TILINPÄÄTÖS 2017 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2017 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kuntayhtymäjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Ympäristöasiat Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Merkittävimmät riskit Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Riskien arviointi Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMISSVERTAILUT Tavoitteiden toteutuminen Prosessit ja niiden tavoitteiden toteutuminen Kiireellisen hoidon prosessi Kiireettömän hoidon ja palvelun prosessi Asumis- ja hoivapalvelujen prosessi Tuloslaskelmaosan toteutuminen Sosteri yhteensä Tulosalueet - tuloslaskelmat Tulosalueet keskeiset toimintaluvut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen... 35

3 Valtuuston sitovuustaso Kuntalaskutus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 57

4 1 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kuntayhtymäjohtajan katsaus Vuosi 2017 oli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterissa aktiivinen toiminnan kehittämisen vuosi. Prosessien määrätietoisella kehittämisellä nopeutettiin asiakkaiden ja potilaiden hoitoon ja palveluun pääsyä merkittävästi. Hoitoon pääsy on nyt Sosterissa monelta osin maan kärkitasoa ja hoitoon pääsyä kuvaavat mittaritiedot ovat reaaliaikaiset. Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus parani. Erikoissairaanhoidon jonotusaikoja lyhennettiin merkittävästi mm. tekonivelkirurgiassa prosessijohtamisella ja prosessien kehittämisellä. Sosiaalihuollon palveluissa palvelutarvearvio ja palvelupäätös saadaan niin ikään vähintäänkin säädetyssä ajassa. Kehittämistyö on valmistautumista tulevaan sote-uudistukseen, lisääntyvään kilpailuun ja kansalaisten valinnanvapauden laajentumiseen. Vuoden aikana vauhdittuneeseen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuttiin Sosterissa aktiivisesti, vaikkakin uudistuksen lainsäädäntö on vielä keskeneräinen. Palveluun ja hoitoon pääsyn nopeutuminen ja palvelujen käytön kasvu näkyi terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen suoritemäärien kasvuna ja samalla toimintakulujen ja -tuottojen sekä kuntalaskutuksen ylityksenä talousarviossa Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Uudet kuntayhtymävaltuusto, kuntayhtymähallitus, kuntayhtymähallituksen puheenjohtajisto, ympäristöterveydenhuollon jaosto, tarkastuslautakunta ja yhteistyötoimikunta aloittivat työskentelyn vaalien jälkeisellä kokoonpanolla Sosteri on ollut vuodesta 2017 alkaen prosessipainotteinen matriisiorganisaatio. Organisaatiorakenne perustuu tulosalueisiin (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja tukipalvelut). Tulosalueilla on taloudellinen vastuu ja ne seuraavat määrärahan toteutumista. Vuoden 2017 talousarviossa tulosalueille ei erikseen määritelty toiminnallisia tavoitteita. Toiminnallisia prosesseja kehitettiin vuonna 2016 kuntayhtymävaltuuston päättämän strategian mukaisissa ja tulosaluerajat ylittävissä kiireettömän hoidon, kiireellisen hoidon ja asumisen ja hoivan ydinprosesseissa. Prosesseille asetettiin vuoden 2017 talousarviossa asiakaspalveluun liittyviä tavoitteita. Seuraava askel voi olla puhdas prosessiorganisaatio, kun toiminta organisoidaan uudelleen osana sote- ja maakuntauudistusta.

5 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Kuntayhtymävaltuusto saakka Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Anja Kuuramaa Liisa Kämäräinen Onni Ronkanen Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Anja Kuuramaa Marja Laitinen Tuomo Kautonen Petri Purhonen Rantasalmi Matti Haikonen Eero Sistonen Liisa Kämäräinen Marisa Hukkanen Auvo Kokkonen Pia Vokkolainen Satu Vihavainen Ahti Myllys Savonlinna Onni Ronkanen Helena Wright Tuomas Loikkanen Mikko Jantunen Carita Röpelinen-Pitkänen Anne Herttuainen Markku Valjakka Tapio Mikkonen Aila Makkonen Riitta Härkönen Karoliina Helander Ritva Suomalainen Milla Lehiö Kirsi Heikkinen-Jokilahti Juha Niskanen Erkki Itkonen Sulkava Kaisa Ralli Sanna Reponen Virve Litmanen Hanne-Maaria Rentola Jari Partanen Osmo Tulilahti Kari Summanen Vesa Ahonen

6 3 Kuntayhtymävaltuusto alkaen Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ahti Myllys Esa Lappalainen Marja Laitinen Kunta Jäsen Varajäsen Enonkoski Marja Laitinen Helvi Klemettinen Timo Loikkanen Mirja Lyytikäinen Rantasalmi Annukka Kiviranta-Tanninen Petra Huupponen Auvo Kokkonen Pia Vokkolainen Esa Lappalainen Eero Sistonen Ahti Myllys Sari Jokinen Savonlinna Anne Herttuainen Sirpa Luukkainen Ossi Kosonen Tanja Kokkonen Aila Makkonen Ritva Suomalainen Erkki Pennanen Olli Österlund Karoliina Helander Saana Virkki Maarit Piepponen Heikki Sorjonen Mikko Jantunen Tiina Strandén Merja Mustonen Markku Valjakka Kari Laukkanen Sulkava Kent Nyman Veli-Pekka Alusniemi Sanna Reponen Eetu Nissinen Leila Virta Virve Litmanen Hilkka Virtanen Eeva Lyytinen Valtuusto kokoontui 3 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 20 asiaa. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Saara Pesonen. Kuntayhtymähallitus saakka Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Pekka Nousiainen Ari Silvennoinen Ahti Myllys Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Tuomo Kautonen Enonkoski Mirja Lyytikäinen Enonkoski Heli Laamanen Savonlinna Jouni Matilainen Savonlinna Eeva Lyytinen Sulkava Marja Laitinen Enonkoski Ahti Myllys Rantasalmi Sari Jokinen Rantasalmi Esa Natunen Enonkoski Juha Niskanen Savonlinna Pekka Nousiainen Savonlinna Carita Röpelinen-Pitkänen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Esa Repo Sulkava Ari Silvennoinen Savonlinna Jarmo Linnamurto Savonlinna Olli Sironen Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Riitta Härkönen Savonlinna Kuntayhtymähallitus alkaen Puheenjohtaja Pekka Nousiainen I varapuheenjohtaja Ari Silvennoinen II varapuheenjohtaja Leila Virta Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Pirkko Juuti Savonlinna Riitta Härkönen Savonlinna Auvo Kokkonen Rantasalmi Eeva Lyytinen Sulkava Aune Kupiainen Savonlinna Mikko Jantunen Savonlinna Esa Natunen Enonkoski Satu Vihavainen Rantasalmi Lauri Niiranen Enonkoski Henni Lyytikäinen Enonkoski Pekka Nousiainen Savonlinna Jaakko Hassinen Savonlinna Kaisa Ralli Sulkava Eetu Nissinen Sulkava Ari Silvennoinen Savonlinna Markku Valjakka Savonlinna Leila Virta Sulkava Virve Litmanen Sulkava

7 4 Hallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 152 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Saara Pesonen. Hallintoylihoitaja ja tulosaluejohtajat sekä viestintäpäällikkö ( ) olivat mukana kokouksissa asiantuntijajäseninä. Tarkastuslautakunta saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Matti Haikonen Auvo Kokkonen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Matti Haikonen Rantasalmi Eiju Paajanen Savonlinna Auvo Kokkonen Rantasalmi Tapio Mikkonen Savonlinna Leena Korhonen Savonlinna Vesa Virta Sulkava Merja Kiesiläinen Savonlinna Markku Valjakka Savonlinna Kari Virtanen Savonlinna Helena Wright Savonlinna Tarkastuslautakunta alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hilkka Virtanen Heikki Sorjonen Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Anne Herttuainen Savonlinna Timo Loikkanen Enonkoski Annukka Kiviranta-Tanninen Rantasalmi Riikka Aho Rantasalmi Markku Nousiainen Savonlinna Ulla Kurki-Norrena Savonlinna Heikki Sorjonen Savonlinna Ari Lybeck Savonlinna Hilkka Virtanen Sulkava Kari Summanen Sulkava Tarkastuslautakunta kokoontui 8 kertaa ja käsitteli yhteensä 43 asiaa. Valtuuston valitsemana JHTT-yhteisönä oli BDO Audiator Oy saakka JHTT-yhteisönä aloitti PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi JHTT-tilintarkastaja Matti Jalkanen saakka lähtien vastuullisena tilintarkastajana ja tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja, KHT, JHT, Elina Hämäläinen lähtien tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tulosalueen sihteeri Mervi Nousiainen. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajisto Puheenjohtaja I-varapuheenjohtaja II-varapuheenjohtaja Kuntayhtymäjohtaja Hallintojohtaja Pekka Nousiainen Ari Silvennoinen Ahti Myllys Leila Virta Panu Peitsaro Saara Pesonen Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajisto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli 85 asiaa. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajistolle asiat esitteli kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Saara Pesonen.

8 5 Ympäristöterveydenhuoltojaosto saakka Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Heli Laamanen Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Vesa Ahonen Sulkava Eeva Lyytinen Sulkava Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Tiina Lipo-Lempiäinen Puumala Tapio Kukkonen Savonlinna Juho Tiainen Rantasalmi Heli Laamanen Savonlinna Johanna Parkkinen Savonlinna Ahti Myllys Rantasalmi Onni Ronkanen Savonlinna Eija Stenberg Savonlinna Tanja Taupila Savonlinna Satu Vihavainen Rantasalmi Erkki Itkonen Savonlinna Ympäristöterveydenhuoltojaosto alkaen Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kaisa Ralli Eija Stenberg Varsinaiset jäsenet Kunta Varajäsenet Kunta Vesa Ahonen Sulkava Eeva Lyytinen Sulkava Pekka Auvinen Juva Jaakko Hänninen Juva Pirkko Ihanamäki Puumala Tiina Lipo-Lempiäinen Puumala Heli Laamanen Savonlinna Aune Kupiainen Savonlinna Lauri Niiranen Enonkoski Esa Lappalainen Rantasalmi Olli-Pekka Nykänen Rantasalmi Jari Rautiainen Rantasalmi Kaisa Ralli Sulkava Kukka-Maaria Kärki Sulkava Eija Stenberg Savonlinna Merja Kiesiläinen Savonlinna Ympäristöterveydenhuoltojaosto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli yhteensä 38 asiaa. Ympäristöterveydenhuoltojaostolle asiat esitteli terveysvalvonnan johtaja Sampsa Kinnunen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi terveystarkastaja Tiina Munck. Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymäjohtaja, johtajaylilääkäri Hallintojohtaja, tukipalvelujen tulosaluejohtaja (oto) Hallintoylihoitaja Sosiaalipalvelujen tulosaluejohtaja Henkilöstöpäällikkö Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Vs. johtajaylilääkäri, ylilääkäri Henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Viestintäpäällikkö Panu Peitsaro Saara Pesonen Riitta Sipinen Jorma Hongisto Kaija Lappalainen Veikko Karvanen Jaana Luukkonen Seija-Sofia Käärmelahti Suvi Sikstus Kuntayhtymän johtoryhmä kokoontui 34 kertaa ja käsitteli yhteensä 199 asiaa. Tulosalueiden johtajat ja ylihoitajat Tulosalue Tulosalueen johtaja Ylihoitajat ja päälliköt Erikoissairaanhoito Panu Peitsaro Kirsi Matikainen Maijaterttu Tiainen Perusterveydenhuolto Veikko Karvanen Ulla Kemppainen Sosiaalipalvelut Jorma Hongisto Anu Koivumäki Minna Laurio Tukipalvelut Saara Pesonen (oto)

9 6 Henkilöstön pääluottamusmiehet JHL pääluottamusmies Esko Hakkarainen JUKO pääluottamusmies Marja-Leena Gröhn JUKO pääluottamusmies Pekka Kilpeläinen JYTY pääluottamusmies Erja Turkulainen TEHY pääluottamusmies Seija-Sofia Käärmelahti SUPER pääluottamusmies Tarja Loikkanen Palkka-asiamies henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen Yhteistyötoimikunta saakka Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, puheenjohtaja Eija Stenberg Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Viranhaltijat Sairaanhoitopiirin johtaja Panu Peitsaro Saara Pesonen Hallintojohtaja Saara Pesonen Hallintoylihoitaja Riitta Sipinen Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Hannu Kosonen Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Kirsi Matikainen Yhteistyötoimikunta alkaen Yhtymähallituksen edustajat Yhtymähallituksen pj Pekka Nousiainen Ahti Myllys Yhtymähallituksen vpj Ari Silvennoinen, varapuheenjohtaja Marja Laitinen Viranhaltijat Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Hallintojohtaja Saara Pesonen Jorma Hongisto Hallintoylihoitaja Riitta Sipinen Maijaterttu Tiainen Henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen ei varajäsentä Työsuojelun edustajat Turvallisuuspäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu Hannu Kosonen Mervi Heikkinen Leena Paakkunainen Kirsi Matikainen Luottamusmiehet Pääluottamusmies, JHL Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Juko Pääluottamusmies, Tehy Pääluottamusmies, Jyty Esko Hakkarainen Pekka Kilpeläinen, puheenjohtaja Marja-Leena Gröhn Seija-Sofia Käärmelahti Erja Turkulainen Pöytäkirjanpitäjä Henkilöstöpäällikkö Kaija Lappalainen Saara Pesonen Yhteistyötoimikunta kokoontui 8 kertaa ja käsitteli yhteensä 43 asiaa.

10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talous kehittyi vuonna 2017 suotuisasti ja bruttokansantuote kasvoi lähes 3 % edellisvuoteen verraten. Suomen vienti kasvaa kysynnän vetämänä. Talouden kasvun odotetaan valtionvarainministeriön ennusteissa hidastuvan vuonna 2018, vaikka noususuhdanne jatkuukin. Työllisyyden kasvu nopeutuu vuonna Julkisyhteisöjen velan odotetaan kääntyvän laskuun ja velkasuhteen odotetaan painuvan 60 %:n alapuolelle vuonna Talouskasvun hidastuessa ja ikäsidonnaisten menojen kasvaessa, velkasuhde kuitenkin kasvanee ensi vuosikymmenellä uudelleen. Sairaanhoitopiirin alueella väestö ikääntyy nopeasti ja alue kärsii sekä työttömyydestä että muuttotappiosta. Näin ollen alueen yleiset talouden tunnusluvut eivät ole niin suotuisat kuin muualla maassa. Sosiaali- ja terveysmenoista erityisesti hoivan kustannukset kasvavat Etelä-Savon alueella merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa olevaan lainsäädäntöön sisältyy merkittäviä sote-kustannusten kasvun rajoittamisen tavoitteita ja ne vaikuttavat palvelutuotantoon ja palvelurakenteisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Savonlinnan kaupunki päätti siirtää aiemmin tuottamistaan sosiaalipalveluista lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelut alkaen Sosteriin. Sote-integraatio laajeni tällä ratkaisulla. Yhtenevällä palveluketjulla valmistaudutaan tulevaan uudistukseen. Sulkavan kunta ulkoisti sote -palvelunsa alkaen. Kuntayhtymä sai sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeusluvan perusterveydenhuollon uudisrakentamis-hankkeeseen, jonka suunnittelu käynnistyy vuonna Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot ylittyivät 7,8m (4,4 %) ja ulkoiset toimintakulut ylittyivät 8,1m (4,6 %). Henkilöstökustannukset pysyivät talousarviossa. Talousarvion toimintakulut ylittyivät palvelujen ostoissa ja mm. lääkekustannuksissa. Kuntalaskutus kasvoi vuodesta 2016 ( ) vuoteen 2017 ( ) yhteensä johtuen pääosin Savonlinnan kaupungin sosiaalipalvelujen siirrosta Sosteriin.

11 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 1391 (vuoden 2016 lopussa 1351). Kasvu johtui pääosin Savonlinnan kaupungin päätöksestä siirtää sosiaalipalvelut Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hoidettavaksi. Henkilöstökulut vuonna 2017 olivat 79,52 m (vuonna 2016 n. 74,98 m ). Ostopalveluna on lisäksi hankittu lääkäripalveluita. Palkkojen kautta maksettuja asiantuntijakorvauksia oli vuonna ,68 m sekä palvelujen ostona yrityksiltä noin 4,56 m. Henkilöstöraportti on laadittu erillisenä ja käsitellään omana kokonaisuutena samassa kokouksessa tilinpäätöksen kanssa. Sote- ja maakuntauudistus sekä muut lainsäädännöstä johtuvat muutokset sekä niiden valmistelu vaikuttavat myös henkilöstöön. Sosterissa henkilöstö osallistuu prosessien kehittämistyöhön aktiivisesti. Henkilöstön, esimiesten ja päättäjien hyvä ja rakentava keskinäinen yhteistyö edesauttaa muutoksen toteuttamisessa. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan Vakinainen työsuhde TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,3 0 0, ,1 Perusterveydenhuolto , ,2 1 16, ,9 Sosiaalipalvelut ,5 1 0,5 0 0, ,1 joista omaishoitajia 185 Yhteensä , ,0 1 16, ,2 Tukipalvelut , ,0 5 83, ,3 Keskushallinto 8 0,6 0 0,0 0 0,0 8 0,5 Kaikki yhteensä , , , ,0 Sosterin vakanssimäärä vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 1508, joista avoimia vakansseja oli 172. Sosterin henkilöstön lukumäärä kokonaisuudessaan on 1565, joista 3 on palkkionsaajaa (erikoislääkärit) Määräaikaisten tilanne on vain määräaikaisten määrä muuttuu päivittäin. Varahenkilöyksikön toiminnan kehittymisen myötä määräaikaisten palkkaamisen tarve väheni ja ko. yksikkö teki keskitetysti kaikkien määräaikaisten työsopimukset alkaen. Vakinaista henkilöstöä väheni eläköitymisen myötä sekä yt-neuvottelujen tuloksena. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Työllistetyt TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,1 0 0, ,2 Perusterveydenhuolto , ,7 1 50, ,4 Sosiaalipalvelut , ,9 0 0, ,0 lisäksi omaishoitajia 186 Koko henkilöstö Koko henkilöstö Yhteensä , ,7 1 50, ,7 Tukipalvelut , ,3 1 50, ,3 Keskushallinto 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Kaikki yhteensä , , , ,0 Sosterin vakanssimäärä vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 1477, joista avoimia vakansseja oli 127. Määräaikaisten tilanne on vain määräaikaisten määrä muuttuu päivittäin siirtyi 40 vakinaista henkilöä liikkeenluovutuksen yhteydessä Attendolle (Sulkava). Vakanssit lakkautettiin siirtyi Enonkosken sosiaalipalvelut (41 vakinaista hlöä) Sosteriin. Heille perustettiin vakanssit.

12 9 Henkilöstö palvelussuhteen mukaan Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,4 0 0, ,5 Perusterveydenhuolto , ,8 0 0, ,5 Sosiaalipalvelut , ,3 0 0, ,3 lisäksi omaishoitajia 304 Koko henkilöstö Yhteensä , ,6 0 0, ,3 Tukipalvelut , ,4 0 0, ,7 Kaikki yhteensä , ,0 0 0, ,0 Sosterin henkilöstömäärä lisääntyi , kun Savonlinnan kaupungilta siirtyi 78 vakinaista sosiaali- ja vammaispalvelun henkilöä. Sosterin vakanssimäärä vuoden 2017 lopussa oli yhteensä Avoimia vakansseja oli 139, joista virkoja 74. Määräaikaisten tilanne on vain määräaikaisten määrä muuttuu päivittäin. Henkilöstölukumäärä tilanne verrattuna tilanteeseen Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito -8-2,3 5 7,8 0 0,0-3 -0,7 Perusterveydenhuolto -27-8,2-4 -6, , ,1 Sosiaalipalvelut 68 19, ,6 0 0,0 16 3,6 Yhteensä Tukipalvelut 7 2, ,6 0 0,0 1 0,3 Kaikki yhteensä Henkilöstölukumäärä tilanne verrattuna tilanteeseen Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , ,9 0 0,0-2 -1,2 Perusterveydenhuolto 45 15, ,3 0 0, ,7 Sosiaalipalvelut 27 8, ,0 0 0, ,8 Yhteensä Tukipalvelut -12-3, , , ,5 Keskushallinto ,0 0 0,0 0 0, ,0 Kaikki yhteensä Henkilöstölukumäärä tilanne verrattuna tilanteeseen Vakinainen työsuhde Määräaikainen työsuhde Työllistetyt Koko henkilöstö TULOSALUEET lkm % lkm % lkm % lkm % Erikoissairaanhoito , , , ,8 Perusterveydenhuolto , , , ,8 Sosiaalipalvelut 34 11, , , ,7 Yhteensä Tukipalvelut 42 14, , , ,3 Keskushallinto -1-11, ,0 0 0, ,0 Kaikki yhteensä

13 Ympäristöasiat Itä-Savon sairaanhoitopiiri pyrkii kaikessa toiminnassaan noudattamaan kestävän kehityksen periaatetta ja huolehtimaan toiminnassaan ympäristöstä Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosterin toimintaa on uudistettu vastaamaan paremmin alueen väestön tarpeita. Kotiin annettavia palveluja on lisätty ja kehitetty, laitoshoitoa on vähennetty ja palveluintegraatiota on edistetty. Sosterin tavoitteena on edelleen sekä sujuvoittaa asiakaspalvelua että parantaa toiminnan tuottavuutta tilanteessa, jossa valmistaudutaan sote-uudistuksen myötä tuleviin muutoksiin sekä kasvavaan kilpailuun. Sote-uudistus tuo mukanaan taloudellisia ja toiminnallisia haasteita ja todennäköisesti myös talouden tasapainottamisen vaateita tulevina vuosina. Perusterveydenhuollon uudisrakennus-hanke on kuntayhtymän merkittävin lähivuosien investointi. Hankkeen kustannusarvio on noin 20 m ja sen toteuttaminen vaikuttaa näin ollen kuntayhtymän lähivuosien talouteen. Vuonna 2018 käynnistyy hankkeen suunnittelu ja rakentamisen vuodet ovat 2019 ja Hankkeen myötä kuntayhtymän velanotto kasvaa aiempaan verraten. Taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat lähivuosina, ennen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumista jäsenkuntien taloudellinen tilanne sekä jäsenkuntien tekemät päätökset. Enonkosken kunta siirsi Sosterille sosiaalipalvelut lukien ja Savonlinnan kaupunki lukien samalla kun Sulkavan kunta ulkoisti sotepalvelunsa lukien Merkittävimmät riskit Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävimmät riskit ovat strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Strategisia riskejä ovat mm. sote-uudistukseen liittyvät epävarmuustekijät kuntayhtymän nykyisen toiminnan ja alueen väestön palvelutuotannon jatkuvuuteen liittyen. Merkittävä taloudellinen riski on kuntayhtymän käyttämien ostopalvelujen kustannusten kehitys. Taloudellisia riskejä ovat myös rahoitusriskit (korkoriski) ja tulorahoituksen riittävyys. Korkoriskeihin on kuntayhtymässä varauduttu johdannaissopimuksilla, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa (lisätietoa liitetiedoissa). Toiminnallisia riskejä sisältyy mm. potilas- ja asiakastyöhön, toimitiloihin, tietojärjestelmiin sekä henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen. 1.2 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta ja päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sosterissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on aiemmin pääsääntöisesti sisällytetty valtuuston vahvistamaan hallintosääntöön. Sisäisen valvonnan kokonaisuuteen ja toteutumiseen vaikuttavat lisäksi johtamisjärjestelmä, hallintojärjestelmä, johtamistapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan, että kuntayhtymälle asetetut tavoitteet toteutuvat ja että toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sosterissa sisäisestä valvonnasta ja sisäisestä tarkastuksesta on laadittu vuonna 2014 ohje, josta sisäisen tarkastuksen ohjeistus eriytettiin vuonna Hallintosääntö on hyväksytty kuntayhtymävaltuustossa Sisältöä täydentävät muut yhtymähallituksen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Lisäksi Sosterissa on useita toimintapolitiikka-määrittelyjä. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa Sosterin intranetistä. Kuntayhtymähallitus päätti ( 10), että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä ohjeistus päivitetään kokonaisuutena vuonna 2018 ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet saatetaan kuntayhtymävaltuuston päätettäväksi kuntalain edellyttämällä tavalla. Riskikartoitus on tehty kattavasti vuonna 2016 ja riskien arviointi sisältyy myös kuntayhtymän laatutyöhön.

14 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Viranomaisten asettamia määräaikoja (selvitykset) on pääosin pystytty noudattamaan. Pyydettyjen selvitysten määräajoille on tarvittaessa haettu ja saatu lisäaikaa Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tilinpäätökseen sisältyvät tulosalueiden ja ydinprosessien omat selvitykset yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Yhtymävaltuuston määrittämissä ydinprosesseissa kehitetään toimintaa tavoitteena asiakaspalvelun sujuvoittaminen strategian mukaisesti. Prosesseille asetettiin ensimmäistä kertaa toiminnallisia tavoitteita vuodelle Tavoitteiden toteutumista kuvaavien luotettavien mittareiden ja mittaritietojen kehittäminen on osin vielä kesken. Organisaatiorakenteen mukaisilla tulosalueilla on määräraha, josta tulosalueet vastaavat ja raportoivat. Tavoitteiden toteutumista arvioivat myös tarkastuslautakunnan jäsenet antamassaan arviointikertomuksessa Riskien arviointi Kuntayhtymän toimintaan vaikuttavia riskejä ovat mm. strategiset, toiminnalliset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Laadunhallinta ja -kehittäminen on kuntayhtymässä systemaattista työtä ja laadunhallinnan yksi osa-alue on organisaation riskien arviointi ja hallinta. Riskien arviointi osana laatutyötä toteutetaan niin yksikkö- kuin johtoryhmätasolla vähintään joka kolmas vuosi laaduntunnustukseen liittyvän itsearvioinnin yhteydessä. Sertifioidun SHQS-kriteeristön mukaisen itsearvioinnin perusteella sovitaan riskienhallinnan osalta mahdollisia kehittämistavoitteita ja sovitaan vastuuhenkilöt kehittämistavoitteille. Turvallisuusriskejä arvioidaan ja käsitellään laajasti myös organisaation turvallisuustyöryhmässä sekä potilasturvallisuustyöryhmässä, joissa sovitaan toimet esille nousseiden vaaratilanteiden ja uhkien korjaamiseksi. Sosterin valmiussuunnitelma laajoine riskiarvioineen päivitettiin vuoden 2017 aikana. Riskienhallintaa kehitetään siten, että seuranta on tavoitteellista, jatkuvaa ja vuositasolla tapahtuvaa.

15 Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen Sisäinen tarkastus toteutetaan KYS-erva alueella sairaanhoitopiirien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen resursointi sisältää keskimäärin yhden työpäivän panoksen /viikko. Sisäisestä tarkastuksesta muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen alaisuudessa ja on riippumaton ulkoisesta tarkastuksesta. Päällekkäisyyksien minimoimiseksi sisäinen tarkastus informoi ulkoista tarkastustointa. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Vuoden 2017 talousarviossa tavoitteena oli prosessien kehittäminen henkilöstöä vähentämättä. Oma toiminta pysyi varsin hyvin talousarviossa, mistä on osoituksena henkilöstökustannusten talousarviossa pysynyt toteuma. Talousarvio ylittyi ostopalveluissa niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissakin. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tilinpäätöksessä ei muodostu yli- eikä alijäämää. Vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä ylijäämää palautettiin jäsenkunnille seuraavasti: Savonlinnalle ,25, Sulkavalle/Attendolle ,20, Rantasalmelle/Terveystalolle ,35, ja Enonkoskelle ,86. Kuntayhtymällä oli pitkäaikaista velkaa vuoden lopussa yhteensä (v ). Sairaanhoidollisten ostopalvelujen tarve ja käyttö lisääntyivät myös vuonna Seuraavassa taulukossa ovat keskeiset sairaalat, joista palveluja on vv ostettu Palvelun tarjoaja 2014 % 2015 % 2016 % 2017 % Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (KYS) ,25 54, ,56 59, ,73 58, ,50 59,52 Etelä-Savon shp ,64 8, ,48 11, ,16 9, ,37 10,97 Etelä-Savon shp (psykiatria) ,00 1, ,00 1, ,00 2, ,53 5,71 Helsingin ja Uudenmaan shp (HUS) ,16 5, ,97 6, ,12 6, ,76 6,34 Pohjois-Karjalan sairhoito-ja sospalv ky ,62 7, ,53 5, ,04 5, ,23 4,63 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ,00 0, ,00 0, ,00 1, ,00 0,80 Niuvanniemen sairaala ,97 6, ,88 5, ,42 5, ,64 5,58 Muut palveluntarjoajat ,60 15, ,61 8, ,75 11, ,64 6,45 Kuntalaskutus yhteensä ,24 100, ,03 100, ,22 100, ,67 100,00 Vuodelle 2017 asetettujen tavoitteiden toteutuminen on kuvattu sekä prosessien että tulosalueiden selvityksissä.

16 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 101,68 % 102,20 % Vuosikate / Poistot % 100,00 % 100,00 %

17 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vast hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset +/ Vaihto-omaisuuden muutos +/ Saamisten muutos +/ Korottomien velkojen muutos +/ Rahoituksen rahavirta +/ Rahavarojen muutos +/ Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 98,94 % 290,16 % Lainanhoitokate 1,88 1,97 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, 1000 Kassan riittävyys,pv 5,33 10,02

18 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA milj. milj. A PYSYVÄT VASTAAVAT 32,79 32,81 I Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 II Aineelliset hyödykkeet 31,65 31,67 1. Maa- ja vesialueet 0,23 0,23 2. Rakennukset 27,68 27,62 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 1,41 1,48 4. Koneet ja kalusto 2,26 2,07 5. Muut aineelliset hyödykkeet 0,04 0,04 6. Ennakkomaksut ja kesken- 0,03 0,22 eräiset hankinnat III Sijoitukset 1,14 1,14 1. Osakkeet ja osuudet 0,97 0,97 4. Muut saamiset 0,16 0,16 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT 25,71 24,17 I Vaihto-omaisuus 0,91 0,87 1. Aineet ja tarvikkeet 0,91 0,87 II Saamiset 22,04 19,01 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 22,04 19,01 1. Myyntisaamiset 20,06 17,15 3. Muut saamiset 1,98 1,85 IV Rahat ja pankkisaamiset 2,77 4,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 58,50 56,98 VASTATTAVAA milj. milj. A OMA PÄÄOMA 16,53 16,53 I Peruspääoma 16,08 16,08 II Arvonkorotusrahasto 0,45 0,45 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 3,38 2,76 2. Muut pakolliset varaukset 3,38 2,76 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,88 0,42 1. Valtion toimeksiannot 0,49 0,03 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 0,30 0,34 3. Muut toimeksiantojen pääoma 0,08 0,05 E VIERAS PÄÄOMA 37,71 37,26 I Pitkäaikainen 8,76 10,26 2. Lainat rahoitus- ja vakuutusla 8,76 10,26 II Lyhytaikainen 28,95 27,00 2. Lainat rahoitus- ja vakuutusla 1,50 1,50 6. Ostovelat 5,91 5,39 7. Muut velat 1,42 1,46 8. Siirtovelat 20,13 18,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 58,50 56,98 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 28,26 % 29,02 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,07 % 23,74 % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista 20,99 % 26,24 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Lainakanta ,26 11,76

19 16 Investoinnit ja niiden rahoitus Kuntayhtymän investoinnit on pääsääntöisesti mitoitettu poistojen määrään. Tilinpäätösvuoden poistot olivat ,44. Investointien määrä vuonna 2017 oli ,84. Apteekin uudet toimitilat valmistuivat sairaalarakennukseen v Pitkäaikaisen velan määrä väheni vuodesta 2016 vuoteen ,49 miljoonaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt vuonna 2017 kuntayhtymälle poikkeusluvan perusterveydenhuollon uudisrakennushankkeelle. Hankkeen rahoitus edellyttää velan ottoa kuntayhtymälle vuoden 2018 aikana. Korkosuojauspolitiikka ja johdannaissopimukset Johdannaissopimukset on tehty suojaustarkoituksessa tavoitteena rajata kuntayhtymän korkoriskiä pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on korkokustannuksista johtuvan tulosvaihtelun pienentäminen ja pitkän aikavälin odotettavissa olevan laskennallisten korkokustannusten minimointi. Korkojen muutoksen vaikutus yksittäiseen lainaan on pyritty näin eliminoimaan. Suojausten tarkoitus on saavuttaa kuntayhtymän kannalta kohtuullinen korkokustannus tuleville vuosille. Korkosuojaustilannetta seurataan säännöllisesti lainasalkkuanalyysien avulla. 1.5 Kokonaistulot ja -menot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT milj. milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 187,90 Toimintakulut 184,79 Korkotuotot 0,00 Korkokulut 0,26 Muut rahoitustuotot 0,23 Muut rahoituskulut 0,03 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Pakollisten varausten muutos Rahoitusosuudet investointimenoihin Pakollisten varausten lisäys -0,62 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustulot 0,05 Investointimenot 3,08 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,50 Kokonaistulot yhteensä 188,18 Kokonaismenot yhteensä 189,04 Täsmäytys Kokonaistulot-Kokonaismenot = 188,18-189,04 =0,86 Rahavarojen muutos- Muut maksuvalmiuden muutokset = 1,53-0,67=0,86

20 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitarkastelu Kuntayhtymä on jäsenenä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ISLABissa. Kuntayhtymän omistusosuus on 6, %. Konsernivalvontaa suorittaa kuntayhtymähallitus, joka on nimennyt edustajansa ISLABin hallitukseen. Konsernilaskelmat ja konsernin oleelliset tiedot tunnuslukuineen ovat tilinpäätöksen liitetiedoissa. 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Perussopimuksen 22 :n mukaan tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle, joten kuntayhtymälle tulee nollatulos tilinpäätökseen. Tämän vuoksi tuloksen käsittely erikseen on tarpeetonta.

21 18 2 TILINPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMISSVERTAILUT 2.1 Tavoitteiden toteutuminen Prosessit ja niiden tavoitteiden toteutuminen Ydinprosessit (Jokainen organisaatiosiilo ei välttämättä osallistu jokaiseen ydinprosessiin!) Asiakkaan palvelutarve Vakuutusyhtiöt, Kela Koulutusorganisaatiot Yksityiset Järjestöt Ensihoito LAB, yhtiöt, liikelaitokset Sulkava Rantasalmi Sosteri Enonkoski Savonlinna SOS PTH Sivistystoimiala Tekninen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Kiireellinen hoito Kiireetön hoito ja palvelu Asumis- ja hoivapalvelut Yliopistosairaala Yhteistyökeskussairaalat ESH keskussairaala Tyytyväinen ja arjessa pärjäävä asiakas Edellytyspalvelut ( tukipalvelut ) Osastosihteerit, laitos-, ruoka- ja lääkehuolto

22 Kiireellisen hoidon prosessi Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Läpimenoaika päivystyksessä lyhenee vuoden 2016 tasosta merkittävästi Päivystysalueelta siirto jatkohoitoon tapahtuu oikea-aikaisesti 80 %:lla potilaista läpimenoaika on max 2 h Tavoitteeseen ei vielä päästy. Effica-järjestelmä ei mahdollista toistaiseksi luotettavaa tavoitteen mittaamista. Jaana Luukkonen Jaana Luukkonen 80 %:lla potilaista siirto jatkohoitoon tapahtuu tunnin sisällä päätöksestä Päivystyksessä otettiin käyttöön v alussa Fast Trackin (nopean linjan) ohjeellinen ajanvaraus ja se lyhentänyt läpimenoaikoja. Päivystyspotilaan hoito saadaan valmiiksi yhdellä käynnillä Päivystykseen uudelleen saman vaivan takia palaavien määrä on alle 10 % kävijöistä. Tavoitteeseen ei vielä päästy, mutta päivystykseen palaavien osuutta on seurattu vuoden aikana. Tavoitteena on tunnistaa paljon palveluja tarvitsevat ja ohjata heidät asiakasvastaavatoiminnan piiriin. Jaana Luukkonen Minna Pitkänen

23 Kiireettömän hoidon ja palvelun prosessi Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Nopea hoidon tarpeen / ongelman havaitseminen ja hoitoon pääsy sekä mahdollisimman viiveetön hoitokokonaisuus. Tavoite on toteutunut (tekonivel-leikkauksen läpimenoaika, rintapatti-diagnoosi ja -hoito). Veikko Karvanen Läpimenoaika (lyhenee 75 % v. 2016) Sairauspäivärahapäivien määrä (vähenee 10 % vuoden 2016 tasosta) Lääkäriin pääsy perusterveydenhuollossa on nopeutunut. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen ja hoitokokonaisuuden haltuunotto. Yli 20 käyntiä / vuodessa tarvitsevilla on hoitosuunnitelma Henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat x hlölle / kk Vastuuhenkilö on nimetty ja hoitosuunnitelma on laadittu 95 %:lle paljon palveluja tarvitsevista Sairauspäivärahakertymä aleni -5,4 % vuoteen 2016 verraten. Tavoite ei vielä toteutunut Toimintamalli ja mittareita on kehitetty Vastuuhenkilö on nimetty osalle paljon palveluja käyttävistä asiakkaista Veikko Karvanen

24 Asumis- ja hoivapalvelujen prosessi Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Palveluketjut saadaan viiveettömiksi uusilla toimintamalleilla Jorma Hongisto Palvelupäätöksen toteutumisen läpimenoaika [tuntia] Osastolta kotiutuminen klo 10 mennessä [%] Palveluasumisen päätökset:: Käsittelyaika max 30 pv: 74 päätöstä Käsittelyaika pv: 78 päätöstä, Yhteensä vuoden aikana tehtiin 152 palveluasumisen päätöstä. Tavoite osastolta kotiutuminen klo 10 mennessä ei toteutunut. Kotona asuminen itsenäisesti tai palvelutarvearvion mukaisten palvelujen turvin Omaishoidon piirissä 6 % yli 75-vuotiaista Omaishoitajien ja hoidettavien toimintakyvyn edistäminen Exreport, sotkanet [% väestöstä] Exreport, sotkanet Omaishoitajien terveystarkastukset Lyhytaikaishoitojaksot Sosterin alueella kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet: 90.2 % vastaavan ikäisestä väestöstä Sosterin alueella omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana: 4.3 % vastaavan ikäisestä väestöstä Omaishoitajille järjestetään terveystarkastuksia ja hoidettaville lyhytaikaishoitoa hoitajan vapaan ajaksi omaishoidontukisopimuksessa sovitulla tavalla. Minna Laurio Minna Laurio Tavoitteellinen ja toimintakykyä ylläpitävä päivätoiminta ja lyhytaikaishoito Toimintakyky Lyhytaikaishoidon hoitopäivät Päivätoiminnan toteutuminen, (toimintatavat ja toteutuneet päivätoimintapäivät) Päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon asiakkaiden toimintakykyä mitattiin erilaisin mittarein (RAI, SPPB, MMSE, CERAD). Mittauksia tehdään palvelun alkaessa ja päättyessä sekä vuorohoidossa oleville asiakkaille 6 kk välein. Kohdennettu asiakaskysely toteutetaan kerran vuodessa. Anu Koivumäki Lyhytaikaishoidon osuus kaikista asumispalvelupäivistä oli 18 %. Karpalokodissa osuus oli 38 % Muistiasiakkaan kuntouttavan päivätoiminnan käyntejä ostettiin 2849 kpl.

25 22 Tavoite Mittari Toteuma Vastuuhenkilö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Täydennyskoulutuspäivät Poissaolopäivät Kotihoidon täydennyskoulutus toteutui koulutussuunnitelman mukaisesti. Kotihoidon sekä Tehosan terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivää (5 665 v. 2016). Huom. Tehosa aloitti toiminnan 2/2016 ja Enonkosken kotipalvelu siirtyi Sosterille 7/2016). Anu Koivumäki, Minna Laurio Asumispalvelut: Täydennyskoulutus on toteutunut yksiköiden koulutussuunnitelmien mukaisesti. Ammatillinen täydennyskoukutus on lisääntynyt. Poissaolot ovat lisääntyneet, mutta johtuvat pääosin pitkäkestoisten poissaolojen määrän kasvusta.

26 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Sosteri yhteensä ITÄ-SAVON SHP KY Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tot % VERTAILU TP 17 / TP 16 TULOSLASKELMA MUUTOS MUUTOS % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , ,37 104, ,34 19,0 Maksutuotot , , ,59 105, ,78-1,0 Tuet ja avustukset , , ,56 109, ,97 302,8 Muut toimintatuotot , , ,33 109, ,38-7,0 ULKOISET TUOTOT YHT , , ,85 104, ,15 19,7 Vyörytetyt nettotuotot , , ,15 100, ,56 4,8 VYÖRYTETYT TUOTOT YHT , , ,15 100, ,56 4,8 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,00 103, ,71 17,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,09 99, ,88 7,5 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,82 101, ,83 3,5 Muut henkilösivukulut , , ,16 69, ,51-14,9 Henkilöstökulut yht , , ,07 98, ,20 6,1 Palvelujen ostot yht , , ,24 109, ,58 32,5 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , ,81 113, ,85 9,0 Avustukset , , ,39 116, ,88 591,6 Muut toimintakulut , , ,29 98, ,49-3,0 ULKOISET KULUT YHT , , ,80 104, ,02 20,3 Vyörytetyt nettokulut , , ,15 100, ,56 4,8 VYÖRYTETYT KULUT YHT , , ,15 100, ,56 4,8 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,95 104, ,58 18,0 TOIMINTAKATE , , ,05 92, ,87-8,2 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0, ,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot , , ,17 161, ,41 23,5 Korkokulut , , ,41 84, ,18-12,2 Muut rahoituskulut , , ,37 25, ,55-4,6 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , ,61 21, ,14-58,8 VUOSIKATE , , ,44 98, ,73-6,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , ,44 98, ,73-6,0 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0,00

27 Tulosalueet - tuloslaskelmat ITÄ-SAVON SHP KY Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tot % VERTAILU TP 17 / TP 16 TULOSLASKELMA MUUTOS MUUTOS % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , ,09 101, ,83-0,7 Maksutuotot , , ,99 113, ,79-0,8 Tuet ja avustukset 5 027, , ,85 135, ,28-46,0 Muut toimintatuotot , , ,25 9, ,16-98,6 ULKOISET TUOTOT YHT , , ,18 101, ,06-1,3 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,18 101, ,06-1,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,46 98, ,48-1,4 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,69 100, ,03-5,6 Muut henkilösivukulut , , ,89 71, ,68-22,1 Henkilöstökulut yht , , ,04 97, ,19-2,9 Palvelujen ostot yht , , ,19 103, ,69 1,0 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , ,34 116, ,99 10,5 Muut toimintakulut , , ,70 78, ,54-36,5 ULKOISET KULUT YHT , , ,27 102, ,95 0,2 Vyörytetyt nettokulut , , ,90 99, ,97-5,4 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,17 101, ,02-1,2 TOIMINTAKATE , , ,01 98, ,04-11,2 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,01 98, ,04-11,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , ,01 98, ,04-11,2 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0,0

28 25 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa sekä ulkoiset tuotot että kulut olivat arvioitua suuremmat. Kulut ylittyivät 1,4 miljoonaa euroa ja tulot ylittyivät 1,34 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot ylittivät arvioidun ( ), mikä selittyy pitkälti ostoista muista sairaaloista, esimerkiksi syöpäpotilaiden lisääntyneellä hoidon tarpeella (sädehoito, hematologiset hoidot jne.) Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät talousarvion 16,5 %. Ylityksen selittää pääosin kasvaneet lääkekustannukset, esimerkiksi käyttöön on tullut uusia ja kalliita syöpälääkkeitä. Kehitys oli samansuuntainen muissa sairaanhoitopiireissä. Laitehankinnat pysyivät talousarviossa, samoin henkilöstökustannukset. Erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät hieman mutta lähetteiden määrässä oli lievää kasvua. Konservatiivisella puolella käyntien määrä kasvoi (1104 käyntiä). Operatiivisella puolella käyntien määrä kasvoi 321 käynnillä edelliseen vuoteen verraten. Päivystyskäyntien määrä väheni (-1368). Perusterveydenhuollon parantunut lääkäritilanne voi osaltaan selittää lukuja: vastaanottoaikojen parempi saatavuus on voinut vähentää päivystyskäyntejä ja lisätä lähetteiden määrää erikoissairaanhoidon erikoisalojen poliklinikoille. Erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä kasvoi konservatiivisessa tulosyksikössä mutta muissa väheni. Koko erikoissairaanhoidon vuodeosastojen kuormitusprosentti oli 69,0 %. Operatiivisessa tulosyksikössä kirurgian vuodeosastojen kuormitus oli 73,4 %. Konservatiivinen tulosyksikön kuormitus oli 83,3 %, psykiatria 77,0 % ja valvontaosasto (päivystys) 73,5 %. Elektiivisissä toimenpiteissä oli maltillinen kasvu, painottuen tavoitteen mukaisesti päiväkirurgiaan. Vuoden 2017 alusta alkoi leikkaussalihenkilökunnan ympärivuorokautinen varallaolo, joka näkyy odotetusti päivystysleikkausten määrissä, yöaikaisen leikkausten määrä kuitenkin vähäinen.

29 26 ITÄ-SAVON SHP KY Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tot % VERTAILU TP 17 / TP 16 TULOSLASKELMA MUUTOS MUUTOS % PERUSTERVEYDENHUOLTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , ,84 104, ,35 3,0 Maksutuotot , , ,25 115, ,48-18,4 Tuet ja avustukset , , ,54 79, ,92-49,8 Muut toimintatuotot , , ,01 590, ,96 61,7 ULKOISET TUOTOT YHT , , ,64 105, ,91 0,9 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,64 105, ,91 0,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,78 101, ,85-1,6 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,50 103, ,23-6,3 Muut henkilösivukulut , , ,22 67, ,51-26,4 Henkilöstökulut yht , , ,50 100, ,59-3,3 Palvelujen ostot yht , , ,60 126, ,72 11,4 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , ,77 111, ,67-0,9 Avustukset , , ,45 87, ,45 6,1 Muut toimintakulut , , ,41 111, ,50-5,8 ULKOISET KULUT YHT , , ,73 107, ,59-0,1 Vyörytetyt nettokulut , , ,78 98, ,06 5,9 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,51 105, ,47 0,9 TOIMINTAKATE , , ,13 85, ,56-5,8 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,13 85, ,56-5,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , ,13 85, ,56-5,8 TILIKAUDEN TULOS 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0,00 0,00 0,00 0,00 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle pääsy nopeutui. Odotusajat vastaanotoille julkaistaan internet-sivuilla päivittäin. Suun terveydenhuollossa aloitettiin kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta Savonlinnan pääterveysasemalla. Toimintatuotot ylittyivät arvioitua runsaamman palvelujen käytön vuoksi erityisesti vastaanottotoiminnassa, lasten- ja nuorten yksikössä sekä terveysvalvonnassa ja eläinlääkinnässä. Oman toiminnan kulut toteutuivat melko tarkasti arvioidun mukaan. Palvelujen ostot ylittyivät ja palveluiden käyttöä muissa sairaaloissa oli ennakoitua enemmän erityisesti lastentaudeissa ja lastenpsykiatriassa. Vakavia sairaustapauksia oli keskimääräistä enemmän ja hoitojaksot kalliita ja pitkiä. Aineiden ja tarvikkeiden kustannukset ovat ylittyneet kalliiden lääkehoitojen vuoksi. Psykiatripäivystyksen loppuminen ja tahdonvastaisen hoidon siirtyminen Mikkeliin syksyllä 2016 vaikutti toimintaan vuonna Päivystykseen ja osastohoitoon pyrittiin vakiinnuttamaan uudet toimintamallit. Psykiatrian erikoislääkäripulaa ei saatu korjattua ja ostopalveluita käytetään runsaasti. Kesällä 2017 päihdekuntoutuskeskus suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi ja toiminnalle järjestettiin korvaavat tilat. Muutoksista johtuen tavoitteisiin hoitoon pääsyn nopeuttamisesta ei päästy. Paljon palvelujen käyttävien, moniongelmaisten asiakkaiden palvelun kehittämiseksi käynnistettiin asiakasvastaavatoiminta. Toimintaa mallinnettiin mm. pääterveysaseman vastaanotolla. Haasteena koettiin asiakkaiden sitouttaminen uuteen toimintatapaan. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa erityisenä painopistealueena oli polven ja lonkan nivelrikkopotilaiden hoitoketjun nopeuttaminen. Odotusaika keinonivelleikkaukseen lyhentyi noin 190 vrk:sta noin 70 vrk:n.