KUUSANKOSKEN KIRJA. Kustantaneet Kuusankosken kaupunki Kuusankosken seurakunta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja nro 34
|
|
- Elina Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUUSANKOSKEN KIRJA Kustantaneet Kuusankosken kaupunki Kuusankosken seurakunta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja nro 34
2 Sisälty$l it0t1blo LUKIJALLE Kimmo Seppänen KUUSANKOSKEN SEUDUN ESI-JA VARHAISHISTORIA Esihistoriallinen aika Saimaannorppia ja vesipähkinää - pyynti ja keräilytalouden aikaa Pakanavuoren kalliomaalaus (kirj. Timo Miettinen) Lammastarhurit valtaavat Etelä-Suomen Viljelyn alku Varhaismetallikausi - asutusjatkuvuutta kivikaudelta Talonpoikaisasutuksen synty Asutuksen alku Kuusankoskella Eräkautinen Kuusankoski Arkeologiset muistot eräkaudesta Tyriseviä ja vuotavia satakuntalais-vakkasuomalaisten muistoja? Kintun ja salin - ketkä ansoja virittelivät? Koskien vetovoimaa Polttoviljelyn moninaisia muistoja Kun luonnonniittyjä ajettiin Matkus, keidas, ketvel - eräkautista kulkunimistöä Varsinainen eränimistö Kuusankoskella Historialliset todisteet Kuusankosken alueen erämaista Kuusankoski vanhalla nautintarajalla Paikannimistön osoittama nautintaraja Kansatieteellinen ja murreraja Mitä kasvit kertovat Kuusankosken alueen varhaishistoriasta? Kuusankosken alueen kylien alkuvaiheita Keltti Isojakokartat Maunuksela Kuusanniemi Mäenpää Kyöperilä Paavolanmäki Pilkanmaa Ruotsulan Alakylä Ahola Niskala Pilkka Mattila Hirvelä Risto Haraari KUUSANKOSKEN LUONTO Tumma tukiranka Avokalliot maiseman elävöittäjinä Rapakiveä, rapakiveä, rapakiveä Kallioperän yleispiirteet Jälkiä jääkaudesta Soraa, soita ja savikoita Harjuja ja reunamuodostumia Siliät savikot. Suotko surkeita? Hupenevat kosteikot Vaihteleva vesiluonto Joki - liikettä ja voimaa Vähän joka järveä Luonnonpienvedet häviämässä Idästä imelät ilmat Paikallinen ilmasto Tuleeko huomenna pouta? D f Vielä niitä Honkia humisee Havumetsät valta-asemassa Koivikot kosteilla mailla Lehdoista vain rippeitä Luonto taajamassa Tuhansien puutarhojen kaupunki Kuusankosken kulttuurilajistosta Kuusankosken luonto Taajamaosan erityispiirteitä Luonto harvaan asutussa osassa Mervi Annala VÄESTÖHISTORIA JA SEN SOSIAALISET ULOTTUVUUDET Väestönkehitys teollisuuskylien syntymisestä nykypäiviin Tehtaiden väestö vuoteen 1920 asti Kuusankosken kunnan väestökehitys Luonnolliseen väestönkasvuun vaikuttaneet tekijät Avioliittoisuus Syntyvyys Kuolleisuus Muuttoliike Kotimaan muuttoliike Siirtoväki Siirtolaisuus Ruotsinkielinen väestö Kuusankoskelaisten ikä- ja sukupuolijakauma Vesa Holm KUNNALLISHALLINTO 153 Kunnan perustaminen 155 Osana Iittiä ja Valkealaa 155 Tehdasyhdyskunnasta itsenäiseksi kunnaksi 156 Kuntamuodon muutokset 159 Maalaiskunnasta kauppalaksi 159 Kauppalasta kaupungiksi 161 Valtuusto päättävänä elimenä 162 Valtuuston toiminta 162 Valtuuston puheenjohtajat 163 Kunnallisvaalit 165 Käytännön hallinto 170 Kunnallishallitus hallinnon johdossa 170 Kunnallishallituksen puheenjohtajat 1 Lautakunnat ja muut toimielimet 172 Virkamiehet ja virastotyön kehitys 174 Kuusankosken kunnanjohtajat, -sihteerit ja -kamreerit 176 Järjestys ja turvallisuus 178 Yhtiö, kunta ja valtiojärjestyksen valvojina 178 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu 180 Kunnallistalous 183 Menot ja tulot 183 Varat ja velat 187 Kunnallinen liiketoiminta 189 Kuusankosken suhde muihin kuntiin Alueliitokset Osallistuminen kunnalliseen yhteistyöhön Päivi Alamäki VAIVAISHOIDOSTA SOSIAALI-JA TERVEYDEN- HUOLTOON Tehdasyhdyskuntien aika Vaivaishoito Tehtaan terveydenhoitojärjestelyt
3 Apteekit 205 Vapaaehtoistyö 206 Kunnan sosiaalitoimi 208 Sotaorpokysymys köyhäinhoitolautakunnan toiminnan vauhdittajana 208 Sosiaalihuollon alkuvaiheet 208 Sosiaalihuollon nykyaikaistuminen 211 Kunnan terveydenhuolto 215 Tehtävien jako kunnan ja Kymiyhtiön välillä 215 Terveydenhuollon organisointi 216 Maritta Jokiniemi-Talvisto SIVISTYS-, KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI 227 Opetuksellinen alku tehdasyhdyskunnassa 227 Kiertokoulut 227 Yksityinen ja tehtaan antama opetus ennen kansankouluja 229 Tehtaat kansakoulujen perustajina 230 Edistyksellinen Kymintehtaan kansakoulu 230 Kuusankosken tehtaan kansakoulu 231 Voikkaan tehtaan koulu eli Yrjönojan koulu 233 Kansakoulu ja kiertokoulu kilpailijoina 233 Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen 234 Piirijakoasetus 234 Valkealan piirijärjestelmä ja Voikkaan kouluriidat 234 Iitin itäisten kylien koulut 235 Oppivelvollisuuteen siirtyminen. 236 Oppivelvollisuuslaki 236 Kunnan ja Kymiyhtiön sopimus koulujen hoidosta 236 Sota-aika 239 Suuret ikäluokat koulussa 239 Iltajatkokursseista kansalaiskouluun 241 Peruskouluun siirtyminen 242 Oppikoulut 242 Ruotsinkieliset koulut 246 Poikkeavien lasten opetus 246 Oppilashuolto 247 Ammatillinen koulutus 248 Kymiyhtiön ammattikoulu - perusopetuksesta täydennyskoulutukseen 248 Kuntainliiton ammattikoulu 249 Terveydenhuolto-oppilaitos 250 Kauppakoulu 250 Vapaa sivistystyö 251 Työväenopisto 251 Musiikkikoulusta opistoksi 252 Kulttuurilautakunta 252 Kirjastot 254 Museo-ja kotiseututyö 256 Nuorisotoimi 258 Osmo Kaitalehto KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Lähtökohdat Kuusankoski Rakennus-ja kaavalainsäädäntö Yleiskaavoitus Ruotsulan-Keltin osayleiskaava Vuoden 1964 yleiskaava Sauma-alueen yleiskaavoitus Vuoden 2010 yleiskaava Kunnan maapolitiikka Maanhankinta Tonttien luovutus Asemakaavoitus ja rakentaminen Järjestykseen rakentamisen alkuvaiheet Rakennuskaavoitus Kaavoitusta ja rakentamista tehostetaan Kuusaa Voikkaa 292 Kymintehdas 295 Kymiyhtiön vaikutus asuntorakentamiseen 299 Kymiyhtiön asuntotuotanto ja työsuhdeasunnot 299 Kymiyhtiöläiset omakotirakentajina 302 Antero Linkamo KUUSANKOSKEN ARKKITEHTUURI 311 Rakennukset aikansa heijastajina 313 Uusrenessanssi 314 Varhaisimmat teollisuuden rakennukset 315 Kansallisromantiikka 316 Kotiseututalo 316 Voikkaan tehtaan portti 318 Jugend 319 Kymiyhtiön ammattikoulu 321 Kymiyhtiön juhlasali 322 Juhlasalin taide 322 Klassisismi 324 Puistomaiset asuntoalueet 325 Koskenranta 325 N aukio 327 Kuusankosken kirkko 328 Kaupungintalo 330 Funktionalismi 332 Kymiyhtiön pääkonttori 333 Voikkaan funktionalistinen keskus 334 Keskustan koulu 335 Funkiksen uusi ilme luvun uusasiallisuus 337 Modernistinen perinne ja postmodernismi 339 Kuusankoskitalo 340 Uutta kaupunki- ja teollisuusrakentamista 342 Anu Taika USKONNOLLINEN ELÄMÄ 345 Tehtaalaiset Iitin ja Valkealan seurakuntalaisina 347 Seurankuntien toiminta tehdasseudulla 347 Ristiriitoj en syntyminen 351 Tehtaan ja tehtaalaisten uskonnollinen toiminta 352 Kuusankosken seurakunnan perustaminen 355 Yhtiön anomuksesta senaatin päätökseksi 355 Tilapäisjärjestelyjen aika 358 Järjestäytyminen vakinaiselle kannalle 360 Seurakunnan talous ja hallinto 362 Hallintoelimet 362 Taloudenhoito 364 Seurakunnan työntekijät 365 Papit ja lehtorit 365 Kirkkoherrat 366 Kanttorit 370 Muu henkilökunta 372 Seurakunnan rakennukset 374 Kirkot 376 Seurakuntatalot 376 Pappilat 379 Hautausmaat ja siunauskappelit 380 Muut kiinteistöt 381 Seurakunnallinen toiminta 383 Seurakunta ja sitä ympäröivä yhteiskunta 383 Perinteiset työmuodot 387 Lapsityö 389 Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö 390 Lähetystyö 392 Diakonia- ja aikuistyö 393 Musiikki- ja kuorotoiminta 394 Herätysliikkeet 396 Muut uskonnolliset liikkeet ja yhdyskunnat 397 Yleispiirteitä 399
4 Matti Perälä SIGFRID SIRENIUS KUUSANKOSKEN ENSIMMÄISENÄ PAPPINA 411 Henkilökohtainen tausta ja elämäntyö 411 Tutustuminen työväestöön 412 Kirkkoja laiminlyödyt teollisuusalueet 414 Toimintakesälläl Yhtiön "pappila ja kirkko" 415 Vangit j a vainaj at 417 Lähtö Kuusankoskelta 418 Työväenkysymyksen merkitys Sireniukselle 419 Ei pidä eristäytyä! 419 Ihmisten ja Jumalan valtakunta 420 Rolf Lannder LIIKENNE JA TIEDONKULKU Maayhteydet Tiestön kehitys Autoistuminen Valtion rautatierakennukset Kapearaiteinen paikallisrata Vesiliikenne Lautat ja sillat Uitot ja muu vesiliikenne Tiedonkulku Posti ja sähköiset viestimet Sanomalehdet Matti Perälä SEURAKUNTA TÄNÄÄN JA HUOMENNA 423 Yhteiskunta ja kirkko aatteiden kriisi 423 Uudet työvälineet 424 Suunnittelu antaa näkemyksiä 425 Pysyykö kansankirkko? 425 Evankelioivaan seurakuntaan 426 Nousevaan aamuun! 426 Kirkkomusiikki seurakunnan voimavarana 426 Uskoon voi kasvaa 427 Virpi Talja TEOLLISUUS JA ELINKEINOT 429 Teollistumisen edellytykset Kuusankoskella 431 Kymijoki metsäteollisuuden edistäjänä 431 Paperinvalmistuksen tekninen kehitys 432 Kymiyhtiön ja Kuusankoski-yhtiön perustaminen Selluloosateollisuus alkaa 436 Suuryhtiön synty 441 Voikkaankosken valtaus Suuryhtiö Kuusankosken elinkeinot ja työllisyys 445 Maaseudun teollisuustaajama 445 Itsenäisenä kuntana 446 Kymiyhtiö Kilpailukykyisenä länsimarkkinoille 1920-luvulla 449 Laajeneminen ja kansainvälistyminen 1930-luvulla 452 Sodan ja säännöstelyn aika 455 Tehdaskuva muuttuu Voikkaalla 460 Laajentuminen Kuusanniemelle alkaa 461 Voimakas uusiutuminen 462 Suuria päätöksiä 465 Moderni suurteollisuusyritys ja ympäristönsuojelu 4 Kunnan aktivoituminen elinkeinoasioissa 472 Pienteollisuuden kannustaminen kauppala-aikana 472 Kaupungin elinkeinorakenteen monipuolistaminen 475 Paikkakunnan pienteollisuutta 477 Kenkä- ja tekstiiliteollisuus 477 Rakennusala 479 Muu pienteollisuus- ja yritystoiminta 483 Päivi Alamäki KAUPPA JA PANKKITOIMINTA 489 Maakauppojen aika 491 Ensimmäiset kauppiaat 491 Kiertävät kauppiaat ja torikauppa 496 Osuuskauppa-aatteen alku 497 Kaupankäynti Kuusankoskella 499 Yleiset kehityslinjat 499 Päivittäistavara- ja sekatavarakaupoista tavarataloihin 501 Erikoistavaratarjonnan monipuolistuminen 504 Pankkitoiminta 510 Osmo Kaitalehto TYÖVÄEN ELINOLOISTA JA ASUMISESTA ENNEN TOISTA MAAILMANSOTAA Syrjäkylistä maaseudun suurimmaksi teollisuuspaikkakunnaksi Työläisten toimeentulo Tärkeät tehtaantorit Rahapalkka ratkaisee Kassat tehtaalaisen viimeinen turva Työnantaja ohjailee asumista Työläiskasarmeista kansalaissodan j älkiselvityksiin 551 Ennätysrakentamisesta ostomökkeihin luvuilla 553 Kuusaasta keskuspaikka 556 Elämä pyörii kasarmien ympärillä 556 Työläisten ensimmäinen mökkikylä Mustanojanmäellä 557 Kirjakaupanmäelle kasvaa kokonainen työläiskaupunki559 Aronpellon "pikkukasarmit" 560 Esikaupunkimaista asutusta Mäenpääntien varsille 561 Naukio - näyteikkuna tehtaantyöläisen malliasumiseen 562 Kuusankosken kunta asuntorakentamista ohjailemaan 564 Kymintehdas - dynaaminen yhdyskunta 566 Rantapytingistä Kinnaslinjalle 566 Yhtiön vuokratonteilla Mörkölinjalla ja Kotiharjussa 570 Rantakulman "jonkinlainen esikaupunki" 573 Pyhätön kylä 574 Omaleimainen Voikkaa 575 Minkä vuoksi erilainen tehdasyhdyskunta? 575 Rauhalaa, Riitalaa, Kuralaa 576 "Tavarajunat" - eräänlaista asuntokeinottelua 577 Tehdasväki valtaa Mattilan kylän 578 Iitinpuolen Voikkaa yhtiön asuntoalueeksi 581 Jari Talvisto POLITIIKAN MURROSKAUDET JA KRIISIT 591 Säätyläiset ja työväki Venäjän sortotoimia vastustamassa 593 Suuresta adressista asevelvollisuuslakkoon 593 Vastarinnan murtuminen 595 Jyrkentyvät asenteet ja vastakkaiset leirit 596 Lakkoilu alkaa 596 Kuusankosken työväenyhdistyksen vaikea valinta 597 Schmitzin lakko työväen yhdistäjänä ja koettelijana 598 Äänioikeuskysymys 604 Vuoden 1905 suurlakko tehdaskylien vallankumouksena 604 Kansalliskaartista punakaartiin 607 Eduskuntavaalit vuonna Työväen kasvanut aloitteellisuus 610 Ammatillinen järjestäytyminen ja lakkoilu vuosina Vuoden 2 lakko 612
5 Ensimmäisen maailmansodan aika Murroksen vuosi 7 Maaliskuun vallankumous tehdaskylissä Kauppaneuvos ja työväki Suojeluskunnan synty Marraskuun suurlakko - Kohti lopullista välienselvittelyä Taisteluiden aika Suojeluskuntalaiset esikuntatyössä Punakaartin Kymintehtaitten rykmentti Punakaartin taistelut Elämää rintaman takana Näennäinen rauhallisuus Punainen paikallishallinto ja poliittiset vastustajat Sodan loppuselvittely Perääntyvät punaiset Hävinneiden rankaisu Poikkeusolojen väistyminen Maailmansotien välinen poliittinen ilmapiiri Uusia puolueita ja paikallisosastoja Kuusankoskelaiset valtiollisissa vaaleissa Kommunismi julkisena ja maanalaisena toimintana Lapualaisuuden vuodet Kansalaisen arkea Kymiyhtiön suhde eri ryhmittymiin Vastakohdat tasoittuvat Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Kymintehtaitten suojeluskunta Voikkaan merisuojeluskunta Lotta Svärd -yhdistykset Toisen maailmansodan aika Talvisota Jatkosota Kotirintaman olot pommituksista desantteihin Sotasairaalat Invalidit ja asevelitoiminta Poliittinen ilmapiiri sodan jälkeen Vaalit ja kansanedustajat Paikallisesta valtakunnalliseksi Liite 1. Valkoisten puolella kaatuneet 8 Liite 2. Punaisten puolella kaatuneet 8 Jari Talvisto TYÖVÄENLIIKKEEN VARHAISVAIHEET Wrightiläisyys Kymenlaaksossa Raittiusliike työväen järjestäjänä Sosialismi ja työväenyhdistysten perustaminen Toiminta laajenee ja vakiintuu Työväentalo elämän keskuksena Naiset mukaan Nuoriso-osastot syntyvät Lapsityö Maalaisväen juhlista työväen tilaisuuksiin Jäsenmäärän kehitys Tien avaajia ja aatteen levittäjiä R / lo Heikki Roikojokela URHEILUELÄMÄ 729 Urheiluelämä vuosisadan ensipuoliskolla 731 Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen merkitys vuosisadan vaihteessa 731 Yhdistysten toiminta ja erikoisseurojen perustaminen 732 Poliittisen ilmaston vaikutus 738 Kymiyhtiön toiminta liikunnan harrastuksen hyväksi 741 Kunnan tuki 743 Menestystä kansainvälisissä ja kansallisissa kilpailuissa 745 Toisen maailmansodan jälkeinen aika 748 Kunta ja yhtiö luovat mahdollisuuksia Menestystä urheilukilpailuissa Uusia lajeja Seurojen talous Kuusankosken urheilun tila 1990-luvun vaihteessa Liite 1. Kansainvälisten arvokilpailujen mitalistit ja pistesijat Liite 2. Kuusankoskelaiset Suomen mestarit Liite 3. TULn mestarit Liite 4. Kuusankosken parhaat mies-ja naisurheilijat Eero Niinikoski KUUSANKOSKEN KULTTUURIN KIRJO Yhdistystoiminnan yleinen kehitys Nuorisoseurat syntyvät Vapaapalokunnat yhdistävänä tekijänä Kulttuuriharrastusten muotoutuminen Teatterin juuret työväenliikkeessä Kolme työväennäyttämöä Työväennäyttämöt yhtyvät Kuusankosken Teatteri syntyy uudelleen Torvisoitosta puhallinmusiikkiin Soittokuntien syntyvaiheita Kymintehtaan soittokunnat Kuusankosken soittokunnat Voikkaan soittokunnat Soittokuntien myöhemmät vaiheet Viulukerhosta sinfoniaorkesteriksi Kuusankosken orkesterimusiikin vaiheet Kuorolaululla vankat perinteet Kuusankosken Kaiku Työväen laulukuorot Kuusankosken Mieslaulajat Voikkaan kuorotoiminnasta Muita musiikkirientoja Pilkanmaan musiikkitoiminta Seurakunnan musiikkitoiminta Kuusankosken musiikkiluokat Viihdemusiikin vaiheita Kuvataiteista populaarikulttuuriin Kuva taideharrastuksen kehittyminen Kuusankoskelaisia taidekokoelmia Patsaat ja muistomerkit Paikkakunnan luovia voimia Populaarikulttuurin virtauksia Kuusankosken yhdistystoiminnan luonne Yhdistysten määrän kehitys Liite 1. Kuusankosken rekisteröidyt yhdistykset 1994 Reijo Huttunen SUOMEN PAPERIKAUPUNKI VUONNA 2006 Miksi tulevaisuudenkuvia historiateokseen? Nvkvisvvs Virallinen tulevaisuus laadittujen suunnitelmien valossa 839 Kouvolan seutu 840 Kymenlaakso idän ja lännen portista kansainväliseksi vuorovaikutusalueeksi 842 Visioita suunnitelmien jatkeeksi 842 Entä julkiset palvelut, vieläkö niitä annetaan? 845 Kaupunki 85-vuotisjuhlissaan 846 Henkilöhakemisto 847 Kuvalähteet 864 8
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen
LisätiedotLiite 5 Otteita "KOLME TEHDASTA - YKSI KUNTA Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö" -teoksesta
Liite 5 Otteita "KOLME TEHDASTA - YKSI KUNTA Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö" -teoksesta SEURAKUNTA RAKENTAA Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan asukkaiden pitkiä kirkkomatkoja helpotettiin
LisätiedotAmmattientarkastaja Ammattioppilaslautakunta Arkkitehtiosasto-kaavoitusosasto Asukkaaksiottotoimikunta
Arkistonmuodostajat Ammattientarkastaja 1921-1974 Ammattioppilaslautakunta 1951-1971 Arkkitehtiosasto-kaavoitusosasto 1957-1989 Asukkaaksiottotoimikunta 1940-1941 Asuntolautakunta 1974-1992/ asuntotoimisto
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotSote-uudistus ja itsehallintoalueet
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,
LisätiedotAteljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)
Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotRanta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella
JOUTSA RIESKALANTIE RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITTELMA Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTOIMITILAHINNASTO 1.1.2015 ALKAEN Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin:
TOIMITILAHINNASTO 1.1.2015 ALKAEN Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: A. Perhejuhlat, yhdistysten kokoukset ym. yksityistilaisuudet esim. muistotilaisuus ja kastejuhla Seurakuntasali tai
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas
KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotYlläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2
Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki
LisätiedotJOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne
LisätiedotTARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ
TARINAA KOSKELANKYLÄSTÄ Asutuksen synty Oulujoki oli keskiajalla rajajoki, asutus syntyi myöhään Asutuksen painopiste oli pitkään Limingan emäkylässä ja seurakunnassa, josta on tietoa vuodesta 1477 Vuonna
LisätiedotToimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin:
Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: A. Perhejuhlat, yhdistysten kokoukset ym. yksityistilaisuudet esim. muistotilaisuus ja kastejuhla Seurakuntasali tai vastaava suurehko tila 74,797 92,00
LisätiedotILMAJOEN KUNTA TIETOA LYHYESTI. Perustamisvuosi 1865. (Ilmajoen kappeliseurakunta KUNNAN HALLINTO. Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä.
ILMAJOEN KUNTA TIETOA LYHYESTI Perustamisvuosi 1865 (Ilmajoen kappeliseurakunta 1516) KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Kunnanvaltuuston paikkajakauma vv. 2013-2016 kunnallisvaaleissa:
LisätiedotMAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010
MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotAsikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013
Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotLANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5199 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.3.2018 ASEMAKAAVA MUSIIKKIOPISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), korttelia 21 koskeva asemakaavan
LisätiedotJOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2013
Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja
LisätiedotHistoria ja yhteiskuntaoppi
Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
Lisätiedot1 Alue ja ympäristö 8. 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8. 1.2 Tuusulan kunnan alue 9. 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9.
Sisällysluettelo 1 Alue ja ympäristö 8 1.1 Tuusulan kunnan suunnittelualuejako 8 1.2 Tuusulan kunnan alue 9 1.3 Tuusulan ystävyyskunnat 9 2 Väestö 10 2.1 Tuusulan väkiluku 1.1.1900 2011 10 2.2 Väkiluvun
LisätiedotOte rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus
JOUTSA SIIKANIEMI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO Ote rantaosayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelutehtävän
Lisätiedot- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016
- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä
#SOKRA Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä Sakari Kainulainen, asiantuntija, dosentti Sosiaalinen kuntoutus Osana julkisia palveluita Ihmisen hyvänä Maakunnan hyvinvoinnin tuotanto Ristiriita yksilön
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA
KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin
Lisätiedotwww.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava
Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotTOIMITILAHINNASTO ALKAEN Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: 24%) ei jäsen (alv 0%) 24%) oma (alv 24%) vieras (alv 0%)
TOIMITILAHINNASTO 1.1.2018 ALKAEN Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: oma (alv 0%) oma (alv vieras (alv 0%) vieras (alv 0%) A. Perhejuhlat, yhdistysten kokoukset ym. yksityistilaisuudet esim.
LisätiedotKunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa
Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Jari Koskinen, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.5.2017 Turussa Sisältö Kuntaliitto kaikkien
LisätiedotSivistyksen toimiala Kulttuuripalvelut. Marju Myllymaa
Sivistyksen toimiala Kulttuuripalvelut Marju Myllymaa Kulttuuripalvelujen sisältöä kuntalaisen näkökulma Yleinen kulttuuritoimi -Avustukset -Kulttuuripalkinnot -Hankkeet ja niiden organisointi -Kulttuuritapahtumat
LisätiedotNYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.
IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:
LisätiedotAluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori
Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA
RAISION KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Raision vammaisneuvosto 26.9.2018 VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 Sisällys VUOSILLE 2018-2020... 0 YLEISTÄ...
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 504. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotKuntajohtamisen arvot. Kunnanjohtaja Erno Heikkinen Seurakuntasali
Kuntajohtamisen arvot Kunnanjohtaja Erno Heikkinen Seurakuntasali 7.3.2019 LUENNON SISÄLTÖ Kunnallisen itsehallinnon historia Kuntajohtamisen arvot Suomussalmen kunnan arvot Kunnat tulevaisuudessa KUNNALLISEN
LisätiedotVALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014
VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.
LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotPäijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018
Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
LisätiedotVantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta
Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotSONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016
SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää
LisätiedotVihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko
Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotKuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto
Helsinki Asukasluku 31.12. 555 474 559 718 559 716 559 330 559 046 560 905 564 521 568 531 574 564 583 350 588 549 595 384 Asukasluvun muutos, % 0,8 0,0-0,1-0,1 0,3 0,6 0,7 1,1 1,5 0,9 1,2 Siitä 0-6 v.
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotLauta- ja johtokunnat, viranhaltijat Kokousajat Pöytäkirjan nähtävänäoloaika ja -paikka
KOTKAN KAUPUNKI LUETTELO KOTKAN KAUPUNGIN LAUTA- JA JOHTOKUNTIEN KOKOUSAJOISTA JA 1(5) Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2., 10.3., 14.4., 12.5., 16.6., 11.8., 8.9., 13.10., 10.11., 8.12. Kokousta seuraavana
LisätiedotLuottamushenkilöiden perehdytys 2013
Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen /
Kaupunginhallitus 524 30.10.2017 Kaupunginhallitus 537 06.11.2017 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2017 896/07.02.02.04.00.00/2017 KH 524 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotElämää elinvoimaisella alueella
Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT
LisätiedotPäivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus
Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat
LisätiedotNASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098
1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotNastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015
Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla
LisätiedotPerinneaikaan siirtyminen Pohjois-Savossa. (Kuva: Reserviläisliitto) Pohjois-Savon Sotaveteraanipiiri ry.
Perinneaikaan siirtyminen Pohjois-Savossa (Kuva: Reserviläisliitto) Perinneaikaan siirtyminen Pohjois-Savossa Pohjois-Savoon muodostetaan yksi rekisteröity Perinneyhdistys Pohjois-Savon Suomen Sotien 1939-1945
LisätiedotTOIMITILAHINNASTO ALKAEN Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: 24%) ei jäsen (alv 0%) 24%) oma (alv 24%) vieras (alv 0%)
TOIMITILAHINNASTO 1.1.2017 ALKAEN Toimitilat ryhmitellään seuraaviin maksuluokkiin: oma (alv 0%) oma (alv vieras (alv 0%) vieras (alv 0%) A. Perhejuhlat, yhdistysten kokoukset ym. yksityistilaisuudet esim.
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 1. 1(8) Kurikan kaupunki Asemakaavamuutos koskien Nummi (3) korttelia 11 sekä virkistysaluetta. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalue Nummen kaupunginosassa Liite
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotVanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:
Kunnanhallitus 19 12.01.2015 Kunnanhallitus 62 16.02.2015 Vanhusneuvoston asettaminen vuosille 2015-2016 Khall 12.01.2015 19 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-
LisätiedotAsikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.
Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotKymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.
Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintovirasto
23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Terttu Savolainen 13.10.2016 Uusi julkisen hallinnon työnjako maakuntauudistuksen myötä 2 Mikä muuttuu julkisen hallinnon
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos
NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos 745/10.02.03/2016 ASRA 58 Nurmijärven kunta on tehnyt aloitteen Kirkonkylän keskustan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen
LisätiedotTehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)
PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotKOSKEN TL TARKASTUSLAUTAKUNTA
1 KOSKEN TL KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 TARKASTUSLAUTAKUNTA Aika: 9.9.2016 klo 9.00 12.25 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä: Marja Jalli puheenjohtaja Timo Hacklin varapuheenjohtaja
LisätiedotHistoria. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotPORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016
PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa
LisätiedotKOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT
Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lisätiedot