuivat. Lupamääräyksen mukaan mikäli tuhkarakenteen pinta eristetään vettä läpäisemättömällä materiaalilla (k arvo vähintään 10 8 m/s) voidaan tuhkakerroksen rakentamisessa käyttää massoja, joista liukenevien aineiden määrä on karakterisointitestissä alittaa lupamääräyksessä ilmenevät arvot. Karakterisointi tehtiin kolonnitestillä (kumulatiivinen L/S 2) ja molybdeenin pitoisuus ylitti lupamääräyksessä edellytetyn pitoisuuden. Molybdeenin pitoisuus ylittyi L/S suhteella 2, joten ympäristölupapäätöksen mukaan tuli tehdä riskinarviointi.

5 TAULUKKO 2. Kolonnitestien L/S 10 ja L/S 2 lopulliset tulokset ja ympäristölupapäätöksessä asetetut liukoisuuden enimmäisarvot. 5 Aine kolonnitesti, L/S 10 ympäristölupa, liukoisuus enintään kolonnitesti, L/S 2 ympäristölupa, liukoisuus enintään Arseeni, As <0,21 g/kg 0,88 mg/kg <0,0061mg/kg 7,0 mg/kg Kromi, Cr < 0,28 mg/kg 1,3 mg/kg 0,21 mg/kg 12 mg/kg Molybdeeni, Mo 3,2 mg/kg 0,28 mg/kg 2,8 mg/kg 0,91 mg/kg Seleeni, Se 0,11 mg/kg 0,044 mg/kg 0,030 mg/kg 0,1 mg/kg Kloridi, Cl 300 mg/kg 600 mg/kg 300 mg/kg mg/kg Sulfaatti mg/kg 750 mg/kg mg/kg mg/kg Envitop Oy:n riskinarviointi: Tuhkatiivistyskerroksen vaikutus haitta aineiden kuormitukseen, Tutkimuksessa on määritetty Lellunnevan kaatopaikan suunnitellun pintarakenteen tuhkasta liukenevien haitallisten aineiden (arseeni, barium, boori, molybdeeni, seleeni, sinkki ja sulfaatti) liukoisuus ja pidättymisominaisuudet kaatopaikan esipeittokerrokseen ja osittain kyllästyneen tilan jätetäyttöön sekä laskettu näiden alkuaineiden kuormitus (g/m 2 ) kaatopaikan pohjaveteen L/S suhteen ja ajan funktiona. Lisäksi työssä laskettiin tuhkarakenteesta vapautuvien alkuaineiden kuormituksen vaikutusta kaatopaikan sisäisen pohjavesivyöhykkeen vastaaviin alkuainepitoisuuksiin ja kaatopaikan alkuainetaseeseen. Liukoisuustestimenetelmä suunniteltiin kolonnistestiksi siten, että se vastasi suunnitellun Lellunnevan kaatopaikan rakennetta tuhkakerrokseen, esipeittokerroksen ja osittain vedellä kyllästyneen jätetäytön osalta mittakaavassa 1:10. Referanssikolonnikoe tehtiin rakenteella, jossa oli ainoastaan esipeittokerros ja jätetäyttö mittakaavassa 1:10. Kolonneihin pumpattiin typpihapolla happamaksi tehtyä vettä (ph 4) tehtyä vettä. Testejä tehtiin L/S arvoon 20, vesifraktiot (7 kappaletta) kerättiin L/S suhteeseen 10 tuhkan suhteen. Kuormituslaskennassa on tarkasteltu tuhkarakenteesta vapautuvien aineiden vaikutusta sekä kuormitukseen (g/m 2 ) että arvioimalla kuormituksen vaikutusta jätetäytön sisäisen pohjavesivyöhykkeen pitoisuuden kasvuun. Kolonnitestitulokset osoittavat riskinarvioinnin mukaan, että kun tuhkarakenteen pintakerroksen vedenläpäisevyyttä pienennetään bentoniittilisäyksellä ja tuhkan liukoisuusmäärityksessä otetaan huomioon koko pohjaveden ja yläpuolinen kaatopaikkarakenne, Lellunnevan kaatopaikalle suunniteltu rakenne täyttää alkuaineiden liukoisuuden suhteen lupaehtorajat (raja arvot L/S suhteelle 2). Kaatopaikkarakenne ilman 2 m:n tuhkakerroksen päälle rakennettavaa tiivisterakennetta rajaarvot (L/S suhteelle 10 ) ylittyvät sulfaatin osalta merkittävästi ja molybdeenin osalta hieman. Koska kolonnikokeessa riskiä on maksimoitu kerrosvalinnoilla molybdeenin ylitys ei ole merkittävä. Metrin tuhkakerrokselle L/S suhteessa 10 ylittyy ainoastaan sulfaatin osalta. Lellunnevan työselitys, Vesihydro Kaatopaikalle rakennetaan toteutetun esipeittokerroksen päälle seuraava pintarakenne alhaalta ylöspäin: tuhkatäyttö noin 1,5 metriä, moreenikerros 0,3 metriä ja kasvukerros yli 0,5 metriä.

6 Työselityksen mukaan esipeitetyn kaatopaikkapenkereen kantavuus on heikko ja pinta joustaa siten, ettei tuhkakerroksen alaosaa saada kunnolla tiivistetyksi. Tuhkakerroksen ylemmät osat saadaan paremmin tiivistetyiksi. Rakenteilla oleva tiivistekerros peitetään suojaavalla moreenilla heti tuhkakerroksen valmistuttua. Tästä huolimatta voi tuhkakerroksen pinta päästä jäätymään ennen kuin tuhka on ehtinyt lujittua. Tämän seurauksena tiivistekerroksen pintakerros voi vaurioitua siten, että sen vedenläpäisevyys moninkertaistuu. Tiivistekerroksen päälle ajetaan 0,3 metrin suojamoreenikerros. Seinäjoen kaupunki rakentaa suojamoreenikerroksen valmistuttua, vuosittain varsinaisen pinta /kasvukerroksen täytemaista. Kerroksen paksuus on alkuvaiheessa vähintään 0,5 metriä. Yhtenä vuotena valmistuu noin 1 1,5 ha:n alue. 6 Tuhka ajetaan työkohteeseen noin 32 % vesipitoisuuteen kostutettuna. Tuhka ajetaan ja levitetään rakenteeseen tiivistämättömänä, esitiivistetään kahteen kertaan ristiin ajaen ja varsinainen tiivistys 12 kertaan ristiin ajaen. Käytännön työssä ei suunnitelman mukaan päästä 92 %:n tiiviyteen. Pyrkimyksenä on päästä selvästi yli 80 % tiiveyteen. Laadunvarmistussuunnitelma, Vesihydro Laadunvalvontasuunnitelmassa on selvitetty rakennuttajan, urakoitsijan ja ulkopuolisen valvojan tehtäväjakoa. Vuosittain, kun tuhkan ajo kohteeseen alkaa, tehdään tuhkamateriaalista Proctor koe, jossa määritetään saavutettava maksimikuivatilavuuspaino ja opitimivesipitoisuus (% kuiva aineesta). Tiivistymistyön onnistumista seurataan ottamalla tiivistetystä kerroksesta vesivolymetrikokeita siten, että mittausten määräksi tulee vähintään 1 kpl/1000 kerros m 2. Kaatopaikan painumista seurataan vähintään 4 kertaa vuodessa alueella olevista painumalevyistä. Lopullinen tuhkarakenteen taso ennen moreenikerroksen ajoa todetaan vaaituksin 20 m:n ruutuun. Laadunvalvontaraportti laaditaan kuukausittain, joista tehdään vuosiraportti. Koko työstä laaditaan yhteenvetoraportti. Länsi Suomen ympäristökeskuksen riskinarviointisuunnitelman hyväksyminen : Lellunnevan kaatopaikan pintakerroksen rakenne ylhäältä alaspäin: 1. Kasvu/pintakerros maa aineksista, kerrosvahvuus vähintään 1 metri. 2. Tiivistekerros rakennetaan tuhkasta ja sen päälle tulevasta tiiviistä moreenikerroksesta. 2.1 Tiivistyskerroksen yläosan muodostaa 300 mm vahvuinen, tiivistetty moreenikerros, jonka vedenläpäisevyyden k arvo tulee olla pienempi kuin 1*10 8 m/s. Moreenikerros tiivistetään vähintään 90 % starndardi procor tiiveyteen. 2.2 Tiivistyskerros lentotuhkasta, jonka kokonaisvahvuus tiivistettynä on noin 1,2 metri. Kaatopaikan (10 hehtaaria) tiivistyskerroksen rakentamiseen saa käyttää lentotuhkaa enintään tonnia kuiva aineena. Tuhka levitetään ohuina cm:n kerroksina ja tiivistetään valssijyrällä 4 6 kertaan yli ajaen tai työsuunnitelman mukaan (Vesihydro ). Tiivistystyössä tulee tuhkarakenteen yläosalla vähintään 0,7 metrin osalta saavuttaa %:n parannetun Proctor kokeen tiiveydestä. Tuhkakerroksen alaosan tiivistys tulee suorittaa vastaavasti kuin tuhkakerroksen yläosan. Tuhkakerroksen alaosalla (alle 0,5 metriä ) tarkoituksena on kaatopaikan kantavuuden parantaminen. Tuhkarakenteiden tiivistymistä seurataan vesivolymetrikokein laatusuunnitelman (Vesihydro ) mukaisesti. Mikäli rakennettava tiivistyskerros pääsee routimaan, tulee se tiivistää uudelleen ja varmistaa vesivolymetrikokein rakenteen tiiveydestä.

7 3. Kaatopaikan esipeittokerroksessa louhesalaojien kohdilla tulee käyttää esimerkiksi kuitukangasta, jolla estetään tuhkan kulkeutuminen salaojituskerrokseen. 7 Ympäristökeskus on riskinarviointisuunnitelmaa hyväksyessään kiinnittänyt huomiota siihen, että Alueelle tulee rakentaa kaasunpoistokaivot. Näiden rakentaminen ei ilmene työselityksestä. Kasvu/pintarakenne tulee rakentaa välittömästi tiivistyskerroksen päälle. Tiivistyskerroksen ei saa antaa jäätyä tai routaantua rakentamisen aikana. Laadunvalvontasuunnitelman ( ) hyväksyminen, lupamääräys 15: Laadunvalvontasuunnitelmaa tulee täydentää tiivistyskerroksen yläosaan rakennettavan 0,3 metrin moreenikerroksen laadunvalvonnalla. Poikkeuksellisista tapahtumista, kuten tiivistettävän pinnan uudelleen tiivistämisestä tulee laatia häiriöraportit, jotka liitetään osaksi laadunvalvontaraporttia. Lellunnevan kaatopaikan tiivistyskerroksen tuhkakerrokseen on sijoitettu vuosina yhteensä tonnia Seinäjoen turvevoimalaitoksen lentotuhkaa (70 % kuivaaineena). MUUTOSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Nurmon kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen terveysyhtymän ympäristöosastolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Nurmon kunnanhallitukselta, Seinäjoen kaupunginhallituksen ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselta, jona toimii Seinäjoen terveysyhtymä. Nurmon kunnanhallitus ja Seinäjoen kaupunginhallitus eivät määräaikaan mennessä ole antaneet lausuntoja. Seinäjoen terveysyhtymä on toimittanut ennen lautakunnan kokousta esityslistan, jonka mukaan lautakunta puoltaa jatkoajan myöntämistä enintään vuoden 2011 loppuun saakka. Hakijan kuuleminen ja vastine Ei ole ollut tarpeen pyytää lausunnosta vastinetta. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta alueelle ei ole tehty erillistä tarkastusta.

8 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 8 Ympäristökeskus muuttaa Vaskiluodon Voima Oy:n Lellunnevan kaatopaikan ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n perusteella seuraavasti: LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Päätös on annettu määräaikaisena, koska hakija on niin esittänyt ja jätteiden hyödyntäminen päättyy, kun alueet on täytetty. Ympäristökeskus on siirtänyt muilta osin ympäristöluvan LSU 2005 Y 43 lupamääräykset muuttamattomina tähän päätökseen. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, YsA 19 ) MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN LSU 2005 Y 43 TOIMINNAN SIJAINTI JA LUPAMÄÄRÄYKSET, JOITA EI OLE MUUTETTU Toiminnan sijainti Lellunnevan kaatopaikka sijaitsee Nurmon kunnassa tilalla LUPAMÄÄRÄYKSET Tuhkien käyttö 1. Ympäristölupa koskee pohjatuhkan ( ), turpeen polton lentotuhkan ( ) ja turpeen, puun ja kivihiilen polton lentotuhkan ( ) hyötykäyttöä osana Lellunnevan kaatopaikan tiivistyskerrosta. Karakterisointitestit tulee tehdä tuhkan laadun muuttuessa. Laadunvalvonnassa tarvittavien vertailutasojen selvittämiseksi tulee karakterisointitestien yhteydessä määrittää myös tuhkan molybdeeni, kromi, arseeni, seleeni, kloridi ja sulfaattipitoisuudet. Lisäksi tulee selvittää geotekniset ominaisuudet (rakeisuus, palamattoman aineksen määrä, optimivesipitoisuus ja maksimikuivatilavuuspaino, lujuusominaisuudet, routivuus, lämmönjohtavuus ja vedenläpäisevyys) rakentamisen alussa sekä aina tuhkan laadun muuttuessa. (YsL 43, 45 ) 2. Tuhkat tulee kuljettaa alueelle kostutettuina ja tuhkan kuljetusajoneuvojen tuhkalavat tulee olla peitettynä pölyämisen estämiseksi. Tuhkat tulee sijoittaa välittömästi rakenteeseen. Tuhkien varastoiminen kasalla on kielletty. Toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että jätteiden kuljetuksiin käytetään sellaista jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristökeskuksen pitämään jätetiedostoon. (YsL 43, 45, JA 7, 8 ) 3. Kaatopaikan esipeittokerroksessa louhesalaojien kohdilla tulee käyttää esimerkiksi kuitukangasta, jolla estetään tuhkan kulkeutuminen salaojituskerrokseen. (YsL 43, 45 ) 4. Kaasunpoistoa varten tehdään täytön louhesalaojien kohtiin sorasalaojan alapinnasta lopullisen täytön pinnan tasoon ulottuvat kaasunpoistokaivot. (YsL 43, 45 ) 5. Kaatopaikka peitetään tiivistekerroksella, jonka vahvuus on noin 1,5 metriä. Kaatopaikan laki luiskien yläosan vastapenkereeseen rakennetaan tuhkasta ja sen päälle tulevasta tiiviistä moreenista. Kaatopaikan luiskat rakennetaan moreenista.

9 Tuhka moreenikerrosrakenteen alaosan tuhkakerroksen kokonaisvahvuus saa olla noin 1,2 metriä. Tuhkia saa sijoittaa kaatopaikan (10 hehtaaria) tiivistyskerroksen rakenteisiin enintään tonnia kuiva aineena. Tiivistyskerroksen yläosan rakennetaan vähintään 300 mm vahvuisesta, tiiviistä moreenista. Moreenikerroksen vedenläpäisevyyden k arvo tulee olla pienempi kuin 1*10 8 m/s. Moreenikerros tiivistetään vähintään 90 % parannetun Procor tiiveyteen. Kaatopaikan pinnan tiivistyskerroksen moreenin vedenläpäisevyys tutkitaan vähintään vuosittain. (YsL 43, 45, JA 8, 9 ) 9 6. Tuhka levitetään ohuina cm:n kerroksina ja tiivistetään valssijyrällä 4 6 kertaan yli ajaen tai työsuunnitelman mukaan (Vesihydro ). Tiivistystyössä tulee tuhkarakenteen yläosalla vähintään 0,7 metrin osalta saavuttaa %:n parannetun Proctorkokeen tiiveydestä. Tuhkakerroksen alaosan tiivistys tulee suorittaa vastaavasti kuin tuhkakerroksen yläosan. Tuhkakerroksen alaosalla (alle 0,5 metriä ) tarkoituksena on kaatopaikan kantavuuden parantaminen. (YsL 43, 45, JA 8, 9 ) 7. Tiivistyskerroksen tiivistymistä seurataan vesivolymetrikokein laatusuunnitelman (Vesihydro ) mukaisesti. Mikäli rakennettava tiivistyskerros pääsee routimaan, tulee tiivistyskerros tiivistää uudelleen ja varmistaa vesivolymetrikokein rakenteen tiiveydestä. (YsL 43, 45 ) 8. Lellunnevan tuhka moreenikerroksen päälle tulevan kasvu/pintarakenteen kerrosvahvuus tulee olla vähintään 1 metri. Kasvu /pintarakenne tehdään täyttömaista ja sen päälle voidaan käyttää 0,3 metriä kompostia. Kerralla alueella varastoitavan kompostin määrä tulee olla selvillä. Kompostin välivarastointia varten varattava varastopaikka kaatopaikka alueella tulee olla kaatopaikan vesienkäsittelyn piirissä. Pintarakenne tulee rakentaa välittömästi tiivistyskerroksen päälle. Tiivistyskerroksen ei saa antaa jäätyä tai routaantua rakentamisen aikana. Kasvukerroksen paksuudessa ja kasvilajien valinnassa tulee huomioida, etteivät kasvien juuret pääse vaurioittamaan alapuolisia kerroksia. (YsL 43, 45, JA 8, 9 ) Valvonta ja tarkkailu 9. Hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämispaikan pitäjän määrättävä niistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämispaikan vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee olla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Nurmon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa ja yhteystiedot tulee pitää ajan tasalla (JA 10 ) 10. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hyödynnettävien jätteiden laaduista ja määristä. Vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, tulee raportoida (vuosiraportti) Länsi Suomen ympäristökeskukselle käytetyt tuhkamäärät ja laadut. (YsL 43, 45, JL 6, 51, JA 8 ) 11. Työn valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 43, 45, 46, JL 51 )

10 RATKAISUN PERUSTELUT 10 Lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää haetun ympäristöluvan muutoksen. Muutos on käsitelty soveltuvin osin kuin uusi lupahakemus myönnetyn ympäristöluvan LSU 2005 Y 43 lupaharkinta ja lupamääräysten perustelut Lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan Seinäjoen turvevoimalaitoksen tuhkien hyötykäyttöön Lellunnevan kaatopaikan rakenteissa. Luvan haltija on saattanut vireille toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti) koskevan ympäristölupahakemuksen. Ympäristönsuojelulain voimanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan haettaessa muutosta ympäristölupamenettelylain mukaan myönnettyyn ympäristölupaan on lupahakemus käsittänyt koko toiminnan myönnetty ympäristölupa ei lupamääräysten osalta vastaa enää kaatopaikan tilannetta eikä jäljellä olevia kaatopaikan kunnostustöitä. Ympäristölupamenettelylain mukaan myönnetty ympäristölupa on voimassa, kunnes tämä ympäristölupapäätös on saanut lain voiman. Ympäristökeskus ei ole myöntänyt lupaa tuhkien käyttämiseen osana kaatopaikan kasvu/pintakerrosta. Tuhkien käyttö Lellunnevan kaatopaikan pintarakenteissa (osana tiivistyskerrosta) on hyväksytty vasta erityisen riskinarvioinnin jälkeen. Ympäristökeskus katsoo, ottaen huomioon tuhkista liukenevat aineet, Lellunnevan kaatopaikan historian ja tuhkan luonteen tavanomaisena jätteenä, että tuhka on sijoitettava kaatopaikkaan moreenisen tiivistyskerroksen osan alapuolelle. Jätemateriaalien hyödyntäminen suljettavan kaatopaikan rakenteista tulee toteuttaa siten, että kaatopaikasta sen verhoiluun käytettävästä aineksesta ja kaatopaikkavesistä ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Hakijan esitys tarkoittaisi käytännössä sellaisen tuhkamäärän sijoittamista kaatopaikan pinta/kasvukerrokseen, että sitä ei ole pidettävä jätteen asiallisena hyötykäyttönä vaan tosiasiallisesti jätteen sijoittamisena kaatopaikalle. Suunnitelmaa ei voi perustella tuhkan sisältämien aineiden lannoitusvaikutuksella. Kasvu/pintakerroksessa tuhkat olisivat vapaasti sade ja sulamisvesien imeytymiselle ja veden huuhtoutumiselle alttiina. Happamien sadevesien pitkän aikavälin vaikutuksia tuhkan sisältämien raskasmetallien ja muiden haitta aineiden lisääntyvään huuhtoutumiseen ei myöskään ole selvitetty. Envitop Oy:n selvityksessä komposti tuhkaseoksen liukoisuutta yksivaiheisella ravistelutestillä on verrattu EU:n kaatopaikkadirektiivin pysyvän, tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden liukoisuuksien (L/S) raja arvoihin. Euroopan Unionin neuvosto on antanut päätöksen direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille. Kompostituhkaseoksen ravistelukokeen L/S10 liukoiset pitoisuudet ylittivät molybdeenin, seleenin, kloridin, fluorin ja sulfaatin osalta pysyvän jätteen kaatopaikan raja arvot ja seleenin osalta tavanomaisen jätteen raja arvot. Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää jätteiden sijoittamiskriteerejä pysyvän, tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kaatopaikoilla tarkoitetaan kaatopaikkadirektiivin mukaisia kaatopaikkoja, joiden pohja ja pintarakenteet ovat ko. direktiivin ko. kaatopaikkaluokan mukaisia. Kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) on Suomessa toimeenpantu valtioneuvoston kaatopaikoista antamalla päätöksellä (861/1997).

11 Lellunnevan kaatopaikan pohja ja pintarakenteet eivät ole valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaisia rakenteita. Länsi Suomen ympäristökeskus muuttanut ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan ympäristönsuojelulain mukaiseksi luvaksi, jonka lupamääräykset vastaavat kaatopaikan peittämisen tilannetta ja jäljellä olevia alueita. Lellunnevan kaatopaikalla on kaatopaikan kunnostussuunnitelman yhteydessä hyväksytty kaatopaikan tarkkailuohjelma, jossa tutkitaan mm. kaatopaikan pohja ja pintavesiä sekä kaatopaikkakaasuja ja kaatopaikan painumista. Tarkkailuohjelmassa on otettu huomioon tuhkien käyttö osana kaatopaikan tiivistyskerros. Ympäristökeskus katsoo, että tarkkailusuunnitelma on riittävä, joten ei ole ollut tarpeen antaa suotovesien tarkkailusta erityisiä määräyksiä tässä luvassa. Lupamääräysten perustelut Tuhkien käyttö Luvan saajan tulee olla selvillä käytettävien tuhkien laadusta ja ominaisuuksista. (lupamääräys 1) Tuhka tuodaan alueelle kostutettuna ja tiivistystyö tehdään yleensä optimivesipitoisuudessa parhaimman tiivistystuloksen saamiseksi. Tuhka on hienojakoista ja kuivuessaan tai kun tiivistetty tuhkatäyttö rikkoutuu, se aiheuttaa mahdollisesti pölyhaitta ympäristöön. Tuhkan varastoiminen kasalla on erikseen kielletty. Tuhkan kuljetuksesta on annettu lupamääräys valvonnallisista syistä. (lupamääräys 2) Kaatopaikan esipeittokerroksessa on louhesalaojat kaatopaikkakaasun keräämiseksi. Määräys on tarpeen estämään louhesalaojien tukkeutuminen tuhkalla. (lupamääräys 3) Jotta muodostuva kaatopaikkakaasu saadaan johdettua hallitusti tiivistyskerrosten läpi, on tarpeen rakentaa erilliset kaasunkeräyskaivot. (lupamääräys 4) Kaatopaikka peitetään tiivistyskerroksella ja sen päälle tulevalla pintarakenteella, SCC Viatec Oy Vesihydro piirustuksen mukaisesti: Tuhkatäyttö luiskissa, periaatepiirros 1:100. Kaatopaikan luiskien yläosa ja kaatopaikan laen tiivistyskerros rakennetaan tuhkista ja sen päälle tulevasta tiiviistä moreenikerroksesta. Kaatopaikan luiskien tiivistyskerros rakennetaan moreenista. Tiivistyskerroksen rakentamisella on tarkoitus vähentää kaatopaikkaan imeytyvän veden määrää. Lellunnevan kaatopaikalla käytettävän tuhkan enimmäismäärä on rajoitettu. Tiivistyskerroksen yläosan moreenikerroksen tiivistysvaatimus on katsottu olevan tarpeellinen. (lupamääräys 5) Tiivistyskerroksen tiivistämisestä on annettu erityinen määräys. (lupamääräys 6) Määräys on annettu valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Kasvu/pintarakenteen rakentamisesta on annettu määräys. Kompostin käyttöä pintarakenteessa on rajoitettu. Kasvu/pintarakenne on rakennettava sellaisella aikataululla, että tiivistyskerros ei pääse routimaan. (lupamääräys 8) 11

12 Valvonta ja tarkkailu 12 Jäteasetuksen mukaan hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja. (lupamääräys 9) Valvonnallisista syistä on ollut tarpeen antaa määräykset vuosiraportoinnista. (lupamääräys 10) Täyttötoiminnan päättymisestä tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja toimittaa loppuraportti. (lupamääräys 11) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOKSEEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 28, 31, 35 38, 41, 42, 43, 45, 52 54, 58, 96 98, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 6, 14, 16 19, 20, 23 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1388/2006) MUUTETUN YMPÄRISTÖLUVAN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 430 euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1388/2006) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 43 euroa/tunti. Ympäristökeskus laskuttaa kymmenen tunnin työpanoksen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Nurmon kunnanhallitus Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Nurmon kunta, Keskustie 7, NURMO Seinäjoen kaupunki, PL 215, SEINÄJOKI Hautamaa Maija Liisa ja Paavo Antero, Keski Nurmontie 266, NURMO Peruscon Oy, Vapaudentie 67 A 20, SEINÄJOKI

13 13 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella ja Nurmon kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tämän päätöksen ratkaisuosaan saa tyytymätön hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta ei kuitenkaan saa hakea myönnettyyn ympäristöluvan, diaarinumero LSU 2005 Y 43(111) lupamääräyksiin, jotka on siirretty tähän päätökseen muuttamattomina. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Marketta Kujala Liitteet Kaatopaikka, kartta 1:2 000, piirustusnro S ( annetun ympäristöluvan liitekartta) Kartta 1:2 000, Liite 3 b, Tuhkan täyttötilanne tammikuu_2007.dwg Valitusosoitus