Itä- ja Pohjois-Suomi kehittämisohjelma - uuden aluepolitiikan instrumentti Itä-Suomen maakuntien huippukokous

Transkriptio

1 Itä- ja Pohjois-Suomi kehittämisohjelma - uuden aluepolitiikan instrumentti Itä-Suomen maakuntien huippukokous Jukka Mäkitalo TEM Kuopio

2 Pitkä tähtäin ja laaja-alaisuus Koko Suomen kilpailukykyä vahvistetaan hyödyntämällä Itä- ja Pohjois- Suomen vahvuuksia! Ainutlaatuiset luonnonvarat, kuten öljy, maakaasu, metsät, mineraalit ja makea vesi, ovat yhä kiinnostavampia kohteita kansainväliselle liiketoiminnalle ja investoinneille Globaalit logistiikkavirrat muuttuvat. Suomi sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalla kolmen maan rajanaapurina muodostaen yhteydet Pohjois- Ruotsiin, Jäämerelle ja Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle Venäjän rajan yli tapahtuva liiketoiminta ja matkailu ovat jatkuvassa kasvussa. Vuorovaikutus tarjoaa aluekehitykseen valtavia mahdollisuuksia

3 Itä- ja Pohjois-Suomi vahvaan kasvuun - aluenäkökulma Itä- ja Pohjois-Suomen kasvu perustuu alueen omiin luontaisiin voimavaroihin ja osaamiseen. Alueen potentiaalin lunastamiseksi tarvitaan olemassa olevan maailmanluokan osaamisen lisäksi vahvaa lisäpanostusta toimiviin liikenneyhteyksiin, kattavaan palveluverkkoon, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhteistyökulttuuriin ja verkostoitumiseen, kielitaidon vahvistamiseen sekä naapurimaiden bisneksen, yhteistyön ja sosiokulttuuristen olosuhteiden tuntemiseen. Myös saamelaisten, asema (ml. kieli, kulttuuri, elinkeinot) tulee huomioida.

4 Positiivinen kehitys ei tule itsestään, vaan se edellyttää määrätietoisia kehittämistoimenpiteitä

5 Ohjelman keskeiset painopistealueet: Arktisen osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Matkailun toimintaedellytysten kehittäminen ja erityisesti kestävän matkailun edistäminen Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen Puuraaka-aineiden uudet tuotteet ja bioenergia Ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen edistäminen kaikessa toiminnassa Maailmanluokan osaamisen kehittäminen valituilla toimialoilla Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen energia- ja palvelutuotannossa Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen

6 Ohjelman toteuttaminen Tavoittena on, että Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) käsittelee ohjelmaa syksyllä 2013 Strategiset painopisteet Konkreettisia toimenpiteitä Jatkotyön koordinointi => Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) koordinoi TEM / Alueosasto raportoi ARNElle ohjelman edistymisestä Strategisten painopisteiden toteutus yhteistyössä eri hallinnonalojen ja alueellisten toimijoiden kanssa Ohjelmassa esitettyjä toimenpide-esityksiä toteutetaan ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja sidosryhmien toimesta Kyselyn mukaan merkittävä määrä hankkeita (n. 200) on jo käynnissä eri puolilla Itä- ja Pohjois-Suomea, jotka tukevat ohjelman tavoitteita TEM / Alueosasto aktivoi, koordinoi ja seuraa hankkeiden toteuttamista

7 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 1. Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuuksista hyötyy koko Suomi 1.1. ARKTISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN JA ARKTISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 1.2. VENÄJÄN TUOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN 1.3. KESTÄVÄ MATKAILU 1.4. KAIVANNAISALA 1.5. PUURAAKA-AINEEN UUDET TUOTTEET JA BIOENERGIA 2. Kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ympäristövaikutusten vahvaa hallintaa 3. Menestys rakennetaan maailmanluokan osaamisella 4. Hajautetuista ratkaisuista kilpailuetu 5. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimivia yhteyksiä 6. Kansainväliset yhteistyöhankkeet

8 Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmän ehdotusten mukaisia hankkeita käynnissä koko IP-alueella 5. Toimivat liikenneyhteydet 4. Hajautetut ratkaisut 3. Maailmanluokan osaaminen 2. Ympäristövaikutusten hallinta 1.5. Puuraaka-aineen uudet tuotteet 1.4. Kaivannaisala Hankkeita käynnissä KOKO IP-ALUE 1.3. Kestävä matkailu 1.2. Venäjän mahdollisuudet 1.1. Arktinen osaaminen

9 Kyselyn tuloksia Kestävä matkailu: - Matkailukeskusten ympäristöosaaminen, maaseutu- ja kalastusmatkailu, tapahtuma- ja kulttuurimatkailu, hyvinvointi- ja ekomatkailu, matkailun markkinointi ja matkailuopinnot, liikunta- ja luontomatkailupalvelut, matkailun turvallisuus, maankäytön suunnittelu Puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bioenergia / hajautetun uusiutuvan energiatuotannon edistäminen: - Teollisen mittakaavan energiateknologia, biopolttoteknologia, biojalostustoiminnan demonstraatiovalmiuksia, kierrätyspolttoaineen energiahyötykäyttö, paikallisia uusia energiaratkaisuja, hajautettua bioenergian tuotantoa, metsäenergian tarjonta, energiatehokas puurakentaminen, neuvonta, laadun hallinta ja alan täydennyskoulutus

10 Kyselyn tuloksia Maailmanluokan osaaminen: - Matkailun elämystuotanto, ilmakehätutkimus, potilasturvallisuus, luonnontuotealan laboratorio-osaaminen, arktinen auto- ja rengastestaus, elektroniikan, hiukkasfysiikan, vuorialan ja ohutlevytutkimuksen innovaatioympäristöt, metsäbiotalous, nano- ja fototekniikka, digitointi-infrastruktuuri, ekotehokas puurakentaminen, cleantech-osaaminen Kaivannaisala: - Alan sopimus- ja alihankintaverkostot, kaivos- ja louhinta-alan oppimisympäristöt, kansainvälinen asiantuntijaverkosto, opetusmateriaali, kaivosalan yliopistollinen koulutus, ammatilliset tutkinnot ja aikuiskoulutus, kaivannaisalan strategia, rikastustekniikka, koko tuotantoketju ja kaivosvesien käsittely

11 Kyselyn tuloksia Venäjän tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen: - Matkailu, Venäjän kielen opetus, maahan muuttaneiden työllistämispalveluja, omakielinen tiedotus ja kotouttamisen valmennus, työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus, Venäjän markkinoiden hyödyntäminen, kaupan ja palveluliikkeiden toimintaympäristö, pkyritysten valmiudet, Venäjän rajatutkimus, Venäjän tutkimus- ja ennakointitietous, Venäjän teknologia-investointien suuntautuminen Suomeen Kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ympäristövaikutusten vahvaa hallintaa: - maisema- ja virkistysaluekauppa, porotalouden paikkatietokanta, ympäristöteknologian sovellukset, metsäbioenergian ympäristö- ja talousvaikutusten arviointi, tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset, kaivosten ympäristövalvonta, maaperän happamuuden aiheuttavat lähteet, maa-ainesten otto, turvetuotanto ja valumavedet

12 Kyselyn tuloksia Hajautetuista ratkaisuista kilpailuetua: - Pohjoisten kasvien viljely, luomu- ja lähiruokaketjut, ruokamatkailu, yhteisöllinen asuminen, maaseudun uudet palvelumallit, kiertävät palvelut, omais- ja etähoito Arktisuuden hyödyntäminen: - Venäjän arktisten alueiden vesihuolto, arktisen teollisuus- ja kaivostoiminnan osaaminen, arktinen muotoilu ja tuotekehitys, yritysten mahdollisuudet päästä mukaan lähialueen suurhankkeisiin

13 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet mitä jo meneillään Arktisuuden hyödyntäminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Arktisen huippuosaamisen kehittäminen, hyödyntäminen ja markkinointi Arctic Innovations ohjelman käynnistäminen Euroopan Unionin arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle Erillisen seuranta- ja koordinaatiojärjestelmän perustaminen (=>) Arktisen muotoilun huippuosaamisen keskus Venäjän tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Venäjän liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen Suomalais-venäläisen rajat ylittävän yliopistoyhteistyön edistäminen Sallan rajalukion toimintatavan konseptointi ja levitys muihin alueen oppilaitoksiin (=>) Venäjänkielisten muuttajien kotouttaminen ja työvoiman integrointi

14 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet mitä jo meneillään Kestävä matkailu Matkailun strateginen ohjelma Matkailualan resursointi Kulttuuri- ja urheilutapahtumien kärkituotteista arvonlisää matkailulle ja muille elinkeinoille Winter starts from Finland Matkailukeskittymät kestävän kehityksen kärkeen Peliteknologiaosaamisen hyödyntäminen matkailussa Matkailualan tiedon keruun, sovelletun tutkimuksen ja osaamisen siirron kehittäminen Kaivannaisala Kaivannaisalan osaamiskeskittymän kehittäminen (=>) Kaivannaisalan työvoiman saatavuuden turvaaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bioenergia Puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bioenergia Biojalostukseen liittyvän tutkimusympäristön rakentaminen

15 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet mitä jo meneillään Kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää ympäristövaikutusten vahvaa hallintaa Lupien käsittelyn nopeuttaminen ja valvontaan ja seurantaan käytettävien resurssien lisääminen Elinkaariosaamisen vahvistaminen (=>) Menestys rakennetaan maailmanluokan osaamisella Itä- ja Pohjoissuomalaisten osaamis- ja tutkimuskeskittymien vahvistaminen ja verkottaminen Alueen keskeisten osaamisalojen verkostojen kehittäminen Osaamisintensiivisen liiketoiminnan kasvurahoitus

16 Ohjelman toimenpidekokonaisuudet mitä jo meneillään Hajautetuista ratkaisuista kilpailuetu Valtionosuusjärjestelmän ja valtion toimintamäärärahojen laskentaperusteiden uudistaminen (=>) Uudenlainen alueellistaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen (=>) Etätyön palvelukeskukset kasvuyrittäjyyden kehitysympäristönä Etätyön houkuttelevuuden lisääminen työhuonevähennystä kehittämällä (=>) Hajautetun uusiutuvan energiatuotannon edistäminen Local is global luonnontuotteet kiinni matkailuvirtaan (=>) Harvaan asuttujen alueiden uudet palvelukonseptit Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimivia yhteyksiä Itä- ja Pohjois-Suomen yritysten kilpailukyvyn varmistaminen kuljetustuella Kansainväliset yhteistyöhankkeet EISCAT3D-tutkajärjestelmä LAGUNA hiukkasfysiikan tutkimuskeskus

17 Rakennerahastojen ohjelmakausi

18 Eurooppa 2020-strategia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitusprioriteetit Suomessa (kumppanuussopimus) ÄLYKÄS KASVU Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja tutkimusympäristö SUOMEN KASVU JA KILPAILUKYKY OSALLISTAVA KASVU Työvoimaosuuden lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa KESTÄVÄ KASVU Resurssien kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu ERI-rahastot = Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

19 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) Perusrahoitus Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP- Suomi) Alueellinen yhteistyö EU M Kansallinen M Yhteensä M EU M Kansallinen M Yhteensä M 19

20 Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) ESR 25 % n. 35 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 215 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 89 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. 20

21 Toimintaympäristö muuttuu - mihin toiminnalla vastattava? - haettava uusia ratkaisuja

22 Suomen viennin hartioita on levennettävä Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu miljardia euroa / vuosi Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto tammi-maaliskuu Lähde: Tilastokeskus

23 TEOLLISUUDESTA HÄVINNYT NELJÄSSÄ VUODESSA TYÖPAIKKAA (14%) 23

24 Teollisuuden työpaikkojen määrän kehitys , 2000= 100, Ely-keskukset Lähde: ETLA, Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Savo Lappi Pohjois- Karjala Keski- Suomi Satakunta Pirkanmaa 70 Koko maa Häme Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Uusimaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu

25 Työttömien määrän muutos (%) seutukunnittain * Lähde: TEM, *kesäkuun tiedot

26 Työllisyysaste maakunnittain ja * Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus; *ETLA:n ennuste

27 Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelmaa tukevia aluekehittämisen toimintoja: Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikka

28 TEM:n uudet työkalut kasvun vauhdittamiseksi Kasvusopimus on valtion ja kaupunkiseudun välinen sopimus, joka on hallitusohjelman mukainen kaupunkipolitiikan työkalu. INKA on ohjelma, joka on uusi innovaatiopolitiikan työkalu ja yksi väline kasvusopimusten toteuttamisessa. Kummankin menettelyn keskiössä ovat suuret kaupungit kehittämistoimijoina ja tavoitteena kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen

29

30

31 Kasvusopimuksilla ja INKA -ohjelmalla vauhditetaan vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä! Kaupunkiseutujen kasvusopimukset Vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja veturiroolia. Muodostaa valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä. Purkaa kaupunkiseutujen kehittymisen ja kasvun esteitä sekä hyödyntää uusia mahdollisuuksia. INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma Synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa. Vauhdittaa keskittymien T&K&I-hankkeita ja tukea innovaatioiden käytäntöön vientiä. Lisätä kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä kansallisten osaamiskärkien profiloimiseksi ja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi

32 Kasvusopimukset Valtio tekee kaupunkiseudun kanssa sopimuksen kehittämisen painopisteistä ja / tai kehittymisen ja kasvun esteiden purkamisesta. Fokus: kaupunkiseudun laaja-alainen kehittäminen (mm. kaupunkirakenteen ja keskustojen kehittäminen, asemanseudut, kampukset, liikenneyhteydet, työllistäminen, maahanmuuttajat jne.) INKA -valinnat kohdentuvat teemoittain (esim. biotalous) INKA -ohjelma Teeman kansalliseksi vetäjäksi valitaan yksi kaupunkiseutu, ja mukaan tulee muita kaupunkiseutuja. Fokus: jokin kohdennettu innovaatiopolitiikan kärki, jonka kehittämiseen pyritään saamaan mukaan ao. teeman kannalta merkittävimmät kaupunkiseudut Suomessa sekä globaali huippuosaaminen

33 Seutukaupunkien pilotit Tavoitteena: Vahvistaa kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä ja voimavarojen kokoamista Vahvistaa yhteistyötä ja verkottumista kehittämisteemoissa ylialueellisesti ja kytkeytymistä muihin kansallisiin tai kansainvälisiin verkostoihin Haastaa seutukaupungit hyödyntämään kasvupotentiaalinsa, ketteryytensä sekä mahdollisuutensa (työssäkäynti)alueen keskuksina ja keskeisinä solmukohtina Tukea innovatiivisuutta ja kokeilevuutta Edistää kumppanuuksia ml. valtion ja kaupunkien kumppanuus, alueen sisäiset kumppanuudet Vauhdittaa kansallisesti merkittävien avauksien luomista

34 Seutupilottien teemat Suunnitelmia saapui määräaikaan mennessä viisi: 1)Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Kauhajoki ja Kurikka 2) Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa Salo 3) Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky Rauma 4) Matkailun ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa Imatra 5) Arktisuus Kemi Seutupilottimenettelyyn osallistuu alustavien suunnitelmien perusteella 36 kaupunkia.

35 A r k t i s u u s TEM:n seutukaupunkien pilottimenettely Painopisteet 1. Arktiset suurhankkeet 2. Arktisen teollisuuden ekosysteemi Suurhankkeet Kehittämistoimenpiteiden Investointifakta Arktisen olosuhdeosaamisen caset Kohdeyritysten tunnistaminen Määritellään luokittelu kriteerit Asiantuntijoiden kartoitus Yritysten luokittelu määrittely Esim. Erillisrahoitus Aktivointi: tilaisuudet Yhteenliittymät Yrityshankkeet Yritysryhmien hankkeet Vetovastuu: Kemi / Digipolis Oy Mukana toteuttamassa: Rauma (yht.työ Pk-Teollisuuden uudistuminen) Lieksa Suupohja (yht.työ Älykkäät ja vihreät kaupungit) Kemi-Tornion seutu Arktisen teollisuuden ekosysteemi 1. Verkoston kokoaminen ja koordinointi Teollisten ja yhdyskunnan sivuvirtojen tunnistaminen (tieto tuotetaan erillisissä hankkeissa) Kärkitoimijoiden tunnistaminen (teollisuus, palvelutoimittajat, asiantuntijat) Ennakointi, mukanaolo, lisäarvon tuotto Olosuhdeongelmien tunnistaminen sivuvirtojen käsittelyssä 2.Tunnistetaan ekolokerot: edelläkävijämarkkinat Liiketoimintamahdollisuudet Hyödyntämismahdollisuudet Luodaan edelläkävijämarkkinoita yhteistyössä seutukaupunkitoimijoiden kanssa Arctic Cleantech mahdollisuudet 3.Potentiaaliset palvelun toimittajat 4.Benchmarking & uudet teknologiat (BAT) ja innovaatiot

36 Kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (valmistuu vuoden 2013 loppuun) Valmisteilla olevan kokonaisohjelman painopistealoja: Elämänlaatu Osallisuus Infrastruktuuri Elinkeinotoiminta Ekosysteemipalvelut => Yhteys Katse pohjoiseen ohjelman painopisteisiin?

37 Saariston / vapaa-ajan asumisen hyödyntäminen Itä-Suomen neljän maakunnan osuus Suomen järvialasta 44% rantaviivasta 29% saarten määrästä 28% mökkien määrästä 23% Mökkeilyyn käytetään 7,4 mrd euroa vuodessa työllistää henkilöä Venäläisten omistamien mökkien määrä kasvaa > vuoteen 2030 mennessä Mökkeilyn kautta venäläisten Suomeen jättämä raha 150 milj. euro -> 650 milj. euro

38 Käytetään kokemuksia äkillisen rakennemuutoksen hoitamisesta kyselyn tuloksia ärm-alueilta Vanhassa kiinni pitäminen johtaa suurempiin ongelmiin Yhteisen tekemisen meininki Näkemys mihin mennään Ennakointi ja valmistautuminen työkalut valmiiksi Positiivisen vireen ylläpitäminen Ketteryyttä ja tekemistä Isot rahoitukset aina riski riskiä myös otettava Alueiden välinen yhteistyö Hankkeista liiketoiminnan kehittämiseen Tutkimuslaitosten hyödyntäminen Usea ratkaisuvaihtoehto yhtä aikaa

39 Kiitos!